Ruotsin ja Suomen luterilais-katolinen dialogi 2002-2009 (2010): “Vanhurskauttaminen kirkon elämässä”

Ilmari Karimies 20.5.2010

Teologinen tiedekunta

Ruotsin ja Suomen luterilais-katolinen dialogi 2002-2009 (2010): "Vanhurskauttaminen kirkon elämässä" 220.5.2010

Ehdotus pohjoismaisesta dialogista

Paavi Johannes Paavalin vierailu Pohjoismaissa 1989 Havainto läheisyydestä ja jaetusta spiritualiteetista

Arkkipiispojen vastavierailu Roomaan 1991 Kardinaali Cassidyn ehdotus Ruotsin ja Suomen

luterilaisten katolisten dialogista 1993 Aiheeksi kirkko ja kirkon virka

Luterilaiset kirkot vastasivat myöntävästi 1994

Tiedusteltiin muiden pohjoismaisten kirkkojen kiinnostusta

osallistua Norjan ja Tanskan luterilaiset kiinnostuneita

Katolinen piispainkokous piti Cassidyn ehdotusta parempana

Luterilaisten ja katolisten primaattien kokouksen päätös:

Erilliset oppikeskustelut eri pohjoismaissa Suomen ja Ruotsin kirkon päättivät aloittaa yhteisen dialogin

Ruotsin ja Suomen luterilais-katolinen dialogi 2002-2009 (2010): "Vanhurskauttaminen kirkon elämässä" 3

Ruotsalais-suomalaisen dialogin valmistelu

Valmisteleva symposium Sigtunassa 2002 Keskustelu lähtökohdista ja metodeista

Perinteinen dogmaattinen oppikeskustelu?

Teologinen hermeneutiikka ja teologisen kielen luonne,

vanhurskauttamisopin tulkinta nykyajan kielelle, nykyihmisen

eksistentiaaliset kysymykset?

- Dialogissa kokeiltiin hyödyntää hermeneuttis-

eksistentialistista lähestymistapaa siinä onnistumatta;

tietty jännite säilyi läpi prosessin

Nykyajan haasteet suhteessa globalisaatioon,

oikeudenmukaisuuteen, tasa-arvoon, ympäristöön?

YJV:n avoimet kysymykset: Kirkkokäsitys, virkakäsitys,

piispan rooli ja tehtävä, kaste- ja ehtoolliskäsitys

- Teemaksi ”Vanhurskauttaminen kirkon elämässä”

20.5.2010

Ruotsin ja Suomen luterilais-katolinen dialogi 2002-2009 (2010): "Vanhurskauttaminen kirkon elämässä" 4

YJV 43

”Konsensuksemme vanhurskauttamisopin perustotuuksista tulee

ilmetä ja osoittaa merkityksensä kirkkojen opissa ja

käytännössä. Tässä katsannossa on vielä jäljellä painoarvoltaan

erilaisia kysymyksiä, jotka kaipaavat lisää selvitystä: ne koskevat

mm. Jumalan sanan ja kirkon opin välistä suhdetta samoin kuin

oppia kirkosta, kirkollisesta auktoriteetista, kirkon ykseydestä,

virasta ja sakramenteista kuten myös vanhurskauttamisen ja

sosiaalietiikan suhteesta. Olemme vakuuttuneita, että saavutettu

yhteisymmärrys antaa sellaiselle selvitykselle kestävän

perustan. Luterilaiset kirkot ja roomalaiskatolinen kirkko jatkavat

ponnisteluaan yhteisymmärryksen syventämiseksi niin, että se

kantaa hedelmää kirkon opissa ja kirkollisessa elämässä.” (YJV

43)

20.5.2010

Ruotsin ja Suomen luterilais-katolinen dialogi 2002-2009 (2010): "Vanhurskauttaminen kirkon elämässä" 5

Ruotsalais-suomalaisen dialogin lähtökohtia

Ruotsin ja Suomen historiallisesti maltillinen reformaatio

Läheisyys kirkkojen elämässä ja spiritualiteetissa Sakramentaalinen spiritualiteetti

- mm. kirkkojen jumalanpalveluselämä

Käsitys kirkon virasta

- kirkon olemukseen kuuluva, välttämätön, elinikäinen

Piispanvirka ja piispallinen suksessio

Aiempi ekumeeninen lähentyminen kansallisella ja

kansainvälisellä tasolla

20.5.2010

Ruotsin ja Suomen luterilais-katolinen dialogi 2002-2009 (2010): "Vanhurskauttaminen kirkon elämässä" 6

Luterilaiset jäsenet

Luterilainen delegaatio keskustelujen päättyessä pj piispa Eero Huovinen

kirkkoneuvos Risto Cantell

professori Elisabeth Gerle

dosentti Bo Larsson

piispa Martin Lind

dosentti Virpi Mäkinen

piispa Simo Peura

Luterilaiset sihteerit tekstisiht. Örjan Wikmark 2002-2007, viimeistelytyö 2010

KUO:n teologisten asian sihteeri (piispa) Matti Repo

piispan siht. Jari Jolkkonen -2006, Ilmari Karimies 2006-

Aiemmissa vaiheissa mukana olleita (Piispa) Carl Axel Aurelius -2006, LML:n tarkkailija Sven

Oppegaard 2002-200620.5.2010

Ruotsin ja Suomen luterilais-katolinen dialogi 2002-2009 (2010): "Vanhurskauttaminen kirkon elämässä" 7

Katoliset jäsenet

Katolinen delegaatio neuvottelujen lopussa pj piispa Anders Arborelius OCD, 2007-

dialogiryhmän sihteeri isä Henrik Roelvink OFM

isä Fredrik Emanuelson OMI

opintoesimies Ingvar Fogelqvist

sisar Madeleine Fredell OP

TM Marjatta Jaanu-Schröder

dosentti Håkan Ulfgard

PCPCU:n tarkkailija msgr Matthias Türk Aiemmissa vaiheissa mukana olleita

pj piispa William Kenney CP, -2006

sisar Angela Corsten RSCJ

isä Rudolf Larenz

isä Antoine Lévy OP

isä Tuomo T. Vimpari20.5.2010

Ruotsin ja Suomen luterilais-katolinen dialogi 2002-2009 (2010): "Vanhurskauttaminen kirkon elämässä" 8

Dialogiryhmän kokoontumiset

Sigtuna 15-16 april 2002

(Stjärnholm 31 maj 2002)

Heponiemi 30-31 oktober 2002

Djursholm 12-13 maj 2003

Åbo/Turku 15-17 okt. 2003

Göteborg 26-27 april 2004

Järvenpää 29-30 november 2004

Djursholm 26-27 april 2005

Göteborg 17-18 oktober 2005

Åbo/Turku 26-27 april 2006

Linköping 9-10 oktober 2006

Vadstena 25-26 april 2007

Hvittorp 1-2 oktober 2007

Stella Maris 14-15 april 2008

Sigtuna 6-7 oktober 2008

Djursholm 13-15 maj 200920.5.2010

Ruotsin ja Suomen luterilais-katolinen dialogi 2002-2009 (2010): "Vanhurskauttaminen kirkon elämässä" 9

Raportin luovuttaminen paaville 26.4.2010

20.5.2010

Ruotsin ja Suomen luterilais-katolinen dialogi 2002-2009 (2010): "Vanhurskauttaminen kirkon elämässä" 10

Työn luonteesta käytännössä

Työskentelykielenä toimivat ruotsi ja englanti

Dialogiryhmä kokoontui kaksi kertaa vuodessa.

Alkuvaiheessa pidettiin esitelmiä, joiden pohjalta ryhdyttiin

työstämään yhteistä raporttia. Raportin osia jaettiin

kirjoitettaviksi 2-4 hlö:n työryhmille. Kokousten välillä

syntynyttä tekstiä hiottiin dialogiryhmän istunnoissa.

Alussa ja lopussa työtä arvioi kirkkojen nimittämä

referenssiryhmä, mm. professorit Risto Saarinen (lut.) ja

Gösta Hallonsten (kat.)

20.5.2010

Ruotsin ja Suomen luterilais-katolinen dialogi 2002-2009 (2010): "Vanhurskauttaminen kirkon elämässä" 11

Työn luonteesta käytännössä

Työryhmä joutui pyytämään 2 vuotta jatkoaikaa.

Työskentelyvaiheessa pöydällä oli pitkään

kaunokirjallinen luku Ögonblicksbilder, josta päätettiin

loppuvaiheessa, ettei se sopinut osaksi kokonaisuutta

Eettisiä kysymyksiä oli tarkoitus käsitellä viimeisessä

luvussa, mutta aikeesta jouduttiin luopumaan ajan

loppumisen vuoksi. Aihetta esitettiin mahdollisissa jatkokeskusteluissa esille

otettavaksi

Dialogiraportista muodostui lopulta varsin yhtenäinen ja

dialogiryhmän jäsenet ovat ilmaisseet tyytyväisyytensä

lopputulokseen20.5.2010

Ruotsin ja Suomen luterilais-katolinen dialogi 2002-2009 (2010): "Vanhurskauttaminen kirkon elämässä" 12

Loppuraportti

Rättfärdiggörelsen i kyrkans liv. Rapport från den katolsk-

lutherska dialoggruppen för Sverige och Finland. Veritas

Förlag och Svenska kyrkans centralstyrelse. Lund 2010.

Vanhurskauttaminen kirkon elämässä. Ruotsin ja Suomen

luterilais-katolisen dialogiryhmän raportti. Suom. Ilmari

Karimies. Suomen ev. lut. kirkon kirkkohallituksen

julkaisuja 2010:3. Kirkkohallitus. Helsinki 2010. http://apostoli2.evl.fi/julkaisut.nsf/0/58C20A8BFAFFB5D2C2

25770C0020F116/$file/vanhurskauttaminen.pdf

Justification in the Life of the Church. A Report from the

Roman Catholic – Lutheran Dialogue Group for Sweden

and Finland. Uppsala, Stockholm, Helsinki 2010. http://www.svenskakyrkan.se/default.aspx?di=415137

20.5.2010

Ruotsin ja Suomen luterilais-katolinen dialogi 2002-2009 (2010): "Vanhurskauttaminen kirkon elämässä" 13

Dialogiraportin rakenne

Esipuhe

Luku 1 Johdanto

Luku 2 Yhteinen julistus – yksimielisyys ja avoimet kysymykset

Luku 3 Katolisuus ja luterilaisuus Ruotsissa ja Suomessa –

kirkkohistoriallinen yleiskatsaus

Luku 4 Vanhurskauttaminen kirkon elämässä

4.1 Yhteys Jumalan kanssa

4.2 Kristus meidän vanhurskautenamme

4.3 Kirkon sakramentaalisuus

4.4 Vanhurskauttaminen ja kaste

4.5 Ehtoollinen

4.6 Kirkon virka vanhurskauttamisen palveluksessa

Luku 5 Yhteenveto ja katsaus tulevaisuuteen: Tiellä kohti täyttä

kirkollista yhteyttä

Kirjallisuusluettelo

20.5.2010

Ruotsin ja Suomen luterilais-katolinen dialogi 2002-2009 (2010): "Vanhurskauttaminen kirkon elämässä" 14

Luku 4: 4.1-4.2. Yhteys Jumalan kanssa

Luku 4 Vanhurskauttaminen kirkon elämässä

4.1 Yhteys Jumalan kanssa

4.1.1 Isä, Poika ja Henki

4.1.2 Vanhurskauttaminen Raamatun luomis- ja liittoteologiassa

4.2 Kristus meidän vanhurskautenamme

4.2.1 Molempien traditioiden yhteinen perusta

4.2.2 Luterilainen näkökulma

4.2.3 Katolinen näkökulma

4.2.4 Armo ja lahja – Kristuksessa vanhurskauttamisen kaksi

ulottuvuutta

4.2.5 Armo ja yhteistyö

Luku 4.1 käsittelee vanhurskauttamisen trinitaarista

perustaa Pyhän Kolminaisuuden elämään

osallistumisena, luku 4.2 syventää YJV:n kysymyksiä

suomalaisen Luther-tutkimuksen perusideoiden pohjalta20.5.2010

Ruotsin ja Suomen luterilais-katolinen dialogi 2002-2009 (2010): "Vanhurskauttaminen kirkon elämässä" 15

Luku 4: 4.3 Kirkon sakramentaalisuus

4.3 Kirkon sakramentaalisuus 4.3.1 Jumalan sakramentaalinen armo Kristuksessa

4.3.2 Kristuksen sakramentaalinen läsnäolo kirkossa

4.3.3 Sakramentaalinen Sana

4.3.4 Sakramenttien lukumäärä ja yhteys

4.3.5 Sakramentaalinen spiritualiteetti

4.3.6 Kirkon tunnustus uskonvastauksena

4.3.7 Apostolinen virka kirkon lähetystehtävän palveluksessa

Luku 4.3 yhdistää lukujen 4.1 ja 4.2 partisipaatio-

perusidean kirkko-oppiin ja erityisesti ajatukseen kirkon

sakramentaalisuudesta, Kristuksen läsnäolosta kirkossa

sakramenttien välityksellä, jotka tekevät ihmisen

osalliseksi hänestä Tämä on tekstin teologinen perusratkaisu, jonka ympärille

muu rakentuu20.5.2010

Ruotsin ja Suomen luterilais-katolinen dialogi 2002-2009 (2010): "Vanhurskauttaminen kirkon elämässä" 16

Luku 4: 4.4 Vanhurskauttaminen ja kaste

4.4 Vanhurskauttaminen ja kaste 4.4.1 Kaste – yhteinen Kristuksessa vanhurskauttamisen

sakramentti

4.4.2 Armo ja usko – kaksi kasteen sisäistä ulottuvuutta

4.4.3 Kastetun uusi elämä

- 4.4.3.1 Kaste uuden elämän alkuna

- 4.4.3.2 Tahdon vapaus vanhurskauttamisessa ja sen

jälkeen

- 4.4.3.3 Taistelu pahaa himoa ja syntiä vastaan

- 4.4.3.4 Tuen löytäminen uudelle elämälle

4.4.4 Kaste kutsuna kirkon näkyvään ykseyteen

Luvun 4.4. pääteemat ovat kasteen ymmärtäminen

efektiivisenä pelastustapahtumana usko- ja armo –

käsitteiden avulla (4.4.1-4.4.2), konkupisenssin,

pyhityksen ja ripin suhde (4.4.3) ja kaste vs. ekumenia20.5.2010

Ruotsin ja Suomen luterilais-katolinen dialogi 2002-2009 (2010): "Vanhurskauttaminen kirkon elämässä" 17

Luku 4: 4.5 Ehtoollinen

4.5 Ehtoollinen

4.5.1 Ehtoollisen lahja

- 4.5.1.1 Ehtoollinen ja kastetut

- 4.5.1.2 Ehtoollinen ja kirkko

- 4.5.1.3 Ehtoollinen kiitoksena, muistoateriana ja uhrina

- 4.5.1.4 Ehtoollinen ja Kristuksen läsnäolo

- 4.5.1.5 Ehtoollinen ja virka

- 4.5.1.6 Ehtoollinen ja tehtävämme maailmassa

4.5.2 Tiellä kohti yhteistä ehtoollista

- 4.5.2.1 Ehtoollinen – ykseyden sakramentti ja jakautumisen merkki

- 4.5.2.2 Miten kirkot viettävät ehtoollista?

- 4.5.2.3 Kaste ehtoollisyhteyden perustana?

- 4.5.2.4 Ehtoollisyhteys ja kirkollinen yhteys – luterilainen näkemys

- 4.5.2.5 Ehtoollisyhteys ja kirkollinen yhteys – katolinen näkemys

- 4.5.2.6 Askeleita tiellä kohti ehtoollisyhteyttä

20.5.2010

Ruotsin ja Suomen luterilais-katolinen dialogi 2002-2009 (2010): "Vanhurskauttaminen kirkon elämässä" 18

Luku 4.6: Kirkon virka vanh. palveluksessa

4.6 Kirkon virka vanhurskauttamisen palveluksessa 4.6.1 Uskon lahja

4.6.2 Kirkon ja viran tehtävä

4.6.3 Virka ja apostolisuus

4.6.4 Piispojen auktoriteetti

4.6.5 Virkakäsitysten eroja

4.6.6 Pietarin virka – kokonaisuuden ja ykseyden

palveluvirka

Viran tehtävänä nähdään vanhurskauttavan uskon

julistaminen ja apostolisen evankeliumin vaaliminen Käsitellään kirkkojen teologisia käsityksiä, konkreettista

virka- ja hallintorakennetta ja näiden suhdetta Porvoon sopimuksen hyödyntäminen, apostolisuuden

elementtien pohtiminen Kirkot esittävät kysymyksiä toisilleen

20.5.2010

Ruotsin ja Suomen luterilais-katolinen dialogi 2002-2009 (2010): "Vanhurskauttaminen kirkon elämässä" 19

Luku 5: 5.1-5.2: Konsensus vanhurskauttamisesta

Luku 5 Yhteenveto ja katsaus tulevaisuuteen: Tiellä kohti

täyttä kirkollista yhteyttä 5.1 Johdanto

5.2 Yksimielisyys vanhurskauttamisesta ja sen asemasta

kirkon elämässä

- 5.2.1 Herran Jeesuksen Kristuksen rukous dialogin

motivaationa

- 5.2.2 Vanhurskauttamisen paikka kirkon elämässä

Tiivistetään luvuissa 4.1-4.4. saavutetut tulokset

vanhurskauttamisen trinitaarisesta ja kristologisesta

perustasta, kirkon sakramentaalisuudesta ja kasteen

sakramentista Näistä vallitsee suuri yksimielisyys. Pieniä edistysaskelia.

Konkupisenssin luonteesta vallitsee edelleen käsitysero.

20.5.2010

Ruotsin ja Suomen luterilais-katolinen dialogi 2002-2009 (2010): "Vanhurskauttaminen kirkon elämässä" 20

Luku 5: 5.3-5.4 Eukaristinen mysteeri

5.3 Tiellä kohti yhteistä osallisuutta eukaristisen mysteerin täyteyteen

- 5.3.1 Kristuksen asetus

- 5.3.2 Jeesuksen Kristuksen todellinen läsnäolo leivässä ja viinissä

- 5.3.3 Ehtoollinen uhrina

5.4 Sakramentaalinen piispanvirka apostolisessa suksessiossa

- 5.4.1 Vihitty virka kirkon palveluksessa

- 5.4.2 Piispanvihkimyksen apostolinen ulottuvuus

- 5.4.3 Historiallinen ulottuvuus: Piispan auktoriteetti

- 5.4.4 Pietarin virka

Osio rakentuu kahden perusteen varaan, joita katolinen

kirkko edellyttää ns. sisarkirkko-käsitteen soveltamiseksi:

eukaristinen mysteeri ja sakramentaalinen piispanvirka

apostolisessa suksessiossa (ks. mm. UR 15) Osio kokoaa ehtoollis- ja virkalukujen 4.5 ja 4.6 tulokset ja

lähestyy niitä tästä perspektiivistä20.5.2010

Ruotsin ja Suomen luterilais-katolinen dialogi 2002-2009 (2010): "Vanhurskauttaminen kirkon elämässä" 21

Luku 5: 5.5 Tulokset

5.5 Askeleita tiellä kohti näkyvää ykseyttä Syvennetty YJV:n konsensusta: kirkon

sakramentaalisuus, kaste armon vaikuttavana merkkinä,

kristityn vapaus vanhurskauttamisen jälkeen, ehtoollinen

lahjana ja uhrina Voisi luonnehtia differentioiduksi konsensukseksi

Lähestytty merkittävästi käsityksissä vihitystä virasta ja

piispanvirasta Suomen ja Ruotsin kontekstista erityisapu

jäljellä edelleen ongelmia, jotka koskevat piispanviran ja

kirkon apostolisuuden aspekteja, erit. ordinaatiota,

auktoriteettia ja paavin virkaa universaalin kirkon palvelijana

myös näissä tapahtunut lähentymistä

20.5.2010

Ruotsin ja Suomen luterilais-katolinen dialogi 2002-2009 (2010): "Vanhurskauttaminen kirkon elämässä" 22

Luku 5: 5.5 Ehdotukset

Kirkon luonnetta, ehtoollista ja messun viettämisen tapoja

koskevan konsensuksen perusteella ehdotetaan, että

katolinen kirkko voisi Suomessa ja Ruotsissa soveltaa

laajemmin poikkeussääntöjä luterilaisten osallistumisesta

katoliselle ehtoolliselle Esitetään toive, ”että lähentymisemme toimisi panoksena

sen tarkemmaksi arvioimiseksi, missä määrin erityistä

historiallista ja teologista perinnettä vaalineet luterilaiset

kirkkomme Suomessa ja Ruotsissa [ovat] katolisesta

näkökulmasta säilyttäneet eukaristisen mysteerin.” toiveena laajempi kirkollinen yhteys tulevaisuudessa

Nostetaan esille sisarkirkko-käsite. ”[K]irkkojemme

tehtävä on arvioida, mitä mahdollisuuksia raporttimme

tarjoaa ja mitä esteitä vielä on jäljellä tiellä näkyvään

ykseyteen”20.5.2010

Ruotsin ja Suomen luterilais-katolinen dialogi 2002-2009 (2010): "Vanhurskauttaminen kirkon elämässä" 23

Raportin arviointia

Rakentuu kirkon sakramentaalisuuden idean varaan Taustalla suomalainen ja ruotsalainen tulkinta

luterilaisuudesta

Sakramentit ja virka palvelevat konkreettisten välineiden

kautta tapahtuvaa vanhurskauttamista

Tietty vastakkainasettelu suhteessa keskieurooppalaiseen

luterilaisuuteen

Syventää useissa asioissa jo vallitsevaa konsensusta pieniä edistysaskeleita useilla alueilla, ei yhtä suurta

läpimurtoa

merkittävin panos ehtoollisen ja viran teologia

Raportti jätetään kirkoille arvioimista ja keskustelua varten erit. katoliset sidottuja siihen, mitä Vatikaani vastaa

ehdotuksiin

20.5.2010