I4M Country profile bosnia and herzegovina (in finnish)

Info4Migrants

BOSNIA JA HERTSEGOVINA Maaprofiili

Projektinumero: UK/13/LLP-LdV/TOI-615

Alue 51,197 km2

3,600 miljVÄESTÖ

BKT henkeä kohden

VALUUTTA

$4,940

Kielet BOSNIA, KROAATTI, SERBIA

Vaihdettava markka (BAM)

MAAN TAUSTATIEDOT

Virallinen nimi: Bosnian ja Hertsegovinan sosialistinen tasavalta

Sijainti: Bosnia ja Hertsegovina sijaitsee Kaakkois-Euroopas-sa Balkanin niemimaalla, Kroatian, Serbian ja Montenegron välissä.

Pääkaupunki: Sarajevo

Ilmasto: Ilmasto koostuu kuumista kesistä ja kylmistä talvista. Maan korkealla sijaitsevissa osissa kesät ovat usein lyhyitä ja kylmiä, kun taas talvet ovat pitkiä ja ankaria. Rannikolla talvet ovat usein lyhyitä ja sateisia.

Etniset ryhmät: Vuonna 2002 noin 48,3% ihmisistä oli bos-neja (muslimeita) ja 34% oli serbejä. Kroaateista koostui noin 15,4% väestöstä. Etnisestä taustasta huolimatta Bosnian ja Hertsegovinan asukkaita pidetään usein bosneina. Termejä hertsegovinalainen ja bosnialainen käytetään usein alueellisena eikä etnisenä erona, eikä Hertsegovinan alueella ole tarkkaan määriteltyjä rajoja.

Kansallislippu

Kansallinen tunnus

Bosnia ja Hertsegovina

KROATIA

Sarajevo

MONTENEGRO

SERB

IA

3 Maaprofiili BOSNIA JA HERTSEGOVINA Learnmera Oy

BOSNIA JA HERTSEGOVINA -FAKTAT ValuuttaBosnia ja Hertsegovinan vaihdettava markka (Bosnian, kroatian ja serbian kielillä: konvertibilna marka, kyrillisenä: конвертибилна марка) on Bosnia ja Hertsegovinan valuut-ta. Se jaetaan 100 feningiin (Bosnian, kroatian ja serbian kielillä: feninga, kyrillisenä: фенинга). Paikallisesti se ly-hennetään KM (latinalaiset aakkoset) tai КМ (kyrilliset aakkoset). Vaihdettava markka perustettiin vuonna 1995 Daytonin sopimuksessa, ja se korvasi Bosnia ja Hertsegov-inan dinaarin, Kroatian kunan ja Republika Srpskan dinaarin Bosnia ja Hertsegovinan valuuttana vuonna 1998.

StećakNäin nimitetään jättimäisiä keskiaikaisia hautakiviä, joita on levällään eri puolilla Bosnia ja Hertsegovinaa sekä Kro-atian, Montenegron ja Serbian rajoilla, vaikka ne seuraa-vat lähes täysin keskiaikaisen Bosnian valtakunnan rajoja. Ne ovat maan legendaarisin symboli. Suurin kokoelma näitä hautakiviä on Radimljan kaupungin ulkopuolella Hertsegovinassa.

SukunimetLähes kaikki bosnialaiset sukunimet päättyvät “ic”-päät-teeseen, joka pääasiassa merkitsee “jonkun lapsi”, hiukan kuten “John-son”. Naisten etunimet yleensä loppuvat “a”- ja “ica”-päätteisiin, joka äännetään EET-sa. Sukunimet kertovat usein etnisestä alkuperästä. Esimerkiksi Sulejmanagic on musliminimi, samoin kuin muutkin, jotka sisältävät islami-laisen tai turkkilaiset alkuperän”hadj” tai “bey” -päätteen (lausutaan “beg”). Lapset saavat isän sukunimen. Siten is-lamilaiselta kuulostavan nimen omaavan voi olettaa olevan, ainakin perinnöltään, muslimi.


KotielämäBosnia ja Hertsegovinan maaseudulla perheet elävät usein tiili-, kivi- tai puutaloissa. Perinteisesti maaseutut-alot olivat zadrugas-nimisiä, ja koostuivat useista per-heistä, jotka elivät yhteisellä maalla. Perheet jakoivat maanviljelyvelvollisuutensa keventääkseen työtaakkaa. Nykyään löydät edelleen pienistä kylistä ja kaupunkien lähiöalueilta hienoa yhteisöllisyyttä.

Monet bosnialaiset ovat muslimeita, ja jos suunnittelet vierailevasi jonkun kotona matkoillasi, pidä mielessä, että kenkien ottaminen pois on normaali käytäntö muslimi-talouksissa. Yleensä sinulle annetaan tohvelit kun vierailet bosnialaisessa kodissa.

BOSNIA JA HERTSEGOVINA -FAKTAT

UskontoSuurin osa roomalaiskatolisista Bosniassa on Bosnian kro-aatteja. Roomalaiskatolilaisuus on kolmanneksi suosituin uskonto Bosnia ja Hertsegovinassa. Noin 15% Bosnia ja Hertsegovinan väestöstä on roomalaiskatolisia.

Suurin osa kaikista Serbian ortodokseista Bosnia ja Hert-segovinassa on Bosnian serbejä. Bosnia ja Hertsegovinan väestöstä 31% koostuu Serbian ortodoksisen uskonnon edustajista. Suurin osa kaikista Serbian ortodoksisuutta nou-dattavista asuu Srpskan tasavallassa, joka on yksi kahdesta tasavallasta, josta Bosnia ja Hertsegovina koostuu.

Islam on suurin uskonto Bosnia ja Hertsegovinassa. Islam tuli Bosniaan vuoden 1463 alussa, kun ottomaani-turk-kilaiset valloittivat Bosnian. Yli 500 vuoden ajan Bosnian muslimiväestö kehitti omaa etnistä identiteettiään. Lähes 40% bosnialaisista on muslimeita. Suurin osa kaikista bosni-alaisista muslimeista elää Bosnia ja Hertsegovinan federaa-tiossa.


KieliBosnia ja Hertsegovinan pääasiallinen kieli on bosnia, jota kutsutaan myös serbo-kroatiaksi, serbo-kroaatiksi, serbo-kroaatti-bosniaksi tai bosnia-kroatia-serbiaksi. Se on plurisentrinen kieli, jolla on neljä standardia varianttia, jotka ovat keskenään ymmärrettäviä. Kieltä kutsutaan eri nimillä maan etnisten eroavaisuuksien ja kilpailun vuoksi. Muslimien hallitsemassa sektorissa sitä kutsutaan bos-niaksi, kroaattialueilla kroatiaksi, ja serbialueilla serbiaksi.

Bosnia kuuluu indoeurooppalaisten kielten slaavilaiseen haaraan, ja tarkemmin eteläslaavilaisiin kieliin, joihin kuuluu bulgarian, makedonian ja slovenian kielet. Bos-nian kielessä on paljon muista eurooppalaisista kielistä – englannista, turkista, arabiasta ja persiasta – lainattuja sanoja.

BOSNIA JA HERTSEGOVINA -FAKTAT

LippuKolmion kolme kärkeä viittaavat kolmeen Bosnia ja Hert-segovinan kansaan: bosnialaisiin, kroaatteihin ja serbeihin. Sen nähdään myös edustavan Bosnia ja Hertsegovinan karttaa, joka muistuttaa kolmiota. Eurooppaa edustavien tähtien on tarkoitus olla äärettömiä, ja siten ne jatkuvat ylhäältä alas. Lipun värit – valkoinen, sininen ja keltainen – yhdistetään usein neutraalisuuteen ja rauhaan. Ajatellaan myös, että keltainen ja sininen tulevat Euroopan lipusta – sininen väri oli alunperin YK:n lippuun perustuva. Tämän-hetkistä väriskaalaa käyttävät sekä Euroopan neuvosto, joka omistaa lipun, sekä Euroopan unioni, joka adoptoi Euroopan neuvoston lipun vuonna 1985. Nämä värit yhdistetään per-inteisesti myös Bosniaan.


HALLINNOLLINEN JAKO

Bosnia ja Hertsegovina jakautuu hallinnollisesti kahteen kokonaisuuteen: Bosnia ja Hert-segovinan federaatioon ja Srpskan tasavaltaan. Bosnia ja Hertsegovinan federaatio kattaa 51% maan pinta-alasta ja Srpskan tasavalta kattaa 49%. Tämän jaottelu sisään kuuluu myös Brčkon hallintopiiri, joka ei kuulu kumpaankaan näistä kahdesta, vaan on erityinen hallinnollinen yksikkö, johon Bosnia ja Hertsegovinalla on suvereniteetti.

Näillä kahdella entiteetillä on korkea autonomia – niillä on presidentti, parlamentti, halli-tus ja oikeusistuimet. Entiteeteillä on hallintovalta siviilihallinnon, terveyden ja koulutuk-sen, poliisivoimien, fyysisen suunnittelun ja muilla aloilla, kun taas ulkomaanpolitiikkaa, puolustusta, rajavalvontaa, vaaleja, ulkomaankauppaa, finanssi- ja rahapolitiikkaa ja muita aloja hallinnoidaan valtion tasolla. Näiden entiteettien perustuslaki on taannut kaikkien kolmen kansan tasa-arvoisuuden Bosnia ja Hertsegovinassa. Tasa-arvosta vastaavat erity-iset yhteisölliset elimet eli kaksi kamaria: Bosnia ja Hertsegovinan federaation House of Peoples sekä Srpskan tasavalla Council of People.

Washingtonin sopimuksen myötä Bosnia ja Hertsegovinan federaatio jaettiin 10 kantoni-in/maakuntaan tämän entiteetin sisällä: Unsko-sanski, Posavski, Tuzlanski, Zeničko-dobo-jski, Bosansko-podrinjski, Srednjobosanski, Hercegovačko-neretvanski, Zapadnohercegov-ački, Sarajevon kantoni ja Kantoni 10.

Kantoneilla on korkea autonomian aste; niillä on oma edustajakokouksensa sekä hallitus. Valtiolla on toimivalta terveyden, koulutuksen, kulttuurin ja urheilun aloilla, kotiasioissa ja muissa siviilihallintoon liittyvissä asioissa.

Viimeinen poliittisen jakautumisen taso Bosnia ja Hertsegovinassa ovat kunnat. Valtio koostuu 137 kunnasta, joista 74 on Bosnian ja Hertsegovinan federaatiossa ja 63 Srpskan tasavallassa.

Jokainen kantoni koostuu useista kunnista. Kunnat ovat jakautuneet kommuuneihin. Enti-teettien, kantonien ja kuntien lisäksi Bosnia ja Hertsegovinalla on myös seitsemän virallis-ta kaupunkia. Ne ovat: Banja Luka, Bihać, Jajce, Mostar, Zenica, Sarajevo ja Itä-Sarajevo.Banja Lukan ja Mostarin kaupunki sijaitsevat samannimisissä kunnissa, kun taas Sarajevo ja Itä-Sarajevo koostuvat useista kunnista. Tuzlasta on tulossa 8. virallinen Bosnia ja Hert-segovinan kaupunki.


JUHLAPYHÄT

1.-2. tammikuuta: Uudenvuoden päivä Kansallinen juhlapyhä Bosnia ja Hertsegovinassa

6. tammikuuta: Loppiainen Roomalais-katolinen juhla

7. tammikuuta: Ortodoksinen joulu Ortodoksinen juhla

9. tammikuuta: Tasavallan päivä Juhlapyhä Srpskan tasavallassa

14. tammikuuta: Uusi vuosi Ortodoksinen juhla

1. maaliskuuta: Itsenäisyyspäivä Juhlapyhä Bosnia ja Hertsegovinan federaatiossa

Vaihtuva päivä keväällä: Pääsiäinen Roomalaiskatolinen juhla

Vaihtuva päivä keväällä: Pääsiäispäivä Roomalaiskatolinen juhla

Vaihtuva päivä keväällä: PääsiäinenRoomalaiskatolinen juhla

1.-2. toukokuuta: Työn päivä Juhlapyhä Bosnia ja Hertsegovinassa 60 päivää pääsiäisen jälkeen: Corpus Christi Roomalaiskatolinen juhla

9. toukokuuta: Voitonpäivä Juhlapyhä Srpskan tasavallassa

15. elokuuta: Marian taivaaseenottaminen Roomalaiskatolinen juhla

Vaihtuva päivä kesällä (3 päivää): Eid ul-Fitr Islamilainen juhla

28. elokuuta: Marian taivaaseenottaminen Ortodoksinen juhla

Vaihtuva päivä syksyllä (4 päivää): Eid ul-Adha Islamilainen juhla

1. marraskuuta: Pyhäinpäivä Roomalaiskatolinen juhla

2. marraskuuta: Kaikkien sielujen päivä Roomalaiskatolinen juhla

21. marraskuuta: Daytonin sopimuksen päivä Juhlapyhä Srpskan tasavallassa

25. marraskuuta: Valtion päivä Juhlapyhä Bosnia ja Hertsegovinan federaatiossa

Vaihtuva päivä syksyllä tai talvella: Islamilainen uusi vuosi Islamilainen juhla

25. joulukuuta: Katolilainen joulu Roomalaiskatolinen juhla

26. joulukuuta: Tapanin päivä Roomalaiskatolinen juhla

Vaihtuva päivä talvella: Profeetan merkkipäivä Islamilainen juhla


Sarajevon Bascarsija (Vanha Kaupunki)Vanha Kaupunki “Bascarsija” on toiminut kauppa- ja kokoontumispaikkana 1400-lu-vulta lähtien, kun Vähä-Aasiasta, Dubrovni-kista ja lännestä tulevat karavaanit kohta-sivat täällä vaihtaakseen karjaa.

Mostarin Stari Most (Vanha silta)Vanha silta on kenties hienoin esimerkki ottomaanien nerokkuudesta ja dalmati-alaisesta muuraustyöstä Länsi-Balkanilla. Se symboloi risteystä itäisten ja läntisten sivilisaatioiden välillä.

Neum – aurinkoinen Adrianmeri Vaikka se on vain kapea suora upealla Adri-anmerellä, Neumista on tullut eräs suurim-mista merenrantakohteista.

Medugorje Varhain 1980-luvulla, useat teini-ikäiset näkivät näyn Neitsyt Mariasta. Tämän jäl-keen uneliaasta Hertsegovinan kylästä on tullut yksi suurimmista katolisista pyhiin-vaelluskohteista maailmassa.

Tekija (Blagaj) Tämä 1500-luvun dervissiluostari raken-nettiin Hertsegovinan suurimman lähteen suulle, joka syöksyy 200-metriä korkean jyrkänteen alaisesta luolasta.

Sutjeskan kansallispuisto Puistossa sijaitsee yksi Euroopan viimeisistä aarniometsistä Perucicassa, sekä Bosnian korkein vuorenhuippu (Maglic-vuori, 2386 m).

Kravican vesiputoukset Trebizatjoki luo hienon vihervyön läntisen Hertsegovinan kuivaan maisemaan. Tämä vesiputous virtaa yli 100 metriä ja putoaa huimat 25 metriä.

Travnik Tämä ottomaanikaupunki on kuuluisa Nobelisti-kirjailijastaan Ivo Andricista, ja edustaa edelleen parhaiten tyyliä, jota aiemmin kutsuttiin Euroopan Istanbuliksi. Tämä muinainen moskeija ja linnake, jotka koristavat horisonttia, ovat yhtä vaikuttavia kuin alkuperäinen bosnialaisen arkkiteh-tuurin tyyli, joka tekee kaupungista niin hurmaavan. Vuoristohiihtokeskus Vlasic sijaitsee melko lähellä Travnikia – paratiisi lumilautailijoille ja mahtava luontokohde.

Tvrdosin luostari Trvdos on 1300-luvun ortodoksinen luostari lähellä kauniita Trebinjen ja Dubrovnikin kaupunkeja, jossa voit nähdä useita 400- ja 500-luvun ikoneja.

Kraljeva Sutjeska Keskiaikaisesta linnakkeesta ja fransiskaaniluostarista yhteen maan van-himmista moskeijoista, Kraljeva Sutjeska on ainutlaatuinen maaseutukokemus, jota harvoin tapaa Euroopassa.

Bjelasnica-vuoriBjelasnica-vuori on ideaalinen murtomaahi-ihtoon ja hiihtomatkailuun, kuten myös pa-tikointiin, pyöräilyyn ja vanhoissa ylämaan kylissä matkailuun ympäri vuoden.

NÄHTÄVYYDET


Nykyisen Bosnia ja Hertsegovinan alue oli kerran osa muinaisen Rooman valtakuntaa. Kun Rooman valtakunta romahti, alue kehittyi lopulta Bosnian kuningaskunnaksi. Vuonna 1463 Bosnian valtasivat Turkin ottomaanit.

Turkit hallitsivat Bosniaa 1800-luvun lopulle asti, jolloin siitä tuli osa Itävalta-Unkaria. Vuonna 1908 Itävalta-Unkari virallisesti liitti Bosnian osaksi maataan.

Vuonna 1908 Bosnia-Hertsegovinan alue liitettiin virallisesti Itävalta-Unkariin, ja national-istisesta liikkeestä tuli kiihkeä ja kiireellinen. 28. kesäkuuta 1914 Itävalta-Unkarin kruunun-perillinen, Arkkiherttua Franz Ferdinand, salamurhattiin Gavriol Princip -nimisen serbial-aisen nationalistin toimesta Sarajevossa.

Arkkiherttua Franz Ferdinandin salamurhaa pidettiin ensimmäisen maailmansodan laukai-sijana. Salamurhan jälkeen Itävalta julisti sodan Serbialle. Tätä seurasi monimutkainen liittou-tumisjärjestelmä, joka lopulta aiheutti konf-liktin. Venäjä tuki Serbiaa Itävallan julistettua sodan, ja Saksa seurasi tätä tukemalla Itävaltaa sodassa Serbiaa vastaan. Ranska tuki Serbiaa ja sai Saksan hyökkäämään Ranskaan. Saksan hyökättyä Ranskaan Belgian alueen kautta En-glanti julisti sodan Saksaa vastaan. Kaikki tämä tapahtui 28.7.-14.8.1914.

Ensimmäinen maailmansota vaikutti Balkaniin suuresti. Kroatialaiset valitsivat liittolaisekseen Saksan ja Itävalta-Unkarin, samoin kuin suurin osa bosnialaisista. Serbit taistelivat Liittoutu-neiden puolella, ja sodan jälkeen suuren osan bosnialaisista serbeistä oli pakko lähteä Bosni-asta ja asettua Montenegroon ja Serbiaan.

Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Bosnia ja Hertsegovina liitettiin Serbiaan lokakuussa 1918 serbien, kroaattien ja slovenialaisten kuningaskuntana, joka nimettiin myöhemmin Jugoslaviaksi vuonna 1929. Nationalismi lisääntyi jälleen serbien ja kroaattien keskuudes-sa. Tänä aikana Bosnia ja Hertsegovina kohtasi suurta sortoa, jonka aiheuttivat kulttu-urikonfliktit, uskonnolliset kamppailut ja yleiset jännitteet ja suvaitsemattomuus.

HISTORIA LYHYESTI

Itävallan Arkkiherttua Franz Ferdinand


Vuonna 1939 Cvetkovicin sopimuksen tulok-sena eräs alue Bosniassa yhdistettiin Kroatian Banlandiin. Saksa hyökkäsi Jugoslaviaan vuon-na 1941, ja Bosnia ja Hertsegovinasta tuli osa natsien hallitsemaa Kroatiaa. Vuonna 1943 Bosnia ja Hertsegovinasta tuli jälleen yksi valtio. Yhtenä kuudesta tasavallasta Marshall Titon johtajuuden alla Bosnia ja Hertsegovi-nasta tuli osa Jugoslavian kommunistivaltiota.

Titon kuoltua vuonna 1980 Jugoslavia heiken-tyi. Joulukuussa 1991 Bosnia ja Hertsegovina erosi Jugoslaviasta ja pyysi tunnustusta Eu-roopan Unionilta. Maaliskuussa 1992 pidettiin äänestys, ja se kannatti itsenäisyyttä. Mus-limien, serbien ja kroaattien rikkaan etnisen monimuotoisuuden kautta (ilman todellista etnistä enemmistöä) konflikteja nousi nopeas-ti ryhmien välillä niiden yrittäessä jakaa aluet-ta.

Asiat mutkistuivat kun sekä serbit että kroaa-tit yrittivät vaatia Bosnian aluetta itselleen.

Etninen puhdistus tapahtui kun muslimit työnnettiin pois alueelta, ja kroaatit alkoivat ke-hittää omia yhteisöjään alueella.

Sota jatkui kunnes NATO puuttui asiaan elokuussa 1995. Lähes 250 000 ihmisen uskottiin kuolleen sota-aikaan 1992-1995.

Aikakausi vuodesta 1995 eteenpäin Bosnia ja Hertsegovinan historiassa merkitsi vakavaa yritystä rakentaa talous ja luoda sellainen hallitus, johon ihmiset voisivat luottaa. Kun skandaali syttyi vuonna 1999, korruptio mädätti yritykset rakentaa vahvempi Bosnia ja Hertsegovina.

Vuonna 2004 NATO luovutti rauhanturvaoperaationsa Euroopan Unionille. Tämä sitou-mus, suurin rauhanturvaoperaatio EU:n historiassa, on lisännyt suuresti suvaitsevaisuud-en ja vakauden ilmapiiriä nykyisen Bosnia ja Hertsegovinan alueella. Suuri osa sodan vah-ingoista on korjattu, ja Bosnia ja Hertsegovina odottaa tulevaisuudessa menestyksekästä kautta.

Josip Broz Tito

HISTORY IN BRIEF


CUISINE

Bosnialainen ruoka on saanut vaikutteita Keski-Euroopasta, Balkanilta sekä Lähi-Idästä. Lampaasta, sianlihasta ja naudanlihasta tehtyjä ruokia, tyypillisesti pieniä cevapcici-mak-karoita tai pljeskavica-hampurilaispihvejä grillataan sipulien kanssa ja niitä tarjoilla tuo-reen somunin eli paksun pitaleivän kanssa. Cevapcici tehdään jauhelihasta ja mausteista, jotka muotoillaan pieniksi sylintereiksi, kypsennetään avotulella ja tarjoillaan avoimella lautasella. Toinen suosikki on bosnialainen muhennos bosanski Ionac, joka on hitaasti paahdettu sekoitus liha- ja kasviskerroksia, joka syödään ruskean leivän kera. Se tarjoillaan usein vaasinmuotoisessa keraamisessa kulhossa. Serbialaiset liha- ja kalaruoat yleensä kypsennetään ensin ja sitten haudutetaan vihannesten, kuten tomaattien ja vihreiden paprikoiden kera.

Välimeren ja Lähi-idän vaikutteet ovat selkeitä aschinicas-ravintoissa, joissa tarjotaan erilaista kypsennettyä lihaa, täytettyjä vihanneksia eli dolmia, kabobseja ja salaatteja, ja jälkiruokana kreikkalaista baklavaa. Täyte koostuu useimmiten jauhetusta lihasta, riisistä, mausteista ja monenlaisista pilkotuista vihanneksista. Säiliöt saattavat olla onttoja pa-prikoita, perunoita tai sipuleita. Jotkut dolmat tehdään kaalinlehdistä, viininlehdistä, lehti-kaalista tai joistakin muista tarpeeksi isoista lehdistä, jotka pehmenevät keitettäessä niin, että ne voidaan kääriä täytteenä olevan pallon ympärille. Kun näitä on tehty tarpeeksi, ne pinotaan saviruukun muotoiseen kulhoon, joka sitten peitetään omalla kannellaan tai sen kaulaan tiukasti sidotulla pergamentilla. Sitten ruokaa keitetään hitaasti pienen, peitetyn tulen yllä.

Pita, eli lihalla tai vihanneksilla täytetty leipänen, on toinen bosnialainen ruokalaji. Muis-sa osissa entistä Jugoslaviaa lihalla täytettyjä pitaleipiä kutsutaan nimellä burek. Pitali-hapiirakka on usein aterian viimeinen ruokalaji, tai se tarjoillaan kevyenä iltapalana sel-laisenaan.

Ortodoksit bosnialaiset valmistavat erityisiä ruokia pääsiäisjuhlintaa varten. Ortodoksi-sessa perinteessä keskiyönmessun jälkeen seurakunta kävelee kirkon ympäri seitsemän kertaa, kantaen kynttilöitä, ja sitten menee kotiin illalliselle, johon kuuluu kovaksikeitetty-jä munia, jotka on värjätty ja koristeltu, sekä Pasca – pyöreä, keltainen hiivakakku, joka on täytetty joko kermaviilillä tai tuorejuustolla.

Kotitekoinen konjakki on miesten valinta monissa tilaisuuksissa. Se tunnetaan nimellä rakija entisessä Jugoslaviassa, mutta sitä viedään maasta nimellä slivovitz (luumukonjakki) tai loza (viinirypälekonjakki tai grappa). Naiset puolestaan yleensä juovat hedelmämehua. Suosittuja alkoholittomia juomia hedelmämehun lisäksi ovat turkkilaistyylinen kahvi (kah-va, kafa tai kava), ohut jugurttijuoma nimeltään kefir, sekä salepina tunnettu tee.


• Bosnia on todennäköisesti saanut nimensä sen läpi kulkevasta Bosnajoesta, Hertsegov-ina puolestaan hercegista (herttua), joka hallitsi alueen eteläistä osaa 1400-luvulle turk-kilaisten valloitukseen asti.• Bosnia ja Hertsegovina sijaitsee Balkanilla, ja sillä on rajat Kroatian kanssa lännessä ja pohjoisessa, Serbian kanssa idässä, Montenegron kanssa kaakossa ja Adrianmeren kanssa lähellä lounaisosaa, jossa lyhyt raja tai Kroatia erottaa nämä toisistaan.• Bosniassa on maailman toiseksi suurin katolilainen pyhiinvaelluskohde Međugorje.• Suuri osa Bosnia ja Hertsegovinan maisemaa on vuoristoista ja koostuu kalkkikivialuees-ta. Bosniassa on suurin kalkkikivikenttä koko maailmassa, sekä myös yhdet puhtaimmista ja runsaimmista pohjavesivarannoista. Bosnia ja Hertsegovinan korkein huippu on Maglic-vuori (2386 m) Sutjeskan kansallispuistossa. Se on vanhin kansallispuisto Bosnia ja Hert-segovinassa.• Stecak on keskiaikainen hautakivi ja uskonnollinen monumentti, joita voidaan nähdä eri puolilla Bosnia ja Hertsegovinan maaseutua.• Tuzlan kaupunki saa nimensä sanasta “tuz”, joka on turkkilainen sana suolalle. Tuzlan suola tulee sen suolavesilähteistä.• Etnisten ryhmien välinen sota syttyi Bosnia ja Hertsegovinassa itsenäisyyden jälkeen vuonna 1992 ja kesti vuoteen 1995 asti.• Maaliskuussa 1994 muslimit ja kroaatit Bosniassa allekirjoittivat sopimuksen, jolla luoti-in Bosnia ja Hertsegovinan federaatio, ja näin sotivat puolet kaventuivat kahteen.• Kansallisen hallituksen ohella Bosnia ja Hertsegovinalla on toinen hallintotaso – Bosnia ja Hertsegovinan federaatio ja Srpskan tasavalta, jotka huolehtivat sisäisistä asioistaan itse.• Bosnia ja Hertsegovinassa ero bosnialaisen ja hertsegovinalaisen välillä nähdään alueel-lisena eikä etnisenä.• Bosnian uskotaan olleen asuttu ainakin neoliittisesta kaudesta lähtien.• Sarajevo, joka on Bosnia ja Hertsegovinan suurin kaupunki, toimi vuoden 1984 talvi-olympialaisten isäntämaana.• Bosnia ja Hertsegovinassa käy joka vuosi yli 700 000 turistia. Maailman matkailu-järjestön mukaan maassa tulee olemaan kolmanneksi eniten matkailua vuodesta 1995 vuoteen 2020. Nähtävyyksiin kuuluu Sarajevo, historialliset nähtävyydet, kansallispuistot, erilaiset maisemat, järvet ja vesiputoukset.• Sarajevo oli ensimmäinen kaupunki Euroopassa, jossa oli kaupunginlaajuinen raitiovau-nupalvelu silloin kun itävaltalais-unkarilaiset testasivat siellä Wienin raitiovaunujärjest-elmää. Sama pätee liikennevaloihin.

MIELENKIINTOISIA FAKTOJA


IllastaminenJos sinut kutsutaan paikallisten kotiin, saavu ajoissa ja tuo tuliaisina makeisia kuten bak-lavaa, tai lahja perheen lapsille, jos niitä on. Illallinen ei ole yleensä kovin muodollista kun on istuuduttu pöytään; suurin osa ihmisistä, etenkin liiketoiminnassa, syövät veitsi oikeas-sa ja haarukka vasemmassa kädessä. Joitakin ruokia syödään kuitenkin käsin, ja porsaanli-haa ei yleensä tarjoilla, sillä harvat bosnialaiset syövät sianlihatuotteita. Jos epäröit, miten syödä tiettyä ruokaa, katsele ympärilläsi olevia. Ennen kuin pääruoka tarjoillaan, sinulle tarjotaan todennäköisesti erilaisia leikkeleitä, juustoja ja muuta purtavaa; nämä ovat maukkaita, mutta älä syö liikaa, sillä tämä on vain alkupala.

Kun vierailet jonkun kodissa, on kohteliasta ottaa vastaan kahvi, tee, mehu tai ateria tar-jottaessa. Kieltäytyminen voidaan nähdä kunnioituksen puutteena isäntää kohtaan.

Jos aterian kanssa nautitaan juomaa, älä koskaan täytä omaa lasiasi. Naapurisi täyttää la-sisi, ja sinun odotetaan tekevän samoin. Kun olet syönyt kaiken, voit vapaasti pyytää lisää, tämä on kohteliaisuus isännälle. Kun olet täysin lopettanut syömisen (jätä vähän tilaa jälkiruoalle), syö kaikki ruoka lautaseltasi. Jälkiruoka sekä kahvi ja tee tarjoillaan yleensä ruoan jälkeen, ja sinun odotetaan ottavan ne vastaan.

Jos illastetaan ulkona ja lasku tulee, isäntä tai kutsun tehnyt maksaa koko aterian. Jos illastatte ilman paikallisia, kutsu tarjoilijaa katsekontaktia ottamalla – käden heiluttamista tai kutsumista saatetaan pitää epäkohteliaana. Juomarahan suhteen pyöristä ylöspäin tai jätä noin 10% juomaraha tarjoilijalle. Pienen juomarahan jättämistä myös baarimikolle arvostetaan, mutta se ei ole välttämätöntä.

Pöytätavat• Odota, että sinulle näytetään, missä istua.• Pöytätavat ovat mannermaiset, eli haarukkaa pidetään vasemmassa kädessä ja veistä oikeassa.• Muodollisilla aterioilla lautasliina asetetaan syliin.• Älä ryhdy aterioimaan ennen kuin isäntä on antanut merkin aloittaa.• Toisesta annoksesta kieltäytymien alunperin on kohteliasta. Kun isäntä pyytää sitkeästi, sinun tulisi ottaa lisää. • Jos jätät pienen määrän ruokaa lautaselle, tämä merkitsee, että olet lopettanut aterioinnin.

TÄRKEITÄ VINKKEJÄ


TÄRKEITÄ VINKKEJÄ

Tapaaminen ja tervehtiminen• Ensimmäiset tapaamiset ovat yleensä muodollisia ja varautuneita.• Kädenpuristus, suora katsekontakti ja vuorokaudenaikaan sopiva tervehdys ovat normaaleja.• “Dobro jutro” (hyvää huomenta) “do-bro dan” (hyvää päivää) ja “dobro veèer” (hyvää iltaa).• Puhuttele ihmisiä heidän kunnianimik-keillään ja sukunimellä. Jos et tiedä heidän nimikettään, sano “Gospodin” (herra), “Gospodja” (rouva) ja “Gospodice” (neiti).• Vain läheiset ystävät ja perheenjäsenet käyttävät etunimiä. Älä koskaan puhuttele etunimillä ennen kuin sinua pyydetään niin tekemään.• Läheiset ystävät saattavat tervehtiä toi-siaan halauksella ja suudelmalla kummalle-kin poskelle. Odota, että kroaatti aloittaa tällaisen tervehdyksen.• Sosiaalisissa tilanteissa isäntä esittelee vieraat, usein aloittaen naisista ja sitten siirtyen miehiin ikäjärjestyksessä, vanhim-masta nuorimpaan.

Keskustelu Huumori on aina tervetullutta, mutta se riippuu tapaamistasi ihmisistä. Kun tapaat jonkun ensimmäistä kertaa, älä koskaan keskustelen uskontoon tai kansallisuuteen liittyvistä aiheista. Tämä saattaa loukata ihmisiä. Huumori avioliitosta, anopeista ja poliitikoista on sosiaalisesti hyväksyttävää.

Koska maalla on kolme virallista kieltä (serbi, bosnia ja kroatia), on paras viitata

maan kieleen “paikallisena” kielenä. On loukkaavaa yhdistää jonkun etnisyyden kieltä henkilöön, joka ei ole tätä etnistä alkuperää. On parempi olla ylistämättä liikaa toisen koruja tai muuta omaisuutta, sillä sen omistava henkilö saattaa antaa sen ihailijalle.

Suoraa katsekontaktia odotetaan ja ar-vostetaan. Se on välttämätöntä maljaa nostettaessa.

Keskustelunaiheita: Bosnialaiset nähtävyydet, sijoitus- ja kehitysmahdolli-suudet, turistialueet, perintö, kulttuurierot ja tavat.

Perhe, työ, urheilu, musiikki, viihde, lapset, paikalliset kulttuuritapahtumat, hyvät ravin-tolat sekä sää ovat aina hyviä aiheita, kun tapaat jonkun yksityisesti. Liiketoiminnassa ollaan muodollisempia.

Lahjojen anto• Lahjat avataan yleensä saadessa. • Jos sinut kutsutaan jonkun kotiin, tuo kukkia emännälle. Isännälle voit antaa suk-laarasian tai pullon hyvää viiniä.• Älä anna krysanteemeja, sillä niitä käytet-ään hautajaisissa ja hautakivillä.• Kun annat kukkia, varmista, että varsia on pariton määrä.

Vältä seuraavia lahjoja: alkoholi, mitään porsaanlihaa tai porsaannahkaa sisältävää, krysanteemeja (käytetään hautajaisissa).


DOS JA DON’TS

•Yleensä kengät otetaan pois vieraillessa jonkun kodissa. Kenkien pitäminen sisällä kielii hygienian ja kunnioituksen puuttees-ta.

•Vältä Bosnian sisällissotaa, Jugoslavian ha-joamista ja etnisiä/kansallisia/uskonnollisia eroja puheenaiheina.

• Älä koskaan puhu Jugoslavian tasavallas-ta, kommunismista, Titon aikakaudesta, Serbian kuningaskunnasta, Ustashe-hal-linnosta (Kroatian nationalismista) tai Slo-bodan Milosevicista (Serbian nationalis-mista). Bosnia ja Hertsegovinan asukkaat ovat olleet Jugoslaviassa vain muutaman vuosikymmenen, ja siten he eivät pidä siitä, jos heitä kutsutaan jugoslaaveiksi, entisiksi jugoslaaveiksi, eikä etenkään itäeurooppal-aisiksi. Maa sijaitsee Etelä-Euroopassa.

• Ole avoin sosiaalisesti. Bosnialaiset ovat yleensä erittäin sosiaalisia ja pitävät jutu-stelusta ja kahvikupillisella tapaamisesta. Kuten muita Balkanin niemimaan asukkaita, heitä pidetään skandinavialaisten vasta-kohtina sosiaalisuudessa.

• Kuten muualla Länsi-Balkanilla, pai-kallisen partisaaniarmeijan vastustus päätti toisen maailmansodan alueella. Jos tulet jostakin Liittoutuneiden maasta tai Venä-jältä, yritä välttää aihetta “me vapautimme teidät”.

• Älä myöskään näytä kahta tai kolmea sormea julkisesti tai ihmisjoukon edessä. Tämä provosoi ja loukkaa tiettyjä ihmis-ryhmiä, ja symboloi myös uskonnollista Pyhää Kolminaisuutta sekä historiallisia

vihamielisyyksiä maassa elävän kolmen ihmisryhmän välillä: Bosnian serbien (Itäisiä ortodokseja), Bosnian kroaatteja (roomal-aiskatolisia) sekä bosneja, jotka ovat pääa-siassa muslimeja.

• Älä ota puheeksi uskonnollisia aiheita, jotka saattavat loukata jotakin maan uskon-nollisista ryhmistä. Bosnialaiset, vaikka eivät ole uskonnollisia, ovat kuitenkin kou-lutettuja kaikkien suurimpien uskontojen suhteen, ja uskonnollisista asioista keskus-teleminen ilman tarkkaa tietoutta saattaa olla odotettua vaikeampaa.

• Vaikka tulisit suuresta kaupungista, älä unohda, että maassa oli sähköraitiovaunut ennen kuin muualla Euroopassa tai suures-sa osassa maailmaa. Paikalliset ovat erit-täin vieraanvaraisia, mutta odottavat sinun käyttäytyvän kunnioittavasti.

• Älä juo ilman rajoja, vaikka paikallisen hedelmäkonjakin Rakijan juomista pide-täänkin kansallisurheiluna, juomista ja “pelleilyä” julkisesti pidetään epäkohteliaa-na. Juo vapaasti, mutta käyttäydy kunnioit-tavasti.

• Jos joku tarjoaa juomakierroksen tai mak-saa lounaasta, älä kieltäydy vaan ole kiitol-linen. Sinun ei yleensä odoteta tarjoavan vastineeksi, se on heidän tapansa osoittaa, että he pitävät sinusta henkilönä ja kun-nioittavat sinua. Et koskaan näe paikallisten pyytävän erillisiä laskuja ravintolassa, he huolehtivat koko laskusta välittämättä siitä, kuka on maksanut vähemmän tai juonut enemmän.


Bosnia ja Hertsegovinan asukkaat ovat erittäin sosiaalisia ja vieraanvaraisia. Uteliaisuus saa heidät usein kysymään suoria kysymyksiä uusilta tuttavuuksilta. On kulttuurisesti hyväksyttyä kysyä henkilökohtaisia kysymyksiä, kuten “Mistä olet kotoisin?”, “Oletko naimisissa?”, “Onko sinulla lapsia?”, “Mitä teet työksesi?”

KehonkieliIhmiset Bosnia ja Hertsegovinassa eivät kiinnitä paljoa huomiota henkilökohtaiseen tilaan. Liiallista henkilökohtaista tilaa pide-tään luottamuksen puutteena tai auktori-tatiivisena tapana olla tekemisissä ihmisten kanssa.

Kasvojen ilmeet ovat tärkeitä, ja yleensä ihmiset näyttävät ystävällisiltä koko ajan.Katsekontakti on tärkeää ja se osoittaa re-hellisyyttä ja hyviä tarkoitusperiä. On erity-isen tärkeää säilyttää katsekontakti juoma tai maljaa nostaessa.

Välillä sinusta saattaa olla vaikeaa säilyttää katsekontaktia, sillä yhtä aikaa puhuminen on yleistä.

Koskettaminen on epätavallista, kun tapaat jonkun ensi kertaa. Kättely sekä miesten että naisten kanssa on yleinen käytäntö.

Miehet eivät yleensä kosketa toisia miehiä elleivät he tunne toisiaan erittäin hyvin tai ole sukulaisia. Ystävät usein halaavat tai suutelevat toisiaan poskelle (bosnit ja kro-aatit suutelevat kahdesti, serbit kolmesti).

Tabuja“Ensimmäiset kolme sormea pystyssä” tu-lisi välttää bosnialaisten ja kroaattien fed-eraation alueella: se on voitonmerkki, joka hyväksytään vain Serbian alueilla. Lisäksi keskisormen nostamista, etusormen heilut-tamista tai sormella osoittamista pidetään erittäin epäkohteliaana.

IHMISET


YHTEISKUNTA

Sukupuoli

Miehet ovat pääosassa, mutta menes-tynyttä naista kunnioitetaan. Yleisesi ottaen uran rakentaminen on naiselle vaikeampaa. Kaupungeissa asuvilla naisilla on parempi asema kuin pienissä kylissä. Kansainvälistymisen myötä viimeisen kuuden vuoden aikana enemmän huomi-ota on kiinnitetty sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Suurimmaksi osaksi naiset edelleen pitävät huolta kotitaloudesta. Lasten hoidossa vaikuttaa kuitenkin olevan suuntaus tehtävien jakamiseen.

Etnisyys

Etnisyys nähtiin aina uskontona, ja se liit-tyy maantieteelliseen sijaintiin ja ryhmään, johon henkilö kuuluu. Nykyään se on tärkeämpää kuin koskaan, sillä ihmiset edelleen yrittävät sopeutua vuosien 1992-1996 tapahtumien seurauksiin, vaikka tämä ei ole niin tärkeää sekalaisilla alueil-la.

Merkittävimmät tekijät työpaikalla ovat etnisyys, koulutuksen taso (luokka) sekä sukupuoli. Uskonto liittyy etnisyyteen, mikä määrittää henkilön kokonaisvaltaisen hyväksymisen työpaikalla, myös kansainvä-lisessä järjestössä.

Hierarkia ja päätöksentekoPäätökset tekee yleensä johtava henkilö. Tähän saattaa sisältyä henkilökunnan mielipiteiden konsultointi, vaikka yleensä ihmiset Bosnia ja Hertsegovinassa eivät ole tottuneet siihen, että heiltä kysytään,

mitä mieltä he ovat jostakin asiasta. Viime vuosikymmenen suuren kansainvälisty-misen myötä tämä on kuitenkin muuttu-massa. Nuoret ihmiset, etenkin jos he ovat työskennelleet ulkomailla, saattavat odot-taa, että heitä konsultoidaan heitä koskev-issa asioissa.

Pukeutuminen, täsmällisyys ja muodollisuus

Ihmiset arvostelevat toisiaan pukeu-tumisen perusteella. Tämä riippuu suuresti siitä, missä osassa maata olet. Kaupunkial-ueilla pukeutumistyyli on vapaampaa, kun taas maaseudulla henkilökuvasi on siitä riippuvainen. Pukukoodi on erittäin va-paa henkilökunnan parissa, ja työpaikoilla yleensä vain johdon pukukoodia valvota-an.

Kesäkuukausina naiset pukeutuvat mu-odikkaammin ja talvikuukausina konser-vatiivisemmin ja käytännöllisemmin.Henkilökunnan sinuttelu on tervetullutta. Johtoporras odottaa, että heitä puhutel-laan Herra tai Rouva -nimikkeillä ja sukun-imellä ensimmäisellä kerralla, tai kunnes toisin sovitaan. Mitä läheisempi olet johdon kanssa, sitä yleisempää on käyttää etunimeä jokapäiväisessä kommunikaa-tiossa.


YRITYSKULTTUURI

Käyttäytyminen• Vältä peukalon, etusormen ja keskisor-men nostamista pystyyn samanaikaisesti, jopa silloin kun tilaat kolme kappaletta jotakin. Tämä on merkki Serbian nationalis-mista.• Jonkun osoittaminen suoraan sormella tai sormen heiluttamista pidetään epä-kohteliaana.• Täsmällisyyttä odotetaan ja arvostetaan liiketoiminnassa.• Serbit ja kroaatit juovat yleensä vahvaa likööriä ennen aterioita useamman ker-ran päivässä. Muslimit bosnialaiset eivät kuitenkaan juo alkoholia.

Tapaamiset ja neuvottelut• Tervehdykset vaihtelevat yksilön etni-syydestä riippuen.• Konservatiivisemmat bosnialaiset naiset eivät kättele miehiä.• Yleensä tiukka kädenpuristus yhdistetään vuorokaudenaikaan sopivaan tervehdyk-

seen. “Dobar Dan” on muodollisin tervehd-ys, ja se tarkoittaa “hyvää päivää”.• Muslimit saattavat myös käyttää persial-aista tervehdystä “Salam”.• Käytä liiketoimintanimikkeitä, kuten “Gospodin” (Herra) ja “Gospoja” (Rouva).• Seiso käsivarren mitan päässä, sillä tämä on sopiva henkilökohtainen tila ensi tapaamisella.

Pukukoodi liiketoiminnassa• Miehet pitävät yleensä tummaa pukua konservatiivisen kravatin kanssa. Voimakas partavesi on yleistä.• Vuosikausien sodasta ja köyhyydestä kär-simisen jälkeen on yleistä nähdä vanhentu-neita tyylejä.• Naiset pitävät konservatiivisia, tummia pukuja ja vain vähän asusteita.• Konservatiivisemmat musliminaiset saattavat myös pitää päähuivia. Tämä on kuitenkin harvinaista liiketoiminnassa.

Muodollisuus on yleensä erittäin tärkeää ensimmäi-sissä liiketapaamisissa, ja yleensä sitä ylläpidetään kunnes läheisempi suhde ja luottamus on saavutettu.


Veronica GelfgrenYulia BazyukinaMarja-Liisa Helenius

TutkimusTutkimus, ulkoasuKäännös

www.thelanguagemenu.comLearnmera Oy

I4M Country profile bosnia and herzegovina (in finnish)

Education

Transcript of I4M Country profile bosnia and herzegovina (in finnish)