1

PART OF JB EVERSHEDS

USA KIINNOSTAA SUOMALAISIA YRITYKSIÄ

TYÖSOPIMUKSEN KILPAILUKIELLON SITOVUUS

PERINTÖVEROSUUNNITTELU

01/2

015 JURIDIA BÜTZOW OSAKSI

EVERSHEDS INTERNATIONALIA

PÄÄKIRJOITUS - OSANA GLOBAALIA JA INNOVATIIVISTA TIIMIÄ ............................... 3

KASVU JATKUU ........................................................................................................... 4

EVERSHEDS - AN OVERVIEW ..................................................................................... 6

EVERSHEDS INDUSTRIALS REPORT JULY 2014 ........................................................... 8

CYBERCRIME ............................................................................................................... 10

PROVISION OF FOOD INFORMATION TO CONSUMERS ................................................... 14

USA KIINNOSTAA SUOMALAISIA YRITYKSIÄ ................................................................ 16

KIINTEISTÖMARKKINOILLA, SUOMESSA JA ULKOMAILLA ............................................ 18

MUUTOKSIA TEKIJÄNOIKEUSSOPIMUSTEN KOHTUULLISTAMISSÄÄNTELYYN ............... 20

NOPEIN VAPAUTUU KARTELLISAKOISTA ...................................................................... 24

AUKTORISOIDUT ASIAMIEHET ...................................................................................... 25

HAASTATTELUSSA VUODEN NUORI HALLITUSTEKIJÄ TANELI TIKKA ........................... 26

KILPASILLA AJAN KANSSA .......................................................................................... 29

TYÖSOPIMUKSEN KILPAILUKIELTOEHDON SITOVUUS - OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ ............... 30

PERINTÖVEROSUUNNITTELU ....................................................................................... 34

LAINSÄÄDÄNTÖHANKE SIIRTOHINNOITTELUSÄÄNNÖKSEN KIRISTÄMISEKSI .............. 36

KONKURSSIPESÄN TIEDONANTOVELVOLLISUUS.......................................................... 38

YHDEN YRITYSKAUPAN TARINA .................................................................................. 42

ARVOMATKALLA SYNTYIVÄT YHTEISET ARVOT .......................................................... 44

JB EVERSHEDSIN ASIANTUNTIJAT KOULUTTAVAT ...................................................... 46

JB EVERSHEDSIN NIMITYSUUTISET ............................................................................. 47

PÄÄTOIMITTAJA Mirva Norén-Sluijter, mirva.noren-sluijter@jbeversheds.com TOIMITUKSEN OSOITE: Fabianinkatu 29 B, 00100 Helsinki SÄHKÖPOSTI: mail@jbeversheds.com ILMOITUKSET, OSOITTEENMUUTOKSET JA TILAUKSET: mail@jbeversheds.com

ULKOASU JA TAITTO: Mainostoimisto Haaja & Arwo Design Oy PAINOPAIKKA: Etelä-Savon Kirjapaino Oy OSOITELÄHDE: Asianajotoimisto JB Eversheds Oy:n ja Asianajotoimisto Heinonen & Co Oy:n asiakas- ja suoramarkkinointirekisterit

ILMESTYMINEN: Lehti ilmestyy kaksi kertaa vuodessa. KANNEN KUVA: Shutterstock, Joshua Haviv

Sisältö 01/2015

OSANA GLOBAALIA JA INNOVATIIVISTA TIIMIÄ

Pääkirjoitus

Liittyessämme marraskuussa 2014 osaksi maailmanlaajuista Eversheds

Internationalia otimme askeleen kohti aidosti kansainvälisempää tu-

levaisuutta. Noin 170 kollegan joukko kasvoi yhtäkkiä neljään tuhanteen.

Valtakunnallinen toimintamme sai vahvan kansainvälisen tuen yli 30

maassa. Hyvä ja pitkä yhteistyö muuttui tiiviimmäksi kumppanuudeksi ja

verkostomme todellisiksi, erikoistuneiksi tiimeiksi.

Evershedsin globaali tiimi konkretisoitui joulukuussa, kun yli 370 eri

tukitoimintojen ammattilaista kokoontui samassa salissa Birminghamissa.

Osallistujille syntyi sekä tärkeä käsitys että innostus: Yhdessä olemme

enemmän. Keskusteluissa jaoimme kokemuksia ja koimme oivalluksia.

Mikä parasta, me maailman eri kolkista tulleet ammattilaiset pääsimme

oikeasti tutustumaan. Vaikka teknologia häivyttää välimatkoja, tapaaminen

kasvokkain on yhä ensiarvoisen tärkeää. Se helpottaa kaikkea yhteistyötä.

Yksi konferenssin keskeisistä teemoista oli innovatiivisuus. Termi, joka

ei tule ehkä ensimmäisenä mieleen perinteikkäiksi koettuja asianajotoi-

mistoja ajatellessa. Innovatiivisuus on kuitenkin mahdollista ja olennaista

myös asianajotoimistoille. Eversheds on tässä palkittu, kansainvälistä

tunnustusta saanut edelläkävijä. Asianajotoimiston innovatiivisuuden

mahdollisuus kasvaa erityisesti tiimeissä ja sen osaajissa. Se koskee kaik-

kia eikä vähiten tukitoimintoja.

Asianajotoimiston palvelutoiminnan takana on lukuisa joukko koulu-

tettua ja ahkeraa tukihenkilöstöä, joiden osaaminen, ideat ja tekemisen

tehokkuus voivat tuottaa uusia innovaatioita. Innovatiivinen asian-

ajotoimisto etsii aktiivisesti uusia, asiakasystävällisempiä ja parempia

tapoja toimia. Se ei toista samaa, se kehittyy. Se kuuntelee asiakkaidensa

ja osaajiensa ääntä, ja oppii. Kaiken ydin on hyvä ja saumaton yhteistyö.

Sen tuloksena voimme yllättää asiakkaamme ja myös itsemme edistyksel-

lisyydellä, ja pystymme tarjoamaan aiempaa parempaa palvelua.

Tämänkertaisessa lehdessä on kotimaisten asiantuntijoidemme lisäksi

läsnä myös kansainvälinen ulottuvuutemme. Lämpimät kiitokset kaikille

lehden tekoon osallistuneille!

Idearikasta ja uudistuksellista kevättä!

MIRVA NORÉN-SLUIJTERPäätoimittaja,

Relationship Manager, KTM

Innovatiivinen

asianajotoimisto etsii

aktiivisesti uusia,

asiakasystävällisempiä

ja parempia tapoja

toimia.

Kuva

: Jon

i Nuu

tinen

4

Järjestelyn yhteydessä nimemme muuttui ja se on jatkossa Asi-

anajotoimisto JB Eversheds Oy. Asianajotoimisto Heinonen & Co

Oy:n nimi, toiminta ja palvelutarjonta säilyivät ennallaan.

Suomessa valtakunnallinen palveluverkkomme kattaa toimis-

tomme Helsingissä, Hämeenlinnassa, Jyväskylässä, Tampereel-

la ja Turussa. Palveluksessamme on 170 asiantuntijaa, joista

juristeja on 105.

VAHVASTI PAIKALLINEN, AIDOSTI KANSAINVÄLINEN

Evershedsin maailmanlaajuinen palveluverkosto kattaa 57 toimis-

toa 31 maassa, mm. Euroopassa, Aasiassa, Afrikassa ja Lähi-idäs-

sä. Eversheds Internationalin toimistot työllistävät maailmanlaa-

juisesti yli 4 000 ihmistä, jotka tarjoavat palveluita yksityiselle ja

julkiselle sektorille, liike-elämälle ja rahoitusyhteisöille.

Eversheds on markkinoilla tunnettu asianajotarjonnastaan myös

globaaleille toimijoille, kuten Tyco:lle, IATA:lle, Orange:lle ja

Pentair:lle. Palvelumallina on asiakkaan niin halutessa tarjota

asianajopalveluita useissa eri maissa kattavasti ja sisältäen

maailmanlaajuisen projektinhallinnan, räätälöidyn hinnoitte-

lumallin sekä yksittäisen, keskitetyn yhteyspisteen Evershedsin

asiakkaille.

Jaamme Evershedsissä yhteisen, kasvuun ja laadun erityiseen

korostamiseen perustuvan strategian. Ennen yhdistymistä olim-

me toimineet yhteistyössä Evershedsin eri toimistojen kanssa

seitsemän vuotta, joten tunnemme toisemme ja osaamisemme.

TUNNETTU JA ARVOSTETTU

Eversheds on ajan saatossa saanut osakseen tunnustusta laaduk-

kaasta asianajotyöstään, ja se on voittanut useita palkintoja mm.

International Law Firm of the Year, Law Firm Innovation Award

ja European Outsourcing Advisory of the Year. Viimeisimmässä

omassa asiakastyytyväisyysmittauksessamme 94,4% asiakkais-

tamme suosittelisi meitä eteenpäin erittäin tai melko mielellään.

Kiitämme nöyrimmästi kaikkia asiakkaitamme ja yhteistyö-

kumppaneitamme luottamuksestanne ja toivomme pystyvämme

palvelemaan teitä jatkossa entistäkin laajemmin. Toivotamme

teille menestystä vuodelle 2015!

HARRI TOLPPANENManaging Partner

JB Eversheds

KASVU JATKUUJURIDIA BÜTZOW LIITTYI 3.11.2014 OSAKSI EVERSHEDS INTERNATIONALIA

Asianajotoimisto Juridia Bützow Oy liittyi 3.11.2014 kansainväliseen Eversheds Internationaliin osana asianajoalan ja kotimaisten asiakkaiden kansainvälistymiskehitystä. Juridia Bützow oli jo ennen yhdistymistä Suomen johtavia täyden palvelun liikejuridiikkataloja ja järjestelyllä vastasimme palvelukysyntään myös niiltä kotimaisilta asiakkailtamme, joiden toiminnat kansainvälistyvät voimakkaasti tai jotka ovat jo pitkään toimineet kansainvälisillä markkinoilla.

Kuva

: Kar

i Ylit

alo

5

Ennen yhdistymistä olimme toimineet yhteistyössä Evershedsin eri toimistojen

kanssa seitsemän vuotta, joten tunnemme toisemme ja osaamisemme.

HARRI TOLPPANENManaging Partner, JB Eversheds

6

EVERSHEDS - AN OVERVIEW

Kuva: Shutterstock, Songquan Deng

7

A full service international law firm: with over 4,000

people, including more than 500 partners and almost 2,000 legal

advisers, and organised into four main practice areas:

• company commercial (comprising corporate, commercial,

banking and restructuring, competition, financial services

and tax groups)

• litigation and dispute management

• human resources

• real estate.

Our business and expertise is aligned to key industry sectors:

• consumer

• diversified industrials

• education

• energy and natural resources

• financial institutions

• health and life sciences

• public sector

• real estate

• sport

• technology, media and telecommunications

• transport.

Experience: as one of the largest full service law firms in the

world, we advise over 70 Fortune 500 companies, 59 of the

FTSE 100 and more than 400 multi-nationals. We have par-

ticular experience in looking after the legal interests of multi-na-

tional businesses across the globe. We manage legal services for

our clients in almost every country in the world – where we do

not have our own office we work with a relationship law firm, and

manage and monitor their delivery to the same high standards of

quality that we provide. Our local knowledge combined with an

international overview is invaluable.

We are transactional and relationship lawyers: our offices

work together regularly on major projects for international

clients. We have a strong track record and international transac-

tion management is consistently delivered in practice.

We have developed dedicated business groups for Africa,

Central and Eastern Europe, India, Latin America and North

America with specialist lawyers to guide transactions in these

market places.

Proven quality: We are regularly ranked by the major, inde-

pendent publications. For example we were named in 45 catego-

ries in Chambers Global 2014, including the top tier for Public

International Law. Chambers UK 2014 ranked us in 130 categori-

es and we are ranked in 73 categories in Chambers Europe 2013.

We were also ranked in 191 categories in Legal 500 UK and in

numerous categories across Asia and the Middle East.

Cost certainty: we understand that clients want cost predictabi-

lity. We provide a transparent and flexible approach to costs that

ensures no surprises.

A market leader in innovation: in 2010 we were named

“Most Innovative Law Firm” at the FT Innovation Awards, an

independent ranking of Europe’s most innovative law firms. In

the eight years since the awards began, we have ranked in the top

five each year.

Thought leaders: we are always listening and responding to

our clients’ views and experiences, and constantly remould our

offering to meet their needs. Most recently, we have researched

and published:

• the ‘Eversheds Board Report: The Effective Board’: a global

study of over 500 major companies, investigating the cha-

racteristics of the contemporary boardroom.

• our global M&A Report: “The M&A Blueprint: From

Inception to Integration” which sought the views of 400

general counsel around the world to establish a blueprint

for cross-border deal success.

• ‘Companies in conflict’ report: an independent study based

on interviews with over 80 in-house lawyers highlighting

what drives their large organisations to disputes, how long

they play out and what makes the difference between win-

ning and losing.

A truly international law firm with 57 offices across 31 jurisdictions; we have extensive experience of acting on single jurisdiction and multi-jurisdictional transactions and matters.

8

Heinäkuussa 2014 julkaistiin Eversheds Internationalin ”The

Industrials Report 2014”, joka kartoitti globaalilla haastattelu-

ja kyselytutkimuksella teollisuusyritysten lakiasiainosastojen

keskeisiä huomionaiheita vuonna 2014. Mukana oli myös suoma-

laisia teollisuusyrityksiä. Tutkimus kattoi neljä pääteemaa:

1. makrotalouden trendit

2. alueelliset erityiskysymykset

3. yritysjärjestelyaktiviteetit ja

4. kaupalliset riidat

Keskityn tässä lyhyessä kirjoituksissa tutkimuksen löydöksiin,

jotka koskevat yritysten M&A aktiviteetteja ja kaupallisten riito-

jen ratkaisua. Yleisesti voi todeta, että compliance-ongelmat ja

maailman alueellinen geopoliittinen epävakaus olivat globaalien

yritysten lakiosastojen merkittäviä huolenaiheita.

TEOLLISUUSYRITYSTEN M&A AKTIVITEETTI 2015

Odotukset vuodelle 2015 linkittyvät yleisen taloudellisen kasvun

mahdollistamaan yritysjärjestelyaktiviteetin kasvuun. Moni totesi

yrityksensä olevan ostomoodissa tulevana vuonna ja kohteiden

etsintä on käynnissä vaikkakin hajontaa vastauksissa oli paljon.

Ilmeistä kuitenkin oli, että M&A-aktiviteettia ei tällä hetkellä ohjaa

tiukka strateginen fokusointi tai tavoitteellisuus, vaan yritykset toi-

mivat markkinoilla opportunistisesti. Kun kohde tunnistetaan, sitä

arvioidaan tapauskohtaisesti ja edetään case by case. Isot akvisitiot

käsitellään luonnollisesti osana yrityksen isoa strategiakuvaa.

Riskejä vältetään edelleen. Vastaajat suhtautuivat liiketalou-

dellisen tai kaupallisen riskin ottoon konservatiivisesti. Myös

vaihtelevat valuaatiot arvostuksille ovat edelleen ongelma. Vaikka

yrityskauppoja ennakoitiinkin, niin vastauksista kävi yhä ilmi, että

nykyisten toimintojen syvempi integraatio ja orgaaninen kasvu

ohitti merkityksessään potentiaaliset järjestelyt. Myöskään kartta-

pallo ei ohjaa järjestelyjä. Vastaajat totesivat, että uusia markkinoi-

ta ei enää välttämättä haeta yrityskaupoin vaan muilla keinoin.

Myös divestoinnit, joissa myydään pois yrityksen rönsyjä, näyt-

täisivät olevan kasvussa vuonna 2015. Isommissa järjestelyissä

tällaiset toiminnot pyritään jättämään kaupan ulkopuolelle heti

järjestelyn kuluessa. Toiminnallisista tai alueellisista rönsystä

pyritään eroon ja luotetaan siihen, että ostaja löytyy.

Hankitun kohteen integraatioasiat huolettavat edelleen. Haasta-

tellut lakiasiainjohtajat painottavat post-closing integraatio-on-

gelmia merkittävänä haasteena; mm. prosessien ja teknisten

järjestelmien integrointi, suunnittelun vähäisyys ja omat orga-

nisaatiopuutteet sekä kohdeyrityksen senior-managementin ja

ei-performoivien omaisuuserien aiheuttamat haasteet mainittiin

listassa.

Yllättävää tutkimuksessa oli kenties se, että lokaalin omista-

jakumppanin vaativat joint venture -omistusmallit näyttävät

edelleen vuonna 2015 säilyttävän asemansa yritysten strategias-

sa. Näin on erityisesti ei-avoimilla ja vahvan protektionistisesti

säännellyillä markkinoilla, kuten Kiinassa, Intiassa, Venäjällä

ja Etelä-Amerikassa ja Lähi-idässä. Tutkimus antaa ymmärtää,

että 50/50 yhteisyritykset säilyvät osana teollisten toimijoiden

arkipäivää myös jatkossa. Samalla mainittiin koko liuta JV

järjestelyihin liittyviä ongelmia. Kärkipäässä listalla olivat huo-

nosta JV-sopimuksesta tai JV kumppanin odotusten huonosta

monitoroinnista aiheutuvat ongelmat. Myös yrityksen maineriski

mainittiin tässä yhteydessä.

KAUPALLISTEN RIITOJEN RATKAISU

Yleisimpiä riitoja aiheuttavia seikkoja ovat:

1. sopimuserimielisyydet

2. tuotteisiin liittyvät erimielisyydet (virheet)

3. perintä- ja maksuvalmiuskysymykset (maksukyky ja -halu)

4. ongelmat julkiset tahon kanssa (kuten hankintariidat) ja

5. muut sekulaarit syyt (työoikeus, IPR-ongelmat, alihankki-

joiden vaikeudet)

EVERSHEDS INDUSTRIALS REPORT JULY 2014 – miltä maailma näyttää yrityksen lakiosaston silmin?

9

Sopimussuhteet näyttävät käyvän yhä monikerroksisemmiksi

ja sopimukset itsessään pidemmiksi ja vaikeaselkoisemmiksi.

Kun solmitaan pitkäkestoisia yhteistyösopimuksia, olisi myös

kyettävä näkemään horisontin taa. Pitkäkestoisten sopimusten

neuvottelu ja sopimuksen laadinta ovat ”kuin yritysjärjestelyp-

rojekti”, jossa sopimusmuotoilun virheet tai teknis-kaupallisen

due diligencen puutteet voivat johtaa merkittäviin menetyksiin

tai riitoihin.

Haastatellut toivat esiin hyvän sopimustaktiikan, sopimusma-

nuaalien ja tuomioistuimen ulkopuolisen sovittelun kehitys-

mahdollisuuksien hyödyntämisen keskeisenä riitoja ehkäisevänä

tekijänä. Virheet tuotteessa tai sen toiminnassa aiheuttavat

edelleen merkittävän osan kaupallisista riidoista teollisuusyri-

tyksissä. Riidat ovat näin edelleen melko tuotekeskeisiä. Vaikeat

taloudelliset ajat ovat myös lisänneet merkittävästi perittävien

määrää ja epäselvien tai riitaisten saatavien kannan kasvua

lakiosaston näkökulmasta.

Haasteelliset maantieteelliset alueet, olipa kyseessä sitten regu-

laatioympäristö tai poliittinen epävakaus, lisäävät merkittävästi

riitariskiä. Tällöin yritykset riitelevät usein julkisen tahon

kanssa, ja verokysymykset sekä siirtohinnoittelu pysyvät edelleen

ongelmalistan kärkipäässä. Julkiset hankinnat ja eksoottisen

lainsäädännön tai paikallisten tapojen (maan tavan) aiheuttamat

erilaiset compliance-ongelmat seuraavat listalla.

Lakiasiainosastot eivät ole erityisen riitaherkkiä tai oikeuden-

käyntimyönteisiä. Lähes kaikki vastaajat ilmoittivat riskienhal-

lintastrategian olevan kompromissihakuinen sen sijaan, että

erimielisyyksiä lähdettäisiin kovin herkästi ratkomaan tuomiois-

tuinmenettelyssä tai välimiesoikeuksissa. Nopea ja responsiivi-

nen ongelmiin reagoiminen nähtiin parhaana ratkaisuna hallita

riitoja tai estää niiden eskaloituminen. Riitoja tulee myös ensisi-

jaisesti lähestyä kaupallinen kulma edellä, ja kovin aggressiivinen

riitastrategia näyttää olevan enemmän poikkeus. Jakelijoiden ja

kumppanien kanssa painotetaan pikemminkin yhteistyötä.

Lähes kaikki vastaajat kokivat riitojen ratkaisun koordinoinnin ja

hallinnoinnin merkittäväksi ongelmaksi globaalissa konsernissa.

Ongelmaa yritetään ratkoa ICT-järjestelmin tai vahvasti ”kädet

savessa” -ratkaisuin. Kaikki vastaajat olivat yhtä mieltä siitä, että

hallinnoinnissa ja koordinoinnissa olisi tehtävissä paljonkin, ja

että ”multi-jurisdictional” -lähestymistapa olisi myös neuvonan-

tajalta paras vaihtoehto.

LOPUKSI

Ylläolevat kuvaavat ajatuksia yritysten lakiosaston prisman

läpi. Olisi mielenkiintoista arvioida, kuinka paljon tai vähän

vastaukset poikkeaisivat esim. talousosaston tai strategisen

liikkeenjohdon näkökulmasta. Ajat ovat sellaiset, että näkökul-

maeroja varmasti löytyy.

VESA TURKKI Asianajaja, osakas, varatuomari

JB Eversheds

Virheet tuotteessa tai sen

toiminnassa aiheuttavat edelleen

merkittävän osan kaupallisista

riidoista teollisuusyrityksissä.

VESA TURKKIAsianajaja, osakas, varatuomari

JB Eversheds

Kuva: Kari Ylitalo

10

According to the head of Europol’s Cybercrime Centre, Troels

Oerting, there are only around 100 cyber-criminal kingpins

behind global cybercrime, but despite the small number of cyber-

criminals, as an industry cybercrime is growing. A recent report

by McAfee predicted that the high returns for low risks make

cybercrime an attractive proposition for criminals.

There has been a rise of cyberattacks of all types across all indus-

try sectors. According to a report conducted by FireEye, malware

attacks doubled in the first half of 2014, with the UK and

Germany being the most targeted countries (due to the advanced

internet infrastructure and increasing internet based economies).

Government, financial services, telecommunications and energy

were the most targeted sectors overall.

WHAT DOES THE FUTURE HOLD?

It may be that the actions of some cybercriminals are motivated

by political allegiances and cultural factors, rather than financial

gain. However the opportunity to make money or steal commer-

cial secrets is likely to be a key factor in the growth of cybercrime.

In addition there are likely to be much more invasive forms of ac-

tivity in the future as technology and knowledge develops. Current

and future developments such as big and fast data, the internet of

everything, wearable devices and augmented reality (to name but a

few) will provide additional scope and opportunity for criminals to

attack businesses and government. According to an article by Fox

Business over the next 20 years we could be facing:

• “cyber-jacking” – the hi-jacking of planes via their flight

management system (the disappearance of the Malaysian

Airlines flight in Summer 2014 led to speculation that the

cause might be cyber-jacking);

• automotive viruses – malware could be built into car com-

puter systems (in 2014, an F1 racing team’s vehicle became

infected with malware); and

• theft of biometric data – as biometric data becomes more

valuable, and sensitive than ever.

CYBERCRIME What is coming and what can we do to prevent it?Cybercrime is becoming increasingly commercialised - making the fight against it more important to businesses and governments across the globe.

11

With the rapid expansion and sophistication of cybercrime,

we are likely to see companies spending more time than ever

on precautionary measures.

WHAT CAN BE DONE?

In a recent article Eversheds considered the question of who

should be taking the lead in the fight against cybercrime and

across the globe public bodies are stepping up their actions.

The European Commission has established a European

Cybercrime Centre (EC3) at Europol, in an attempt to fight

cybercrime. The UK Government has also set up a £860

million Cyber Security Programme with a view to making

the UK one of the most secure places to do business in

cyberspace.

The key to effective management of cybercrime risk is

identifying and understanding the threats, the level of risks

involved and putting in place security measures that are

appropriate and proportionate to those threats and risks.

According to a guide published by the UK Government,

those businesses most effective at safeguarding their own

and their clients’ assets will be the ones that continually

gather intelligence on the new threats emerging in their

industries and sectors, proactively investigate breaches and

review their overall risk management plans regularly to take

account of these developments.

A recent Government report suggests that basic information

risk management can stop up to 80% of the cyber attacks

seen today.

The opportunity to make

money or steal commercial

secrets is likely to be a key

factor in the growth of

cybercrime.

CHARLOTTE WALKER-OSBORN Head of Eversheds TMT sector

Kuva

: Eve

rshe

dsin

ark

isto

12

Home and mobile working - Develop a mobile working

policy and train staff to adhere to it. Apply the secure

baseline build to all devices. Protect data both in tran-

sit and at rest.

User education and awareness - Produce user security

policies covering acceptable and secure use of the

organisation’s systems. Establish a staff training pro-

gramme. Maintain user awareness of the cyber risks.

Incident management - Establish an incident response

& disaster recovery capability. Produce and test inci-

dent management plans. Provide specialist training

to the incident management team. Report criminal

incidents to law enforcement.

Information risk management regime - Establish an

effective governance structure and determine your risk

appetite, just like you would for any other risk. Main-

tain the Board’s engagement with cyber risk. Produce

supporting information risk management policies.

Managing user privileges - Establish account manage-

ment processes and limit the number of privileged ac-

counts. Limit user privileges and monitor user activity.

Control access to activity and audit logs.

Removable media controls - Produce a policy to control

all access to removable media. Limit media types and

use. Scan all media for malware before importing on to

corporate system.

Monitoring - Establish a monitoring strategy and

produce supporting policies. Continuously monitor all

ICT systems and networks. Analyse logs for unusual

activity that could indicate an attack.

Secure configuration - Apply security patches and

ensure that the secure configuration of all ICT systems

is maintained. Create a system inventory and define a

baseline build for all ICT devices.

Malware protection - Produce relevant policy and es-

tablish anti-malware defences that are applicable and

relevant to all business areas. Scan for malware across

the organisation.

Network security - Protect your networks against

external and internal attack. Manage the network pe-

rimeter. Filter out unauthorised access and malicious

content. Monitor and test security controls.

Prevention is of course better than cure but planning for how to

deal with the fallout of an attack is key to ensuring the impact is

minimised as far as possible.

For further details, please contact:

CHARLOTTE WALKER-OSBORN Head of Eversheds TMT sector

charlottewalker-osborn@eversheds.com

1.

2.

3.

4.

5.

6.

7.

10.

8.

9.

The following ten step action plan to

HELP REDUCE CYBER RISK is recommended in the report.

13

Kuva

: Shu

tter

stoc

k, v

oyag

er62

4

14

The provision of food information to consumers was harmonised

in the EU in 2011 by a regulation (Regulation (Eu) No 1169/2011

of the European Parliament and of the Council on the provision

of food information to consumers).*1

The regulation concerns not only general food information that

has to be given to consumers but also the nutrition labelling of

foodstuffs. The transitional period for the regulation’s food infor-

mation requirements is three years from the regulation’s entry

into force, which means that the requirements shall be applied

as of 14 December 2014 at the latest. The regulation is binding

legislation in Finland. Besides the regulation, a food business

operator working in Finland shall also observe national provi-

sions on foodstuffs, such as the decree on the provision of food

information to consumers (834/2014), introduced by the Finnish

Ministry of Agriculture and Forestry and entering into force on 1

April 2015, and the decree on labelling foodstuffs as highly salty,

which will be applied as of 13 December 2016.*2

The provision of food information primarily concerns packaged

foodstuffs, though the regulation and the obligation to provide

information in certain cases also concerns non-prepacked foods

as well as information provided in a brochure or otherwise in

connection with sales. As the regulation on the provision of food

information mainly gathers together regulation on the labelling

of foods and brings it up to date, the mandatory food labelling

requirements bring no significant changes to the labelling com-

pared to current regulation. The regulation on the provision of

food information does, however, contain some specifications and

some completely new requirements, such as the minimum font

size to be used on the labelling in the future. The specifications

are also related to, inter alia, the obligation to indicate allergens,

*1 The regulation is available at http://eur-lex.europa.eu/legal-content/EN/TXT/?qid=1418040641792&uri=CELEX:32011R1169)

*2 http://www.finlex.fi/fi/laki/kokoelma/2014/ (in Finnish)

Provision of FOOD INFORMATION TO CONSUMERS

15

the country of origin and the place of provenance, as well as to

information accompanying the name of the food.

In Finland, the Finnish Foods Safety Authority Evira published a

draft of a guide to food information in June. The guide is aimed

at the supervisory authorities and food business operators, and

its purpose is to provide information on the labelling regulations.

The draft guide has already sparked media attention because of

its section concerning the classification of the names of certain

foods as not widespread enough to be considered established.

The guide is meant to reach its final form in the beginning of

2015. The guide is not binding by its legal nature, but instead its

interpretations are Evira’s views on how the legislation should be

applied.

The names given to foods are important to consumers as, based

on labelling, consumers can, inter alia, understand what a certain

foodstuff is and what it contains as well as choose between

different foodstuffs. The information is also important for con-

sumers’ health as without the labelling consumers could not, for

example, avoid ingredients that they are allergic to. It is clear that

in the future – as now – the information provided on foodstuffs

shall always be truthful and sufficient and they may not mislead

consumers. The mandatory labelling of prepacked foods sold or

otherwise distributed in a bilingual municipality shall be made at

least in Finnish and in Swedish.

The operator under whose name the foodstuff is sold is primarily

responsible for the provision of the appropriate food information,

but also other entities in the food business are responsible for

making sure that the labelling is not in breach of the labelling

provisions. In case of incorrect or insufficient labelling, the

supervisory authority may step in at any stage of the produc-

tion, processing or distributing of the foodstuff to remedy the

situation. A food business operator should consider turning to a

professional when the labelling provisions are interpreted and,

thus, ensure that their requirements are met.

SUVI-TUULIA LEPPÄKORPIAttorney at Law

JB Eversheds

Evira’s draft guide has already

sparked media attention

because of its section

concerning the classification

of the names of certain foods.

SUVI-TUULIA LEPPÄKORPIAttorney at Law

JB Eversheds

16

Kotimarkkinoilla on hiljaista, Eurooppaa vaivaavat vakavat

talousongelmat ja Aasiassakin kasvu on hidastunut. Tästä

johtuen suomalaiset yritykset ovat kääntäneet katseensa USA:n

markkinoille. Mutta kenen sinne kannattaa pyrkiä ja miksi? Ja

mitä kaikkea tulee ottaa huomioon?

MIKSI?

USA:n markkinat ovat pitkälti toipuneet pankkikriisin jälkeen,

toisin kuin Eurooppa. Maan väkiluku on noin 320 miljoonaa.

Yhdysvaltojen kokonaistuotanto kasvaa tällä hetkellä noin 5

prosentin vuosivauhtia, mikä on kovin kasvuvauhti viimeisen

11 vuoden aikana. Työttömyysaste on pudonnut alle kuuteen

prosentin, eli tasolle, jossa se oli ennen finanssikriisin

alkamista. Yksityinen kulutus vastaa noin kahta kolmasosaa

Yhdysvaltojen taloudellisesta aktiviteetista ja kulutus lisääntyi

vuoden 2014 aikana. Talousnäkymät vuodelle 2015 ovat posi-

tiiviset. Öljyn hinnan lasku lisää muuta yksityistä kulutusta ja

piristää taloutta entisestään.

Yhdysvaltojen markkinat ovat maailman kilpaillummat, mutta

jos siellä menestyy, avaa se mahdollisuudet menestyä lähes

koko maailmassa. Usein Yhdysvaltojen markkinoilla menesty-

minen on jopa välttämätöntä, jotta voi menestyä muualla.

Sen lisäksi, että Yhdysvalloissa menestyvän yrityksen tuotteille

tai palveluille aukeavat todella suuret mahdollisuudet, Yhdys-

valloissa on tarjolla paljon riskirahaa ja rahoitusta sellaisille

toimialoille, joille Suomessa tai jopa Euroopassa on hyvin

vaikeaa löytää rahoittajia.

Monta kertaa kuulee sanottavan, että Yhdysvaltojen mark-

kinoille menemiseen liittyy liian suuria juridisia riskejä –

puhutaan patenttipeikoista, ylisuurista vahingonkorvauksista

ja astronomisista tuotevastuuriskeistä. Riskejä on, mutta ne

ovat täysin hallittavissa ja/tai vakuutettavissa. Yhdenkään am-

mattimaisesti toimivan yrityksen ei kannata kyseisten riskien

pelossa jättäytyä pois Yhdysvaltojen markkinoilta.

KENELLE?

Jokainen suomalaisyritys, jolla on mielestään erinomainen

tuote tai palvelu kannattaa selvittää oman hyödykkeensä

mahdollisuuksia Yhdysvaltojen markkinoilla. Yhdysvalloissa on

paljon tuotteita ja palveluita, joita ei (vielä) ole muualla, joten

ensimmäiseksi kannattaa selvittää todellinen kilpailutilanne.

Yhdysvaltojen kauppaministeriön tekemien selvitysten mukaan

monien pienemmillä markkinoilla toimivien yritysten on mah-

dollista kasvaa isoiksi, dynaamisiksi yrityksiksi nimenomaan

Yhdysvalloissa.

USA KIINNOSTAA suomalaisia yrityksiä

17

Myös yritysten, joilla on kansainvälisille markkinoille tarkoitet-

tu tuoteidea, kannattaa selvittää, löytyykö USA:sta mahdollisia

rahoittajia, mikäli rahoitusta ei Suomesta tai Euroopasta löydy.

Erityisesti tuotteille, joille USA on ensisijainen markkina-alue,

on luonnollista hakea myös rahoitusta sieltä. Usein rahoituksen

saaminen Yhdysvalloista edellyttää toimimista USA:ssa, vaikka

yritys olisi suomalainen.

Yhdysvaltojen markkinoilla toimii jo paljon suomalaisyrityksiä.

Suomalaisia tuotteita löytyy yllättävistä paikoista. Perinteisten

kuluttaja- ja teollisuustuotteiden lisäksi suomalaisyrityksille on

kysyntää teknologia-alalla sekä ohjelmisto- ja peliteollisuudessa.

Teknologia-alalla erityisesti ympäristö- ja terveysteknologia ovat

jo pitkään olleet kysyttyjä. Mutta lähes mille tahansa tuotteelle,

joka on laadultaan erinomainen, löytyy Yhdysvalloista mahdolli-

suuksia. Itse törmäsin yllätyksekseni lähikaupassa New Yorkissa

suomalaiseen voihin. Benecol-tuotteita on siellä ollut pitkään

saatavilla, mutta voi, jota markkinoidaan juuri suomalaisuudella,

oli minulle uutuus.

Amerikkalaisia suomalaisten yritysten teknologia on kiinnosta-

nut jo pitkään. Usein teknologiaa on viety pitkälti yritysostoilla,

koska suomalaisilta yrityksiltä on puuttunut kykyä, resursseja tai

rohkeutta viedä itse teknologiaansa USA:han. Iso murros jakelu-

kanavissa ja markkinointivälineissä on avannut pienemmillekin

yrityksille mahdollisuuksia päästä Yhdysvaltojen markkinoille

huomattavan vaatimattomilla panostuksilla.

MITÄ TULEE OTTAA HUOMIOON?

Kilpailu on kovaa ja sen vuoksi kotityöt on tehtävä hyvin. Yhdys-

valtoihin lähteminen pitää olla hyvin perusteltu ratkaisu ja sen

tulee tukeutua riittäviin selvityksiin ja faktoihin.

Yhdysvallat on iso maa ja sen sisällä on isoja eroja. Se, mikä

myy New Yorkissa, ei välttämättä myy yhtä hyvin keskiosissa tai

länsirannikolla.

Yhdysvallat on liittovaltio, ja yritystoimintaa ohjaavat lait ovat

erilaisia eri osavaltioissa, vaikka niitä onkin harmonisoitu.

Yrityksen tulee ennen markkinoille menoa selvittää, meneekö se

sinne perustamalla oman tytäryhtiön, ostamalla yhdysvaltalaisen

yrityksen, osakkaaksi yhteisyritykseen vai toimimalla jälleen-

myyjän kautta. Valinta riippuu pitkälti yrityksen liiketoiminnan

vaatimuksista ja tulevaisuuden tarpeista.

Suurimmat juridiset riskit liittyvät sopimuksiin, tuotevastuisiin,

tuotemääräysten noudattamatta jättämiseen, työntekijöiden vaa-

timuksiin, immateriaalioikeuksiin sekä tietosuojarikkomuksiin.

Kuva

: Han

nu R

inta

la

Yhdysvaltojen markkinoilla toimii

jo paljon suomalaisyrityksiä.

Suomalaisia tuotteita löytyy

yllättävistä paikoista.

Perinteisten kuluttaja- ja

teollisuustuotteiden lisäksi

suomalaisyrityksille on kysyntää

teknologia-alalla, ohjelmisto- ja

peliteollisuudessa.

HANNU RINTALAAsianajaja, osakas

JB Eversheds

18

Kuva

: Shu

tter

stoc

k, V

ictor

Torr

es

19

Muita riskejä liittyy oikeudenkäynteihin, verotukseen, maahan-

muutto-määräysten rikkomiseen ja johdon vastuuseen.

Riskit kannattaa selvittää ennen markkinoille menemistä. Suurin

osa riskeistä voidaan välttää toiminnan muutoksilla ja varau-

tumalla niihin. Osa riskeistä on sellaisia, että niitä vastaan voi

suojautua ottamalla kohtuuhintaisen vakuutuksen.

Oikea-aikainen selvitystyö ja riittävien resurssien varaaminen

ovat ensiarvoisen tärkeitä projektin onnistumisen kannalta.

JB EVERSHEDS

Olemme huomanneet myös omassa asiakaskunnassamme

kasvaneen kiinnostuksen Yhdysvaltojen markkinoita kohtaan.

Myös tietoisuus ja kokemukset Yhdysvalloissa toimimiseen ovat

lisääntyneet. Kasvanut kiinnostus näkyy myös siinä, että Ameri-

can Chamber in Finland (AmCham Finland) on perustanut New

Yorkiin toimiston ja käynnistänyt ns. Launchpad USA -ohjelman.

Myös Finnish American Chamber of Commerce (FACC) toimii

aktiivisesti suomalaisyritysten kanssa.

Vuoden 2014 aikana olemme toteuttaneet ja aloittaneet asiak-

kaillemme useita projekteja liittyen Yhdysvaltojen markkinoille

menemiseen. Evershedsillä ei ole Yhdysvalloissa omaa toimistoa

vaan toimimme yhteistyössä USA:n johtavien asianajotoimisto-

jen kanssa. Palvelumme toteutetaan asiakkaillemme saumatto-

malla yhteistyöllä jokaiseen projektiin nimenomaisesti valitun

Yhdysvaltalaisen asianajotoimiston kanssa.

Yhdessä paikallisen asianajotoimiston kanssa teemme selvityk-

siä liittyen yrityksen sijoittumiseen Yhdysvalloissa, juridisiin

riskeihin, ja tuotteisiin liittyviin määräyksiin sekä avustamme

asiakkaitamme kaikissa toimintaan liittyvissä asioissa, kuten

yrityksen perustamisessa, sopimusten laatimisessa, neuvotte-

luissa yhteistyökumppanien kanssa sekä verotukseen liittyvissä

kysymyksissä.

Autamme suomalaisyrityksiä löytämään rahoitusta Yhdysvallois-

ta sekä myös yrityskaupoissa, olipa suomalaisyritys sitten kaupan

kohde tai ostaja. Tässä suhteessa liittymisemme Evershedsiin on

avannut meille paljon uusia mahdollisuuksia. Eversheds on avus-

tanut Yhdysvaltalaisia yrityksiä yli 15 vuotta ja sen asiakkaana on

huomattava määrä Fortune 500 -yrityksiä USA:sta.

New York, USA 5.1.2015

HANNU RINTALAAsianajaja, osakas

JB Eversheds

Palvelumme asiakkaillemme

toteutetaan saumattomalla

yhteistyöllä jokaiseen

projektiin nimenomaisesti

valitun Yhdysvaltalaisen

asianajotoimiston kanssa.

HANNU RINTALAAsianajaja, osakas

JB Eversheds

20

Kiinteistömarkkinoilla on Suomessa viime aikoina ollut positii-

vinen vire ja tätä artikkelia kirjoittaessa tilanne näyttää kohtuulli-

sen lupaavalta. Yleistaloudellinen tilanne aiheuttaa arvioon

kuitenkin asenteesta riippuen maltillisuutta.

Kiinteistömarkkinoiden sujuvuudella on taloudessa huomattava

merkitys. Luonnollisesti tämä johtuu jo kiinteistöjen ja muun

rakennetun ympäristön merkittävästä arvosta. RAKLIn KTI

Kiinteistötieto Oy:llä teettämän, kiinteistöalan yhteiskunnallista

merkitystä arvioineen selvityksen (julkaistu 24.10.2014) mukaan

rakennettu ympäristö muodostaa yli 70 prosenttia kan-

sanvarallisuudesta, ja rakennusinvestoinnit vastaavat

kahta kolmasosaa kansantaloutemme vuosittaisista

kiinteistä investoinneista.

Kiinteistösijoittaja hakee kiinteistöistä nimenomaan vakaata

kassavirtaa, esimerkiksi osakesijoituksiin verrattuna. Kassa-

virran vakauteen vaikuttavat vuokralaisten maksukyky, tehdyt

sopimukset ja muut tekijät, joita kiinteistöjärjestelyjä tehtäessä

pääsemme arvioimaan. Markkinoiden toimivuus riippuu useista

tekijöistä, muun muassa rahoituksen saannista. Toimivuuden

huomaa konkreettisesti kiinteistöjärjestelyryhmämme arjessa, ja

positiivisina aikoina ja positiivisissa hankkeissa toimenkuvamme

luonnollisesti on olla deal maker.

Kiinteistösijoitusmarkkinoiden ehkäpä suurin ongelma tällä

hetkellä on toimistojen vajaakäyttö. Ongelmaan haetaan ratkai-

suja esimerkiksi käyttötarkoitusmuutoksin. Osittain toimis-

tokäytössä olleita kohteita on pyritty muuttamaan asunnoiksi.

Tämän aihepiirin parissa on työskennelty toistuvasti myös

kiinteistöryhmässämme. Aihepiirin ajankohtaisuudesta johtuen

pidimme siitä loppuvuodesta seminaarin asiakkaillemme ja

yhteistyökumppaneille.

Lainsäädännöllä on olennainen merkitys kiinteistömarkkinoi-

hin ja kiinteistösijoittamiseen. Maankäytön ja rakentamisen

sääntelyn tarkoituksenmukaisuudesta on käyty viime aikoina

vilkasta keskustelua. Luonnollisesti törmäämme kiinteistöryh-

mässämme jatkuvasti esimerkkeihin siitä, miten sääntely ja

sen mahdollisuudet ja toisaalta siitä aiheutuvat rajoitukset vai-

kuttavat asiakkaidemme konkreettisiin hankkeisiin. Sääntelyn

purkamisen tai rationalisoimisen ajatukset ovat myös juristin

korvaan tervetulleita, vaikka ne eivät läheskään aina ongelmia

ratkaisisikaan.

KIINTEISTÖMARKKINOILLA, SUOMESSA JA ULKOMAILLA

21

Suoran sijoittamisen ohella kiinteistöihin sijoitetaan myös

epäsuorasti sijoittamalla listattuihin kiinteistösijoitusyhtiöihin

taikka listaamattomiin kiinteistörahastoihin. Kiinteistörahas-

topuolella toimintaa saatettiin vuonna 2014 voimaan tulleen

vaihtoehtorahastolainsäädännön asettamien edellytysten

mukaiseksi. Viime vuosille on ollut leimallista myös useiden

asuntoihin keskittyvien kiinteistösijoitusrahastojen

perustaminen, joita tarjotaan osittain myös piensijoittajille.

Kiinteistöpääomarahastoihin erikoistuneet asiantuntijamme

neuvovat sekä hallinnointiyhtiöitä että sijoittajia. Sijoitukseen

liittyvät asiakirjojen läpikäynti onkin sijoituksen olennaisin

osa. Itse sijoittamiseen liittyvä harkinta on usein ulkoistettu

hallinnointiyhtiölle.

Suomessa myös institutionaalisilla kiinteistönomistajilla on

merkittävä rooli, ja ennen muuta eläkerahaa on sijoitettuna

merkittävästi kotimaisiin kiinteistöihin. Kiinteistömarkkinoiden

omistusrakenne on jakautunut ammattimaisten suursijoitta-

jien, piensijoittajien, julkisen sektorin toimijoiden ja itse omia

tilojaan käyttävien omistajien kesken. Positiivista on todeta,

että ulkomaisten kiinteistösijoittajien osuus on viime aikoina

vaihteeksi kasvanut.

Kiinteistösijoitusmarkkina on kansainvälinen. Myös

kiinteistöalaan erikoistuneille asianajajille tämä avaa perspek-

tiiviä. Esimerkiksi päämiehen tehdessä hankintaa ulkomailla

kaupantekoon liittyvän neuvonannon on oltava vähintään yhtä

laadukasta kuin mihin tämä on kotimaassa tottunut. Yhteistyö

on nykyisin päivittäin kansainvälissävytteistä ja tiimityön toimi-

vuus olennaista.

Evershedsin yksi vahvimpia kansainvälisiä osaamisalueita ovat

kaikki kiinteistöihin liittyvät oikeudelliset asiat. Osaamisemme

ja tiimityömme on saanut myös tunnustusta kansainvälisesti.

Englannissa Eversheds LLP:n kiinteistötiimi on saanut muun

muassa Legal Business Real Estate Team of the Year 2014 –

palkinnon sekä the Lawyer’s Real Estate Team of the Year 2014 ja

2013 -palkinnot. Tiimimme toimiessa täällä kotimaassa voimme

olla vakuuttuneita sen toimivan myös muualla.

Kiinteistö-, rakentamis-

ja ympäristöoikeuden

asiantuntijamme

toimivat asiakkaidemme

neuvonantajina kaikissa

kiinteistöihin ja

kiinteistöliiketoimintaan

liittyvissä oikeudellisissa

asioissa.

SAARA RAITALA Asianajaja, osakas

JB Eversheds

ILKKA KOIVISTOAsianajaja, osakas, varatuomari

JB Eversheds

Kuva

: Jon

i Nuu

tinen

Saara Raitala ja Ilkka Koivisto kuuluvat kiinteistöjärjestelyryhmän vastuuhenkilöihin.

22

Suomen tekijänoikeuslakia ollaan muuttamassa, ja eduskunta

vastaanotti sitä koskevan, Opetus- ja kulttuuriministeriössä

valmistellun, hallituksen esityksen 9.10.2014 (HE 181/2014).

Vuodenvaihteeseen mennessä muutosehdotusta ehdittiin

käsitellä eduskunnan sivistys- ja lakivaliokunnissa, joissa mm.

kuultiin laajaa joukkoa eri asiantuntijoita. Ministeriö sai asiasta

kirjallisen lausunnon 43:lta taholta, joten aihe on selvästi tärkeä

tekijänoikeuksien parissa työskenteleville.

Tekijänoikeuslaissa ehdotetaan säädettäväksi nykyistä tar-

kemmin tekijänoikeuden luovutusta koskevan sopimuksen

kohtuullistamisesta, kun teoksen alkuperäinen tekijä luovuttaa

oikeutensa. Tekijänoikeus syntyy alkuperäiselle tekijälle, kun

teos on luotu. Tekijänoikeuden saaminen ei edellytä Suomessa

minkäänlaista rekisteröintiä, ilmoitusta tai muunlaisen muoto-

vaatimuksen täyttämistä.

MIKÄ ON TEKIJÄNOIKEUSSUOJAA SAAVA TEOS?

Teoksia voivat olla hyvin moninaisesti erilaiset kirjalliset ja

taiteelliset, henkisen luomistyön lopputulokset, kuten kirjalliset

teokset, musiikkiteokset (sanoitukset, sävellykset, sovitukset),

kuvataiteen teokset, valokuvateokset, elokuvat, näyttämöteok-

set ja kartat. Esimerkiksi tietokone- ja mobiilipeleihin liittyy

runsaasti tekijänoikeuksilla suojattua aineistoa. On tärkeää

ymmärtää, että tekijänoikeus ei suojaa aihetta, ideaa, metodia,

tietosisältöä tai juonta, vaan aina itsenäisen, omaperäisen luo-

mistyön lopputulosta.

Tekijänoikeuslaissa säädetään myös eräistä tekijänoikeutta

lähellä olevista oikeuksista, ns. lähioikeuksista, joista keskei-

simmät ovat esittävän taiteilijan, äänitallenteen tuottajan,

kuvatallenteen tuottajan, radio- ja televisioyrityksen sekä

valokuvaajan oikeudet. Lähioikeuksien suojakohteena ei ole

teos vaan muu suoritus, kuten teoksen esitys tai äänitallenne.

Lähioikeuksien suoja on tekijänoikeuden kaltainen, mutta

joltain osin rajoitetumpi.

TEKIJÄNOIKEUSSOPIMUSTEN KOHTUULLISTAMINEN

Nykyään tekijänoikeuksien siirtosopimuksia voidaan kohtuul-

listaa ns. oikeustoimilain 36 §:n yleissäännöksen perusteella.

Tekijänoikeuslain 29 §:ä, jossa tällä hetkellä viitataan oikeustoi-

milakiin, ehdotetaan nyt muutettavaksi siten, että tekijänoikeus-

lakiin sisällytetään oma kohtuullistamissäännös. Ehdotettu uusi

säännös kuuluu:

”Jos teoksen alkuperäisen tekijän tekijänoikeuden luovutuk-

sesta tekemän sopimuksen ehto on alalla vallitsevan hyvän

sopimustavan vastaisella tavalla tai muutoin kohtuuton tai sen

soveltaminen johtaisi kohtuuttomuuteen, ehtoa voidaan sovitella

tai se voidaan jättää huomioon ottamatta.

Kohtuuttomuutta arvioitaessa on otettava huomioon sopimuksen

koko sisältö, osapuolten asema, sopimusta tehtäessä ja sen

jälkeen vallinneet olosuhteet sekä muut seikat.

MUUTOKSIA TEKIJÄNOIKEUSSOPIMUSTEN KOHTUULLISTAMISSÄÄNTELYYN

23

Jos 1 momentissa tarkoitettu ehto on sellainen, että sopimuksen

jääminen voimaan muilta osin muuttumattomana ei ole ehdon

sovittelun vuoksi kohtuullista, sopimusta voidaan sovitella muil-

takin osin tai se voidaan määrätä raukeamaan.

Sopimuksen ehtona pidetään myös oikeudenluovutuksesta

sovittua korvausta.

Työsopimuksessa sovitun tekijänoikeuden luovutuksen koh-

tuuttoman ehdon sovittelusta säädetään työsopimuslain 10

luvun 2 §:ssä.

Muilta osin kohtuuttoman ehdon sovittelusta säädetään varalli-

suusoikeudellisista oikeustoimista annetun lain 36 §:ssä.”

Pykälän 1 momenttiin ehdotetaan lisättäväksi viittaus alan

hyvään sopimustapaan, jolla tarkoitetaan hallituksen esityksen

mukaan esimerkiksi kullakin toimialalla yleisesti käytettyjä

ja hyväksyttyjä sopimusehtoja tai sellaisia käytänteitä, jotka

perustuvat toimialan toimijoiden keskinäisiin puite- tai malliso-

pimuksiin. Pelkkä hyvän sopimustavan vastaisuus ei kuitenkaan

automaattisesti tekisi sopimuksesta kohtuutonta, vaan sovitte-

luun johtavan hyvän tavan vastaisuuden edellytyksenä on, että

hyvän tavan vastaisuuden arvioidaan aiheuttaneen sopimukseen

kohtuuttomuuden tai olleen siihen osallisena.

Pykälän 2 momentin perusteella arvioitavaksi voisi tulla esi-

merkiksi se, onko sopimuksen sisältö kokonaisuutena sellainen,

että sopijapuolen oikeudet ja velvollisuudet ovat riittävässä

tasapainossa suhteessa toisen sopijapuolen oikeuksiin ja velvolli-

suuksiin. Sopimusta ja sen ehtoja tulisi arvioida kokonaisuutena

niin, että vaikka sopimuksen yksittäinen ehto ei sinänsä olisi

kohtuuton, useampien tai kaikkien sopimusehtojen soveltaminen

yhdessä saattaisi johtaa kohtuuttomuuteen.

Kohtuuttomuus voisi hallituksen esityksen mukaan liittyä esi-

merkiksi tekijänoikeuden luovutuksesta maksettavan korvauksen

suuruuteen ja määräytymisperusteeseen. Kohtuuton saattaisi

olla esimerkiksi sopimusehto, jonka mukaan tekijällä ei olisi

mahdollisuutta saada vastiketta oikeutensa luovutuksesta, eikä

vastikkeettomuus ole perustunut tekijän omaan valintaan eikä

kyseisenkaltaisten luovutusten yleishyödyllisyyteen tai muuhun

seikkaan, josta tekijä ja luovutuksensaaja ovat olleet tietoisia.

Kohtuuton voisi olla myös ehto, jolla tekijä luovuttaisi oikeutensa

määräämättömäksi ajaksi ilman luovutuksen sisällön tarkempaa

määrittelyä tai ehto, jonka mukaan tekijän vastuu oikeuden

luovutuksen jälkeen perustuisi luovutuksensaajan toimintaan

tai seikkoihin, joita ei sopimusta tehtäessä ole voitu riittävällä

tarkkuudella ennakoida.

Kuva

: Kar

i Ylit

alo

Kohtuuttomuus voisi

hallituksen esityksen

mukaan liittyä esimerkiksi

tekijänoikeuden

luovutuksesta maksettavan

korvauksen suuruuteen ja

määräytymisperusteeseen.

ELINA KOIVUMÄKIAsianajaja, osakas

JB Eversheds

Kuva

: Ilk

ka V

uorin

en

24

Oikeuksista maksettava kertakorvaus tai kaikkien oikeuksien

luovutus ei sinänsä tarkoittaisi sopimuksen kohtuuttomuutta,

jos osapuolet ovat sopimusta tehtäessä olleet riittävän tietoisia

sopimuksen kaikkien ehtojen vaikutuksesta ja ehdoista on aidosti

voitu neuvotella. Olisi täysin mahdollista sopia esimerkiksi talou-

dellisesta riskinjaosta sopijapuolten välillä tai muistakin seikoista

kuin tekijänoikeuden luovutuksesta.

Sopimuksen kohtuullisuuden arvioinnissa voitaisiin ottaa

huomioon myös niin sanottu jälkiperäinen kohtuuttomuus

tilanteessa, jossa sopimuksen solmimisen jälkeen vallinneissa

olosuhteissa on tapahtunut muutoksia. Olennaisena muutoksena

luovutuksensaajan asemassa voitaisiin pitää tilannetta, jossa

tämä ei enää kykene täyttämään sopimuksen mukaisia velvoittei-

ta ja käyttämään luovutettua tekijänoikeutta sovitulla tavalla, ja

tästä on olennaista haittaa alkuperäiselle tekijälle.

Tekijän asemassa tapahtuneena olennaisena muutoksena

voitaisiin hallituksen esityksen mukaan pitää esimerkiksi

tilannetta, jossa tekijä on tahallisesti tai törkeästä huolimatto-

muudesta johtanut luovutuksensaajaa harhaan teoksen ja sen

oikeuksien osalta.

Tekijän luovutuksesta saama korvaus voisi olla ilmeisessä epäsuh-

dassa tekijänoikeuden tuottamaan arvoon esimerkiksi silloin, kun

oikeuden luovutuksen yhteydessä olisi sovittu kertakorvauksesta

tai vähäisestä osuudesta tekijänoikeuden tuottamista tuloista,

mutta tekijänoikeus tuottaisikin luovutuksen saajalle suhteessa

tekijälle maksettuun korvaukseen huomattavasti suuremmat tulot

ilman, että epätasapaino vastikkeen suuruudessa olisi erityisesti

perusteltua liiketoiminnan riskeillä tai yleisesti alan ennakoimatto-

muudella. Tällainen tilanne voisi olla käsillä hallituksen esityksen

mukaan esimerkiksi silloin, kun tekijä on luovuttanut kaikki

oikeudet kertakorvauksella ja sopimushetkellä on ollut tarkoitus,

että tekijänoikeuden kohteena olevasta teoksesta valmistetaan vain

rajattu määrä kappaleita yleisölle levitettäväksi tai teos välitetään

yleisölle vain rajoitetusti. Jos tämän jälkeen on esimerkiksi otettu

käyttöön palvelu, jonka kautta teos on jatkuvasti yleisön saatavilla,

sovitun korvauksen voitaisiin mahdollisesti katsoa olevan epäsuh-

dassa teoksesta saatuihin tuloihin.

Ehdotetut muutokset vaikuttavat varsinaisten taidealojen lisäksi

myös kaikenlaisten kaupallisten yritysten sisällönostosopimusten

ehtoihin. On melko yleistä, että elinkeinotoiminnassa tilaaja ha-

luaa kaikki siirrettävissä olevat oikeudet itselleen, kertakorvauksel-

la. Jatkossa tällainen sopimus saattaa aiheuttaa nykyistä enemmän

epävarmuutta sopimuksen pätevyydestä, jolloin sopimuslausek-

keiden muotoiluun tulee kiinnittää entistä enemmän huomioita

ja arvioida osapuolten asemaa ja neuvottelutilannetta muutoinkin

entistä laaja-alaisemmin. Avoimuus ja läpinäkyvyys neuvotteluissa

ja sopimusehtojen laadinnassa on omiaan vähentämään sopimuk-

seen liittyviä jälkikäteisiä epävarmuustekijöitä.

Kuva

: Shu

tter

stoc

k, U

mke

hrer

25

MIKSI LAKIA MUUTETAAN?

Muuttamistarve nousi Suomessa esiin vuonna 2008, minkä

jälkeen sitä on enenevässä määrin edellytetty erityisesti teosten

alkuperäisiä tekijöitä ja esittäviä taiteilijoita edustavien järjes-

töjen toimesta. Nykysääntelyn riittävyyden kannalla puolestaan

ovat olleet luovutettujen tekijänoikeuksien haltijoita ja oikeuk-

sien hyödyntäjiä edustavat järjestöt. Lainvalmistelutyössä on

vallinnut yksimielisyys siitä, että kohtuuttomia tekijänoikeuk-

sien siirtosopimuksia tulee voida sovitella, mutta erimielisyyttä

vallitsee nykysääntelyn riittävyydestä. Työ- ja elinkeinoministeriö

ei antamassaan lausunnossa pitänyt tarkoituksenmukaisena sitä,

että neuvottelukulttuuria pyritään edistämään lainsäädännöllä.

Oikeustoimilain 36 §:ää on tekijänoikeuksien luovutussopimusten

osalta sovellettu yhdessä käräjäoikeuden ja kahdessa markkinaoi-

keuden tapauksessa. Oikeuskäytännön vähäisyydestä ei voida

hallituksen esityksen mukaan tehdä päätelmää, että tarvetta teki-

jänoikeussopimusten sovittelulle ei olisi olemassa. Syyksi nykyisen

sovittelusäännöksen käytön vähäisyydelle on arveltu paitsi sään-

nöksen yleisluontoisuutta, myös sitä, että tekijänoikeuden alalla

tekijöiden on yleisesti vaikea puuttua yksittäisten sopimusehtojen

kohtuuttomuuteen. Tekijä voi epäkohtiin puuttuessaan menettää

Suomen pienillä markkinoilla tulevia työtilaisuuksia saman toimi-

jan tai saman alan toimijoiden kanssa.

Hallituksen esityksessä keskeisiksi toimialoiksi, joita tuleva

muutos koskee, on lueteltu seuraavat: elokuvat, TV, musiikki,

kirjallisuus, sarjakuvat, kääntäminen ja freelancer-toimittajatyö.

Näiltä aloilta kerättyjen tietojen pohjalta voitiin päätellä, että

tekijänoikeuden luovutusten ehdot ovat käytännössä monissa

tapauksissa lähes yhdenmukaiset. Niin kilpailutilanteessa kuin

sopimisvapauden toteutumisessa osapuolten välillä on hallituk-

sen esityksen mukaan havaittavissa puutteita.

Lakiehdotuksen tavoitteet ovat seuraavat: 1) lisätä tietoisuut-

ta sopimusten sovittelumahdollisuudesta, 2) korostaa hyvän

sopimustavan merkitystä tekijänoikeuden luovutusta koskevissa

sopimuksissa, 3) tehostaa tekijänoikeuden luovutuksia, 4) edistää

neuvottelukulttuuria tekijöiden ja teosten hyödyntäjien välillä

sekä 5) pyrkiä ennakollisesti vaikuttamaan tekijänoikeuden

luovutuksista tehtävien sopimusten kohtuullisuuteen niin, että

sopimus olisi jo alusta lähtien kohtuullinen molempien sopija-

puolten kannalta.

Ehdotuksessa ei oteta kantaa oikeuksien luovutuksissa sovitta-

vien mahdollisten korvausten tasoon. Mikäli lakiin otettaisiin

kohtuullisuusstandardi ja ratkaisumenettely, voitaisiin siten

ratkaista keskeiset kysymykset, jotka liittyvät kohtuullisuuden

määrittelemiseen ja siihen, että epätasapaino sopimusta solmit-

taessa voi myös käytännössä estää oikeudenkäynnit sopimusten

kohtuullistamiseksi. Tähän malliin liittyisi kuitenkin myös

kilpailuoikeudellisia näkökohtia, koska kohtuullisuuden taso

pitäisi määritellä säännösten tasolla varsin sitovasti. Kohtuulli-

suusstandardin ja ratkaisumenettelyn sisältävää mallia ei voida

hallituksen esityksen mukaan pitää tällä hetkellä toteuttamiskel-

poisena, ja lisäksi se voisi toteutuessaan aiheuttaa ennakoimatto-

mia ongelmia tekijänoikeuksiin perustuvilla aloilla. Siksi lakiin ei

ehdoteta standardeja ja ratkaisumenettelyä.

ELINA KOIVUMÄKIAsianajaja, osakas

JB Eversheds

Lainvalmistelutyössä on vallinnut yksimielisyys siitä,

että kohtuuttomia tekijänoikeuksien siirtosopimuksia tulee voida

sovitella, mutta erimielisyyttä vallitsee nykysääntelyn riittävyydestä.

ELINA KOIVUMÄKIAsianajaja, osakas

JB Eversheds

26

Kilpailurikkomusten paljastaminen perustui aiemmin yksin-

omaan asiakkaiden epäilyihin ja ilmiantoihin tai kilpailuviran-

omaisten omaan tutkimustoimintaan. Sittemmin on eri maissa

otettu käyttöön nk. leniency-menettely, joka tarkoittaa kartellissa

tai muussa vastaavassa kilpailunrajoitusmenettelyssä mukana

olevan yrityksen omaa ilmiantoa viranomaiselle seuraamus-

maksusta (”kartellisakko”) vapautumista vastaan. Menettely on

osoittautunut tehokkaaksi tavaksi paljastaa kartelleja.

Seuraamusmaksusta vapautumista koskevat säännökset tulivat

Suomessa lakiin ensi kerran vuonna 2004 useiden muiden mai-

den esimerkkiä seuraten. Nyt säännökset sisältyvät vuonna 2011

uudistuneeseen kilpailulakiin (948/2011). Suomessa yritykset

ovat jo hyödyntäneet säännöksiä, ja kartellin paljastaneita yrityk-

siä on vapautettu seuraamusmaksuista.

Leniency-järjestelyn perusidea on, että nopein ilmiantaja (joku

kartellin jäsenistä) jää ilman seuraamuksia eli vapautuu sakoista,

kun taas muut mukana olevat yritykset eivät vapaudu. Poikke-

uksellisesti voi toinenkin mukana ollut yritys saada osittaisen

vapautuksen sakoista, mutta vain jos se kykenee toimittamaan

viranomaiselle sellaista hyödyllistä tietoa, jota ilmiantaja ei ole

toimittanut ja jota viranomaisella ei muutoinkaan ole.

Lain mukaan elinkeinonharjoittajalle ei määrätä lainkaan

seuraamusmaksua, jos kilpailunrajoitukseen osallinen elinkei-

nonharjoittaja toimittaa tietoja ja todisteita, joiden perusteella

kilpailuviranomainen (Kilpailu- ja kuluttajavirasto KKV) voi

toimittaa tarkastuksen tai todeta, että kilpailulakia tai EU:n

kilpailusääntöjä on rikottu. Menettely on tähdätty erityisesti pal-

jastamaan salaisia kartelleja, joihin siis osallistuu vähintään kaksi

elinkeinonharjoittajaa. Sitä voidaan käyttää myös paljastettaessa

muun tyyppisiä kilpailunrajoituksia.

Leniency-järjestelyyn hakevan yrityksen tulee tietojen antamisen

lisäksi osoittaa yhteistyötahtoa. Sen tulee välittömästi lopettaa

osallistumisensa kilpailunrajoitukseen, toimia yhteistyössä

kilpailuviranomaisen kanssa, eikä se saa hävittää hakemuksen

piiriin kuuluvia todisteita. Lisäksi sen tulee pitää yhteistyönsä

kilpailuviranomaisen kanssa salassa muilta kartelliyhtiöiltä.

Sakoista vapautumista haetaan Kilpailu- ja kuluttajavirastolta.

Käytännössä yritys toimittaa asianajajan välityksellä virastolle

hakemuksen (ilmoituksen), jossa se antaa tiettyjä yleisluonteisia

tietoja salaisesta kilpailunrajoituksesta. Tämän jälkeen virasto

asettaa määräajan, jonka kuluessa yrityksen tulee toimittaa

tiedot. Tämän jälkeen virasto tekee ehdollisen päätöksen sakoista

vapautumisesta. Tietoja ei voida käyttää muuhun tarkoitukseen

kuin kartellitutkimukseen ja sitä koskevan seuraamusmaksuesi-

tyksen käsittelyyn markkinaoikeudessa tai KHO:ssa.

Tietoja ei saa käyttää myöskään vahingonkorvauskanteissa,

joita kilpailunrajoituksesta kärsineet voivat nostaa kilpailunrik-

kojia kohtaan. Toisaalta leniency-menettely ei millään tavoin

rajoita tällaisten kanteiden nostamista, eikä anna minkäänlaista

suojaa siviilioikeudellisia eli vahingonkorvauskanteita vastaan.

Kartelliin tai muuhun kilpailunrajoitukseen syyllistynyt on siis

leniency-menettelystä riippumatta edelleen altis mahdollisille

vahingonkorvausvaatimuksille. Kilpailunrikkomukseen syyllis-

tynyt on velvollinen korvaamaan aiheuttamansa vahingon (kar-

telliylihinta), eikä leniency-menettelyyn ryhtyminen tuo tähän

korvausvastuuseen helpotusta.

TUOMAS AHO Asianajaja, OTL

JB Eversheds

NOPEIN VAPAUTUU

KARTELLISAKOISTAKilpailuviranomaisilla on erittäin vaikea tehtävä paljastaa ja saattaa vastuuseen erilaisiin kilpailurikkomuksiin syyllistyvät tahot. Tämä johtuu siitä, että yritysten kilpailua rajoittavat, kilpailulain vastaiset menettelyt ovat poikkeuksetta salaisia järjestelyjä.

Kuva

: Ilk

ka V

uorin

en

27

Perinteisesti teollisoikeusasiamiesten eli tavaramerkki-, mal-

lioikeus- ja patenttiasiamiesten tehtävänkuvaan on kuulunut

asiakkaiden avustaminen kaupallisten tunnusten, tuotteiden

muotoilun ja keksintöjen suojaamisessa sekä mahdollisis-

sa ongelmatilanteissa kuten puolustautumisessa oikeuksien

loukkaustilanteissa. Asiamiesten tehtävänkuva on ajan myötä

laajentunut ja tullut haasteellisemmaksi, sillä immateriaalioike-

uksien merkitys yrityksille on kasvanut niin kansainvälistymisen

kuin teknisen kehityksenkin myötä.

HYVÄ ASIAMIESTYÖ

Rekisteröidyt tavaramerkit, mallioikeudet ja patentit nähdään

yrityksissä strategisina työkaluina, joihin investoidaan, jotta

saadaan yksinoikeus kohteiden kaupalliseen hyödyntämiseen,

sekä mahdollisuus puuttua tarvittaessa tehokkaasti loukkaavaan

toimintaan. Tästä johtuen yrityksille on tärkeää, että teollisoi-

keudellisia asiamiespalveluja tarjoavat tahot tuntevat hyvin eri

suojamuodot, niiden mahdollisuudet sekä rajoitukset, eri maiden

ja alueiden erityispiirteet sekä menettelyt eri viranomaisissa.

Näiden perusedellytysten lisäksi asiamiesten on ymmärrettävä

asiakkaan liiketoimintaa, jotta ehdotetut toimenpiteet ovat rele-

vantteja. Asiamiesten on myös noudatettava kaikessa toiminnas-

saan hyvää asiamiesetiikkaa ja salassapitosäännöksiä.

ASIAMIESJÄRJESTELMÄN KEHITYS

Monissa muissa Euroopan maissa asiamiestutkinnot sekä

erilaisia valvontamekanismeja, joiden avulla on voitu valvoa niin

asiamiesten ammatillista kuin asiamieseettistäkin toimintaa

ovat olleet jo pitkään käytössä. Suomessa vastaavaa käytäntöä ei

ole aiemmin ollut. Tarpeeseen kehittää puolueeton ja luotettava

järjestelmä asiamiestoiminnan valvomiseksi havahduttiin jo

2000 –luvun alkupuolella, jolloin silloinen Kauppa- ja teollisuus-

ministeriö asetti työryhmän selvittämään teollisoikeudellisen

asiamiesjärjestelmän luomisen tarvetta sekä edellytyksiä.

Suomessa järjestelmää suunniteltiin vaihtelevalla intensitee-

tillä, kunnes 1.7.2014 saatiin voimaan laki auktorisoiduista

teollisoikeusasiamiehistä. Lain tavoitteena on teollisoikeudellis-

ten asiamiespalveluiden laatutason varmistaminen. Lain myötä

on otettu käyttöön teollisoikeusasiamiesten auktorisointime-

nettely, jonka osia ovat ammatillista osaamisen tasoa mittaava

asiamiestutkinto sekä seuraamusjärjestelmä, jonka tehtävänä

on taata hyvän asiamiestavan vaatimuksen noudattaminen.

AUKTORISOINTI KÄYTÄNNÖSSÄ

Auktorisointi ei ole pakollinen, eikä se siten ole edellytyksenä

ammatinharjoittamiselle, mutta ammattinimikkeitä teollisoi-

keusasiamies, tavaramerkkiasiamies, mallioikeusasiamies sekä

patenttiasiamies eivät saa käyttää muut kuin auktorisoidut

asiamiehet.

Lain voimaantulosta alkoi vuoden mittainen siirtymäaika, jonka

aikana auktorisointia voivat hakea ilman asiamiestutkinnon

suorittamista ne asiamiehet, joilla on riittävästi käytännön

kokemusta. Heinonen & Co:n toimeksiantoja hoitavat asiantun-

tijat ovat erittäin kokeneita ja auktorisointia tulevat hakemaan

kaikki edellytykset täyttävät asiantuntijamme. Auktorisoinnin

hakeneita ja saaneita asiamiehiä on Heinonen & Co:lla tähän

mennessä neljä.

NINA MIKANDERTavaramerkki- ja mallioikeustoimintojen esimies,

EU-mallioikeusasiamies

Heinonen & Co

AUKTORISOIDUT ASIAMIEHET – luotettavaa osaamista IPR-toimeksiannoissa

Kuva

: Kar

i Ylit

alo

28

Nuoresta iästään huolimatta Tikka tunnetaan erittäin kokeneena

internet-alan yrittäjänä. Hänen nimensä löytyy mm. IRC Gallerian,

Dobblr’n ja Everyplayn taustalta, ja tällä hetkellä hänen keskeisiin

hankkeisiinsa kuuluu TLD Registry Ltd, jolle ICANN on myöntä-

nyt maailmanlaajuisen yksinoikeuden kahteen kiinalaiseen top

level -domainiin.

Tikka kuuluu myös Startup-säätiöön, jonka on mm. Startup Sau-

nan ja Slushin taustalla. Hän on toiminut myös Afarak Groupin

johtoryhmässä ja konserniyhtiön toimitusjohtajana sekä Soprano

Oyj -pörssiyhtiön hallituksen jäsenenä ja varatoimitusjohtajana.

Nykyisin Tikka johtaa Tieto Oyj:n teollista internet-toimintaa, ja

vuoden 2015 alusta hänet nimitettiin Kemppi Oy:n hallitukseen.

Taneli Tikka, onnea voittosi johdosta! Ansioluettelosi

on huikea. Kerro, kuinka olet ehtinyt olla tässä kaikessa

mukana?

Kiitos! Eihän tämä varsinaisesti lepoa ole, vaan raakaa työtä

sinänsä. Hallitustyöskentely ja kasvuyhtiöissä mukana oleminen

on minulle eräänlainen pitkäaikainen harrastus, joka on toki

saanut ammattimaisia piirteitä jo kauan sitten. Aika kaikkeen

tähän otetaan muusta harrastamisesta. Kenties sekin auttaa ettei

perheessämme vielä ole lapsia. Myös sillä on merkitystä että

aloittaa nuorena; perustin ensimmäisen startuppini 21 vuotiaana.

Hyvä ote priorisointiin on pakko olla.

Olet sarjayrittäjä, mutta myös palkkajohtaja ja hallitu-

sammattilainen. Poikkeaako palkkajohtaminen oman

yhtiön vetämisestä?

Kyllä. Itse olen kokenut vaikeimmaksi tilanteet, joissa palkka-

johtajan toimintaa on rajoitettu runsaasti eri tasoilla. Mielestäni

kokonaisvaltaista johtamistyötä on vaikea tehdä hyvin, jos sitä ei

saa tehdä rauhassa ja tietyin vapauksin. Kun omistaa itse johta-

mansa yrityksen, on tämä helppo toteuttaa oikein.

Millainen on mielestäsi hyvä hallituksen jäsen?

Aktiviinen toimija, joka ei jätä omia verkostojaan, osaamistaan ja

panostaan käyttämättä yhtiön omistajien eduksi. Hyvä hallituk-

sen jäsen tekee aina parhaansa ja muistaa, että istuu hallitukses-

sa edustamassa aidosti sen pienimmänkin omistajan intressejä.

Tiimipelin taitaminen on myös tärkeää; hallitus tekee päätöksiä

kollektiivina, eikä sen jäsenten ole tarkoitus sooloilla liikoja.

Olen kuullut määritelmän, jonka mukaan hallituksen

pitäisi käyttää kokousajastaan 75% tulevaisuuden suun-

nitteluun, eikä keskittyä tuijottamaan mennyttä aikaa

kuvaavia raportteja. Allekirjoitatko tämän väittämän?

Epäolennaisuuksiin keskittyminen on todellinen riski. Kenties

vielä vaarallisempaa on, jos sama toistuu toimivan johdon

kokouksissa. Muistan Harward Business Review -lehden artik-

kelin, jonka mukaan huomattavan suuren yrityksen johto käytti

vuosittain enemmän aikaa keskustellen joulukorteista, kuin

yrityksen koko Afrikan markkinoita koskevasta strategiasta.

Hyvä hallitus voi auttaa toimivaa johtoa aidosti selkeyttämään

päämääriä, tekemään strategisia valintoja ja löytämään yleisesti

sen polun, jota kulkemalla yritys menestyy. Huono hallitus kat-

soo jatkuvasti peruutuspeiliin ja nipottaa menneestä auttamatta

Hallitustoiminnan kehittämiseen keskittyvä Future Board ry valitsi vuoden 2014 nuoreksi hallitustekijäksi Taneli Tikan. Palkintokomiteaan kuului JB Evershedsin osakas, asianajaja Janne Rainvuori.

Haastattelussa vuoden nuori hallitustekijä

TANELI TIKKA

29

kuitenkaan ongelmatilanteiden ratkaisemisessa. Pahimmillaan

tämä voi toimia esteenä koko yrityksen menestykselle.

Voitko kertoa jonkun esimerkin hyvästä hallitus-

kokemuksesta?

Parhaimpia hallitussuorituksia olen nähnyt mm. startupien

rahoituskierrosten ja yrityskauppojen yhteydessä. Parhaimmil-

laan hallitustyö on määrätietoista pyrkimistä selkeän päämäärän

toteutumiseksi, hienoa tiimipeliä ja jäsenten kompetenssin

kokonaisvaltaista hyödyntämistä.

Pari hyvää kokemusta minulla on myös ripeästä reagoinnista

ja tilanteista, joissa hallitus on vaihtanut toimitusjohtajan – ja

myöhemmin tämä on tuottanut tulosta yli odotusten. Yleensä

päättämättömyys ja tilanteiden pitkittäminen on myrkkyä.

Sinut nimitettiin vuoden alussa hitsausratkaisuistaan tun-

netun Kemppi Oy:n hallitukseen. Yhtiö on melko erilainen

kuin aiemmat, internet-liiketoimintaan keskittyneet yhti-

ösi. Mitä lisäarvoa sinä tuot Kempin hallitukseen?

Kemppi on teknologiayhtiö. Nyt kun Nokia on vähentänyt toi-

mintaansa muun muassa Salossa, Kemppi omistaa tällä hetkellä

Suomen suurimman elektroniikkatehtaan. Tehtaassa valmiste-

taan hitsauskoneiden sisältämää elektroniikkaa. Yhtiössä toimii

myös suurehko tiimi ohjelmoijia, jotka vastaavat hitsauskoneiden

ohjelmistokomponenttien kehittämisestä.

Paremmin kuin ”hitsausfirmana” Kemppiä voisi kenties kuvata

”yhteenliittämisen teknologiayhtiönä”. Yhteenliittämisessä liikkuu

koko ajan enemmän dataa. Juuri tälle alueelle voin tuoda lisäar-

voa: tiedän kuinka kaupallistaa dataa ja kuinka kehittää entistä pa-

rempia ja kokonaisvaltaisempia teknologisia järjestelmätuotteita.

Olet myös kokenut juristipalveluiden hankkija. Kerrotko,

mihin asioihin kiinnität huomiota juristia valitessasi?

Mielestäni hyvän juristipalvelun yhtälö muodostuu kolmesta

tekijästä, jotka ovat: osaaminen ja kompetenssi, toiminnan ripeys

ja joustavuus sekä palvelun saatavuus. Paras palvelu olisi toki

huippukompetentti, ripeä ja joustava ja aina saatavilla oleva palve-

lu. Käytännössä näistä kuitenkin tingitään ensin saatavuudesta ja

kenties sitten viimeisenä kompetenssista.

Toki myös itse vuorovaikutuksen ja yhteistyön tulee sujua hyvin.

Auttaa paljon, jos juristi ymmärtää jo valmiiksi asiakkaan aja-

tuksenjuoksua. Hinta on harvoin tiukka kriteeri, ja se kulkee käsi

kädessä kompetenssin ja työn laadun kanssa. Jos joku toimenpide

tuntuu liian kalliilta, niin silloin työn laajuutta tulee raamittaa

tarkemmin.

Tarvitseeko hallitus juristin panosta? Jos tarvitsee,

niin miksi?

Erityisesti kasvuyhtiöiden hallituksissa vastaus on kyllä. Kas-

vuyhtiöissä kuljetaan nopeasti rahoituskierrosten, henkilöhaas-

teiden, optio-ohjelmien, sopimusneuvotteluiden ja tuotteiden

suojaamiseen liittyvien kysymysten läpi. Monessa kasvuyhtiössä

on tehty karkeita virheitä johtuen puutteellisesta juridisesta osaa-

misesta. Omalla hallitusurallani olen nähnyt toimivan johdon

tekevän jopa vahingonkorvausvaateisiin johtaneita virheitä.

Kuva

: Tan

eli T

ikka

30

Juristin panos on toki paikallaan myös suurempien yritysten ja

pörssiyhtiöiden hallitustyössä. Suurissa yrityksissä myös vastuu-

kysymykset ovat suuria ja muun muassa tarkkaa tiedottamista

ja muotoseikkoja koskevaa sääntelyä on runsaasti. On valtava

apu, jos mukana on henkilö, kuka osaa ohjeistaa muita juridisissa

kysymyksissä pelkästä ulkomuistista.

Sinulla on pitkä kokemus myös työskentelystä

JB Evershedsin kanssa. Kuinka tämä yhteistyö on

vastannut tarpeitasi?

Yhteistyö on ollut hyvää ja tuloksellista. Yrityksenne

kansainvälisestä otteesta ja perusteellisesta osaamisesta on

ollut suurta apua. Teillä on myös selvästi aina energinen ja

hyvä tekemisen meininki. Pidän myös siitä, että teette töitä

persoonallisella vivahteella, erottuen samalla eduksenne

kilpailijoista.

Kiitoksia Taneli ja menestystä kaikkiin lukuisiin

hankkeisiisi!

JANNE RAINVUORIAsianajaja, osakas

JB Eversheds

FUTURE BOARD RYFuture Board ry on tamperelaislähtöinen

yhdistys, jonka tarkoitus on kasvattaa nuoria

osaajia suomalaisten yritysten hallituksiin.

Future Boardin henkilöjäseniltä edellytetään

kokemusta toiminnasta aktiivisen hallituksen

jäsenenä sekä alle 40 vuoden ikää.

Yhdistyksellä on tällä hetkellä n. 40

jäsentä ja se toimii aktiivisesti Tampereen

lisäksi myös Helsingissä. Nyt yhdistys on

aloittamassa toiminnan myös Turussa.

Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on jakaa

hallitustoiminnan osaamista muun muassa

aktiivisen koulutuksen kautta sekä toimia

kontaktiverkostona jäsenilleen.

JB Eversheds on yksi Future Board ry:n viidestä

yhteistyökumppanista.

VUODEN NUORI HALLITUSTEKIJÄ -PALKINTORAADIN KOKOONPANO OLI SEURAAVA:

Puheenjohtajana

KIM VÄISÄNEN Toimitusjohtaja, Blancco Oy

NINNI MYLLYOJA Uutispäällikkö, Fakta-lehti

MARKKU LAUNIS Partneri, PWC

NINA KUROLA Partneri, Heidrick & Struggles

ANNA HYRSKE Head of Responsible Investments, Ilmarinen

JANNE RAINVUORI Asianajaja, osakas, JB Eversheds

HEIKKI KARIMAA Toimitusjohtaja, Studentwork, Future Boardin edustaja

Kuva

: Tan

eli T

ikka

31

Turvaamistointa haetaan tuomioistuimelta turvaamaan hakijan oi-

keus oikeudenkäynnin aikana. Nykyisin turvaamistoimi voidaan tie-

tyillä edellytyksillä määrätä myös välimiesmenettelyssä. Turvattava

oikeus voi olla esimerkiksi rahasaaminen, patentin loukkaamatto-

muus, parempi oikeus tiettyyn esineeseen, sopimuksen noudattami-

nen, sen rikkomisen ehkäiseminen tai todisteiden säilyminen.

Turvaamistointa haetaan siltä tuomioistuimelta, jossa pääasiaa

koskeva oikeudenkäynti on tai tulee olemaan vireillä. Turvaamis-

toimipäätöksen voi joissain tilanteissa saada jopa samana päivä-

nä, kun hakemus esitetään oikeudelle – vastapuolta kuulematta.

Tämä johtuu siitä, että etukäteen kuuleminen vaarantaisi useissa

tapauksissa täytäntöönpanon onnistumisen, koska vastaajalle

jäisi aikaa tiedon saatuaan aikaa hävittää omaisuuttaan. Puheen-

vuoro vastaajalle annetaan vasta täytäntöönpanon jälkeen, jolloin

tuomioistuin antaa asiassa lopullisen turvaamistoimipäätöksen.

Turvaamistoimen saaminen edellyttää, että (I) hakija osoittaa

todennäköiseksi, että hänellä on vastapuolelta ulosottokelpoi-

nen saatava tai parempi oikeus tiettyyn omaisuuteen ja (II) on

olemassa vaara, että vastapuoli menettelee hakijan saatavan tai

oikeuden vaarantavalla tavalla.

Jos takavarikko määrätään saatavan turvaamiseksi, tuomioistuin

määrää vastapuolen irtainta tai kiinteää omaisuutta pantavaksi

takavarikkoon tietyn, hakijan saatavan turvaavan määrän.

Turvaamistoimen panee täytäntöön ulosottomies. Muuna tur-

vaamistoimena tuomioistuin voi esimerkiksi:

• sakon uhalla kieltää vastapuolta tekemästä jotakin tai

ryhtymästä johonkin

• määrätä vastapuolen sakon uhalla tekemään jotakin

• oikeuttaa hakijan tekemään tai teettämään jotakin

• määrätä jostakin muusta toimenpiteestä, joka on tarpeen

hakijan oikeuden turvaamiseksi.

Turvaamistoimimääräyksen saamisen kynnys on erityises-

ti saamis- ja esinetakavarikon kohdalla oikeuskäytännössä

muotoutunut varsin alhaiseksi. Vastapainona tälle on hakijan

velvoite asettaa hakijavakuus. Saadakseen turvaamistoimen täy-

täntöönpantavaksi hakijan tulee asettaa ulosottomiehelle vakuus

niistä potentiaalisista vahingoista, joita vastapuolelle voi turvaa-

mistoimen täytäntöönpanosta aiheutua. Ulosotto määrittelee

tapauskohtaisesti hakijavakuuden suuruuden. Pankkitakaus on

muodostunut turvaamistoimiasioissa pääasialliseksi vakuudeksi.

Hakijan on kuukauden kuluessa turvaamistoimipäätöksen anta-

misesta saatettava pääasiaa koskeva kanne vireille tuomioistui-

messa tai välimiesmenettelyssä. Hakijavakuus palautetaan sen

jälkeen, kun oikeus on antanut asiassa lopullisen ratkaisunsa.

Oikeassa tilanteessa oikein käytettynä turvaamistoimi on tehokas

oikeussuojakeino, etenkin jos ajan kuluminen uhkaa vaarantaa

oikeuden toteutumisen kokonaan tai jos velallinen pyrkii siirtä-

mään omaisuuttaan velkojien ulottumattomiin.

JB Evershedsin turvaamistoimitiimillä on valmius hoitaa asiak-

kaan puolesta kiireelliset ja vaativat turvaamistoimia koskevat

toimeksiannot. Viivytyksettömien toimenpiteiden lisäksi tiimim-

me asianajajat määrittelevät asiakkaalle parhaat oikeussuojakei-

not, jutun riskiprofiilin ja hoitavat vakuusneuvottelut asiakkaan

puolesta.

JOHANNA NAARALAAsianajaja, varatuomari,

JB Eversheds

KILPASILLA AJAN KANSSAVoittoisakaan tuomio ei auta kantajaa, mikäli vastapuoli on ehtinyt järjestellä omaisuutensa velkojien ulottumattomiin. Oikeudenkäynnit ovat nykyisin poikkeuksetta pitkäkestoisia ja tuomion täytäntöönpano vaarantuu kuukausi kuukaudelta. Oikea-aikainen turvaamistoimi rauhoittaa tilanteen ja lopettaa kilpajuoksun ajan kanssa.

Kuva

: Kar

i Ylit

alo

32

Työsopimusta tehtäessä halutaan usein käyttää kilpailukielto-

ehtoa. Kilpailukieltoehdolla työnantaja haluaa estää työntekijän

siirtymisen kilpailevan työnantajan palvelukseen tai muuten

harjoittamaan kilpailevaa toimintaa työsopimuksen päätyttyä.

Kilpailukieltoehdon käyttämiselle ja sisällölle on asetettu

edellytykset työsopimuslain 3 luvun 5 §:ssä. Sen mukaan

kiellosta voidaan sopia joko työsuhteen alkaessa tai sen aikana

tehtävällä erillisellä kilpailukieltosopimuksella tai työsopimuk-

seen otettavalla kilpailukieltoehdolla. Edellytyksenä kiellosta

sopimiselle on työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen

liittyvä erityisen painava syy. Syyn painavuutta arvioitaessa on

otettava muun ohella huomioon työnantajan toiminnan laatu ja

sellainen suojan tarve, joka johtuu liike- tai ammattisalaisuuden

säilyttämisestä tai työnantajan työntekijälle järjestämästä eri-

tyiskoulutuksesta, samoin kuin työntekijän asema ja tehtävät.

Kilpailukieltoehdolla saadaan rajoittaa työntekijän oikeutta

tehdä uusi työsopimus tai harjoittaa ammattia enintään kuuden

kuukauden ajan. Jos työntekijä saa kohtuullisen korvauk-

sen, rajoitusaika voidaan sopia enintään vuoden pituiseksi.

Kilpailukieltoehdon rikkomisesta on seurauksena vahingon-

korvausvelvollisuus tai erikseen sovittuna sopimussakko, jonka

enimmäismäärä on työntekijän työsuhteen päättymistä edel-

täneen kuuden kuukauden palkka. Säännöksiä rajoitusajasta

ja sopimussakon enimmäismäärästä ei sovelleta johtavassa

asemassa oleviin työntekijöihin.

Työsopimuslaissa kilpailukiellosta sopimisen edellytyksenä ole-

van erityisen painavan syyn arviointi on jätetty tapauskohtaisen

harkinnan varaan. Arvioinnissa apuna on tuomioistuinten aiem-

mista tuomioista muodostuva oikeuskäytäntö. Uusin kilpailukiel-

toehdon sitovuutta koskeva ratkaisu on Korkeimman oikeuden

4.7.2014 antama tuomio KKO:2014:50. Edellinen kilpailukiel-

toehtoa koskeva ylimmän oikeusasteen tuomio oli annettu yli

kymmenen vuotta sitten, joten uutta ratkaisua oli odotettu.

Tapauksessa R oli työskennellyt automaatioinsinöörin tehtäväni-

mikkeellä robotiikka-alalla toimivassa K Oy:ssä, jonka toiminta

oli keskittynyt valmiista roboteista koottavien automaatiojärjes-

telmien toimittamiseen. R:n pääasiallisia työtehtäviä olivat olleet

robottijärjestelmiin liittyvät ohjelmointi-, huolto- ja kehitystehtä-

vät. Lisäksi hän oli toiminut yhtiön tietojärjestelmän palvelimen

pääkäyttäjänä. R:n työsopimuksessa oli ollut neljän kuukauden

pituinen kilpailukieltoehto ja ajallisesti rajoittamaton, työsuhteen

TYÖSOPIMUKSEN KILPAILUKIELTOEHDON SITOVUUS - OIKEUSKÄYTÄNTÖÄ

33

aikana saatuja liike- ja ammattisalaisuuksia koskeva, ilmaisu- ja

hyödyntämiskieltoehto. Kieltojen loukkaamisesta oli sovittu

seuraamukseksi sopimussakko. Päätettyään työsuhteensa K

Oy:n kanssa, R oli siirtynyt robotiikka-alalla toimivan C Oy:n

palvelukseen. K Oy katsoi, että työskentely uuden työnantajan

palveluksessa rikkoi työsopimuksen kilpailukieltoehtoa ja vei

asian oikeuteen vaatien sopimussakkoa maksuun. R vastusti

vaatimusta ja katsoi, että kilpailukieltoa koskeva työsopimuksen

ehto oli mitätön eikä se sitonut häntä.

Korkein oikeus totesi, että työsopimuslain kilpailukieltosopi-

musta koskevalla säännöksellä on pyritty estämään kilpailukiel-

tosopimusten tekeminen tehtävissä, joihin ei liity työnantajan

todellista kilpailunrajoitustarvetta. Tarpeen arvioinnissa

suojattavien tietojen luonteella ja työnantajan tosiasiallisella

suojan tarpeella on olennainen merkitys. Kilpailukieltosopimus

voi olla perusteltu silloin, jos työntekijän työtehtävät liittyvät

tuotekehitys-, tutkimus- tai muuhun vastaavaan toimintaan ja

työnantajalla on sellaista tietoa ja osaamista, joita kilpailijoilla ei

ole yleisesti käytössä. Tällöinkin kokonaisarvioinnissa on otettava

huomioon työntekijän tosiasiallinen asema ja tehtävät yhtiössä

eli onko työntekijä sellaisessa asemassa, että hän saa haltuunsa

kilpailullisesti tärkeää tai suojattavaa tietoa taikka että hänelle

karttuu vastaavanlaista tietotaitoa ja muuta teknistä osaamista.

Korkeimman oikeuden mukaan tapauksessa kilpailunrajoi-

tustarve oli olemassa, koska K Oy:n toiminnassa toimitukset

perustuivat tarjouskilpailuihin, joissa tarjouksiin liittyi asiakkaan

tarpeita varten tehtyä järjestelmän suunnittelua ja samalla suojaa

edellyttäviä teknisiä ja taloudellisia liikesalaisuuksia. R:n asema

yhtiössä ja hänen pääasiallisten tehtäviensä laatu eivät olleet

kuitenkaan sellaisia, joiden vuoksi kilpailukieltoehto olisi ollut

perusteltu. Suorittamassaan ohjelmointityössä R:lle ei ollut kart-

tunut sellaista osaamista tai tietoa, jonka suojaaminen olisi ollut

kilpailullisesti tärkeää. R ei osallistunut tarjousten tekemiseen

tai suunnitteluun, eikä K Oy:llä ollut juurikaan tuotekehitystä.

Vaikka R yhtiön tietojärjestelmän palvelimen pääkäyttäjänä

olisi saanut haltuunsa liikesalaisuuksiksi luettavia tietoja, hänen

mahdollisuutensa hyödyntää niitä katsottiin olleen omakohtaisen

kokemuksen puuttuessa vähäiset. Tiedot olivat joka tapauksessa

olleet turvattuina jo salassapitosopimuksen perusteella. Myös

R:n alhainen palkkaus vaikutti arviointiin. Kokonaisarvioinnin

perusteella korkein oikeus katsoi, ettei erityisen painavia syitä

kilpailukiellon käyttämiselle ollut. Kilpailukieltoa koskeva

työsopimuksen ehto oli mitätön eikä velvollisuutta maksaa sopi-

mussakkoa ollut.

TIMO JARMASAsianajaja, varatuomari

JB Eversheds

Kilpailukieltoehdolla saadaan

rajoittaa työntekijän oikeutta

tehdä uusi työsopimus tai

harjoittaa ammattia enintään

kuuden kuukauden ajan.

TIMO JARMASAsianajaja, varatuomari

JB Eversheds

Kuva

: Kar

i Ylit

alo

34

PERINTÖ- VEROSUUNNITTELU

Perintöveroasteikkoihin tehtiin vuoden 2015 alusta yhden

prosentin tarkistus ylöspäin kautta linjan. Verotuksen kiristyessä

verosuunnittelun merkitys korostuu entisestään.

VEROASTEIKOISTA

Perintöveroasteikko on lahjaveroasteikkoa lievempi. Kun lahja-

veroa joudutaan maksamaan jo alkaen 4 000 euron arvoisista

lahjoista, verotetaan perintöjä vasta, kun perinnön arvo on

20 000 euroa tai enemmän. Vero on aina saajakohtainen eli jos

lahjat tai perinnöt testamentilla hajautetaan usealle saajalle, saa-

vutetaan verosäästöä, koska kunkin kohdalla voidaan hyödyntää

veroasteikkojen alarajoja.

Koska asteikot ovat progressiivisia, voidaan verosäästöä saa-

vuttaa myös sillä, että lahjojen ja perintöjen määrä pyritään

mitoittamaan siten, ettei kenenkään saaman lahjan tai perin-

nön arvo nouse asteikon ylimmille portaille. Veronkiristyksen

jälkeen korkein lähiomaisten maksama veroprosentti on 20,

kun perinnön tai lahjan arvo ylittää miljoonan. Alimmillaan

veroprosentti on 8, kun perinnön arvo on 20 000 ja 40 000

euron välillä.

Lesken osalta voidaan hyödyntää 60 000 euron suuruista puoli-

sovähennystä. Johtuen vähennyksestä ja siitä, että veroasteikko

alkaa vasta 20 000 eurosta, voidaan leskelle ohjata esimerkiksi

testamentilla verovapaasti 79 999 euron arvoinen perintö.

LAHJOJEN YHDISTÄMINEN

Progressiivinen veroasteikko kannustaa omaisuuden lahjoit-

tamiseen jälkipolville pienissä erissä jo perittävän elinaikana.

Kun sama lahjansaaja saa samalta antajalta useita lahjoja, tulee

muistaa lahjoja koskeva kolmen vuoden kumulointisääntö, eli

kolmen vuoden aikana samalta antajalta saadut lahjat lasketaan

yhteen. Jos halutaan välttää lahjavero kokonaan, voidaan antaa

enintään 3 999 euron arvoinen lahja kolmen vuoden välein. Jos

lahjojen antamisen välillä on kulunut aikaa vähemmän, lasketaan

lahjat verotuksessa yhteen, jolloin lahjojen yhteenlaskettu arvo

ylittää verovapaan lahjan rajan.

ALIHINTAISET LUOVUTUKSET

Jos kauppahinnasta annetaan liian suuri alennus, tulkitaan

alennus veronalaiseksi lahjaksi myyjältä ostajalle. Perintö- ja

lahjaverolaki sallii vajaan 25 % suuruisen alennuksen myytävän

omaisuuden käypään arvoon verrattuna. Sitä suuremmat alen-

nukset ovat lain mukaan veronalaisia. Liian suuri alennus saattaa

johtaa myös ikäviin yllätyksiin myyjän luovutusvoittoverotuk-

sessa, koska alihintaisissa kaupoissa ei todellista hankintamenoa

vähennetä luovutushinnasta sellaisenaan.

Silloin kun kyseessä on yrityksen luovutus ja ostajaan soveltuvat

sukupolvenvaihdoshuojennukset, voidaan kauppahintaa alentaa

perustilannetta enemmän ilman veroseuraamuksia.

35

HALLINTAOIKEUS

Leskellä on lain mukaan oikeus jäädä asumaan puolisoiden

yhteiseen kotiin, ellei lesken varoihin sisälly kodiksi sopivaa

asuntoa. Hallintaoikeus voidaan määrätä muulle kuin omistajalle

myös lahjakirjassa tai testamentilla. Hallintaoikeuden arvo

pääomitetaan verotuksessa ja pääomitettu arvo vähennetään

omaisuuden perintö- tai lahjaverotusarvosta ennen perintö- tai

lahjaverotuksen toimittamista. Nyrkkisääntönä on, että mitä

nuorempi hallintaoikeuden haltija, sitä suurempi alennus perin-

tö- tai lahjaveroon.

PERINTÖVEROSUUNNITTELUN APUVÄLINEET

Elinaikana voidaan antaa lahjoja, jolloin lahjakirjoissa on syytä

määritellä, onko lahjoja tarkoitettu ennakkoperinnöksi vai ei.

Lahjakirjalla tai testamentilla voidaan myös rajata lahjansaajan

tai perillisen puolison avio-oikeus pois.

Testamentti on hyvä apuväline perinnön hajauttamiseksi usealle

saajalle. Ellei perittävä ole tehnyt testamenttia, saatetaan sama

vaikutus saavuttaa myös perinnöstä luopumalla.

Puolisoiden kannattaa muistaa myös avioehtosopimus. Sen

avulla voidaan paitsi varautua riitaiseen eroon, myös ohjata

verovapaata tasinkoa leskeksi jäävälle puolisolle.

Joissakin tilanteissa saattaa olla tarpeen hakea Verohallinnol-

ta ennakkoratkaisu, jonka avulla voidaan etukäteen selvittää

esimerkiksi lahjoituksen veroseuraamukset tai soveltuuko luovu-

tukseen sukupolvenvaihdoshuojennus.

SUKUPOLVENVAIHDOKSET

Erityistä huomiota verosuunnitteluun on syytä kiinnittää, jos

perittävä omistaa yrityksen tai maatilan. Oikealla verosuunnitte-

lulla voidaan lähipiiriin tehdyn yritys- tai maakaupan luovutus-

voittoverolta välttyä kokonaan. Lahjan- tai perinnönsaajat voivat

saada merkittäviä huojennuksia veron määrään sekä korotonta

maksuaikaa.

TORSTI LAKARIAsianajaja, VT, KTM

JB Eversheds

Asianajaja, VT, KTM

TORSTI LAKARI vastaa Asianajotoimisto JB Evesrheds

Oy:n veropalveluista. Veroryhmämme

palvelee yritysten, säätiöiden ja

yhdistysten lisäksi myös yksity-

ishenkilöitä ja kuolinpesiä tiiviissä

yhteistyössä toimistomme yksity-

ishenkilötiimin kanssa.

Kuva

: Kar

i Ylit

alo

36

Korkein hallinto-oikeus katsoi viime vuoden heinäkuussa

antamassaan päätöksessä, KHO 2014:119, ettei liiketoimen

sivuuttaminen ja uudelleenluokittelu ollut mahdollista vero-

tusmenettelylain 31 § 1 momentin nojalla. Päätöksen mukaan

Konserniverokeskus (KOVE) ei voinut sivuuttaa osapuolten

sopimaa lainajärjestelyä ja käsitellä lainaa verotuksessa omana

pääomanaan, jolloin korot eivät olisi olleet lainkaan vähennyskel-

poisia. Yhtiö voitti jutun sekä hallinto-oikeudessa että KHO:ssa.

Päätös on käynnistänyt lainsäädäntöhankkeen valtiovarainminis-

teriössä. VM valmistelee hallituksen esitystä VML 31 §:n muut-

tamiseksi. Tähän liittyvä lausuntopyyntö on julkistettu 7.1.2015

www.hare.vn.fi. Lausuntopyynnön määräaika oli 20.2.2015.

Verotusmenettelylain 31 §:n siirtohinnoitteluoikaisusäännös

sisältää markkinaehtoperiaatteen, jonka mukaan etuyhteydessä

toisiinsa olevien osapuolten välisissä liiketoimissa on noudatettava

ehtoja, joita olisi käytetty toisistaan riippumattomien yritysten vä-

lillä. Jos ehdot eivät vastaa markkinaehtoperiaatetta, niitä voidaan

oikaista verotettavan tulon oikean määrän laskemista varten.

Siirtohinnoittelusäännöstä esitetään hallituksen esitysluonnok-

sessa muutettavaksi siten, että toisistaan riippuvaisten yritysten

välistä siirtohinnoittelua voitaisiin oikaista myös silloin, kun

jollekin olosuhteelle tai toimenpiteelle on annettu sellainen

oikeudellinen muoto, joka ei vastaa asian varsinaista luonnetta

tai tarkoitusta. Ehdotuksen sanamuoto on sama kuin veron kier-

tämistä koskevassa VML 28 §:ssä.

Ehdotukseen sisältyy useita ongelmia mm. verovelvollisen oikeus-

turvan kannalta. VML 28 §:n soveltamiskynnys on oikeuskäytän-

nössä korkealla mm. sen takia, että verovelvollisen toiminnan on

oltava ilmeistä ennen kuin toimenpide voidaan luonnehtia uudel-

leen. Ilmeisyysvaatimus puuttuu 31 §:n muutosehdotuksesta. VML

28 § 2 momentin mukaan verotusta toimitettaessa on ”huolellisesti

tutkittava kaikki ne seikat, jotka voivat vaikuttaa asian arvostele-

miseen”. Muutoksessa ei ole huolellisuusvaatimusta, eikä se sisällä

sanaa ”kaikki”. Myös muut VML 28 §:n 2 momentissa olevat vero-

velvollisen turvaksi säädetyt menettelyt ja kriteerit puuttuvat.

Oikeusturvaan kuuluu olennaisesti konsernien mahdollisuus

ennakoida siirtohinnoitteluratkaisujensa pysyvyys vuosiksi

eteenpäin, kaksinkertaisen verotuksen estäminen ja poistaminen.

Ehdotettu muutos vaarantaa luottamuksen siirtohinnoitte-

luratkaisujen pysyvyyteen asianmukaisesta dokumentoinnista

huolimatta, aiheuttaa oikeudellista epävarmuutta sekä lisää

LAINSÄÄDÄNTÖHANKE SIIRTOHINNOITTELUSÄÄNNÖKSEN KIRISTÄMISEKSI

37

ennakkotietojen ja oikaisumenettelyjen määrää. Oikaisumenettelyt

ovat kalliita ja hitaita, eivätkä konsernit saa korvausta kuluistaan ja

rahan arvon alenemisesta, vaikka oikaisu lopulta myönnettäisiin.

Suomen solmimissa verosopimuksissa ei ole velvollisuutta kaksin-

kertaisen verotuksen huojentamiseen EU:n arbitraatiomenettelyä

lukuun ottamatta, eivätkä yksipuoliset huojennussäännöstöt ole

kansainvälisesti kattavia. Siirtohintaoikaisu voi nostaa konsernin

efektiivisen verorasituksen yksittäistapauksessa hyvin korkeaksi.

MUUTOSVAIHTOEHDOISTA JA LAINMUUTOKSEN AIKATAULUSTA

Lainan luonnehdinnalla omaksi pääomaksi tavoitellaan korkojen

vähennyskelpoisuuden epäämistä verotuksessa. Syksyllä 2008

alkaneen laskusuhdanteen ja laman takia korkojen vähennys-

kelpoisuutta ei tässä taloustilanteessa tulisi ylipäätään rajoittaa,

eikä sitä tulisi tehdä siirtohinnoittelusäännöstä kiristämällä.

Esimerkiksi Tanskassa ei sovelleta siirtohinnoittelun uudelleen-

luokittelua, vaan korkojen vähennyskelpoisuutta rajoitetaan kor-

kovähennysoikeuden rajoitussäännöksellä. Myöskään Ruotsissa

ei siirtohinnoittelusäännöstä sovelleta lainan uudelleenluokit-

teluun. Ei ole myöskään selvää, että Ruotsissa komitean mietin-

nössä SOU 2014:40 ehdotettu yleinen korkovähennysoikeuden

rajoitusmalli etenee suuren vastustuksen takia.

Suomessa korkojen vähennyskelpoisuutta rajoitettiin elinkeino-

tuloverolain 18 a §:n muutoksella, jota sovelletaan ensimmäisen

kerran vuodelta 2014 toimitettavassa verotuksessa. OECD:ssä

on myös käynnissä on ns. BEPS-hanke, jossa selvitetään keinoja

rajat ylittävän verosuunnittelun estämiseksi ja valtioiden vero-

tulojen kasvattamiseksi. BEPS tulee sanoista Base Erosion and

Profit Shifting. Hankkeessa valmistellaan 15 kohdan toiminta-

suunnitelmaa kesäkuuhun 2015 mennessä. Siihen kuuluvat mm.

korkovähennysoikeuden rajoitussäännökset. Tässä taloustilan-

teessa ja ottaen huomioon jo tehdyt korkojen vähennysoikeuden

rajoitukset, olisi syytä odottaa BEPS-hankkeen tuloksia sekä seu-

rata naapurimaiden lainsäädäntöhankkeita. Lisäksi muutoksen

valmistelutahti ja lausuntoaika on sen merkittävyyden takia liian

kireä ottaen huomioon, että valmistelu jatkuu vaalien jälkeen

seuraavalla vaalikaudella.

KIRSI HILTUNENAsianajaja, MBA

JB Eversheds

Oikeusturvaan kuuluu

olennaisesti konsernien

mahdollisuus ennakoida

siirtohinnoittelu-

ratkaisujensa pysyvyys

vuosiksi eteenpäin

KIRSI HILTUNEN Asianajaja, MBA

JB Eversheds

Kuva

: Rob

ert N

yblin

38

TALVIVAARA SOTKAMO OY:N KONKURSSI KIINNOSTAA MEDIAA

Talvivaara Sotkamo Oy asetettiin konkurssiin Espoon käräjä-

oikeuden päätöksellä 6.11.2014. Asianajaja Jari Salminen

Asianajotoimisto JB Eversheds Oy:stä määrättiin konkurssipesän

pesänhoitajaksi. Konkurssi oli asettamispäivänään ja vielä sitä

seuraavina päivinä kotimaan merkittävin ja eniten mediahuo-

miota saanut uutinen. Pesänhoitajan puhelinvastaaja ja sähkö-

postilaatikko täyttyivät tiedusteluista ja haastattelupyynnöistä.

Talvivaara Sotkamo Oy:n konkurssi on Suomen teollisuushisto-

rian suurimpia konkursseja. Konkurssi koskettaa paitsi lukuisia

suomalaisia rahoittajia, ennen kaikkea Kainuun maakuntaa,

kaivoksen työntekijöitä sekä alihankkijoita ja välillisesti hyvin

suurta määrää ihmisiä ja yrityksiä. Median kiinnostus konkurssin

alkaessa oli luonnollista; haluttiin nopeasti tietoa, miten kon-

kurssi vaikuttaa työsuhteisiin, kaivostoiminnan jatkumiseen ja

ympäristövastuiden hoitamiseen.

PESÄNHOITAJAN TIEDONANTO- JA SELONTEKOVELVOLLISUUS

Pesänhoitajan tiedonanto- ja selontekovelvollisuudesta säädetään

konkurssilain 14 luvun 11 §:ssä. Lainkohta koskee konkurssipesän

velkojien oikeutta saada tietoa pesänhoitajan laatimasta vuosi-

selonteosta. Konkurssilain 4 luvun 2 §:ssä säädetään velallisen

edustajan tiedonsaantioikeudesta ja pesänhoitajan mahdollisuu-

desta rajoittaa velallisen edustajan tiedonsaantioikeutta. Konkurs-

siasiamies on antanut suosituksen (suositus 5/2004) siitä, kuinka

pesänhoitajan selonteko- ja tiedonantovelvollisuus täytetään.

Laista seuraavien tiedonantovelvollisuuksien lisäksi hyvään pesän-

hoitotapaan kuuluu, että pesänhoitaja antaa myös oma-aloitteises-

ti tietoja velkojille erityisen merkityksellisistä seikoista.

Myös tietojen antaminen sivulliselle tai tiedotusvälineille

kuuluu pesänhoitajalle. Pesänhoitajan on kuitenkin otettava

huomioon, että konkurssipesän toiminta ei ole julkista, vaan

velkojien yksityistä itsehallintoa. Kun konkurssipesään kohdistuu

KONKURSSIPESÄN TIEDONANTOVELVOLLISUUS- Talvivaara Sotkamo Oy mediassa

39

huomattavaa julkista mielenkiintoa, on tietojen antaminen myös

resurssikysymys. Varsinkin konkurssin alkaessa pesänhoitajalla

on kädet täynnä konkurssipesän haltuunottoon liittyviä tehtäviä,

eikä mediasuhteiden hoitaminen saa viedä kohtuuttomasti aikaa

varsinaiselta pesänhoidolta. Talvivaara Sotkamon kaltaisessa

suuressa ja laajassa konkurssipesässä pesän haltuunottovaihe

kestää viikkoja, eikä vastauksia tai näkemyksiä kaikkiin asioihin

ole annettavissa heti konkurssin alkamista seuraavina päivinä.

On myös muistettava, että vaikka jokin velallista tai konkurs-

sipesää koskeva tieto ei olisikaan konkurssilain 14 luvun 13 §:n

nojalla salassapidettävää tietoa, ei pesänhoitajalla ole yksiselit-

teisesti oikeutta, saati velvollisuutta antaa tietoa sivulliselle tai

tiedotusvälineille. Tiedottamisessa on aina huomioitava ensin

konkurssipesän ja sen velkojien etu.

JULKISSELVITYS HERÄTTI KYSYMYKSIÄ

Espoon käräjäoikeus päätti 1.12.2014, että Talvivaara Sotkamo

Oy:n konkurssi jatkuu julkisselvityksenä. Konkurssi jatkui

keskeytyksettä, mutta konkurssipesä siirtyi konkurssiasiamiehen

valvontaan, joka myös hyväksyy konkurssipesän kustannukset.

Julkisselvittäjänä jatkoi pesänhoitajana aloittanut asianajaja Jari

Salminen, mutta velkojien päätösvalta konkurssihallinnossa

päättyi julkisselvityksen alkamiseen. Julkisselvityksessä oleva

konkurssipesä hyväksyttää toimiaan, raportoi ja tiedottaa ennen

kaikkea konkurssiasiamiestä ja muita viranomaisia sekä panttivel-

kojia niiltä osin kuin kyse on panttiomaisuuden realisoinnista.

Julkisselvitys herätti jälleen runsaasti kysymyksiä. Menettely ei

ollut tuttu median edustajille eikä myöskään Talvivaaran Sotka-

mo Oy:n työntekijöille ja muille sidosryhmille. Konkurssipesä

tiedotti viipymättä asiasta mm. Talvivaaran työntekijöitä ja

merkittävimpiä tavaran- ja palveluntoimittajia.

LEHDISTÖTIEDOTTEITA JA TIEDOTUSTILAISUUKSIA

Julkisselvityksen alettua konkurssipesä julkaisi ensimmäisen leh-

distötiedotteensa, jossa kerrottiin työsuhteiden ja kaivostoiminnan

Talvivaaran tehdasalue kuvattuna talviseen aikaan Kortelammen

vesienkäsittelyalueelta.

Kuva: Talvivaara

Kun konkurssipesään

kohdistuu huomattavaa

julkista mielenkiintoa, on

tietojen antaminen myös

resurssikysymys.

NIINA MICKELSSONAsianajaja, Specialist Counsel,

varatuomari

JB Eversheds

40

jatkamisesta. Toinen lehdistötiedote julkaistiin pian ensimmäisen

tiedotteen jälkeen ja se koski Nuasjärven purkuputkiprojektin

jatkamista. Purkuputki oli jo ennen konkurssia ollut paljon esillä

mediassa, joten konkurssipesä tiedotti suunnitelmistaan ja viran-

omaisyhteistyöstä laajaan jakeluun menneellä tiedotteella.

Julkisselvittäjä Jari Salminen on osallistunut kahteen ministeri-

öiden järjestämään tiedotustilaisuuteen, jossa median edustajat

ovat voineet esittää kysymyksiä suoraan ministereille, ministeriön

virkamiehille, konkurssiasiamiehelle ja julkisselvittäjälle. Useat

median edustajat ovat seuranneet Talvivaaran kaivoksen vaiheita

jo vuosia ja ovat hyvin perillä esimerkiksi kaivoksen perustoimin-

nasta ja siihen liittyvistä ympäristöasioista. Toimittajien kysymyk-

set ovat olleet relevantteja ja täsmällisiä. Ympäristökysymyksistä

konkurssipesä voi antaa tietoa varsin laajasti, koska niistä on

olemassa paljon julkista informaatiota mm. ympäristöluvissa tai

vireillä olevassa lupahakemuksissa. Konkurssipesä on kertonut

julkisuuteen käyvänsä neuvotteluja konkurssipesän omaisuuden,

lähinnä kaivosliiketoiminnan, myymisestä. Kauppaneuvottelujen

sisältö on pääosin sekä konkurssipesän että neuvottelukumppa-

neiden liikesalaisuuden piiriin kuuluva asia, josta ei voida antaa

tietoja julkisuuteen tai yksittäisille velkojille.

Hyvin hoidettu tiedotus antaa julkisuuteen oikeaa tietoa konkurs-

siyhtiön asioista ja konkurssipesän toimista. Riittävä tiedotus

vähentää konkurssiin ja julkisselvitykseen liittyvää epätietoisuutta

ja helpottaa konkurssiyhtiön sidosryhmien mahdollisuutta suunni-

tella omia toimiaan tietoisena konkurssipesän aikeista.

NIINA MICKELSSONAsianajaja, Specialist Counsel, varatuomari

JB Eversheds

Useat median edustajat

ovat seuranneet

Talvivaaran kaivoksen

vaiheita jo vuosia

ja ovat hyvin perillä

esimerkiksi kaivoksen

perustoiminnasta

ja siihen liittyvistä

ympäristöasioista.

NIINA MICKELSSONAsianajaja, Specialist Counsel,

varatuomari

JB EvershedsKu

va: I

lkka

Vuo

rinen

41

Kuva

: JB

Ever

shed

sin k

uva-

arki

sto

42

Olli Andersson myi nimeään kantavan insinööritoimiston

liiketoiminnan alkuvuodesta 2013. Nyt, vajaa pari vuotta kaupan

jälkeen Andersson on tyytyväinen mies: ”Kaikki on mennyt kuten

pitikin ja tyytyväisiä ovat sekä myyjä että ostaja.”

Insinööritoimisto Olli Andersson Oy aloitti saksalaisen Stiebel

Eltronin lämpöpumppujen ja muiden energialaitteiden maa-

hantuojana v. 2009. Toiminnan alkaessa Stiebel Eltron oli täy-

sin uusi tulokas Suomen markkinoille, ja Andersson näki paljon

vaivaa raivatakseen edustamansa tuotteet kauppoihin.

”Lähdin projektin myötä ensimmäistä kertaa yrittäjäksi, mutta

minulla oli jo tuolloin yli kymmenen vuoden kokemus lämpö-

pumppuliiketoiminnan tuloksellisesta johtamisesta ja tiesin,

että nopea kasvu olisi uudelle toimijallekin mahdollista.”

Andersson loi lyhyessä ajassa oman, paikallisten jälleenmyyjien

myyntiverkoston ja saavutti muutamassa vuodessa noin 5 %:n

markkinaosuuden Suomen lämpöpumppumarkkinoista. Ennen

kauppaa Anderssonin myymä merkki ehti kasvaa jo 10 myydyim-

män lämpöpumpun joukkoon Suomessa. Voimakkaasti kasvavan

yrityksen liikevaihto oli vuonna 2012 noin 4,5 M€.

”Aloite kauppaan tuli minulta itseltäni. Tässä vaiheessa kasvua

oli hyvä saada mukaan lisää resursseja markkinointiin ja

tuotepaletin kehittämiseen. Luonnollinen ratkaisu oli myydä

kehittämäni toiminta Stiebel Eltronin Suomeen perustamalle

tytäryhtiölle. Minnekään eläkkeelle en kyllä ole jäämässä,

vaan jatkan edelleen Stiebel Eltronin Suomen toimintojen

johtajana.”

Andersson löysi kauppaansa tarvitsevat asiantuntijat suositus-

ten kautta. Kaupan taloudelliseksi neuvonantajaksi valikoitui

ProMan Oy, jossa toimeksiannosta vastasi yhtiön perustaja ja

toimitusjohtaja Lars Wikholm.

”ProMan puolestaan suositteli minulle juridiseksi neuvonan-

tajaksi JB Evershedsiä (joka toimi tuolloin vielä aiemmalla

YHDENYRITYSKAUPAN TARINA

Kuva

: Olli

And

esso

nin

kuva

-ark

isto

43

nimellä). Heistä syntyi nopeasti todella osaava ja kaltaiselleni

suoraviivaiselle yrittäjälle sopivan tekijähenkinen kuva.”

Anderssonin yrityskaupasta JB Evershedsillä vastasi asian-

ajaja Janne Rainvuori, joka muistelee toimeksiannon alkua

hyvillä mielin:

”Ollin ja minun kemiat toimivat erinomaisesti. Kävimme aluksi

läpi ihan kaupan tekoon liittyviä perusjuttuja ja selvitin, kuinka

laajaa aiempaa kokemusta Ollilla oli yritysjärjestelyistä. Ihan heti

emme edes menneet papereihin, vaan juttelimme läpi sekä ta-

voitteet, joita Ollilla oli kaupan suhteen, että järjestelyn taustalla

vaikuttaneen liiketoiminnallisen logiikan.”

”Asianajajan ei koskaan pitäisi toimia pelkkänä lakimekaanikkona,

vaan päämiehen liiketoiminnasta ja suunnitelmista pitää saada

hyvä kokonaiskuva. Näin neuvottelupöydässä kauppaan voidaan

tuoda muutakin lisäarvoa kuin vain huolellisesti laaditut paperit.”

Rainvuori ja Wikholm ovat ProManin ja JB Evershedsin pitkäai-

kaisen yhteistyön kautta tuttu työpari.

”Neuvotteluissa auttaa suuresti, kun yhteisen strategian luomi-

nen ja läpivieminen onnistuu miltei automaattisesti”, Wikholm

kuvaa.

Rainvuori puolestaan kehuu ProManin osaamista:

”Päämiehelle syntyy valtavasti lisäarvoa, kun taloudellinen neu-

vonantaja osaa löytää oikeat ostajakandidaatit ja kuvata kaupan

kohteen näille oikealla tavalla. Tärkeää on luoda täysin totuuden-

mukainen kuva ostettavasta yhtiöstä, mutta myös muistaa ko-

rostaa sen vahvuuksia. Taloudellisen neuvonantajan toiminta voi

vaikuttaa kauppahintaan jopa kymmenien prosenttien verran.”

Juristin vastuulla on huolehtia siitä, että päämies ei kauppasopi-

muksessa sitoudu mihinkään sellaiseen, mitä ei pysty pitämään,

ja että vastuut ovat järkevällä ja kohtuullisella tavalla rajatut.

”Eihän riskitöntä sopimusta ole olemassakaan, mutta riskinoton

on oltava tiedostettua ja minun tehtäväni on varmistaa, että

päämiehen päätökset perustuvat oikeaan kuvaan sopimuksen

sisällöstä. Sellaiseen sopimukseen ei pidä nimeään pistää, jota ei

ymmärrä kokonaisuudessaan”, Rainvuori kuvaa.

Olli Andersson vastaa: ”Kävimme koko prosessin ajan aina asiat

lävitse ymmärrettävästi ja ilman kapulakieltä, ja sain vastauksen

kysymykseen kuin kysymykseen välittömästi. Tällainen kaupan-

teko on insinöörin mieleen.”, kiittää Andersson.

JANNE RAINVUORIAsianajaja, osakas

JB Eversheds

PERUSTIEDOT PROMANISTA

ProMan on vuonna 1988 perustettu

yrityskauppoihin erikoistunut corpo-

rate finance -yhtiö, jonka asiakkaita

ovat yksityiset ja julkiset yritykset,

pääomasijoittajat sekä konsernit.

ProMan on myös kansainvälisen

yrityskauppaorganisaation IMAP:n

Suomen edustaja ja partneri. Yhtiön

palveluksessa on yhteensä kahdeksan

asiantuntijaa.

ProMan kuuluu Suomessa kolmen

eniten yrityskauppoja tekevän

neuvonantajayrityksen joukkoon,

ja se edustaa toimeksiantajia sekä

osto- että myyntipuolella. ProMan

hoitaa myös arvonmääritysprosesseja

ja osana yrityskauppaprojektejaan se

myös auttaa ostajia, ja joskus myös

myyjiä rakentamaan tehokkaan rahoi-

tuspaketin kullekin hankkeelle.

44

YHTEISET ARVOT SYNTYIVÄT ARVOMATKALLA

ARVOJEN MERKITYS MÄÄRITTYI MATKAN AIKANA

Arvoja työstettiin niin henkilöstön, yrityksen kuin asiakkaiden

näkökulmasta. Yhteiset arvot ohjaavat toimintaa ja näkyvät

arjessa rakentaen arvostavaa ja yhteistyöhön kannustavaa

toimintakulttuuria. Arvot ovat myös perusta asiantuntijaorgani-

saation jatkuvalle kehitystyölle korkean laadun, edistyksellisten

toimintatapojen, menestyksekkään asiakastyön ja työyhteisön

hyvinvoinnin varmistamiseksi. Arvojen ymmärtäminen tuo näky-

väksi jokaisen työn merkityksen osana työyhteisöä.

Arvojen merkitys ja sisältö kirjattiin auki ja määriteltiin käy-

tännön työkaluiksi päivittäiseen tekemiseen. Arvojohtaminen ja

valmentava esimiestyö muodostettiin arvojen jalkauttamisen,

vuorovaikutuksen ja yhteistyön kehittämisen kulmakiveksi.

ONNISTUMINEN PUNNITAAN ARJESSA

Arvomatkan päättyminen arvojen lanseeraamiseen, oli hetki,

jolloin arvotyö varsinaisesti alkoi. Arvojen merkitys toimintaa

ohjaavina työkaluina, yhteisen joukkuehengen muodostajina ja

voimaannuttavina innostajina käynnistyi syksyllä.

Arvojen aito välittyminen myös asiakasyhteistyöhön on arvo-

jemme yhteinen nimittäjä. Kun myös asiakkaallemme välittyy

kokemus arvostavasta yhteistyöstä ja tiimityöstä, jossa asiakas on

osana joukkuetta, voimme todeta arvojemme toteutuvan tavoit-

teidemme mukaisesti.

ANNEMARI KOVALAINENHenkilöstöpäällikkö

JB Eversheds

Keväinen aurinko paistoi kirkkaana, kun yhteinen arvomatkamme alkoi. Matka piti sisällään henkilöstöryhmittäin pidettyjä työryhmiä, keskustelutilaisuuksia ja yhteenvetoja. Tapahtuma päättyi suureen arvokeskusteluun, jossa moderaattori luotsasi panelistiryhmää ja yhteistä keskustelua. Yhteisen arvomatkan aikana syntyneet arvot – Yhteistyö, Arvostus, Edistyksellisyys ja Menestys - lanseerattiin syksyllä henkilöstöpäivän yhteydessä.

Piirr

os: R

aque

l Ben

mer

gui

Kuva

: Jon

i Nuu

tinen

45

Yhteiset arvot ohjaavat toimintaa ja tulevat näkyviksi

arjessa rakentaen arvostavaa ja yhteistyöhön

kannustavaa toimintakulttuuria.

ANNEMARI KOVALAINENHenkilöstöpäällikkö

JB Eversheds

46

JB EVERSHEDSIN ASIANTUNTIJAT

KOULUTTAVATPoimintoja kevään 2015 koulutuksista

VALMENTAUTUMINEN VIRALLISEEN LKV-KOKEESEENKouluttajana asianajaja, osakas, OTL Petri Keskitalo

25.3-27.3 Helsinki

22.4.-24.4 Helsinki

Kiinteistövälitysalan Keskusliitto ry

KANSAINVÄLINEN KAUPPA JA SEN RISKIENHALLINTA SOPIMUKSINKouluttajana asianajaja, osakas Vesa Turkki

11.3. Tampere

Tutor Partners/ Tutor Academy

19.3. Tampere

Team Tampereen Kasvu Camp

8.4. Kuopio

Management Institute of Finland MIF Oy, ulkomaankaupan

erikoisammattitutkinto

JULKISTEN HANKINTOJEN AJANKOHTAISPÄIVÄ

Kouluttajana asianajaja, osakas, OTT Marko Mononen

26.3.2015 Helsinki

Credita

KELPOISUUSEHDOT, TARJOUSTEN VERTAILU JA HANKINTASOPIMUS

Kouluttajina asianajaja, Specialist Counsel

Anne Petäjäniemi-Björklund,

asianajaja, osakas, OTT Marko Mononen ja

asianajaja, OTL Tuomas Aho.

13.5.2015 Helsinki

Credita

VUOKRAUSTOIMINTA JA VEROTUSKouluttajana asianajaja, osakas, Head of Tax Torsti Lakari

3.3. Helsinki

Kiinko

VEROSUUNNITTELUA VAI VERONKIERTOA

Kouluttajana asianajaja, osakas, Head of Tax Torsti Lakari

16.3. Helsinki

Veronmaksajat

18.3. Turku

Veronmaksajat

YHDISTYKSEN VEROSUUNNITTELUKouluttajana asianajaja, osakas, Head of Tax Torsti Lakari

19.3. Helsinki

Veronmaksajat

SULAUTUMINEN JA JAKAUTUMINEN ASUNTO- JA KIINTEISTÖOSAKEYHTIÖSSÄKouluttajana asianajaja, osakas, Head of Tax Torsti Lakari

19.3. Helsinki

Kiinko

SÄÄTIÖLAIN UUDISTUSKouluttajana asianajaja, osakas, Head of Tax Torsti Lakari

14.4. Helsinki

Kiinko

ARVONLISÄVEROTUKSEN ERITYISKYSYMYKSIÄKouluttajana asianajaja, osakas, Head of Tax Torsti Lakari

29.4. Helsinki

Kiinko

47

JB EVERSHEDSIN

Tradenomi PÄIVI VAAROLA on nimitetty asiakaspalveluvastaavaksi

10.11.2014 alkaen.

Tradenomi JARO SAARI on nimitetty IT-tukeen asiantuntijaksi

15.10.2014 alkaen.

Tradenomi, HSO JOANNA KÄRKÄS on nimitetty asianajosihteeriksi

27.11.2014 alkaen.

Asianajaja TOM HEDKROK on nimitetty Senior Associateksi ICT-,

transaktiopalvelut, yhtiö-, rahoitus- ja

vakuutusoikeus, sopimusoikeus -ryh-

miin 1.10.2014 alkaen. Aikaisemmin

Hedkrok on työskennellyt mm. Asian-

ajotoimisto Spartax Oy:n osakkaana ja

toimitusjohtajana.

OTM MIKAEL SUNELL on nimitetty lakimieheksi Turun

toimistolle 1.12.2014 alkaen. Sunell on

työskennellyt aiemmin JB Evershedsillä

oikeustieteen ylioppilaana.

OTM LASSI LEPISTÖ on nimitetty lakimieheksi IPR-ryhmään

2.1.2015 alkaen. Lepistö on työskennel-

lyt aiemmin JB Evershedsillä oikeustie-

teen ylioppilaana.

NIMITYSUUTISET

Kuvat: JB Evershedsin kuva-arkisto

OLEMME OSA EVERSHEDS INTERNATIONALIA. EVERSHEDS ON YKSI MAAILMAN JOHTAVISTA LIIKEJURIDIIKAN ASIANAJOTOIMISTOISTA, JOLLA ON 57 TOIMISTOA 31 MAASSA.

JB EVERSHEDS - TÄYDEN PALVELUN ASIANAJOTOIMISTO APUNASI JURIDISISSA KYSYMYKSISSÄ SUOMESSA JA MAAILMALLA.

VAHVASTI PAIKALLINEN AIDOSTI KANSAINVÄLINEN

WWW.JBEVERSHEDS.COM

JURIDIA BÜTZOW ON NYT JB EVERSHEDS