Ilmarinen 1/2014

HEIDI HAMMARSTEN:MOTIVAATIO RATKAISEE

31

MARTTI MIKKOLA:AINEETON OMAISUUS PITÄÄ SUOJATA

24

1/14ILMARINEN“Ilmarinen on entistä kiinnostuneempi kiinteistö- ja infrastruktuurisijoituksista, koska ne antavat sijoituksille hyvän inflaatiosuojan.“ – Timo Ritakallio, Ilmarinen s. 14

22

OSA-AIKAELÄKKEELLE?

Aivotutkija Ville Ojasen vinkit aivojen huoltoon

JUMPPAA AIVOILLESI

19

EN:

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI2 ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI2

Yrittäminen, työhyvinvointi, vastuullisuus

Sisältö

4

1/14

Kausityöntekijän vakuuttaminen 5 Kuinka paljon on 30 miljardia euroa? 6 Ilmarisen palvelut tilitoimistoille 13 Lyhyesti: Eläkevakuutuksen niksit, TyEListä YELiin, miten se meni? Suomalaisten eläkeiän odote 28

Aineettoman omaisuuden arvo

Aineeton omaisuus on monelle yritykselle kultaakin kallimpaa.

Miten sen voi suojata?

2415

TAKAISIN KOTIIN

JANNE VIHAVAINEN,TAKSIYRITTÄJÄ

KUNNON REMONTTI

8Zinnkellerin Nina ja Wolfgang Wiegand tietävät kuinka palvelutaito periytyy.

Julkaisija: Ilmarinen

Päätoimittaja: Päivi Sihvola

Toimitusneuvosto:

Päivi Hansio,

Eeva Hukka, Kati Huoponen,

Anna Hyrske, Esa Jääskeläinen,

Milla Kauppila, Jaakko Kiander,

Sari Leppävuori, Heidi Mannio,

Mari Merilampi, Mika Paananen,

Jukka Welling

Palautteet ja juttuvinkit:

Toimitus & ulkoasu:

Maggie Oy | Zeeland

Painopaikka: Erweko Oy

ISSN-L 1239-050X,

ISSN 1239-050X (painettu),

ISSN 2323-1165 (verkkojulkaisu)

Painos: 79 000

Painettu maaliskuussa 2014.

Yhteystiedot:

Käyntiosoite:

Porkkalankatu 1, Helsinki

Postiosoite:

00018 Ilmarinen

Puhelin: 010 284 11

Eläke- ja vakuutusasiat:

010 195 000

Asiakastietojen muutokset:

Ilmarisen yhteistyökumppani on

OP-Pohjola-ryhmä.

uurin osa naisyrittäjistä kokee työn iloa joka päivä. Tämä kävi ilmi

kyselystä, jonka teimme vastikään yhdessä Suomen Yrittäjänais-

ten kanssa. Naisyrittäjät näkevät myös paljon vaivaa terveytensä ja

jaksamisensa eteen. Useimmat kertoivat ajattelevansa myönteisesti,

harrastavansa liikuntaa ja saavansa tukea ystäviltä ja läheisiltä. Moni

naisyrittäjä kiinnitti huomiota myös terveelliseen ruokavalioon ja

kunnon yöuniin. Nämä kaikki ovatkin oikeita ja tärkeitä asioita.

Omasta arjen jaksamisesta kannattaakin pitää huolta, koska etenkin yksinyrittäjät

ovat usein tiukilla. He eivät voi jakaa kasvavaa työtaakkaa työkavereiden kesken, vaan

joutuvat venymään ja hoitamaan ekstratyötkin useimmiten itse.

Selkein yhteys jaksamiseen on tutkimuksemme mukaan kuitenkin riittävällä vapaa-

ajalla ja ehkä yllättäenkin, onnistumisten juhlistamisella. Tutkimuksen naisyrittäjistä

joka neljäs piti vapaa-aikaansa riittävänä ja onnistumisia juhli vain joka viides. Tämä

joukko kuitenkin jaksoi merkittävästi muita yrittäjänaisia paremmin. Tämä on mie-

lestäni tärkeä havainto, josta me kaikki voimme ottaa oppia – yrittäjät ja palkansaajat

ikään ja sukupuoleen katsomatta. Riittävään vapaa-aikaan kannattaa panostaa, mutta

myös onnistumisten juhlistaminen auttaa jaksamaan. Otetaan siis ilo irti onnistumisis-

ta!

Mielenkiintoista tietoa yrittäjien jaksamisesta ja työhaluk-

kuudesta saimme myös toisesta viimeaikaisesta tutkimuksesta.

Vastikään eläkkeelle jääneistä eniten työhaluja tuntuu näet olevan

yrittäjillä: heistä peräti kolme neljästä haluaisi jatkaa työtä eläk-

keelläkin. Myös jaksamisen suhteen yrittäjäeläkeläiset ohittivat

kirkkaasti palkansaajat: 70 prosenttia eläkkeelle jääneistä yrittäjis-

tä tuntisi jaksavansa töissä edelleen hyvin.

Pidä huolta itsestäsi ja nauti onnistumisistasi.

Siitä syntyy työn iloa!

Kati Huoponentyöhyvinvointijohtaja, Ilmarinen

Parempaa elämää, ole hyvä.

Pääkirjoitus

S

ILO IRTI ONNISTUMISISTA!

AUTA MEITÄ TEKEMÄÄN YHÄ PAREMPAA LEHTEÄ

Mielipiteesi on tärkeä, koska kehitämme lehteä jatkuvasti ja toivomme, että se tarjoaa sinulle arkipäivän työkaluja.

Haluamme kuulla näkemyksiäsi lehdestä myös jatkossa.

Risuja, ruusuja, juttuvinkkejä, kehittämisideoita? Kerro ne sähköpostitse

Maksuttoman verkkopalvelun

käyttäjätunnukset saat asiakaspalvelustamme

numerosta 010 195 000.

Tilaa kaikille työeläkeasioita hoitaville

henkilöille omat tunnukset.

Verkkopalvelu on osoitteessa

ilmarinen.fi/vakuutuspalvelu

Jos tilitoimisto hoitaa eläkevakuutusasiasi, voit

antaa heille suostumuksen verkkopalvelun

käyttöä varten.

Yrittäjän palvelu on käytettävissä henkilökoh-

taisilla verkkopankkitunnuksilla.

Hoida eläkevakuutusasiat netissä – näin otat Ilmarisen verkkopalvelun käyttöösi

TAKAISIN Rantasalmelle

Janne Vihavainen Janne Vihavainen toteutti monen unelman. Nyt elämässä on aikaa niin yrittämiselle kuin harrastuksille. Mies muutti Helsingistä koti-paikkakunnalleen Rantasalmelle ja perusti yrityksen nimeltä Vihavaisen Taksi Oy.

KUKA

4 Innostus

TERHI PAAVOLA

1

33

4

2

MILLAINEN TYÖPÄIVÄSI ON TÄNÄÄN OLLUT?

Tänään on ollut mielenkiintoinen päivä. Olen työvuo-

rolistan mukaan ajovuorossa ja minulla piti olla vain

yksi pidempi keikka. Mutta sitten tulikin puhelinsoit-

to, ja pian lähden toiselle keikalle Mikkeliin. Puhelinsoitot tietävät

tavallisesti hyviä asioita.

MIKSI LÄHDIT HELSINGISTÄ RANTASALMELLE YRITTÄJÄKSI?

Päätökseen oli monia syitä. Olen ollut kuljetusalalla

palkkatyössä reilut 20 vuotta. Viimeksi toimin Veolia

Transport Finland Oy:ssä toimitusjohtajana ja päätin,

että kun saamme yrityksen kannattamaan, on minun aika lähteä.

Näin kävi vuonna 2012. Samaan aikaan lapseni lähtivät opiske-

lemaan, Rantasalmella vapautui taksilupa ja kunnan järjestämä

monipalveluliikennekin tuli tarjouskilpailuun. Kun olimme vaimoni

kanssa jo rakentaneet paikkakunnalle omakotitalotasoisen vapaa-

ajanasunnon, tuntuivat palaset loksahtavan paikoilleen. Soitin vielä

ystävälleni, jonka olen 4-vuotiaasta asti tuntenut, että lähtisikö hän

minulle kumppaniksi. Kun sain luotettavan kaverin mukaan, päätös

yrityksen perustamisesta syntyi helposti.

MILLAISTA YRITTÄMINEN ON?

Olen yrittäjäperheestä ja nähnyt tätä elämää jo pienestä

pitäen. Nautin asiakkaiden kohtaamisesta ja ihmisten

kanssa olemisesta. Ei tunnu pahalta lähteä töihin eikä

olla töissä pitkiäkään päiviä.

PARASTA TYÖSSÄSI?

Työ on vapaata ja liikkuvaa. Saan suunnitel-

la omat päivä- ja viikkorytmini. Hienoa on

se, että saan itse päättää yritykseni asioista.

Saan päättää, millaisilla autoilla ajetaan ja millainen

brändi yrityksellä on. On tärkeää, että yritykseni tunne-

taan laadukkaista autoista ja luotettavista kuskeista. Voin

myös vaikuttaa henkilökunnan tunnelmaan. On tärkeää

jutella erilaisista asioista myös omalla porukalla.

KU

VA: P

AU

LA M

YÖ

HÄ

NEN

Kysymys & vastaus

5

JAN LEANDER palveluasiantuntijaIlmarinen

WWW.ILMARINEN

.FI

3

4

2

1MILLOIN KAUSITYÖNTEKIJÄ PITÄÄ ELÄKEVAKUUTTAA?

Kausityöntekijä on yleensä sesonkiaikaan palkattu määräaikainen lisä-

apu. Yleisin esimerkki on kesätyöntekijä. Työntekijän eläkelaki (TyEL)

edellyttää vakuuttamisen. Koska kaikki 18–67-vuotiaana ansaitut ansiot

kartuttavat tulevaa eläkettä, kaikkien ansioiden vakuuttaminen on tärke-

ää. Pienistä puroista syntyy suuri joki.

Kausityöntekijät vakuutetaan samalla tavalla kuin muutkin työnte-

kijät. Jos kausityöntekijä ansaitsee enemmän kuin 56,55 €/kk, hänet on

vakuutettava TyELin mukaan.

MITEN ELÄKEVAKUUTTAMINEN TAPAHTUU, JOS TYÖNANTAJALLA ON JO TYEL-SOPIMUS-VAKUUTUS?Vuosi-ilmoittaja lisää kausityöntekijät vakuutukseen ja päivittää tarvit-

taessa vakuutusmaksun perustana olevaa ennakkopalkkasummaa. Työn-

tekijän lisäys onnistuu helpoiten verkossa Ilmarisen Vakuutuspalvelussa.

Kuukausi-ilmoittaja lisää kausityöntekijöiden tiedot sen kuukauden

ilmoitukseen, johon kausityöntekijöiden ensimmäiset ansiot on mer-

kitty. Kuukausi-ilmoitus tehdään aina sähköisesti esimerkiksi Ilmarisen

Vakuutuspalvelussa.

ENTÄ JOS TYÖNANTAJALLA EI OLE TYEL-SOPIMUSVAKUUTUSTA?Jos työnantajalla ei ole vakinaisia työntekijöitä ja/tai kun kausityön-

tekijöiden yhteenlaskettu palkkasumma ei ylitä 8 100 euroa puolessa

vuodessa, suosittelemme ensisijaisesti tilapäisen työnantajan TyEL-

vakuutusta, joka on hoidettavissa vaivattomasti Ilmarisen tilapäisen

työnantajan vakuutuspalvelussa (ilmarinen.fi/tilapainentyonantaja).

Mikäli kausityöntekijöille maksetaan yli 8 100 euroa puolessa vuo-

dessa tai kausityöntekijöiden palkkaus on jatkuvaa, heidät vakuutetaan

TyEL-sopimusvakuutuksella. Sopimusvakuutus tulee tehdä kuukauden

sisällä työsuhteiden alkamisesta ja senkin tekeminen onnistuu helpoiten

Ilmarisen verkkosivuilla.

MITEN ILMARINEN VOI AUTTAA VAKUUTTAMISESSA?Ilmarisen verkkosivulta löytyy tilapäisille työnantajille infoa ja myös

vakuutuksen ottaminen onnistuu helposti tätä kautta. Autamme ja neu-

vomme mielellämme yrittäjää myös numerossa 010 195 000. Lisätietoa

löytyy myös Yrittäjän tietopankki -osiosta.

Saat lisätietoa aiheesta Ilmarisen asiakaspalvelusta

puh. 010 195 000 sekä verkkosivuilta.

MITEN KAUSITYÖN TEKIJÄ PITÄÄ VAKUUTTAA? Ilmarisen palveluasiantuntija Jan Leander kertoo, miten kausityöntekijän eläkevakuutukset piste-tään kätevästi kuntoon.

4,5 %

6 Tietokulma

WWW.ILMARINEN

.FI

SIJOITUSSALKKUSI ILMARISESSA?Ilmarisella on eläkkeiden turvaamista varten 32 miljardia euroa. Summa on niin suuri, että

Et säästä rahaa eläkettäsi varten, vaan sinulla on vakuutus, joka turvaa eläkkeesi. Jos kuitenkin jakaisimme Ilmarisen sijoitusomaisuuden kaikkien niiden kesken, jotka saavat nyt tai tulevaisuudessa Ilmarisesta eläkettä, summa olisi noin 35 000 euroa.

Tämä on tietenkin ajatusleikki, koska kenelläkään ei ole 35 000 euron tiliä Ilmarisessa. Kysymys kun ei ole sääs-tämisestä vaan vakuuttamisesta.

Koko vakuuttamisen idea on se, että jaamme riskiä suuren joukon kes-

kantaisi sen yksin. Jos kantaisimme

yksin, jokaisella meistä pitäisi olla -

lon turvaamiseen koko loppuelämäksi. -

ky menisi jo nuorella iällä.

-haksi itse kukin elää ja kuinka paljon

loppuelämän aikainen toimeentulo olisi turvattu. Kun on vakuutus, kenenkään ei tarvitse huolehtia siitä, onko ehtinyt säästää riittävästi vaikka elinvuosia kertyisi 100 tai ylikin.

*) TyEL-vakuutettujen määrä: 529 000 henkilöä, YEL-vakuutettujen lukumäärä: 60 612 henkilöä, eläkkeensaajien lukumäärä: 313 962 henkilöä.

Ilmarisen rahastot kasvoivat 3 miljardia euroa vuonna 2013. Sijoitustuotoista käytettiin noin 60 miljoonaa eläkkeiden maksuun.

Noteeratut osakkeet

Lainasaamiset

Pääomasijoitukset

Noteeraamattomat osakesijoitukset

Muut sijoitukset

Muut rahoitusmarkkinavälineet ja talletukset

Hedge-rahastosijoitukset

32 270 200 000Euroja903 574Henkilöä*

Euroa per henkilö

SIJOITUSTEN HAJAUTTAMINEN KANNATTAA. JOS RAHAT JAETTAISIIN KUVITTEELLISEEN SIJOITUSSALKKUUN, NE JAKAUTUISIVAT ALLA OLEVAN SUHTEEN MUKAISESTI:

TIESITKÖ, ETTÄ...

8 178,51 €

4 928,53 €

3 428,54 €

1 964,27 €

1 607,13 €

1 178,56 €

1 178,56 €

749,99 €

607,14 €

464,28 €

0 €

22,9 %

9,6 %

5,5 %

32,0 %

3,3 %

3,3 %

0,0 %

LIIKU JA VOI HYVIN!7

KU

VA

: JU

NN

U L

US

A

TERHI PAAVOLA

Juuri nyt suunnittelen...

LOHJALAISEN JUTTA ÖSTERBERG-HURMEEN Liikunta- ja hyvinvointikeskus

Aplico on kymmenen vuoden aikana kasvanut vauhdilla. Kun Jutta osti enti-

sen työpaikkansa Naisten Salin liiketoiminnan, tilaa oli 800 neliötä ja ryhmä-

liikuntatunteja viikkokalenterissa 15. Nyt Aplicolla on omat 2 700 neliön tilat

ja kalenteriin on saatu lähes 100 viikkotuntia.

Liikunta-ala onkin mennyt kymmenessä vuodessa eteenpäin.

”Laitteet kehittyvät, samoin tekniikka”, Jutta kertoo.

Samaan aikaan myös ihmisten kiinnostus on herännyt ja vaatimustaso kas-

vanut. Nyt halutaan yksilöllisempää ohjausta ja uusia hittitunteja.

”Miehet ovat löytäneet ohjatun ryhmäliikunnan. Senioriryhmiä kysytään

yhä enemmän. Ihmiset haluavat liikkua 5–10 hengen pienryhmissä. Ja perso-

nal trainerit ovat yhä halutumpia.”

Ikävä kyllä myös arki on yhä kiireisempää ja monien on vaikea löytää

aikaa liikunnalle.

Juuri tämän vuoksi Jutta uskoo liikuntakeskusten palvelurooliin.

”Yritystäni kehitetään palvelunäkökulmasta. Liikuntakeskus ei ole

vain paikka ja laitteet, se on yksilöllistä palvelua, liikuntaan motivointia

ja ihmisten huomioon ottamista. Tätä työtä tehdään ihminen ihmiselle.

Haluamme auttaa, antaa vinkkejä, uusia ideoita ja motivaatiota.”

Jotta yritystä voi tämän filosofian pohjalta kehittää eteenpäin, nuori

yrittäjä panostaa hyvään tiimityöhön.

”Minä en saa tätä yksin aikaiseksi. Oikeat ja

osaavat ihmiset ovat kaiken perusta. Ja kun

teemme tällä porukalla sitä työtä, mistä

pidämme ja mihin meidän sydä-

memme palaa, viihdymme työs-

sämme ja saamme lisää puhtia

ja intoa. Näin hyvä tiimihenki

vain kasvaa. Ja loppupelissä

siitä hyötyy nimenomaan se

palvelua hakeva asiakas.”

Liikunta- ja hyvinvointikeskus Aplicon toimitus-johtaja Jutta Österberg-Hurme haluaa innostaa ihmisiä liikkumaan ja voimaan hyvin.

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI8

9ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

ISÄLTÄ TYTTÄRELLE

TEKSTI HELEN MOSTER KUVAT JANNE LEHTINEN

Suomen kuuluisin saksalaisravintola valmistautuu omistajanvaihdokseen. Wolfgang Wiegandin elämäntyö

pysyy perheessä. Onneksi, sanovat asiakkaat ja toivottavat Nina Wiegandin tervetulleeksi.

UN ASTUN OVESTA

sisään, tunnistan hä-

net heti. Ravintoloit-

sija itse istuu pitkän

pöydän päädyssä

taittelemassa serviet-

tejä. Iso mies tuhraa

aikaansa sellaiseen?

Kyllä, ainakin tässä

ravintolassa.

Wolfgang Wiegand, 69, ei vaikuta hienohel-

malta vaan juurevalta yrittäjältä. Hän tietää, että

pikku yksityiskohdilla, vaikkapa taitavasti taitel-

luilla lautasliinoilla, ravintolasaliin syntyy oikea

tunnelma. Asiakkaan on viihdyttävä ja tunnet-

tava olonsa tervetulleeksi heti salin nähdessään.

Helsingin Kruunuhaassa sijaitseva Zinnkel-

ler tuntee asiakkaansa. Usein samassa pöydässä,

jossa herr Wiegand nyt askartelee ja joka osoit-

tautuu monien kantapöydäksi, istuu lähikulmilla

asuvia kanta-asiakkaita. Jutellaan niitä näitä,

rentoudutaan, vietetään hetki ravintoloitsijan

seurassa.

Kun Wolfgang Wiegand perusti Zinnkellerin

vuonna 1980, se oli ”Krunikan” ensimmäinen

etninen ravintola. Paikalle tupsahtanut meri-

kapteeni povasi tulokkaalle puoli vuotta elinai-

kaa. Hän erehtyi: nyt Zinnkellerin palkkalistoilla

työskentelee 12 vakituista työntekijää ja heidän

lisäkseen liuta kiireapulaisia. Liikevaihtoa syntyy

yli miljoona euroa vuodessa. Olutta kuluu tynny-

reittäin päivässä. Neljän hanaoluen ja 25 pullo-

oluen valikoimasta tuntuu löytyvän jokaiselle

oma suosikki.

Valtaosa henkilöstöstä puhuu saksaa, ainakin

salin puolella, jossa saksankieliset vieraat kuu-

luvat kanta-asiakkaisiin. Mutta kyllä suomalai-

setkin arvostavat Zinnkellerin braatvursteja ja

maitopossua. Kesäisin myös turistit ohjautuvat

hiljaisen kantakaupungin läpi tuhtien ruoka-

annosten ääreen.

Nyt on perjantai-iltapäivä, rauhallinen hetki.

Lounaspöytä, ravintolan keskipiste, odottaa rai-

vausta. Yksittäisiä asiakkaita astuu sisään. Kaksi

ystävätärtä rupattelee kahvikuppien ääressä.

Tuttu miesasiakas tilaa vehnäoluen ja nappaa

iltapäivälehden kainaloonsa. Keittiöstä kantau-

tuu napakka pauke: kokki nuijii wieninleikettä.

WOLFGANG WIEGAND ON SIIRTÄNYT servietit

sivuun tehdäkseen tilaa Nina Wiegandille,

ainokaiselleen. Vierekkäin istuvat isä ja tytär,

ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI 9

nykyinen ja tuleva ravintoloitsija. Wolfgang

Wiegand kouluttautui hotelli- ja ravintola-alal-

le Saksassa 1960-luvulla ja muutti Suomeen

työn perässä vuonna 1971. Nina, 42, suoritti

majoitus- ja ravintola-alan esimiestutkinnon

kaksi vuotta sitten Omniassa Espoossa. Zinn-

kellerissä hän on työskennellyt vuodesta 1996

lähtien.

”Minulle soitettiin mökille ja pyydettiin

auttamaan sairaustapauksessa. Jäin sille tielle”,

Nina naurahtaa.

Zinnkeller oli tuttu jokaista haarukkaa ja kolpakkoa

myöten, sillä Nina oli jo koululaisena autellut keittiössä

ja asiakaspalvelussa.

Helsingin saksalaisen koulun käytyään Nina kou-

luttautui lastentarhanopettajaksi. Ei hänestä ainakaan

ravintoloitsijaa pitänyt tulla. Mutta kohtalo sekoitti

korttipakan. Nyt hän saapuu Meritullinkatu 25:een

aamukahdeksalta joka aamu sunnuntaita lukuun otta-

matta. Työpäivän hän päättää neljän maissa.

Isä Wolfgang saapuu kymmenen korvilla ja lopettaa

työvuoronsa iltakuudelta.

”Teen toimistotöitä, käyn läpi tilauksia ja autte-

len siinä, missä tarvitaan”, hän luettelee. Mahdotonta

kuvitellakaan, että konkari vetäytyisi kokonaan oloneu-

vokseksi.

”Ravintolabisnes ei ole helppo ala”, Wiegand toteaa

ja tarkoittaa, että hänellä on paljon opetettavaa tyttä-

relleen.

Yhtäkkiä pöytäämme leijuu vahva kastikkeen

tuoksu. Vesi herahtaa kielelle. Mitä ruokalistalla onkaan

tänään? Villisikaa ja jänistä. Ai niin, nyt on riistaviikko.

Keittiön ja salin välillä käy jatkuva huiske. Tun-

nistan yhden miestarjoilijan, eikä ihme, sillä hän on

työskennellyt Zinnkellerissä jo 20 vuotta. Olen tun-

nistavinani myös naisen, joka astuu ulkoa sisään kuin

kotiinsa. Nina rientää tervehtimään häntä. Hän on

Ninan äiti Ulla Wiegand, Wolfgang Wiegandin ensim-

mäinen vaimo. Hän käy auttamassa aina tarvittaessa.

Kodikas ilmapiiri ei synny pelkästään perhesiteistä,

vaan välittömyydestä ja läsnäolon tunnusta, siitä, että

jokainen asiakas otetaan huomioon. Asiakkaan palve-

leminen on juuri sitä asiantuntemusta, jota isä haluaa

siirtää tyttärelleen.

”Meidän on herätettävä asiakkaiden luottamus ja

osoitettava ystävällisyyttä”, Wolfgang Wiegand tiivistää.

”Ystävällisyys on Ninan vahvuus”, isä supattaa tyt-

tärensä selän takana ja jatkaa: ”Ninassa on karismaa.”

Asiakaspalvelu ei kuitenkaan riitä ravintolan joh-

tamiseen. Lisäksi on johdettava työntekijöitä, tehtävä

tilauksia ja osattava lukea tasekirjoja. Tämä kokonai-

suus on isän ja tyttären yhteistä työsarkaa. Zinnkellerin

erikoisuus on lisäksi se, että se tilaa oluensa ja viininsä

Saksasta. ”Minulla on paljon opittavaa Saksasta teh-

Wolfgang ja Nina Wiegand eivät ole vielä sopineet tarkkaan, milloin sukupolven vaihdos tehdään. Heillä ei ole kiirettä.



tävien tilausten kanssa”, Nina kertoo. Suomalaiset

tilauk set hän kyllä hallitsee.

Älä hoppuile

SUKUPOLVENVAIHDOS ON PITKÄ PROSESSI, joka vaatii aikaa

kypsyäkseen. Wiegandit eivät ole lyöneet vielä tarkkaa

päivämäärää lukkoon. Asiakkaille ja omalle henkilöstölle

on toki kerrottu, että pian pomo on frau Nina herr Wie-

gandin sijaan. Onhan se muutos, etenkin seniorille.

”Miltähän se tuntuisi ottaa käskyjä vastaan Ninalta”,

Wiegand miettii. Ei varmastikaan kovin helppoa.

Ulla Wiegand käy auttamassa Zinnkellerissä aina silloin kun tarvitaan. Ninan äiti on asiakkaillekin ”vanha tuttu.”

Keittiömestari Timo Ruosteoja pitää työ-paikkansa sujuvasta yhteistyöstä.

Kokki Eemeli Järvinen ja keittiöapulainen James Carter valmistelevat illan ruokia.

Ravintola-ala on rankka bisnes, ja siksi autan vielä. WOLFGANG WIEGAND

NÄIN SUKUPOLVENVAIHDOS ONNISTUU – Wolfgang ja Nina Wiegandin vinkit

Älä kiirehdi. Anna ajan työskennellä puolestasi. Kun

etenet harkitusti, voit punnita asioita eri näkökulmista,

kehittää uusia ideoita ja esittää toiveita.

Jos haluat ottaa yrityksen haltuusi, sinulla on oltava

vahva kiinnostus alaa kohtaan. Ole vakuuttunut siitä,

että teet oikean päätöksen itsesi suhteen, et ainoastaan

miellyttääksesi vanhempiasi.

Ole avoin ja valmis kohtaamaan

epävarma tulevaisuus.

Muista ottaa huomioon henkilöstö, sillä se on yrityksesi

arvokkain pääoma. Panosta hyvään yhteistyöhön.

Perusta päätöksesi varmalle pohjalle. Jos haluat vaihtaa

yrityksesi suuntaa, tee se hitaasti niin, että pääset itse

mukaan. Vältä turhaa varovaisuutta.

1

2

3

4

5


JUHA PEURALA / BAR 15

SUOMEN ILOISIMMAN YRITTÄJÄN VINKIT

YRITTÄJÄKSI SIIRTYVÄN HENKILÖN ON JÄRJESTETTÄVÄ vakuuttaminen yrittäjän eläkelain (YEL) mukaisesti seuraavan kuukauden alusta alkaen, kun osake-enemmistö (yli 30 %) on siirtynyt hänen nimiinsä. Henkilön on oltava johtavassa asemassa ja työskenneltävä yrityksessä. Ensimmäistä kertaa YELin piiriin tulevalle myönnetään 22 prosentin maksualennus neljältä ensimmäiseltä vuodelta. Maksun perusteena on työtulo, jonka voi arvioida esimerkiksi sen mukaan, mitä omasta työstä pitäisi maksaa, jos työhön pitäisi palkata ulkopuo-linen työntekijä.

Jos vanha omistaja luovuttaa koko osakekantansa, hän kuuluu sen jälkeen työntekijän eläkelain (TyEL) piiriin. Jos hän sitä vastoin jättää itselleen yli 30 prosenttia osakekannasta, hän on edelleen yrittäjä. Verotuksen ja vakuutusten suunnitteleminen on tärkeä osa onnistunutta sukupolvenvaihdosta. Ilmarisen asiantuntijat auttavat löytämään parhaat eläkeratkaisut.

Asiantuntija-apua sukupolvenvaihdokseen

SAKSALAINEN ZINNKELLER

Wolfgang Wiegand omistaa edelleen 100 prosenttia Zinnkellerin osak-

keista. Ennen osakekannan luovuttamista entisen ja tulevan omistajan

on käytävä perusteelliset keskustelut kirjanpitäjän, verottajan, eläkelai-

toksen ja vakuuttajan kanssa; on haettava tietoa omalta kattojärjestöltä

MaRalta.

”Ninan on otettava selvää veroista ja vakuutuksista, perehdyttävä

yrityslainsäädäntöön ja taseeseen”, isä korostaa. Jo nyt isä on sälyttänyt

yhä enemmän vastuuta tyttärelleen, ja tytär tekee yhä useampia päätök-

siä itsenäisesti.

Mutta lopulliseen kapulanvaihtoon on vielä aikaa. Niin kauan kuin

mahdollista Wolfgang Wiegand nauttii hyvästä työilmapiiristä, joka

perustuu pitkälti Ninan, vuoropäällikkö Stephanie Sammekin ja keit-

tiömestari Timo Ruosteojan sujuvaan yhteistyöhön.

”Tulen joka aamu motivoituneena ja hyvillä mielin töihin”, ravinto-

loitsija sanoo.

Iltapäivä alkaa vaihtua illaksi. Ravintolan ovi käy entistä tiuhemmin.

Sisään tulee pyörätuoliasiakkaita. Kaverit odottavat. Ennen kuin Nina

lähtee kotiin hoitamaan seuraavaa työmaataan, lapsiperheen huushollia,

tilaan ateriani. Ei jänistä tällä kertaa, vaan maksaa. Se sulaa suussa. Hil-

jennyn nauttimaan.

12

13

TILITOIMISTOT VOIVAT HOITAA yrittäjän

puolesta kaikki TyEL- ja YEL-vakuutta-

miseen liittyvät asiat ilmaiseksi Ilmarisen

verkkopalveluiden kautta. Tilitoimisto

pääsee Ilmarisessa vakuutettujen yritysten

vakuutustietoihin kätevästi yksillä tunnuk-

silla ja yhdellä kirjautumisella. Tilitoimis-

ton ei tarvitse olla Ilmarisen asiakas.

Ilmarisen verkkopalvelut sopivat kai-

kille yrityksille ja yrittäjille. Vakuutuspal-

veluja voivat käyttää kaikki tilitoimisto-

työntekijät ja työnantajan valtuuttamat

edustajat sekä yrittäjät itse.

Verkkopalvelun käyttö edellyttää asi-

akkaan antamaa kirjallista suostumusta.

Suostumuksen voi ilmoittaa verkkopalve-

lusopimuksella, johon löytyy linkki Ilma-

risen nettisivuilta.

RATKAISU

PALKKAISINKO TILITOIMISTON?

Miten hoitaisimme TyEL- ja YEL-asiat sekä vuosi- ja kuukausi-ilmoitukset mahdollisimman vaivattomasti? Haluaisimme myös säästää kuluissa.

Ilmarisenratkaisu

TYÖKALUJA TYÖHYVINVOINNIN KEHITTÄMISEEN

WWW.ILMARINEN

.FI

PALVELU ON KÄYTÖSSÄ 24/7, joten asioita

voi hoitaa milloin tahansa yrittäjän tai

tilitoimiston parhaaksi katsomalla ajalla.

TyEL-vuosi-ilmoituksen ja kuukausi-

ilmoituksen tekeminen on helppoa ja no-

peaa. Erillisiä lomakkeita tai muita pape-

reita ei tarvitse postittaa. Tilitoimisto voi

lähettää asiakkaidensa ilmoitustiedostoja

koko vakuutuksen osalta, eikä jokaisen

työntekijän palkkatietoja tarvitse näpyttää

erikseen. Homma toimii nopeasti aikaa ja

vaivaa säästäen.

Palvelusta saa helposti urakka-, työ-

tulo- ja muita todistuksia eri tarpeisiin.

Lisäksi yrittäjä voi tehdä halutessaan

maksusopimuksen ja saada TyEL- ja

YEL-maksuille lisää maksuaikaa.

MITÄ ILOA VERKKOPALVELUSTA?

LISÄKSIVERKKOPALVELUN KAUTTA

tilitoimisto voi ilmoittaa

myös tilapäisen työnantajan

palkanmaksusta. Palvelussa

tilitoimisto ilmoittaa työn-

tekijän ja työnantajan tiedot

sekä maksetut palkat.

Palvelun avulla myös

Ilmarisen asiakkaaksi tule-

minen on helppoa, koska

tilitoimisto voi tehdä eläke-

vakuutushakemuksen asiak-

kaan puolesta sähköisesti.

Niin ikään vakuutuksen

siirtäminen toisesta eläkeyh-

tiöstä Ilmariseen onnistuu

palvelussa kätevästi.


SIJOITUSSTRATEGIA VARMISTAA ONNISTUMISEN PITKÄLLÄ TÄHTÄIMELLÄ

14

Puheenvuoro

TIMO RITAKALLIOvaratoimitusjohtajaIlmarinen

ELÄKESIJOITTAMINEN ON HYVIN PITKÄJÄNTEISTÄ työtä, ja turvattavana ovat tulevien

sukupolvien eläkkeet. Tästä syystä on luontevaa, että Ilmarisen sijoitustoiminnan

tavoitteet ulottuvat vuosien päähän.

ALOITIMMEKIN PUOLITOISTA VUOTTA SITTEN POHDINNAN, millainen Ilmarisen sijoitussal-

kun tulisi olla vuonna 2020. Lähdimme liikkeelle analysoimalla maailman johtavien

eläkerahastojen sijoitusstrategioita ja tapaa hoitaa sijoituksiaan. Näin saimme hyvää

vertailupohjaa oman toimintamme kehittämiselle.

TYÖN TULOKSENA SYNTYI ”Sijoitusstrategia 2020”, jonka Ilmarisen hallitus hyväksyi

kesällä 2013. Sen mukaan Ilmarisen sijoitustoiminnan pitkän aikavälin tavoitteena

on edelleen saada eläkevaroille neljän prosentin reaalituotto (eli tuotto inflaation

jälkeen) määritellyllä riskitasolla. Vuodesta 1997 laskettuna Ilmarisen hoitamat

eläkevarat ovat muuten tuottaneet

reaalituottoa keskimäärin tasan neljä

prosenttia vuodessa.

SIJOITUSSTRATEGIA 2020:N MUKAAN

vähennämme tämän vuosikymme-

nen aikana korkosijoitusten osuutta

salkussamme ja toisaalta lisäämme

hyvän inflaatiosuojan antavia kiin-

teistö- ja infrastruktuurisijoituksia.

Myös osakesijoitusten määrä kasva-

nee jonkin verran.

PROSESSIN AIKANA jalostimme myös Ilmarisen sijoittamisen teesit, jotka vahvistavat

sijoitusorganisaatiomme yhteistä sijoitustoiminnan arvopohjaa. Sijoittamisen teesit

ovat tärkeitä myös Ilmarisen hallinnon, asiakkaiden ja muiden sidosryhmien näkö-

kulmasta, koska niiden avulla voimme selkeästi kertoa, miten Ilmarinen sijoittajana

toimii.

MAAILMANTALOUDEN PAINOPISTEIDEN MUUTTUESSA myös Ilmarisen sijoitussalkun

maantieteellinen hajautus muuttunee. Suomalaisten sijoitusten osuus on jatkossakin

selvästi merkittävin. Tänään se on lähes kolmannes kaikista Ilmarisen sijoitusvaroista.

USKOMME, ETTÄ ILMARISEN HOIDOSSA olevien eläkevarojen määrä kasvaa vielä pit-

kään ja siksi onkin tärkeää, että meillä on selkeä ja yhdenmukainen kuva keskeisten

sidosryhmiemme kanssa siitä, miten me näitä varoja toisaalta hoidamme ja toisaalta

minkälaista sijoitustuottoa me näille varoille tavoittelemme.

ONNISTUNUT SIJOITUSSTRATEGIA VARMISTAA parhaiten sijoitustoiminnan onnistumisen

pitkällä tähtäimellä.

Lue lisää Sijoitusstrategia 2020:sta ja sijoittamisen teeseistä:

Suomalaisten sijoitustenosuus tulee

olemaan jatkossakin selvästi merkittävin.

15

TEKSTI CAMILLA LEHTINEN KUVAT SINI PENNANEN

15

KUNNON REMONTTI

Steris Finn-Aqualla kuntoremontti liikuttaa talon väkeä terveempään elämään. Myönteiseltä

yllätykseltä ei ole vältytty: kevään kuntotesteihin mennään aiempaa paremmassa yhteishengessä.


OUNASAIKAAN STERIS FINN-AQUAN

käytävillä kuulee vakavaäänisiä

keskusteluja. Yrityksen työntekijät

pohtivat, voiko vihreää salaattia sit-

tenkään korvata porkkanaraasteella,

miten eilinen peli meni tai monelta-

ko nähdään jumpassa.

Tislaimia ja höyrynkehittimiä valmistavassa yrityk-

sessä vallitsevaa terveysintoilua selittää työyhteisön kun-

toremontti. Puolen vuoden mittaisen projektin aikana

niin toimiston väki kuin tuotannon työntekijätkin yrittä-

vät kohottaa kuntoaan liikkumalla. Tavoitteena on voida

ja jaksaa paremmin.

Kuntoremonttitalkoisiin Steriksellä ryhdyttiin ennen

kaikkea henkilöstön alati nousevan keski-iän vuoksi. 150

hengen joukosta löytyy paljon yli 55-vuotiaita työnteki-

jöitä.

”Meillä on osaavaa henkilökuntaa, joka on ollut

talossa pitkään ja jonka toivomme jatkavan vielä kauan

töissään”, toimitusjohtaja Petri Huhti kertoo.

POHTIESSAAN KEINOJA JAKSAMISEN TUKEMISEKSI yrityksen

johto huomasi, että liikuntaa säännöllisesti harrastavilla

työntekijöillä oli muita vähemmän sairauspoissaoloja.

Siksi päätettiin lähteä fyysisen kunnon kohotustalkoisiin.

Hankkeen suunnitteluun ja toteutukseen otettiin

avuksi alusta alkaen työterveyshuolto.

”Terveydenhuollon ammattilaiset keräsivät ansiok-

kaasti tietoa henkilöstön työoloista sekä kunnon läh-

tötasosta”, sanoo Steriksen henkilöstöpäällikkö Tiisa

Ruoslahti.


Taustoituksen jälkeen työntekijät kuntotestattiin.

Testattavat jaettiin kahteen tasoryhmään. Molemmilta

ryhmiltä mitattiin tärkeäksi todettuja asioita: lihaskuntoa,

hapenkulutusta, kehon koostumusta, liikkuvuutta sekä

tasapainoa.

Viime syksynä tehtyihin testeihin osallistui johdon

suureksi iloksi yli puolet henkilöstöstä. Myönteinen yllä-

tys oli myös testien tulos: ihmiset olivat odotettua parem-

massa kunnossa.

Huhti ja Ruoslahti kiittelevät Sonera Stadiumilla teh-

tyjä yksilöllisiä mittauksia sekä niistä saatua palautetta

luentoineen.

”Testien tuoma tieto todellisesta kunnosta on ollut

tärkeää. Esimerkiksi minua se on kannustanut myös

matalasykkeiseen liikuntaan”, tennistä ja koripalloa har-

rastava Ruoslahti sanoo.

KUNTOSALEILLA TAPAA RUOKA-AIKAAN olla hiljaista. Ste-

riksen pienellä salilla on silloinkin toimintaa, porukka

treenaa vatsalihaksia ja rentouttaa hartioita.

Joulukuussa avattu oma pieni kuntosali syntyi kahteen

vähällä käytöllä olleeseen huoneeseen. Kuntotestauksien

tulosta tämäkin remontti.

”Meistä oli tärkeää tarjota tukea ja keinoja liikkumi-

seen alku- ja lopputestien välillä”, Huhti kertoo.

L

Tieto todellisesta kunnosta on tärkeää.TIISA RUOSLAHTI

Veli-Pekka Jääskeläinen ja Teemu Kähkönen osallistuvat keppijumppaan.

Petri Huhti on tyytyväinen kuntoremontin tuloksiin.


1717

Jo se, että työyhteisöön saadaan hyvä henki,

vaikuttaa vahvasti tuottavuuteen.TOIMITUSJOHTAJA PETRI HUHTI

”Ajatuksena oli tehdä matalan kynnyksen

paikka, jonne on helppoa tulla ennen tai jäl-

keen töiden. Haluttiin tarjota mahdollisuus, ei

pakkoa”, Ruoslahti sanoo.

Kunnonkohotusta Steriksellä tuetaan myös

liikuntaseteleillä. Lisäksi rahaa on varattu hen-

kilöstön perustamien liikunta- ja harrasteker-

hojen tueksi, kuten jääkiekon puulaakijoukku-

eelle.

Kannustimeksi lanseerattiin vielä ”Suurin

parantaja” -kilpailu. Leikkimielisessä kisassa

kolme ansiokkainta oman tasonsa petraajaa

voittaa vapaapäiviä.

TUOTANTOHALLISSA JOUKKO SINIHAALARISTA

väkeä huhkii hyvässä tunnelmassa – keppijum-

pan parissa. Tänään jo toistamiseen kuvaajan

pyynnöstä, yleensä harjanvarret saavat kyytiä

aamukahvien jälkeen.

”Aloitimme kymmenminuuttisen jumpan

parilla kerralla viikossa, mutta testien jälkeen

pojat pyysivät sitä päivittäiseksi”, kertoo jum-

pan vetäjä Anssi Liukola, joka työskentelee

Steriksen kunnossapidossa.

Luottamusmiehenä ja työsuojeluvaltuutet-

tuna toimiva Liukola on pannut merkille, että

ihmiset puhuvat aiempaa enemmän terveyteen

liittyvistä asioista. Ja myönteisempään sävyyn.

”Liikuntaa on lisätty, kun tiedetään, että

tehdään itselle hyvää. Viime viikollakin saatiin

keppijumppaan uusi osallistuja, joka ei aiem-

min ole liikkunut juuri lainkaan”, hän sanoo.

Huhtikuun lopputestien jälkeen tiedetään

tarkemmin henkilöstön fyysisen kunnon para-

nemisesta. Henkisessä hyvinvoinnissa nähdään

selvä parannus jo nyt. Yhteenkuuluvuuden

tunne on lisääntynyt.

”Kaikki rullaa niin mukavasti, ettei voi

kuin nauttia. Nyt viedään kimpassa venettä

eteenpäin”, Liukola sanoo koko talon yhtei-

seksi kasvaneesta projektista.

Kuvaannollisen veneen lisäksi kunto-

remonttiin liittyy oikeakin vene: ensi kesän

Sulkavan soudussa nähdään Steriksen oma

joukkue. Liikuntamatka näyttää siis jatkuvan

hyvään tahtiin lopputestien jälkeenkin.

Kuntopyörällä Lauri Jokinen.

STERIS FINN-AQUASteris Finn-Aqua valmistaa ja kehittää tislaimia,

höyrynkehittimiä, autoklaaveja sekä biovaarallisten

jätevesien sterilointilaitteistoja.

Yrityksen asiakkaina ovat lääkevalmistajat ja tutki-

muslaitokset.

Tuusulassa sijaitseva yritys kuuluu yhdysvaltalaiseen

Steris-konserniin.


Harva meistä liikkuu riittävän monipuolisesti. STEFAN WESTERBACK, SONERA STADIUM

SONERA STADIUMSonera Stadium tunnetaan jalkapalloseura

HJK:n kotikenttänä, mutta sen ovet aukeavat

myös tavalliselle kuntoilijalle.

Helsingin keskustassa sijaitsevassa liikun-

takeskuksessa tehdään erilaisia kuntokartoi-

tuksia sekä järjestetään liikunta- ja lajikokeilu-

päiviä ja luentoja.

Ilmarisen asiakkailla on mahdollisuus käyt-

tää Stadiumin palveluita erillisen sopimuksen

mukaan.

Tulokset syntyvät pitkässä juoksussa”KROPPA ON SIKÄLI KIITOLLINEN, että elämäntapamuutokset näky-

vät siinä melko pian.”

Näin kannustaa parempaan elämään hyvinvointijohtaja

Stefan Westerback Sonera Stadiumilta.

Mutta miten niitä muutoksia saa järkevällä tavalla aikaan?

”Keskeistä on riittävän pitkä aika. Tutkimusten mukaan vasta

puolentoista vuoden mittainen elämäntapamuutos tuo pysyviä

muutoksia.”

Hyvään kuntoremonttiin niin yksilö- kuin yhteisötasollakin

tarvitaan Westerbackin mukaan suunnittelua.

”Tuloksekas kunnonkohotus on tehty yksilöllisesti, oman

kuntotason ja terveydentilan sekä oman työnkuvan mukaan”, hän

sanoo.

Kolme vuosikymmentä liikunnan parissa toiminut Westerback

suosittelee kuntotestien hyödyntämistä, sillä tieto omasta tasosta

motivoi liikkumaan oikealla tavalla – lähtötasosta riippumatta.

”Esimerkiksi himojuoksijan testeissä voi paljastua heikko

lihaskunto. Hyvin harva meistä liikkuu riittävän monipuolisesti.”

Ilman kannustusta muutoksen aikaansaaminen on vaikeaa.

Eri alan liikunta- ja terveysammattilaisten ohjeet ovat kullanar-

voisia mutta yhtä tärkeää on ympäristön tuki. Työkaveri auttaa

muistuttamalla näytön edessä istujaa nousemaan välillä ylös.

Kotonakin malttaa syödä terveellisen päivällisen, kun koko perhe

syö samaa ruokaa.

Loppupelissä vastuu jää silti itselle.

”Kukaan muu kuin sinä ei voi liikkua puolestasi”, Westerback

sanoo.


1919

ANOKAA MUUT, MITÄ MIELTÄ OLETTE. Omat aivoni eivät enää tähän

aikaan raksuta.”

Kollegan lausahdus kolmen maissa iltapäivällä pysäytti poh-

timaan, mikä työpäivässä mättää, jos aivot väsähtävät kesken

palaverin. Voisimmeko tehdä jotakin, jotta ne jaksaisivat raksuttaa

pidempään?

Psykologi ja aivotutkija Ville Ojasella on huojentavaa ker-

rottavaa. Kyllä, me voimme tehdä paljonkin omien aivojemme

tsemppaamiseksi. Aivot kestävät ja joustavat, mutta jotta ne raksuttavat, niiden kunnosta

kannattaa pitää huolta siinä missä fyysisestäkin kunnosta.

Aivojen toimintaan vaikuttavat lukuisat pienet asiat, joista moni on tuttu yleisistä

hyvinvoinnin perusasioista: terveellinen ruoka, riittävä uni ja liikunta. Kun perusta on

kunnossa, aivojen toimintaa päästään hienosäätämään tehokkaammaksi.

Aivoja kannattaa huoltaa ja jumpata siinä missä kroppaakin. Aivot palautuvat nopeasti, kun

nukumme riittävästi, tapaamme hyviä tyyppejä ja opimme säätelemään energiasyöppöjä.

S

TehokkaampaaRAKSUTUSTA

TEKSTI KIRSI RIIPINEN KUVAT PETRI BLOMQVIST


Ojanen muistuttaa, että aivomme toimivat edelleen kuin

kivikauden ihmisellä. Informaatioähkystä on puhuttu kylläs-

tymiseen asti, mutta aivoillemme se on aito ongelma. Aivo-

jen homma on ollut kerätä tietoa ympäriltä, mutta tuhansia

vuosia sitten tiedon tulva oli huomattavasti pienempi.

Aivot tarvitsevat säännöllisesti lepoa, taukoja, jolloin

ei tarvitse pinnistellä. Se on hyvin haasteellista nykymaail-

massa, jossa työ tunkee vapaalle ja illan tunnit ovat loppua

kesken, kun pitää ehtiä kuskata lapsia ja harrastaa.

Aivomme toimisivat tehokkaimmin, jos voisimme keskit-

tyä yhteen asiaan kerralla. Suureksi avuksi olisi myös tieto

siitä, mitä oikeasti olemme tekemässä, miksi teemme sen

näin ja miten se liittyy työn kokonaisuuteen.

Näiden sijaan me säntäilemme asiasta toiseen. Tekemi-

sen merkitys ja asioiden ymmärtäminen unohtuvat matkan

varrella.

Aivomme ovat kivikautiset myös öisin – ikävä kyllä. Syvä

uni on ollut ihmisen historiassa vaarallista aikaa, sillä tuona

aikana peto on saattanut hyökätä kimppuun.

Monelle nykyihmiselle tutut öiset heräilyt ja kevyt uni

ovat meille luontaisia, vaikka päivien kiivas tahti vaatisi kun-

nollista lepoa. Mutta kun stressi on päällä, aivot hälyttävät

vaarasta eivätkä päästä uneen. Eikä ole mikään ihme, jos

iltapäiväkokouksessa ei huonosti nukutun yön jälkeen synny

briljantteja ajatuksia. Aivot eivät ole päässeet palautumaan.

PALAUTUMISEEN TARVITAAN UNEN LISÄKSI mentaalista ener-

giaa, johon ratkaisevasti vaikuttaa se, miten asennoidumme

asioihin. Osaammeko nähdä arjessa positiivisia puolia vai

kiinnitämmekö huomiota siihen, mikä on pielessä?

”Palautumisen ytimessä on kyky tunnistaa ja säädellä

tunteita. Osaammeko sanoa, millaisella fiiliksellä olemme

tai mihin energiamme valuu? Kykenemmekö vaikutta-

maan siihen, mihin suuntaan mentaalinen energiamme

kulkee, sisään vai meistä ulos?”

Jotta aivomme jaksaisivat, energia ei saisi ylen määrin

karkailla. Tähän voimme itse aktiivisesti vaikuttaa. Jos

rutiinit ahdistavat, kannattaa kehittää keinoja, joilla jon-

kin osan niistä voi tehdä toisin. Mikäli joku kollegoista

tuntuu vievän voimat, voi pohtia, voisiko hänen seuras-

saan viettää vähemmän aikaa. Mielikuvistakin on apua.

Kun joku vyöryttää päälle valitusvirttä, väliin voi kuvitella

pleksin tai ruusuilta tuoksuvan aidan.

Aivot saavat lisää voimaa hyvän mielen asioista. Oja-

nen huomauttaa, että erityisen hyvin voimapuolella toi-

mivat mieluisat ihmiset. Hyvät tyypit ovat sellaisia, että jo

vilaus heitä saa paremmalle mielelle. Pienet kahvihetket

heidän seurassaan kesken työpäivän antavat voimaa koko

iltapäiväksi.

Viikonloppuja ja lomia tarvitaan myös unirästien

purkamiseen. Uniongelmiin kannattaa puuttua mahdol-

lisimman pikaisesti ja muistaa myös vanhat hyvät konstit:

Kirjoita huolesi muistiin ja varaa kalenterista aika niiden

pohtimiseen. Liiku. Tee mukavia asioita ja vietä aikaa

mieluisten ihmisten kanssa.

KIVIKAUDELTA MEIHIN on jäänyt myös takertuminen

uhkakuviin. Ihminen joutui aiemmin kamppailemaan

kirjaimellisesti henkensä edestä. Noihin uhkiin verrattu-

na nykyiset uhkamme ovat laimeita, mutta aivoille kovia

paloja.

20

Nykyihmisen on tärkeää oppia kiinnittämään uhkien sijaan huomiota omiin kykyihin ja mahdollisuuksiin.

Aivojen jumppa1,5 kiloa rasvaa ja vettä, mutta myös paljon muuta: aivot tuottavat meille kokonaisen subjektiivisten kokemusten maailman. Aivot kiittävät seuraavasta:

1 2Tuki energiasyöpöt. Mieti, mikä vie henkistä energiaasi ja miten voisit muuttaa näitä tilanteita.

Pidä pitkin päivää hyvän mielen taukoja. Vaihda muutama sana mieluisan ihmisen kanssa, ihaile tal-vista maisemaa, keitä kuppi

hyvää kahvia tai teetä.


2121

Jotta aivomme jaksaisivat, meidän täytyisi opetella tyyn-

nyttämään mielemme. Niin kauan kuin uhkakuvat pysyvät

mielessämme, hukkaamme aivojen energiaa. Kun osaamme

huokaista ja nojautua rennommaksi tuolissa, aivojen veren-

kierto vilkastuu ja, kas kummaa, pystymme taas ajattele-

maan tehokkaasti ja löytämään tilanteeseen ratkaisun.

Biologia on ikävä kyllä meitä vastaan: uhkakuvat istuvat

meissä monin verroin sitkeämmässä kuin myönteiset asiat.

Pelkäämme epäonnistumisia, sillä luonto ei ole kannustanut

meitä riskinottoihin, nehän tarkoittivat kivikaudella kuole-

manvaaraa.

”Nykyihmisen olisi tärkeää oppia kiinnit-

tämään uhkien sijaan huomiota omiin kykyi-

hin ja mahdollisuuksiin.”

Pessimistien ei kannata luovuttaa, sillä

myönteistä suhtautumista on mahdollista

treenata. Liikkeelle pääsee vaikka listaamalla

mielessään asiat, joista on kiitollinen.

Ojanen kertoo, että hänelle yrittäjänä

vaikeita paikkoja, siis uhkakuvia, ovat myyn-

titilanteet. Hän tietää tämän ja virittämällä

virittää itsensä tavanomaisesta kriittisen rea-

listin mielentilastaan positiivisemmalle tuu-

lelle. Hyvä fiilis tarttuu asiakkaaseen ja auttaa

kauppojen tekoa.

MITÄ PAREMMIN ITSENSÄ TUNTEE, sitä helpompi

omista aivoista on pitää huolta. Ojasen omia

työpäivän aivoruiskeita ovat paikanvaihdok-

set. Kun läppärin kanssa siirtyy välillä vaikka

kahvilaan, aivot virittyvät. Hänelle sopii hyvin

myös työnteko junassa, sillä konkreettinen

eteenpäin meno vauhdittaa työtä.

Nykyinen työ perustuu yhä enemmän

vuorovaikutukseen, asioita tehdään ja ratko-

taan yhdessä. Aivot jaksavat paremmin tun-

tiessamme, että yhdessä ollessamme olemme

kaikki aidosti läsnä.

Jos palaverien aikana kollegat räplää-

vät puhelimiaan ja puhuvat toistensa päälle,

emme pysty virittäytymään laadukkaaseen tekemiseen tai

asioiden ratkomiseen.

AIVOJEN VIRITTÄMINEN JA HUOLTO kuuluu kaikille. Ojanen on

kouluttanut muun muassa rakennusalan ihmisiä. Tutkimuk-

sissa on huomattu, että työmaan tapaturmat lisääntyvät,

jos rakennusmiehet eivät keskity kunnolla tekemäänsä tai

jos heitä syystä tai toisesta ottaa päähän. Onnettomuuksien

ehkäisemiseksi on siis tärkeää, että ihmiset oppivat huomaa-

maan tuntemuksensa.

”Olen koulutuksieni aikana kysynyt osanottajilta, mitä

järkeä on työpäivässä, jos koko ajan ottaa aivoon tai jos ei

keskitytä siihen, mitä ollaan tekemässä.”

On yleistä syyttää muita ihmisiä tai olosuhteita siitä,

että ottaa päähän. Ojanen kysyy miksi. Tuntemuksemme

ovat omien aivojemme tuottamia kokemuksia. Emme pysty

vaikuttamaan siihen, että taivaalta vihmoo räntää, mutta

voimme vaikuttaa siihen. kuinka annamme sen vaikuttaa

itseemme.

”Voimme valita, mihin suuntaan aivojemme energia liik-

kuu, voimaannummeko vai hukkaammeko mentaalista ener-

giaamme. Ja miten suhtaudumme asioihin.”

Edellisessä rakennusalan koulutuksessa Ojanen pyysi

kuulijoitaan listaamaan kolme asiaa, joilla voi vaikuttaa

omiin aivoihin. Yhteisen tuumailu jälkeen ensimmäiseksi

nostettiin puhuminen, joka on myös Ojasen mielestä kaik-

kein tehokkain keino. Jos lähellä ei ole kollegaa, jonka kanssa

heittää hetki läppää, kannattaa ottaa puhelin ja kilauttaa

kaverille.

Toiseksi hyväksi keinoksi mainittiin ympäristön siistimi-

nen. Pahaa tuulta voi purkaa jynssäämiseen ja harjanvarteen.

Sitä paitsi työnteko on mukavampaa ja turvallisempaa, kun

ympärillä on siistiä.

Kolmanneksi keinoksi porukka mainitsi noitumisen,

millä ei tarkoitettu pelkästään kiroilua. Loitsuamisella ja

itselleen mantroja latelemalla saa tsempattua itseään jaksa-

maan.

Mitä järkeä on työpäivässä, jos koko ajan ottaa aivoon.

3 4 5Pyri järjestämään työpäiväsi niin, että voit keksittyä yhteen asiaan kerrallaan. On aivan ok sulkea sähköposti ja panna puhelin äänettömälle.

Muistuta itseäsi kokonais-kuvasta. Miksi teet tätä, miten se liittyy organisaa-tiosi tehtäviin?

Terveet elämäntavat ovat toimivien aivojen perusta.


Ilmarinen vastaanot-

taa Ilkan hakemuksen.

Koska eläkehake-

muksessa on mukana

työsuhdeilmoitus, tie-

toja ei tarvitse kysellä

Ilkan työnantajalta. Se

nopeuttaa käsittelyä.

ILKKA KESKUSTELEEasiasta esimiehensä

kanssa. He sopivat

osatyöajan palkasta,

toimenkuvasta ja aloi-

tusajankohdasta.

KOHTA 61 VUOTTA TÄYTTÄVÄ ILKKA on viihtynyt saman työnantajan palveluksessa lelutehtaalla jo 29 vuotta. Jotta Ilkka jaksaisi paremmin pidempään, hän päättää hakea osa-aikaeläkettä.

HELMIKUU

Osa-aikaeläkkeelle voi jäädä joustavasti syntymävuodesta riippuen 60 tai 61 vuotta täytettyään. Ilkka jäi osa-aikaeläkkeelle 61-vuotiaana ja jaksoi sen ansiosta työelämässä pidempään kuin 63-vuotiaaksi.

22

Prosessi

Yrittäjä voi työntekijän tapaan jäädä

osa-aikaeläkkeelle. Ikärajat, ehdot ja

hakemuslomake ovat samat, mutta

yrittäjän pitää muistaa muutama asia.

OSA-AIKAELÄKKEEN ASKELEET

Ilkka tilaa ennakkolaskelman osa-aikaeläkkeen suuruudesta Ilmarisen verkkosivuilta www.ilmarinen.fi/elakepalvelu.

ILKKA TÄYTTÄÄ JA ALLEKIRJOITTAAIlmarisen verkkosivuilta löytyvän

osa-aikaeläkehakemuksen. Hän liittää

hakemukseen työantajan täyttämän

kokoaikatyön päättymisilmoituksen,

josta selviää Ilkan osa-aikainen palkka

ja aloituspäivämäärä.

Hakemus ja ilmoitus löytyvät

kohdasta www. ilmarinen.fi Etusivu > Julkaisut ja lomakkeet >

Lomakkeet > Eläkehakemukset.

60-VUOTIAS YRITTÄJÄ-IIRIS

Iiriksen tilitoimistoyritys on siirtymässä

seuraavalle sukupolvelle. Iiris puolittaa

työpanoksensa ja YEL-työtulo pienentyy

samoin. YEL-vakuutusmaksu on 24,8 %

osa-aikatyön työtulosta (vuonna 2014). ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI22

2323

ILKKA ALOITTAA OSA-AIKAELÄKKEENSÄ. Eläkepäivinä kalenteriin

merkitään treffit uimahalliin

lastenlasten kanssa.

ILKKA ILMOITTAA NYT VEROTTAJALLE siirtyvänsä osa-aikaeläkkeelle.Verottaja laskee uuden vero-

prosentin ja lähettää verokortin

suoraan Ilmariseen.

Ilmarinen alkaa maksaa eläkettä

Ilkan pankkitilille.

MAALISKUU ELOKUU

LISÄTIETOJA

tai puh. 010 195 000

ILKKA VOI SIIRTYÄ VANHUUSELÄKKEELLE 63–68-vuotiaana lähettämällä vanhuuseläkehakemuksen

Ilmariseen. Vanhuuseläkkeen alkamiseen mennessä ker-

tynyt eläke lasketaan kokoaikatyöstä ja osa-aikaeläkkeen

aikana karttuvasta eläkkeestä. Kokonaiseläke on näiden

yhteismäärä.

Mutta sen aika ei ole vielä. 63–68-vuotiaana Ilkalle kertyy

eläkettä 4,5 % vuosiansioista. Superkarttuma on tehokas

kannustin. Ehkä Ilkka jatkaa näin 68-vuotiaaksi asti? Nyt

Ilkasta tuntuu, että työ ja vapaa-aika ovat tasapainossa.

ILKAN TYÖPAIKALLA ON KIIRE. Lelut on saatava valmiiksi joulusesonkia varten.

Työnantaja pyytää Ilkkaa siirtymään kahdeksi

kuukaudeksi kokoaikaisesti töihin. Ilkka suostuu.

Hän ilmoittaa Ilmariselle asiasta.

Ilmarinen keskeyttää eläkkeenmaksun. Ilmarinen

jatkaa osa-aikaeläkkeen maksamista saman

tien, kun Ilkka ilmoittaa siirtyvänsä takaisin osa-

aikatyöhön. Osa-aikaeläkkeen voi keskeyttää

korkeintaan kuuden kuukauden ajaksi. Pitemmän

keskeytyksen jälkeen eläkepäätös on haettava

uudelleen.

Ilmarinen tekee eläkepäätök-

sen, sillä osa-aikaeläkkeen

ehdot täyttyvät. Päätöksen saa

yleensä sen kuukauden aikana,

jona eläke alkaa. Ilmarinen pos-

tittaa eläkepäätöksen Ilkalle.

Osa-aikaeläke on puolet

kokoaikatyön ja osa-aikatyön

ansioiden erotuksesta.

Juttuun on haastateltu Ilmarisen palveluasiantuntija Jarmo Myyrää

Iiris voi siirtyä vanhuuseläkkeelle oman valintansa

mukaan 63–68-vuotiaana. Yrittäjätoimintaa voi

jatkaa myös vanhuuseläkkeellä. Pakollinen YEL-

vakuutus kuitenkin lakkaa sen alkaessa.


ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI24 ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI24

TEKSTI SARI OKKO

KUVAT JAAKKO MARTIKAINEN

KUVITUS SUVI SEGERCRANTZ ONKO AINEETON OMAISUUS


UTI PAKARINEN on

yrittäjä ja toimitusjoh-

taja, omien sanojensa

mukaan joka paikan

höylä. Yrityksen Outi

perusti, koska koki

kulutustuskaa ja

kyllästyi kerta-

käyttökulttuuriin

ja vaatteiden huonoon laatuun. ”Ajattelin,

että joko teen asialle jotakin tai hyväksyn

tilanteen.”

Pari vuotta sitten Pakarinen päätti toimia

ja perustaa yrityksen. Hänellä oli jo valmiiksi

vestonomin eli vaatetusalan sekä tradenomin

eli kaupallisen alan tutkintotausta ja molem-

pien alojen työkokemusta.

Ensimmäinen ajatus oli kehittää vaa-

temerkki, joka tarjoaisi

naisille luottovaatteita

laadukkaasti ja eettisesti.

Idea kasvoi myöhemmin

vaatevalmennukseen. Nyt

Kude Design tarjoaa sekä

tuotteita että palveluja.

Ainoma Oy:n toimi-

tusjohtaja Martti

Mikkola on työskennel-

lyt viimeiset viisitoista

vuotta aineettomaan

omaisuuteen liittyvien asioiden, innovaatioiden

ja pk-yritysten parissa. Hän on arvioinut tuhan-

sien keksintöjen, liikeideoiden ja alkavien yritysten

Orahoituskelpoisuutta, auttanut yrityksiä aineetto-

man omaisuuden suojaamisessa, luennoinut ja kou-

luttanut.

KUN YRITTÄJÄ JA ASIANTUNTIJA ISTUVAT sumuisena

perjantai-iltapäivänä saman pöydän ääreen, kohtaa-

minen ei ole ensimmäi-

nen. Mikkola on aut-

tanut Pakarista tämän

yrityksen aineettoman

omaisuuden suojaami-

sessa sekä toiminnan

kehittämisessä.

”Kaikilla yrityksillä

on aineetonta omai-

suutta. Pk-yritysten

omaisuudesta keski-

määrin 80 prosenttia

on aineetonta. On pelkästään järkevää tuntea yri-

tyksen aineeton omaisuus ja pitää siitä huolta, sillä

hoidettu omaisuus karttuu”, Mikkola aloittaa.

”Pk-yritysten menestymisellä puolestaan on

suuri merkitys koko yhteiskunnalle jo niiden suuren

määrän takia. Suomessa on noin 27 600 yritystä,

joista alle 10 henkilön yrityksiä on 94 prosenttia ja

alle 50 henkilön yrityksiä peräti 99 prosenttia.”

SUURET YRITYKSET OVAT JO PITKÄÄN SUOJANNEET

aineettoman omaisuutensa erityisesti patenteilla

ja tavaramerkeillä. Pk-yritykset ovat pärjänneet

Mikkolan mukaan 2000-luvulle asti kotimaan

markkinoilla aineettomasta omaisuudesta erityisesti

huolehtimatta, mutta enää se ei onnistu.

Kude Designin toimitus-johtaja Outi Pakarinen.

Ainoma Oy:n Martti Mikkola

Pitäisikö pienyrittäjänkin pitää huolta yrityksensä aineettomasta omaisuudesta? Mitä se on ja koskeeko se myös palvelu yrityksiä? Mitä iloa huolenpidosta seuraa? Ja nostaako hyvin hoidettu aineeton omaisuus myös yrityksen arvoa?

PK-YRITYKSEN ARVOKKAIN OSA?


”Tilanne on muuttunut. Pienet suomalaiset yritykset pyr-

kivät kansainvälisille markkinoille ja ulkomaiset yritykset

toimivat Suomessa. Kilpailu on entistä rajumpaa eivätkä

entiset herrasmiessopimukset enää päde.”

”Pk-yritykset joutuvat huolehtimaan vähintäänkin

siitä, etteivät ne loukkaa toisten oikeuksia, sillä tietämät-

tömyys ei vapauta vastuusta. Tällaista kehitystä ei pitäisi

katsoa rasitteeksi vaan nähdä se mahdollisuutena.”

PAKARINEN MIETTI ALUSTA ASTI

TUOTEMERKKIÄ ja tekijänoike-

usasioita. ”Graafikon kanssa

suunnittelimme yrityksen

ilmeen. KUDE®-tavaramerkin

suojasin nimiini jo ennen kuin

yritys oli perustettu. Samoin va-

rasin yrityksen verkkotunnukset.”

”Juuri näin”, Mikkola innostuu. ”Juuri tässä on alka-

van yrityksen perussetti: toiminimi, verkkotunnukset ja

tavaramerkit. Lisäksi kannattaa hyödyntää tekijänoike-

utta.”

Aineeton omaisuus eli Intellectual Property (IP)

jakautuu epämuodolliseen ja muodolliseen. Epämuodol-

lista ovat esimerkiksi osaaminen, brändi, maine, kertynyt

kokemus, suhteet ja verkostot. Näillä asioilla on yrityksen

menestymisen kannalta suuri merkitys. Niillä ei kuiten-

kaan ole oikeusvaikutusta eli esimerkiksi brändin louk-

kaamisesta ei voi käräjöidä.

Muodollista aineetonta omaisuutta eli IPR:ää ovat

muun muassa patentit, hyödyllisyysmallit, tavaramerkit,

mallit, verkkotunnukset, toiminimet ja tekijänoikeudet.

Näillä suojataan epämuodollista aineetonta omaisuutta.

Tavaramerkin haltija saa päättää, kuka voi kaupalli-

sesti hyödyntää brändiä. Osaamista, tutkimusta ja tuo-

tekehitystä voidaan suojata patenttien ja hyödyllisyys-

mallien avulla, kun suojaamisen edellytykset täyttyvät.

Designin suojamuoto on

malli, luovan työn tekijän-

oikeus.

”Jokaisella yrittäjällä on

osaamista, joka kannattaa

suojata. Jos ei ole, ei pidä

ryhtyä yrittäjäksi”, Mikkola

hymyilee.

MIKKOLA PUHUU REVIIREISTÄ, joiden kautta aineettoman

omaisuuden merkitys yrityksen elinkaaren eri vaiheissa

on Pakarisellekin hyvin avautunut. Alkava yritys paaluttaa

itselleen reviirin, ”tekee kasvimaalle aidan”. Aitaaminen

tapahtuu IPR:n avulla.

26 ILMARISEN ASIAKASLEHTI | WWW.ILMARINEN.FI

Kaikilla yrityksillä on aineetonta omaisuutta, joka kannattaa suojata.

MARTTI MIKKOLA

Asiantuntemus, osaaminen ja tarpeet kohtaavat. Yrittäjä Outi Pakarinen saa konsultti Martti Mikkolalta neuvoa ja tukea yrityksensä aineettoman pääoman turvaamiseen.


Toimiva yritys suunnittelee ja laajentaa reviiriään

sekä sitoo osaamisen ja kehitystyön tulokset yritykseen.

Uudella ”kasvimaalla” yrittäjän markkinointi on kuin

maan lannoittamista. Jos aita ei ole kunnossa, naapurin

lampaat syövät satosi tai kilpailija kerää hyödyn markki-

noinnistasi.

”Toimiva yritys voi käydä IPR:llä kauppaa, sillä rahan

ja suojatun aineettoman omaisuuden välillä vallitsee vaih-

tokelpoisuus. Monet parhaiten kannattavat yritykset kes-

kittyvätkin IPR:n lisensointibisnekseen.”

Miten hyvin suomalaiset pk-yritykset keskimäärin

suojaamisen arvon sitten ymmärtävät?

”Koko ajan paremmin, ja nuori polvi vanhempiaan

paremmin”, Mikkola sanoo.

”Martti neuvoi minua ottamaan haltuun verkkotun-

nukset ja rekisteröimään tavaramerkin. Tavaramerkin voi

rekisteröidä jo ennen yrityksen perustamista, sillä sen

voi siirtää yrityksen nimiin myöhemminkin”, Pakarinen

korostaa.

VERKKOTUNNUKSEN PYSTYY HANKKIMAAN helpoimmin

käyttämällä jotakin palveluntarjoajaa. Toiminimen ja

tavaramerkin voi rekisteröidä Patentti- ja rekisterihalli-

tuksessa, joko marssimalla paikalle tai hoitamalla asian

verkkopalvelussa.

”Moni alkava yrittäjä pohtii, kannattaako käyttää

rahaa näihin asioihin, kun rahareikiä tuntuu olevan joka

puolella. Eivät nämä asiat kuitenkaan niin kalliita ole,

etteikö niistä kannattaisi maksaa. Suojaamattomuudesta

seuraavat riskit voivat tulla monin verroin kalliimmiksi.

Investoidut rahat saa takaisin ajan myötä.”


Outi pitää aineettoman omaisuuden suojaamiseen ja

alkavan yrityksen neuvontaan liittyvää asiantuntemusta

ensiarvoisen tärkeänä.

”Aika sirpaleista on tiedon saanti, jos sen hankkimi-

nen jää yksin aloittelevan yrittäjän varaan.”

”KYSE ON USKOTTAVUUDESTA. Kun liiketoimintasuunnitel-

massa voi kertoa, että aineeton omaisuus on suojattu ja

nämä asiat ovat kunnossa, se tuo vakuuttavuutta”, Outi

sanoo.

Martti on samaa mieltä.

”Suojaus saa yrityksen näyttämään hyvältä, kun

aineeton julkisivu on kunnossa. Aluksi suoja tuo turvaa

ikäviltä yllätyksiltä, myöhemmin se auttaa menestymään

paremmin. Voidaan myös sanoa, että yrittäjä saa yrityksen

myydessään elämäntyöstään paremman hinnan.”

”Kun saan nimeä, kiinnostus yritystäni, tuotteitani,

palveluitani ja osaamistani kohtaan kasvaa. Tällöin myös

riskit kasvavat. Kude on nyt niin hyvin suojattu, ettei

kukaan pysty samanlaisella tuote- ja palvelupaletilla tule-

maan liian lähelle. Jos joku kuitenkin haluaa ryhtyä tuot-

tamaan vaikka Kude-merkkisiä maatalouskoneita, niin se

ei häiritse”, Outi nauraa.

”Kun menestyt, suojaamisen arvo nousee. Jos asioita

ei ole aikanaan hoidettu, riidan tullen voi olla jo myö-

häistä”, Martti summaa.

Aineettoman omai-suuden suojaami-nen tuo aloittavalle yritykselle turvaa.OUTI PAKARINEN

ELÄKEVAKUUTTAMINEN

MITÄ SE ON TYÖNANTAJALLE?

MITÄ SE ON YRITTÄJÄLLE?

ILMOITUS- JA MAKSUTAVAT

Yrityksellä on kaksi vaihtoehtoista tapaa maksaa työeläkemaksut ja ilmoittaa ansiot:

1. Palkat ilmoitetaan kuukausittain ja TyEL-maksut maksetaan kuukausittain toteutu-neiden palkkojen mukaan. Tämä tapaa sopii hyvin yrityksille, joiden palkanmaksu vaihtelee kuukausittain.

2. Palkat ilmoitetaan kerran vuodessa ja TyEL-maksut maksetaan ennakkomaksuina palkkasumma-arvion mukaan. Tämä sopii hyvin yrityksille, joilla toiminta on tasaista ja ennustettavaa läpi vuoden.

VUOSI-ILMOITUS

Jos olette valinneet ilmoittavanne TyEL-vakuukseenne ansiot vuosi-ilmoituksella, ilmoitatte tammikuun loppuun mennessä edellisen vuoden toteutuneet ansiot ja työsuhteet eli teette vuosi-ilmoituksen. Vuosi-ilmoituksella varmistatte, että työntekijöillen-ne kertyy oikea määrä eläkettä ja yrityksenne vakuutusmaksut ovat oikean suuruisia.

KUUKAUSI-ILMOITUS

Jos olette valinneet ilmoittavanne TyEL-va-kuutukseenne ansiot kuukausi-ilmoituksella, ilmoitatte seuraavan kuukauden 5.päivään mennessä edellisen kuukauden toteutuneet ansiot.

VUOSILASKELMA

Edellisen vuoden toteutuneiden palkkojen perusteella teille lasketaan lopullinen maksu eli tehdään vuosilaskelma. Vuosilaskelman lopputuloksena voitte saada joko palautusta tai lisämaksua.

ENNAKKOPALKKASUMMA

Ennakkopalkkasumma on yrityksenne työntekijöiden vuotuinen palkkasumma. On tärkeää pitää ennakkopalkkasumma oikealla tasolla, jotta saatte laskunne oikean suurui-sena ja vältytte vuosi-laskennan yhteydessä mahdolliselta lisämaksulta. Ennakkopalkka-summan voitte tarkistaa ja muuttaa tarvitta-essa verkkopalvelussa.

PALKKAATKO KESÄTYÖNTEKIJÖITÄ?

Kesätyöntekijöiden palkat vaikuttavat ennak-kopalkkasummaan. Ilmoittakaa kesätyönte-kijöiden työsuhteet ja palkat vakuutukseenne ja tarkastakaa samalla ennakkopalkkasum-ma verkkopalvelussamme.

TYÖELÄKEOTE

Työeläkeotteella on yksityisen ja julkisen puolen alojen työsuhteesi ja ansiosi. Näiden perusteella lasketaan tuleva työeläkkeen määrä. Siksi sen tarkastaminen on tärkeää. Otteen voi katsoa ja tarkastaa osoitteessa

.

TYÖTULO

Yrittäjän sosiaaliturvan perustan muodostaatyötulo. Se on työpanoksesi arvo eli se kuin-ka paljon palkkaa maksaisit henkilölle, jokatekisi oman työsi. Työtulon perusteella mää-räytyy muun muassa. Kelan sairauspäiväraha sekä aikanaan sinulle maksettavan eläkkeen määrä. Eläkkeen määrään vaikuttavat myös yrittäjänäoloaika sekä maksetut vakuutus-maksut. Tietoa työtulon määrittämiseenlöydät .

YEL-MAKSUT JA VEROVÄHENNYS

YEL-maksut ovat verotuksessa kokonaan vähennyskelpoisia omassa, puolison tai yrityksen verotuksessa. Lue lisää

.

TYÖNTEKIJÄT

Kun palkkaat vakituisen työntekijän, sinun pitää ottaa TyEL-vakuutus. Lue lisää

. Jos palkkaat kausityöntekijöitä, voit vakuuttaa heidät tila-päisesti .

TYÖELÄKEOTE

Työeläkeotteella on koottu yksityisen ja julki-sen puolen alojen työsuhteesi ja ansiosi. Näi-den perusteella lasketaan tuleva työeläkkeesi ja siksi sen tarkastaminen on tärkeää. Otteen voit katsoa ja tarkastaa osoitteessa

.

TYÖHYVINVOINTI

Huolehdi itsestäsi, että jaksat paremmin. Hy-vinvointi syntyy innostuksesta, hyvästä työn ja vapaa-ajan tasapainosta. Työhyvinvoinnintyökalut löydät . Osallistu työhyvinvointiseminaareihin

.

Muista nämä28

JOS TILITOIMISTO HOITAA ELÄKEVAKUUTUSASIANNE, voitte antaa heille suostumuksen verkkopalvelun käyttöä varten. Suostumuslomakkeen saa osoitteesta . Lisätietoja saatte myös asiakaspalvelustamme 010 195 000.Lue lisää aiheesta sivulta 13.

Verkkopalvelumme löydät osoitteesta .

29LyhyestiLyhyestiLyhyesti

ELÄKETURVAKESKUKSEN TILASTOJEN MUKAAN suoma-

laiset jäivät työeläkkeelle keskimäärin 60,9-vuotiai-

na. Tilastojen mukaan eläkkeellesiirtymisiän odote

pysyi viime vuonna samana kuin edellisvuonna.

Vuonna 2013 eläkkeellesiirtymisiän odote

25-vuotiaille oli 60,9 vuotta ja 50-vuotiaille 62,6

vuotta.

Vuonna 2013 eläkkeelle siirtyneiden määrä nousi

edellisestä vuodesta. Työeläkkeelle siirtyi 73 300

henkilöä. Työeläkkeelle siirtyneistä suurin osa eli 70

prosenttia siirtyi suoraan vanhuuseläkkeelle.

Osa-aikaeläkkeelle siirtyneiden määrä kasvoi ja

työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä pysyi

samana.

Työuran pituus Suomessa on vuoden 2013 luku-

jen perusteella 34 vuotta.

Omaan työuraan perustuvalla työeläkkeellä Suo-

messa on noin 1,3 miljoonaa ihmistä.

-VUOTIAANA ELÄKKEELLE

Yrittäjä, siirrytkö TyEL:istä YEL:iin? TYÖELÄKELAIN YRITTÄJÄMÄÄRITELMÄ MUUTTUI VUONNA

2011. Uusien säännösten mukaan YEL:in piiriin kuuluvana yrittäjänä

pidetään osakeyhtiössä johtavassa asemassa työskentelevää osakas-

ta, joka omistaa yksin yli 30 prosenttia tai yhdessä perheenjäsentensä

kanssa yli 50 prosenttia osakeyhtiön osakkeista. Johtavassa asemassa

työskentelevä osakas kuuluu YEL:n piiriin myös, jos hänellä on yksin yli

30 prosenttia tai yhdessä perheenjäsentensä kanssa yli 50 prosenttia

osakkeiden tuottamasta äänimäärästä. Aiemmin omistusraja oli yli 50

prosenttia ja alle puolet omistaneet vakuutettiin TyEL:in mukaan.

Muutos on tehtävä viimeistään 30.6.2014. Käytännössä muutos

hoidetaan joko tekemällä YEL-vakuutuksen verkkosivuillemme ilma-

puh. 010 195 000.

YEL-vakuutus tulee laittaa alkamaan 1.1.2014 eli TyEL:iin perustu-

van työsuhteen tulee päättyä 31.12.2013. Työsuhteen päättymistiedot

voi ilmoittaa luontevasti vuosi-ilmoituksella.

Joulukuussa ilmestyneessä asiakaslehdessä kerroimme virheellisesti,

että muutos tulee tehdä 1.1.2014 mennessä.

ILMARINEN KESKITTÄÄ TYÖELÄKEVAKUUTUSTEN myyntiyh-

teistyön jatkossa kahden sijaan yhdelle kumppanille eli

OP-Pohjolalle. Myyntiyhteistyön keskittäminen tarkoittaa

sitä, että Ilmarisen ja Keskinäinen Vakuutusyhtiö Pohjan-

tähden yhteistyö päättyy.

Ilmarisen asiakkaiden eläkevakuutuksiin muutoksella

ei ole vaikutusta vaan ne jatkuvat normaalisti. Asiakkai-

den ei tarvitse tehdä mitään.

”Yhden myyntiorganisaation malli antaa meille

mahdollisuuden kehittää asiakkaillemme entistä parem-

pia palveluita kustannustehokkaasti. Tämä on yksi keino

pienentää hallintokuluja”, sanoo Ilmarisen asiakkuusjoh-

taja Timo Aro.

Aron mukaan etenkin sähköisten palveluiden kehit-

täminen kustannustehokkaalla tavalla kaikille asiakkaille

helpottuu, kun Ilmarisella on jatkossa vain yksi jakelutie.

60,9

TOIMITILAVUOKRAUS UUDISTUI – TAVOITTEENA PAREMPI PALVELU

Ilmarinen alkaa itse hoitaa omistamiensa toimitilojen vuokrausta suoraan asiakkaiden kanssa.

”Haluamme tarjota toimitila-asiakkaillemme nopeaa, laadukas-ta ja henkilökohtaista palvelua – sellaista, jota asiakkaat tutkitusti toivovat”, sanoo vuokrauspäällikkö Ville Laurila.

Uusi toimitilamalli koskee pääkaupunkiseudun toimitiloja. Uu-distuksen myötä Ilmariseen on palkattu kuusi uutta henkilöä, muun muassa asiakkuuspäälliköitä.

Muutos ei edellytä Ilmarisen nykyisiltä vuokra-asiakkailta mitään toimenpiteitä.

Ilmarisella on omistuksessaan yli 130 liikekiinteistöä ja toimitilaa. Valtaosa niistä sijaitsee pääkaupunkiseudulla ja muissa kotimaan kasvukeskuksissa.

OP-Pohjola on Ilmarisen

MYYNTIYHTEISTYÖKUMPPANI

TYÖMARKKINAKESKUSJÄRJESTÖJEN VÄLISET neu-

vottelut työeläkejärjestelmän uudistamiseksi ovat

käynnissä. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan

2017 alussa.

Uudistusta valmistelevien osapuolten yhteiseksi

tietokanavaksi on avattu nettisivusto osoitteessa

www.elakeuudistus.fi.

Sivustolla kerrotaan muun muassa uudistuksen

tavoitteista, joita ovat työeläkejärjestelmän rahoituk-

sen ja riittävän eläketurvan sekä sukupolvien välisen

oikeudenmukaisuuden turvaaminen. Myös työurien

pidentyminen on uudistuksen keskeinen tavoite.

Eläkeuudistus.fi-sivustolla on tietoa siitä, mitä

työeläke sisältää tällä hetkellä ja miten järjestelmä

on kehittynyt tähän mennessä.

Sivuston ylläpidosta vastaa Eläketurvakeskus.

Kaikki eläkeneuvotteluista

30 LyhyestiLyhyesti

VUONNA 2013 ILMARINEN MAKSOI viime vuonna kaikkiaan 4,1 miljar-dia euroa eläkkeitä. Viime vuosi oli ensimmäinen vuosi, kun Ilmarinen maksoi enemmän eläkkeitä kuin eläkemaksuja maksettiin Ilmariseen. Erotus oli noin 60 miljoonaa euroa. Samaan aikaan llmarisen eläke-varat kasvoivat kuitenkin noin kolme miljardia euroa.

Lue lisää Ilmarisen tilinpäätöksestä sivuilta http://vuosikertomus.

ILMARISEN TILINPÄÄTÖS 2013:TIESITKÖ, ETTÄ

MILJARDIA

LÄÄKEYHTIÖ SANOFININ Our Purpose/Tarkoituksemme

-hanke voitti Ilmarisen ja Henkilöstöjohdon ryhmän

HENRY ry:n Henkilöstöteko 2013 -kilpailun.

Our Purpose/Tarkoituksemme hanke loi Sanofinille

yhteisen näkemyksen toiminnan tarkoituksesta ja onnistu-

misen kulmakivistä. Tavoitteena oli parantaa hyvinvointia,

viestintää ja henkilöstön kehittymistä, tuoda esille jokaisen

roolia yrityksen menestymisessä ja parantaa sitoutumista.

Koko henkilöstö osallistui hankkeeseen eri foorumeilla,

mutta päärooli oli organisaation eri osista kootuilla työryh-

millä.

Tuomariston mielestä voittajahanke on hieno esimerkki

koko henkilöstöä koskevasta muutosprosessista. Hank-

keesta välittyi johdon aito halu kuunnella sekä kyky tehdä

sen perusteella tarvittavat toimenpiteet. Hankkeen kautta

koko henkilökunnalla on ollut mahdollisuus kohtaamisiin,

keskusteluihin ja kokemusten vaihtamiseen. Hankkeesta

näkyy yhdessä tekemisen voima. Jokaisen rooli on ollut

tärkeä.

Finalistit esittäytyivät ja Henkilöstöteko 2013 palkittiin

11.2.2014 Henkilöstöteko-seminaarissa Helsingissä. Kil-

pailun finalistikolmikossa olivat mukana myös Pilkington

Automotive Finlandin Yläjärven tehdas ja Turun yliopisto.

Valinnalla halutaan kannustaa organisaatioita kehittämään

työyhteisöä sekä hyvinvointia työpaikoilla. Voittanut hanke

saa 10 000 euron Ilmarinen-palkinnon. Ilmarinen-palkin-

non jakoi Ilmarisen asiakkuuksista vastaava johtaja Timo

Aro.

Henkilöstöteko on hanke, jonka mitattavat vaikutuk-

set organisaation toimintaan ovat jo nähtävissä ja jolla on

kokonaisvaltaista merkitystä organisaation henkilöstön työ-

hyvinvointiin sekä liiketoiminnan tavoitteiden saavuttami-

seen. Lisäksi arvioinnissa huomioidaan teon tai hankkeen

innovatiivisuus, esimerkillisyys, ajankohtaisuus ja yhteis-

kunnallinen vaikuttavuus.

Sanofinin hanke voitti Henkilöstöteko-palkinnon

Kuvassa Ilma-risen Timo Aro,

Katre Sharifpour, Sebastien Delarive ja Sari Ek-Petroff sekä Maija Eklöf HENRY Ry:ltä.

4,1


AAS ON JULKISTETTU LISTAUS Suomen parhaista työ-

paikoista. Listalla oli runsaasti pieniä asiantuntijayri-

tyksiä, mutta myös Alkoa ja Ikeaa.

VARSINKIN ASIANTUNTIJAYRITYKSISTÄ kertovat jutut

ovat usein keskittyneet houkutteleviin henkilöstöetui-

hin: on ilmaisia aamiaisia, työsuhde-Jopoja, leffalippuja, kuohuviiniä,

hierontapalveluita, liikuntaa työajalla, ties mitä kateutta herättävää.

Tarkoittaako tämä siis sitä, että hyvinvoiva työyhteisö syntyy lellimällä

työntekijät pilalle? Ei suinkaan.

TUTKIJAT OVAT NYKYISIN varsin yksimielisiä siitä, että mehevinkään pork-

kana, siis ulkoinen palkitseminen, ei motivoi ihmistä tekemään paras-

taan työssä. Hyvää jälkeä syntyy ja tekijä itse on tyytyväinen silloin, kun

ajuri on sisäinen motivaatio.

Sisäisellä motivaatiolla taas on kolmenlaisia rakennuspuita. Ensin-

näkin ihminen tarvitsee vapautta ja vaikutusmahdollisuuksia omaan

työhönsä.

TOINEN OSA SISÄISTÄ MOTIVAATIOTA LIITTYY osaamiseen. Ihminen

nauttii, kun tuntee hallitsevansa työnsä hyvin, saa asioita aikaan ja

myös kehittyy työssään. Parhaimmillaan hän yltää innostavaan

flow-tilaan.

KOLMANNEKSI TYÖN ON OLTAVA merkityksellistä. Tämä vaatii sitä,

että organisaatiolla, jolle työtä tehdään, on muukin tarkoitus

kuin tuottaa rahaa omistajille. Toisaalta yksilön on myös nähtä-

vä oma merkityksensä organisaation isossa kuvassa.

Sisäinen motivaatio on myös siitä mainio asia, että se

synnyttää parempaa tuottavuutta. Reippaimmat väittävät,

että kahdesta yhtä pätevästä työntekijästä innostunut voi olla

jopa tuhat kertaa tuottavampi kuin se, joka on vain tekevi-

nään. Tieteellisemmätkin tutkimukset löytävät kymmenien

prosenttien suoriutumiseroja innostuneiden ja rutiinisuo-

rittajien välillä.

JOS TYÖPAIKKA YLTÄÄ parhaiden työpaikkojen listalle ja

pääsee julkisuuteen, nämä sisäisen motivaation tekijät

ovat aina kunnossa. Niistä huolehtiminen vaatii enem-

män työtä ja vaivaa kuin näkyvien etujen tarjoaminen.

Jopoista ja aamiaisista vain on helpompi kertoa.

SYY-SEURAUSSUHDE MENEE SIIS NÄIN päin: fiksu yritys

tukee ihmisten sisäistä motivaatiota, tuottavuus nou-

see ja yrityksellä on varaa kivoihin henkilöstöetuihin.

HEIDI HAMMARSTEN

Ei ne edut, vaan se motivaatio

31Heidi Hammarsten

T

Kirjoittaja on toimittaja-yrittäjä, joka on

erikoistunut johtamiseen ja työelämään.

KU

VA

: O

LLI U

RP

EL

A

YHTEISÖLLISYYDELLÄ MENESTYKSEEN

Tilaisuudet

Miksi ahkeruus ja älykkyys eivät riitä?

Miten edistää työhyvinvointia ja sitä kautta

tuloksellisuutta? Entä millainen on moderni

pomo tai aktiivinen työyhteisötaitoinen

työntekijä?

YHTEISÖLLISYYDELLÄ MENESTYKSEEN

Ti 13.5. Tampere, 8.30–16.00

To 18.9. Oulu, 8.30–16.00

Ti 4.11. Kuopio, 8.30–16

Ti 25.11. Mikkeli, 8.30–16

ILMOITTAUTUMISET JA LISÄTIETOJA WWW.ILMARINEN.FI /TILAISUUDET

YHTEISÖLLISYYTEEN LIITTYVIÄ KYSYMYKSIÄ POHDITAAN Ilmarisen järjestämässä Yhteisöllisyydellä menestykseen -seminaarissa. Seminaarin pääpuhujana on Marja-Liisa Manka.

Työhyvinvoinnin professori Marja-Liisa Manka on tunnettu ja palkittu. Hänet on palkittu niin Vuoden Yhteiskuntatieteilijänä kuin hyvän työelämän puolesta puhujana. Manka on kirjoittanut lukuisia työhyvinvointia käsitteleviä kirjoja.

Marja-Liisa Manka on viime vuosina puhunut työyhteisön yh-teisöllisyyden merkityksestä. Hän uskoo, että innostus, aloitteelli-suus ja oppimiskyky ovat tulevaisuuden menestystekijöitä.

TUTUSTU ILMARISEN MONIPUOLISEEN TAPAHTUMATARJONTAAN!

TIESITKÖ!

Ilmarinen järjestää ympäri Suomea työ-hyvinvointiseminaareja ajankohtaisista teemoista. Tilaisuudet on suunnattu ensisijaisesti yritysten johdolle, henkilöstös-tä ja kehittämisestä vastaaville henkilöille ja esimiehille. Tilaisuudet ovat Ilmarisen asiakkaille maksuttomia, yhteen tilaisuuteen voi osallistua yhdestä yrityksestä enintään kolme henkilöä.

Ilmarinen 1/2014

Documents

Transcript of Ilmarinen 1/2014