Jari Stenvall Professori Johtamisen ja talouden tiedekunta ...€¦ · Jari Stenvall Professori...
Transcript of Jari Stenvall Professori Johtamisen ja talouden tiedekunta ...€¦ · Jari Stenvall Professori...
Jari Stenvall
Professori
Johtamisen ja talouden tiedekunta
Tampereen yliopisto
0408284350
Yhteensovittava johtaminen• Yhdistävässä johtamisessa..keskeistä on julkisen arvon tuottaminen. Näemme
yhdessä mahdollisuuden tehdä jotain uutta ja erilaista. Tämä ominaisuus on oleellista verkostoissa.
• Kokonaisuus ja synergisuus: nähdä organisaatiorajojen ylittävän toiminta mahdollisena ja merkityksellisenä.
• Pitää kokea, että joku asia on mahdollinen. Tulee olla riittävän tyytymätön vallitsevaan tilaan ja halukas täten ottaman riskejä ja etsimään jotain parempaa.
• Yhteensovittavassa johtamisessa voi johtaminenkin vaihtua
(Morse 2010, 243.)
Väärinymmärrys yhteensovittavassa johtamisessa
• Verkostojen – ym muiden yhteistyön muotojen –esimerkiksi kehittämisverkostojen – tuloksellisuus on Suomessa ymmärretty osin väärin ja kapealaisesti.
• Verkostojen ym yksi keskeinen tulos pitäisi olla kapasiteetin vahvistuminen, ei pelkästään konkreettinen palvelu tai tuote. Vaikuttavuus toteutuu vahvistuvan kapasiteetin myötä.
Miksi väärinymmärrys
• Haasteena hanketoiminnan katkonaisuus
• Haasteena tulosten ja vaikuttavuuden aikaansaamiseen liittyvä kärsimättömyys
• Poliittiset pelit heikentävät pitkäjänteistä kehittämistä
• Puuttuuko ”sydän, hyötyjen näkeminen ja kyky keskinäiseen yhteistyöhön”?
Olemme hukassa..
• Yhteistyön, verkoston ja ekosysteemin käsitteiden kanssa
Yhteistyössä, verkostoissa ja ekosysteemeissä yhteensovittava johtaminen erilaista
Yhteensovittava johtaminen
• Verkostot alustana yhteensovittavalle johtamiselle
Verkostot
• Lähtevätkö liikkeelle tekemisestä..Alhaaltaylöspäin-rakentuvat verkostot
• Lähtevätkö liikkelle verkostorakenteesta –ylhäältä alaspäin rakentuvat verkostot
• Vai dialogisesti: on sekä-että-ajattelua
Vahvojen ja heikkojen siteiden verkostot
• Vahva side tai yhteys on säännöllinen ja jatkuva ja yhdistää eri verkostotoimijoita.
• Heikko side tai yhteys on satunnaisempi yhteys, joka liittää verkostotoimijoita yhteen tapauskohtaisesti jossain tietyssä ajassa ja paikassa.
• Vaikka verkostot pysyvät koossa vahvojen siteiden ansiosta, suurin osa uudesta ja kokeilemisen arvoisesta tiedosta välittyy heikkojen siteiden kautta. Vahvat siteet siis rakentavat suljetun piirin, johon heikkojen siteiden kautta saadaan uudistumisen impulsseja.
Granovetter 1975.
Verkostosillat ja rakenteelliset aukot
Sillat yhdistävät eri verkostotoimijoita tilanteissa, joissa kaikki verkostotoimijat eivät ole kytköksissä toisiinsa – esimerkiksi tilanne, jossa A ja C tuntevat B:n mutta eivät toisiaan. Tällöin B muodostaa sillan A:n ja C: n välillä.
• Kun tällaisia verkostorakenteita on useita rinnakkain tai limittäin, verkostoon syntyy rakenteellisia aukkoja, joiden hallinnasta ja hyödyntämisestä tulee verkostojen toiminnan kriittinen tekijä
Verkostojohtamisen strategiat
• Kaksi periaatteellista verkostojohtamisen strategiaa,
1) Vuorovaikutuksen hallinta (koalitioiden rakentaminen, resurssien kohdentaminen, tiedon välittämisen periaatteiden yksilöinti jne.)
2) Verkostorakenteen hallinta (verkostorakenteen variointi, verkostotoimijoiden roolin muuttaminen, verkosto-osallisuuden periaatteiden yksilöinti jne.).
Verkostot..
• Mikään organisaatio ei yksin muuta toimintaa verkostot muuttavat johtamista ja valtasuhteita..aiheuttaa jännitteitä
• Verkostojohtamisen erityishaasteena voidaan hyvällä syyllä pitää sitä, miten organisaation ylin johto hahmottaa yhteistyöverkostojen merkityksen omalle menestykselleen. Samoin pitäisi pohtia, millaisissa verkostoissa julkishallinnon organisaatio haluaa organisaationa olla mukana, millaisia strategisia tavoitteita se verkostotoimintaan liittää…tyypillisesti epäselkeää
• Verkostorakenne. Viidennen kierreajattelun mukaan verkostoissa tulisi integroida julkisia organisaatioita, yrityksiä ja järjestöjä, korkeakouluja, asiakkaita sekä kestävän kehityksen tavoitteita..verkostot usein suppeita
• Empiirinen sosiaalisia verkostoja koskeva tutkimus on osoittanut, että ihmisillä on taipumus hyödyntää verkostoja monin eri tavoin ja maksimoida verkostojen hyöty omasta näkökulmastaan…kilpailu siitä, kenen ehdoilla verkosto toimii
Kun kohtaamme toisemme..
• Puhumme ihmisistä..
• Arvioimme toisiamme luottamuksen ja arvostuksen kautta. Jos emme luota ja arvosta, emme ole valmiita oppimaan toisiltaan
Luottamus
• Tunnetila siitä, että johonkin toiseen voi luottaa
- Luottamukseen liittyy emotionaalisuutta
- Kun on luottamusta, otamme huomioon toistemme tarpeet ja pyrimme rakentamaan keskenämme merkityksellisiä suhteita
- Verkostojen luonne (esimerkiksi heikko side vs vahva side) vaikuttaa siihen, missä määrin tarvitsemme toiminnallista luottamusta
Luottamuksen kohdentuminen
• Voi olla asioihin, organisaatioiden väliseen yhteistyöhön ja ihmisiin kohdistuvaa luottamusta.
- Ihmisten välinen luottamus on toiminnallisesti tuloksellisempaa verrattuna institutionaaliseen luottamukseen. Se on tässä mielessä verkostojohtamisen ytimessä.
+ Vähentää rakenteellisten aukkojen ongelmaa
+ Korostaa vuorovaikutuksen merkitystä
Luottamuskapasiteetti
• Kehittyy vähitellen. Aluksi tutustumme ja testaamme toisiamme
• Yhteistyöperustainen luottamus: yhteiset tavoitteet ja kompromissit
• Synerginen luottamus: Kokonaisuus on tärkeintä ja toimijat ovat valmiita tinkimään omista tavoitteistaan sen takia
- Esimerkiksi palveluiden integrointi vaatisi synergistä luottamusta, mutta siihen ei ole päästävissä nopeasti
Merkityksellisyys ja yhdistävä johtaminen (Meaningful city –hanke; Ruth Yoeman)
Merkityksellisyys Toisten huomioiminen jayhteensovittava tekeminen
Luottamus
Alla on lueteltu yleisiä luottamukseen, tiedonkulkuun javerkostojen toimivuuteen liittyviä tekijöitä. Vastatkaa väittämiinniihin verkostoihin perustuen, joissa järjestönne onaktiivisesti mukana.
- Henkilökohtaisuus, hk. luottamus,
- suunnitelmallisuus, - tavoitteet ja päämäärät.
Lehtonen ja Stenvall 2019
Luottamuksen johtaminen
• Ei ole samalla tavalla välineellistä kuin asioiden johtaminen. On pitkäjänteistä
- Avoimuus kasvattaa luottamusta. Esimerkiksi tieto vaikuttaa kykyihin, integoitumiseen keskinäiseen hyvätahtoiseen
- Yhteiset tavoitteet kasvattavat luottamusta
- Osaaminen kasvattaa luottamusta
- Rehellisyys, sanansa pitäminen, lupauksista kiinni pitäminen kasvattaa luottamusta
- Henkilökohtaisuus kasvattaa luottamusta
- Kunnioittaminen kasvattaa luottamusta..emme käytä toistemme heikkouksia hyödyksi.
- Kriisi- ja ongelmatilanteiden ratkaiseminen keskeistä luottamuksen kannalta
- Rakenteet ja käytännöt aikaansaavat kehämäisesti luottamusta. Toisin sanoen luottamukseen perustuva johtaminen kasvattaa luottamusta ja epäluottamukseen perustuva johtaminen heikentää luottamusta
Yhteenveto
• ”Sydän, merkityksellisyys, yhteisten hyötyjen kokeminen, verkostojohtaminen ja luottamus ratkaisevaa”.
TaustaaHallintotieteen professori, Tampereen yliopisto (aiemmin Lapin yliopisto)
Vieraileva professori, Glasgown Yliopisto
Associate, Oxfordin yliopisto
Asiantuntijatehtäviä: esim Paras-hankkeen arviointi, Kataisen hallituksen kuntiin kohdistuvien uudistusten arviointi, Oulun yhdistymisen arviointi, Rovaniemen kaupungin toimintamallin arviointi, Tampereen kaupungin toimintamallin arviointi, valtionneuvoston uudistamisen Parlamentaarisen komitean jäsen. Korkeakoulujen yhteiskunnallisen vaikuttavuushankkeen projektiryhmän puheenjohtaja
Kunnallisalan kehittämissäätiön tieteellisen asiantuntijaryhmän puheenjohtaja, Valtion liikuntaneuvoston tutkimus- ja arviointijaoston jäsen, Professoreiden luottamusmies (Treen yliopisto)
KÄYNNISSÄ OLEVIA PROJEKTEJA: Kunta, sote- maakuntauudistuksen arviointi (puheenjohtaja), kokeilutoiminnan ja kulttuurin arviointi, Yliopistoista lähteneet tutkijat ja opettajat verkostoituneessa tietoyhteiskunnassa (Suomen akatemia),, Meaningful city – hanke (yhteistyössä Oxfordin yliopiston kanssa); SoCatel (Horizon 2020-hanke)
Julkaisuja
Virtanen, P.; Stenvall, J (2014). Älykäs julkinen organisaatio. Tallinna: Tietosanomat.
Stenvall, J; Virtanen, P (2015) Intelligent Public Organization. Public Organization Review. December, 1-15. http://link.springer.com/article/10.1007/s11115-015-0331-1
Stenvall, J.; Laitinen, I (2015) Higher Education Engagement and Innovation Dynamics - Comparative Study of Regional Innovative Networks of the City of Helsinki and the City of Chicago. In Carlot, C; Filloque, J-M; Osborne, M; Welsh, P (ed). The Role of Higher Education in Regional and Community Development and in the Time of Economic Crisis. Niace, UK
Virtanen, P; Stenvall, J (2015). Älykkäiden julkisorganisaatioiden aika. Teoksessa Ursin, K; Pekkola, E; Stenvall, J (toim),. Felix byrokratia. Julkinen hallinto kaiken huomiomisen taitona. Tampere. Tampere university press. P. 303-318.
Laitinen, I. & Osborne, M., Stenvall, J (2016). Complex regional innovation networks and HEI engagement – the case of Chicago International journal of Knowledge-Based Development Vol 7 no 2.
Virtanen, P; Stenvall, J (2018). Intelligent Health Policy. Springler.
Virtanen, P; Stenvall, J (2019) Julkinen johtaminen, Tietosanomat. Tulossa.
Laitinen, I., Kinder, T. and Stenvall, J. (2017) ‘Street level new public governances in integrated services-asa-system’, Public Management Review, Vol. 19, No. 9, pp.1–24.
Laitinen I., Piazza R., Stenvall J., (2017) Adaptive learning in smart cities – The cases of Catania and Helsinki, Journal of Adult and Continuing Education, Feb 2017.
Stenvall, J (2017). Kokeilut rubiikin kuutioina? Kokeilujen ja kokeilukulttuurin arviointi julkishallinnossa. Kuntaliitton acta-sarja. Helsinki.
Kinder, T.; Stenvall, J.; Memon, A. (2018)Play at work, learning and innovation. Public Management Review
Kiitos
Luottamus verkostoissa
Joensuu 26.9.2019
Hannu Kallunki Kuntayhtymän johtaja
SosiaalineuvosRaahen seudun hyvinvointikuntayhtymä
www.ras.fi
Luottamus verkostoissa
• Johtamisesta ja sen muutoksesta
• Verkostojohtamisesta ja luottamuksesta yleisesti
• Luottamus ja verkostot asiakastyössä, ajattelutapana LP
Johtaminen on muuttunut ja muuttuu?
• Verkoston, yhteistyön ja verkostoyhteistyön johtamista –> integraatio, palveluketjut, palveluprosessit
• Tietojohtamista/tiedolla johtamista
• Vuorovaikutusta ja vuorovaikutuksen rakentamista
• Luottamuksen rakentamista
• Mitä, miten, miksi ? > Miksi, miten, mitä ?
Miten johtaminen muuttuu työntekijän näkökulmasta?
• Työntekijä on työnsä asiantuntija, ei johtaja
• Kysymys on mahdollistamisesta, ei valvonnasta
• Työtä ohjaa enemmän sisäinen kuin ulkoinen motivaatio
• Organisaatiorakenne muuttuu hierarkiasta verkoston suuntaan
• Toiminta tapahtuu joustavissa ja monimuotoisissa rakenteissa
• Nopeiden kokeilujen kautta oppimista suunnitelmaohjauksen sijaan
• Toiminnan uudelleen ajattelu: miksi, miten, mitä
Johtaminen verkostossa• Asiakaslähtöisyys – yhteinen käsitys todellisista asiakastarpeista • Operatiivisen tason työskentelytapa: yhteinen työ sekä
osaamisen yhdistäminen ja kehittäminen• Strateginen taso luo rakenteet ja prosessit: miten johdetaan –
mahdollistava• Luottamuksen ja sitoutumisen mahdollistamista• Kysymys on ihmisten yhteisöstä, jossa on runsaasti pinnan alla
piileviä ja työskentelyprosessiin sekä toiminnan laatuun vaikuttavia tekijöitä, joita ei parhainkaan prosessi kykene tunnistamaan tai estämään
Asiakkaan ympärille rakentuva asiantuntijatyö (verkostot) –johdon tehtävä mahdollistaa tämä!
”Julkisen sektorin verkostot perustuvat pääosin resurssien jakamiseen ja täydentämiseen, kun ne yksityissektorilla taas palvelevat ennen kaikkea erilaisia vaihdantasuhteita”
”Verkosto on useamman toimijan välinen vastavuoroinen ja keskinäiseen tiedon sekä resurssien jakamiseen perustuva yhteistyösuhde ja arvontuottamismalli, jonka avulla
pyritään yhdistämään toimijoiden osaamista ja voimavaroja synergiaetujen saamiseksi”
”Verkostotoiminnan ilmeisistä hyödyistä huolimatta, ne voivat jäädä myös
saavuttamatta ja käytettävä aika sekä resurssit voivat valua hukkaan”
• Ratkaisuprosessit poikkeavat merkittävästi perinteisestä lineaarisesta ongelmanratkaisusta• Edellyttävät kokonaisvaltaista, vuorovaikutuksellista, kokeilevaa ja rajoja rikkovaa yhteistyötä
• kasvava globaali keskinäisriippuvuus, nopea teknologian kehittyminen, informaation määrän eksponentiaalinen kasvu, sekä ennennäkemätön muutostahdin kiihtyminen>
• toimintaympäristömme on entistä epävakaampi (Volatile), epävarmempi (Uncertain),
monimutkaisempi (Complex) ja moniselitteisempi (Ambiguous)
• Kompleksiset ilmiöt eivät tunnista hallinnonalojen rajoja, vaan niiden syyt ja
vaikutusmekanismit vaativat kokonaisvaltaisempaa lähestymistapaa
• Edellyttää vahvaa poikkihallinnollista yhteistoiminnan kulttuuria yli organisaatiorajojen
• julkisella sektorilla kasvaa paine tuottavuuden ja palvelun laadun
parantamiseen
• systeemisyyteen liittyvä ajatus keskinäisriippuvuudesta, kokonaisvaltaisuudesta ja
joustavasta sopeutumisesta• verkostot tarjoavat ketterän tavan ratkaista kompleksisia ja hallinnonalat ylittäviä
haasteita, jotka edellyttävät laajaa yhteistyötä ja moninäkökulmaisuutta.
”Lähtökohtana on vapaaehtoinen, tasavertainen, vastavuoroinen ja itseorganisoituva yhteistyösuhde,
jonka kaikki osapuolet ovat katsoneet sekä hyödylliseksi että optimaalisimmaksi tavaksi yhdistää voimat ja saavuttaa synergiahyötyjä”
Ketä varten, mihin
tarpeeseen?
keskiössä yhdessä ajatteleminen ja toimiva vuorovaikutus
>parhaimmillaan, kun jokainen osapuoli on valmis
jakamaan omaa osaamistaan ja arvostamaan toisten
vastaavaa
• Mitä enemmän jäsenet tietävät toistensa taustoista, osaamisesta, tavoitteista
ja tahtotiloista, sitä paremmin he kykenevät hyödyntämään erilaisuutta ja
toistensa osaamista > edellytys luottamuksen rakentumiselle
• Tunteminen lisää luottamusta ja luottamus vuorostaan avoimuutta sekä
verkoston tuloksellisuutta
• Avoin vuorovaikutus lisää luottamusta ja luottamus lisää avointa
vuorovaikutusta
• Yhteinen ymmärrys verkoston avulla saatavasta synergiasta ja lisäarvosta
• Yhteistyö perustuu vapaaehtoisuuteen ja toimijoiden haluun olla yhteistyössä
• Luottamuksen puute yksi merkittävimmistä hyvän verkostotoiminnan
estävistä tekijöistä
Luottamus – mistä on kysymys?
• Yksilön tai organisaation halu ja kyky ottaa riskiä, kokeilla, heittäytyä
• Syntyy vuorovaikutuksessa > olen luottavainen – olet luotettava
• Luotettavuuteen vaikuttaa osaaminen, asenne/arvostus, avoimuus, persoona
• Luottamukseen vaikuttaa kokemukset ja odotukset
• Epäonnistumisen ja väärintekemisen pelon poistamista
• Luottamuksen keskiöön asiakas – asiakas tietää mitä hän tarvitsee!
Verkoston toimintasuunnitelma lisää luottamusta ”Jos meillä ei ole mitään yhdessä sovittua,
ei ketteryyskään välttämättä toimi optimaalisesti ja itseohjautuminen saattaa
muuttua hallitsemattomaksi toiminnaksi, jolla ei ole yhteistä suuntaa”
Ongelman ja tarpeen määrittelyVerkoston elinkaariJäsenyysRekrytointiTunteminen ja odotusten hallintaPerustehtävän / tavoitteen määrittely
Toimintapuitteet ja muut käytännön tekijätAjankäyttöRoolit ja vastuutPäätöksentekoprosessiLisäarvon ja tiedon muotoilu sekä jakaminenPelisäännötToiminnan arviointi
Kykeneekö lasten ja perheiden tarvitsema arjen tuki ja palvelut toimimaan verkostona?
Onko verkostossa luottamusta siihen, että perhe tietää mitä se tarvitsee?
Verkosto, integraatio vaiko prosessi?
Perheiden
palvelutJärjestöt ja
seurakunta
Lasten
erityispalvelutAikuisten
erityispalvelut
Kasvu – ja kehitysympäristöt
Lapset puheeksi –toiminta palveluverkoston yhteisenä ajattelutapana
Verkoston rakentumiseksitarvitaan
- Yhteistä ymmärrystä: miksi, miten, mitä- Strategisia päätöksiä ja sitoumuksia
- Yhteistä rakennetta - Johdon sitoutumista ja valtuuksia
- Osaamista, sen kehittämistä ja jakamista- Yhteisiä pelisääntöjä
- Seurantaa ja arviointia- Resurssien suuntaamista
Lapsi
Perhe
Varhaiskasvatus
KouluKoti
Harrastukset
”arki kantaa kun se laitetaan kantamaan”
Lähde: Mika Niemelä
Lapsi elää arkeaankotona,
koulussa, päiväkodissa, harrastuksissa
Aikuisten on tärkeää tietää mikä suojaa ja
mikä haavoittaa lasta
”Jos lapsen normaali kehitys edellyttää enemmän tukea, voidaan tuki räätälöidä Lapset puheeksi -neuvonpidon avulla. Se on toiminnallisen verkostotyön menetelmä. Siinä keskeistä on tehdä konkreettisia asioita lapsen ja myös perheen arkeen, kuten esimerkiksi aloittaa harrastus tai järjestää kodinhoidollista
apua perheelle. Palvelut tulee kohdistaa perheiden todellisten arjen tarpeiden mukaan.”
Rajojen ylittämisen vaikeus
”Paljon palveluja tarvitsevan asiakkaan tarpeisiin vastaaminen vaatiiyhteistyötä yli sektori- ja professiorajojen.
Yhteisasiakkaiden kohdalla ratkaisu ei ole pelkästään moniammatillisuudessa, vaan yhteistyön on ulotuttava myös sektoreiden, organisaatioiden
ja yksiköiden rajojen yli.Aiempi tutkimus on osoittanut, että onnistunut yhteistyö vaatii yhteisentavoitteen ja edellyttää osapuolten välistä luottamusta ja sitoutumista.
Nämä asiat ovat tutunkuuloisia, mutta käytännön toteuttamiseen asti opit eivät aina riitä”.
Paljon sote-palveluja tarvitsevat ihmiset keskiöönKAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiö 12/2018Anneli Hujala ja Johanna Lammintakanen
”Integraatio on enemmänkin taidetta kuin etukäteen suunniteltu prosessi: Yhteistyön rakenteiden lisäksi on huomioitava sen vuorovaikutukselliset ja kulttuuriset ulottuvuudet.”
ASIAKKAAT
Lapset ja lapsiperheet
Sosiaali- ja terveystoimi
Asiakasanalyysimäärä, rakenne, asiakkuuden syy,
asiakkaan todellinen tarve, miten palvelu vastaa
tarpeeseen
Resurssit ja osaaminen kohdennettava
asiakastarpeiden mukaan
Koulutoimi
Varhais-kasvatus
Nuoriso- ja vapaa-ajan palvelut
Kirjasto- ja kulttuuri
Järjestöjen toiminta
Seurakunta
Te-toimistoKela
Voimavarojen suuntaaminen asiakastarpeiden mukaan
Muutos koskee koko palvelujärjestelmää
• Toimintakäytäntöjen uudistaminen ja vakiinnuttaminen edellyttää asiakkaan prosessien ymmärtämistä
• Verkostokokousten sijaan neuvonpitoja; asiakkaan tarpeista määriteltyjä ja mukana ne, jotka voivat tehdä konkreettisia asioita arjen sujumiseksi
• Kaikki joutuu muuttamaan toimintaansa– Varhaiskasvatus, koulu, neuvola, kouluterveydeydenhuolto, oppilashuolto, nuorisotyö, perheneuvola,
kotipalvelu, perhetyö, lastensuojelu, lasten ja nuorisopsykiatria– lääkärin vastaanotto, mielenterveystyö, päihdetyö,– työvoimahallinto, Kela, seurakunnat, järjestöt, vapaaehtoistyö – voimavaroja suunnattava uudelleen , arjen sujuminen varmistettava– palveluohjaajia varmistamaan joustava , asiakaslähtöinen toiminta
• Vahvistetaan luonnollisten kasvu- ja kehitysympäristöiden varaan rakentuvaa arjen hyvinvointia – pärjäämistä!
• Muutos tarvitsee johtamista ja johtamisen tukemista, verkostojen toimimista!
”Asiakkaan oman pärjäämisprosessin sujuvuus on tärkeämpää kuin palveluja tuottavien yksiköiden omien prosessien sujuvuus”
”Rakenteiden uudistaminen ei auta asiakasta, jos toimintakäytännöt eivät aidosti muutu.”
LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI
PÄÄTÖKSENTEOSSALAPE-AKATEMIA
26.9.2019 Joensuu
Kati Honkanen
LAVAn PERUSTEET
LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI
• Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arviointi on osa ihmisiin kohdistuvia vaikutuksia
• On myös muita vaikutusten arvioinnin kohteita, kuten talous-, ympäristö-, tai organisaatiovaikutusten arviointi
• Arvioinnin kohteesta riippuen painottuvat eri arvioinnin kohteet
• Usein täytyy arvioida useampia vaikutuksia rinnakkain. Esim. kouluverkkouudistuksessa arvioidaan ainakin lapsi-, talous- ja ympäristövaikutuksia.
LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI
• Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa tavoitteena on tarkastella kokonaisvaltaisesti sitä:• miten lapsi otetaan huomioon erilaisissa yhteiskunnallisissa toimenpiteissä ja
päätöksissä, • millaisia vaikutuksia päätökset lapsille aiheuttavat ja • millaista tietoa lapsista ja päätöksen vaikutuksista on päätöksenteon taustalla.
• Lapsiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnin olennainen osa on lasten ja nuorten omien mielipiteiden ja kokemusten selvittäminen.
• LAPEssa tehty LAVA-ohjeistus:http://www.julkari.fi/handle/10024/136377
LAPSI
LAPSEN OIKEUKSIEN SOPIMUS
On muistettava, että LAVA ei ole yhtä kuin lasten osallisuus, mutta
lasten osallistuminen arviointiin ja lasten näkökulmien
selvittäminen on yksi tärkeä osa LAVAa
→ Ei voida olettaa että aikuiset pystyvät yksin arvioimaan lapsiin
kohdistuvia vaikutuksia eikä myöskään että lapset pystyvät yksin
arvioimaan lapsen oikeuksien toteutumista. Tähän tarvitaan
monialaista asiantuntijuutta.
LAPSEN NÄKEMYSTEN KUNNIOITTAMINENLAPSEN OIKEUS TULLA KUULLUKSI
LAVA-PROSESSI
LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI
• Varmista sidosryhmien sitoutuminenVarmista, että sidosryhmät (kunta- ja maakuntapäättäjät / luottamushenkilöt, johtavat viranhaltijat, lasten parissa työskentelevät) tietävät, miten lapsivaikutusten arviointia tehdään ja mitkä sen tavoitteet ovat.
- Mitä ja miten viestimme lapsivaikutusten arvioinnista kuntalaisille / asukkaille?
ESIMERKKINÄ SOITEN LASTENPÄIVYSTYS
• 1. tammikuuta 2018 voimaan astunut päivystysasetus (583/2017), joka edellyttää eri potilasryhmien huomioimista päivystyksessä (14§). Alaikäiset ovat yksi ryhmä, joiden huomioimista asetuksessa korostetaan.
• Keski-Pohjanmaalla lastenpäivystyksen määräaikainen pilotti.
• Miten jatketaan? Miten päätös tehdään? Millä tiedoilla?
• Pohjalla LOS. Arviointikohteiksi valittiin: odotustilat (viihtyvyys, turvallisuus), odotusaika, kohtaaminen, päivystyksen palveluprosessin laatu sekä päivystyksestä aiheutuvat kustannukset.
Koko asiakirja saatavilla Keski-Pohjanmaan LAPEnverkkosivuilla osoitteessa:https://www.soite.fi/sivu/media/Lasten_paivystyksen_LAVA_Soite.pdf/format-pdf
Miten tavoitetaan se lapsiryhmä, jota asia koskee? Miten
hyödynnytetään myös kyseisen lapsiryhmän kanssa työskentelevien
asiantuntemus?
Esimerkiksi THL:n Kouluterveyskysely, pienten lasten terveys-, hyvinvointi- ja palvelut LTH-tiedonkeruu, paikalliset tutkimukset, kyselyt ja kartoitukset.
Suunnittele tarvittaessa täydentävät tarvittavat tietolähteet ja lasten
kuuleminen.
ESIMERKKINÄ SOITEN LASTENPÄIVYSTYS: MITÄ TIETOA KERÄTTIIN?
• Palvelusta saatavat tiedot (esimerkiksi asiakasmäärät, henkilöstökulut jne.)• Vetelin ja Kokkolan nuorisovaltuustot (mm. mielikuvaharjoituksia ja kokemusten pohdintaa)• Lastenpäivystyksessä toteutettu palvelukävely (yksi suomenkielinen 4lk ja yksi ruotsinkielinen
5lk) • Aiemmin lapsilta kerätyt kehittämisideat • Vanhemmilta (nettikysely, 347 vastausta)• Soiten henkilöstöltä (nettikysely)• Sidosryhmiltä lausunnot (kuten apteekit, poliisi, lastensuojelu, ensihoito)
Edustuksellinen kuuleminen ei aina ole riittävää!
EOAK 6196/2017
LAPSEN KUULEMINEN KOULUN LOMA-AJOISTA Espoon kaupunki
Lasten näkemyksiä selvitetty pyytämällä nuorisovaltuuston lausunto.
”Lasten perus- ja ihmisoikeuksia olisi nähdäkseni kuitenkin paremmin toteuttanut menettely, jossa olisi turvattu kaikkien lasten osallisuus ja mahdollisuus ilmaista mielipiteensä kaikille lapsille sekä nimenomaisesti arvioitu päätöksen lapsivaikutuksia.”
LAPSEN OIKEUS SAADA TIETOA
• Lapsen kuulemisen edellytyksenä on, että hän myös saa tietoa päätettävästä asiasta sekä siitä, miksi hänen näkemyksiään kuullaan
• Seuraavana esimerkki Alajärven kouluverkkouudistuksesta: Tehtiin lapsille suunnattu esitys ja kysely. Ennen kyselyä opettaja kävi luokassa läpi esitysdiat ennen kuin lapsi vastasi sähköiseen kyselyyn. Lisäksi luokassa oli mahdollisuus keskustella yhdessä.
Katsotaan täältä OPPILAIDEN DIAT ALAJÄRVIhttps://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/johtamisen_tueksi/miten_arvioida/lapsivaikutusten_arviointi
27.9.201922
ESIMERKKINÄ SOITEN LASTENPÄIVYSTYSVAIKUTUKSIEN KOKONAISNÄKYMÄ JA LAATUKRITEERIT
YHTEISPÄIVYSTYS LASTEN PÄIVYSTYKSEN LAATUKRITEERIT LASTEN JA NUORTEN PÄIVYSTYS
TILASTOT, jäsenkunnatPuhelut 585potilasmäärät 907KUSTANNUKSET, YLE (yleislääketiede) lapsipotilaatHenkilöstö 64 €/lapsi (93% jäsenkunnat)Toimenpiteet 24 €/lapsiYht. 88 €/ lapsiLAPSEN OIKEUDET- Odotustilan turvattomuus, muiden aikuispotilaiden käytös, häirintätilanteet- Odotustilan ei-lapsiystävällisyys- Pitkät odotusajat- Yhteistyön toimimattomuus lastensuojelun kanssa+ AmmatillisuusKEHITETTÄVÄÄ- Uuden päivystysasetuksen toteuttaminen- Resurssointi uusilla lapsipotilasmäärillä- Lasten odotustilan eriyttäminen- Yhteistyö lastensuojelun kanssa- Vesipiste ja terveellisen välipalan mahdollisuus jos joutuu odottamaan- Lasten aktiviteettien lisääminen- Psyykkisen tuen järjestäminen- Yhteistyön tiivistäminen kiirevastaanoton kanssa- Säännöllinen kertaus lasten suojelusta
- Puhelinneuvonnassa vastaa lasten sairauksiin perehtynyt sh- Puhelimessa tehtävän hoidon tarpeen arviointi tehdään mahdollisimman asiantuntevasti- Turvallinen ja lapsiystävällinen ympäristö ja odotustila- Henkilökunta on tavoitettavissa odotusaikana- Nopea hoitoon pääsy- Odotusaika on kohtuullinen- Lapsi ja vanhempi tulee aidosti kohdatuksi ja kuulluksi- Lapsiystävällinen ja asiantunteva henkilökunta- Sujuva hoitoketju- Yhteistyö lastensuojelun kanssa on toimivaa- Heikoimmassa asemassa olevien lasten huomioiminen- Kieliasioiden huomioiminen- NON-verbaalinen viestintä- Jatkohoidon turvaaminen
TILASTOT, jäsenkunnatPuhelut 3797potilasmäärät 2153KUSTANNUKSET, YLE LapsipotilaatHenkilöstö 46 €/lapsi (86% jäsenkunnat)Toimenpiteet 16 €/lapsiYht. 62 €/ lapsiLAPSEN OIKEUDET- Odotustilan rauhattomuus ja portaat+ Lapsiystävälliset odotustilat + Lyhyet odotusajat ja nopea hoitoon pääsy+ Lasten kokonaisvaltainen huomioiminen+ Sujuva yhteistyö lastensuojelun kanssaKEHITETTÄVÄÄ- Odotustilan rauhoittaminen ja turvallisuus- Laboratorionäytteiden ottamiselle erillinen tila- Vesipiste, terveellisen välipalan mahdollisuus jos joutuu odottamaan- Psyykkisen tuen järjestäminen- Yhteistyön tiivistäminen kiirevastaanoton kanssa- Säännöllinen kertaus lasten suojelusta
MÄÄRÄLLISET VAIKUTUKSET: ESIMERKKEJÄ TARKASTELUUISTA TIEDOISTA
Kohde vrt. 1-3/2017 ja 1-3/2018
Yhteispäivystys Lasten ja nuorten päivystys Muutos
Puhelumäärät 585 kpl (jäsenkunnat 642 < 57) Jäsenkunnat 3797 kpl + 3155 kpl
Lapsimäärät YLE lapsipotilaat jäsenkunta
907 hlö(1057 hlö > 150 hlö)
2153 hlö + 1102 hlö+ 367 hlö / kk
Henkilöstökulut YLE lapsipotilaat jäsenkunta / kaikki YLE lapsipotilaat93 % yhteispäivystys86 % lastenpäivystys
Lääkärit 31 250 €Hoitajat 41 189 €yht. 67 368 €64 € / lapsi
Lääkärit 50 000 €Hoitajat 65 000 €yht. 115 000 €46,10 € / lapsi
-17,90 € / lapsi
Henkilöstömitoitus / vrk 1,5 lääkäriä / vrk (10 % lapsipotilaat)7,5 hoitajaa / vrk (10 % lapsipotilaat)
2 lääkäriä / vrk (YLE + ESH)5 hoitajaa / vrk (2 YLE + 3 ESH)
JÄSENKUNNAN YLE LAPSIPOTILAAT KULUT
Henkilöstö 64 € / lapsiTutkimukset 24 € / lapsiYHT. 88 € / lapsi1057 x 88 € = 93 016 €
Henkilöstö 46,10 € / lapsiTutkimukset 15,90 € / lapsiYHT. 62 € / lapsi2153 x 62 € = 133 486 €
-26, 00 € / lapsi+40 470 € kokonaiskasvuvrt. 2153 x 88 € / lapsi = 189 464 €
Esimerkiksi vammaiset tai muuten toimintarajoitteiset lapset, kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset, vähävaraisissa perheissä asuvat lapset, ulkomailla syntyneet lapset jne.
Haittaako päätös jonkun lapsiryhmän oikeuksien toteutumista?
Voidaanko negatiivisia vaikutuksia lieventää?
ESIMERKKINÄ SOITEN LASTENPÄIVYSTYS:ERITYISLASTEN ASEMA
Erityislapsemme on joka kerta joutunut
kommentoinnin kohteeksi jonkun muun odottajan
toimesta. Erityislapsemme tarpeet on hoitajien ja
lääkärien toimesta ohitettu säännönmukaisesti ja usein
pilkanomaisesti.
Vanhempi, yhteispäivystys
Myös erityislapsille puhutaan ja selitetään tehtävät asiat kuin kaikille muille lapsille, samoin
vanhempia kohdellaan kuin kaikkia muita vanhempia.
Henkilökunta, lastenpäivystys
Kirjaa havainnot ja tee niiden perusteella kokonaisarvio. Hyötyjen ja haittojen punninnan perusteella laaditaan suositukset jatkovalmistelua ja päätöksentekoa varten. Suositukset voivat sisältää myös parannusehdotuksia tai vaihtoehtoisia esityksiä.
Vaikutukset ovat merkittävyydeltään erilaisia, voivat olla myös erilaisia eri kohderyhmille.
27.9.201928
ESIMERKKINÄ SOITEN LASTENPÄIVYSTYS, NOSTOJA LAADULLISISTA VAIKUTUKSISTA (vanhempien kysely)
YHTEISPÄIVYSTYS LASTENPÄIVYSTYS
Puhelinneuvonta: Kokonaistilanne huomioitiin 32% Puhelinneuvonta: Kokonaistilanne huomioitiin81 %
Puhelinneuvonta: Ohjaus jatkosta oli riittävää 46% Puhelinneuvonta: Ohjaus jatkosta oli riittävää 82%
Odotustilat: Tiloissa huomioitu viihtyisyys hyvin 12% Odotustilat: Tiloissa huomioitu viihtyisyys hyvin 82%
Odotusaika: 0-30 min. 13% Odotusaika: 0-30 min. 75%
Kohtaaminen: Vanhempien asiantuntijuus huomioitiin kiitettävästi 8%
Kohtaaminen: Vanhempien asiantuntijuus huomioitiin kiitettävästi 59%
Kohtaaminen: Lapsi on tullut aidosti kuulluksi / huomioiduksi 32%
Kohtaaminen: Lapsi on tullut aidosti kuulluksi / huomioiduksi 32%
LAPSIBUDJETOINTI JOHTAMISEN VÄLINEENÄ
Suvi Helanen, muutosagentti, Pohjois-Pohjanmaa
26.9.2019 Pohjois-Karjalan LAPE-akatemia, Joensuu
LABU tukee yhteensovittavaa, vaikuttavaa johtamista
Mikä ihmeen LABU?
• Lapsen oikeus riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista näkyy kunnan talousarviossa
= LAPSIBUDJETOINTI
Lapsibudjetointi (LABU)
• Maakunnan tai kunnan taloussuunnittelun/
talousarvion tarkastelemista
lapsenoikeusnäkökulmasta =
”lapsiystävällisyyden talousmittari”
• Osa (lapsi)vaikutusten ennakko- ja jälkikäteisarviointia: miten talousarvioissa jaetut resurssit vaikuttavat siihen käytännön toimintaan, jolla on vaikutuksia lapsiin ja nuoriin?
• Budjettianalyysi: kuinka paljon taloudellisia resursseja (€) lapsiin ja nuoriin kohdistuviin toimiin suunnataan? ”LAPSIMOMENTIT”
Kuntapäättäjien talousinformaation käytöstä
Tampereen yliopiston tutkimus (2019, Oulasvirta, Lasse – Sinervo, Lotta-Maria) kuntapäättäjien talousinformaation käytöstä:
”Kunnanvaltuutetut toivovat lisää tietoa palveluista, niiden laadusta ja vaikuttavuudesta.Niiden suhteesta talousinformaatioon on olemassa selvä tietokuilu.”
SH2019 5
Tarkoitus ja tavoite• Esityksen tarkoituksena on avata
konkreettisesti lapsibudjetointia maakunnan kuntien lapsi- ja perhepalveluissa ja esittää kuntiin pohdittavaksi vastauksia kysymyksiin:
• Mitä kaikkia lasten, nuorten ja perheiden yhteisiä ja yhdyspintapalveluita kunnassa eri hallinnonaloilla on? Mitkä niistä ovat ennaltaehkäiseviä, mitkä erityis- ja vaativia palveluita?
• Kuinka paljon taloudellisia resursseja lapsiin ja nuoriin kohdistuviin toimiin ja eri palveluihin kunnassa suunnataan?
• Miten talousarvioissa eri toimialueilla jaetut resurssit vaikuttavat käytännön toimintaan, jolla on vaikutuksia lapsiin ja nuoriin?
• Mitä näillä satsauksilla saadaan? Vastataanko satsauksilla perheiden tarpeisiin?
Tavoite
• Tavoitteena on esimerkkien kautta saada
yhä useampi kunta LABUn juonesta
kiinni, vahvistaa niissä yhteisen
asiakkuuden, yhteensovittavan
johtamisen ja resurssoinnin ymmärrystä
sekä innostaa pohtimaan panostusten
vaikuttavuutta
• Toiveena on saada maakunnan kuntia
innostumaan mahdollisesta LABU-
pilotista
Labun nykytilanteesta ja tarpeesta• Tällä hetkellä suurimmassa osassa kuntia
lapsibudjetoinnille ja lapsivaikutusten arvioinnille ei ole vakiintuneita käytänteitä.
• Tietovarannot ovat sekalaisia.
• Kuntien talous- ja tilinpäätöstiedot eivät ole vielä keskenään vertailukelpoisia, myös vyörytysten osalta on eroja.
-> Tietopohjan yhtenäistämiselle, tutkimukselle ja rohkeille kokeiluille sekä pilottien arvioinnille on suuri tarve.
• Taustalla Lapsen oikeuksien sopimus. UNISEF:n(2016) raportti toteaa, että kysyntä lapsilähtöiselle budjetille on kasvanut maailmanlaajuisesti.
Mitä labu on käytännössä?
• Selvitetään suoraan ja epäsuoraan lasten käyttämiin palveluihin kohdistuvat menot ja muodostetaan näistä koko väestösegmentin (0-18-vuotiaat) kattava kokonaisuus.
• Lisäksi tarkastellaan sitä, onko resursointi ollut johdonmukaista suhteessa asetettuihin lapsia ja nuoria koskeviin tavoitteisiin. Tavoitteita ja niiden toteutumista tulee arvioida sekä kansallisten linjausten että kunnan/maakunnan strategioiden näkökulmasta.
Kohti kokonaisoptimointia
• Labun myötä meille avautuu tieto• millaisiin palveluihin määrärahat kohdentuvat
• kuinka palvelujen kustannukset jakautuvat ehkäisevään, edistävään ja korjaavaan toimintaan eri palvelukokonaisuuksissa
• miten ne vaikuttavat eri kohderyhmiin
• miten palvelujärjestelmä toimii kokonaisuutena
-> saadaan vaikuttavuuden mittaamiselle perusta
• Kun resursseja tarkastellaan perinteisesti eri sektoreittain (esim. sivistystoimi,
sosiaali- ja terveystoimi) ilman tarkempaa tietoa siitä, miten palvelut ja niiden
kustannukset jakautuvat väestössä, johtaa se helposti hallinnonalojen väliseen
osaoptimointiin, jolloin yhden alan ratkaisut aiheuttavat kustannuksia toiselle ja
epätarkoituksenmukaisia vinoumia palvelutarjontaan
ASIAKKAAT
0-17 v. lapsia 98.400
Syntyneitä v.2016 4.700 Lapsiperheitä 44.700, joista
2.700 perhettä, joissa
3+ alle 7v lapsia
Perusopetus 500 milj € (50 %)
Asiakasanalyysimäärä, rakenne, asiakkuuden
syy, asiakkaan todellinen
tarve, mikä tuki ja palvelu ja
kuinka ne vastaa tarpeeseen
Resurssit,
osaaminen ja
tuki kohdennettava
asiakastarpeiden
mukaan
Varhaiskasvatus 240 milj € (24%)
Pohjois-Pohjanmaan LAPE-palvelut 2016 Toinen aste 100 milj € (10%)
LS, sijoitukset45 milj€ (4,5%)
Ehkäisevä sos.työ ja avohuolto
25 milj€ (2,5%)
Terveysneuvonta28 milj€(2,8%)
Lasten ja nuorten som.esh 31milj€
(3,1%)
Lasten ja nuorten psyk 20 milj€ (2 %)
Muu sote18milj€ (1,8%)
Resurssityhteensä1 mrd €
Sote 16 %
Koulu/Vaka84 %
YHTEENSOVITTAVA JOHTAMINEN/ LABU, esimerkkinä Pohjois-Pohjanmaa
SH2019 11
Maakuntatasolta kuntatasolle…
Kuntalaisten hyvinvointi (sis. LABUn) kunnan toiminta- ja taloussuunnittelun vuosikellossa
Lasten, nuorten ja perheiden
hyvinvointinäkökulman huomiointi
talousseminaareissa ja talousarvion valmistelussa
MAAKUNNAN HYVINVOINTISOPIMUS
Lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointinäkökulman sisältävän
talousarvion ja -suunnitelman ja laajan hyvinvointikertomuksen
hyväksyntä
Lasten, nuorten ja lapsiperheiden palveluiden ja
hyvinvointitiedon koonti, tulkinta ja johtopäätökset
Lasten, nuorten ja perheiden
hyvinvointinäkökulma mukana kunnan tilinpäätöksessä,
arviointikertomuksessa ja talousarvion
suunnitteluohjeissaHyvinvointikertomus ->
Hyvinvointisuunnitelmat
hyvinvointikertomus.fi
LABU käytäntöön:Kunnissa työstettävä LABU-pilotti
1. Kootkaa kuntanne LAPE-ryhmässä/ johtoryhmässä/ palvelualueiden johtoryhmässä seuraavat tiedot:
• a) Nimetkää oman kunnan (kuntayhtymän) soten perhepalveluiden ja sivistystoimen lasten ja nuorten palvelut
• b) Tunnistakaa ja nimetkää sivistys- ja sotepalvelut, jotka ovat usein yhteydessä keskenään = lapsi- ja perhepalvelujen yhdyspinnat.
2. Em. palveluiden jaottelu ”vihreisiin, keltaisiin ja punaisiin palveluihin” ja niiden kustannuksiin
3. Budjettierittelya) em. palveluihin käytetyt eurot = edellisvuoden 2018 tilinpäätös
b) em. palveluihin varatut eurot kuluvan vuoden 2019 talousarviossa (toimialojen/ hallintokuntien käyttösuunnitelmissa)
c) em. palveluihin suunniteltu talousarvioraami ensi vuodelle 2020
4. Kunnan LAPE-palveluiden asiakasanalyysi (universaalit, tehostetut, vaativat palvelut – yhteinen asiakkuus):
- lasten ja nuorten ikärakenne (esim. 0-6v, 7-12v, 13-18v, 19-25v)
- lasten, nuorten ja lapsiperheiden määrä kunnassa/ sote- ja sivistyspalveluissa
- asiakkuuksien syyt/ perheiden tarpeet (kuvaus asiakasprofiilista)
-> Tämän myötä muodostuu kuva oman kunnan lapsi- ja perhepalveluiden yhteisestä talousarviopohjasta. Tämän pohjalta kunta voi jatkaa kohti omaa lapsibudjetoinnin mallia.
Lapsi- ja perhepalvelut
Soten lapsi- ja perhepalvelut
• Terveysneuvonta (neuvolat)
• Ennaltaehkäisevät palvelut (SHL:n mukainen ja muu perhetyö sekä taloudellinen tuki mukaan lukien)
• Suunhoito, alle 18-v
• Perheneuvola ja -kuntoutus
• Sosiaalityö
• Lastensuojelun avohuolto, lasten ja nuorisopsykiatrinen avohoito
• Kodin ulkopuolelle sijoitetut, perhehoito, laitoshoito ja ammatilliset perhekodit
• Jälkihuolto
• Perheoikeudelliset palvelut, lastenvalvoja
Sivistystoimen lasten ja nuorten palvelut
• Varhaiskasvatus
• Perusopetus, lisäopetus, kv-koulu, valmistava opetus
• 2. asteen opetus
• Nuorisotyö ja nuorten ohjauspalvelut (työllisyyspalvelut)
• Kulttuurilaitokset
• Liikuntapalvelut, -ohjaus ja –neuvonta
• Nuorten työpajat ja ohjauspalvelut
• Etsivä nuorisotyö
• Järjestöjen ja seurakunnan kanssa tehtävä yhteistyö, -avustukset
SH2019 14
Yhdyspinnat ja palveluohjaus
Yhdyspinnat ja palveluohjaus
Matalan kynnyksen palvelut, erityistason palvelut ja vaativan tason palvelut
VIHREÄ
Ennaltaehkäisevä,hyvinvoinnin edistämistoiminta, varhaisen tuen toiminta ja palvelut, neuvonta ja ohjaus, matalan kynnyksen palvelut
KELTAINEN
Lapsi, nuori tai perhe tarvitsee tilapäistä tukea tai palvelua, perustason palvelut, monialaista yhteistyötä ja konsultaatiota
PUNAINEN
Raskaat, korjaavat palvelut.Lapsi, nuori tai perhe tarvitsee jatkuvaa/ ympärivuorokautista palvelua, hoitoa, kuntoutusta, terapiaa
€ €€ €€€
Oulun kaupungin lapsibudjetointi -malli
Lähde: Oulun kaupunki, Elina Välikangas
SH2019 16
Lapsibudjetoinnilla vaikuttavuutta
• Tehokas ja tarkoituksenmukainen toiminnan ohjaus - yhteinen strategia, elämänkaari, alueellinen viitekehys ja hyvinvointialueet, roolit
• Toiminnan/palveluiden vaikuttavuus -painopisteenä ennaltaehkäisevät ja varhaisen tuen palvelut, Sis. sähköiset palvelut, verkostoyhteistyö ja monituottajamalli
• Lapsi tai nuori kohtaa vain yhden palvelukokonaisuuden ilman hallinnollisia rajoja –elämäntilanne/perheen tilanne kokonaisuutena
Lähde: Oulun kaupunki, Elina Välikangas
Hyve vihreä
3 %
Hyve keltainen
6 %
Hyve punainen7 %
Esh keltainen3 %
Esh punainen4 %
Siku vihreä70 %
Siku keltainen7 %
Siku punainen
0,2 %
Oulun lasten ja nuorten toimintamenot 2016
Toimintamenot yhteensä 481,2 M€10 669 €/alle 18-vuotias 21.9.2017 Sanna Suistio
Väestötason seuranta
ja lapsibudjetointi
Toiminnalliset tavoitteet ja tavoitteet prosentti-muutoksille
Lähde: Oulun kaupunki, Elina Välikangas
LABUn hyödyt- mikä paranee?• Talouden tunnusluvut tutummaksi;
kolmiportaisuus, ”kolmen korin” palveluiden ja kustannusten tarkastelu, kokonaisoptimointi
• Kustannustietoisuus, läpinäkyvyys
• Tiedolla johtaminen, seuranta, arviointi
• Vaikuttavuus ja ennakoitavuus pitkällä aikavälillä paranee
• Taloudelliset perustelut tulevat esiin, kustannusten kasvun hillintään päästään käsiksi
• Perhekeskeisyys, lapsen edun ensisijaisuus, lapsiystävällisyys
• Palveluiden ja kustannusten painopiste siirtyy aikaisempaan, varhaisempaan vaiheeseen ja aikaisempaan tukeen korjaavista palveluista
• Henkilöstö- ja muiden resurssien käyttö uudella tavalla ja painotuksilla mahdollistuu
VNK/ TEAS-selvitys tukena• Osana tutkimusta selvitetään
lapsibudjetointia useammasta näkökulmasta sekä kartoitetaan toimintamalleja, eurojen jakautumista että tuloksellisuutta, huomioiden:
• Valtion budjetti
• Kuntien ja kuntayhtymän talous- ja tilinpäätöstiedot
• Strategiat ja hyvinvointisuunnitelmat
• JHS-luokittelu, sote-tietopaketti
• Indikaattoreiden koontitieto
24.9.2019 Alatunnisteteksti 21
VNK:n TEAS -hankkeessa on kahdenlaisia pilottikuntia –toisten olemassa olevista malleista kootaan kokemuspohja; toisten kanssa luodaan ja pilotoidaan mallia;
Pilotit
Ei valmista mallia (luodaan ja pilotoidaan):
Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä (sote), Raahen kaupunki
(sivistys)
Ikaalinen
Kemi
Oma malli (”kokemusasiantuntijakunnat”)
Oulu
Hämeenlinna
Heinola
Uusien
pilotti-
alueiden
tehtävät
Osallistua nykytilannetta selvittävään haastatteluun
Kommentoida mallia lapsibudjetoinnin työvälineestä
Tutustua analyysin lopputulokseen ja selvittää sen hyödynnettävyyttä
omassa kunnassaan
Hyödyt
pilottiin
osallis-
tuville
uusille
toimijoille
Panostukset lasten ja nuorten palveluihin saadaan kunnassa näkyviksi
Tuotetaan piloteille validoitu mittaristo lasten ja nuorten palveluiden
seurantaan
Analyysi panostuksista ja mittareista hyödynnettäväksi
päätöksenteossa
Vertailutietoa muista kunnista
Malli lapsibudjetoinnin toteuttamiseen jatkossa
Kunta saa näkyvyyttä Lape-kentässä – (esim. loppuraportti,
tietokayttoon.fi)
Tilinpäätösaineistot 2015-2018
Tuotos
Vähimmäistason
lapsibudjetoinnin työvälineet
Työvälineillä lapsiin
kohdistuvien julkisten
määrärahojen tarkastelu
onnistuu yhteismitallisesti
Tilinpäätös-aineiston sisältö:• Käyttötalouden toteutuma (€):
• Kustannuspaikat, tilit (sisäiset ja ulkoiset) ja niiden toteutumat
• Palvelukohdistukset ja jakosäännöt => palveluluokitellut raportit
• Suoriteaineistot (aggregoidut lkm:thoitopäivistä, käynneistä, asiakkaista, oppilasmääristä, tuntiresursseista ym.)
• Kuntamaiseman valmiit tilinpäätösanalyysit (kuntavertailuraportit) hankkeessa mukana oleville kunnille
Lisätietoja:
Virve Jokiranta Senior [email protected] Healthcare Group
Suvi HelanenLAPE-muutosagenttiPohjois-Pohjanmaan [email protected]
#lapeakatemia #tulevaisuudentahdissa
MITÄ HYVÄÄ 14.5. PÄIVÄSSÄ? (Valtakunnallinen kysely Pohjois-Karjalan LAPE-akatemiasta 14.5.19)
”ESITYSTENTAUSTAKESKUSTELUT,
NÄKEMYSTENVAIHTO”
“KOMMENTTI-
PUHEENVUOROT, JOTKATOIVAT PAIKALLISTA
NÄKÖKULMAAN JUURISAATUUN TIETOON.”
”VAPAA TUNNELMA JA INNOSTAVAT
KOHTAAMISET.”
”ORGANISAATIOIDEN VÄLINEN
VUOROPUHELU, AJATUSTEN VAIHTO JA YHTEISEN
PÄÄMÄÄRÄN KIRKASTUMINEN
”Arviointi asteikolla 1=erittäin huono - 10=erittäin hyvä,9 = 57,89 %, 8 = 31,58 , 6 = 10,53 %
n=19
LAPE-AKATEMIAN RYHMÄTÖISTÄ 14.5. NOUSSEET TOIVEET 26.9. PÄIVÄÄN
•Yhdyspintajohtamisen välineet
•Kokonaisuuksien johtaminen
• Lapsibudjetointi
TOIVEITA YTA 14.11.19
• ”Toivoisin esimerkkejä onnistuneista sisote-yhteistyörakenteista tai konkreettisista uudistuksista saadaksemme osallistujillemme innostavia malleja tiedoksi ja kannustukseksi.”
• ”Sivistyksen, Soten, seurakunnan ja kolmannen sektorin välinen yhteistyö. Miten muualla, hyvät käytännöt jakoon.”