Hyvinvointia työstä - Korkein hallinto-oikeus · Työilmapiiri on jokaisen vastuulla(4.10.2011)...

© Työterveyslaitos – www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä


Työhyvinvoinnista hallintotuomioistuimissa

Rauno Pääkkönen, teemajohtajaTyöpaikan työhyvinvoinnin [email protected]


Työhyvinvointi

• Työhyvinvointi tarkoittaa, että työ on mielekästä ja sujuvaa turvallisessa, terveyttä edistävässä sekä työuraa tukevassa työympäristössä ja työyhteisössä• riskien ja voimaantumisen tasapaino• riskien hallinta ja työympäristön

kehittäminen• lainsäädäntö; työturvallisuuslaki ja asetukset• tavoitetasot, edelläkävijäyritykset,

tuottavuus, työura• kansallinen, aihekohtainen ja

työpaikkakohtainen näkökulma

Rauno Pääkkönen Työterveyslaitos


Fyysinen työympäristö

Psyko-sosiaalinen

työympäristö

KIELTEISETtoimintahäiriöt

tapaturmat, ammattitaudit, tuki- ja liikunta-

elinsairaudet työsuhderiidat

häirintä tai syrjivä

työkohtelutyöuupumus

MYÖNTEISET

kansantaloudelliset kustannussäästötyritys- ja yksilö-kohtaiset hyödyt

työhyvinvointituottavuuden

kasvu

TYÖSUOJELUN VALVONNANVAIKUTTAMISEN KOHTEITA

TYÖTURVALLISUUDEN HALLINTA

Organisaatio (linjaorganisaatio, henkilöstöhallinto,työsuojelu-organisaatio)Menetelmät (vaarojen selvittäminen ja arviointi, työsuojelun toimintaohjelma)Työterveyshuolto asiantuntijana

TYÖOLOT

TAUSTATEKIJÄT SEURAAMUKSET

SÄÄTELEVÄT NORMITLAINSÄÄDÄNTÖ

työturvallisuuslaki, työaikalaki, työsopimuslaki ym. SOPIMUKSET

työehtosopimukset, työsopimukset jne.

Työsuojelun valvonnan vaikuttamisen kohteet

Aluehallintovirastot, työsuojelun vastuualueTyösuojeluhallinto



TYÖTURVALLISUUSLAINSÄÄDÄNTÖÄ

A. Työympäristöä koskevatsäädökset

• Työturvallisuuslaki (738/2002)• VnA työpaikkojen turvallisuus- ja

terveysvaatimuksista (577/2003)• Työterveyshuoltolaki

(1383/2001) • Laki nuorista työntekijöistä

(998/1993) + VnA nuorillevaarallisista töistä (475/2006)

B. Työaikaa koskevat säädökset– Työaikalaki (605/1996)– Vuosilomalaki (162/2005)

C. Työsuhteen ehtoja koskevat säädökset

– Työsopimuslaki (55/2001)– Työehtosopimukset

E. Korvauslainsäädäntö– Tapaturmavakuutuslaki (608/1948)– Ammattitautilaki (1343/1988) ja

asetus (1347/1988)

D. Työsuojelun hallintoa javalvontaa koskevat säädökset– Laki työsuojelun valvonnasta ja

työpaikan ts-yhteistoiminnasta(44/2006)

– Laki työsuojeluhallinnosta (16/1993)+ Asetus (176/1993)



Vaikuttamisen kanavia työympäristössä

• työturvallisuustoiminta -> työsuojeluhenkilöstö ja asiantuntijat

• työterveyshuollon toiminta -> työpaikkaselvitys

• johtamisen näkökulma -> henkilöstöjohtaminen

• viranomaistoiminta –> AVI, työsuojelu

• kehittämistoiminta -> konsultit


© Työterveyslaitos – www.ttl.fi Rauno Pääkkönen Työterveyslaitos

Persoonallisuus

Perhetilanne

Johtamis-tyyli Oikeuden-

mukaisuusPäätöksentekoKohteluPalkitseminen

Tapaturmavaarat

Sisäilma

Fysikaalinen ympäristö

Kemikaalit

Ergonomia

Viihtyisyys

Työtavat

Työtilat

Prosessit

Kohtelu

Työyhteisön tuki

Yhteistyö

Käyttäytyminen

Ihmissuhteet

Eri kulttuurit

KonfliktitReviirit

Klikkiytyminen

Persoonallisuus

Perhetilanne

Johtamis-tyyli Oikeuden-

mukaisuusPäätöksentekoKohteluPalkitseminen

Tapaturmavaarat

Sisäilma

Fysikaalinen ympäristö

Kemikaalit

Ergonomia

Viihtyisyys

Työtavat

Työtilat

Prosessit

Kohtelu

Työyhteisön tuki

Yhteistyö

Käyttäytyminen

Ihmissuhteet

Eri kulttuurit

KonfliktitReviirit

Klikkiytyminen

TerveydentilaTaloudellinen

tilanne

Vapaa-aikaHarrastukset

Arjen kuormitus

Asenne

Elämäntilanne

Ikä

Osaaminen

MotivaatioElämäntavat

Työmäärä Vaihtelevuus

Muutokset

IrtisanomisetTyön hallinta

Työnjako

VaativuusKuormitus

Mielekkyys

Pätkätyö Työsuhteenvarmuus

Vuorovaikutus-suhteet

Tukeminen

Kannustaminen

Tasa-arvo

Imago

TalousViestintä

AsiakkaatKulttuuri

Omistajat

Muutokset Kilpailijat

Kansainvälisyys

VisioTyöntekijä

Työ-ympäristö

Johtaminen

Työyhteisö

Työpaikantoiminta

Työ

Työntekijä

Työ-ympäristö

Johtaminen

Työyhteisö

Työpaikantoiminta

Työ

Työhyvin-vointi


Työhyvinvointi

• Työpaikan tekijät, Robertson&Cooper 2011• työ ja sen sisältö• työ ja työn ja kodin vuorovaikutus• työn tarkoitus ja tavoite• johtaminen ja valvonta

• Ryff&Keyes 1995• itsensä hyväksyminen• positiiviset suhteet muihin ihmisiin• autonomia• ympäristön hallinta• elämän tarkoitus• henkilökohtainen kasvu



Robertson&Cooper 2011

työpaikan avaintekijät• resurssit ja viestintä• säätely ja autonomia• työelämän tasapaino ja

työkuorma• työn turvallisuus ja

muutokset• suhteet työssä• työolot

psykologinen hyvinvointi• aistimus tarkoituksesta• positiiviset tunteet

työpaikan tuloksellisuus• tuottavuus ja suorituskyky• läsnäolo (pieni sairastavuus)• pieni vaihtuvuus• houkuttelevuus rekrytoinnissa• asiakas/potilastyytyväisyys

yksilön tyytyväisyys• tuottavuus ja

tyytyväisyys• moraali ja motivaatio• hyvä työntekijä• terveys

ASSET malli



Response kysely Työterveyspäivät 2012

• läsnä oli 150 kuulijaa• 40 % työterveyshuoltoa• 30 % työsuojelua• 20 % henkilöstöhallintoa ja johtoa• 10 % asiantuntijoita

• vastausprosentti lähes 100 kaikkiin kysymyksiin

• kysymyksiin vastattiin äänestyskoneella

• vastaajia ei johdateltu



TyöhyvinvointiTärkeintä työhyvinvoinnissajohtaminen ja esimiestyö 37,2osaaminen 5,1terveyden ja työkyvyn edistäminen 9tuottavuus ja tuloksellisuus 0,6työn sisältö, sujuvuus ja organisointi 28,2työyhteisön ilmapiirin ja yhteishenki 18,6 työympäristö 1,3

Ensimmäinen työhyvinvoinnin määrittelmässäluottamus 18,6oikeudenmukaisuus 49,4työn imu 20,5työn vetovoima (atraktiivisuus) 10,3jokin muu 1,3


Mikä on tärkeintä yhteistyötä työhyvinvoinnin kehittämisessä

työpaikan ja asiakkaiden yhteistyö 3,8työpaikan ja muun kehittäjän yhteistyö 1,9työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö 12,1työpaikan ja viranomaisten yhteistyö 0työpaikan sisäinen yhteistyö 80,9työpaikkojen välinen yhteistyö 1,3jokin muu 0



Ketä pitäisi ensisijaisesti kouluttaa työhyvinvointiin?

esimiehet 34,8henkilöstöhallinto 3,2koko henkilöstö 46,8työhyvinvointiin erikoistuneita osaajia 4,4työsuojeluhenkilöstö 3,8ylin johto 7muu 0ei tarvitse kouluttaa, voidaan ostaa esim. työterveyshuollosta 0



Tiedote 10.8.2010 - Tutkimus yleisten tuomioistuinten työhyvinvoinnista: Kiire ja pakkotahtisuus rasittavat tuomareita ja esittelijöitä

Yleisten tuomioistuinten työhyvinvointia koskevan tutkimuksen mukaan huomattava osa yleisissä tuomioistuimissa toimivista tuomareista ja esittelijöistä koki työn määrällisen kuormituksen kohtuuttomaksi ja työn tekemiseen tarkoitetun ajan riittämättömäksi. Työn itsenäisyydestä ja palkitsevuudesta huolimatta myös kokemukset työn pakkotahtisuudesta ja lainsäädännön jatkuvasta mutkistumisesta olivat yleisiä. Sairaana työskentely oli yleistä, samoin työn ja vapaa-ajan välisen rajan hämärtyminen. Kyselytutkimuksen tarkoituksena oli monipuolisesti selvittää yleisissä tuomioistuimissa työskentelevien tuomareiden ja esittelijöiden työoloja ja hyvinvoinnin tilaa. Tutkimukseen osallistui 77 % (703 henkilöä) kaikista yleisten tuomioistuinten tuomareista ja esittelijöistä. Aineisto edusti tutkimusjoukkoa erittäin hyvin sukupuolen, iän, kielen, tuomioistuinasteen, toimenkuvan ja virkasuhteen luonteen osalta. Kyselyaineisto kerättiin loka-marraskuussa 2009.


Internet 18.1.2013


Tutkimuksen tuloksiaSekä stressioireilu että lievä työuupumus olivat tuomareilla ja esittelijöillä yleisiä verrattuna ylempiin toimihenkilöihin Suomessa. Työuupumusta esiintyi eniten juuri niillä työntekijöillä, joilla oli määrällisesti liikaa työtä, joilla työmäärän epätasaisuus toi ruuhkavaiheita työhön ja jotka eivät ehtineet kehittää itseään pysyäkseen mukana työn sisällöllisissä vaatimuksissa. Työn sisällölliset vaatimukset yhdistettyinä määrälliseen kuormitukseen näyttivät tutkimuksen perusteella uhkaavan tuomareiden ja esittelijöiden työhyvinvointia ja työn laatua.Myös töiden organisoinnista löytyi kehitettävää. Tuomareista ja esittelijöistä vain puolet koki, että heillä oli mahdollisuuksia arvioida omaa työssä suoriutumistaan. Esimiehiltä sai palautetta vain harva. Lisäksi tuomareiden ja esittelijöiden työn itsenäisyys ja vaikutusmahdollisuudet työhön näyttäytyivät ristiriitaisina. Työtä pystyttiin pääosin tekemään halutussa järjestyksessä, mutta vaikutusmahdollisuudet työn määrään olivat tutkimuksen mukaan vaatimattomat. Kielteisimpiä arviot työoloista ja hyvinvoinnista olivat toisaalta Helsingin ja Rovaniemen hovioikeuspiirien käräjäoikeuksissa ja toisaalta Helsingin, Rovaniemen ja Vaasan hovioikeuksissa.



Työhyvinvoinnista hallintotuomioistuimissa

• työ, työn sisältö ja osaaminen• työn organisointi ja johtaminen• turvallisuus työssä• hyvä työympäristö (fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen)• työntekijän työhyvinvointi

• tuomareiden ja esittelijöiden lisäksi• sihteerit, assistentit, vahtimestarit ja• muut• KAIKKIEN ASIA


Mitä asioita nousee esiin?

• uhkat ja uhkailut – väkivallan uhka -> turvallisuuden tunne• työyhteisö ja sen luominen -> me kaikki• osaaminen hyvällä tolalla• liikunta ja sen edistäminen työpäivän aikana

(liikkumattomuus)• keskittyminen, tarkkaa työtä -> häiriöt minimiin• tietokonejärjestelmät ja niiden toimivuus• työn tekemisen häiriöt; keskeytykset, tekniikka,

• työn määrä, ruuhkat• asiakkaat


Oikeusministeriön kansliapäällikkö Tiina Astola:

Työilmapiiri on jokaisen vastuulla(4.10.2011)

Työhyvinvointia ei voida ylhäältä ohjeistaa tai määrätä. Siitä on pidettävä huolta kussakin virastossa, kussakin yksikössä. Parhaita käytänteitä voidaan kuitenkin miettiä yhdessä ja jakaaTyöhyvinvointiin vaikuttaa olennaisesti työyhteisön ilmapiiri. Rankkaakin painetta kestää silloin, kun on hyviä työtovereita ja ilmapiiri on avoin. Johtamisella voidaan vaikuttaa työilmapiiriin, mutta loppujen lopuksi se on meidän kaikkien vastuulla. Jokainen voi siihen vaikuttaa.

Tuomarin työssä työn mielekkyys ja työn sisältöön liittyvä kunnianhimo suojaavat stressiltä ja pahoinvoinnilta. - Tuomarin työhyvinvointi näkyy yhteiskunnassa myös hyvänä oikeusturvana. Huonosti voiva tuomari ei voi olla - ainakaan pitkään - hyvä tuomari. Tuomareiden ja tuomioistuinlaitoksessa toimivien hyvinvointi on meille yhteinen tavoite, tiivisti Astola.

Tuomariliiton työhyvinvointiseminaari 22.9.2011 Helsingin käräjäoikeudessa.



Mitä minä voisin tehdä?

• analysoi työtäsi, mihin aikasi kuluu?• listaa tekemättömät työt

tärkeysjärjestyksessä• pilko suuret kokonaisuudet osiin• keskustele esimiehesi kanssa• yhteistyöhön pelisäännöt• järkeistä työtäsi

Tiina Kalliomäki-Levanto. Työ ja ihminen tutkimusraportti 36, 2009


Työhyvinvoinnin aineettomat hyödyt?

• näkyvyys ulospäin, vastuullisuus, kestävä kehitys• työpaikan imago• asiakasvasteet• tuotteet

• työntekijät• pysyvyys ja laatu• työura; pituus, kehittyminen ja mielekkyys

• toiminta työpaikalla• haitoista huolimatta hyvä suoritus• työn häiriötekijät• mielekkyys• joustavuus

• turvallisuus ja turvallisuuden kokeminen• …


”Työhyvinvoinnin 10 käskyä tai teesiä”

• Mielekäs, tuottava ja turvallinen työ• yhteistyö ja hyvät käytöstavat, toisten auttaminen ja

kunnioittaminen• osaavat työntekijät ja johto• hyvä johtaminen; esimiestyö, alaistyö, toimiva

organisointi, luottamus• hyvä ilmapiiri ja työyhteisö, muutosjoustavuus• turvallinen ja terveellinen työympäristö• toimivat työvälineet ja kalusteet, koneturvallisuus, ICT

toimii• reilut työajat, lomat ja ylityöasiat kunnossa• riskit hallinnassa, esimerkiksi väkivalta, tapaturmat,

kemikaalit• työterveyshuolto auttaa

Hyvinvointia työstä - Korkein hallinto-oikeus · Työilmapiiri on jokaisen vastuulla(4.10.2011)...

Documents

Transcript of Hyvinvointia työstä - Korkein hallinto-oikeus · Työilmapiiri on jokaisen vastuulla(4.10.2011)...