Toukokuu1 • 2010

Jaakko Hakala asuu idyllisessä puutalomiljöössä lähellä keskustaa

‘‘‘‘ ’’’’KKKKyyyy llll llllääää PPPPuuuuuuuu----TTTTaaaammmmmmmmeeeellllaaaassssssssaaaakkkkeeee llllppppaaaaaaaa aaaassssuuuuaaaa”””” ssss iiii vvvvuuuu 6666----7777

iime vuoden marraskuussa ilmestyneessä leh-

dessämme ennustelin jutun loppukaneetissa

seuraavan lehden nyt keväällä ilmestyessä ome-

napuiden kukkivan ja talouden nousevan kilpaa

auringon kanssa. Ennustuksessa kuvittelin ole-

vani varmalla pohjalla etenkin kevään tulosta. Talouden en-

nustaminenkin pohjautui pitkälle talousviisaiden oletuksiin.

Onneksi lehden ilmestymistä ei tarvitse siirtää, koska tu-

levan kesän merkkejä on sentään vihdoin näkyvissä. Talou-

den nousu kurkkii hieman taivaanrannassa, mutta ei pääse

auringon kyytiin.

Euroalueen maat kokoavat parhaillaan huimaa rahoitus-

pakettia tuhlaajapojalleen Kreikalle. Suomi aina tunnollise-

na terhakkaasti mukana. Suurten lukujen magiikalla saatiin

EU:n markkinat ainakin hetkellisesti kääntymään nousuun.

Pysyykö kannettu vesi kaivossa? Jää nähtäväksi. Heittävätkö

kengät pois ja kerjuupussin olalleen seuraavaksi esimerkik-

si Portugali, Espanja?

Tampereen Vuokra-asunnot Oy sen sijaan seisoo tiukasti

kengät maankamarassa. Vuosi 2009 olikin näin ollen toimin-

nallisesti ja taloudellisesti jälleen ennusteen mukainen. Yh-

tiön vakaan talouden perustana ovat vuokransa hyvin hoita-

vat asukkaat ja lähellä sataa hipova asuntojen käyttöaste. Yh-

tiön vuokrataso on pystytty pitämään edelleen selkeästi

markkinavuokria alhaisemmalla tasolla.

Poikkeuksellisen ankarat talviolosuhteet aiheuttivat pal-

jon harmia asukkaille kiinteistöissä ja talvihuollossa. Aivan

sananmukaisesti tuli lunta tupaan. Henkilökuntamme on

ilmaissut monesti erityisen kiitollisuutensa asukkaidemme

pitkämielisyydelle ja vaikeiden olosuhteiden ymmärtämisel-

le. Poikkeusolot näkyvät toki myös yhtiön kulurakenteessa.

Kattolumimiehet olivat ylityöllistettyjä ja näin ollen ansiot

sen mukaiset, joten muilta osin on jouduttu tiettyjä ei kii-

reellisiä hankkeita siirtämään eteenpäin. Olkoot siis ensi tal-

vi lauha ja vain sopivan luminen.

Huollon osalta onkin nyt siirrytty talven haasteiden jälkeen

uuteen kauteen. Huollon- ja siivouksen toimivuutta seura-

taan tarkastuskäynnein ja asukkaiden antaman palautteen

pohjalta. Mikäli puutteita havaitaan ja annetun reklamaation

jälkeen tilanne ei parane, sopimus sanotaan irti ja järjeste-

tään uusi kilpailutus. Onneksi on myös niitä huolto- ja sii-

vousyrityksiä, jotka huolehtivat tehtävistään sovitun palvelu-

kuvauksen mukaisesti. Tietty jatkuvuus sopimuksissa onkin

perusteltavissa silloin, kun saadaan kohteeseen hyvä ja osaa-

va huoltomies tai siistijä.

Kaunista ja mukavaa kesänaikaa toivotellen

LLeeoo NNiieemmeellää

2

Tampere 18.5.2010

Ennustamisenvaikeus

Helatorstai ja viikonvaihde näyttivätkevätpäivien parhaimmat puolensa.Lämpötila oli hellelukemissa ja hii-renkorvat kasvoivat silmissä pienik-si lehdiksi. Maisema vihersi kaut-taaltaan kauniin kesäisenä.

Vain Hakametsän useiden metrien korkuinen lu-men- kaatopaikka muistutti menneestä, hurmaa-vasta ja hurjan lumisesta talvesta. Elän toivossa,että kaupunki vastaa myönteisesti valtuustoaloit-teeseeni, että kaatopaikka, jota kutsumme Ha-kametsän ”mustiksi Alpeiksi” siirretään pois alu-een asukkaiden takapihalta eikä sinne enää en-si talvena kärrätä yhtään lunta. Työkoneiden hu-rina ympäri vuorokauden on häirinnyt asukkai-den rauhaa ja meteli jatkuu edelleen, kun luntalanataan sulamisen jouduttamiseksi.

Kesä on tullut ja viherpeukalot häärivät puu-tarhoissa ja parvekkeilla. Koteja koristellaan ku-kin ja kasvein ja uudet sisustustavarat; penkit,päivävarjot, ruukut, grillit ym. löytävät paikkan-sa pihoilta ja parvekkeilta.

Me kaupunkilaisetkin tarvitsemme oman pie-nen tilkun luontoa ja luonnon läheisyyttä asuin-

reviirillemme. Itse tuunaan parveketta vuo-denaikojen mukaan. Viime syksynä laitoimmeparvekelasit ja kuinka kummassa terassikau-si jatkui pitkään. Tuuli tuiversi ulkona ja pi-sarat hakkasivat laseihin, mutta parveke py-syi kuivana ja oleskelukelpoisena lähes ym-päri vuoden.

Kaikenlainen koristeleminen ja vaikkapavain piha-alueiden siivoaminen piristääja elävöittää kaupunkikuvaa ja tuomukanaan tunnelmaa, josta voimmekaikki nauttia.

Kesä on siis edessä ja kasvukausi al-kamassa. Nyt kaikki istuttamaan sie-meniä ja taimia ja jäädään jännityk-sellä odottamaan niitä pieniä ih-meitä, viehättäviä vuokkoja tai sie-viä sipulikukkia, joita sitten voim-me ihailla koko kesäkauden.

HHyyvvääää kkeessääää tteeiillllee kkaaiikkiilllleevviihheerrppeeuukkaallooiillllee!!

EElliinnaa SSiirreennhallituksen puheenjohtaja

Pirteyttä kesäkukista!

V

3

Bertel Strömmerinsuunnittelemat 1920-luvun hirsiset asuinra-kennukset peruskorja-taan vanhaa kunnioitta-en nykyaikaisiksi ko-deiksi. Koko puutalo-kortteli saa entistäehomman ilmeen, kuntalot maalataan värik-käiksi ja pihasta suun-nitellaan viihtyisä oles-kelualue.

alevan puistotie9:n puutalokortte-lin peruskorjauson edennyt aika-taulussa ja ensim-

mäinen neljän asunnon talo onmuuttovalmis kesäkuun alussa.

Vanha puutalokortteli kiin-nostaa tamperelaisia ja hake-muksia ensimmäiseen taloontuli mukavasti. TVA:n nettisi-vuilta voi seurata milloin haku-aika seuraaviin asuntoihin al-kaa. Jo jätetyt hakemukset ovatvoimassa myös muihin valmis-tuviin vaiheisiin.

Seuraavina valmistuvien kah-den talon asunnot ovat muutto-valmiita syyskuun alussa. Alus-tavan aikataulun mukaan joulu-kuussa valmistuu kaksitoistaasuntoa ja loput kaksitoistaovat valmiita ensi keväänä.

Tällä hetkellä hieman hailunväristen talojen julkisivuille onvalittu neljä uutta väriä.

– Olemme rakennusvalvon-nan kanssa hakeneet vanhojavärejä. Päädyimme neljään eriväriin, joten alueen ilme muut-tuu aika tavalla nykytilanteesta,

kiinteistöpäällikkö MMiikkkkoo TTööyyrryy--llää kertoo.

Puutalokorttelista tulee kau-nis ja idyllinen alue, jolle mie-titään nyt sopivaa nimeä.

– Amurissa meillä on Puna-kylä ja tähän olemme mietti-neet jotain vastaavaa. Otammemielellämme vastaan hyviä ni-mi-ideoita.

KakluunitkunnostetaanKalevan puistotie 9:n taloissaon ollut tähän asti vain yksiöi-tä, mutta nyt vinttikerroksesta

remontoidaan joihinkin asun-toihin lisätilaa.

– Meillä on yläkerran raken-nuslupa kuuteen taloon. Kyllävintillä olevaa ylimääräistä tilaakannattaa hyödyntää, sillä setuo asuntoon 19 neliötä lisäti-laa, Töyrylä sanoo.

– Ensimmäisenä valmistu-vaan taloon tehdään kaksitasoi-sia asuntoja. Syyskuussa val-mistuvista toinen talo on yksi-ja toinen kaksitasoinen. Näintulee katsottua molemmat vaih-toehdot heti alkuvaiheessa.

Talot ovat arkkitehti BBeerrtteellSSttrröömmmmeerriinn suunnittelemia ja

ne huokuvat nostalgista vanhanajan tunnelmaa.

– Remonttia on tehty vanhaakunnioittaen. Sisätiloissa säily-tetään vanhoja kiintokalusteita,ovia sekä puulattioita niin pal-jon kuin mahdollista, MikkoTöyrylä lupaa.

Monessa asunnossa on yhäalkuperäinen, toimiva kakluuni.

– Kaikki tulisijat tarkaste-taan ja tarvittaessa korjataanremontin yhteydessä. Nuohoo-ja tarkastaa lisäksi piiput jahormit. Paloturvallisuuteenkiinnitetään paljon huomiota.

Pihapiiristä tehdään idyllinen

alue asukkaiden käyttöön ja pe-sutuvan yhteyteen on suunni-teltu saunarakennusta.

– Pihaa jäsennellään niin,että autopaikat keskitetään jamuilta osin piha rauhoitetaanautoliikenteeltä. Tarkoituksenaon tehdä tästä mahdollisimmanviihtyisä asuinalue.

Hirret ovathyväkuntoisiaVanhan puutalon peruskorjaa-minen on vaativaa työtä.

– Hirsirakenne vaatii vähänerilaista otetta kuin uudisra-

kentaminen. Urakoitsijalla ononneksi erittäin ammattitaitoi-nen ryhmä rakentamassa, Mik-ko Töyrylä kehuu.

Urakoitsijana on Aki Hyrkkö-nen Oy ja Kalevan puistotie 9:ntyömaan vastaavana mestarinatoimii RRaaiimmoo TTuuoovviinneenn.

– Haasteellista työtähän tä-mä puutalojen remontointi van-haa säästäen on, mutta kaikes-ta ollaan selvitty. Vanhan talonperuskorjaaminen on hyvin työ-voittoista hommaa eli se työllis-tää paljon miehiä, Tuovinen sa-noo.

Remonttia tehtäessä on sel-vinnyt, että 1920-luvulla val-mistuneiden talojen hirsirunkoon pysynyt hyvässä kunnossa.

– Sisäpuolelta hirret ovat itseasiassa erittäin hyvässä kun-nossa. Seinustalla seissyt lumion aikojen myötä tehnyt ulko-puolelle vähän lahovauriota,jonka me korjasimme.

Kuistit ja portaat olivat koke-neet sen verran kovia, että nerakennetaan kokonaan uudes-taan.

– Vanhat sisäovet oli tarkoi-tus säilyttää, mutta tästä en-simmäisenä remontoitavastatalosta niitä on vuosien varrellapoistettu ja osa on hävinnyt.Niinpä laitamme tähän raken-nukseen uudet vanhantyylisetovet. Kaikki löytämämme alku-peräiset ovet pelastettiin ja nesiirretään remontin edetessäseuraavaan taloon, Raimo Tuo-vinen kertoo.

Asuntojen keittiöt ja kylpy-huoneet tehdään täysin nykyai-kaisiksi.

– Säilytimme asuntojen van-hoja komeroita ja kaikki listoi-tukset tehdään vanhan ajan lis-toilla. Ja yläkertaan tulee kivatvaloisat ullakkohuoneet.

K

Kalevan puistotie 9:n ensimmäiset peruskorjatut talot valmistuvat kesäksi

Puutalokorttelia korjataanvanhaa kunnioittaen

Talot saavat uuden, entistä värikkäämmän ilmeen. Kuva: Arkkitehtisuunnittelu Mikko Uotila.

Työmaan vastaava Raimo Tuovinen on ensimmäisenä valmistuvan talon uudella kuistilla. Taloja ei ole vielä maalattu uusilla julkisivuväreillä.

Vuokrasihteerit BirgitEnlund ja Eija Toni ke-hottavat ottamaan välit-tömästi yhteyttä TVA:nvuokravalvontaan, josvuokranmaksu ei on-nistu viimeistään erä-päivänä. Vuokravalvon-nassa tehdään pitävämaksusuunnitelma jamietitään yhdessä kei-noja selvitä huonon ta-loudellisen ajan ylitse.

ampereen Vuokra-asunnot Oy:n kah-vihuoneen pöydäl-lä on Aamulehti,jossa on pysäyttävä

etusivun otsikko: Työttömyys-korvausten maksuun ei riitäpian rahaa.

– Tämä tilanne heijastuumyös vuokrien maksuun. Moniasiakkaistamme on saanut kor-vaukset myöhässä, Eija Toni sa-noo.

– Vaikka pahin lama on ohi-tettu, niin lomautukset ja ir-tisanomiset aiheuttavat edel-leen ihmisille hämminkiä Tam-pereen alueella. Osalle ne ovatennalta-arvaamattomia tilantei-ta, Birgit Enlund toteaa ja jat-kaa:

– Myöskään sosiaalitoimi jaKela eivät saa tällä hetkellätehtyä ratkaisupäätöksiään riit-tävän nopeasti. Niinpä me jou-dumme neuvottelemaan mak-suajasta asiakkaidemme kans-sa.

– Sijaisuuksia ja muita pät-kätöitä tekevät asukkaat ovatsaman ongelman edessä. Heil-lä korvauksiin tulee katkos, Ei-ja Toni sanoo.

Vuokrasihteerit kehottavatasiakkaita ottamaan välittömäs-

ti yhteyttä TVA:n vuokravalvon-taan, mikäli vuokranmaksu eionnistu viimeistään eräpäivänä.

– Aika hyvin meihin otetaan-kin yhteyttä. Asiakkaat ymmär-tävät hyvin vuokranmaksun tär-keyden.

Perinnästä tuleeturhia kulujaMaksuvaikeuksia ei pidä peläs-tyä tai hävetä. Vuokrasihteerittyöskentelevät niiden parissajoka päivä ja he neuvovat asiak-kaita. Kannattaa siis varata ai-ka ja pistäytyä vuokrasihteerinluona juttelemassa.

– Ensimmäistä kertaa mak-suvaikeuksiin joutuneelle selvi-tämme, mikä on sosiaalitoimija ohjaamme hänet tarvittaessasinne selvittämään asioitaan,Birgit Enlund sanoo.

Asiakkaan kanssa keskustel-laan hänen taloudellisesta ti-lanteestaan rästin maksamisek-si, jonka jälkeen tehdään realis-tinen pitävä maksusuunnitel-ma.

– Kohtelemme kaikkia asiak-kaitamme samanvertaisina. Py-rimme jokaisen kanssa siihen,että vuokravelat saadaan mak-settua ripeässä tahdissa, EijaToni kertoo.

Maksuongelmat eivät saa ol-la jatkuvia. Maksamattomatvuokrat joudutaan siirtämäänperintään, jos asiakkaan kans-sa ei synny maksusopimusta

– Toimimme kuten muutkinvuokranantajat. Vuokra onkinsyytä priorisoida laskuja maksa-essa sinne alkupäähän, BirgitEnlund korostaa.

On sekä vuokralaisen ettävuokranantajan etu, että vuok-ra maksetaan viimeistään erä-päivänä.

– Perinnästä tulee isot kulutasiakkaalle ja jos vuokrat lähte-vät oikeuteen saakka, niin sii-tä jäävät merkinnät vaikeutta-

vat asukkaan elämää jatkossa,Eija Toni muistuttaa.

“Tartumme luuriinentistä helpommin”Vuokrasihteerien työajasta suu-rin osa menee saatavien seu-raamiseen. He sopivat maksu-asioista, tekevät maksusuunni-telmia ja valvovat, että rahat tu-levat tilille.

– Lähetämme maksukeho-tukset kerran kuussa ja korko-laskut neljä kertaa vuodessa.

– Edellytämme, että asumis-tuki maksetaan vuokrasopi-muksen ehtojen mukaisestivuokranantajalle, vuokrasihtee-rit kertovat.

He myös tarttuvat luuriin ai-kaisempaa helpommin.

– Soitamme asiakkaalle, josmaksu on myöhässä ja kysym-me, mikä on tilanne. Huonoim-massa asemassa ovat he, joillaon salainen numero tai ei olepuhelinta laisinkaan. Heihinemme saa yhteyttä. Siksi toi-vommekin että asukas ilmoit-

taisi meille aina voimassa ole-vat yhteystietonsa, Birgit En-lund sanoo.

Työttömyys ja sairaus ovatsuurimmat syyt siihen miksivuokra myöhästyy tai jää mak-samatta.

– Jos koko vuokran maksa-minen ei onnistu viimeistääneräpäivänä, niin suosittelemmemaksamaan siitä ainakin osanja ottamaan meihin yhteyttä.Silloin vuokravelka ei lähdekasvamaan liian suureksi, EijaToni korostaa.

4

On sekä vuokralaisen että vuokranantajan etu, että vuokra maksetaan viimeistään eräpäivänä

Vuokravalvonta neuvootarvittaessa maksuvaikeuksissa

T

”Vuokrasihteerit Eija Toni (vas.) ja Birgit Enlund neuvovat maksuvaikeuksia kohdanneita puhelimessa ja myöskasvotusten toimistolla. Tärkeintä on ottaa ajoissa yhteyttä vuokravalvontaan, mieluiten jo ennen vuokravelansyntymistä.

esomalla Ristimä-enkatu 35 A-, B-ja C-portaissa ajel-laan syksyllä uusil-la hisseillä. Vuosi-

mallin 1964 kääntöovellisethissit päivitetään täysin nykyai-kaisiin malleihin.

– Nykyiset hissit alkavat kun-totutkimuksen mukaan ollatiensä päässä. Niiden pysähty-mistarkkuuksissa ja muissa oh-jaukseen liittyvissä asioissa onvanhaa tekniikkaa, jonka kor-jaaminen ei enää ole mielekäs-tä, kiinteistöpäällikkö MMiikkkkooTTööyyrryyllää kertoo.

Tesomalla kurotaan nyt ker-ralla kiinni liki viisikymmentävuotta hissitekniikkaa.

Syytä onkin, sillä nykyisistähisseistä puuttuu esimerkiksikorin ovi.

– Uusimme hissikorit ja

ovet. Rollaattorin tai kantamus-ten kanssa on huomattavastihelpompi kulkea uusista auto-maattiovista kuin nykyisistäkääntöovista, Töyrylä lupaa.

Uudet hissit pysähtyvät tar-kasti porraskäytävän tasolle ei-kä esimerkiksi rollaattorin pyö-rän eteen jää kulkua haittaavaapykälää. Nykyisin rollaattoriavoi joutua nostelemaan hissiinmennessä tai sieltä poistuessa,sillä vanhat hissit eivät pysäh-dy tismalleen kerroksen kohdal-le.

Hissiremonttiin saadaan lii-kuntaesteen poistamiseen tar-koitettua valtion avustusta.

Työt valmistuvatmarraskuun lopussaRistimäenkatu 35:ssä on kolmeporraskäytävää, joista keskim-

mäinen eli B-porras saa uudenhissin ensimmäiseksi.

– Siellä aloitetaan työt syys-kuun alussa. Hissi on pois käy-töstä noin kuusi viikkoa perporrashuone, joka valitettavastiaiheuttaa yläkerrosten asukkail-le vähän hankaluuksia, MikkoTöyrylä toteaa.

– Talossa pääsee kuitenkinkulkemaan ullakon kautta por-raskäytävästä toiseen. Siksiteemme hissiasennukset kah-dessa vaiheessa, jotta asukkail-la on mahdollisuus käyttää naa-puriportaan hissiä oman hissinollessa pois käytöstä.

Urakoitsijan kanssa sovitunaikataulun mukaan B-portaanasukkailla on hissi käytössä lo-kakuun puolenvälin paikkeillaja A- ja C-portaan väki pääseeajelemaan uusilla hisseillä mar-raskuun loppuun mennessä.

Uusi hissitekniikka helpottaa kulkemista

Ristimäenkatu 35 saa uudet hissit

Nykyaikaiset hissit pysähtyvät tismalleen kerroksen kohdalle ja automaattiovista on helppo kulkea kantamus-tenkin kanssa.

T

Lomautukset jairtisanomisetaiheuttavat ihmisille hämminkiäTampereenalueella”

5

Entisen sairaankuljet-tajan ja nykyisen elä-keläisen Jorma Rinteentyömatka oli taatustiTampereen lyhimpiä.Hän ylitti vain kadun jaoli töissä paloasemal-la. – Eipä tarvinnut ho-sua aamuisin, Rinnenaurahtaa.

VA:n Pellavateh-taankadun kiinteis-tö on aivan keskus-paloasemaa vasta-päätä. Ei siis ihme,

että suurin osa talon asukkais-ta on pelastuslaitoksen henki-lökuntaa.

– Tämä on rakennettu vuon-na 1920. Aluksi kaikki asunnotoli pitkään varattu palomiehilleja heidän perheilleen. Ennenvanhaan tätä sanottiinkin palo-kunnan orpokodiksi ja kyllä sennimityksen yhä vieläkin van-hemmat taksikuskit tunnista-vat, Jorma Rinne kertoo.

Kolmikerroksinen kiinteistöon suosittu asuinpaikka.

– Pelastuslaitokselta riittäähakijoita, kun joku muuttaapois. Minä aion tässä pysyä,vaikka jäinkin tänä keväänäeläkkeelle. Tykkään, kun tässäon paljon tuttuja ja kaupat lä-hellä.

Vanhalla työpaikallakin tuleeedelleen käytyä.

– Liityin palokunnan eläke-läisiin ja me kokoonnummekerran viikossa paloasemalla.Harrastamme urheilua, käym-me retkillä ja tapaamme tuttu-ja.

– Kyllähän se hieno työpaik-ka oli. Tykkäsin työstäni ja sil-loin on ilo mennä töihin. Mie-lenkiinto säilyi hyvin, kun ei ol-lut kahta samanlaista työpäi-vää.

Paloaseman läheisyydestä ontuoreelle eläkeläiselle vain yk-si pieni harmi.

– Voin rehellisesti sanoa, et-tä eläkkeellä oleminen on stres-saavampaa kuin työssäkäynti,sillä nyt ei tarvitse lähteä mi-hinkään. Eikä sitä helpota aina-kaan se, että näen olohuoneenikkunasta joka kerta, kun enti-set työkaverit lähtevät autoillahälytysajoon, Jorma Rinne nau-rahtaa.

Paloaseman läheisyydestä olieniten hyötyä silloin, kun nuo-risojoukko sytytti talon portti-kongissa vaatemytyn tuleen.

– Metrin lieskat jo löivät ovenulkopuolella ja rappukäytävä olitäynnä savua. Palokunta tulikyllä todella nopeasti paikalle,Jorma Rinne kehuu.

Ulko-oveen tuli vaurioita,mutta pahempaa ei ehtinyt sat-tua. Tekijätkin saatiin kiinni,sillä he palasivat rikospaikallekatselemaan sammutustöitä.

– Ei heiltä asiaan saatumuuta selitystä kuin että tekooli päähänpisto, Rinne ihmette-lee.

Grillipaikka voittiMoron kilpailunVanhassa kerrostalossa onmenneen ajan henkeä. Huo-neet ovat korkeat, seinät pak-sut, ikkunasyvennykset leveätja olohuoneen nurkassa on kau-nis kakluuni. Se tosin ei enääole käytössä.

– Ennen ilmastointiremont-tia siinä sai vielä polttaa puitaja varsinkin jouluisin oli muka-va laittaa valkeeta, Jorma Rin-ne muistelee.

Vanha puulattia on muovima-ton peitossa.

– Yksi naapuri sai luvan ot-taa maton pois ja hioa lattianomalla kustannuksellaan. Siitätuli tosi hyvän näköinen, Rinnekehuu.

Talossa naapurit tuntevat toi-sensa ja yhteishenkeä riittää.

– Sisäpihalla oli pesutupa javarastorakennus, jotka me po-rukalla purettiin ja tehtiin tilal-le grillialue. Se yhdisti ihmisiäja naapurit tutustuivat entistäparemmin toisiinsa.

Kukkaistutuksilla somistetus-ta grillipaikasta tuli niin komea,että sitä on käynyt ihastelemas-sa moni ulkopuolinenkin ohi-kulkija, jotkut jopa kamerankanssa.

– Meillä oli tässä joskus Kof-fin varjo, joten moni varmaan-kin erehtyi kuvittelemaan, ettätässä on ulkoilmaravintola, Jor-ma Rinne hymyilee.

Komea piha voitti Moro-leh-den järjestämän Paras grillika-tos -kilpailun ja sen jälkeenvasta uteliasta väkeä pihallakävikin.

– Me porukalla hoitelemmekukkia ja pidämme paikkojakunnossa. Nyt tosin grillipaikka

alkaa lohkeilla. Talkoohenkeä eienää tänä päivänä ole samallatavalla kuin aikaisemmin, kunasukkaina oli perheitä. Talossaasuu nykyisin paljon poikamie-hiä ja nuoremmilla on omatmenonsa.

Vanha talo on kuitenkin niinkomea, että Rinne toivoo kau-pungin pitävän sen hyvässäkunnossa.

– Kadun puoleisesta seinästäon alkanut tipahdella tiiliä. Ta-loa täytyisi elvyttää samoinkuin me sairaankuljettajat elvy-tämme potilaita, että se säilyi-si hyvässä kunnossa jälkipolvil-le.

Talonmiehen työtolivat mieluisiaJorma Rinne muutti taloonvuonna 1982, heti sen jälkeen,kun rakennus oli tyhjennettyasukkaista ja korjattu läpikotai-sin.

– Silloin tähän saatiin kau-kolämpö, aiemmin talo oli ollutpuulämmitteinen, Rinne muis-telee.

Hän toimi kiinteistön talon-miehenä vuodesta 1989 alka-en.

– Se tehtävä loppui vähän ylivuosi sitten, kun huoltofirmaaloitti työt. Tykkäsin kyllä siitähommasta, vaikka eihän siitäpaljon rahaa saanut. Käsipelil-lä tein kaikki lumityöt ja sii-voushommat, eikä siinä enääsen jälkeen punttisalille tarvin-nut mennä.

Kuntoilumatka ei olisi ollutpitkä, sillä asukkaat rakensivattalon väestönsuojasta punttisa-lin. Kerhohuonekin kellariker-roksesta löytyy. Siellä järjeste-tään usein grillikekkereiden jat-kot, varsinkin jos sattuu satei-nen ilta.

Talonmiesaikoinaan JormaRinne sai käyttää kekseliäisyyt-tään pitääkseen läheisestä Pir-kanhovista öisin poistuvatasiakkaat pois talon sisäpihal-ta.

– Pidimme portit kiinni,mutta ihmiset kiipesivät senyli. Me keksimme laittaa portinpäälle vaseliinia, joka tahri kii-peilijöiden puvut. Ei sekäänauttanut, mutta pitkät naulatportin päällä tepsivät. Sen jäl-keen ei kukaan yrittänyt kiipeil-lä. Nyt tässä onkin rauhallistaasua, kun ravintola on lopetta-nut toimintansa.

Jorma Rinteen kotitalo on aivan paloaseman naapurissa

Alle minuutin työmatka

T

”Ennen vanhaantätä sanottiinpalokunnan orpokodiksi jakyllä sen nimityksen yhävieläkin vanhemmattaksikuskit tunnistavat”

Korkeat huoneet ja kakluuni luo-vat asuntoon vanhan ajan tunnel-maa. Talo on valmistunut vuonna1920.

Pihan grillipaikka palkittiin Mo-rossa kaupungin parhaana. Ku-vanottohetkellä grillipaikka olivielä talviteloilla.

Jorma Rinteen mielestä Pellava-tehtaankatu on erinomainenasuinpaikka kaupungin keskus-tassa. Taustalla näkyy kuinka lä-hekkäin Rinteen punatiilinen koti-talo ja paloasema sijaitsevat.

6

Kivenheiton päässäkaupungin keskustastasijaitsee idyllinen Puu-Tammela, joka on kuinpieni kylä ison kaupun-gin kainalossa. Puuta-lojen asukkaat viihty-vät erinomaisesti veh-reällä ja rauhallisellaasuinalueella.

nnikinkadun ja Os-monraitin välilläsijaitsevat puutalotovat todellinen ilosilmälle. Taivaan-

sinisellä ja valkoisella maalatuttalot ovat iäkkäitä, mutta nekunnostettiin perinpohjin vuo-den 1990 asuntomessuille.

TTooiivvoo TTooiivvoollaa, 78, istuu kuis-tilla rollaattorinsa päällä janauttii kevätauringon lämmös-tä. Hän muutti Tammelaan Ka-levasta vuonna 1995. Toivolaasuu mielellään vanhassa puu-talossa, jollaisessa vietti lap-suutensakin.

– Meidän kotitalomme olisillä kohtaa, jossa nyt on Tam-melan Alko. Kerran sanoin siel-lä myyjille, että tällä paikallaon ennenkin ollut viinakauppa.Eiväthän ne sitä meinanneetuskoa, mutta kerroin, että ton-tilla asui kaksitoista perhettä,joista kymmenen myi viinaa.Sitähän tekivät siihen aikaanTammelassa melkein kaikki,

paitsi en minä, Topi Toivolanaurahtaa.

Hän kertoo, että Puu-Tamme-lassa naapurit ovat ihan toisel-la tavalla tuttuja kuin isoissakerrostaloissa.

– Tämä on hyvä yhteisö, jos-sa kaikki tuntevat toisensa.Meitä asuu tässä kaiken ikäistäväkeä, eikä joukossa ole yhtäänhäirikköä. Eräs nuori likka pitääjoskus juhlia toisten likkojenkanssa, mutta juhlat loppuvataina ihan tasan kymmeneltäkuin nakutettuna, Toivola ke-huu.

– Naapureiden kanssa useingrillaamme. Yhdellä naapurillaon kesällä piha punaisenaantomaatteja ja kukkiakin meilläkasvaa. Nyt kukat tosin ovat la-kastuneita rassuja kuten minä-kin, hän huokaa lumen altapaljastuneita huhtikuisia kuk-kamaita katsellessaan.

Toivolaa harmittaa jalkojenheikko kunto. Kuistin raputovat hankalat rollaattorin kans-sa kulkevalle, mutta asuinpaik-ka on niin hyvä, ettei siitä mie-lellään minnekään muuttaisi.

– Kesäisin käyn aina Tam-melantorilla, jonne on mukavanlyhyt matka. Se on ihan ehdo-ton paikka komeella ilmalla.Meillä on siellä se Tammelanto-rin raati, joka päättää kaikkiTampereen asiat, Topi Toivolakertoo hymyillen.

Talvella hän käy palvelutalos-sa, jossa Tampereen Pallo-Veik-kojen miehillä on oikein omapöytänsä. Tosin se joukko on

viime vuosina Toivolan suruksikovasti harventunut. Hän onhenkeen ja vereen TPV:n mies.

– Toimin jäähallissa maali-tuomarina lähes 50 vuotta jajalkapalloa vihelsin myös pal-jon. Velipojan kanssa kierrettiinmestaruussarjan pelejä. Nykyi-sin seuraan urheilua pääasias-

sa teksti-tv:ltä.

Hirsitalo onkesällä ihanaAnnikinkadun toisella puolellaihan sinivalkoisten talojen naa-purissa asuu JJaaaakkkkoo HHaakkaallaa.Hänenkin kotonaan on nostal-

gista tunnelmaa, sillä talo onrakennettu jo 1920-luvulla.

– Asuin ennen Tammelanto-rin lähellä yksiössä ja kyllä olihienoa muuttaa tähän heinä-kuussa 1993. Vaikka pihallaolisi kuinka kuuma, niin tässätalossa ei koskaan. Hirsitaloonkin kesällä aivan mahtava.

Asunnossa saa läpivedon ja onkuin kylmäkaappiin menisi,kun kesähelteellä tulee kotiin,Jaakko Hakala kehuu.

Hän istuu pihassa vaihtamas-sa kuulumisia naapuritalossaasuvan EEsskkoo AAlllléénniinn kanssa.Miehet sanovat samaa kuin To-pi Toivolakin; Puu-Tammelassa

20 vuotta sitten asuntomessukohteiksi peruskorjatut vanhat talot ovat haluttuja koteja

Puu-Tammela on idyllinen pieni kylä

Topi Toivola nautiskelee kevätauringosta kotinsa kuistilla. Kesällä tämä vanha maalituomari on tuttu näky Tammelantorin raadissa.

A”Tämä on hyväyhteisö, jossakaikki tuntevattoisensa”

Puu-Tammelan siniset talot ovat valmiina ottamaan kevään vastaan. Asukkaat viihtyvät kauniilla säällä pihassa, jossa vaihdetaan kuulumiset naapureiden kanssa.

7

naapurit tuntevat toisensa.– Äijäporukka tapaa toisiaan

tässä pihassa. Nuoremmillaasukkailla on tietysti kova me-no joka suuntaan, joten heitäharvemmin näkee.

Asukkaiden vaihtuvuus ontällä alueella pientä.

– En minäkään tästä lähdeminnekään. Tässä on niin hyväsijainti, Hakala sanoo.

– On tämä kyllä hieno ja rau-hallinen paikka, jossa liikenneei häiritse yhtään, Allén jatkaa.

Hänen vaimoaan MMiirrjjaaAAlllléénniiaa ihmetyttää, ettei liiken-teen melu kantaudu edes öisin.

– Siitä hiljaisuudesta oikein

nauttii. Tämä on semmoinennurkkaus, johon ei jostain syys-tä kuulu Kalevan Puistotien taiKullervonkadun autojen äänet,Mirja Allén sanoo.

– Viihdyn Puu-Tammelassamahdottoman hyvin. Kyllä tääl-lä kelpaa olla, kun on Tamme-lantori ja kaupat lähellä. Ja oi-kein odotan kesän vihreyttä jasireenien kukintaa. Täällä on-kin valtavasti sireenipensaita.

Keskustaanpääsee kävellenEsko Allén toteaa, että autoa eiPuu-Tammelassa asuva tarvitsi-

si välttämättä ollenkaan.– Eihän tästä kävele kym-

mentä minuuttiakaan Tamme-lantorille.

– Keskustaankin on kiva kä-vellä, mutta takaisin tullessaon raskas kilometrin pituinenylämäki. Autoa ei kuitenkaanpaljon tarvita. Meillä tulee suu-rin piirtein 4 000 kilometriävuodessa mittariin, kun mökil-lekin on lyhyt matka.

Allénien asunto on kaksiker-roksisessa talossa, joka valmis-tui Tapionraitille vuonna 1995.Uudisrakennus istuu luontevas-ti vanhojen puutalojen jouk-koon.

– Ei taloa voi moittia yhtään,Allén sanoo.

Naapuritalossa Jaakko Haka-la esittelee keittiön ja kamarinkokoista asuntoaan, jossa talonpitkästä historiasta muistutta-vat keittiön hienot vanhat ko-merot ja kamarin komea kak-luuni.

Se tosin on nykyisin vain si-sustuselementti, sillä hormi onmuurattu umpeen.

– Talo maalattiin viime kesä-nä oikein viimeisen päälle hy-vään kuntoon. Kyllä täällä kel-paa asua, Hakala myöntää tyy-tyväisenä hymyillen.

Esko Allén nauttii asumisesta Puu-Tammelassa. Kotitalo on vasta 15-vuotias,mutta sopii hyvin maisemaan.

Jaakko Hakalan kotia koristaa kakluuni, joka tosin ei enää olekäytössä.

Puu-Tammelan sinivalkoiset talot ovat ilo silmälle.

Toukokuun aikana jokaisen TVA:n asukkaan postiluukus-ta tipahtaa asiakastyytyväisyyskysely, johon kannattaa eh-dottomasti vastata. Se vie vain hetken aikaa, sillä vastaa-minen tapahtuu rasti ruutuun -menetelmällä. Kysymyksiäei ole kuin yhden A4:n verran.

Pienestä vaivannäöstä saattaa saada hyvän palkinnon.Kyselyn palauttaneiden kesken arvotaan kolme sadan eu-ron lahjakorttia Kodin Ykköseen sekä kolme sammutus-peittoa.

– Tässä kyselyssä tiedustellaan asukkaiden mielipitei-tä ainoastaan asiakaspalvelusta. Tavoitteenamme on ke-hittää asiakaspalveluamme entistä asiakasystävällisem-pään suuntaan, TVA:n hallintopäällikkö OOuuttii SSaaaarreellaa ker-too.

Kyselyyn osallistumalla voi siis voittaa, mutta myös saa-da jatkossa entistä parempaa palvelua. Muistathan siisvastata!

Parannapalveluaja voitalahjakortti

TVA on saamassa uudet nettisivut. Luvassa on entistä sel-keämmät ja asiakasystävällisemmät sivut.

– Asukkaat löytävät uusilta nettisivuilta paljon tietoaasumiseen liittyvistä asioista, kuten esimerkiksi vuokran-maksusta, saunavuoroista, avaimista ja autopaikoista, hal-lintopäällikkö OOuuttii SSaaaarreellaa kertoo.

Nykyaikainen nettisivusto on myös hyvä markkinointika-nava, josta asuntoa etsivät saavat päivitettyä tietoa TVA:neri kohteista.

– Toivomme, että käyttäjät lähettävät meille mielipitei-tä uudesta nettisivustosta sekä kommentteja sivujen käy-tettävyydestä. Otamme mielellämme vastaan myös mah-dollisia parannusehdotuksia ja kehitämme nettisivujaedelleen käyttäjien toiveiden mukaan, Saarela toivoo.

Nettisivuistatehdäänentistäparemmat

Uusien nettisivujen raakaversio näyttää tältä.

8

TVA:lta löytyy asunto-jen lisäksi myös liike-huoneistoja. Aleksante-rinkatu 35:n kiinteis-tössä Otavalankadunpuolella on vieretystenkaksi ovea, joiden ta-kaa löytyy huikea mää-rä valinnanvaraa ko-runsa itse tekeville.

nsimmäistä ker-taa helmikaup-paan tuleva saat-taa häkeltyä val-tavan valikoiman

edessä. Tarjolla on tuhansia eri-laisia helmiä, joissa on hurjastivalinnanvaraa värin, koon,muodon kuin materiaalinkinsuhteen. On esimerkiksi kera-miikkahelmiä sekä puuvillanyö-rillä päällystettyjä ja taas niinmuodikkaita paperihelmiä.

– Joskus käy niin, ettei ensikertaa meille tuleva asiakasosaakaan valita ja hänen täytyymiettiä näkemäänsä muutamapäivä ennen kuin palaa ostok-sille, helmiä maahantuova jamyyvä RRiiiikkkkaa SSaannttoonneenn sanoo.

Hänen Helmimeri-yrityksen-sä ovesta astuvalla asiakkaallasaattaa olla ostoslistallaan yk-si ainoa tai sata helmeä.

– Harvalukuiset miesasiak-kaat ovat yleensä kalastuksenharrastajia, jotka tarvitsevathelmen vieheeseen. Myös tiffa-nylasityön harrastaja saattaatarvita vain yhden helmen, japehmoeläimen silmiksi oste-taan kaksi helmeä, Riikka San-tonen kertoo.

TekemisenpaloaRiikka Santonen on tehnyt hel-mitöitä siitä asti, kun lapsenainnostui intiaaniaskartelusta.Hän järjestää helmityökurssejaomassa liikkeessään ja opettaa

Ahjolassa. Santonen myös kir-joitti ensimmäisen suomalaisenhelmityökirjan Hurmaavat hel-mityöt yhdessä helmityön opet-taja TTiiiinnaa KKaarrttttuusseenn kanssa.Seuraavaksi ilmestyi Helmitöi-den vuosi, joka houkutteleekäyttämään helmiä korujen li-säksi myös sisustuksessa.

– Molemmista kirjoista onotettu useampia painoksia janyt olemme aloittelemassa kol-mannen kirjan tekemistä, Riik-ka Santonen kertoo.

Kysyntää kirjoille ja kursseil-

le riittää, sillä helmitöiden te-keminen on ollut suosittu har-rastus jo useamman vuodenajan. Santonen ei sitä ihmette-le.

– Helmitöiden tekeminen onihanaa! Siihen keskittyy niin,ettei huomaa yhtään mitä ym-pärillä tapahtuu. Monella onniin kova tekemisen palo, ettähe tekevät koruja, vaikka eivätniitä käytäkään. He lahjoittavattai myyvät korut muille.

On helmitöiden suosiolle toi-nenkin syy:

– Itse korunsa tekevä saajuuri sellaisia koruja kuin halu-aa, oikean värisiä ja mittaisia.Itse tehdyt korut ovat myös yk-silöllisiä eli samanlaisia ei to-dennäköisesti tule missäänvastaan.

Korujen lisäksi helmiä voikäyttää vaikkapa vaatteiden,laukkujen tai tyynyjen kirjai-luun. Helmistä syntyvät myöskauniit ikikukat kodin koris-teeksi. Jouluksi voi tehdä enke-leitä ja pääsiäiseksi helmitipu-ja.

AloittelijakinonnistuuHelmitöiden suuren suosionsyynä lienee se, että tämä käsi-työn laji onnistuu kaikilta, niinlapsilta kuin eläkeläisiltäkin.Yksinkertaisen helmikorun te-kemiseen ei vaadita kummoi-siakaan kädentaitoja.

Toisaalta helmitöissä voi ko-ko ajan kehittyä taitavammak-si. Hyvä värisilmä ja näppärätsormet palkitaan toinen tois-taan upeammilla koruilla, kir-

jontatöillä ja koriste-esineillä.Aloittelija pääsee pitkälle jo

illan kurssin jälkeen. Muuta-massa tunnissa oppii helmitöi-den teon alkeet. Lisää vinkke-jä saa kirjoista ja internetistä.

– Itse tykkään helmitöissäetenkin siitä, että niitä voi har-rastaa niin vapaasti ja luovas-ti. Ei ole kovinkaan paljon ra-joitteita sille, miten koru pitäi-si tehdä. Korun saa kasaan,vaikka tekisi sen ihan omallatyylillään, Riikka Santonen tie-tää.

Korua varten tarvitset helmiä ja 1–1,5 metriä nyöriätai nahkanauhaa. Puuvillanyöri on kätevä vaihtoehto,sillä sitä on tarjolla monissa eri väreissä ja sitä voi os-taa joko koko kelan tai vain tarvitsemasi pätkän. Va-litse sellaisia helmiä, joiden läpi nyöri varmasti mah-tuu.

Liimaa nyörin päät, jotta ne kovettuvat. Voit käyt-tää mitä tahansa liimaa. Pujota ensimmäinen helminyörin keskelle ja solmi sen viereen solmu. Voit teh-dä kaksi solmua päällekkäin, jos yksi mahtuu livah-tamaan helmen läpi. Tee seuraavaksi solmu helmentoiselle puolelle. Kiristä solmu niin tiukasti helmenjuureen, että helmi pysyy paikallaan.

Voit halutessasi mitata helmien etäisyyden toisis-taan hyvinkin tarkasti, mutta jos sotilaallinen järjes-tys ei innosta, niin yhtä hyvin helmet voi asetella luo-vasti oman mielen mukaan. Yleensä 5–10 senttiä on

sopiva etäisyys helmien välillä.Tee ensin solmu, pujota sitten helmi ja tee solmu

sen toisellekin puolelle. Jatka näin, kunnes on tullutaika päättää työ. Pujota kumpikin nyörinpää omaltapuoleltaan saman helmen läpi ja tee solmu tai tupla-solmu helmen kummallekin puolelle.

Katkaise solmuista sojottavat ylimääräiset hännätsiisteiksi ja tue päättelysolmut liimalla, jotta ne eivätaukea käytössä. Muista valita viimeiseksi helmeksisellainen, jonka läpi mahtuu kaksi nyöriä.

Pitkän kaulakorun voit päättää myös niin, että nyö-rin molempiin päihin tulee helmi. Tee lähelle nyörinloppupäätä kaksi solmua päällekkäin, pujota helmi,tee toiset solmut ja leikkaa ylimääräinen nyörinpät-kä pois. Tee samoin toiselle nyörinpäälle ja tue sol-mut liimalla. Koru solmitaan kaulaan ja sen päät saa-vat roikkua selässä.

Helmimeri ja Bohemia Design ovat varsinaisia herkkukauppoja korujen ystäville

Otavalankadun kaksi helmeä

Riikka Santosen Helmimeri-liikkeessä voi asiakkaalle tulla valinnanvaikeuksia, sillä tarjolla on tuhansia helmiä.

Tee itse helppohelmikaulakoru

Vinkki!

E

Helmikaulakorun tekeminen onnistuu aloittelijaltakin.

9

alkeakoskella syn-tynyt TTaaiinnaa--LLiiiissaaFFoowwlleerr muutti per-heensä mukanayksivuotiaana Ete-

lä-Afrikan Kapkaupunkiin. Vii-me vuonna hän palasi ja perus-ti syksyllä yhdessä miehensäkanssa Bohemia Design -yrityk-sen.

– Olen koulutukseltani tilin-tarkastaja ja minulla oli alanyritys Kapkaupungissa. Täälläolisin joutunut opiskelemaanSuomen verotuksen ja paljonmuutakin, ennen kuin olisinvoinut jatkaa tilintarkastajana,Taina-Liisa Fowler kertoo.

Hän päätti luopua entisestäammatistaan. Uusi bisnesideaoli alkanut itää jo Kapkaupun-gissa, jossa on paljon käsityö-läisille tarkoitettuja helmimyy-mälöitä.

– Ostin sieltä korujen teke-miseen tarvittavat työkalut jamateriaalit, joista mieheni tekiminulle rannekorun. Niin mo-net ihmiset kehuivat korua jakysyivät mistä olen sen saanut,että päättelin koruissa olevanideaa uudelle yritystoiminnalle.

Taina-Liisan puoliso AAnntthhoonnyyFFoowwlleerr on itse opiskellut koru-jen tekemisen. Etelä-Afrikassahän työskenteli turismin palve-luksessa, mutta nyt mies on oi-kein tyytyväinen uuteen koti-maahansa ja ammattiinsa.

Jalkapallo toipojan SuomeenSuomeen Fowlerit muuttivat,koska Taina-Liisan vanhemmatolivat palanneet tänne jo 17vuotta sitten ja poika CChheeyynneeFFoowwlleerr oli myös muuttanutSuomeen. Hän pelasi jalkapal-loa Valkeakosken Hakassa seit-semän vuotta ja siirtyi viimevuonna HJK:n pelaajaksi.

– Hän ei aio enää palataEtelä-Afrikkaan ja myös toinenpoikamme muutti Eurooppaan,Lontooseen. Vietimme miehenikanssa joka kesä kuukaudenSuomessa Cheynen luona javähitellen syntyi päätös, ettämuutamme itsekin tänne.

Taina-Liisa Fowler onkiitollinen vanhemmilleen, jot-ka puhuivat aina kotona suo-mea. Niinpä kielitaito säilyi,vaikka koti oli vuosikymmenienajan maapallon toisella laidal-la.

– Pojilleni en puhunut suo-mea, sillä en koskaan tullutajatelleeksi, että muutammetänne, Fowler harmittelee.

Korukellotovat suosittujaFowlereiden Bohemia Design -yritys toimi ensimmäisen kuu-kauden Koskikeskuksessa.

– Se ei ollut hyvä idea, sillämeillä oli todella pieni tila, oi-keastaan vain kaappi, eivätkäihmiset sellaisesta paikasta os-ta koruja. Moni luuli, ettäolemme vain promoamassatuotteita muutaman päivänajan ja lähdemme sitten muu-alle, Taina-Liisa Fowler sanoo.

– Helmimeri vinkkasi, ettäheidän naapurissaan on vuok-rattavana liikehuoneisto. Tämäonkin meille oikein hyvä paik-ka, sillä nyt voimme myydä

m y ö styökaluja ja

materiaaleja ko-rut itse tekeville ihmisille.

Käsityöläiset ovatkin olleettyytyväisiä, kun vieretysten onkaksi alan yritystä ja samallakertaa voi tutustua molempienvalikoimiin.

– Meillä on vähän erilaisetvalikoimat ja opastan asiak-kaan aina naapuriin, jos meiltäei löydy hänen haluamaansatuotetta. Meillä on myynnissäSwarovskin kristallia, sterling-hopeaa, kultadubleeta ja ma-keanveden helmiä. Jonkin ver-ran on myös mieheni tekemiäpukukoruja ja tilauksesta asiak-kaalle tehdään juuri sellainenkoru kuin hän haluaa.

Erityisen suosittuja tilaus-tuotteita ovat korukellot, joissaon kaunis kristalliranneke.

– Opastamme mielellämmeasiakkaille kuinka koruja teh-dään. Meiltä löytyy myös paljonalan kirjallisuutta ja kirjoja voiistahtaa rauhassa selailemaankahvikupillisen kanssa, Taina-Liisa Fowler kutsuu.

Yrityksen nettisivut ovat val-misteilla ja löytyvät lähiaikoinaosoitteesta bohemiadesign.fi.

Bohemia Design myy myös valmiita koruja ja kelloja.

KapkaupungistakorutaiteilijaksiTampereelleV

Korut itse tekeville löytyy helmiä monissa väreissä.

Tekninen tarkastaja Ti-mo Siren ja huoltomes-tari Markku Virtanenvalvovat kiinteistöjenhuoltoa ja siivousta.He eivät juurikaan ehditoimistolla istuskella.

yö on mukavanvaihtelevaa.

– Vielä ei oleollut kahta sa-manlaista työpäi-

vää, Virtanen sanoo.Kiinteistöjä huoltaa viisi eri

yritystä. Siren ja Virtanen valvo-vat huoltoyhtiöiden työn laatuaja saavat apua myös asukkailta.

– Etenkin porraskäytäviensiisteydestä tulee asukkailtahuomautuksia. Toivomme ai-heellisia ilmoituksia jatkossa-kin. Kätevimmin tietoa voi lä-hettää vikailmoituslomakkeel-la, joka löytyy TVA:n nettisivuil-ta Huolto-otsikon alta, Timo Si-ren opastaa.

Hän ja Markku Virtanen otta-vat palautetta vastaan myöspuhelimitse. Tosin joskus onparempi odotella ja tarkkaillatilannetta kaikessa rauhassa,ennen kuin tarttuu luuriin.

– Toivoisimme asukkailtakärsivällisyyttä esimerkiksi ke-väisin, kun lumet sulavat. Joi-denkin asukkaiden mielestä pi-ha pitäisi siivota välittömästi,vaikka eiväthän koneet pääse

samaan aikaan jokaiseen pi-haan, Siren muistuttaa.

Ilmoituksen saatuaan hänkäy kohteessa itse tarkistamas-sa työn jäljen ennen kuin ottaayhteyttä huoltoyhtiöön.

Soita huoltoasioissasuoraan huoltoyhtiöönAika usein Timo Siren tai Mark-ku Virtanen saa puhelun, jokaoikeastaan kuuluisi huoltoyh-tiölle.

– Kyllähän mekin laitammetiedon täältä eteenpäin, muttahuoltoasioissa kannattaa soit-taa suoraan huoltoyhtiöön. Sil-loin asia hoituu nopeammin,kun huoltoyhtiö rekisteröi tila-tun työn saman tien Kihlanet-järjestelmään.

– Numero löytyy nettisivuil-ta ja kerrostalon alaovesta taiilmoitustaululta.

Asunnossa havaituista viois-ta tulee aina ilmoittaa huolto-yhtiöön. Työajan ulkopuolellatulee soittaa päivystysnume-roon, jos vika vaatii välittömiätoimenpiteitä.

– Jos asunnossa sattuu vesi-vahinko, niin silloin ei saaodottaa virka-aikaa, vaan siitäpitää ilmoittaa saman tien päi-vystysnumeroon, Markku Virta-nen korostaa.

Asukkaat ilmoittavat kiitettä-västi asunnossa havaitsemis-taan vioista huoltoyhtiöille. To-sin tippuvat hanat ja vuotavat

vessanpytyt jäävät turhan useinvain asukkaan tietoon. Niistätulisi aina ilmoittaa, sillä pieni-kin vuoto voi kasvattaa vesi-maksua huimasti. Tippa sekun-nissa tekee jo lähes kymmenenkuutiota vettä vuodessa.

Asukkaiden vastuuasuinympäristöstäänAsukkaat ovat itse avainase-massa siinä, kuinka siisti javiihtyisä asuinympäristö heilläon. Huoltoyhtiöillä meneeusein työaikaa hukkaan, kun hesiivoavat asukkaiden jälkiä.

– Ympäristön siisteys lähteeensi kädessä asukkaista. Ei olemukava kulkea pihassa, jossaon tupakantumppeja maassatai kompastella kellarikäytäväs-sä asukkaiden sinne jättämiinvanhoihin tavaroihin. Jätepis-teenkin siisteyteen on hyväkiinnittää huomiota. Eli ei hei-tetä roskapussia vain jätekatok-seen, jos ensimmäiset astiatovat täynnä, vaan viedään seperemmällä olevaan tyhjäänastiaan, Timo Siren opastaa.

– Tällaiset pienet asiat onhyvä jokaisen muistaa. Tuleeaika kallis lasku, kun huoltoyh-tiöt joutuvat niitä siivoamaan jakuljettamaan tavaroita paikas-ta toiseen. Lisäksi huoltomie-hillä jäisi enemmän aikaa oi-keille töille ilman näitä asuk-kaiden välinpitämättömyydestäjohtuvia tehtäviä.

TVA:n lisäksi myös asukkaat valvovat porraskäytävienja pihojen siisteyttä

Soita suoraanhuoltoyhtiöön

Markku Virtanen (vas.) ja Timo Siren tarkastavat, että TVA:n kiinteistöjen ja pihojen huolto toimii kuten pi-tääkin.

FAKTAMitä vuotovesi maksaa?

• Tiputtaako vesihana tai vuotaako wc-istuimen huuhtelu-venttiili? Pienestä vuodosta voi tulla iso lasku.Alla olevissa esimerkeissä on vesi- ja jätevesimaksun yh-teismääräksi otettu 2,62 euroa kuutiometriltä.

• Tiheä tippavuoto eli ompelulangan kokoinen vuoto kulut-taa 30 kuutiometriä vettä eli 78,60 euroa vuodessa

• Parsinneulan kokoinen vuoto eli ohut vesivirta tulee mak-samaan 786 euroa vuodessa

• Tulitikun kokoinen eli wc:n jatkuva vuoto maksaa peräti 7 860 euroa vuodessa

T

10

Elämässä tulee vastaantilanteita, jolloin rahateivät tahdo riittää. On-neksi on olemassakimppu konsteja, joillasenttejä voi venyttää il-man, että elämänlaatukummemmin heikke-nee.

äästäminen ei tun-nu kurjalta puuhal-ta, jos säästää jota-kin tiettyä tavoitet-ta varten. Mielel-

läänhän sitä luopuu karkkipäi-västä, jos tiedossa on loma ete-län auringossa.

Joskus kulutusta on hillittäväkuitenkin siksi, että käytössäoleva rahasumma on entistäpienempi esimerkiksi lomau-tuksen, työttömyyden tai sai-rauden vuoksi. Silloin on hyvämiettiä säästökohteita kokoperheen kanssa. Yleensäkin onhyvä idea antaa lasten osallis-tua kodin taloudenpitoa koske-viin suunnitteluhetkiin, joissakatsotaan paljonko tilillä on ra-haa ja päätetään mihin se käy-tetään. Silloin lapset oppivatmitä eläminen maksaa ja osaa-

vat toivottavasti kotoa muutta-essaan suhteuttaa menot tuloi-hinsa.

Pienistä, säännöllisesti tois-tuvista ostoksista, kuten suk-laapatukasta, tupakasta, raha-arvasta tai iltapäivälehdestä,kertyy isoja summia. Onkin hy-vä idea laittaa johonkin päivit-täiseen pikkumenoon ennenkäytetty summa säästölippaa-seen. Voi olla iloinen yllätys,kuinka paljon rahaa lippaastalöytyy vuoden kuluttua.

Kirjaa jonkin aikaa kaikki os-tokset ja maksamasi laskutylös, jos eurot tuntuvat karkaa-van käsistä. Kirjanpito helpot-taa menojen seuraamista.

Valmiita kaavakkeita talous-suunnittelun tueksi voi tulostaaosoitteesta www.martat.fi. Klik-kaa Neuvot arkeen -otsikkoa jasen jälkeen Rahat-otsikkoa javalitse alaotsikoista Taloudensuunnittelu. Marttaliitto onmyös julkaissut Euronvenyttä-jän tilikirjan, jossa on valmiittaulukot talousarviota, kirjanpi-toa ja vuosiyhteenvetoa varten.

Muistaostoslista!Ruokaostosten loppusummaaon helppo pienentää, kunhan

on valmis käyttämään aikaaruuanlaittoon. Hyvästä maustaei tarvitse tinkiä, vaikka eurojasäästyykin. Itse tehty ruoka onusein teollista halvempaa, mut-ta myös maukkaampaa.

Tee aina ennen kauppaanlähtöä ostoslista ja osta vain netuotteet, jotka löytyvät lis-taltasi. Älä meneruokakauppaannälkäisenä, sil-lä silloin teetmelko varmas-ti heräteostok-sia.

Monenlaisetvalinnat vaikut-tavat ruokaostos-ten hintaan. Seu-raa tuotteiden kilohin-toja, jotka löytyvät kaupanhyllyissä olevista hintamerkin-nöistä. Usein kaupan omat tuo-tesarjat ovat edullisempia kuintunnetut brändit, vaikka niidenmaussa ei olisi eroa.

Ei ole viisasta ostaa valmiik-si viipaloituja tai raastettujajuustoja, sillä niiden kilohintavoi olla yli puolet kalliimpi kuinsaman merkkisen palajuuston.

Lihatiskilläkin on syytä ollatarkkana. Mari-n o i -

t uliha taibroileri saat-taa olla äkkiä kat-soen kilohinnaltaanhieman halvempaa kuinmaustamaton, mutta pak-kauksen painosta vain 70prosenttia onkin lihaa ja loputmarinadilientä. Tässä tapauk-sessa marinoimaton tuote tu-leekin halvemmaksi.

Muista pavut ja juurekset,joista saa edullista ja hyvääruokaa. Jauhelihan sijasta taijatkeena maistuu edullinen soi-jarouhe. Ison määrän ruokaakerralla kokkaileva saa pakasti-meen monta ruoka-annosta,joiden hinta ei päätä huimaa.

Osta vainmitä tarvitsetYli varojensa eläville tai rahaasäästävälle on paljon hyviäneuvoja. Niistä tärkein on: ostavain mitä tarvitset. Usein osto-haluja hillitsee jo se, kun las-kee montako tuntia täytyy teh-dä töitä, jotta saa kasaan ostok-seen vaadittavan summan.

H i n t o j aon syytä vertailla,

sillä tarjoustuote ei ainaolekaan edullisin. Joskus halut-tu tavara voi löytyä käytettynä-kin, mutta varsinkin kalliita os-toksia tehdessä kannattaa pa-nostaa laatuun ja varmistaa, et-tä ostoksella on takuu ja sillesaa huoltoa ja varaosia.

Maksa laskut ja palauta kir-jastokirjat ajallaan, sillä viiväs-tysmaksut ja sakot ovat aivanturhaa rahanmenoa. Harvointarvittavaa tavaraa ei tarvitseostaa, esimerkiksi juhlavaat-teen voi lainata ystävältä taivuokrata pukuvuokraamosta.Ompelutaidon opettelusta onpaljon hyötyä.

Sähkölaitokset, pankkilainat,puhelinoperaattorit ja vakuu-tusyhtiöt on syytä kilpailutut-taa, ja myös harrastuspaikois-ta voi löytyä edullisempi vaihto-

ehto. Ota käyttöön kännykänsaldomuistutukset ja -rajoituk-set tai etukäteen maksettavaprepaid-liittymä, jos puhelin-laskun maksaminen myöhästyyjatkuvasti. Muista, että teksti-viesti tulee usein puhelua hal-vemmaksi.

Kovakorkoisiin pikavippeihinei pidä turvautua taloudellises-sa ahdingossa, sillä siitä alkaahallitsematon velkakierre.

Liikennemenot saa kuriinmonella konstilla. Suosi jouk-koliikennettä, hanki sarjalippukertalippujen sijaan ja hoidamonta asiaa samalla reissulla.Luovu omasta autosta, mikälipystyt kulkemaan päivittäisetmatkat joukkoliikenteellä, pyö-rällä tai kävellen.

Lisätietoa taloudenhallinnas-ta: www.martat.fi, www.raha-asiat.fi, www.kuluttajavirasto.fi,www.tem.fi/taloudenhallinta,www.kalliitkulissit.fi

Kaupassa tarkkana oleva ja palvelut kilpailuttava säästää vuosittain ison summan

Miten saa rahat riittämään?

FAKTA

Kulut kuriin

• Mieti isoja ostopäätöksiä yön yli.• Hyödynnä kirjastoja kirjaostosten ja lehtitilausten sijaan.• Tee itse kerralla enemmän ruokaa ja pakasta annoksia.• Ota välillä eväät töihin.• Älä mene nälkäisenä kauppaan.• Osta käteisellä, älä luotolla.• Valitse laadukkaita ja kestäviä vaatteita alennusmyynneistä.• Pese ja hoida vaatteita oikein.

Lähde: Marttaliitto

Pirkanmaalaiset ovatkirineet kierrätyksessä.Pirkanmaan Jätehuol-lon jätteenkäsittelykes-kuksiin ohjautui viimevuonna aiempaa vä-hemmän jätettä, muttahyötykäyttöön saatiinenemmän materiaaleja.

Jätteenkäsittelykeskuksissavastaanotettiin yhdyskuntajä-tettä 339 kiloa per asukas, jo-ka on viisitoista kiloa vähem-män kuin vuonna 2008.

– Kiitos asukkaille, lajitteluja kierrätys on lisääntynyt, kiit-telee toimitusjohtaja PPeennttttiiRRaannttaallaa Pirkanmaan Jätehuol-losta.

– Kaikkia hyötyjätteitä saatiin

kierrätykseen entistä enem-män, vaikka jätemäärä koko-naisuudessaan väheni. Jäte-määrissä näkyy kierrätyksen te-hostumisen lisäksi taloudentaantuma.

Yleisesti vastuu jätteen syn-nyn ehkäisystä on jätteen tuot-tajalla eli myös kotitalouksilla.Kannattaa muistaa, että kaikkijäte on rahalla ostettua. Jäte

ostetaan esimerkiksi pakkauk-sina, jotka jossain vaiheessakäyvät tarpeettomiksi. Kulutta-jille rahallinen merkitys on suu-ri, sillä esimerkiksi päivittäista-varakaupasta vuosittain ostet-tujen jätteiden arvo on noinkaksi miljardia euroa eli 20prosenttia myynnistä.

Kuluttaja voi parhaiten hilli-tä jätevuorten kasvamista vält-

tämällä turhia hankintoja jasuuntaamalla kulutustaan pal-veluihin.

Lajittelusta onpaljon hyötyäKodeissa tapahtuva lajittelu ontoimivan jätehuollon perusta javähentää kaatopaikalle pääty-vän jätteen määrää ja haitalli-suutta.

Erityisen tärkeää on lajitellabiojätteet, sillä kaatopaikanpenkkaan joutuessaan ne mä-tänevät synnyttäen voimakastakasvihuonekaasua.

Biojätettä ovat ruoantähteetja pilaantuneet ruoat, perkuu-jätteet, kuoret, kahvin- ja teenporot suodatinpusseineen, ta-louspaperi, lautasliinat, leivin-paperi, pumpuli, keittiörätti (eimuita tekstiilejä), luut, ham-mas- ja jäätelötikut, luonnon-korkki, lemmikkieläinten ros-kat, huone- ja parvekekasvit

multineen, saunavihta, kaisla-matto, puutarhajätteet ja jäh-mettynyt paistorasva pakattu-na.

Biojäte pitää pakata huolelli-sesti maatuvaan pakkaukseen,joka ehkäisee hajuhaittoja, jää-tymistä ja astian likaantumista.Pakkaamiseen voi käyttää sa-nomalehteä, sokeri- ja jauho-pusseja, muovilla tai alumiinil-la vuoraamattomia kartonkipak-kauksia kuten muropakettejatai biojätteen pakkaamiseentarkoitettuja pusseja.

Mitä paremmin jätteet on la-jiteltu, sitä paremmin niitä voi-daan käyttää uudestaan. Laji-teltuina ne sitä paitsi menevätpienempään tilaan ja kiinteis-tön jäteastiat täyttyvät hitaam-min.

Lajittelua helpottaa, kun va-raa kotiin kuivajätteen lisäksisopivat paikat myös eri hyöty-jätteille ja ongelmajätteillevaikkapa eteisen kaapista.

S

Laita keräyspaperi nopeasti kiertoon, se helpottaa paperin hyödyntämistä

Lajittelu on pienentänyt jätemääriä

11

Hallituksen jäsenKlaus Lehto saavuttiystävänpäivänä eli 14.Helmikuuta mieheniän, 80 vuotta.

TVA:n hallitus muisti KlausLehtoa helmikuun kokoukses-saan. Komea kinuskikakkukahveineen kruunasi iloisenjuhlahetken.

Teksti ja kuvat:VVooiittttoo PPaallmmiiooOnnittelijoillakin on hymyt herkässä. Kuvassa ovat hallituksen varapuheenjohtaja Erkka Vuorinen (vas.), toi-

mitusjohtaja Leo Niemelä, juhlakalu Klaus Lehto ja hallituksen puheenjohtaja Elina Siren.

TVA:n hallituksen kokouksessa vietettiin juhlahetkeä

Klasu juhli kahdeksankymppisiä

Monia kasveja pystyy viljele-mään parvekkeella ihan siinämissä kasvimaallakin.

– Salaatti on yksi helpoim-mista ja siitä voi napsia satoavähitellen koko kesän ajan,Biolan Oy:n puutarhaneuvojaRRiiiikkkkaa KKeerrttttuullaa sanoo.

Hän opasti parvekepuutarhanperustajia tänä keväänä Tampe-reen Puutarhamessuilla.

– Kannattaa muistaa nopea-kasvuinen retiisi sekä kaunislehtimangoldi. Sen pehmeätlehdet voi käyttää pinaatin ta-voin ja mehevät lehtiruodit voihöyryttää parsan tapaan.

Salaatit ovat oivia puolivarjoi-san tai varjoisan parvekkeen

kasveja. Myös yritit pärjääväthyvin varjoisalla kasvupaikalla.

Suosi parvekkeellapieniä lajikkeitaParvekepuutarhassa suositaanhyötykasveja ja kukkia, jotkakasvavat säleikköä pitkin ylös-päin tai roikkuvat amppelissa.

– Hernettä voi kylvää ruuk-kuun ja ohjata kasvamaanköynnöstukea pitkin ylöspäin,Riikka Kerttula neuvoo.

– Pavut ovat loistava ryhmä,jos haluaa parvekkeelle nopeas-ti näkösuojaa. Esimerkiksi ruu-supapu on todella kaunis.

Monesta kasvista, esimerkik-

si kesäkurpitsasta, on jalostet-tu parvekekäyttöön tavallistapienempikasvuisia lajikkeita.

– Porkkanasta tai punajuu-resta kannattaa valita tavallis-ten sijaan pyöreitä lajikkeita.

Kirsikkatomaatti viihtyy läm-pimällä parvekkeella.

– Markkinoilla on paljon to-maattilajikkeita, jotka jäävätmelko pieniksi, Riikka Kerttu-la kertoo.

Jatkuvasatoinen mansikkala-jike sopii hyvin parvekkeelle.

– Amppelimansikat tuotta-vat yleensä satoa koko kesänajan, samoin kuukausimansi-kat, jotka ovat vähän metsä-mansikoita suurempia.

Tee parvekkeesta puutarha

Lehtimangoldi on monikäyttöinenhyötykasvi.

12

Koteja onnellista elämää vart