HUS:n arviointikertomus 2008
-
Upload
helsingin-ja-uudenmaan-sairaanhoitopiiri-hus -
Category
Documents
-
view
223 -
download
1
description
Transcript of HUS:n arviointikertomus 2008
www.hus.fi
ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTAHELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN VALTUUSTOLLE
2 0 0 8
TARKASTUSLAUTAKUNTA
850
830
810
790
770
750
730
710
690
670
Laskelmissa on otettu huomioon HUS:n ja Helsingin väliset työnjaon muutokset.
Lähde: Jyl Jorma Lauharanta/HYKS
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
HUS:n deflatoidut kustannukset (euroa/asukas) verrattuna kaikkiensairaanhoitopiirien kustannuksiin (TP 2000 – TP 2008)
727
760
794
779
797
816
806799
805
674
824
HUS
HUS
Kaikki sairaanhoito
piirit
4.5.2009
SISÄLTÖ
TIIVISTELMÄ TARKASTUSLAUTAKUNNAN KERTOMUSVUODEN HAVAINNOISTA 1
1. YLEISTÄ 2
2. TARKASTUSLAUTAKUNTA 3
3. VALTUUSTON ASETTAMIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 4 3.1 Sitovat tavoitteet 4 3.1.1 Toimintakulut ylittyivät 4 3.1.2 Investointien toteutumisaste 86-93 % 4 3.1.3 Rahoitustilanne hyvä 5 3.1.4 Liikelaitokset ylijäämäisiä 5 3.2 Muut tavoitteet 7 3.2.1 Kuntayhtymän tavoitteet 7 3.2.2 Palvelutavoitteet 8 3.2.3 Taloudelliset tavoitteet 8 3.2.4 Tytäryhtiöiden tavoitteet 9
4. ERILLISASIAT 10 4.1 Organisaatiorakenteen ja johtamisjärjestelmän uudistaminen 10 4.2 Erikoissairaanhoito 11 4.2.1 Toiminnan volyymi ja luonne 11 4.2.2 Uusien menetelmien käyttöönotto ja vaikuttavuus 12 4.2.3 HUS-tasoiset toimintoselvitykset 13 4.2.4 Siirtoviiveet 14
5. ARVIOINTIKERTOMUSTEN HAVAINNOT VUOSILTA 2005-2007 15 5.1 Toiminta- ja tilinpäätösraportoinnista 15 5.2 Taloudesta 15 5.3 Erikoissairaanhoidosta 15 5.4 Toiminnan kehittämisestä 16 5.5 Henkilöstöstä 17 5.6 Organisaatiosta ja hallinnosta 17
ALLEKIRJOITUKSET 19
A R V I O I N T I K E R T O M U S 2 0 0 8 1
Tiivistelmä tarkastuslautakunnan kertomusvuoden havainnoista
Kuntayhtymän vuosiraportointia tulee kehittää siten,
että ydintoiminnan tuloksista raportoidaan selkeäm-
min. Lakisääteinen tilinpäätösraportointi voisi muodos-
taa erillisen asiakirjan. Tytäryhtiöiden tulosraportointia tulee
yhtenäistää.
Strategian toteutumista tulee voida varmistaa asettamalla
tavoitteille yhtenäiset mittarit.
Hoitotoiminnan taso olisi pitänyt huomioida jo talousar-
vion laadinnassa. Joulukuussa olisi pitänyt olla jo tiedossa
todellinen ylitystarve, jota valtuusto olisi voinut käsitellä ker-
tomusvuoden viimeisessä kokouksessaan.
Tarkastuslautakunta kiinnittää erityistä huomiota liikelai-
tosten omistajaohjaukseen ja sen seurantaan, että toiminto-
jen liikelaitostamisille asetetut tavoitteet saavutetaan ja että
liikelaitokset noudattavat kunnallisena palvelutuottajana niitä
koskevia pelisääntöjä. Ennen uusien liikelaitosten perustamis-
ta tulee analysoida nykyisten liikelaitosten toimintaa ja tuot-
tojen muodostumista. Tarkastuslautakunta kehottaa tilaaja-
tuottajamallin onnistumisen analysointiin erityisesti tilaajien/
käyttäjien sekä kuntien palvelusuunnittelun näkökulmasta.
On hyvä seurata omistajakuntien ja muiden HUS:n pal-
veluja ostavien tahojen asiakastyytyväisyyttä. Sen sijaan
lautakunta katsoo, että potilastyytyväisyyden mittaamisek-
si tulee harkita ja selvittää muita, täydentäviä menettelyjä.
Potilasasiakas-termistä tulisi luopua.
Kaikkien tavoitteiden tulee olla mitattavissa tai arvioitavis-
sa yhtenäisin perustein. Myös palvelutuotannolle asetetaan
kuntayhtymätasolla yhtenäiset seurattavat tavoitteet. Inves-
tointisuunnittelua tulee edelleen parantaa.
Vaikka taloudellisia tavoitteita ei täysin saavutettukaan niin
kuntayhtymän tulosta voidaan pitää tyydyttävänä. Lautakun-
ta pitää kuntayhtymän rahoitustilannetta hyvänä.
Koettu kriisi ei antanut hyvää kuvaa kuntayhtymän johta-
misesta. Lautakunta kiinnittää erityistä huomiota hallituksen
rooliin ja toimintatapoihin. Avoimuutta on lisättävä ja toimin-
tatapoja tulee tarkistaa. Työnjakoa HYKSin ja HUS-konsernin
välillä tulee selkeyttää ja poistaa päällekkäisyydet. Kuntayh-
tymän rakenteita uudistettaessa tulee hyödyntää paitsi orga-
nisaatiossa jo olemassa olevaa osaamista myös käytettävissä
oleva organisaatiotutkimustieto. Käsillä oleva vaikea taloudel-
linen tilanne tulee ottaa huomioon myös ylimpien johtajien
palkoissa ja muissa palvelussuhteen ehdoissa.
Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota lainsäädännön
velvoitteisiin, joiden tulee olla palvelujen määrän ja saatavuu-
den vuotuisen ennakoinnin perusteena. Lautakunta kiinnittää
erityistä huomiota lasten- ja nuorten psykiatristen palvelujen
kehittämiseen koko piirin alueella.
HUS:n ydintoiminnasta tulee raportoida luottamushen-
kilöille siten, että heillä on mahdollisuus arvioida toiminnan
nykytilannetta ja varautua tulevaisuuden haasteisiin ajoissa.
Uusien menetelmien käyttöönottomenettely tulee määri-
tellä sisäisesti ja sitä tulee noudattaa. Olemassa olevaa vai-
kuttavuustietoa tulee käyttää päätöksenteossa.
Olisi hyödyllistä tehdä toimintakohtaisia, koko piiriä koske-
via selvityksiä, joiden perusteella voidaan hyödyntää kuntayh-
tymän kaikkia toimintayksiköitä ja varautua tulevaisuuden
haasteisiin.
Tarkastuslautakunta katsoo, että erikoissairaanhoidon
nopeutuminen tulisi ottaa paremmin huomioon potilaiden
koko hoitoprosessin suunnittelussa. Tämä vaatii jatkohoito-
paikkojen resurssointia peruskunnissa.
2
1Yleistä
Vuosi 2008 oli monin tavoin rankka vuosi Helsingin ja
Uudenmaan sairaanhoitopiirissä. Kliinisissä yksiköissä
urakoitiin hoitotakuulain velvoitteiden toteuttamisek-
si. Konsernihallinto jalkautti vuonna 2007 hyväksyttyä uutta
strategiaa ja tarkoituksena oli muuttaa koko kuntayhtymän
rakennetta ja johtamisjärjestelmää tilaaja-tuottajamalliin pe-
rustuvaksi. Talousarvioasiakirjassa strategiaprosessin tärkeim-
mäksi tavoitteeksi määriteltiin tasapainottuva talous. Vision
mukaan ”HUS on huippusairaala, jossa on asiakaslähtöistä
toimintaa potilaan parhaaksi”. Uusia johtajia rekrytoitiin to-
teuttamaan strategiaa. Tilanne kriisiytyi alkusyksystä julki-
suuteen asti näkyväksi. Seurasi tilanteen tarkistaminen, mikä
merkitsi strategian ja johtamisjärjestelmän uudelleenarvioin-
tia. Sairaalan ydintoiminta nostettiin takaisin strategian kes-
kiöön, mikä johti hallintosäännön uudelleenkirjoittamiseen.
Tilanne rauhoittui loppuvuodesta.
Valtuuston hyväksymien tavoitteiden toteutumisen arvi-
oinnin lisäksi arviointikertomus keskittyy pitkälti kertomus-
vuoden merkittävimpien tapahtumien analysointiin.
A R V I O I N T I K E R T O M U S 2 0 0 8
A R V I O I N T I K E R T O M U S 2 0 0 8 3
2Tarkastuslautakunta
Käsillä oleva arviointikertomus vuodesta 2008 on tä-
män tarkastuslautakunnan viimeinen. Lautakunta
aloitti toimintansa keväällä 2005.
Tarkastuslautakunnan jäsenet
Varsinainen jäsen
Antti Rantalainen (pj.) (KOK) Hyvinkää
Kalle Kallio (vpj.) (SDP) Helsinki
Varpu-Leena Aalto (VIHR) Vantaa
Tuula Lind (SDP) Kerava
Kari T. Nukala (KOK) Espoo
Marja-Liisa Peltomaa (KOK) Helsinki
Pär Stenbäck (RKP) Espoo
Sihteeri ja esittelijä Bo-Gustav Wilson, tarkastuspäällikkö
Varajäsen
Pekka Junikka (KOK) Sammatti
Seija Viljamaa (SDP) Vantaa
Taina Janhunen (VIHR) Siuntio
Veikko Wigren (SDP) Karjaa
Kaarina Wilskman (KOK) Järvenpää
Heikki Karu (KOK) Helsinki
Torsten Widén (RKP) Kauniainen
Lautakunta on kokoontunut noin kerran kuussa. Vuosittain
on käyty tutustumassa eri sairaanhoitopiirin toimintayksiköis-
sä, ja lautakuntaan on pyydetty asiantuntijoita kertomaan
eri aihealueista. Lautakunta on myös halunnut laajentaa nä-
kemystään HUS:n ja suomalaisen terveydenhuollon tasosta
käymällä vuosittain joissain kansainvälisissä terveydenhuol-
toalan kongresseissa.
Tarkastuslautakunta kokoontui kertomusvuoden aikana
13 kertaa. Lautakunta on kuullut toimitusjohtajan sekä eräi-
den muiden johtavien viranhaltijoiden katsaukset toiminnas-
ta ja sen kehittämisestä. Kesäkuussa European Health Ma-
nagement Associationin (EHMA) konferenssiin Ateenassa
osallistuivat lautakunnan jäsenistä Kalle Kallio, Tuula Lind ja
Kari T. Nukala. Syyskuussa MCC-Hospital World kongressiin
Berliinissä osallistuivat Antti Rantalainen, Varpu-Leena Aalto,
Tuula Lind ja Kari T. Nukala.
Tarkastuslautakunta antoi 12.5.2008 vuotta 2007 koske-
van arviointikertomuksensa hallitukselle. Valtuuston kokouk-
sessa 18.6.2008 arviointikertomus merkittiin tiedoksi. Halli-
tuksen lausunto arviointikertomuksesta käsiteltiin valtuuston
kokouksessa 8.10.2008.
Kuntayhtymän tilintarkastajana on toiminut KPMG Kun-
ta Oy JHTT-yhteisö ja sen vastuunalaisena JHTT-tarkastajana
JHTT, KHT Leif-Erik Forsberg. Vastuunalainen tilintarkastaja
on ollut läsnä tarkastuslautakunnan kokouksissa ja raportoi-
nut yhteisön tekemistä havainnoista. Vuotta 2008 koskeva
tilintarkastuskertomus annettiin 31.3.2009.
ulkoisen tarkastuksen henkilöstö 2008
Tarkastuspäällikkö
Bo-Gustav Wilson, KTM (yksikön johtaja)
Kuntayhtymätarkastaja
Virpi Semberg-Konttinen, FM, SH, MJD
(tarkastuspäällikön sijainen)
Arviointiylilääkäri
Risto P. Roine, LKT, dos. (vaikuttavuustutkimus)
Projektisihteeri
Anne Rissanen, THM (vaikuttavuustutkimus)
Tutkimusapulainen
Marja Nurmi (vaikuttavuustutkimus)
Vasemmalla Bo-Gustav Wilson (tarkastuspäällikkö ja lauta-kunnan sihteeri), Kalle Kallio (vpj.), Kaarina Wilskman (Kari Nukalan varajäsen), Leif-Erik Forsberg (tilintarkastaja), Antti Rantalainen (pj.), Tuula Lind, Varpu-Leena Aalto ja Marja-Liisa Peltomaa. Kuvasta puuttuu Pär Stenbäck.
A R V I O I N T I K E R T O M U S 2 0 0 84
3Valtuuston asettamien tavoitteiden toteutuminen
Tarkastuslautakunnan yksi päätehtävä on valtuuston
asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoittei-
den toteutumisen arviointi. Tärkeimmät asiakirjat ta-
voitteiden toteutumisen arvioinnissa ovat talousarvio sekä
tilinpäätös ja toimintakertomus, josta on ilmettävä hallituksen
selvitys valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten
tavoitteiden toteutumisesta.
Tilinpäätös ja toimintakertomus-asiakirja on laadittu
aikaisempien vuosien rakenteella. Hyvä uusi osio on arvio
merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä. Sisäisen
valvonnan järjestämistä selostetaan kuntayhtymätasolla sekä
erikseen liikelaitoksittain melko ylimalkaisesti kuvaillen. HUS-
Röntgenin osalta on seikkaperäisimmin kuvattu miten ris-
kienhallintaa ja sisäistä valvontaa käytännössä toteutetaan.
Asiakirjan rakenteesta johtuen on vaikea hahmottaa, mitkä
tavoitteet ovat valtuustotason tavoitteita. Edelleenkään asia-
kirjasta ei löydy HUS-tasoisia toimintakuvauksia, tilastoja tai
vertailuja muihin sairaanhoitopiireihin. Tarkastuslautakunta
on joka vuosi kiinnittänyt huomiota vuosiraportoinnin pa-
rantamiseen. Valtuutettujen on hyvin vaikea tämän asiakirjan
perusteella arvioida HUS:n asemaa ja roolia Suomen tervey-
denhuollossa. Termit ”huippusairaala” ja ”maan ykkössairaa-
la” jäävät ilman dokumentaatiota.
Talousarvio 2008 ja toiminta- ja taloussuunnitelma 2008
- 2010 laadittiin vuoden 2007 strategian pohjalle ja hyväksyt-
tiin valtuustossa 12.12.2007. Talousarvion sitovuus on määri-
telty luvussa 1.4.2. Konsernin keskeiset strategiset tavoitteet
oli asetettu tasapainotetun tuloskortin neljään näkökulmaan:
Asiakas ja yhteiskunnallinen
vaikuttavuus: ”Tyytyväinen asiakas”
Talous: ”Budjetti pitää”
Prosessit ja rakenteet: ”Tekemisen meininki”
Henkilöstö, kyvykkyys ja
johtaminen: ”Mukava tulla töihin”.
Kullekin näkökulmalle oli talousarviossa kuusi - kahdeksan
selitysmäärettä, mutta mitattavia tavoitteita ei asetettu. Ta-
lousarvion sitovuus oli määritelty kuntayhtymätasolle, inves-
tointiosalle ja rahoitusosalle. Liikelaitosten sitovat tavoitteet
oli myös määritelty talousarviossa. Tilinpäätösasiakirjassa on
yhteenvetotaulukko (13.8.) määrärahojen ja tuloarvioiden
toteutumisesta. Olisi suotavaa, että tekstissä otettaisiin sel-
keämmin kantaa sitovien tavoitteiden toteutumiseen. Val-
tuuston hyväksyttyä talousarvion hallitus hyväksyi tulosalu-
eiden sitovat tavoitteet.
Kuntayhtymän vuosiraportointia tulee kehittää siten, että
ydintoiminnan tuloksista raportoidaan selkeämmin. Lakisää-
teinen tilinpäätösraportointi voisi muodostaa erillisen asia-
kirjan.
Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota siihen, että strategi-
an toteutumista tulee voida varmistaa asettamalla tavoitteille
yhtenäiset mittarit.
3.1 SITOVAT TAVOITTEET
3.1.1. ToiMinTAKuluT YliTTYiväT
Kuntayhtymätasolla sitova määrärahatavoite on kuntayhty-
män ulkoiset toimintakulut (ilman liikelaitoksia) sisältäen ostot
tytäryhtiöiltä.
Kuntayhtymän toimintakulutavoite vuodelle 2008 oli
1 322,4 miljoonaa euroa. Joulukuussa 2008 valtuusto myön-
si kuntayhtymän toimintakuluille (ilman liikelaitoksia) 22,9
miljoonan euron ylitysoikeuden, jolloin toimintakulujen
enimmäismääräksi muodostuisi 1 345,3 miljoonaa euroa. Toi-
mintakulujen ylitystä perusteltiin talousarviossa suunniteltua
vilkkaammasta hoitotoiminnasta etenkin HYKS-sairaanhoi-
toalueella. Toteuma oli 1 362,5 M€. Ylitys oli alkuperäiseen
talousarvioon verrattuna 40,1 M€ (+ 3 %) ja lisättyyn talous-
arvioon verrattuna 17,2 M€ (+ 1,3 %), mitä osaa valtuusto
ei ole hyväksynyt.
Tarkastuslautakunta katsoo, että hoitotoiminnan taso olisi
pitänyt huomioida jo talousarvion laadinnassa ja katsoo, että
joulukuussa olisi pitänyt olla tiedossa todellinen ylitystarve,
jota valtuusto olisi voinut käsitellä kertomusvuoden viimei-
sessä kokouksessaan.
3.1.2. invesToinTien ToTeuTuMisAsTe 86-93 %
Investointiosan sitovia tavoitteita ovat investointien yhteis-
määrä erikseen kuntayhtymän perustoiminnan ja kunkin lii-
kelaitoksen osalta. Vähintään 10 miljoonan euron hankkeiden
määrärahat vahvistetaan hankekohtaisesti.
Valtuuston hyväksymät investointiosan sitovat tavoitteet
vuodelle 2008 olivat: J sairaanhoitoalueiden, konsernihallinnon ja tieto- ja
lääkintätekniikan keskuksen investointien yhteismäärä
ja erikseen kunkin liikelaitoksen investointien määräJ kustannusarvioltaan vähintään 10 miljoonan euron hank-
keet hankekohtaisesti.
A R V I O I N T I K E R T O M U S 2 0 0 8 5
Hankkeiden tulee toteuttaa strategiaa. Investointiohjelman
päätavoite on sairaanhoidon toimintaolosuhteiden järjestä-
minen konsernin strategiaa edistävällä tavalla. Talousarviossa
2008 investointeihin oli varattu yhteensä 105,1 M€, josta
perustoiminnan (emon) osuus oli 90,5 M€. Kokouksessaan
18.6.2008 valtuusto muutti tämän määrän 74,8 miljoonaksi
euroksi. Muutos johtui mm. Meilahti-hankkeiden viivästymi-
sestä. Toisaalta Porvoon sairaalan laajennustyöstä siirtyi vuo-
delle 2008 budjetoimatonta kustannusta 1,4 M€. Muutokset
hankekohtaisissa kuluerissä vuonna 2008 eivät ylittäneet hy-
väksyttyjä hankekohtaisia kokonaiskustannuksia. Liikelaitos-
ten varaus investointeihin oli yhteensä 14,7 M€. Muutoksen
jälkeen kokonaisinvestointien määräksi tuli 89,5 M€.
Kokonaisinvestoinnit (M€)
TA08 TA2.08 TP toteutumisaste
Perustoiminta 90,5 74,8 69,7 93 %
Liikelaitokset 14,7 14,7 12,6 86 %
HUS yhteensä 105,1 89,5 82,3 92 %
Liikelaitokset:
HUS-Röntgen 9,0 8,2
HUSLAB 3,4 2,3
Ravioli 1,3 1,3
HUS-Desiko 0,5 0,5
HUS-Apteekki 0,2 0,2
HUS-Logistiikka 0,3 0,3
Yli 10 Meur-hankkeet (M€)
Kok. kust TA08 TP erotus
HYKS sha
Lastenkl
(leikkaus ja tho) 24 4,0 2,9 - 1,1
Kolmiosairaala 73 12,3 10,6 - 1,6
MeiS (huoltopiha) 30 0,800 0,818 + 0,018
MeiS-alue
(liikennejärj. 2-vaihe) 11,8 2,1 1,5 - 0,6
Porvoon Sairaalan
laajennus * - 0 1,4 + 1,4
* = ei alkuperäisessä talousarviossa
Vaikka investointiohjelmaa muutettiin jo vuoden puolessa
välissä hankekohtaiset investoinnit eivät täysin toteutuneet.
Tarkastuslautakunta kehottaa edelleen parantamaan inves-
tointisuunnittelua.
3.1.3. RAhoiTusTilAnne hYvä
Talousarviossa todetaan, että rahoitusosan sitovia tavoitteita
ovat pitkäaikaisen lainakannan muutos sekä antolainojen
lisäys tytäryhtiöille.
Tavoitteiden toteuma TA (€) TP (€)
pitkäaikaisten lainojen lisäys + 90 000 + 30 000
pitkäaikaisten lainojen vähennys - 9 978 - 9 978
antolainauksen lisäykset - 4 000 - 4 000
antolainauksen vähennykset + 200 + 154
Vuoden 2008 lopussa pitkäaikaista lainaa oli 138,7 M€, kun
vastaava luku vuoden 2007 oli 118,7 M€.
Rahoitustilanne oli koko vuoden aikana hyvä. Rahavarat
kasvoivat vuoden 2007 tilinpäätöksestä 20,9 miljoonaa euroa
ja olivat tilivuoden lopussa 105,8 M€.
Kassan riittävyys oli 25,4 päivää, kun se edellisenä vuonna
oli 21,6 päivää.
Kuvio 1: Kassan riittävyys kuntayhtymätasolla vv. 2000-2008
liikelaitosten kassojen riittävyys 2008
vrk vrk
HUS-Aptekki 19,17 HUS-Röntgen 6,68
HUSLAB 34,35 Ravioli 46,60
HUS-Desiko 53,60 HUS-Logistiikka 32,84
Pitkäaikaista lainaa nostettiin tavoitetta vähemmän ja anto-
lainaukset tytäryhtiöille olivat tavoitetta pienemmät. Muilta
osin tavoitteet pitivät.
Tarkastuslautakunta pitää kuntayhtymän rahoitustilannetta
hyvänä.
3.1.4. liiKelAiToKseT YlijääMäisiä
Kuntayhtymän talousarviossa liikelaitoksia sitovia tavoittei-
ta ovat liikelaitoskohtaisesti määritelty hintatason muutos
ja tuloutustavoite korvauksena kuntayhtymän sijoittamasta
pääomasta.
Kertomusvuoden alussa aloitti kolme uutta liikelaitosta
(HUS-Desiko, HUS-Apteekki ja HUS-Logistiikka) entisten kol-
men (HUSLAB, HUS-Röntgen ja Ravioli) lisäksi.
Kaikille kuudelle liikelaitokselle yhteisenä tavoitteena oli
tilikauden nolla-tulos. Sen lisäksi kaikille asetettiin vähintään
3 %:n tuottovaatimus pääomalle ja sisäisten palveluhintojen
hintatasolle 1-3,9 %:n nousukatto liikelaitoskohtaisesti vaih-
dellen. Tavoitteet toteutuivat seuraavasti:
vrk50
40
30
20
10
02000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
6 A R V I O I N T I K E R T O M U S 2 0 0 8
Liikelaitoksista vain HUSLAB:n tulos oli alijäämäinen 0,6
miljoonaa euroa. Toiminnan kustannusten ylittyminen johtui
sisäisten ostojen ennakoitua suuremmasta määrästä ja toi-
minnan laajentumisesta. Kaikkien muiden liikelaitosten tulos
oli ylijäämäinen, yhteensä 3,90 miljoonaa euroa. Liikelaitosten
tuloksen arviointia vaikeuttavat toimintakertomuksen niukat
tiedot ja analyysin puute. Tavoiteasetanta ei näytä kuitenkaan
onnistuneen. Peruspääoman tuottotavoitteen ylitti HUS-Ap-
teekki, joka myös alensi eniten sisäisiä palveluhintoja. Sekä
HUS-Desiko, että HUS-Logistiikka jäivät hieman peruspää-
oman tuottotavoitteistaan.
Vuoden 2008 loppupuolella strategian uusimisen jälkeen
todettiin, että liikelaitoksista kolmella (HUSLAB, HUS-Röntgen
ja HUS-Apteekki) on niin kiinteä yhteys kliiniseen toimintaan,
että niiden johtajien on syytä osallistua sairaanhoidollisen
palvelutoiminnan johtoryhmän kokouksiin.
Kertomusvuonna päätettiin käynnistää selvitys HUS:n ja
Pirkanmaan sairaanhoitopiirien laboratorioliikelaitosten yh-
teistyöstä ja toiminnan mahdollisesta yhdistämisestä. Molem-
pien laboratoriopalvelut on tällä hetkellä järjestetty alueelli-
sina liikelaitoksina ja ne vastaavat alueillaan lähes koko eri-
koissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon laboratoriopal-
veluista. Samassa yhteydessä päätettiin liittää mukaan myös
apteekkitoimintojen yhteistyöselvittely. Selvitys on kesken.
Toimintojen liikelaitostaminen ei ole todellista markkina-
ehtoista liiketoimintaa. Kliinisillä yksiköillä ei ole todellista
vaihtoehtoa palvelujen hankinnalle. Kuntayhtymätasolla ei
1) tulos tavoitetaso (T€) toteuma (T€)
HUS-Apteekki nolla-tulos + 450 HUS-Röntgen nolla-tulos + 120 HUSLAB nolla-tulos - 634 Ravioli nolla-tulos + 1 381HUS-Desiko nolla-tulos + 419 HUS-Logistiikka nolla-tulos + 1 533
2) peruspääoman tuotto tavoitetaso (T€ toteuma (T€)
HUS-Apteekki + 336 + 356HUS-Röntgen + 324 + 324HUSLAB + 200 + 200Ravioli + 42 + 42HUS-Desiko + 86 + 76HUS-Logistiikka + 170 + 169
3) sisäiset palveluhinnat tavoitetaso (%) toteuma (%)
HUS-Apteekki nousee enintään 1-2 alennus 6HUS-Röntgen laskee 1-2 alennettiin keskimäärin 2HUSLAB lasku 1 lasku 1Ravioli nousee enintään 1-2 nousu 2HUS-Desiko nousee enintään 3,9 nousi 3,9HUS-Logistiikka nousee enintään 1-2 ennallaan
ole käytettävissä selvitystä, josta ilmenisi HUS:n liikelaitosten
palvelujen hinnoittelun vertailua muihin toimijoihin. Liike-
laitosten muodostamista on perusteltu tilaaja-tuottajamallin
oletettujen etujen perusteella. Kuitenkaan käytettävissä ole-
van tutkimustiedon perusteella tilaaja-tuottajamallilla ei ole
saavutettu kustannussäästöjä. HUS:ssa tilaajana on sairaan-
hoitoalue, mutta palvelujen käyttäjä sairaanhoitoalueella on
tulosalueen yksikkö, joka ei ole sopimussuhteessa palvelujen
tuottajaan. Lisäongelman tuo se seikka, että organisaation
sisäisillä sopimuksilla ei ole juridista merkitystä. Liikelaitosten
asiantuntijapalvelujen muuttaminen maksullisiksi voi vaaran-
taa monialaisten ja moniammatillisten työryhmien muodosta-
mista. Maksullisuus voi myös vähentää asiantuntijapalvelujen
käyttöä.
Tarkastuslautakunta kiinnittää erityistä huomiota liikelaitos-
ten omistajaohjaukseen ja sen seurantaan, että toimintojen
liikelaitostamisille asetetut tavoitteet saavutetaan ja että lii-
kelaitokset noudattavat kunnallisena palvelutuottajana niitä
koskevia pelisääntöjä.
Ennen uusien liikelaitosten perustamista tulee analysoida ny-
kyisten liikelaitosten toimintaa ja tuottojen muodostumista.
Tarkastuslautakunta kehottaa tilaaja-tuottajamallin onnistu-
misen analysointiin erityisesti tilaajien/käyttäjien sekä kuntien
palvelusuunnittelun näkökulmasta.
A R V I O I N T I K E R T O M U S 2 0 0 8 7
3.2 MUUT TAVOITTEET
3.2.1 KunTAYhTYMän TAvoiTTeeT
Kuntayhtymän tavoitteet oli talousarviossa jaoteltu tasapai-
noisen tuloskortiston neljälle näkökulmalle. Tavoitteille ei kui-
tenkaan asetettu mittareita, eikä näitä talousarviossa avattuja
tavoitteita kommentoida toimintakertomuksessa.
Asiakkaat ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus
Kertomusvuonna asiakastyytyväisyyskysely kohdennettiin po-
tilaille, kuntien virkamiesjohdolle sekä valtuuston, hallituksen
ja lautakuntien varsinaisille ja varajäsenille. Vastausprosentti
oli 32,4 (123/380). Taloustutkimus Oy:n toteuttama kysely
antoi samalla vertailutietoa muihin organisaatioihin, mutta
ei muihin sairaanhoitopiireihin. Omistajat antoivat HUS:n
palveluista yleisarvosanan 7,54. Toimintakertomuksessa ei
kuitenkaan arvioida HUS:n saaman arvosanan sijoitusta ver-
tailuaineistossa.
Potilastyytyväisyyskyselyn toteutti myös Taloustutkimus Oy.
Potilaat antoivat hyvän yleisarvosanan (8,48), mikä oli odotet-
tua aiempien potilaskyselyiden perusteella. Terveydenhuollon
ammattilaisten koulutukseen sisältyvät potilaiden hyvän ja
eettisen kohtelun periaatteet. Hyvän asiakaspalvelun periaat-
teilla voidaan luonnollisesti täydentää potilaiden hyvää ja kun-
nioittavaa kohtelua. Potilasasiakas-termi ei ole onnistunut.
HUSin toiminnan yhteiskunnalliselle vaikuttavuudelle ei
ole asetettu tavoitteita talousarviossa eikä sitä ole kuvattu
toimintakertomuksessa.
Tarkastuslautakunta toteaa, että on hyvä seurata omistaja-
kuntien ja muiden HUS:n palveluja ostavien tahojen asiakas-
tyytyväisyyttä. Sen sijaan lautakunta katsoo, että potilastyy-
tyväisyyden mittaamiseksi tulee harkita ja selvittää muita,
täydentäviä menettelyjä. Potilasasiakas-termistä tulisi luopua.
Kaikille tavoitteille tulee asettaa konkreettiset seurantamit-
tarit.
TAlous
Kuntayhtymän taloudelle asetettuja tavoitteita olivat talou-
den ennakoitavuus ja tasapaino sekä palvelujen tuottavuu-
den, laadun ja vaikuttavuuden jatkuva parantaminen. Mitat-
tavia tavoitteita ei näille keskeisille tavoitteille ole kuitenkaan
selkeästi asetettu. Toimintakertomuksessa todetaan, että
”tuottavuutta mitattiin paitsi kokonaiskustannusten ja hen-
kilötyövuoden suhdeluvulla sekä henkilötyötunnin hinnalla,
valmistelemalla uusia tuottavuutta mittaavia lukuja.” Olisi
ollut suotavaa, että tuottavuuden kehitystä koskevaa tietoa
olisi esitetty toimintakertomuksessa.
Kuntayhtymän taloudellista tulosta käsitellään lähemmin
kohdassa 3.2.3 Taloudelliset tavoitteet.
Tarkastuslautakunta katsoo, että tavoitteille tulee antaa mi-
tattavat tavoitteet.
PRosessiT jA RAKenTeeT
Myöskään näille ei asetettu mitään mitattavia tavoitteita. Toi-
mintakertomuksessa kuvataan potilastietojärjestelmähank-
keen etenemistä, henkilöstöhallinnon HR-hankkeen tulevaa
käyttöönottoa sekä prosessimaisia toimintatapoja kehittävän
ProDoc-hankkeen etenemistä.
Tarkastuslautakunta katsoo, että tavoitteille tulee antaa mi-
tattavat tavoitteet.
henKilösTö, KYvYKKYYs jA johTAMinen
HUS:n tavoitteena on olla hyvä työpaikka, jossa toimitaan
yhteisten arvojen ja strategian mukaisesti. Avointa tiedonkul-
kua ja yhteistoimintaa kehitetään jatkuvasti ja henkilökunnan
osaamista tuetaan aktiivisella koulutuksella. Henkilöstöä kos-
kevia mitattavia tavoitteita ei ole asetettu. Toimintakertomuk-
sessa kuvataan työolobarometrin tuloksia. Yhteenvetona on
todettu, että henkilöstöllä on vahva ammatti-identiteetti sekä
myös usko osaamiseensa ja työkykyynsä. Lähijohtoon luote-
taan, mutta ylimpään johtoon suhtauduttiin kriittisemmin.
Työolobarometrin ongelmana on edelleen vastausaktiviteetin
mataluus.
henkilöstöstrategialle vuosille 2008 - 2015 asetetut
tavoitteet ovat pääotsikoittain seuraavat:J asiakaslähtöinen palvelukulttuuriJ motivoiva, innovatiivisuutta ja yhteistyötä tukeva työilma-
piiriJ kannustava ja tulosvastuullinen johtaminenJ palkitsemisjärjestelmä haluttujen tulosten tukenaJ onnistuneet rekrytoinnit, joustavat työolot jaJ monien mahdollisuuksien työpaikka.
Vaikeudestaan huolimatta olisi ollut suotavaa, että ko. tavoit-
teille olisi määritelty mitattavia tavoitteita.
Henkilöstön kokonaismäärä oli tilinpäätöstilanteessa noin
21 000 henkeä. Henkilöstökulut olivat noin 894 miljoonaa
euroa eli 63,6 % kuntayhtymän kaikista toimintamenoista.
Tämän lisäksi palveluja ostettiin 195 miljoonalla eurolla. Vuok-
ratyövoimaa käytettiin 288 henkilötyövuotta, minkä kustan-
nus oli noin 16 M€. Vuokratyövoiman käyttö on noussut
voimakkaasti viime vuosien aikana. Kertomusvuonnakin bud-
jetoidut kustannukset kaksinkertaistuivat.
HUS:n henkilöstöstä vakinaisia oli lähes 80 %, mikä on
samaa tasoa kuin edellisvuonnakin.
Tulospalkkiojärjestelmää suunniteltiin koko vuosi, mutta
hyväksyttävää mallia ei saatu aikaan. Ulkoista rekrytointia
on uudistettu, mutta sisäisen rekrytoinnin kehittäminen on
kesken.
Tarkastuslautakunta toteaa, että kaikkien tavoitteiden tulee
olla mitattavissa tai arvioitavissa yhtenäisin perustein.
A R V I O I N T I K E R T O M U S 2 0 0 88
2006 2007 2008
1 465 000
1 455 000
1 445 000
1 435 000
1 425 000
1 415 000
1 462 724
1 454 382
1 432 425
lkm
Kuvio 4: Avohoitokäynnit 2006-2008
3.2.2 PAlveluTAvoiTTeeT
Palvelutuotannon tavoitteiden hyväksyminen tapahtuu kun-
tayhtymässä seuravilla tasoilla:
kuntayhtymätaso / talousarvio valtuusto
sairaanhoitoaluetaso, tulosalueet /
käyttösuunnitelma hallitus
tulosyksikkötaso /
käyttösuunnitelma sairaanhoitoalueen lautakunta
Toimintakertomuksessa todetaan, että ”valtuuston hy-
väksymässä talousarviossa esitettiin palvelutuotannon tavoit-
teissa sairaanhoitoalueiden toiminnalliset muutokset, joilla
toteutettiin kuntayhtymän strategiaa ja sairaanhoitoalueiden
omia strategioita”. Tavoitteiden toteutuminen tulosalueittain
esitetään niin eri tavoin, että toteutumista on vaikea arvioida.
HUS:n palvelutoiminnan tuotteet ovat yhä suuremmassa
määrin NordDRG-tuotteita. Niiden osuus on noussut vuo-
sittain suunniteltua suuremmaksi. Kertomusvuonna DRG-
tuotteiden määrä laskutuksesta ylittyi 19,1 % suunnitellusta.
Hoitopäivätuotteet, joista suurin osa on psykiatrian hoitopäi-
viä, alittuivat suunnitellusta 3,2 %. Myös avohoitokäyntien
määrä oli hieman suunniteltua pienempi (- 1,0 %).
Lähde: HUS Joti
Tarkastuslautakunta pitää tärkeänä, että myös palvelutuo-
tannolle asetetaan kuntayhtymätasolla yhtenäiset seurattavat
tavoitteet.
3.2.3 TAloudelliseT TAvoiTTeeT
Hoitotakuuvelvoitteet nostivat toteutunutta toimintavolyy-
mia talousarviossa suunniteltua korkeammalle, mikä näkyy
myös taloudellisten tavoitteiden ylittymisenä jopa valtuuston
myöntämän ylitysoikeudenkin jälkeen. Oma kapasiteetti ei
riittänyt velvoitteiden täyttämiseen, ja palveluja jouduttiin os-
tamaan ulkopuolelta ja käyttämään suunniteltua enemmän
vuokratyövoimaa. Palvelutoiminnan lisäys heijastui luonnol-
lisesti suoraan myös aineiden ja tarvikkeiden suurempaan
kuluttamiseen. Sähkö oli 25 % kalliimpaa kuin edellisvuonna.
Toimintakulut ylittyivät 2,8 % ja toimintatuotot 2,2 %. Toi-
mintakulut kasvoivat edellisvuoteen verrattuna 6,5 %.
Taulukko 1: Taloudellisten tavoitteiden toteuma vuonna 2008 (M€) (sis. liikelaitokset)
TA 12/08 TP* erotus e erotus %
Toimintatuotot 1 458,1 1 490,5 32,4 2,2
Toimintakulut 1 367,9 1 405,9 38,0 2,8
Toimintakate 90,2 84,6 -5,6 -6,2
Rahoitustuotot ja kulut 15,8 11,8 -4,0 -25,3
Poistot ja
Arvonalennukset 74,4 75,5 1,1 1,5
Toimintatuotoista muodostui noin 80 % jäsenkuntien palve-
lulaskutuksesta. Talousarvio ylittyi 2,2 %.
Henkilöstökulut alittivat talousarvion 10,9 miljoonalla
eurolla (-1,2 %), mikä johtui työvoiman saatavuuden vai-
keutumisesta.
Taulukko 2: Kuntayhtymän toimintakulujen jakauma 2008
TA TP erotus (M€) erotus %
Henkilöstökulut 904,8 893,9 -10,9 -1,2
Palvelujen ostot 169,8 195,5 25,7 15,2
Aineet ja tarvikkeet 253,8 274,3 20,5 8,1
Muut 39,6 42,2 2,6 6,8
2006 2007 2008
580 000
560 000
540 000
520 000
500 000
480 000
460 000
440 000
488 415498 592
570 166
lkm
Kuvio 2: NordDRG-tuotteet 2006-2008
2006 2007 2008
1650
1600
1550
1500
1450
1400
1606
1582
1475
eur
Kuvio 3: NordDRG-tuotteiden keskihinta 2006-2008
A R V I O I N T I K E R T O M U S 2 0 0 8 9
Palvelujen ostot - noin 196 M€ - ylittivät talousarvion. Kasvua
vuoteen 2007 oli 12,0 %. Ylityksen syynä olivat sairaanhoi-
dollisten palveluiden ostojen (10,1 M€), vuokratyövoiman
käytön (noin 8 M€) sekä huolto- ja kunnossapitopalvelujen
(4,7 M€) toteutuminen suunniteltua suurempana.
2006 2007 2008
105,7 % 125,6 % 160,2 %
50 000
40 000
30 000
20 000
10 000
0
Budjetoitu Toteutunut
t euroa
Kuvio 5: Ostopalvelut 2006-2008
Lähde: HUS Joti
Aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin käytettiin noin 274 miljoo-
naa euroa, mikä jälleen ylitti talousarvion. Ylitys (20,5 M€)
jakaantui seuraavasti: tutkimus- ja hoitotarvikkeet sekä
implantit ja proteesit (11,0 M€), kuntoutuksen apuvälineet
(2,9 M€), lääkkeet ja apteekkitarvikkeet (3,5 M€), lämmitys
ja sähkö (2,1 M€) sekä veri ja verivalmisteet (1,0 M€).
Suomen Kuntaliiton keräämien tietojen mukaan näiden
erien kuluylitykset tapahtuivat samansuuntaisesti myös muis-
sa sairaanhoitopiireissä. Lautakunta on aiemminkin kiinnittä-
nyt huomiota näiden erien realistiseen budjetointiin.
Tilikauden tulos muodostui 2,71 miljoonaa euroa alijää-
mäiseksi. HUS-kuntayhtymän tulos, ilman liikelaitoksia, oli
5,98 miljoonaa euroa alijäämäinen.
Kuntayhtymätason tulostavoite - nollatulos - ei siis toteu-
tunut.
HUS:n toimintakulujen ylitys (ilman liikelaitoksia) oli alku-
peräiseen talousarvioon verrattuna 40,1 M€ (3 %) ja lisättyyn
talousarvioon verrattuna 17,2 M€ (1,3 %). Kuntayhtymän
omavaraisuusaste oli 51,2 %.
Kuntaliitosta saatujen ennakkotietojen mukaan kaikkien
sairaanhoitopiirien keskimääräinen toimintakuluylitys on 3,9
prosenttia (vaihteluväli 0,7 – 11,0 %). Toimintakulujen nousu
edellisen vuoden tilinpäätöksiin on maassa keskimäärin 7,7 %
(vaihteluväli 4,7 – 11,6 %) kun se HUS:ssa oli 6,5 %. Toimin-
tatuottojen nousu talousarvioon verrattuna oli maan sairaan-
hoitopiireissä keskimäärin 3,6 % (vaihteluväli -0,4 – 10,2 %).
HUS:n toimintatuotot nousivat talousarvioon verrattuna
2,2 %. Vertailussa edellisvuoteen maan sairaanhoitopiireissä
toimintatuotot nousivat keskimäärin 8,5 % (vaihteluväli 5,8
– 21,0 %). HUS:n toimintatuotot nousivat edellisvuoteen ver-
rattuna 6,1 %.
Tarvevakioitu asukaskohtainen kustannus oli 932,4 euroa/
asukas. Nousua edellisvuoteen oli 13,4 euroa. Vaihteluväli kun-
nittain oli 1 177 euroa/as (Kirkkonummi) – 658 euroa/as (Askola).
Tarkastuslautakunta toteaa, että vaikka taloudellisia tavoittei-
ta ei täysin saavutettukaan niin kuntayhtymän tulosta voidaan
pitää tyydyttävänä.
3.2.4 TYTäRYhTiöiden TAvoiTTeeT
Kuntayhtymä asettaa osana talousarviota tavoitteet tytäryh-
teisöille niiden toiminnallisen tuloksen ja palvelujen hintatason
suhteen. Valtuuston hyväksyttyä kuntayhtymän talousarvion,
yhtiöiden hallitukset vahvistavat niiden omat talousarviot,
jotka noudattavat valtuuston linjauksia (TA s. 23).
Talousarviossa asetettiin samat tavoitteet suurimmille
tytäryhtiöille HUS-Kiinteistöt Oy:lle ja Uudenmaan Sairaala-
pesula Oy:lle eli että tulostavoite on nolla ja sisäisten palve-
lujen hintatason tulee pysyä vuoden 2007 tasolla. Kummat-
kin yhtiöt tavoittivat asetetut tavoitteet. Suotavaa olisi, että
tilinpäätöksessä tulisi käyttää kummankin yhtiön tuloksesta
samoja termejä.
Tarkastuslautakunta kehottaa yhtenäistämään tytäryhtiöiden
tulosraportointia.
Tp 2000 Tp 2001 Tp 2002 Tp 2003 Tp 2004 Tp 2005 Tp 2006 Tp 2007 Tp 2008 Tp 2009
Kerava/euroa/as Helsinki/euroa/as Kirkkonummi/euroa/as
Kauniainen/euroa/asVantaa/euroa/as
HYKS sha/euroa/as
Espoo/euroa/as
850
800
750
700
650
600
550
Kuvio 6: HUS:n palvelutuotanto HYKS-sha:n kunnille; erikoissairaanhoidon kustannukset*) euroa/asukas TP 2000-TA 2009*) Laskennassa on otettu huomioon v. 2004 ja v. 2008 Helsingin kustannuksiin vaikuttaneet työnjaon muutokset. Kustannukset deflatoituina v. 2008 kustannustasoon. Muutosker-
toimet, Tilastokeskus 23.2.2009. Ennakkoväkiluku, Tilastokeskus 22.1.2009.
Lähde: Jyl Jorma Lauharanta, HYKS
A R V I O I N T I K E R T O M U S 2 0 0 810
4ERILLISASIAT
4.1 ORGANISAATIORAKENTEEN JA JOHTAMISJÄRJESTELMÄN UUDISTAMINEN
Vuonna 2007 valmistuneen strategian tärkeimmäksi tavoit-
teeksi asetettiin talouden tasapaino. Omistajakunnissa oli
syntynyt epäluottamusta HUS:n talouden hallintaan, sen
sijaan potilaskyselyjen perusteella ydintehtävän hoitamiseen
oli hyvä luottamus. Uuteen strategiaan perustuen ryhdyttiin
ottamaan käyttöön tilaaja-tuottajamallia koko kuntayhtymäs-
sä. Organisaation rakennetta ja johtamisjärjestelmää uusittiin.
Kuntayhtymäkonsernin toiminta jaettiin palvelutuotantoon ja
liiketoimintaan, joilla kummallakin oli oma varatoimitusjohta-
jansa. Konsernin johtoryhmää oli supistettu. Johtajaylilääkäri
ja hoitotyön edustaja eivät enää kuuluneet siihen. Palvelutuo-
tanto ja liiketoiminta saivat omat johtoryhmänsä.
Alkuvuoden aikana järjestettiin lukuisia strategian jalkaut-
tamistilaisuuksia. Apuna oli ulkopuolinen konsultti, joka myös
koulutti johtoryhmiä. Strategian jalkauttamista tukemaan ni-
mettiin noin kolmekymmentä sisäistä konsulttia. Uudistettuja
arvoja ryhdyttiin lanseeraamaan henkilöstölle. Asioita käsitel-
tiin monissa kokoonpanoissa eri tasoilla.
Muutosta vietiin eteenpäin tehokkaasti. Konsernihallin-
toon perustettiin uudet tietohallintojohtajan, tutkimusjohta-
jan, kehittämisjohtajan sekä viestintäjohtajan virat. Aiemmin
vastaavia tehtäviä hoitaneet henkilöt siirtyivät muihin tehtä-
viin entisin eduin. Uusien virkavalintojen perusteluissa painot-
tui voimakkaasti strategiaan sitoutuminen. Myös kansainvä-
linen ja yritysmaailman osaaminen ja kokemus painottuivat
valinnoissa. On epäselvää, millä perusteella virkoja julistettiin
sisäiseen tai ulkoiseen hakuun.
Hallitus ei etukäteen linjannut HUS:n johtajien palkka-
usperiaatteita. Lisäkustannuksia syntyi myös ulkopuolisten
konsulttien käytöstä. Toimitusjohtajalta saadun tiedon mu-
kaan hän on suullisesti informoinut sekä puheenjohtajaa että
hallitusta tehdyistä päätöksistä.
Kertomusvuoden alusta käynnistyi kolme liikelaitosta
(HUS-Apteekki, HUS-Desiko ja HUS-Logistiikka) ja kolmen uu-
den valmistelu käynnistettiin. Suuri, myös kliinisiä toimialoja
ja kaikkia toimintayksiköitä koskeva ratkaisu oli henkilöstö- ja
taloushallintotoimintojen siirtosuunnitelma uuteen yhteispal-
veluliikelaitokseen. Lisäksi valmisteilla oli koko kuntayhtymän
kiinteistöhallinnon uudelleenorganisointi. Konsernihallinnon
ja HYKS-sairaanhoitoalueen johdon päällekkäisyyksiä selvi-
teltiin. HYKS:n seitsemästä kliinisestä toimialasta oli muo-
dostettu neljä tulosyksikköä, joiden johtajanvirat täytettiin
alkuvuodesta. Entisistä toimialajohtajista yksi tuli valituksi.
Valitsematta jääneet toimialajohtajat siirrettiin ylilääkärin teh-
täviin entisillä palkoillaan. Naistentautien ja synnytysten toimi-
alan ja lastentautien toimialan yhdistäminen (NaLa) aiheut ti
kriisin entisellä naistentautien ja synnytysten toimialalla.
Syksyllä 2008 tilanne kriisiytyi näkyvästi HYKS-sairaanhoi-
toalueella kun jo sovittuja, tilaaja-tuottajamallin mukaisia,
hallituksen hyväksymiä muutoksia ryhdyttiin realisoimaan klii-
nisissä yksiköissä. Näkyvästi huolensa toi esiin syksyn kriisiko-
kouksessa kokenut lääkärikunta. Suunniteltujen muutosten
pelättiin vaarantavan HUS:n perustoiminnan sujuvuuden. Jo
aiemmin oli esitetty huoli yliopistoyhteistyön heikkenemi-
sestä. Suunnitellut johtajanimikkeet ja käytetty terminologia
koet tiin sairaalamaailmaan soveltumattomiksi. Terveyden-
huollon ammattilaiset kokivat (myös konkreettisesti), että
heidän osaamistaan ei arvosteta virallisista arvoista huolimat-
ta. Tätä oli ilmentänyt paitsi uusien johtajien valintaprosessi
myös johtajaylilääkärin ja hoitotyön edustajan poistaminen
konsernin johtoryhmästä.
Ulkopuolinen konsulttitoimisto teki johtamisjärjestelmän
muutoksesta sisäisen kyselyn vuoden puolessa välissä, jonka
tulokset antoivat jo viitteitä tulevista tapahtumista.
Vaikka tieto näennäisesti kulki molempiin suuntiin, niin
todellinen tieto kentän tunnoista ei välittynyt ylimpään joh-
toon. Toimivalla johdolla oli ollut hallituksen tuki sekä stra-
tegialle että sen perusteella tehdyille rakennemuutoksille ja
rekrytoinneille. Julkinen kriisi pakotti hallituksen arvioimaan
tilanne uudelleen, mikä johti strategian uudistamiseen että
konsernin johdon uudelleenjärjestelyyn. Hallitus päätti syys-
kuussa palauttaa sekä strategian, että johtamisjärjestelmän
uudistamisen uudelleenarviointiin. Korkean tason sairaan-
hoidollinen osaaminen (johtajaylilääkäri ja hoitotyön edus-
taja) palautettiin konsernin johtoryhmään ja päätettiin, että
tilaaja-tuottajamallia sovelletaan vain tukipalvelujen ja pal-
velutuotannon välillä. Tämä tarkoitti käytännössä samalla
varatoimitusjohtajien virkojen lakkauttamista. Hallitus päätti
myös, että ”palvelutuotannon tulosyksiköiden uudistusta
jatketaan yksijohtajajärjestelmää noudattaen ja ottaen huo-
mioon tulosyksiköiden ja sairaanhoitoalueiden yksilölliset
tarpeet. Uudistus toteutetaan henkilöstön kanssa vuorovai-
kutteisessa yhteistyössä ja yt-menettelyä noudattaen”. HUS:n
ydintoiminta eli erikoissairaanhoitopalvelujen tuottaminen
palautettiin täten näkyväksi. Kriisin selvitysmieheksi asetettiin
medisiinisen tulosyksikön johtaja, joka ”sammutti tulipalot”,
ja tilanne normalisoitui vuoden lopussa. Siitä huolimatta voi-
makas epäluottamus toimivaan johtoon tuli esiin myös vali-
tettavan epäasiallisina reaktioina.
Strategian uudistamisen (vuonna 2007) myötä uusittiin
myös HUS:n arvot. Näitä ei strategian tarkistaminen loppu-
vuodesta 2008 koskenut. Edellisvuonna tulospalkkiokiistassa
A R V I O I N T I K E R T O M U S 2 0 0 8 11
koettiin, että arvot eivät realisoidu arkielämässä, mikä sama
kokemus vahvistui myös kertomusvuonna. Terveydenhuollon
ammattikunta sisäistää jo kouluksensa aikana vahvat eettiset
toimintaperiaatteet, joita ei tarvitse enää erikseen työuran
aikana arvioida uudelleen.
HUS:n organisaatio on koko olemassaolon ajan ollut jat-
kuvassa muutoksessa, mikä on pääosin kohdistunut keski-
tettyihin palveluihin sekä HYKS-sairaanhoitoalueeseen. Muut
sairaanhoitoalueet ovat voineet elää suhteellisen rauhassa.
Poliittista päätöksenteko-organisaatiota eivät muutokset
myöskään ole koskeneet. Kuntayhtymässä on edelleen moni-
tasoinen poliittinen päätöksentekomalli, joka asettaa asioiden
valmistelijoille erittäin suuren vastuun. HUS:n hallituksen ja
HYKS-lautakunnan työnjaon selvittely jäi kesken.
Tarkastuslautakunta toteaa, että koettu kriisi ei antanut hy-
vää kuvaa kuntayhtymän johtamisesta. Lautakunta kiinnit-
tää erityistä huomiota hallituksen rooliin ja toimintatapoihin.
Avoimuutta on lisättävä ja toimintatapoja tulee tarkistaa.
Työnjakoa HYKSin ja HUS-konsernin välillä tulee selkeyttää
ja poistaa päällekkäisyydet.
Lautakunta katsoo, että kuntayhtymän rakenteita uudistet-
taessa tulee hyödyntää paitsi organisaatiossa jo olemassa
olevaa osaamista myös käytettävissä oleva organisaatiotut-
kimustieto.
Käsillä oleva vaikea taloudellinen tilanne tulee ottaa huomi-
oon myös ylimpien johtajien palkoissa ja muissa palvelussuh-
teen ehdoissa.
4.2 ERIKOISSAIRAANHOITO
4.2.1 ToiMinnAn volYYMi jA luonne
HUS tuottaa noin neljänneksen koko maan erikoissairaan-
hoidosta. Palvelujen piirissä on noin 1,5 miljoonaa ihmistä.
Taulukko 3: hus:n keskeiset volyymitiedot vuonna 2008
hoitojaksot 570 166
hoitopäiviä 300 339
hoidettuja potilaita 469 520
avohoitokäynnit 1 461 285
synnytykset 18 271
leikkaukset 84 695
sairaansijat 3 412
laboratoriotutkimukset noin 9 miljoonaa kappaletta
kuvantamistutkimukset 803 000
Toiminnasta jo 75 % on avohoitoa ja vain 25 % vuodeosas-
tohoitoa, joka koostuu pääasiassa psykiatrian hoitopäivistä.
Keskimääräinen hoitoaika on lyhentynyt jatkuvasti lähes kai-
killa erikoisaloilla.
Kuvio 7: Keskimääräisen hoitoajan kehitys 2000-2008 (konservatiiviset alat ilman psykiatrian aloja)Lähde: Marja Korppi-Tommola
9
vrk
8
7
6
5
4
3
2
1
0 00 01 02 03 04 05 06 07 08
Iho- ja sukupuolitaudit Keuhkosairaudet
Neurologia
Syöpätaudit ja sädehoitoSisätaudit
Lastentaudit
Kuvio 8: Keskimääräisen hoitoajan kehitys 2000-2008 (operatiiviset alat)Lähde: Marja Korppi-Tommola
9
vrk
8
7
6
5
4
3
2
1
0 00 01 02 03 04 05 06 07 08
Synnytykset
Naistentaudit Hammas-, suu- jaleukasairaudet
Korva-, nenä- ja kurkkutaudit
SilmätauditKirurgia
Neurologia
Kaikilla sairaanhoitoalueilla keskimääräinen hoitoaika on
lyhentynyt. Luvuissa ei ole mukana psykiatrian hoitopäiviä.
2000 2008
HYKS-sha 3,77 3,43
LU-sha 3,44 3,04
LO-sha 3,85 3,22
HY-sha 3,82 3,41
PO-sha 3,72 3,26
A R V I O I N T I K E R T O M U S 2 0 0 812
Kuvio 9: Ulkopuoliset lähetteet vv. 2005-2008Lähde: HUS Joti
lkm
300 000
250 000
200 000
150 000
100 000
50 000
0 2005 2006 2007 2008
Työterveyshuolto YksityissektoriTerveyskeskukset
Lähetemäärä kaikkiaan kasvoi edelleen edellisvuodesta
noin 9 400:lla.
Yksityissektorin kumulatiivinen lähetemäärä (noin
104 000) on kasvanut vuodesta 2005 noin 16 000:lla. Ter-
veyskeskusten lähetemäärä (noin 242 100) oli noin 4 000
lähetettä enemmän kuin 2005. Työterveyshuollon lähetteet
(11 300) ovat vähentyneet noin 6 800:lla.
Yli kuusi kuukautta kiireetöntä hoitoa odottavia oli vuoden
lopussa 625, kun heitä vuoden 2007 lopussa oli 3 139 (Lähde:
HUS/Joti). Kehitys on siis ollut erittäin positiivinen, mutta silti
Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen määräämä uhkasak-
ko lankeaa maksettavaksi vuoden 2009 huhtikuun lopussa,
jos kiireettömään hoitoon pääsyajat eivät ole Valviran (ent.
TEO) edellyttämällä tasolla.
Lääninhallitus puuttui HUS:n lasten- ja nuorisopsykiatrian
tilanteeseen. Lukuisten HUS:n selvitysten perusteella läänin-
hallitus toteaa lausunnossaan 20.2.2009 että ”hoitotakuu
ei toteudu HYKS:n lastenpsykiatrian eikä nuorisopsykiatrian
erikoisaloilla. Nuoria hoidetaan lisäksi ajoittain lainvastaises-
ti aikuispsykiatrian osastoilla. HUS ei ole ryhtynyt riittäväksi
katsottuihin toimenpiteisiin määräaikaan (31.11.2008) men-
nessä. Lisäksi lääninhallitukselle määräaikaan mennessä toi-
mitetut selvitykset olivat vahvasti puutteelliset.” Asia siirtyi
Valviran käsiteltäväksi.
Lastenpsykiatriassa yli 3 kuukautta jonottaneita oli vuoden lo-
pussa 8 (vuoden alussa 34). Yli 6 kuukautta jonottaneitakin oli 4,
mikä kuitenkin on vuoden alusta selvästi vähentynyt (16) (Lähde:
HUS:n intra). Lasten- ja nuorisopsykiatrian hoitotakuun tilanne
ei ilmene toimintakertomuksesta. Terveyden- ja hyvinvoinnin
laitokselta saadun tiedon mukaan hoitotakuun toteutumisen
ja jonotilanteen seurantaluvut eivät ole vieläkään luotettavia.
Tarkastuslautakunta kiinnittää huomiota lainsäädännön vel-
voitteisiin, joiden tulee olla palvelujen määrän ja saatavuuden
vuotuisen ennakoinnin perusteena.
Lautakunta kiinnittää erityistä huomiota lasten- ja nuorten
psykiatristen palvelujen kehittämiseen koko piirin alueella.
HUS:n ydintoiminnasta tulee raportoida luottamushenkilöille
siten, että heillä on mahdollisuus arvioida toiminnan nykyti-
lannetta ja varautua tulevaisuuden haasteisiin ajoissa.
4.2.2 uusien MeneTelMien KäYTTöönoTTo jA
vAiKuTTAvuus
Tarkastuslautakunta on kiinnittänyt huomiota uusien mene-
telmien systemaattiseen käyttöönottoon. Hallitus totesikin
lausunnossaan vuoden 2007 arviointikertomuksesta, että
HUS on mukana vuonna 2005 käynnistyneessä sairaanhoi-
topiirien ja Finohtan kansallisessa HALLITTU-ohjelmassa, jota
ohjaa HALO-neuvottelukunta. Sen tehtävänä on suunnitella
ja kehittää uusien hoitomenetelmien hallittua käyttöönottoa.
Hallitus totesi vastauksessaan, että HUS ottaa uudet mene-
telmät käyttöön pääsääntöisesti sen jälkeen kuin Finohta on
ne hyväksynyt.
Joulukuussa 2008 HUS:n hallitus päätti leikkausrobotin
hankinnasta HYKS:n operatiiviselle toimialalle. Hankinnan
hinta on noin 1,5 miljoonaa euroa. Asia oli käsitelty HYKS-
lautakunnan elokuun kokouksessa. Esittelyteksteissä ei ole
mainintaa HALO-neuvottelukunnan kannasta. HYKS-lauta-
kunnan esittelytekstissä todetaan, että hankkeen suunnittelu
on käynnistetty 2007, jolloin ulkopuolinen taho oli keräys-
varoin lahjoittamassa osan määrärahoista. Tätä ei mainita
hallituksen esityslistalla. Perusteluissa todetaan, että robotti-
avusteinen eturauhaskirurgia on valtamenetelmä maailmalla.
Esittelytekstissä ei viitata tutkimustuloksiin, vaikka sellaisia oli-
si jo joulukuussa ollut. Suomen Lääkärilehdessä 14.11.2008
(46 /2008) julkaistiin järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen
tulokset (Taari et al.) ja TAYS:n ylilääkäri Teuvo Tammelan
artikkeli ”Robottitekniikka vaatisi eturauhasleikkausten kes-
kittämistä”. Kirjallisuuskatsauksessa todetaan, että robotti-
avusteisesta kirurgiasta ei löytynyt yhtään etenevää satun-
naistettua tutkimusta. Myöskään tietoa käynnissä olevista
tutkimuksista ei löytynyt. Katsauksen mukaan kaikkien arvioi-
tujen tutkimusten laatu oli heikko. Artikkelissa todetaan, että
mukana olleiden tutkimusten perusteella ”Robottiavusteisen
tekniikan selvin hyöty on leikkauksen aikaisen verenvuodon
vähenemisessä. Muiden tulosmittarien kohdalla hyödyt ovat
epäselviä ja kontrolloitujen satunnaistettujen tutkimusten
puute vaikeuttaa tulosten arviointia. Haittavaikutusten mää-
rä vaikuttaa olevan samaa luokkaa eri leikkausmenetelmillä,
laadulliset erot ovat myös pieniä.” Katsauksessa arvioidaan
myös robottikirurgian käyttökustannusvaikutuksia. Jotta
kustannukset olisivat muiden menetelmien tasoa leikkauksia
tulisi tehdä 500 vuodessa. Robottihankinnan perusteluissa
hallitukselle todetaan, että tavoitteena on tehdä vuosittain
200-300 leikkausta robottiavusteisesti. Artikkelissa viitataan
myös eturauhassyövän ”villiin” seulontaan, mistä johtuen
tämän syöpätyypin ilmaantuvuus on noussut rajusti. Kuollei-
suus on kuitenkin laskusuunnassa. Nämä käyvät ilmi Suomen
syöpärekisterin tuoreista ennusteista.
A R V I O I N T I K E R T O M U S 2 0 0 8 13
Ranskalainen arviointiyksikkö CEDIT arvioi leikkausrobotin
hankintatarvetta Pariisin alueella, ja toistaa jo vuonna 2003
antamansa suosituksen leikkausrobottitoiminnan selvittämi-
sestä monitieteellisen komitean avulla, eikä suosittele uuden
leikkausrobotin hankintaa ennen kuin sen tarve on osoitettu
Pariisin alueella (IMPAKTI 6/2008).
Lihavuusleikkaukset eivät sinänsä ole uusi toimenpide,
mutta käyttöön on tullut uusia tekniikoita. Viime aikoina ky-
syntä on kasvanut kun julkisuuteen on tullut leikkausten vai-
kutukset sokeritasapainoon. Lihavuusleikkaukset onkin otettu
selvitettäväksi HALO-ohjelmaan. Finohtan raportti valmistuu
alkusyksystä 2009.
Uuden teknologian systemaattinen arviointi on usein jäl-
jessä. Suomeen on kuitenkin luotu järjestelmä, jolla uusia
menetelmiä otettaisiin käyttöön hallitusti. Päätöksentekijöi-
den tulisikin edellyttää, että käytettävissä oleva, relevantti
tutkimustieto dokumentoidaan päätökseen selkeästi etenkin
kun on kyse kalliista teknologiasta.
Uusien menetelmien käyttöönottomenettely tulee määritellä
sisäisesti ja sitä tulee noudattaa. Olemassa olevaa vaikutta-
vuustietoa tulee käyttää päätöksenteossa.
4.2.3 hus-TAsoiseT ToiMinToselviTYKseT
On erinomaista, että kuntayhtymätasolla on tehty toimin-
tokohtaisia selvityksiä, joiden perusteella kuntayhtymän toi-
mintaa voidaan tarkastella ja edelleen kehittää. Näistä viime
vuosina hyvinä esimerkkeinä ovat olleet apuvälineselvitys, päi-
vystysselvitys ja psykiatrian selvitys. Myös tekonivelkirurgian
tilannetta on selvitetty ja sen perusteella toimintoja onkin
keskitetty.
Yksi tulevaisuuden haaste on syövän hoitotarpeeseen vas-
taaminen. Tuoreiden tietojen mukaan (EUROCARE-4) syövän
hoitotulokset Suomessa ovat huippuluokkaa Euroopassa.
Sekä miesten että naisten kohdalla toteutunut trendi on
ollut samansuuntainen. Ilmaantuvuus nousee ja kuolleisuus
laskee. Väestön ikääntyessä ilmaantuvuuden odotetaan kas-
vavan edelleen. Tämä tarkoittaa haastetta koko hoitojärjes-
telmälle, myös HUS:lle. HUS:n syöpähoitojen volyymeista ja
jakaumista ei ole kokonaiskuvaa, sillä hoito jakaantuu kaikille
erikoisaloille ja kaikille sairaanhoitoalueille.
Väestön ikääntyminen tulee näkymään lähes kaikilla
HUS:n erikoisaloilla. Vanhusten hoidon volyymin ja haastei-
den kartoittaminen HUS-piirissä voisi tuottaa tietoa muiden-
kin kuin syöpäsairauksien hoidon kehittämiseen.
Tarkastuslautakunta katsoo, että olisi hyödyllistä tehdä toi-
mintakohtaisia, koko piiriä koskevia selvityksiä, joiden perus-
teella voidaan hyödyntää kuntayhtymän kaikkia toimintayk-
siköitä ja varautua tulevaisuuden haasteisiin.
6 000
Tapauksia
5 000
4 000
3 000
2 000
1 000
0
1955 1965 1975 1985 1995 2005 2015
Keuhko
Virtsarakko
Maha
Munuainen
IhomelanoomaEturauhanen
Paksu- ja peräsuoli
Kuvio 10: Uusien syöpätapausten vuosittainen todettu määrä miehillä 1954-2004 (kolmivuotiskeskiarvoina) ja ennustettu tapausmäärä vuodelle 2015.Lähde: Suomen Syöpärekisteri (Intenet sivut)
Kuvio 11: Miesten ja naisten ikävakioitu kokonaissyöpäil-maantuvuus ja -kuolleisuus vuosina 1953-2004.Lähde: Suomen Syöpärekisteri (Internet sivut)
300
350
/100 000
250
200
150
100
50
0
1955 1965 1975 1985 1995 2005
Ilmaantuvuus, naiset Kuolleisuus, naiset
Kuolleisuus, miehetIlmaantuvuus, miehet
A R V I O I N T I K E R T O M U S 2 0 0 814
4.2.4 siiRToviiveeT
HUS:n valtuusto hyväksyi 12.12.2007 yksimielisesti tuot-
teistuksen ja hinnoittelun periaatteet. Niihin kuului myös
porrastettu lisäkustannus potilaista, jotka voidaan siirtää pe-
rusterveydenhuoltoon jatkohoitoon. Päätöksen perusteella
laadittiin HUS:n pysyväisohje 3/2008, jossa todetaan asiasta
seuraavaa: ”Mikäli hoitava lääkäri arvioi, että potilas ei voi
erikoissairaanhoidon loputtua kotiutua, vaan tarvitsee jatko-
hoitopaikan, voidaan potilaasta hoitavan lääkärin määräyk-
sestä tehdä ennakkoilmoitus perusterveydenhuollolle jatko-
hoidon järjestelijöiden (case managerit) työn helpottamiseksi.
Ennakkoilmoituksen rooli on luonteeltaan informatiivinen. Se
mahdollistaa potilaan hoidon joustavamman suunnittelun
yhdessä jatkohoitopaikan kanssa. Sähköinen ennakkoilmoitus
on käytössä HUS-alueella ainoastaan Oberon-tietojärjestel-
mää käyttävissä sairaaloissa.” UUMA-hankkeessa on kehi-
tetty HUS-alueen aluetietojärjestelmää (Navitas). Käytännössä
aluetietojärjestelmä muodostuu niin, että sairaaloiden ja ter-
veyskeskusten potilastietojärjestelmät on liitetty Navitakseen
kansallisesti sovittujen standardien avulla. Navitakseeen on ra-
kennettu potilassiirtojen hallintaan erillinen ns. siirtoportaali.
Helsingin terveyskeskuksen omasta potilastietojärjestelmästä
Pegasoksesta ei ole liittymää Navitakseen. Täten siirtoportaa-
liakaan ei voida käyttää. Siirtoviivemaksuissa on ollut virheitä,
ja niitä on reklamaatioiden perusteella korjattu ja HUS:iin on
perustettu virhemaksuja selvittävä yksikkö. Eniten vaikeuksia
jatkohoidon järjestämisessä oli suurilla kunnilla, erityisesti Hel-
singillä. Suurimpien kuntien viranhaltijat ilmoittivat HUS:lle,
että kunnat eivät maksa täysimääräisesti siirtoviivemaksuja.
Kuntien edustajat perustelivat näkemystään sillä, että en-
nakkoilmoitusta ei oltu aina tehty. Vuoden lopulla päätettiin
perustaa johtajaylilääkärin johdolla toimiva työryhmä, johon
kutsuttiin sekä HUS-kuntayhtymän että HUS:n jäsenkuntien
edustajia. Työryhmässä todettiin, että HUS:n näkemyksen mu-
kaan järjestelmä tulee säilyttää. Myöskään kunnat eivät tässä
vaiheessa esitä järjestelystä luopumista. Kuntien edustajien
toivomuksena on kuitenkin, että ennakkoilmoitusmenette-
lyä tarkistettaisiin. Neuvottelujen perusteella päätettiin, että
lisälaskuista palautettaisiin kaikille jäsenkunnille 50 %. Siir-
toviiveitä kertyi kaikkiaan 15 511 vuorokautta, mikä merkitsi
rahassa 6,8 miljoonan lisälaskua. Vaikka siirtoviiveongelma
oli loppuvuodesta tiedossa, se tuotiin valtuuston käsittelyyn
vasta kuluvana vuonna.
Erikoissairaanhoidon luonne on muuttunut mm. erilais-
ten päiväkirurgiamuotojen käyttöönoton myötä. Painetta
potilaiden nopeisiin siirtoihin on luonut myös hoitotakuu-
velvoitteiden saavuttaminen. Tämän toimintatavan muutos
on suuri haaste myös perusterveydenhuollon jatkohoito-
organisaatioille. HUS:n erikoissairaanhoidon palveluista 75
% on avohoidon ja päiväkirurgian osuutta ja 25 % vuode-
osastohoidon osuutta. Kaikista hoitopäivistä psykiatrian (ml.
lasten- ja nuorisopsykiatria) osuus oli 90 % (271 310 päivää).
Tarkastuslautakunta katsoo, että erikoissairaanhoidon no-
peutuminen tulisi ottaa paremmin huomioon potilaiden koko
hoitoprosessin suunnittelussa. Tämä vaatii jatkohoitopaikko-
jen resurssointia peruskunnissa.
A R V I O I N T I K E R T O M U S 2 0 0 8 15
5Arviointikertomusten havainnot vuosilta 2005-2007
Tässä osassa on koottu aiemmista arviointikertomuksis-
ta seikkoja, joihin tarkastuslautakunta on kiinnittänyt
huomiota ja arvioidaan käytettävissä olevan tiedon
perusteella, mikä nykytilanne (sisennetty teksti) kunkin asian
kohdalla on.
5.1 ToiMinTA- jA TilinPääTösRAPoRToinnisTA
Tilinpäätösasiakirjaa tulisi kehittää siten, että siihen sisältyisi
enemmän analyysia myös kuntakohtaisista kustannuserois-
ta. Toimintakertomusta tulisi kehittää niin, että siitä kävisivät
lyhyesti ilmi myös toimintojen keskeiset sisällöt ja volyymit.
Vuoden tulos raportoidaan jatkossa erikoissairaanhoidon pal-
velujen tuottamisen näkökulmasta. Henkilöstökertomuksessa
tulee raportoida vain kertomusvuotta koskevia, olennaisia,
henkilöstöä koskevia seikkoja. Tarkastuslautakunta on esit-
tänyt ajatuksen, että erillistä vuosikertomusta ei laadittaisi,
vaan kaikki vuosiraportointi keskitetään yhteen asiakirjaan.
Tilinpäätös-toimintakertomus on laadittu edellisvuosien
rakenteella. Asiakirjassa ei juurikaan ole analyysia eikä sii-
tä edelleenkään löydy HUS:n toiminnan kuvausta. Henki-
löstöasiat on esitetty sekavasti useassa eri paikassa.
Tavoiteasetannan tulee perustua hyväksyttyyn strategiaan.
Ympäristönäkökohdille tulisi asettaa seurantamittarit ja ym-
päristötilinpäätöksen tekemistä tulisi harkita.
Talousarvioasiakirjassa kuvataan strategisia tavoitteita,
mutta ne eivät konkretisoidu mitattavien tavoitteiden
tarkasteluna.
Ympäristöasioille ei ole asetettu tavoitteita konsernitasol-
la eikä missään organisaation osassa.
Palveluneuvotteluissa kuntien kanssa otetaan jatkossa huo-
mioon hoidon tarpeen mahdollisesti muuttuva volyymi eri-
koisaloittain, ja voimavarat jaetaan tämän tarpeen mukaisesti.
Budjetoinnin tulee olla realistista eikä tietoista alibudjetointia
tule tehdä. Olisi hyvä harkita mahdollisen, hyväksyttävän yli-
tys/alitustoleranssin määrittelyä.
HUS:n ja jäsenkuntien väliset palvelutavoitteet on sovittu
edellisvuosien tapaan lähinnä kustannus- ja volyymitasol-
la. Kirjallisia sopimuksia ei ole laadittu.
Tavoiteasetannassa on edelleen havaittavissa alibudje-
tointia.
5.2 TAloudesTA
Kustannuslaskennan kehittämiseen tulee panostaa tavoittee-
na entistä parempi läpinäkyvyys. Toimintoja tulee benchmar-
kata kansallisiin ja kansainvälisiin organisaatioihin.
Kustannuslaskentaa ja seurantaraportointia on ryhdytty
kehittämään.
Kansallisia tai kansainvälisiä vertailuja ei ole toteutettu tai
toimintakertomusasiakirjoista niitä ei löydy.
Investointisuunnittelua tulisi kehittää ja investointien tulee
aiempaa selkeämmin liittyä strategiaan. Investoinnit tulisi
suunnitella realistisesti. Hankesuunnitelmissa tulee esittää
hankkeen käyttökustannusvaikutukset.
Investointiohjetta ollaan uudistamassa ja investointiesi-
tykset tullaan arvioimaan strategian perusteella.
Liikelaitosten hinnoittelua tulisi kehittää osuvammaksi.
Liikelaitosten hinnoittelun osuvuudesta tai oikeellisuudes-
ta ei ole selvitystä. Vuonna 2008 lähes kaikki liikelaitokset
tuottivat ”voittoa”.
Laskutusjärjestelmiä ei tule ottaa käyttöön keskeneräisinä.
Lautakunta kehottaa edelleen tehostamaan yhteistyötä ja uu-
simaan toimintatapoja jäsenkuntien perusterveydenhuollon
kanssa, jotta potilaiden siirto tarkoituksenmukaiseen jatko-
hoitopaikkaan tapahtuu viiveettä.
Ylikäyttömaksujärjestelmän kanssa on ollut edelleen on-
gelmia, mikä johtuu osaltaan eräiden peruskuntien jat-
kohoitopaikkojen puutteesta. Yhteistyötä peruskuntien
kanssa on lisätty. Asiaa on käsitelty aiemmin kohdassa
4.4.2.
5.3 eRiKoissAiRAAnhoidosTA
Lautakunta on vuosittain kiinnittänyt huomiota ns. hoito-
takuulain toteutumiseen. Lain voimaantulo merkitsi pysy-
vää palvelukysynnän kasvua. Kiireettömään hoitoon pääsy
on HUS:ssa nopeutunut kiitettävästi. Erityisesti psykiatrian
erikoisalalla hoitoonpääsyä tulisi kuitenkin nopeuttaa lain
edellyttämien aikarajojen saavuttamiseksi. Lautakunta on
kuitenkin todennut, että HUS on erikoissairaanhoitopalve-
lujen tuottajana vaikeassa asemassa pyrkiessään täyttämään
lain velvoitteet potilaita kohtaan, mutta ei pysty - joidenkin
A R V I O I N T I K E R T O M U S 2 0 0 816
peruskuntien hoitopaikkapulan vuoksi - siirtämään potilaita
tarkoituksenmukaisiin jatkohoitopaikkoihin. Potilaiden hoi-
toprosessia tulisi kehittää yhdessä kuntien kanssa siten, että
jo hoitoon otettaessa jatkohoitopaikka on varmistettu, jotta
kaikille potilaille voidaan antaa kiireetön hoito lain määrää-
missä aikarajoissa.
Lautakunta on kiinnittänyt vakavaa huomiota lasten- ja
nuorten psykiatrisiin palveluihin. Nuorten hoito edes tilapäi-
sesti aikuisten psykiatrisilla osastoilla ei ole laillista.
Hoitotakuun edellyttämiin kiireettömän hoidon aloittami-
sen aikarajoihin pääsemistä ovat vauhdittaneet tarkastus-
lautakunnan lisäksi ulkopuoliset viranomaiset TEO (nyk.
Valvira) ja Etelä-Suomen Lääninhallitus. Yli 6 kuukauden
jonotusaikoja onkin saatu poistettua, mutta vieläkään
lasten- ja nuortenpsykiatrian tilanne ei ole tyydyttävä.
Hoitokapasiteetin puute on johtanut lasten ja nuorten
ajoittaiseen hoitoon aikuisten psykiatrian yksiköissä Pei-
jaksen ja Porvoon alueilla. Tämä on lainvastaista.
Hoitoprosessin kehittäminen yhdessä peruskuntien kans-
sa on haasteellista etenkin suurien kaupunkien osalta niin
kauan kuin toimitaan eri lakien perusteella.
Annettavien hoitojen todennettu kustannusvaikuttavuus
tulisi asettaa strategiseksi mittariksi. Palvelujen kustannus-
vaikuttavuutta ja laatua voitaisiin tulevaisuudessa käyttää
peruskuntien palvelusopimuksissa volyymitilausten rinnalla.
Tämä edellyttää vaikuttavuustutkimuksen selkeää organisoin-
tia ja resurssointia. Vaikuttavuustutkimuksen tuloksia tulee
hyödyntää nykyistä paremmin ja vaikuttavuustutkimusten
kohdentamiselle tulee määritellä kriteerit.
Tuloskortistossa HUS-tasolla strategiseksi tavoitteeksi on
mainittu, että ”potilaiden hoito on oikea-aikaista ja vai-
kuttavaa”. Mittaria ei ole määritelty. Vaikuttavuustutki-
muksen kohdentamiselle ei ole määritelty kriteereitä.
Uusien menetelmien käyttöönotolle tulee laatia yhtenäiset
pelisäännöt. HUS sitoutuu uusien menetelmien järjestel-
mälliseen arviointiin pyrkivään kansalliseen Hallittu-hank-
keeseen.
Uusien menetelmien käyttöönotolle ei ole määritelty yh-
tenäistä menettelytapaa HUS:ssa, vaikka HUS on mukana
kansallisessa HALLITTU-ohjelmassa.
Lautakunta on kiinnittänyt huomiota päivystystoiminnan ke-
hittämiseen. Päivystyspotilaiden hoidon sujuvuudelle tulisi
asettaa yhtenäiset seurantamittarit (esimerkiksi odotusaika
lääkärille ja kokonaisläpimenoaika). Perusterveydenhuollon
ja erikoissairaanhoidon edustajien tulee jatkaa hoitoketjujen
kehittämistä tiiviissä yhteistyössä. Lautakunta on kiinnittänyt
huomiota myös HUS:n sisäisten, toimiala- ja sairaanhoito-
alueet ylittävien hoitoketjujen kehittämiseen, jotta potilai-
den siirrot päivystyspisteistä jatkohoitopaikkaan tapahtuvat
oikea-aikaisesti.
Päivystystoiminnan kehittämiseen on panostettu. Pääkau-
punkiseudun yhteinen projekti päättyi vuonna 2008, ja
Medisiinisen tulosyksikön johdolla valmistui koko päivys-
tystoimintaa kehittävä projekti.
HUS:ssa on panostettu potilaspalautteen keräämisen ja po-
tilaiden neuvonnan lisäksi myös hoidon odottamattomien
haittatapahtumien systemaattiseen selvittelyyn. Kirjaamiskäy-
täntöjä on kuitenkin edelleen syytä kehittää. Potilasasiamies-
toimintaa tulisi tuoda yhä näkyvämmäksi osaksi potilaiden
palvelun laadun kehittämisessä ja seuraamisessa ja siitä tu-
lee raportoida vuosittain. Potilasturvallisuutta varmentaviin
järjestelmiin ja käytäntöihin tulee panostaa määrätietoisesti.
Vuonna 2008 HUS osti käyttöönsä VTT:n HaiPro-ohjel-
man, jolla voidaan kerätä systemaattisesti tietoa odotta-
mattomista haittatapahtumista. Toimintaa ei kuitenkaan
ole vielä vastuutettu koko organisaatiotasolla. Potilastur-
vallisuus on noussut tärkeäksi kehittämisalueeksi paitsi
kansainvälisesti myös valtakunnallisella tasolla. Vuoden
2009 alussa järjestettiin aiheesta ensimmäinen kansal-
linen seminaari.
Potilaspalautteen systemaattinen kerääminen ja analy-
sointi on edelleen HUS-tasolla organisoimatta.
Potilasasiamiestoimintaa koskeva tilastointi vuodelta
2007 valmistui vasta kesän 2008 loppupuolella eikä täl-
läkään hetkellä ole käytössä vuoden 2008 tilastoja.
5.4 ToiMinnAn KehiTTäMisesTä
Kuntayhtymän olemassa olevat tutkimus- ja kehittämistoi-
minnan resurssit tulisi keskittää yhteen yksikköön, joka vas-
taisi tutkimus- ja kehittämistoiminnan kohdentamisesta ja
ohjaamisesta strategisten tavoitteiden mukaisesti.
Tutkimus- ja kehittämistoiminnan organisointi konserni-
tasolla on käynnistetty, mutta ne eriytettiin vastoin tar-
kastuslautakunnan näkemystä siten, että perustettiin eri
johtajan virat sekä tutkimus- että kehittämistoiminnalle.
Konsernijohdon tarkoitus oli, että kehittämisjohtaja on
liiketoiminnasta vastaavan varatoimitusjohtajan alaisuu-
dessa ja tutkimusjohtaja palvelutuotannosta vastaavan
varatoimitusjohtajan alaisuudessa. Valtuuston lakkautet-
tua varatoimitusjohtajien virat tutkimus- ja kehittämistoi-
minta siirtyivät johtajaylilääkärin alaisuuteen.
Vuoden 2008 aikana STM:n KASTE-ohjelmalla oli kaksi
hakuaikaa, jolloin sairaanhoito-organisaatiot saattoivat
hakea tukea omille kehittämisohjelmilleen. HUS:sta ei lä-
hetetty kumpaankaan hakuun yhtään hakemusta.
Kehittämishankkeiden tulokset tulee raportoida systemaat-
tisesti esimerkiksi keskitetyn julkaisusarjan avulla. Tapoja
palkita ja kannustaa myös pienimuotoista kehittämistyötä
tulee kehittää.
HUS:n kehityshankkeiden kartoitus on käynnistetty. Yh-
teistä julkaisusarjaa ei ole perustettu. Tieteelliset tutkimukset
A R V I O I N T I K E R T O M U S 2 0 0 8 17
julkaistaan kansallisissa ja kansainvälisissä tietokannoissa.
Uusia palkitsemistapoja ei ole kehitetty, mutta työhyvin-
vointi-innovaatioista palkittiin parhaat.
Tarkastuslautakunta pitää myönteisenä, että monet toi-
mintayksiköt käyttävät vertaisarviointeja toimintansa kehittä-
misessä. Menettelyä tulisi laajentaa systemaattisesti konsernin
kaikkiin osiin.
Kehittämisessä tulee kiinnittää huomiota avainosaamisen
varmistamiseen ja henkilöriskien tunnistamiseen eri toimin-
noissa.
Johtajarekrytointien toteutus ei tukenut HUS:n omien
asiantuntijoiden osaamisen tunnistamista.
Kuntayhtymässä on panostettu riskienhallintaohjelman
käynnistämiseen, mutta henkilöriskien tunnistaminen ei
ole vielä tullut näkyväksi.
5.5 henKilösTösTä
HUS:n henkilöstöpalveluja ja rekrytointitoimintaa tulee ke-
hittää ottaen huomioon yhä vaikeutuvan työvoimatilanteen.
Rekrytointitoimintaa on kehitetty ja siirrytty sähköiseen
rekrytointipalveluun. Lehti-ilmoittelua on selkeästi vä-
hennetty ja ilmoituksiin on laadittu yhtenäinen ilme. Jär-
jestelmä ei tue sisäistä rekrytointia, mikä on merkittävä
epäkohta.
Kuntayhtymässä on valmistauduttu ottamaan käyttöön
uusi henkilöstöjohtamisen tietojärjestelmä. Hankkeen to-
teutus ei ole ollut hyvän projektihallinnan mukainen, jo-
ten tilanne on tällä hetkellä selvittelyn alla.
Henkilöstöetuuksia ei juurikaan ole lisätty. Työsuhdemat-
kalippu-etuus vakinaistettiin 2008. Etuutta käyttää tällä
hetkellä noin 5 800 henkeä eli noin neljännes HUS:n hen-
kilöstöstä. Henkilöstöön kohdistui lähinnä liikunnallisen
aktiviteetin kannustustoimintaa.
Tulospalkkiomenettelyä tulee kehittää siten, että se ei perustu
lyhyen aikavälin säästämiseen vaan aidosti kannustaa ja pal-
kitsee henkilökuntaa hyvin tehdystä työstä. Henkilökunnan
työterveyshuolto tulisi nähdä työsuhde-etuna ja mitoittaa
tarjottavat palvelut sen mukaisesti.
Tulospalkkiojärjestelmän uusimista valmisteltiin koko ker-
tomusvuosi, mutta vieläkään ei ole hyväksytty uutta ko-
ko henkilöstöä koskevaa mallia. Tulospalkkion piirissä oli
henkilöstöstä 13,7 % vuonna 2008. Liikelaitosten johta-
jille rakennettiin tulospalkkiojärjestelmä. Myös HYKS:n
sairaanhoitoalueen johtajalle sekä tulosalueiden johtajille
määriteltiin palkkaukseen tulososa. Henkilöstöä koske-
van tulospalkkiomallin rakentaminen on edelleen kesken.
Työterveyshuollon organisointia koskeva selvitystyö käyn-
nistyi lokakuussa 2007 toimitusjohtajan päätöksellä. Tällä
hetkellä parhaana ratkaisuna pidetään työterveyshuollon
säilyttämistä HUS:n omana toimintana. Työterveyshuolto
on pitkään kärsinyt lääkäripulasta, eikä ratkaisun pitkitty-
minen ole omiaan parantamaan tilannetta. Henkilökun-
nan kannalta tilanne on epätyydyttävä.
Tiivis yhteistyö oppilaitosten kanssa on välttämätöntä, jotta
voidaan varmistaa uusien työntekijöiden taitojen vastaavan
työelämän tarpeita.
Oppilaitosyhteistyö on ennallaan. Terveydenhoitoalan
opiskelijoita oli HUS:ssa 3 800 vuonna 2008. Lääketie-
teen ja hammaslääketieteen kliinistä perusopetusta sai
noin 570 opiskelijaa.
Hoitajavastaanottotoiminnan kehittäminen on hyvä esimerkki
moniammatillisesta toiminnan kehittämisestä.
Hoitajavastaanottotoiminnan laajenemisesta ei ole do-
kumentaatiota.
Henkilöstön työhyvinvoinnin seuraamiseen tulee löytää luo-
tettavat mittarit.
Työhyvinvointimittaria (TOB) on kehitetty, mutta vastaus-
prosentti pysyy jatkuvasti suhteellisen matalana.
5.6 oRgAnisAATiosTA jA hAllinnosTA
Organisaatiomuutokset tulee perustella ja hoitopalveluja
tuottaville yksiköille tulee jättää riittävästi päätösvaltaa oman
organisaationsa kehittämisessä. Hyväksyttyjä arvoja tulee
noudattaa organisaation joka tasolla kaikissa ratkaisuissa.
Opetukselle ja tutkimukselle tulee taata hyvät toimintaedel-
lytykset tiiviissä yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa.
Johtamisjärjestelmän kehittämisen uudelleenarvioinnista
päättäessään hallitus mahdollisti toimintayksiköille lisää
liikkumatilaa ja päätösvaltaa.
Johtamisjärjestelmän kehittämisestä ja HUS:n ydinteh-
tävän turvaamisen tärkeydestä on kriisin jälkeen päästy
yhteisymmärrykseen. Yliopistoyhteistyötä on vahvistettu.
Strategiaan perustuvaa konserniohjausta tulee kehittää.
Konserniohjausta on kehitetty.
Kuntayhtymän omaisuuden hallintaa tulisi kehittää.
Kiinteistöhallinnan kehittämistoimet mahdollistavat myös
omaisuuden hallinnan tehostamisen.
Sisäisen valvonnan merkitystä tulee korostaa HUS:n esimies-
valmennuksessa. Sisäistä valvontaa koskevan ohjeistuksen
sekä valvontaa mahdollistavien järjestelmien käyttöönottoa
tulee kiirehtiä.
Omassa esimieskoulutuksessa painotetaan sisäisen val-
vonnan merkitystä. Sisäisen valvonnan ohje on edelleen
päivittämättä.
Sopimushallinnan asianmukaista järjestämistä on kiirehdit-
18 A R V I O I N T I K E R T O M U S 2 0 0 8
tävä. Sopimusjuridiikan resursseja tulee lisätä. Huomiota on
kiinnitetty hankintaohjeistuksen noudattamiseen.
Sopimushallintaa on kehitetty ja sopimusjuridiikan re-
sursseja lisätty.
Kuntayhtymän sisäistä ja ulkoista viestintää on kehitetty oi-
keansuuntaisesti. Sisäistä viestintää tulisi kuitenkin edelleen
kehittää koskemaan kaikkia konsernin osia.
Sisäinen viestintä on koko ajan parantunut ja intranet
kattaa koko organisaation.
Projektiosaamiseen tulisi kiinnittää huomiota.
Projektihallintaan on panostettu, mutta hankekohtainen
projektiosaaminen vaihtelee.
A R V I O I N T I K E R T O M U S 2 0 0 8 19
Allekirjoitukset
Helsingissä 4. toukokuuta, 2009
Antti Rantalainen Kalle Kallio
puheenjohtaja varapuheenjohtaja
Varpu-Leena Aalto
Tuula Lind
Kari T. Nukala
Marja-Liisa Peltomaa
Pär Stenbäck
MUISTIINPANOJA
SISÄLTÖ
TIIVISTELMÄ TARKASTUSLAUTAKUNNAN KERTOMUSVUODEN HAVAINNOISTA 1
1. YLEISTÄ 2
2. TARKASTUSLAUTAKUNTA 3
3. VALTUUSTON ASETTAMIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 4 3.1 Sitovat tavoitteet 4 3.1.1 Toimintakulut ylittyivät 4 3.1.2 Investointien toteutumisaste 86-93 % 4 3.1.3 Rahoitustilanne hyvä 5 3.1.4 Liikelaitokset ylijäämäisiä 5 3.2 Muut tavoitteet 7 3.2.1 Kuntayhtymän tavoitteet 7 3.2.2 Palvelutavoitteet 8 3.2.3 Taloudelliset tavoitteet 8 3.2.4 Tytäryhtiöiden tavoitteet 9
4. ERILLISASIAT 10 4.1 Organisaatiorakenteen ja johtamisjärjestelmän uudistaminen 10 4.2 Erikoissairaanhoito 11 4.2.1 Toiminnan volyymi ja luonne 11 4.2.2 Uusien menetelmien käyttöönotto ja vaikuttavuus 12 4.2.3 HUS-tasoiset toimintoselvitykset 13 4.2.4 Siirtoviiveet 14
5. ARVIOINTIKERTOMUSTEN HAVAINNOT VUOSILTA 2005-2007 15 5.1 Toiminta- ja tilinpäätösraportoinnista 15 5.2 Taloudesta 15 5.3 Erikoissairaanhoidosta 15 5.4 Toiminnan kehittämisestä 16 5.5 Henkilöstöstä 17 5.6 Organisaatiosta ja hallinnosta 17
ALLEKIRJOITUKSET 19
www.hus.fi
ARVIOINTIKERTOMUS VUODELTAHELSINGIN JA UUDENMAAN SAIRAANHOITOPIIRIN VALTUUSTOLLE
2 0 0 8
TARKASTUSLAUTAKUNTA
850
830
810
790
770
750
730
710
690
670
Laskelmissa on otettu huomioon HUS:n ja Helsingin väliset työnjaon muutokset.
Lähde: Jyl Jorma Lauharanta/HYKS
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008
HUS:n deflatoidut kustannukset (euroa/asukas) verrattuna kaikkiensairaanhoitopiirien kustannuksiin (TP 2000 – TP 2008)
727
760
794
779
797
816
806799
805
674
824
HUS
HUS
Kaikki sairaanhoito
piirit
4.5.2009