.. IMATRAN KASVIHUONEKAASUPAASTOT 2006,2008-2016 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2017

C02-raportin vuosiraportti, Imatra

Yhteenveto: Imatra 2016 Maakunta Etelä-Karjala Asukasluku 27517 Asukastiheys (as./km2) 178 Kuluttajien sähkönkulutuksen päästöt (kt COrekv) 11,8 Rakennusten lämmityksen päästöt (kt CO2-ekv) 47,8 Tieliikenteen päästöt (kt COrekv) 38,8 Maatalouden päästöt (kt COrekv) 2,4 Jätehuollon päästöt (kt CO2-ekv) 8,5 Päästöt yhteensä (kt CO2-ekv) 109,3 Päästöt asukasta kohden (t COrekv/asukas) 4,0 Teollisuuden sähkönkulutus (kt COrekv) 75,6 Teollisuus ja työkoneet (kt CO2-ekv) 290,5

CO2-raportti Benviroc Oy Koukkutie 1 B 02240 Espoo Puhelin 040 549 7875

toimitus@co2-raportti.fi www.co2-raportti.fi www.benviroc.fi

Kansikuva: Shutterstock

CO2-raportti 2018 Espoo

-VIROCOY2018

Sisällysluettelo

Esipuhe 4 Tiivistelmä 5 1. Johdanto 6 2. Päästölaskennan lähtökohdat ja määritelmät.. 7 3. Sähkönkulutus 9 4. Rakennusten lämmitys 13 5. Liikenne 17 6. Maatalous 21 7. Jätehuolto 24 8. Energian loppu kulutus ja päästöt yhteensä Imatralla 27 9. Asukaskohtaisten päästöjen vertailu 31 10. Teollisuuden ja työkoneiden kasvihuonekaasupäästöt vuosina 2006, 2011 ja 2016 35 11. Maankäyttö Imatralla vuonna 2011 37 Lähdeluettelo 39 Liite: kuntien välisiä vertailuja 40

-VIROCOY2018

Esipuhe

Vuodesta 2010 alkaen julkaistu CO2-raportti on maan johtava ja ehdottomasti käytetyin kuntien ja kaupunkien päästölaskentapalvelu. CO2-raportin kunnissa asuu yhteensä yli 70 % suomalaisista ja palvelu on kasvanut vuosittain. Vuoden 2017 raporttien julkaisun jälkeen mukaan on lähtenyt seitsemän uutta kuntaa.

Palvelun laajuus mahdollistaa Imatran päästötilanteen ja -kehityksen vertailun suhteessa muihin kuntiin. Laajaa vertailumahdollisuutta on hyödynnetty vertailemalla esimerkiksi samaan ilmastoverkostoon kuuluvia kuntia, saman kokoluokan kuntia tai samassa maakunnassa sijaitsevia kuntia.

Kasvihuonekaasupäästöt saattavat vaihdella vuosittain merkittävästikin mutta pitkien aikasarjojen avulla on mahdollista seurata ja todentaa kunnan ilmastotyön vaikutuksia luotettavasti. Pitkään CO2-raportissa mukana olleille kunnille on kertynyt jo jopa kymmenen vuoden mittainen aikasarja kunnan päästökehityksestä. Muutamissa kunnissa päästökehitystä seurataan myös lämmitystarvekorjattuna, jolloin saadaan näkyviin kunnan päästökehitys ilman vuosittain vaihtelevan lämmitystarpeen vaikutusta.

Viime vuosina monet kunnat ovat asettaneet kunnianhimoisia hiilineutraaliustavoitteita, joiden saavuttaminen edellyttää päästövähennysten lisäksi hiilinieluista huolehtimista. Maankäyttösektorin nielut ja päästöt voidaan todentaa CO2-raportin laskennalla ja kasvihuonekaasutase luo pohjan päästöjen ja nielujen kehityksen arvioinnille sekä hiilineutraaliusskenaarioille.

Toivomme, että päästöjen pitkäaikainen ja systemaattinen tarkastelu kannustaa kunnianhimoiseen ilmastotyöhön Imatralla.

Emma Liljeström, ilmastoasiantuntija Suvi Monni, johtava asiantuntija Juha Kukko, päätoimittaja

CO2-raportti etunimi.suku n im i@co2-ra portti. fi

-VIROCOY2018

Tiivistelmä

Tässä CO2-raportin vuosiraportissa on esitetty Imatran kasvihuonekaasujen päästöt vuosilta 2006, 2008-2016 sekä ennakkotieto vuodelta 2017. Mukana laskennassa ovat seuraavat sektorit: kauko-, sähkö- ja erillislämmitys, maa lämpö, kuluttajien sähkönkulutus, tieliikenne, maatalous ja jätehuolto. Lisäksi raportissa on esitetty teollisuuden, rautateiden ja sataman päästöt vuosilta 2006, 2011 ja 2016. Maankäytön päästöt ja nielut on esitetty vuodelle 2011.

CO2-raportissa noudatetaan kulutusperusteista laskentatapaa, jossa kaukolämmön päästöt lasketaan perustuen kunnassa kulutetun energian määrään riippumatta siitä, onko kaukolämpö tuotettu kunnassa vai kunnan ulkopuolella. Kunnassa tuotettu, mutta kunnan ulkopuolella kulutettu kaukolämpö ei ole mukana kunnan päästöissä. Sähkönkulutuksen päästöt lasketaan perustuen kunnassa kulutetun sähköenergian määrään käyttäen valtakunnallista päästökerrointa. Erillislämmityksen, tieliikenteen ja maatalouden päästöt kuvaavat kunnassa tapahtuvia päästöjä. Jätteenkäsittelyn päästöt on laskettu syntypaikan mukaan, eli useiden kuntien yhteisten jätehuoltoyhtiöiden päästöt on allokoitu kullekin kunnalle kunnassa syntyvän jätemäärän perusteella.

Imatran kasvihuonekaasujen päästöt vuonna 2016 olivat yhteensä 109,3 kt CO2-ekv ilman teollisuutta. Näistä päästöistä 11,8 kt COrekv aiheutui kuluttajien sähkönkulutuksesta ja 10,5 kt COrekv sähkölämmityksestä. Maalämmön osuus lämmitysmuotojakaumasta ja päästöistä on pieni. Päästöistä 6,4 kt COrekv aiheutui kaukolämmityksestä, 30,8 kt COrekv erillislämmityksestä, 38,8 kt CO2-ekv tieliikenteestä, 2,4 kt COrekv maataloudesta ja 8,5 kt CO2-ekv jätehuollosta.

Imatran päästöt asukasta kohti vuonna 2016 olivat 4,0 t COrekv ilman teollisuutta, kun ne kaikissa CO2- raportissa mukana olevissa kunnissa vaihtelivat välillä 3,3-14,1 t COrekv.

Imatran päästöt kuluttajien sähkönkulutuksesta olivat vuonna 2016 0,4 t CO2-ekv/asukas, eli noin 10 % pienemmät kuin CO2-raportin kunnissa keskimäärin. Sähkönkulutus kotitalouksissa ja palveluissa riippuu monista tekijöistä. Asukasta kohti laskettu sähkönkulutus on yleensä keskimääräistä suurempaa kunnissa, joissa on paljon loma-asukkaita, kunnissa joissa on selvästi enemmän työpaikkoja kuin asukkaita, sekä kunnissa, joissa tarjotaan palveluja myös naapuri kuntiin.

Imatran asukasta kohti lasketut päästöt sähkölämmityksestä vuonna 2016 olivat 0,4 t COrekv, eli noin 10 % suuremmat kuin CO2-raportin kunnissa keskimäärin. Sähkölämmityksen päästöihin vaikuttavat sähkölämmityksen osuus lämmitysmuotojakaumasta, sekä vuosittainen lämmitystarve. Maalämmön suosio kasvaa nopeasti, mutta sen osuus lämmitysmuotojakaumasta on vielä pieni.

Imatran kaukolämmityksen päästöt asukasta kohti olivat vuonna 2016 0,2 t CO2-ekv, ja päästöt rakennusten erillislämmityksestä 1,1 t CO2-ekv. Päästöt kaukolämmityksestä olivat selvästi pienemmät ja päästöt erillislämmityksestä noin 20 % suuremmat kuin CO2-raportin kunnissa keskimäärin.

Imatran päästöt tieliikenteestä vuonna 2016 olivat 1,4 t CO2-ekv/asukas, eli noin 40 % pienemmät kuin CO2- raportin kunnissa keskimäärin. Tieliikenteen päästöön vaikuttavat sekä läpiajoliikenne että paikallinen liikenne.

Imatran päästöt ilman teollisuutta laskivat 12 prosenttia vuodesta 2015 vuoteen 2016. Keskimäärin päästöt kasvoivat CO2-raportin kunnissa 8 prosenttia.

Vuodelta 2016 laskettiin lisäksi Imatran teollisuuden päästöt. Teollisuuden sähkönkulutuksen päästöt olivat 75,6 kt COrekv ja teollisuuden ja työkoneiden 290,5 kt COrekv.

-VIROCOY2018

1. Johdanto

Ilmaston lämpeneminen on aikakautemme suurimpia globaaleja haasteita. Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen on myöhäistä mutta sen hillitseminen on edelleen mahdollista. Vuonna 2015 Pariisissa solmitun ilmastosopimuksen tavoitteena on rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahteen asteeseen suhteessa esiteolliseen aikaan ja pyrkiä toimiin, joilla lämpeneminen saadaan rajattua alle 1,5 asteeseen.

Sopimuksen tavoitteena on saavuttaa maailmanlaajuisten kasvihuonekaasupäästöjen huippu mahdollisimman pian ja vähentää päästöjä nopeasti tämän jälkeen. Päästöjen vähentämisen kannalta ensiarvoisen tärkeitä keinoja ovat energian säästäminen, energiatehokkuuden lisääminen sekä uusiutuvien energiamuotojen käyttöönotto enenevässä määrin. Vuosisadan jälkipuoliskolla ihmisen aiheuttamien kasvihuonekaasupäästöjen ja nielujen tulisi olla tasapainossa. Tavoitteen saavuttaminen vaatii luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä hiilinieluista, kuten metsistä, huolehtimista.

Suomi on sitoutunut rajoittamaan ja vähentämään omia kasvihuonekaasupäästöjään kansainvälisten ilmastosopimusten sekä EU:n omien ilmastotoimien mukaisesti. Asetettuja tavoitteita tukevat hallituksen marraskuussa 2016 hyväksymä kansallinen energia- ja ilmastostrategia sekä vuonna 2015 hyväksytty ilmastolaki. llmastolaki asettaa vähintään 80 prosentin päästövähennystavoitteen vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasosta. Tavoite on linjassa niin kansallisella, kansainvälisellä kuin Euroopan Unionin tasolla asetettujen ilmastotavoitteiden kanssa. llmastolain toimeenpano aloitettiin laatimalla keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma "Kohti ilmastoviisasta arkea" vuoteen 2030. Suunnitelma sisältää ilmastotoimenpideohjelman ja päästökehitysarviot päästökaupan ulkopuolisille sektoreille, eli liikenteelle, maataloudelle, lämmitykselle ja jätehuollolle.

Kansainväliset energiatehokkuusvelvoitteet Suomi täyttää valtion ja toimialojen yhdessä valitsemalla tavalla, eli vapaaehtoisten energiatehokkuussopimusten avulla. Energiatehokkuussopimukset ovat tärkeä osa Suomen energia- ja ilmastostrategiaa. Suomi on yksi harvoista EU-maista, joissa vapaaehtoinen sopimusmenettely toimii ja tuottaa hyviä tuloksia. Motiva Oy:n mukaan vuonna 2016 päättyneen kahdeksanvuotiskauden lopussa sopimuskaudella toteutetut toimet säästivät energiaa vuosittain lähes 16 terawattituntia. Energiakuluissa säästöä saavutettiin jopa 560 miljoonaa euroa vuosittain. Energiatehokkuussopimuksiin voivat sitoutua niin kunnat kuin yrityksetkin. Energiatehokkuussopimuskausi 2017-2025 jatkaa päättynyttä kautta. Tammikuussa 2018 liittyneitä kuntia oli kuusikymmentä ja kuntayhtymiä neljä. Joukossa on myös useita CO2-raportin kuntia.

Ilmastotyötä tehdään kunnissa toki muutenkin. Hyviä esimerkkejä ovat esimerkiksi kansalliset ja kansainväliset ilmastoverkostot, ilmastohankkeet sekä valtion ja kaupunkiseutujen väliset maankäytön, liikenteen ja asumisen (MAL) sopimukset. MAL-sopimuksilla edistetään hallitusohjelman tavoitteiden ja toimenpiteiden, valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ja kansallisen ilmasto- ja energiatavoitteiden toteutumista. Kasvihuonekaasujen päästöseuranta auttaa kuntia todentamaan saavutetut tulokset.

Kunnissa tehdystä ilmastotyöstä sekä toteutetuista ilmastotoimenpiteistä on poimittu muutamia esimerkkejä vuoden 2018 CO2-raporttiin. Toivottavasti esimerkit tuovat ideoita ilmastotoimien suunnitteluun ja toteutukseen myös muissa kunnissa!

-VIROCOY2018

2. Päästölaskennan lähtökohdat ja määritelmät

CO2-raportissa kunnan kasvihuonekaasupäästöt lasketaan kulutusperusteisesti siten, että sähkön ja kaukolämmön päästöt allokoidaan sille kunnalle, jossa sähkö ja kaukolämpö kulutetaan. Jätteenkäsittelyn päästöt allokoidaan sille kunnalle, jossa jäte on syntynyt, vaikka se käsiteltäisiin toisaalla.

Mukana laskennassa ovat seuraavat sektorit: kuluttajien sähkönkulutus, kauko-, sähkö- ja erillislämmitys, maalämpö, tieliikenne, maatalous ja jätehuolto. Lisäksi raportissa on esitetty teollisuuden, rautateiden ja sataman päästöt vuosilta 2006, 2011 ja 2016. Maankäytön päästöt ja nielut on esitetty vuodelle 2011. Raportissa käytetyt tärkeimmät käsitteet on esitetty taulukossa 1.

I Käsite Kuvaus COi-ekv COi-ekv eli hiilidioksidiekvivalentti on suure, jonka avulla voidaan

yhteismitallistaa eri kasvihuonekaasujen päästöt. Hiilidioksidiekvivalentin laskemista varten kasvihuonekaasujen päästöt kerrotaan niiden GWP-kertoimilla.

Energian loppu kulutus - Erillislämmitettyjen rakennusten kuluttaman polttoaineen (öljy, maakaasu, puu) erillislämmitys määrä yhteensä Energian loppu kulutus - Rakennuksissa kulutetun kaukolämmön määrä. Isojen kaukolämpöverkkojen kaukolämpö tapauksessa perustuu kaukolämpöyhtiön ilmoitukseen. Pienten

kaukolämpökattiloiden tapauksessa lämmönjakelijalle tehtyyn kyselyyn tai arvioon.

Energian loppukulutus - Maalämpöpumppujen käyttämä sähkö maalämpö Energian loppukulutus - Tieliikenteessä käytetyn bensiinin, dieselin ja biopolttoaineen määrä tieliikenne Erillislämmitys Rakennuskohtainen lämmitys öljyllä, maakaasulla tai puulla GWh Energiamäärän yksikkö (esimerkiksi käytetty polttoaine tai kulutettu

sähkö). 1 GWh = 1000 MWh = 1000 000 kWh. GWP-kerroin GWP-kerroin (global warming potential) kuvaa kasvihuonekaasu n vaikutusta

ilmaston lämpenemiseen tietyllä aikajänteellä. Yleisesti (ja tässä raportissa) käytetään 100 vuoden aikajännettä.

Hyödynjakomenetelmä Menetelmä, jossa jyvitetään yhteistuotannon polttoaineet sähkölle ja lämmölle vaihtoehtoisten tuotantomuotojen tarvitseman polttoainemäärän suhteessa.

Kuluttajien sähkönkulutus Asumisen, rakentamisen, maatalouden ja palveluiden sähkönkulutus, josta on vähennetty sähkölämmityksen ja maa lämpöpumppujen käytättämä sähkö.

Lämmitystarveluku Lämmitystarveluku saadaan laskemalla päivittäisten sisä- ja ulkolämpötilojen erotus. llmatieteenlaitos tuottaa kuntakohtaiset lämmitystarveluvut.

Maalämmön päästöt Maalämpöpumppujen käyttämän sähkön päästä Päästöt ilman teollisuutta Kunnan kasvihuonekaasupäästöt poislukien teollisuuden sähkönkulutus ja

teollisuuden ja työkoneiden polttoaineen käyttö. "Päästöt ilman teollisuutta" sisältää kuitenkin teollisuusrakennusten lämmityksen, teollisuuden jätevedenkäsittelyn sekä teollisuuden kaatopaikkojen päästöt.

Rakennusten lämmityksen Erillislämmitettyjen rakennusten polttoaineenkulutuksen päästä + päästöt sähkölämmityksen ja maalämpöpumppujen käyttämän sähkön päästä+ kunnassa

kulutetun kaukolämmön tuotannon aiheuttama päästä.

Taulukko 1. Vuosiraportin käsitteitä ja määritelmiä.

-VIROCOY2018

Kasvihuonekaasupäästöjen laskennassa ovat mukana ihmisen toiminnan aiheuttamat tärkeimmät kasvihuonekaasut: hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4) ja dityppioksidi (N2O). Mukana eivät ole niin kutsutut fluoratut kasvihuonekaasut eli HFC- ja PFC-yhdisteet sekä rikkiheksafluoridi (SFG), joita käytetään tietyissä tuotteissa esimerkiksi kylmäaineina.

CO2-raportin laskentamalli noudattaa Euroopan Unionin kaupunkien ja kuntien päästölaskentaa varten kehittämää standardia1. Laskentamalli vastaa kuntatasolle sovellettuna menetelmiä, joita käytetään Tilastokeskuksen vuosittain YK:n ilmastosopimukselle raportoimassa Suomen kasvihuonekaasuinventaariossa. Lisäksi menetelmät vastaavat, tai ovat helposti muokattavissa vastaamaan yleisimpiä globaalisti käytössä olevia raportointikehyksiä.

Tässä vuosiraportissa Imatran päästöt on esitetty 1.1.2017 voimassa olleen kuntajaon mukaisesti.

1 European Union, Covenant of Mayors, 2010. How to develop a Sustainable Energy Action Plan - Guidebook. Part Il, Baseline Emission lnventory.

-VIROCOY2018

3. Sähkönkulutus

CO2-raportin sähkönkulutuksen päästölaskenta perustuu Energiateollisuus ry:n tilastoon kuntien sähkönkulutuksesta. Tilastossa sähkönkulutus on esitetty seuraaville luokille: asuminen ja maatalous; palvelut ja rakentaminen; ja teollisuus. Imatran sähkönkulutus eri sektoreilla asuminen ja maatalous sekä palvelut ja rakentaminen vuonna 2006 ja vuosina 2008-2016 on esitetty taulukossa 2. Teollisuuden sähkönkulutus vuosina 2006 ja 2011 on esitetty kappaleessa 10.

Taulukko 2. Imatran sähkönkulutus vuonna 2006 ja vuosina 2008-2016.

Sähkönkulutus (GWh) 2006 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Asuminen ja maatalous

Palvelut ja rakentaminen 151 109

119

118

93

130

93

119

91

120

93

114

89

109

93

104

91

114

90

Kuluttajien sähkönkulutuksen päästöt saadaan vähentämällä Energiateollisuus ry:n tilastoluokkien "asuminen, maatalous, palvelut ja rakentaminen" sähkönkulutuksesta sähkölämmityksen ja maalämpöpumppujen sähkönkäytön päästä. Myös "kuluttajien sähkönkulutus" -luokassa osa energiankulutuksesta kuluu lämmitykseen, sillä se sisältää esimerkiksi kylpyhuoneiden sähköllä toimivan lattialämmityksen sekä ilmalämpöpumppujen käyttämän sähkön.

CO2-raportissa käytetään sähkönkulutuksen päästökertoimena Suomen keskimääräistä sähkönkulutuksen päästökerrointa. Päästökerroin on laskettu perustuen Tilastokeskuksen ja Energiateollisuus ry:n aineistoon. Suomen sähköntuotannon päästöt on yhteistuotannon tapauksessa laskettu käyttäen hyödynjakomenetelmää, ja näin saadut päästöt on jaettu Suomen sähkönkulutuksella.

Sähkönkulutuksen päästökerroin vaihtelee vuosittain riippuen muun muassa kotimaassa käytettyjen polttoaineiden osuuksista, vesivoiman saatavuudesta, päästökauppamarkkinoiden tilanteesta, tuonnista ja viennistä. Usean vuoden laskun jälkeen sähkönkulutus kasvoi Suomessa vuonna 2016. Energiateollisuus ry:n mukaan vuonna 2016 sähköä käytettiin Suomessa 85,1 terawattituntia (TWh), eli noin 3,1 prosenttia enemmän kuin vuonna 2015. Sähkönkulutuksen kasvu jatkui myös vuonna 2017, kun sähkön kokonaiskäyttö oli 85,5 terawattituntia, eli noin 0,4 % enemmän kuin vuonna 2016.

Asumisen ja maatalouden sekä palveluiden ja rakentamisen sähkönkäyttö kasvoi 4,6 prosenttia vuodesta 2015 vuoteen 2016. Noin puolet kasvusta selittyy tosin lämmitystarpeen kasvulla. Teollisuus käytti vuonna 2016 noin 40 TWh, mikä vastaa noin 47 prosenttia sähkön kokonaiskäytöstä. Teollisuuden sähkönkäyttö kasvoi noin 1,6 prosenttia vuodesta 2015. Teollisuuden toimialoista suurimman käyttäjän, eli metsäteollisuuden kulutus väheni mutta sen sijaan kemianteollisuudessa ja metallinjalostuksessa sekä muussa teollisuudessa kulutus kasvoi vuodesta 2015.

Vuonna 2016 sähkön nettotuonti nousi ennätyslukemiin. Kokonaiskulutuksesta yli viidennes, 22,3 prosenttia, katettiin nettotuonnilla. Eniten sähköä tuotiin Ruotsista, vaikka tuonti hieman laskikin. Venäjältä tuodun sähkön määrä puolestaan kasvoi jopa 50 prosentilla.

Sähköntuotannon päästöt hiilestä, maakaasusta ja turpeesta olivat vuonna 2016 6,9 miljoonaa tonnia hiilidioksidia, noin 8 prosenttia enemmän vuoteen 2015 verrattuna. Kasvu johtui kivihiilen käytön lisääntymisestä. Suomessa vuonna 2016 tuotetusta sähköstä 78 prosenttia oli kasvihuonekaasupäästötöntä. Vuonna 2017 vastaava lukema oli 80 %. Myös sähköntuotannon päästöt laskivat vuodesta 2016 vuoteen 2017. Vuonna 2017 päästöt olivat 5,8 miljoonaa tonnia hiilidioksidia.

Sähkönkulutuksen päästöjä voivat vähentää kaikki kunnan sähkönkuluttajat: julkiset toimijat, elinkeinoelämä ja asukkaat. Suunnittelun ja rakentamisen aikana tehdyt ratkaisut vaikuttavat merkittävästi asumisen

-VIROCOY2018

energiankäytön tasoon. Kulutukseen voi vaikuttaa säästämällä sähköä sekä toteuttamalla energiatehokkuutta parantavia toimia. Kunnat voivat esimerkiksi suosia ja kannustaa paikalliseen uusiutuvan energian pientuotantoon ja vaikuttaa omistamiensa energiayhtiöiden vähäpäästöisemmän tuotannon kehittämiseen. Sähkölämmitetyissä rakennuksissa asukkaat voivat vähentää sähkönkulutustaan esimerkiksi kiinnittämällä huomiota sopivaan huonelämpötilaan ja rajoittamalla lämpimän veden käyttöä. Kaikissa rakennuksissa sähkönkulutusta voidaan pienentää suunnittelemalla valaistus mahdollisimman energiatehokkaaksi.

CO2-raportissa käytetyt sähkönkulutuksen päästökertoimet (vuosikeskiarvot koko Suomen tasolla) on esitetty taulukossa 3.

Taulukko 3. CO2-raportin sähkönkulutuksen keskimääräiset päästökertoimet 2011-2017. Vuoden 2017 päästökerroin on ennakkotieto.

t CO2-ekv/GWh 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017* Asuminen, maatalous, palvelut, rakentaminen 200 132 160 131 104 109 94

CO2-raportissa sähkönkulutus lasketaan viikkotasolla, ja sähkönkulutuksen päästökerroin kuukausittain. Näin ollen sähkölämmitykselle saadaan käytännössä suurempi päästökerroin kuin kuluttajien sähkönkulutukselle, sillä sähkölämmitystä käytetään enemmän talviaikaan, jolloin päästökerroin on keskimäärin suurempi kuin kesällä. Sähkönkulutuksen päästökerroin vuosien 2012-2017 eri kuukausina on esitetty kuvassa 1.

250

200

.t::.150 3: I!> ';::, 0 u +"' 100

50

2012 -2013 -2014 -2015 -2016 2017*

.... .. .. . ·· . .. .. ..

0 .;:,v .;:,v .;:,v .;:,v .;:,v .;:,v .;:,v vv .;:,v .;:,v vv .;:,v -~ -~ ~cf ~ 2f -~ -~ 2f cf ~ lf ~ ~ ~ ~ ~ e" ~~ q} c,..::...:,;;. ,et ,7> ,§-

.__'?>~ q} lb' ~ ~ ·',O ~ ~ .__o ~ ~

Kuva 1. Sähkönkulutuksen päästökerroin kuukausitasolla vuosina 2012-2017, laskettuna hyödynjakomenetelmällä Energiateollisuus ry:n aineistosta. Vuoden 2017 tieto on ennakkotieto.

-VIROCOY2018

Kuvassa 2 on verrattu Imatran kuluttajien sähkönkulutuksen päästöjen osuutta kokonaispäästöistä (ilman teollisuutta) kuluttajien sähkönkulutuksen osuuteen keskimääräisessä CO2-raportin kunnassa vuonna 2016.

Kuluttajien sähkönkulutus 10,8%

Kuluttajien sähkönkulutus/ kaikki kunnat 8,1%

Kuva 2. Kuluttajien sähkönkulutuksen päästöjen osuus kokonaispäästöistä (ilman teollisuutta) Imatralla ja CO2-raportin kunnissa keskimäärin vuonna 2016.

Kuvassa 3 on esitetty kuluttajien sähkönkulutuksen päästöjen kehitys Imatralla vuonna 2006 ja vuosina 2008- 2017. Vuoden 2017 tieto on ennakkotieto. Kuluttajien sähkönkulutuksen päästöt kasvoivat 3 prosenttia vuodesta 2015 vuoteen 2016. Päästöjen kasvuun vaikutti sähkön päästökertoimen kasvu. Ennakkotiedon mukaan sähkönkulutuksen päästöt laskivat vuonna 2017, johtuen sähkön tuotannon hiilidioksidipäästöjen laskusta.

35

30

25

~ QJ I N 0 u ~

20

15

10

5

0 2006 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017*

• Kuluttajien sähkönkulutus 15,4 26,5 24,9 29,7 23,5 15,3 18,6 15,2 11,5 11,8 9,9

Kuva 3. Kuluttajien sähkönkulutuksen päästöjen kehitys Imatralla vuonna 2006 ja vuosina 2008-2017. Vuoden 2017 tieto on ennakkotieto.

-VIROCOY2018

LAPPEENRANNASTA EKOenergia-KAUPUNKI

Lappeenrannan kaupungin kiinteistöissä käytetään ainoastaan metsä- ja tuulivoimalla tuotettua sähköä. Kaupunki teki vuonna 2016 EKOenergia sopimuksen, joka kattaa vuodet 2017-2020.

EKOenergia on sähkön ympäristömerkintä, jolla on julkisesti saatavilla olevat tuotantokriteerit sekä sähkömarkkinoista riippumaton julkinen valvonta.

EKOenergian käyttöönotto on askel kohti kaupungin kunnianhimoisten päästövähennystavoitteiden toteutumista. Lisäksi se toimii hyvänä mallina seudun yrityksille ja asukkaille.

Useat kaupungit käyttävät uusiutuvaa sähköä mutta Lappeenranta lienee yksi ensimmäisistä, ellei ensimmäinen kaupunki, joka otti sähkönhankinnassaan käyttöönsä kestävyyskriteerit.

Lähde: Suomen luonnonsuojeluliitto

-VIROCOY2018

4. Rakennusten lämmitys

Suomessa huomattava osa energiankulutuksesta ja kasvihuonekaasupäästöistä aiheutuu rakennusten lämmityksestä. Kuntalaiset voivat vaikuttaa lämmityksestä aiheutuviin päästöihin esimerkiksi alentamalla sisälämpötilaa, parantamalla rakennusten energiatehokkuutta sekä toteuttamalla lämmitystapamuutoksia. Ympäristöystävällisiä, päästöjä vähentäviä lämmitysjärjestelmiä ovat esimerkiksi maalämpö, puupolttoaineet sekä aurinkokeräimet. Kunnat voivat tukea uusiutuviin energianlähteisiin siirtymistä energianeuvonnan ja tiedotuksen keinoin, esimerkiksi tarjoamalla tietoa lämmitystapamuutoksista ja uusiutuvan energian pientuotannosta. Lisäksi kunnissa voidaan vaikuttaa lämmitysenergian kulutukseen ja siitä syntyviin päästöihin omien rakennusten järkevällä lämmityksellä ja lämmityksen suunnittelulla. Rakennusten ja kunnallistekniikan fossiilisia polttoaineita korvaamalla saavutetaan päästövähennyksiä ja kustannussäästöjä.

Kaukolämmön tuottaminen lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksissa on kaukolämmön energiatehokkain vaihtoehto. Päästöjä voidaan vähentää kunnassa myös käyttämällä uusiutuvaa energiaa tai teollisuuden ylijäämälämpöä. Fossiilisia polttoaineita, kuten öljyä tai kivihiiltä käytettäessä päästöt nousevat korkeiksi. Monissa C02-raportin kunnissa on viime vuosien aikana siirrytty käyttämään uusiutuvia energianlähteitä, kuten haketta ja muita puupolttoaineita. Niiden käyttö on korvannut esimerkiksi öljyn, maakaasun ja turpeen käyttöä. Näille kunnille on tyypillistä kaukolämmön tuotannon päästöjen suurikin vaihtelu vuosittaisen polttoainejakauman mukaan.

Myös yhdyskuntajätteen hyödyntäminen kaukolämmöntuotannon polttoaineena on viime vuosina yleistynyt merkittävästi. Kunnissa, joissa jätteenpoltolla tuotetaan kaukolämpöä, on jätteenpolton päästä kansainvälisten laskentaohjeiden mukaisesti mukana kaukolämmönkulutuksen päästössä. Energiahyödynnettyjen yhdyskuntajätteiden sisältämät bioperäiset jakeet (kuten puu, pahvi, kartonki), vähentävät kasvihuonekaasupäästöjä, mikäli niillä korvataan fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Yhdyskuntajäte sisältää kuitenkin usein myös merkittävästi muovia. Muovi sisältää fossiilisista lähteistä peräisin olevaa hiiltä, joka vapautuu polton yhteydessä aiheuttaen päästöjä.

-VIROCOY2018

Rakennusten lämmitystarvetta eri vuosina voidaan vertailla lämmitystarveluvulla, joka lasketaan päivittäisten ulko- ja sisälämpötilojen erotuksena (ks. taulukko 1). Kuvassa 4 on esitetty Imatran lämmitystarveluvut vuonna 2006 ja vuosina 2008-2017. Kuvasta nähdään, että tällä aikavälillä lämpimin vuosi on ollut 2015 ja kylmin vuosi 2010. Lämmitystarveluvun vuosittaisen vaihtelun vaikutus päästöihin on usein suurempaa kuin vuosittaiset muutokset erillislämmitettyjen rakennusten lämmitysmuodoissa. Pidemmällä tähtäimellä muutokset rakennusten lämmitysmuodoissa näkyvät päästökehityksessä selvemmin.

6000

5000

:J ..:.:: :J Cl.I 4000 > ... ni +-' 111 > -~ E 3000 E :ni ....I

2000

1000

0 2006 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017

Kuva 4. Imatran lämmitystarveluvut vuonna 2006 ja vuosina 2008-2017.

Öljyllä, sähköllä ja maalämmöllä lämmitettyjen rakennusten energiantarve on laskettu CO2-raportin mallilla. Laskennan lähtötietoina ovat Tilastokeskuksen rakennuskannasta saadut kuntakohtaiset rakennusten pinta­ alatiedot käyttötarkoituksen mukaan sekä kunnan vuosittainen lämmitystarve. Mallissa hyödynnetään myös Tilastokeskuksen tilastoa rakennusten lämmityksen energiankulutuksesta koko Suomessa, sekä Motiva Oy:n tietoja lämpimän käyttöveden lämmityksen energiantarpeesta rakennuksen käyttötarkoituksen mukaan. Tiedot maakaasun kulutuksesta rakennusten lämmitykseen saatiin maakaasun jakelijoilta.

-VIROCOY2018

Kuvassa 5 on esitetty Imatran rakennusten lämmityksen päästöjen osuus kokonaispäästöistä ilman teollisuutta vuonna 2016.

V Sähkölämmitys 9,6%

Mu ut sektorit Rakennusten

lämmitys 43,7%

r--- Maalämpö 0,1%

~ Kaukolämpö 5,8%

~ Erillislämmitys 28,2%

Kuva 5. Rakennusten lämmityksen päästöjen osuus kokonaispäästöistä (ilman teollisuutta) Imatralla vuonna 2016 ja sektorin jakautuminen eri päästölähteisiin.

Puupolttoaineen kulutus rakennusten erillislämmityksessä perustuu Metlan tilastoon polttopuun käytöstä. Puun pienkäyttöä koskeva kartoitus toteutetaan noin kymmenen vuoden välein.

Tiedot kaukolämmön tuotannon polttoaineista on saatu kaukolämmön toimittajalta. Sähkön ja kaukolämmön yhteistuotannon polttoaineet on jaettu sähkölle ja kaukolämmölle hyödynjakomenetelmää käyttäen.

Rakennusten lämmityksen päästöt on laskettu perustuen polttoainekohtaisiin päästökertoimiin sekä sähkönkulutuksen päästökertoimeen. Polttoaineiden COrpäästöt on laskettu hyödyntäen Tilastokeskuksen polttoaineluokitusta.

Polttoaineen poltossa syntyy myös pieniä määriä CH4- ja N20-päästöjä. Näiden päästöjen määrä riippuu sekä käytettävästä polttoaineesta että polttoteknologiasta. CH4- ja N20-päästöt on laskettu käyttäen Kasvener­ mallin päästökertoimia.

Rakennusten lämmityksen päästöt vuonna 2016 olivat yhteensä 47,8 kt C02-ekv. Päästöt laskivat 27 % vuodesta 2015 vuoteen 2016. Kaukolämmityksen päästöt laskivat 78 % vuodesta 2015 vuoteen 2016. Kaukolämmön päästöjen merkittävä lasku johtui uuden biolämpökeskuksen käyttöönotosta. Biolämpökeskuksessa kaukolämpöä tuotetaan pääosin metsähakkeella ja puunjalostusteollisuuden sivutuotteilla.

-VIROCOY2018

Rakennusten lämmityksen päästöjen kehitys Imatralla vuonna 2006 ja vuosina 2008-2017 on esitetty kuvassa 6. Kaukolämmön osalta vuoden 2017 tieto on ennakkotieto, joka on laskettu olettaen, että kaukolämmön tuotannon polttoainejakauma on sama kuin vuonna 2016. Kuvassa esitetyt maalämmön päästöt kuvaavat maalämpöpumppujen sähkönkulutuksen päästöjä. Maalämmön päästöjä tarkasteltaessa on otettava huomioon, että viime vuosina yleistyneen lämmitysmuodon tiedot eivät ole rakennuskantatilastossa välttämättä täysin ajan tasalla.

~ (1j I N 0 u ~

40 35 30 25 20 15 10 5 0

Kauko­ lämpö

Sähkö­ lämmitys Maalämpö Erillis­

lämmitys • 2006 30,2 25,8 29,7

• 2008 29,6 14,0 28,6

• 2009 31,8 18,2 0,1 31,2

• 2010 33,7 26,3 0,1 35,1 2011 31,3 18,4 0,1 29,2

• 2012 35,1 13,5 0,1 31,8

• 2013 32,3 14,5 0,1 28,9

• 2014 33,0 11,2 0,1 29,1

• 2015 29,3 9,0 0,1 27,3

• 2016 6,4 10,5 0,1 30,8 2017* 6,3 9,0 0,1 30,6

Kuva 6. Rakennusten lämmityksen päästöjen kehitys Imatralla vuonna 2006 ja vuosina 2008-2017. Vuoden 2017 tieto on ennakkotieto.

MON/POLTTOA/NEVOIMALA/TOS OTETTIIN KÄYTTÖÖN NAANTALISSA

Naantalin monipolttoainevoimalaitoksen rakennustyöt alkoivat vuonna 2015 ja se otettiin käyttöön vuonna 2017. Voimalaitos korvaa osittain Naantalissa noin 50 vuotta käytössä olleen hiilivoimalaitoksen.

Käyttöönottovaiheessa biopolttoaineen osuus käytetyistä polttoaineista on vuositasolla noin 45 prosenttia. Vuonna 2018 rakennettavan kuljetinjärjestelmän myötä biopolttoaineiden osuus nousee 60-70 prosenttiin. Uuden laitoksen valmistumisen myötä Turun seudun kaukolämmöstä lähes puolet tuotetaan uusiutuvilla energianlähteillä. Tavoitteena on, että vuoteen 2020 mennessä yli puolet sähköstä ja lämmöstä olisi tuotettu uusiutuvalla energialla.

Turun Seudun Energian mukaan laitos tulee vähentämään energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä 420 000 tonnia vuodessa vuonna 2018.

Lähde: Turun Seudun Energiantuotanto Oy

-VIROCOY2018

5. Liikenne

Liikenteestä aiheutuu noin viidennes Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Päästöjen lisäksi ympäristöhaasteita aiheuttavat ilmanlaadun heikkeneminen, melu ja vaikutukset pohjavesiin. Kunnat voivat vaikuttaa tieliikenteen päästöihin tukemalla joukko- ja kevyttä liikennettä, autokannan uudistumista sekä vähäpäästöistä ajoneuvoteknologiaa. Vähäpäästöisten autojen yleistymiseen kunnissa voidaan vaikuttaa esimerkiksi varaamalla niille pysäköintipaikkoja ja alentamalla niiden pysäköintimaksuja. Kuntalaiset puolestaan voivat vähentää liikenteen päästöjä suosimalla joukkoliikennettä sekä kävelyä ja pyöräilyä ja välttämällä turhia ajomatkoja. Moniautoisissa talouksissa useamman ajoneuvon tarpeellisuutta voidaan harkita. Useamman auton tarve pienenee esimerkiksi kimppakyytejä suosimalla.

Kuvassa 7 on esitetty tieliikenteen päästöjen osuus Imatran kokonaispäästöistä ilman teollisuutta vuonna 2016.

Mu ut sektorit Tieliikenne 35,5%

Kunnan kadut ja tiet V 1s,3%

Päätiet 16,5%

VMoottoc;pyöcät ja mopot 0,7%

Kuva 7. Tieliikenteen päästöjen osuus kokonaispäästöistä (ilman teollisuutta) Imatralla vuonna 2016 ja sektorin jakautuminen eri päästölähteisiin.

-VIROCOY2018

Tieliikenteen päästölaskenta perustuu VTI:n LIISA-malliin2, jossa lasketaan päästöt eri ajoneuvotyypeille ja

tieluokille. LIISA-malli on yksi VTI:n LIPASTO järjestelmän viidestä mallista. Mallilla tuotetaan Suomen viralliset vuosittaiset päästömäärät EU:lle, YK:lle ja Suomen tilastoihin. Laskenta perustuu kahteen pääelementtiin, autokohtaisiin vuosisuoritteisiin (km/a) ja suoritekohtaisiin päästökertoimiin (g/km). Kuntakohtaisessa laskennassa maantiesuoritteen lähtökohtana on Liikenneviraston ilmoitus maantiesuoritteesta kunnittain. Katusuorite jaetaan kunnille niiden väkiluvun suhteessa, lukuun ottamatta suurimpia kaupunkeja, joiden osalta katuliikennesuoritteesta on tarkempaa tietoa. Mallissa käytettyihin päästökertoimiin vaikuttavat polttoaineiden bio-osuudet. Polttoaineiden bio-osuudet laskivat huomattavasti vuodesta 2015 vuoteen 2016, mikä johti tieliikenteen päästöjen kasvuun lähes kaikissa kunnissa. Biopolttoaineiden osuus polttoaineissa on vähentynyt, koska niitä koskevaa jakeluvelvoitetta on toteutettu lainsäädännön antaman mahdollisuuden mukaan etupainotteisesti.

Tieliikenteen päästöt Imatralla vuonna 2006 ja vuosina 2008-2017 on esitetty kuvassa 8. Autojen (henkilö- ja pakettiautot, kuorma-autot ja linja-autot) päästöt on esitetty pääteille ja kunnan kaduille ja teille. Moottoripyörien ja mopojen päästöt on esitetty erikseen. Tieliikenteen päästöt kasvoivat 8 prosenttia vuodesta 2015 vuoteen 2016.

50

45

40

35 > ~

30 QJ I N 0

25 u .... ~ 20

15

10

5

0 2006 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017*

Yhteensä 44,6 43,7 41,0 42,4 41,5 40,6 40,1 38,5 35,9 38,8 37,9

• Moottoripyörät ja mopot 0,6 0,7 0,7 0,7 0,8 0,8 0,8 0,8 0,8 0,7

• Päätiet 19,7 19,8 18,5 19,6 19,3 19,2 18,8 18,1 16,8 18,0

• Kunnan kadut ja tiet 24,3 23,2 21,8 22,1 21,5 20,6 20,4 19,6 18,4 20,0

Kuva 8. Tieliikenteen päästöt Imatralla vuonna 2006 ja vuosina 2008-2017. Vuoden 2017 tieto on ennakkotieto, joka perustuu liikennemäärien muutoksiin kunnan alueella.

2 vrr 2017: LIISA 2016, http://lipasto.vtt.fi/inventaario.htm

-VIROCOY2018

Tieliikenteen päästöjen lisäksi Imatralla on laskettu sataman ja rautateiden päästöt vuosille 2006, 2011 ja 2016 (kuva 9). Sataman päästöjen laskenta perustuu VTI:n MEERl3-malliin. Raideliikenteen päästölaskennassa on käytetty VTI:n RAILl-mallin4 diesel-vetureiden päästötietoja5 Imatran kautta kulkeville rataosuuksille. Imatran osuus rataosuuksien päästöistä on laskettu raidepituuksien suhteen avulla. Ratapihojen päästöt sisältyvät laskentaan.

Tieliikenteen, rautateiden ja sataman yhteenlasketut päästöt ovat laskeneet tarkastellun aikasarjan jokaisena vuonna. Yhteenlasketut päästöt ovat laskeneet 15 % vuodesta 2006 vuoteen 2016. Rautateiden päästöt laskivat 49 % vuodesta 2006 vuoteen 2016, sataman 28 % ja tieliikenteen 13 %.

50,0

45,0

40,0

35,0

30,0 > .lo:: QI I N 0 25,0 u .... .lo::

20,0

15,0

10,0

5,0

0,0 2006 2011 2016

• Satama 0,7 0,5 0,5

• Rautatiet 1,6 0,7 0,8

• Tieliikenne 44,6 41,5 38,8

Kuva 9. Sataman, rautateiden ja tieliikenteen päästöt Imatralla vuosina 2006, 2011 ja 2016.

3 vrr 2017, MEERI 2016, http://lipasto.vtt.fi/meeri/index.htm 4 vrr 2017, RAILI 2016, http://lipasto.vtt.fi/raili/index.htm 5 Rautateiden sähkönkulutuksen päästöt ovat mukana kuluttajien sähkönkulutuksessa.

-VIROCOY2018

KAUPUNKIAUTOKOKEILU KOTKASSA

Kotkassa vuoden 2017 alussa käynnistyneessä kokeilussa kokeillaan henkilöautojen yhteiskäyttöä. Kokeilu toteutetaan kahdella kaupungin omistamalla sähköautolla. Autot ovat päivisin kaupungin käytössä ja iltaisin ja viikonloppuisin vapaaehtoisen testiryhmän käytössä. Kokeilun tavoitteena on tehostaa kaupungin autojen käyttöä ja edistää ympäristöystävällistä autoilua. Lisäksi sillä pyritään täydentämään joukkoliikennettä, kevyttä liikennettä ja muita liikkumispalveluja.

Kaksi vuotta kestävään kokeiluun on valittu noin 50 kaupunkilaista ja muutamia yrityksiä. Mikäli kokeilu on onnistunut, voidaan kaupunkiautotoimintaa laajentaa Kotkassa.

Kotkan kaupungin lisäksi kokeilussa ovat mukana OP Kulku-palvelu, Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu, kotkan Energia, Karhu Voima ja Cursor.

lähde: YLE, Kymen Sanomat

-VIROCOY2018

6. Maatalous

Maataloudesta aiheutuu noin 10 prosenttia Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Maatalouden päästöt aiheutuvat eläinten ruuansulatuksesta, lannasta sekä peltoviljelystä. Merkittävimmät päästöt aiheutuvat maaperään lannoitteena lisätystä typestä sekä tuotantoeläinten ruuansulatuksesta. Nykyisellä tasolla maatalouden päästöt ovat pysyneet jo yli kymmenen vuoden ajan mutta verrattaessa päästöjä vuoden 1990 tasoon päästöt ovat laskeneet noin 14 prosenttia. Päästöjen väheneminen johtuu pääasiassa väkilannoitteiden käytön vähenemisestä. Päästöjen laskuun on lisäksi vaikuttanut maatalouden rakennemuutos, josta on seurannut tilojen lukumäärän lasku, tilakoon kasvu ja muutokset kotieläinten määrissä. Esimerkiksi nautojen ruuansulatuksen päästö ovat laskeneet nautojen määrän vähenemisen myötä. Myös viljan viljelyala ja tuotanto ovat hiukan pienentyneet viimeisten parinkymmenen vuoden aikana.

Maatilojen kasvihuonekaasupäästöihin voidaan vaikuttaa siirtymällä uusiutuvan energian käyttöön, huolehtimalla peltomaan rakenteesta ja kasvattamalla peltojen hiilinieluja. Suosimalla typensitojakasveja teollisen typpilannoitteen sijaan voidaan vähentää lannoiteteollisuuden päästöjä. Lannan varastointi- ja käsittelytapoja suunnittelemalla ravinteet saadaan tehokkaammin kiertoon ja kasvien käyttöön, ilmaan haihtumisen sijaan. Kiertotalous on ollut näkyvästi esillä viime vuosina ja se on tärkeä osa useiden ympäristöongelmien ratkaisua.

Eläinten ruuansulatuksen ja lannankäsittelyn päästöt on laskettu perustuen eläinten lukumäärään sekä Suomen kasvihuonekaasuinventaarion eläintyyppikohtaisiin päästökertoimiin. Laskennassa ovat mukana seuraavat eläintyypit: nautaeläimet (5 eri luokkaa), hevoset, ponit, lampaat, vuohet, siat, porot ja siipikarja (6 eri luokkaa).

Eläinten lukumäärätiedot on saatu Maaseutuviraston (Mavi) maaseutuelinkeinohallinnon tietojärjestelmästä ja Suomen Hippos ry:stä.

Peltoviljelystä aiheutuu N20-päästöjä, sillä pieni osa pelloille lisätystä typestä muodostaa N20:ta. Päästölaskennassa ovat mukana synteettinen typpilannoitus, lannan käyttö lannoitteena, kasvien niittojäännös ja typpeä sitovat kasvit. Lisäksi laskennassa ovat mukana peltojen kalkituksen COi-päästö, sekä epäsuorat N20- päästöt muiden typpiyhdisteiden laskeuman sekä typen huuhtouman seurauksena.

Peltoviljelyn päästölaskennan pohjana ovat Maaseutuvirasto Mavin viljelypinta-ala tiedot seuraaville kasveille: apilansiemen, herne, kaura, kevätvehnä, kukkakaali, lanttu, ohra, peruna, porkkana, punajuuri, ruis, seosvilja, sokerijuurikas, syysvehnä, tarhaherne, valkokaali ja öljykasvit. Lisäksi on käytetty tietoa koko viljelypinta­ alasta. Päästöt on laskettu käyttäen Suomen kasvihuonekaasu inventaarion menetelmiä.

-VIROCOY2018

Kuvassa 10 on esitetty maatalouden osuus Imatran kokonaispäästöistä ilman teollisuutta vuonna 2016.

Mu ut sektorit Maatalous 2,2%

Eläinten ruuansulatus 0,3% t Lannankäsittelv 0,1%

Lanta laitumella 0,1%

Lanta lannoitteena 0,1%

~

Synteettinen lannoitus 0,9%

------- Kalkitus 0,3%

Niittojäännös ja typpeä sitovat kasvit

0,1%

Epäsuora päästö 0,4%

Kuva 10. Maatalouden päästöjen osuus kokonaispäästöistä (ilman teollisuutta) Imatralla vuonna 2016 ja sektorin jakautuminen eri päästölähteisiin.

-VIROCOY2018

Kuvassa 11 on esitetty maatalouden päästöjen kehitysvuonna 2006 ja vuosina 2008-2017.

3,0

2,5

2,0 > 1,5 .i.i: Cll I 1,0 N 0 u 0,5 ... .i.i:

0,0 Eläinten ruuansulatus Lannankäsittely Peltoviljely

• 2006 0,8 0,3 2,4

• 2008 0,7 0,3 1,9

• 2009 0,5 0,2 1,7

• 2010 0,5 0,2 2,2

2011 0,4 0,2 2,1

• 2012 0,3 0,2 2,1

• 2013 0,4 0,2 2,1

• 2014 0,3 0,2 2,0

• 2015 0,3 0,1 2,0

• 2016 0,3 0,1 2,0

2017* 0,1 0,1 1,9

Kuva 11. Maatalouden päästöjen kehitys Imatralla vuonna 2006 ja vuosina 2008-2017 jaettuna eläinten ruuansulatuksen, lannankäsittelyn ja peltoviljelyn päästöihin.

KASVISRUOKAA KOULULAISTEN MAKUUN

Suomen ympäristökeskuksen hankkeessa testataan kasvisruoan houkuttelevuuden lisäämistä kouluruokailussa. Hanke tavoittelee uudenlaisen yhteistyön kehittämistä ja oppimista oppilaiden, koulun, ruokapalveluiden ja vanhempien kesken. Yksi kasviruokien kokeilu kaupungeista on Jyväskylä.

Kokeilut pohjautuvat uusiin kouluruokasuosituksiin, jotka kehottavat vähentämään punaisen lihan ja lihajalosteiden käyttöä sekä lisäämään sesonginmukaisten kasvisten käyttöä. Kasvisten lisäämistä perustellaan terveys- ja ympäristöhyödyillä.

Jyväskylässä kasvisruokaan on panostettu jo viisi vuotta ja kasvisruoan kulutus on koko ajan kasvanut. Uusia ruokia on pyritty kehittämään niin, että ne maistuisivat lapsille ja nuorille ja nousisivat aidosti toiseksi vaihtoehdoksi kouluruokalistalle. Kasvisnuudeliwokki onkin yksi uusista kouluruokahiteistä Jyväskylässä!

Lähde: YLE

-VIROCOY2018

7. Jätehuolto

Jätehuollon päästöt koostuvat kiinteän jätteen kaatopaikkasijoituksesta ja laitoskompostoinnista, sekä jäteveden käsittelystä. Noin puolet kaikista metaanipäästöistä syntyy kaatopaikoilla ja jätevedenpuhdistamoilla. Kaatopaikkojen metaanipäästöjä voidaan vähentää edistämällä eloperäisen jätteen kompostointia tai mädättämistä. Mädättämisessä syntynyt biokaasu voidaan käyttää liikenteen tai energiantuotannon polttoaineena. Tämä vähentää sekä kaatopaikkasijoituksen että kaukolämmöntuotannon päästöjä.

Yhdyskuntajätteen sijoittaminen kaatopaikoille on vähentynyt voimakkaasti viime vuosina. Vain noin kolme prosenttia yhdyskuntajätteestä sijoitettiin kaatopaikalle vuonna 2016. Nykyään jäte hyödynnetään joko energiakäytössä tai materiaalina. Energiakäyttö on viime vuosina ollut vallitseva käsittelytapa ja jätteestä on lyhyessä ajassa tullut merkittävä polttoaine kaukolämmön tuotannossa. Kunnissa, joissa jätteenpoltolla tuotetaan kaukolämpöä, on jätteenpolton päästä mukana kaukolämmönkulutuksen päästössä.

Vuosituhannen vaihteen jälkeen yhdyskuntajätteen määrä Suomessa on ollut noin 2,4-2,8 miljoonaa tonnia vuosittain. Asukasta kohti laskettuna määrä on vakiintunut noin viiteensataan kiloon vuodessa. Kuntalaiset voivat vaikuttaa jätehuollon päästöihin vähentämällä jätteen syntyä ja tehostamalla lajittelua ja kierrätystä. Erityisesti palvelutoimialoilta, kuten kaupasta, kertyvien kuitupakkausten materiaalihyödyntämisaste on korkea. Biojätteen määrän vähenemiseen vaikutetaan esimerkiksi ruuan hävikkiä pienentämällä.

Kaatopaikalla osa orgaanisesta jätteestä hajoaa anaerobisesti vuosien ja vuosikymmenien kuluessa tuottaen metaania. Hajoavia jätejakeita ovat esimerkiksi elintarvikejäte, puutarhajäte, paperi ja pahvi. Sen sijaan esimerkiksi muovit, lasi ja metalli eivät hajoa kaatopaikalla lainkaan. Kaatopaikoilla osa orgaanisestakin jätteestä jää hajoamatta ja varastoituu kaatopaikalle pitkäksi ajaksi.

Kaatopaikan ratkaisuilla voidaan vaikuttaa metaanipäästöjen syntyyn. Kaatopaikkakaasun talteenotolla saadaan muodostunutta metaania talteen, ja sitä voidaan hyödyntää energiana tai polttaa soihtupolttona, jolloin metaani palaa hiilidioksidiksi. Kaatopaikan hapettavan pintakerroksen avulla voidaan osa metaanista hapettaa hiilidioksidiksi.

Kaatopaikalla muodostuvan metaanin määrää arvioidaan dynaamisella mallilla, joka ottaa huomioon eri vuosina kaatopaikalle sijoitetut jätemäärät, jätteen tyypin, kaatopaikkakaasun talteenoton ja hapettumisen pintakerroksessa. Suomen ympäristökeskus (SYKE) on kehittänyt tätä tarkoitusta varten jäteyhtiöille laskentamallin.

Toiminnassa olevien yhdyskuntajätteen kaatopaikkojen päästötiedot perustuvat jätehuoltoyhtiön päästöarvioon. Syntypaikkaperusteista laskentaa varten kaatopaikkojen päästöt jaettiin jätehuoltoyhtiön toiminta-alueen kunnille asukasluvun suhteessa, sillä tietyn alueen kuntien asukaskohtaiset jätemäärät eivät yleensä vaihtele merkittävästi.

Kaatopaikoilla anaerobisesti hajoavat jätejakeet tuottavat päästöjä vielä kymmeniä vuosia kaatopaikkasijoituksen jälkeen. Näin ollen laskentaan otettiin mukaan myös suljettuja yhdyskuntajätteen kaatopaikkoja. Päästöt arvioitiin SYKE:n jätemallilla hyödyntäen käytettävissä olevaa tietoa sijoitetuista jätejakeista, kaatopaikan toimintavuosista sekä kaatopaikkakaasun talteenotosta. Tietojen saatavuus ja tarkkuus kuitenkin vaihteli kunnittain.

Kunnan alueella sijaitsevien teollisuuden kaatopaikkojen päästöt laskettiin SYKE:n jätemallilla perustuen VAHTI-tietokannan jätemäärätietoihin sekä teollisuuslaitoksilta saatuihin tietoihin.

-VIROCOY2018

Kompostoinnin päästöt laskettiin perustuen VAHTI-tietokannan tietoihin kompostointilaitoksissa käsitellyistä jätejakeista. Päästöt laskettiin käyttäen Suomen kasvihuonekaasuinventaarion päästökertoimia. Useiden kuntien yhteisten kompostointilaitosten päästöt jaettiin kunnille asukasluvun suhteessa.

Jäteveden käsittelystä syntyy CH4- ja N20-päästöjä. Yhdyskuntajäteveden CH4-päästöjen laskenta perustuu jätevedenkäsittelylaitoksille saapuvan orgaanisen aineksen (B0D7) kuormaan, ja N20-päästöjen laskenta jätevedenpuhdistamojen typpikuormaan vesistöihin. Nämä tiedot on saatu VAHTI-järjestelmästä, ja päästöt on laskettu käyttäen Suomen kasvihuonekaasuinventaarion menetelmiä. Useiden kuntien yhteisten jätevedenpuhdistamoiden tapauksessa päästöt on jaettu kunnille puhdistamalle saapuvan jätevesikuorman suhteessa.

Yhdyskuntajäteveden puhdistamoiden purun kuulumattomien asukkaiden jätevedenkäsittelyn päästöt on laskettu perustuen haja-asutusalueiden väkilukuun käyttäen Suomen kasvihuonekaasuinventaarion menetelmiä. CH4-päästö perustuu asukaskohtaiseen keskimääräiseen orgaanisen aineksen kuormaan, ja N20- päästö keskimääräiseen proteiininkulutukseen ja proteiinin typpisisältöön.

Teollisuuden jätevedenkäsittelyn päästöjen laskenta perustuu jätevedenkäsittelylaitosten orgaanisen aineksen (COD) sekä typen kuormitukseen vesistöihin. Myös tämä tieto on saatu VAHTI-järjestelmästä, ja päästöt on laskettu käyttäen Suomen kasvihuonekaasuinventaarion menetelmiä.

Kuvassa 12 on esitetty jätehuollon osuus Imatran kokonaispäästöistä ilman teollisuutta vuonna 2016.

Mu ut sektorit Jätehuolto 7,8%

Yhdyskuntajätteen kaatopaikat 1,3%

,___ Suljetut kaatopaikat 1,1%

l\_ Teollisuuden ~ kaatopaikat 0,7%

~~Kompostointi 0,7%

~ \_ Yhdyskuntajätevesi 0,7%

Teollisuuden jätevesi 3,3%

Kalankasvatus 0,0%

Kuva 12. Jätehuollon päästöjen osuus kokonaispäästöistä (ilman teollisuutta) Imatralla vuonna 2016 ja sektorin jakautuminen eri päästölähteisiin.

-VIROCOY2018

Jätehuollon päästöjen kehitys Imatralla vuonna 2006 ja vuosina 2008-2017 on esitetty kuvassa 13. Vuoden 2017 ennakkotietona on vuoden 2016 tieto.

9,0 8,0 7,0

> 6,0 ~ 5,0 Q)

I 4,0 N 0 3,0 u +-' 2,0 ~

1,0 0,0

Kiinteä jäte Jätevesi

• 2006 4,3 4,5

• 2008 5,6 4,8

• 2009 8,2 4,7

• 2010 6,9 4,2

2011 5,6 4,1

• 2012 5,3 4,1

• 2013 5,0 4,2

• 2014 4,4 4,4

• 2015 3,9 4,5

• 2016 4,1 4,4

2017* 4,1 4,4

Kuva 13. Jätehuollon päästöjen kehitys Imatralla vuonna 2006 ja vuosina 2008-2017. Vuoden 2017 ennakkotietona on vuoden 2016 tieto.

CIRCWASTE- MATERIAALIT KIERTOON

"CIRCWASTE - Kohti kiertotaloutta" on Suomen ympäristökeskuksen koordinoima seitsenvuotinen hanke, jonka tavoitteita ovat materiaalivirtojen tehokas käyttö, jätteen synnyn ehkäisy sekä materiaalien kierrätyksen edistäminen. Hanketta rahoittaa suurelta osin Euroopan Unionin LIFE-ohjelma.

CIRCWASTE-hanketta toteutetaan laajasti ympäri Suomea lähes kahdenkymmenen pilottihankkeen kautta. Toimintaa on erityisesti Varsinais-Suomen, Satakunnan, Keski-Suomen, Etelä-Karjalan ja Pohjois-Karjalan alueilla. Kierrätyspuistojen kehittäminen, uusien kierrätystoimintojen kehittäminen, muovijakeiden uudelleenkäyttäminen, ylijäämäruoan jakelun kehittäminen ja biokaasun tuotanto ovat muutamia esimerkkejä hankkeet kautta toteutettavista osahankkeista.

Hankkeen puitteissa toimii lisäksi Suomen ympäristökeskuksen ja Motivan perustama kiertotalouden palvelukeskus, joka tarjoaa asiantuntijatukea alueellisille toimijoille.

Lähde: materiaalitkiertoon.fi

-VIROCOY2018

8. Energian loppukulutus ja päästöt yhteensä Imatralla

Energian loppukulutus Imatralla vuonna 2016 oli yhteensä 723 GWh ilman teollisuutta. Kulutuksen jakautuminen eri sektoreille on esitetty kuvassa 14.

Tieliikenne 21%

Kuluttajien sähkön­ kulutus 16%

lämmitys 12%

Erillis­ lämmitys 27%

Kaukolämpö

Maalämpö 0%

Kuva 14. Energian loppukulutuksen jakautuminen eri sektoreille Imatralla vuonna 2016 ilman teollisuutta. Energian loppukulutus ei sisällä lämpöpumppujen tuottamaa uusiutuvaa energiaa, mutta sisältää niiden

käyttämän sähkön.

-VIROCOY2018

Imatran kasvihuonekaasujen päästöt vuonna 2016 olivat yhteensä 109,3 kt COi-ekv, ilman teollisuutta. Näistä päästöistä 11,8 kt COi-ekv aiheutui kuluttajien sähkönkulutuksesta ja 10,5 kt COi-ekv sähkölämmityksestä. Maalämmön osuus lämmitysmuotojakaumasta ja päästöistä on pieni, mikä johtuu osittain siitä, että rakennuskantatilaston tiedot eivät välttämättä ole täysin ajan tasalla. Päästöistä 6,4 kt C02-ekv aiheutui kaukolämmityksestä, 30,8 kt COi-ekv erillislämmityksestä, 38,8 kt C02-ekv tieliikenteestä, 2,4 kt COi-ekv maataloudesta ja 8,5 kt C02-ekv jätehuollosta (kuva 15).

Maa-

jien sähkön­ kulutus 11%

lämmitys 10% Maa-

0%

6% Tie-

Erillis­ lämmitys

28%

Kuva 15. Imatran päästöt sektoreittain vuonna 2016 ilman teollisuutta.

-VIROCOY2018

Kuvassa 16 on esitetty päästöjen kehitys sektoreittain vuonna 2006 ja vuosina 2008-2017.

so

~ Cll I N 0 u ~

45 40 ""1..ro-,

35 ...

30 .,.n. .. .JI Il , .... - 25 - - - ..

tt [L 20

IF - -

15 - - 10 - - l"L...

I"' ~ 5 H~ n- - - I 0

Kulutta- jien Sähkö- Maa- Kauko- Erillis- Tie- Maa- Jäte-

sähkön- lämmitys lämpö lämpö lämmitys liikenne talous huolto kulutus

• 2006 15,4 25,8 30,2 29,7 44,6 3,5 8,7

• 2008 26,5 14,0 29,6 28,6 43,7 2,8 10,5

• 2009 24,9 18,2 0,1 31,8 31,2 41,0 2,5 12,9

• 2010 29,7 26,3 0,1 33,7 35,1 42,4 2,9 11,1

2011 23,5 18,4 0,1 31,3 29,2 41,5 2,8 9,7

• 2012 15,3 13,5 0,1 35,1 31,8 40,6 2,6 9,5

• 2013 18,6 14,5 0,1 32,3 28,9 40,1 2,6 9,2

• 2014 15,2 11,2 0,1 33,0 29,1 38,5 2,5 8,8

• 2015 11,5 9,0 0,1 29,3 27,3 35,9 2,4 8,4

• 2016 11,8 10,5 0,1 6,4 30,8 38,8 2,4 8,5

2017* 9,9 9,0 0,1 6,3 30,6 37,9 2,2 8,5

Kuva 16. Päästöt sektoreittain Imatralla vuonna 2006 ja vuosina 2008-2017 ilman teollisuutta. Vuoden 2017 tieto on ennakkotieto.

-VIROCOY2018

Kuvassa 17 on esitetty päästöjen kehitys yhteensä ja asukasta kohden vuonna 2006 ja vuosina 2008-2017 ilman teollisuutta. Imatran päästöt ilman teollisuutta laskivat 12 prosenttia vuodesta 2015 vuoteen 2016. Keskimäärin päästöt kasvoivat CO2-raportin kunnissa 8 prosenttia.

7

6

V) l'O ~ ::::, V) l'O ....... ~ a,

I N 0 u ....

5

4

3

2

1

200

180

160

140

> 120

~ a, I N 0

100 u .... ~ 80

60

40

20

0 0 2006 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017*

- Päästöt yhteensä 158,0 155,6 162,5 181,3 156,5 148,5 146,3 138,4 124,0 109,3 104,4

-Päästöt as. kohden 5,3 5,4 5,7 6,4 5,5 5,2 5,2 4,9 4,5 4,0 3,8

Kuva 17. Päästöt yhteensä ja asukasta kohden Imatralla vuonna 2006 ja vuosina 2008-2017 ilman teollisuutta. Vuoden 2017 tieto on ennakkotieto.

-VIROCOY2018

9. Asukaskohtaisten päästöjen vertailu

Imatran asukasta kohti lasketut päästöt olivat vuonna 2016 yhteensä 4,0 t COi-ekv ilman teollisuutta, kun ne kaikissa CO2-raportissa mukana olevissa kunnissa vaihtelivat välillä 3,3-14,1 t COi-ekv.

Kuvassa 18 on verrattu Imatran vuoden 2016 asukaskohtaisia päästöjä keskimääräisen CO2-raportin kunnan päästöihin. Mukana vertailussa ovat kauko-, erillis- ja sähkölämmitys, maalämpö, kuluttajien sähkönkulutus, tieliikenne, maatalous ja jätehuolto.

3,0 • Imatra • C02-raportti

2,5

VI ra .:.:: 2,0 :::s VI ra ...... > .:.:: Cl.I 1,5 I N 0 u ....

1,0

0,5

0,0 Kuluttajien Sähkö- Maalämpö Kaukolämpö Erillis- Tieliikenne Maatalous Jätehuolto sähkön- lämmitys lämmitys kulutus

Kuva 18. Asukaskohtaisten päästöjen vertailu keskimääräiseen CO2-raportin kuntaan vuonna 2016.

Kuvasta 18 nähdään, että Imatran päästöt kuluttajien sähkönkulutuksesta olivat vuonna 2016 0,4 t CO2- ekv/asukas, eli noin 10 % pienemmät kuin CO2-raportin kunnissa keskimäärin. Koska CO2-raportissa käytetään kaikille kunnille samaa, Suomen keskimääräistä päästökerrointa, johtuvat erot päästöissä ainoastaan eroista sähkön kulutuksessa. Sähkönkulutus kotitalouksissa ja palveluissa riippuu monista tekijöistä. Asukasta kohti laskettu sähkönkulutus on yleensä keskimääräistä suurempaa kunnissa, joissa on paljon loma-asukkaita, kunnissa joissa on selvästi enemmän työpaikkoja kuin asukkaita, sekä kunnissa, joissa tarjotaan palveluja myös naapurikuntiin.

Imatran asukasta kohti lasketut päästöt rakennusten lämmityksestä olivat yhteensä 1,7 t COi-ekv. Rakennusten lämmityksen asukaskohtainen päästö CO2-raportin kunnissa vaihteli välillä 1,0-4,0 t COi-ekv keskiarvon ollessa 2,1 t COi-ekv/asukas. Rakennusten lämmityksen päästöihin vaikuttavat ulkolämpötilasta riippuva lämmitysenergian tarve, lämmitysmuotojakauma sekä rakennusten pinta-ala asukasta kohti. Rakennuspinta-ala asukasta kohti on yleisesti ottaen suurempi kaupungeissa kuin pienissä kunnissa johtuen muun muassa teollisuusrakennusten, palveluiden, liike- ja toimistorakennusten sijoittumisesta kaupunkeihin.

-VIROCOY2018

Imatran asukasta kohti lasketut päästöt sähkölämmityksestä vuonna 2016 olivat 0,4 t CO2-ekv, eli noin 10 % suuremmat kuin CO2-raportin kunnissa keskimäärin. Maalämmön merkitys on vielä pieni mutta sen päästöjä tarkasteltaessa on otettava huomioon, että viime vuosina yleistyneen lämmitysmuodon tiedot eivät välttämättä ole rakennuskantatilastossa täysin ajan tasalla.

Imatran kaukolämmityksen päästöt asukasta kohti olivat vuonna 2016 0,2 t CO2-ekv, ja päästöt rakennusten erillislämmityksestä 1,1 t CO2-ekv. Päästöt kaukolämmityksestä olivat selvästi pienemmät ja päästöt erillislämmityksestä noin 20 % suuremmat kuin CO2-raportin kunnissa keskimäärin.

Kaukolämmön päästöihin vaikuttavat merkittävästi tuotantoon käytetyt polttoaineet. Päästöt ovat korkeimmat kunnissa, joissa kaukolämmön tuotantoon käytetään pääasiassa turvetta ja kivihiiltä, ja pienet kunnissa, joissa käytetään paljon puupolttoaineita.

Imatran päästöt tieliikenteestä vuonna 2016 olivat 1,4 t CO2-ekv/asukas, eli noin 40 % pienemmät kuin CO2- raportin kunnissa keskimäärin. Tieliikenteen päästöihin vaikuttaa sekä läpiajoliikenne että paikallinen liikenne. Paikallisen tieliikenteen päästöihin vaikuttavat kunnan yhdyskuntarakenne ja liikennesuunnittelu, eli liikkumisen tarve kunnassa ja käytetty liikennemuoto. Läpiajoliikenne on merkittävässä osassa erityisesti pienissä kunnissa, joiden läpi kulkee valtatie.

Imatran päästöt maataloudesta vuonna 2016 olivat asukasta kohti laskettuna 0,1 t COi-ekv. Päästöt olivat selvästi pienemmät kuin CO2-raportin kunnissa keskimäärin. Maatalouden päästöt riippuvat kunnan maatalouselinkeinon laajuudesta, sekä sen jakautumisesta kotieläintalouteen ja peltoviljelyyn. Kotieläimistä naudat tuottavat eniten kasvihuonekaasujen päästöjä. Maataloussektorin päästöt vaihtelevat huomattavasti CO2-raportin kuntien välillä. Suurimmissa kaupungeissa maatalouden päästöt ovat lähes merkityksettömät, kun taas kunnissa, jotka ovat merkittäviä maidon- tai lihantuottajia, maatalous on tärkein päästösektori.

Imatran päästöt jätehuollosta vuonna 2016 olivat 0,3 t COi-ekv/asukas, eli noin 20 % suuremmat kuin CO2- raportin kunnissa keskimäärin. Kaatopaikkasijoituksen päästöt riippuvat erityisesti kaatopaikalle sijoitetun biohajoavan jätteen määrästä ja kaatopaikkakaasun talteenoton tehokkuudesta. Tietyissä kunnissa on myös isoja teollisuuden kaatopaikkoja, jotka vaikuttavat merkittävästi jätehuollon päästöihin. CO2-raportissa ovat mukana myös kuntien suljetut kaatopaikat siltä osin, kuin niistä on tietoa saatavissa. Näin ollen jätehuoltosektorin päästötiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia CO2-raportin kuntien kesken. Useimmissa kunnissa jätteen laitoskompostoinnin merkitys on pieni, mutta tietyissä kunnissa on suuria kompostointilaitoksia, jolloin kompostoinnin osuus jätesektorin päästöistä voi olla kymmeniä prosentteja. Jätevedenkäsittelyn päästöt ovat suurimmat kunnissa, Joissa on paljon asukkaita kunnallisen jätevedenkäsittelyn ulkopuolella. Myös teollisuuden jätevedenkäsittelystä aiheutuu päästöjä, mutta nämä päästöt ovat yleensä pienet verrattuna haja-asutusalueiden jäteveden käsittelyn päästöihin.

Tarkempia kaikkien CO2-raportin kuntien sektorikohtaisia päästövertailuja on esitetty liitteessä.

-VIROCOY2018

Kuvassa 19 on vertailtu sellaisten CO2-raportin kuntien asukaskohtaisia päästöjä, joissa on 25 000-70 000 asukasta. Teollisuuden päästöt eivät ole vertailussa mukana. Näiden kuntien päästöt vuonna 2016 vaihtelivat välillä 3,3-8,2 t COrekv/asukas. Imatran päästöt asukasta kohti olivat 25 prosenttia pienemmät kuin saman kokoluokan kunnissa keskimäärin. Imatran päästöt kuluttajien sähkönkulutuksesta, rakennusten lämmityksestä ja tieliikenteestä olivat pienemmät kuin saman kokoluokan kunnissa keskimäärin.

9

8

7

111 6 ra .lli: :i 111 5 ra ....... > .lli: 4 Cll I N 0 3 u ...

2

1

0

• Kuluttajien sähkönkulutus • Sähkölämmitys • Maalämpö • Kaukolämpö Erillislämmitys ••• • Tieliikenne

:ro ro ro ro ro ro E :ro :.i2 ro '> "> ro ro ro E +-' ro :.i2 ro 0 :ro > ,._

E V) :ro Q) ~ C C 0 +-' ::i :ro ,._ ,._ ro ..c 0 ro ro c.. ro ro E ~ ~ +-' :ro ·;:: C Q) ro V) E :ro V) > ~ :ro E V) C

,._ ::i ro C ~ 0 ;o ,-, Q) E ro > ::i ::i ::,.::: ro ro C ~ C Q) ::,.::: c:::: ::i > ~ ..c >- E ro eo C ro 0 ro

> C ::,.::: Q) +-' I- > ,._ C > ::,.::: Q) V) ,._ I\ 0 I ei:: ::i ro Q) V) :ro ~ 0 ro

-, I ~ z ::,.::: E c:::: V) I ,._ :ro :;2 I

Kuva 19. CO2-raportissa mukana olevien 25 000-70 000 asukkaan kuntien asukaskohtaiset päästöt vuonna 2016 ilman teollisuutta.

-VIROCOY2018

Kuvassa 20 on vertailtu toisiinsa sellaisia CO2-raportin kuntia, joissa on 100-500 asukasta maaneliökilometrillä. Näiden kuntien päästöt vuonna 2016 (ilman teollisuutta) olivat keskimäärin 4,8 t COrekv/asukas. Päästöt vaihtelivat välillä 3,8-6,0 t COrekv/asukas.

7 • Kuluttajien sähkönkulutus • Sähkölämmitys • Maalämpö • Kaukolämpö Erillislämmitys • Maatalous • Jätehuolto

• Tieliikenne

6

5 111 ra .lil: ::::, :g 4 ....... > .lil: cp 3 N 0 u ...

2

1

0

Kuva 20. Asukaskohtaisten päästöjen vertailu (ilman teollisuutta) vuonna 2016 sellaisissa CO2-raportin kunnissa, joissa on 100-500 asukasta maaneliökilometrillä.

-VIROCOY2018

10. Teollisuuden ja työkoneiden kasvihuonekaasupäästöt vuosina 2006, 2011 ja 2016

Teollisuuden päästöt Imatralla on laskettu vuosille 2006, 2011 ja 2016. Teollisuuden päästöt on laskettu perustuen teollisuuden käyttämiin polttoaineisiin, öljyn ja maakaasun myyntimääriin sekä teollisuuden sähkönkulutukseen. Teollisuuden käyttämien polttoaineiden määrät on saatu ympäristöhallinnon VAHTI­ tietokannasta sekä teollisuuslaitoksille tehdyillä yrityskyselyillä. Bensiinikäyttöisten työkoneiden polttoaineenkulutus ja päästöt on laskettu käyttäen VTI:n TYKO-mallia6•

Öljyn myyntimäärät saatiin Öljy- ja biopolttoaineala ry:stä. Kevyttä polttoöljyä käytetään teollisuuden ja lämmityksen lisäksi myös diesel-käyttöisissä työkoneissa, raideliikenteessä, vesiliikenteessä ja maatalouden polttoaineena (esimerkiksi maatalousrakennukset ja kuivurit). Kevyen ja raskaan polttoöljyn käyttö työkoneissa ja muissa käyttökohteissa on laskettu vähentämällä kuntaan toimitetuista polttoainemääristä rakennusten erillislämmitykseen, kaukolämmitykseen, rautateillä sekä teollisuuden tuotantoon käytetyt polttoainemäärät.

Maakaasun myyntitiedot on saatu Imatran Lämpö Oy:ltä. Teollisuus ja työkoneet -luokassa on mukana maakaasun käyttö teollisuudessa ja kasvihuoneissa.

Teollisuuden prosessipäästöt tarkoittavat muita kuin energiaperäisiä päästöjä, joita Imatralla aiheutuu teräksen valmistuksesta. Prosessipäästöjen tiedot on saatu päästökaupparaporteista, ja ne sisältyvät "teollisuus ja työkoneet" -sektorin päästöihin.

Teollisuuden sähkönkulutustiedot saatiin Energiateollisuus ry:n tilastosta sekä teollisuuslaitoksille tehdyillä yrityskyselyillä. Teollisuuden sähkönkulutuksen päästöt lasketaan vähentämällä Energiateollisuus ry:n tilastoimasta teollisuuden sähkönkulutuksesta teollisuuden omaan käyttöön tuottama sähkö. Tätä menetelmää käyttämällä teollisuuden sähkönkulutuksen päästöissä otetaan huomioon ainoastaan teollisuuden ostosähkö. Teollisuuden sähkönkulutuksen päästä on laskettu käyttäen valtakunnallista sähkönkulutuksen päästökerrointa.

Imatralla vuosina 2006, 2011 ja 2016 käytettyjen polttoaineiden määrät teollisuudessa ja työkoneissa sekä teollisuuden sähkönkulutus on esitetty taulukossa 4. Teollisuuden ja työkoneiden energiankulutus kasvoi vuodesta 2011 vuoteen 2016 ja oli tarkastellun aikasarjan suurinta vuonna 2016. Teollisuuden sähkönkulutus puolestaan laski vuodesta 2011 vuoteen 2016.

Taulukko 4. Teollisuuden ja työkoneiden polttoaineen käyttö sekä teollisuuden sähkönkulutus Imatralla vuosina 2006, 2011 ja 2016.

Teollisuuden energiankulutus 2006 2011 2016

Teollisuus ja työkoneet (GWh)

Teollisuuden sähkönkulutus (GWh)

7232

812

6661

1028

7290

753

6 vrr 2017, TYKO 2016, http://lipasto.vtt.fi/tyko/index.htm

-VIROCOY2018

Kuvassa 21 on esitetty Imatran teollisuuden ja työkoneiden sekä teollisuuden sähkönkulutuksen päästöt vuosina 2006, 2011 ja 2016. Vuonna 2016 teollisuuden ja työkoneiden päästöt pysyivät samalla tasolla kuin vuonna 2011. Vuoteen 2006 verrattuna vuoden 2016 teollisuuden ja työkoneiden päästöt olivat 7 % pienemmät.

Teollisuuden sähkönkulutuksen päästöt ovat laskeneet yli 60 % vuodesta 2006 vuoteen 2016. Sähkönkulutuksen päästöihin vaikuttaa myös sähkön päästökerroin, minkä vuoksi sähkön päästöt eivät suoraan seuraa sähkönkulutuksessa tapahtuvia muutoksia.

350

300

250

~ 200 QI I ON u .:!.: 150

100

so

0 Teollisuus ja työkoneet Teollisuuden sähkönkulutus

•2006 312,2 221,6

• 2011 286,3 184,1

•2016 290,5 75,6

Kuva 21. Teollisuuden ja työkoneiden sekä teollisuuden sähkönkulutuksen päästöt Imatralla vuosina 2006, 2011 ja 2016.

-VIROCOY2018

11. Maankäyttö Imatralla vuonna 2011

Maankäyttösektorilla (maankäyttö, maankäytön muutos ja metsätalous) on sekä kasvihuonekaasujen päästöjä että nieluja. Päästölaskennassa ovat mukana ne maankäyttömuodot, joiden päästöjä ja nieluja voidaan pitää ihmisen toiminnan aiheuttamina. Nimenomaan ihmisen toiminnan aiheuttamia kasvihuonekaasujen päästöjä pyritään rajoittamaan YK:n ilmastosopimuksella sekä sen alaisella Kioton pöytäkirjalla. Selkeästi ihmisen toiminnasta johtuvia maankäyttömuotoja ovat esimerkiksi maatalousmaat. Metsät voitaisiin periaatteessa jakaa erikseen luonnontilaisiin ja ihmisen toiminnan vaikutuspiirissä oleviin metsiin; Suomessa on kuitenkin päätetty, että koko metsäpinta-ala otetaan huomioon YK:n ilmastosopimukselle raportoitaessa, eli kaikki Suomen metsissä tapahtuvat muutokset lasketaan ihmisen toiminnan aiheuttamiksi. Tätä samaa lähestymistapaa on käytetty tässä raportissa, eli mukana ovat kaikki Imatran metsät. Mukana ovat myös viljelysmaat, joiksi luokitellaan myös alle 5-vuotiaat nurmet, sekä ruohikkomaat, joiksi luokitellaan yli 5- vuotiaat nurmet. Sen sijaan mukana eivät ole päästöt ja nielut vesistöistä tai luonnontilaisilta soilta, sillä näitä pidetään alueina, joiden kasvihuonekaasutaseeseen ihmisen toiminta ei ole vaikuttanut.

Imatran maankäyttösektorin päästöt ja nielut on laskettu perustuen siihen maankäyttöluokkaan, jossa maa oli vuonna 2011. Näin ollen maankäytön muutoksista aiheutuvat kasvihuonekaasupäästövaikutukset eivät ole mukana.

Imatran puuston kasvu- ja poistumatiedot arvioitiin perustuen tietoihin Imatran metsäpinta-alasta puulajeittain, koko Kaakkois-Suomen metsäkeskuksen keskimääräisestä kasvusta, Imatran markkinahakkuista ja koko metsäkeskuksen luonnonpoistumasta. Näin arvioitu puuston kasvu (punaiset pylväät) ja poistuma (ruskeat pylväät) Imatralla vuonna 2011 on esitetty kuvassa 22. Kuvasta nähdään, että kaikkien puulajien kasvu ylitti selvästi poistuman.

40

30

20

"' E 0 10 0 0 ....

0

-10

-20

Kuva 22. Imatran arvioitu puuston kasvu (punaiset pylväät) ja poistuma (ruskeat pylväät) vuonna 2011.

Myös maaperä sitoo tai vapauttaa hiilidioksidia, riippuen maaperän tyypistä ja maankäyttömuodosta. Kuvassa 23 on esitetty Imatran metsämaan, viljelysmaan ja ruohikkomaan pinta-alat erikseen orgaaniselle maalle (metsämaan tapauksessa suot ja viljelysmaiden tapauksessa turve- ja multamaat) sekä kangasmaalle. Metsämaan pinta-alatiedot perustuvat Metlan ja viljelys- ja ruohikkomaiden tiedot maa- ja metsätalous­ ministeriön tietopalvelukeskuksen tietoihin.

-VIROCOY2018

9

8

7

6

~ 5 0 g 4 ....

3

2

1

0 Metsämaa - Metsämaa - Viljelysmaa - Viljelysmaa - Ruohikkomaa - Ruohikkomaa - kangasmaa orgaaninen kangas orgaaninen kangas orgaaninen

Kuva 23. Metsämaan, viljelysmaan ja ruohikkomaa jakautuminen orgaaniseen maahan ja kangasmaahan Imatralla vuonna 2011.

CO2-raportissa puuston maaran muutos on muunnettu hiilidioksidipäästöksi tai -nieluksi käyttäen Suomen kasvihuonekaasuinventaarion menetelmiä (Tilastokeskus, 2010a}. Metsä-, viljelys- ja ruohikkomaan hiilivaraston muutoksesta aiheutuvat päästöt ja nielut on laskettu orgaanisen maan tapauksessa käyttäen Suomen kasvihuonekaasujen inventaariossa käytettyjä päästökertoimia Etelä-Suomelle.

Kangasmaan tapauksessa maaperän päästöjen ja nielujen laskennassa on käytetty Suomen kasvihuonekaasujen inventaariossa laskettuja Suomen keskimääräisiä hiilivaraston muutoksia hehtaaria kohti.

Kuvassa 24 on esitetty Imatran maankäyttösektorin päästöt ja nielut vuonna 2011. Imatran maankäyttösektori oli yhteensä noin 63,6 kt CO2-ekv nielu, eli se sitoi noin 10 % kaikista Imatran päästöistä (teollisuus mukaan lukien).

10

0

-10

> -20 ~ Cl.I I

oN-30 u +' ~ -40

-50

-60

-70

Puusto Metsämaa Viljelysmaa Ruohikkomaa

Kuva 24. Maankäyttösektorin päästöt ja nielut Imatralla vuonna 2011. Positiiviset luvut kuvaavat päästöä ja negatiiviset nielua.

-VIROCOY2018

Lähdeluettelo

Energiateollisuus ry, 2017. Kunnittainen sähkönkäyttö 2007-2016.

Energiateollisuus ry, 2017a. Sähköntuotannon polttoaineet ja CO2-päästöt.

Energiateollisuus ry, 2017b. Kaukolämpötilasto 2016. ISSN 0786-4809.

Motiva Oy, 2010. Rakennusten lämmitysenergian kulutuksen normitus.

Petäjä, J., 2007. Kasvener - kasvihuonekaasu- ja energiatasemalli kuntatason tarkasteluihin. Suomen ympäristökeskus.

Tilastokeskus, 2009a. Energiatilasto. Vuosikirja 2008. Helsinki 2009.

Tilastokeskus, 2009b. Greenhouse gas emissions in Finland 1990-2007. National lnventory Report under the UNFCCC and the Kyoto Protocol. 8 April 2010.

Tilastokeskus, 2010. Greenhouse gas emissions in Finland 1990-2008. National lnventory Report under the UNFCCC and the Kyoto Protocol. 25 May 2010.

Tilastokeskus, 2011. Polttoaineluokitus 2011.

Tilastokeskus, 2016. Tilastokeskuksen tietokannat. Rakennukset ja kesämökit.

Tilastokeskus, 2017. Polttoaineluokitus 2017.

VTI, 2017. LIISA 2016. Suomen tieliikenteen pakokaasupäästöjen laskentajärjestelmä. http:/ /www.lipasto.vtt.fi/index.htm

-VIROCOY2018

Liite: kuntien välisiä vertailuja

Tässä liitteessä on vertailtu CO2-raportissa mukana olevien kuntien asukasta kohti laskettuja päästöjä eri sektoreilla vuonna 2016. Mukana ovat seuraavat vertailukuvaajat:

• päästöt sektoreittain ilman teollisuutta • kuluttajien sähkönkulutuksen päästöt • rakennusten lämmityksen päästöt • tieliikenteen päästöt (erikseen kunnan kadut ja tiet sekä päätiet, ei sisällä moottoripyöriä ja mopoja) • maatalouden päästöt • päästöt sektoreittain ilman teollisuutta, maataloutta ja läpiajoliikennettä

-VIROCOY2018

...... ...... ...... ...... 0 N .i,. O') 00 0 N .i,. O')

Järvenpää • Kerava 7' Tampere C: " --> Imatra C: 0 Espoo ...... ...... A

Helsinki ~- 0 Rauma ::::,

/'D Q,) Turku ::i

U'I Vaasa l:G: "C

Pornainen =i- Q.I:

Tuusula ;:,_- Q.I: o· v, Joensuu

..... Kauniainen ~ o:

C: .... Oulu - A

Kirkkonummi C: Q,) ...... -·

Vantaa C: A

Hyvinkää VI

U'I U'I

Jyväskylä • Q,)

Mikkeli Vl n Riihimäki Q): 0

Kotka =i- N ;:,_- I

Pirkkala Q: ""'I

Lappeenranta - Q,) Q.): "C

Lahti 3 o Ylöjärvi 3 ""'I ~- Nurmi~ärvi ;::;: ::::, -< Var aus VI A Naantali C Kuopio • ::::,

Parainen ~ ::::, iii'

Lieto Q) U'I

Kemi Q) Q,)

Rusko Q): < Kaarina 3 C

Masku "O 0 Q: ::::,

Kangasala ::::, Hämeenlinna • Q,)

Rovaniemi N 7' 0 Vihti Q) 1-1> Kouvola C: 0\ ;:,_-

Raisio 0 Kokkola Q): 3 Forssa 3 Q,)

Hausjärvi "O ::::,

Uusikaupunki Q: ....

tD Kemiönsaari 0

Suomussalmi m iii' Aänekoski ..... Hollola C

C Sipoo VI ....

Q): .... Karkkila Q,)

Paimio 3 - Ylivieska 3 .... Nousiainen ;::;: n

-< 0 Seinäjoki VI N

I

Janakkala tD Suonenjoki • :i-- <

Hämeenkyrö =! ....... DJ

Ilomantsi /'D U'I

Sastamala C ;:,_- :i--

Mynämäki /'D DJ Salo ::i U'I

::i - Aura /'D Mäntsälä

Sauvo • Orimattila ~ Lapua Q) Kärkölä Q)

Iitti ...... Q)

Loviisa 0 Laitila C:

Jokioinen VI

Padasjoki • Hankasalmi '- Ikaalinen Q): ......

Kuhmoinen /'D

Somero =i- C:

Ilmajoki 0 Loimaa ;:::;:-

Punkalaidun 0

Tuusula Varkaus

Mäntsälä Rusko

Hausjärvi Uusikaupunki

Laitila Lieto

Nurmijärvi Pornainen Jokioinen .. Ylöjärvi Aänekoski

Kärkölä Hämeenkyrö

Kemi Karkkila

Aura Nousiainen

Vihti Järvenpää

Masku Pirkkala Hollola Loviisa

Somero Imatra

Kaarina Kerava Lapua

Joensuu Kotka

Janakkala Suomussalmi

Ilmajoki Rauma

Orimattila Sastamala

Iitti Kirkkonummi

Kangasala Salo

Suonenjoki Hyvinkää

Paimio Oulu

Kauniainen Raisio Sipoo Vaasa

Mynämäki Forssa

Kokkola Hankasalmi

Lahti Punkalaidun

Riihimäki Tampere Jyväskylä Seinäjoki Mikkeli

Ylivieska Sauvo Turku

Loimaa Lappeenranta

Kouvola Hämeenlinna

Espoo Rovaniemi

Kuopio Vantaa

Parainen Ilomantsi Helsinki

Padasjoki Naantali

Kemiönsaari Ikaalinen

Kuhmoinen

0 _o N

0 '.i:,.

_o 0)

_o 00

I

._I-' I-' N

,i:: C C r+ r+ DJ ..... ;;;· ::::s 111 DJ: :::r ~ o: ::::s ~ C C r+ C ~ 111 11) ::::s "C QJ: DJ: 111 r+ o: r+ ~ DJ ~ iii' 111 DJ n 0 N I

""'I DJ "C 0 ""'I r+ ::::s ~ C ::::s ::::s 111 111 DJ < C 0 ::::s ::::s DJ N 0 ~ °' - r+ n 0 "" I 11) ~ < ........ DJ 111 C ~ DJ 111 -

Järvenpää Pornainen

Paimio Mynämäki

Kerava Nurmijärvi

Sauvo Kemiönsaari Hankasalmi

Rauma Janakkala

Mikkeli Masku

Suomussalmi Punkalaidun

Lappeenranta Mäntsälä Tampere

Nousiainen Tuusula

Vihti Lieto

Ylöjärvi Imatra

Kirkkonummi Parainen Hyvinkää

Rusko Aura

Kuopio Joensuu Pirkkala

Hämeenlinna Laitila

Äänekoski Somero

Orimattila Oulu

Hämeenkyrö Riihimäki

Kangasala Hausjärvi

Kuhrnolnen Kouvola

Sipoo Suonenjoki

Jokioinen Espoo

Kärkölä Vaasa

Vantaa Rovaniemi

Hollola Jyväskylä Kokkola

Sastamala Iitti

Ikaalinen Varkaus

Lapua Loimaa Kotka Turku

Kaarina Helsinki

Padasjoki Loviisa

Lahti Naantali

Uusikaupunki Ilmajoki

Kauniainen Salo Kemi

Ylivieska Forssa Raisio

Seinäjoki Karkkila

Ilomantsi

0 _o (./1 I-'

_..... (./1 N

!'-' (./1 w

_w (./1 .i:,.

_.i:,. (./1

• :,,:: QJ C 7' 0 QJ:

3 3 ;:;: -< V,

• l/'l QJ: =i- 7' O: QJ:

3 3 ;:;: -< V,

• ~ QJ QJ QJ:

3 "O O:

• m :::::!.

V,

QJ:

3 3 ;:;: -< V,

r­ DJ: 3 3 ::i.' < ;;- 111 t1) :J 1J DJ: DJ: 111 .... o: .... ;;­ Il.I

~ 111 111 Il.I n 0 N I a

1J 0 a-. :J ;;­ c: :J :J vi' 111 Il.I < C: 0 :J :J Il.I N 0 .... O'\ - .... n 0 N

I 11) ;;-

~ 111 C: ;;­ Il.I 111 -

Helsinki Turku

Kauniainen Vaasa Espoo

Tampere Järvenpää

Naantali Imatra

Pornainen Rusko

Varkaus Forssa Rauma Kotka Oulu Kemi

Joensuu Kerava

Lahti Jyväskylä

Vantaa Kuopio

Uusikaupunki Parainen Seinäjoki Kokkola Mikkeli

Lappeenranta Hausjärvi

Raisio Riihimäki Ylöjärvi

Kemiönsaari Rovaniemi

Kirkkonummi Hyvinkää Kouvola Tuusula

Kangasala Ylivieska Ilomantsi

Sauvo Pirkkala

Lieto Hämeenlinna

Kaarina Karkkila Somero

Punkalaidun Nousiainen

Masku Kärkölä Hollola

Nurmijärvi Suomussalmi

Lapua Vihti

Sastamala Mynämäki

Ilmajoki Loimaa

Äänekoski Salo

Sipoo Jokioinen

Iitti Laitila

Hämeenkyrö Orimattila

Aura Suonenjoki

Paimio Padasjoki Ikaalinen

Hankasalmi Loviisa

Janakkala Kuhmoinen Mäntsälä

0 I-' N w .i:,. Ul -, - ==~ ~

======= ======== ========-

en

l -I in' • 7' A

C n, ::i :::, ::i r+ OJ

n, ::i

n, ~ :::, OJ "Cl 0.. QJ: C QJ: rl- 111 '-• r+ OJ O: rl- r+ ro· A rl- QJ ;:

iii' 111 QJ n 0

• N I

""'I "'O QJ OJ: "Cl OJ: 0 rl- ro· ""'I r+ rl- :i'

A C: :::, :::, iii 111 QJ

< C: 0 :::, :::, QJ N 0 .... en - r+ n 0 N I n, A < ........ QJ 111 C: A QJ 111 -

Helsin Kem

Espo Kauniaine

Kerav Vanta

Järvenpä Raisi

Tamper Turk

Pirkka I Kotk Laht

lmatr Jyväskyl Varkau

Oul Riihimäk

Kaarina Kirkkonumm

Hyvinkäå Vaasa

Tuusula Joensuu

Rauma Rovaniem Nurmijärv

Naantal Äänekosk

Karkkila Mikkel

Sipoo Ylöjärv

Lappeenranta Viht

Hämeenlinna Forssa

Kangasala Masku

Kouvola Kuopio

Mäntsälä Lieto

Parainen Ilomantsi

Uusikaupunki Ylivieska

Janakkala Pornainen

Paimio Hollola

Suomussalmi Loviisa

Kokkola Suonenjoki

Seinä Joki Salo

Kemiönsaari Hausjärvi

Hämeenkyrö Rusko

Kuhmoinen Padasjoki

Sastamala Aura

Orimattila Iitt i

Nousiainen Ikaalinen

Lapua Laitila

Kärkölä Mynämäki Jokioinen

Hankasalmi Sauvo

Ilmajoki Loimaa Somero

Punkalaidun

0 I-' N w .i,. U1 en -..J 00 \.D I-' 0

• m Q):

::i r-+ <D

I ::i ,

I C • C Q)

I ::i I VI

C Il Q)

I r-+ C

I VI

I I I

• .. • 1• r

•• Q) ::i 1• ::i ,. Q) ::i ·- 7' - Q): VI .,. ;:;: r-+ ·- <D ., . -< . ,_

Il- ··- ··- ··- • ,._ "U _,_ <D ;::;:- -·- 0 •1- ~- ··- = <D ··- -< -·- ··- -·~ ··- .1 ....... ......... ........ -·-+- •• -·~ -·- -----+- •• ' •• ' •1

' -· ' -- ' -- ' ' -- ' ' -- ' ' -- ' ' -· ' ' -· ' ' -- ' ' -- _ .... ' _ ....... '

111111 ' ' _ ...... ' '

--+- ' ' ' ' - --~ ' ' ' '

' ' ' ' - ' ' ' ' - ' ' ' ' '

s: !I.I !I.I .... !I.I 0 C: C. tl) ::::, "C QJ: QJ:

"' .... o: .... ,;­ !I.I

~ "' "' !I.I n 0 N I ""I !I.I "C 0 ""I ~ ::::, ,;­ C: ::::, ::::, vi' "' !I.I < C: 0 ::::, ::::, !I.I N 0 ~ 0\ - .... n 0 N

I tl) ,;- ~ !I.I "' C: ,;­ !I.I "' -

Pornainen Nurmijärvi Mynämäki

Tuusula Mäntsälä

Lieto Masku

Järvenpää Paimio Rusko

Nousiainen Kerava

Janakkala Sauvo Aura

Kirkkonummi Punkalaidun Hankasalmi

Vihti Suomussalmi

Hausjärvi Rauma Mikkeli

Kemiönsaari Pirkkala

Hyvinkää Ylö'ärvi

Hämeen~yrö Imatra

Lappeenranta Espoo

Parainen Kangasala Tampere

Orimattila Joensuu Kuopio Hollola

Riihimäki Jokioinen

Laitila Hämeenlinna

Somero Kärkölä

Iitti Vantaa

Oulu Sipoo Vaasa

Suonenjok Lapua

Sastamala Kokkola Kouvola Kaarina

Jyväskylä .. Helsink Aänekosk

Turku Loimaa llmajok

Kuhmoinen Padasjok

Laht Kotka

Rovaniem Loviisa

Uusikaupunk Kauniainen

Naanta Salo

lkaaline Varkau Yliviesk

Forss Kem

Raisi Karkki I

Seinäjok llomants

0 ....., N w .i:,. V,

::r 7'

~

• ;;,;:

7'

3 "'O Q:

m ::::!.

V> OJ: 3 3 ;:;: -< V>

• -I iti' 7' ro ::J ::J ro 7' C ::J ::J OJ ::J 7' OJ c.. C

OJ '-• OJ r'T ro OJ:

• '- OJ: r'T ro ::r C 0 ;:=j:' 0

(J')

I,=::: 0 :::i:- 0 ::::J DJ 111 "Cl DJ: DJ: 111 r+ O: r+ ,i:- ~­ ~ 111 111 DJ n 0 N I

DJ: iil "Cl "Cl iii" 0 -· ""'I 0 !:!'. :: ::::J ,i:- ,i:­ n> C ::::J ::::J ::::J ::::J 11) - r+ 111 r+ 111 DJ: DJ

- < r+ C n o 0 ::::J

.... , ::::J 11) DJ ~ N ~ 0 OJ ..... ~ °' ~ -· ~ 3 - DJ

::::J r+ 11)

2 iii C C ::i: DJ ... 3 DJ DJ r+ DJ 0 C ::i: DJ -· DJ

www.co2-raportti.fi