Hyvinvointialueen rahoitus

Suppea poliittinen ohjausryhmä 26.11.

Huomioita rahoituksesta 1/2

Rahoituksen elementti Toimivaa Haasteita ja epävarmuustekijöitä

Rahoituksen perusteina

tarveperustaisuus ja

laskennallisuus

Resursseja kohdennetaan

sinne, missä niitä tarvitaan

Kriteerit ja painoarvot edellyttävät vielä kriittistä

tarkastelua ja nykyistä luotettavampaa tietopohjaa

Siirtyvät kustannukset

rahoituksen pohjana

uudistuksen käynnistyessä

Hyvinvointialueiden

kantokyvyn pitäisi

periaatteessa riittää aluksi

Siirtyvien kustannusten laskentaperusteissa

todennäköisesti eroja hyvinvointialueiden välillä,

koronan vaikutukset tuovat epävarmuutta

Rahoituksen

määräytymistekijöiden

muutokset mahdollisia

periaatteessa vuosittain

Määräytymistekijöiden

päivittäminen mm. vaikutusten

arviointien tarkentuessa

”Maali liikkuu”, rahoituksen tason ennustettavuus

vaikeaa, ovatko vuotuisten korotusten perusteet

kohdallaan (esim. some-malli ja hyvinvointialue-

indeksi)

Kustannusten hillintään

kannustaminen

Kustannusten hillinnän tavoite

on perusteltu

Palvelutarpeen kasvu otettaisiin huomioon vain

osittain (80 %). Takautuva rahoituksen

tarkistaminen tehtäisiin koko maan tasolla. Malli on

Pohjois-Pohjanmaan kannalta osin ongelmallinen.

Siirtymäaika laskennalliseen

rahoitukseen

Siirtymätasaus loiventaa

muutoksen taloudellisia

vaikutuksia eri

hyvinvointialueilla

Siirtymätasaus viivästyttää olennaisesti

täysimääräiseen laskennalliseen rahoitukseen

siirtymistä ja haastaa erityisesti ensimmäisten

toimintavuosien taloutta Pohjois-Pohjanmaalla

+

Huomioita rahoituksesta 2/2

Rahoituksen elementti Toimivaa Haasteita ja epävarmuustekijöitä

Maksu- ja myyntituotot

huomioidaan

rahoituksessa koko

maan tasolla

Tuottojen väliaikaisella

kasvulla tai vähenemisellä ei

ole suoraa vaikutusta

yksittäisen hyvinvointialueen

rahoitukseen

Maksutuottojen väheneminen tai yleisesti matala kertymä

voi aiheuttaa maakunnalle haasteita rahoituksen

riittävyyteen. Esimerkiksi osassa hyvinvointialueita tehtävät

mahdolliset asiakasmaksujen korotukset saattavat

heijastua koko maan tarkastelussa myös muiden

hyvinvointialueiden nettorahoitukseen.

Muutoskustannusten

korvaaminen osin avoin

kysymys

Muutoskustannukset tulee kompensoida täysimääräisesti

hyvinvointialueille. Erityisesti huomiota tulee kiinnittää ICT-

kustannuksiin ja palkkojen harmonisointiin.

Valtion ohjaus

investointeihin on

vahvaa

Osaoptimoinnin välttäminen

ja hyvinvointialueiden

kantokyvyn turvaaminen

Ongelmaksi voivat muodostua hyvinvointialueiden

mahdollisuudet varautua investointien rahoitustarpeeseen

(korjausvelka ja uudet investoinnit, esim. Tulevaisuuden

sairaala). Haasteena myös tässä on malli rahoituksen

takautuvasta oikaisusta koko maan tasolla.

Hyvinvointialueveron

mahdollinen

käyttöönotto

Hyvinvointialueiden

itsehallinnon ja

vaikutusmahdollisuuksien

vahvistuminen

Vaikutuksia hyvinvointialueen rahoitukseen tai esim.

asukkaiden verotukseen vaikeaa arvioida tässä vaiheessa

+

Pohjois-Pohjanmaan rahoitus: sote ja pelastustoimi

Lähde: VM

Arvioitu rahoitus on tässä vaiheessa suuntaa antava.

Laskentaperusteet tarkentuvat useaan kertaan ennen vuotta 2023.

Pohjois-PohjanmaaSiirtyvä

kustannus, €

Siirtyvä

kustannus,

€/as

Laskennallinen

rahoitus (hyte-

kertoimella) €

Laskennallinen

rahoitus (hyte-

kertoimella) €/as

Muutos (hyte-

kertoimella) €

Muutos (hyte-

kertoimella)

€/as

Muutos (hyte-

kertoimella)

€/as

Yleiskatteellinen rahoitus 1 485 487 786 3 604 1 499 778 816 3 639 14 291 030 35 1,0 %

Sote-rahoitus 1 450 500 302 3 519 1 467 180 835 3 560 16 680 532 40 1,1 %

Pelastustoimen rahoitus 34 987 484 85 32 597 981 79 -2 389 503 -6 -6,8 %

Taustaa tarvekertoimista

• THL on päivittänyt tarvekertoimet vuonna 2020

• Raportissa esitellään maakunnittaiset ja

kunnittaiset suhteelliset sote-palveluiden

tarvekertoimet, jotka kertovat alueen asukkaiden

palvelutarpeen suhteessa maan keskimääräiseen

tasoon.

• Tarvekertoimia hyödynnetään sote-uudistuksessa

hyvinvointialueiden rahoituksen kriteereinä.

Lähde: THL, Sote-rahoituksen tarvevakiointi -raportti

Vertailua aiempiin tarvekertoimiin

• Uusissa tarvekertoimissa taustamuuttujat ovat monipuolisemmat erityisesti

sairastavuuden osalta.

• Vanhoissa tarvekriteereissä pystyttiin sairastavuus ottamaan huomioon ainoastaan

sairauksien erityskorvausoikeuksien perusteella.

• Uudet kriteerit johtavat suurempiin maakuntien välisiin tarve-eroihin.

• Myös kuntien sote-palvelujen ja terveydenhuollon kertoimissa vaihtelu lisääntyy, mutta

selvemmin tarve-erojen lisääntyminen ilmenee vanhustenhuollon ja erityisesti

sosiaalihuollon kertoimien vertailussa.

• Pohjois-Pohjanmaalla vanhustenhuollon tarvekerrointa selittää olennaisesti maakunnan

nuori väestö.

Lähde: THL, Sote-rahoituksen tarvevakiointi -raportti

Esimerkkejä uuteen malliin sisältyvistä epävarmuustekijöistä 1/2

• Raportissa todettua: ”Jotta tutkimusta voitaisiin hyödyntää valtionosuuksien

laskennassa ja järjestelmän uudistustyössä, tulisi hankkeessa kerätyn aineiston

sisältöä tarkentaa ja päivittää vuosittain.”

• Kattavan kustannustiedon puuttuessa on jouduttu käyttämään useita laskennallisia

menetelmiä erityisesti sosiaalihuollon osalta.

• Laskennan ulkopuolelle on jouduttu jättämään monia tekijöitä. Esimerkiksi

työterveyshuollon kunnallisen perusterveydenhuollon kysyntää vähentävää

vaikutusta ei pystytä mallissa ottamaan riittävästi huomioon.

• Ongelmia tuo myös se, että tutkimuksen perusjoukko on pari vuotta jäljessä

verrattuna rahanjakohetken väestöön erityisesti kuolemien, syntymien ja

muuttoliikkeiden vuoksi.

Lähde: THL, Sote-rahoituksen tarvevakiointi -raportti

Esimerkkejä uuteen malliin sisältyvistä epävarmuustekijöistä 2/2

• Raportissa käytetyt kustannukset eroavat monista syistä johtuen THL:n tilastosta sekä

kuntataloustilastosta.

• Kaikkien sote-palvelujen indeksi on laskettu painottamalla kolmen palveluryhmän (terveys, vanhus,

sosiaali) tarvekertoimia kuntien tilinpäätösten mukaisilla kustannusosuuksilla. Palveluryhmien

osuus kuitenkin vaihtelee maakunnittain ja tämä vaikeuttaa rahoituksen yhdenvertaista

jakaantumista maakuntien välillä.

• Sosiaalihuollon estimointitulokset poikkeavat osittain erittäin merkittävästi neljällä alueella,

jotka toimivat tietopohjana tutkimuksessa (mm. Oulu). Tämä voi johtua eroista mm. sosiaalihuollon

kustannusten määrittelyssä, diagnoosien kirjaamisessa tai palvelujen tuotannossa.

• Tutkimuksen tietopohjassa on puutteita. Suurin aineisto-ongelma on, ettei sosiaalihuollon

avohoitoa eikä ikääntyneiden toimintakykyä koskevia tietoja kerätä valtakunnallisiin rekistereihin.

Lähde: THL, Sote-rahoituksen tarvevakiointi -raportti

Raportissa rahoitusmalleja on kolme

1. Terveydenhuollon mallissa on sairastavuuden (n. 50 sairausryhmää) lisäksi huomioitu

alueen asukkaiden ikä, sukupuoli, työkyvyttömyys, tulot, koulutus, siviilisääty,

pääasiallinen toiminta, yksinasuminen ja yhden vanhemman perheiden määrä.

2. Vanhustenhuollossa rahoitustarve lasketaan 18 sairauden perusteella. Suurimman

painon saavat muistisairaudet. Muina tekijöinä ovat ikä, tulot, yksinasuminen ja

toimeentulotuen asiakkuus.

3. Sosiaalihuollossa rahoituksen tarve määritellään 13 sairauden lisäksi iän, tulojen,

työkyvyttömyyden ja toimeentulotuen asiakkuuden perusteella.

Lähde: THL, Sote-rahoituksen tarvevakiointi -raportti

Näistä muodostuu sote-tarvekerroin

Koko maa = 1

Lähde: THL, Sote-rahoituksen tarvevakiointi -raportti

Pohjois-Pohjanmaalla

korkeimmat palvelutarpeet ovat

uuden laskentatavan mukaan

sosiaalihuollon palveluissa.

Tämän kokonaisuuden

painoarvo

kokonaistarvekerrointa

tarkastellessa on kuitenkin vain

n. 23 %, joten tämä laskee

maakunnan sote-palveluiden

kokonaistarvekerrointa.

Pohjois-Pohjanmaan

vanhustenhuollon kerrointa

laskee olennaisimmin nuori

väestörakenne.

Terveyden-

huolto

Vanhusten-

huolto

Sosiaali-

huolto

Sote-palvelut

yhteensä

1 Uusimaa Uusimaa Uusimaa Uusimaa Uusimaa

2 Pohjanmaa Pohjois-Pohjanmaa (0,92) Pohjanmaa Pohjanmaa Pirkanmaa

3 Pohjois-Pohjanmaa (0,97) Pohjanmaa Pirkanmaa Pohjois-Pohjanmaa (0,99) Pohjanmaa

4 Pirkanmaa Pirkanmaa Kanta-Häme Pirkanmaa Varsinais-Suomi

5 Keski-Suomi Keski-Suomi Varsinais-Suomi Varsinais-Suomi Keski-Pohjanmaa (1,02)

6 Varsinais-Suomi Keski-Pohjanmaa (1,10) Päijät-Häme Keski-Suomi Kanta-Häme

7 Keski-Pohjanmaa (1,04) Kanta-Häme Keski-Pohjanmaa (1,06) Kanta-Häme Pohjois-Pohjanmaa (1,04)

8 Satakunta Varsinais-Suomi Keski-Suomi Keski-Pohjanmaa (1,06) Satakunta

9 Kanta-Häme Päijät-Häme Etelä-Karjala Päijät-Häme Keski-Suomi

10 Etelä-Karjala Lappi (1,22) Etelä-Pohjanmaa Satakunta Päijät-Häme

11 Lappi (1,07) Pohjois-Savo Satakunta Etelä-Karjala Lappi (1,08)

12 Päijät-Häme Satakunta Pohjois-Pohjanmaa (1,11) Etelä-Pohjanmaa Etelä-Karjala

13 Etelä-Pohjanmaa Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso Lappi (1,15) Etelä-Pohjanmaa

14 Pohjois-Savo Etelä-Karjala Pohjois-Savo Pohjois-Savo Kymenlaakso

15 Kymenlaakso Pohjois-Karjala Etelä-Savo Kymenlaakso Pohjois-Savo

16 Pohjois-Karjala Kymenlaakso Lappi (1,30) Pohjois-Karjala Pohjois-Karjala

17 Kainuu (1,13) Kainuu (1,45) Pohjois-Karjala Kainuu (1,23) Kainuu (1,19)

18 Etelä-Savo Etelä-Savo Kainuu (1,32) Etelä-Savo Etelä-Savo

Painoarvo 57,9 % 19,4 % 22,8 % 100 %

Uusi laskentatapa

Järjestys

Aiempi laskentatapa: sote-

palvelut

yhteensä

Tiedot Häkkisen ym. raportista vuodelta 2017. Kertoimen osa-alueet ovat päivittyneet hieman

vuodelle 2018, mutta erittely ei ole saatavilla THL:n julkaistuissa aineistoissa.

88 92 95 96 96 96 98 98 98 98 98 99 99 99 99 103

103

106

107

107

111

113

1,201,09 1,10 1,05 1,06

1,131,25

0,92

1,16 1,101,17

1,04 1,061,00 1,00

0,800,84

1,151,22

0,86

0,780,92

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

0

20

40

60

80

100

120

140

Hyvinvointialueiden tarvevakioidut sote-menot v. 2018 ja tarvekerroin

Tarvevakioidut menot, indeksi (koko maa = 100) Tarvekerroin (koko maa = 1)Lähde: THL

Tarvevakioidut menot yli maan keskitasonTarvevakioidut menot alle maan keskitason

83 84 85 86 88 88 90 91 92 92 93 93 94 95 96 97 98 99 99 99 99 101 102 102 103 104 104 104 105 106 107

1,371,441,20

0,951,03

1,161,09

0,76

1,13

1,40

1,16

1,531,43

0,82

1,261,18

1,28

1,10 1,121,17

0,93

1,33 1,111,22

1,50

1,26

0,88

1,171,21

1,060,95

0,0

0,2

0,4

0,6

0,8

1,0

1,2

1,4

1,6

1,8

0

20

40

60

80

100

120

Kuntien tarvevakioidut sote-menot v. 2018 ja tarvekerroin

Tarvevakioidut menot, indeksi (koko maa=100) Tarvekerroin (koko maa=1)

Tarvevakioidut menot yli maan keskitasonTarvevakioidut menot alle maan keskitason

Lähde: THL

Hyvinvointialue 0 €/as 2023 +/- 10 €/as 2024 +/- 30 €/as 2025 +/- 60 €/as 2026 +90/-75 €/as 2027 +150/-90 €/as 2028 +200/-100 €/as 2029

Helsinki 51 421 964 44 941 544 31 980 704 11 309 458 1 588 828 0 0

Vantaa ja Kerava -4 834 655 -2 190 455 0 0 0 0 0

Länsi-Uusimaa 73 016 035 68 373 015 59 086 975 45 987 867 39 023 337 32 058 807 27 415 787

Itä-Uusimaa -15 685 423 -14 712 793 -12 767 533 -10 291 261 -7 373 371 -1 537 591 0

Keski-Uusimaa 54 682 907 52 712 937 48 772 997 42 353 431 39 398 476 36 443 521 34 473 551

Varsinais-Suomi 6 046 235 1 260 415 0 0 0 0 0

Satakunta 10 466 531 8 280 291 3 907 811 0 0 0 0

Kanta-Häme -24 694 263 -22 980 623 -19 553 343 -13 835 694 -8 694 774 0 0

Pirkanmaa 16 489 517 11 316 187 969 527 0 0 0 0

Päijät-Häme -56 082 201 -54 008 261 -49 860 381 -42 188 182 -35 966 362 -23 522 722 -13 153 022

Kymenlaakso 22 965 442 21 299 212 17 966 752 12 869 750 10 370 405 7 871 060 6 204 830

Etelä-Karjala -10 258 504 -8 970 944 -6 395 824 -2 322 140 0 0 0

Etelä-Savo 2 413 948 1 049 208 0 0 0 0 0

Pohjois-Savo 7 432 676 4 928 536 0 0 0 0 0

Pohjois-Karjala -67 591 334 -65 935 644 -62 624 264 -57 055 878 -52 088 808 -42 154 668 -33 876 218

Keski-Suomi -42 695 372 -39 962 542 -34 496 882 -24 978 810 -16 780 320 -383 340 0

Etelä-Pohjanmaa -18 354 346 -16 411 186 -12 524 866 -7 146 886 -1 317 406 0 0

Pohjanmaa 26 480 795 24 718 865 21 195 005 16 084 810 13 441 915 10 799 020 9 037 090

Keski-Pohjanmaa -2 504 256 -1 819 886 -451 146 0 0 0 0

Pohjois-Pohjanmaa -14 042 592 -9 920 982 -1 677 762 0 0 0 0Kainuu 6 147 883 5 417 273 3 956 053 1 510 882 414 967 0 0

Lappi -20 820 985 -19 035 765 -15 465 325 -9 957 656 -4 601 996 0 0

Manner-Suomi -0 -11 651 600 -27 981 503 -37 660 308 -22 585 108 19 574 087 30 102 018

Rahoituksen siirtymätasaus Hyvinvointialuevero?

Lähde: VM

Sosiaali- ja terveyspalveluiden

nettokustannukset kasvoivat

Pohjois-Pohjanmaalla vuonna

2018 noin 2,5 % eli 80 €/asukas

ja vuonna 2019 noin 5,4 % eli

178 €/asukas.

Lähde: Tilastokeskus, ei sisällä ympäristöterveydenhuoltoa

324

9

325

2

322

3

331

3

347

6

314

0

322

8

321

1

329

0

346

9

0,1 %

-0,9 %

2,8 %

4,9 %2,8 %

-0,5 %

2,5 %

5,4 %

-10,0 %

-6,0 %

-2,0 %

2,0 %

6,0 %

0

1 000

2 000

3 000

4 000

5 000

6 000

2015 2016 2017 2018 2019

Soten nettokustannukset €/as. koko maa

Soten nettokustannukset €/as. Pohjois-Pohjanmaa

Muutos €/as. koko maa

Muutos €/as. Pohjois-Pohjanmaa

2075

000

0

3275

000

0

3575

000

0

4675

000

0

4854

500

0

5040

400

0

5235

500

0

5437

100

0

0

10 000 000

20 000 000

30 000 000

40 000 000

50 000 000

60 000 000

2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030

Karkea arvio muutos-

kustannuksista, mikäli ne

kehittyisivät, kuten edellisen

POPmaakuntavalmistelun

aikana ennakoitiin.

HUOM: muutoskustannusten

todellista tasoa ei ole vielä

arvioitu

Esim. palkkojen ja etuuksien

harmonisointi jäävät pysyväksi

kustannustason nousuksi

ICT-kustannukset, palkkojen ja etuuksien harmonisointi,

ilman Tilakeskuksen vuokratason nousua

Tulevaisuuden sairaalan noin 1,1 miljardin euron tilojen ja laitteiden

uudistamisohjelma kasvattaa merkittävästi poistoja

1-vaihe

2-vaihe

Lähde: Jarkko Raatikainen, Pia Peteri, PPSHP

”Tavoitteena on, että PPSHP:n tuottavuutta

parannetaan niin, että investointi maksaa itse

itsensä ja kasvavat poistot eivät ns. valu hintoihin.”

28 207 316

39 424 495 36 800 000 37 800 000

69 400 00073 300 000

82 400 000

72 600 000

0

10 000 000

20 000 000

30 000 000

40 000 000

50 000 000

60 000 000

70 000 000

80 000 000

90 000 000

2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 2025 2026 2027 2028 2029 2030

Tulevaisuuden sairaalan poistot

Lähde: Pia Peteri, PPSHP

Tulevaisuuden sairaalan noin

1,1 miljardin euron tilojen ja

laitteiden uudistamisohjelma

kasvattaa merkittävästi poistoja

Tiedot

tarkentuvat

”Tavoitteena on, että PPSHP:n

tuottavuutta parannetaan niin, että

investointi maksaa itse itsensä ja

kasvavat poistot eivät ns. valu hintoihin.”

Kustannusten ja rahoituksen ero (1000 €)Pohjois-Pohjanmaan asukaskohtaiset kustannukset

kasvoivat vuosina 2018 ja 2019 keskimäärin n. 4 % ja

vuonna 2019 n. 5,4 %.

Tämän hetkisen arvion mukaan €/asukas kustannuskehitys

voi olla enintään n. 2,5 - 3 % huomioiden mm. muutos-

kustannukset ja Tulevaisuuden sairaalan poistot sekä

mahdollisen lisärahoituksen.

Epävarmuus rahoituksen riittävyydestä ajoittuu erityisesti

uudistuksen ensimmäisiin vuosiin. Siirtymätasauksen vuoksi

täysimääräinen rahoitus toteutuu vasta vuonna 2026.

Rahoituksen riittävyyteen vaikuttaa myös vuosien 2020-2022

kustannuskehitys. Tässä laskelmassa kyseisten vuosien

kustannuskehitys on vakioitu eri skenaarioissa VM:n

laskennalliselle tasolle (+3,6 %/vuosi).

Laskelmissa ei ole huomioitu jälkikäteistä rahoituksen

tasausta koko maan tasolla. Vuosittaisesta palvelutarpeen

kasvusta huomioidaan etukäteen 80 %. Jälkikäteen

tarkistetaan toteutuneet kustannukset koko maan tasolla

keskimäärin.

Laskelmissa ei ole myöskään huomioitu mm.

hoitajamitoituksen muutoksen lisäkustannuksia. Arvio

lisäkustannuksista vuosina 2021-2023 on Pohjois-

Pohjanmaalla noin 15-20 miljoonaa.

Lisäksi avoimena ovat vuonna 2026 mahdollisesti käyttöön

otettavan hyvinvointialueveron vaikutukset.

Skenaariot ovat tässä vaiheessa suuntaa antavia.

Laskentaperusteet tarkentuvat ennen vuotta 2023.

Lähde: VM ja Tilastokeskus

Olennaiset huomiot

• Rahoituksen tarveperustaisuus on oikea suunta, mutta kriteerit ja painoarvot edellyttävät vielä

kriittistä tarkastelua ja nykyistä luotettavampaa tietopohjaa.

• Rahoitukseen sisältyy epävarmuustekijöitä ja sen taso tulee muuttumaan vielä useaan kertaan.

Seurataan tilannetta aktiivisesti ja vaikutetaan tarvittaessa.

• Vuosien 2020-2022 kustannuskehityksellä on olennainen merkitys tulevan hyvinvointialueen

talouden kantokykyyn.

• Maakunnan keskiarvojen lisäksi on tärkeää tarkastella alueellisia erityispiirteitä palvelutarpeiden

ja resurssien yhteensovittamiseen liittyen.

• Muutoskustannuksiin tarvitaan kompensaatio valtiolta.

• Rahoituksessa on syytä varautua tilanteen kiristymiseen tulevalla hyvinvointialueella.

Rohkeaa uudistamista tarvitaan!