Huomenna tänään on eilen 3

Huomenna tänään on eilenVaikuttaminen maailman digitaalisessa murroksessa

Jyrki J.J. Kasvi

Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKE

22.11.2014 Nuori Vihreä Vaikuttaja -seminaari

Suhtautukaa ennustajiin aina ripauksella suolaa

”Computers in the future may weigh no more than 1.5 tons.” Popular Mechanics magazine on development of science, 1949.

“I can assure you that data processing is a fad that won’t last out the year.”

Editor of Prentice Hall business books, 1957

”There is no reason for any individual to have a computer in their home.” Ken Olson, President of DEC, World Future Society Convention, 1977

"You aren't going to turn passive consumers into active trollers on the Internet." Stephen Weiswasser, senior VP, ABC television, 1989

“Next Christmas the iPod will be dead, finished, gone, kaput.”

Sir Alan Sugar, 2005

”Internet romahtaa vuonna 2006”

prof. Hannu H. Kari, 2004

“By 2015 one third of US fighting strength will be composed of robots”

US Department of Defense, 2006

Tulevaisuutta ei voi ennustaa

Mutta sitä voi ja pitää ennakoida.

Tulevaisuutta ei voi ennustaa, vain ennakoida

22.11.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 4

Toiminta-ympäristö

Heikkosignaali

Erilaisia muutosvoimia

Megatrendi

Kehityksen suuri linja, yhtenäinen kokonaisuus, jolla on selkeä kehityssuunta (väestön ikärakenteen muutos)

Trendi

Pitkän ajanjakson kuluessa havaittava yleinen kehityssuunta (digitalisaatio)

Heikko Signaali

Ensimmäinen merkki tulevasta laajemmasta muutoksesta (Flappy Bird)

Villi kortti

Yllättävä, alhaisen todennäköisyyden muutostekijä, jolla on merkittävä, vaikeasti ennakoitava vaikutus kehitykseen. (Fukushima)

Musta joutsen

Yllättävä ja odottamaton tapahtuma, joilla on hyvin suuria vaikutuksia (HIV/Aids)


Talouskriisit tulevat ja menevät.

Todelliset muutostrendit muuttavat tulevaisuutta.

Todellisia muutostrendejä


Digitalisaatio räjäyttäätuottavuuden- Mooren laki alkaa purra- Useita disruptiivisia

teknologioita yhtä aikaa- Robotit automatisoivat käsityön

ja maatalouden- Tekoälyt automatisoivat

henkisen työn- Esineiden Internet yhdistää

kaiken kokonaisuudeksi- Maailmantalouden kortit jaetaan

uudelleen- Yhteiskuntien rakenteet uusiksi

Ikärakenne kääntää maailman- Teollisuusmaat ikääntyvät (paitsi USA)- Kehittyvien maiden suuret ikäluokat

nuoria aikuisia

Globalisaatio verkostoi maailman- Nousevat taloudet suurvalloiksi- Kiina palaa maailman keskukseksi- Työtä teetetään kehittyvissä maissa

Ympäristö alkaa käydä kalliiksi- Luonnonvarojen hinta nousee- Päästöjen vähentäminen maksaa- Ilmastonmuutokseen sopeutumien

Haasteet Mahdollisuus

Suomi on ikääntymisen koelaboratorio

Ikäihmisten osuus Suomen väestöstä kasvaa nopeasti Lisäksi ikäihmisten keski-ikä nousee

nopeasti

Suomalaisen työn määrä jatyön tuottavuus laskevat Eli käytännössä Suomen

kansantalous supistuu

Toistaiseksi elintasoa ja julkisia palveluja on pidetty yllä velaksi


Tieto- ja viestintätekniikan kehitys kiihtyy jatkuvasti Robotit ja tekoälyt ovat ainoa tapa

nostaa työn tuottavuutta riittävän nopeasti

Robotit ja tekoälyt tulevat myös ikäihmisten arkeen Ikäihmiset digitaalisten palveluiden

ja teknologian käyttäjinä

Hoivapalveluiden tuottavuuden parantaminen teknologian avulla

Myös muiden teollisuusmaiden väestö alkaa ikääntyä Suomessa kehitettäville ratkaisuille riittää kysyntää, jos osoittautuvat hyviksi!


Image: Cyberdyne

Megatrendit nivoutuvat toisiinsa – tukiranka korvaa rollaattorit.

Suomen huoltosuhde romahtaa pysyvästi

Tila

sto

keskus

People under 15 and over 65 years of age per 100 working age people

0-14 yr olds Over 65 yr olds

Suuret ikäluokat

syntyvät

Suuret ikäluokat

eläkkeelle

Elinajanennuste

piteneeOlet tässä

Tällä hetkellä Suomen työvoima supistuu ja työn tuottavuus laskee!

→ Suomen kansantalous supistuu!→ Elintasoa ja palveluita pidetään toistaiseksi yllä velaksi.


htt

p:/

/tila

sto

ke

skus.f

i/til/tt

ut/

2012

/ttu

t_2012_

2013

-11-2

9_tie_00

1_fi.h

tml

Suomen haaste

Suomen talouskasvun perustat, työn määrän ja työn tuottavuuden kasvu, ovat päättyneet!

Kansantalouden pieneneminen tarkoittaa elintason laskua Vaikka työikäisten määrä laskee 20 vuotta, suomalaisten määrä ei laske!

Toistaiseksi vajetta on paikattu velaksi

Suomalaisilla on kolme (ei poissulkevaa) vaihtoehtoa

Lisättävä työn määrää mm eläkeikää nostamalla, arkipyhistä luopumalla ja maahanmuutolla

Nostettava työn tuottavuutta investoimalla uusiin (digitaalisiin) toimintatapoihin, osaamiseen ja työvälineisiin

Laskettava elintasoa sisäisellä devalvaatiolla ja julkisia palveluita leikkaamalla


Digitalisaatio muuttaa kaiken

Ainoa mahdollisuus nostaa työn tuottavuutta riittävän nopeasti


Joit aamukahvissasi robotin lypsämää maitoa.

Image: Lely

Image: Energid Technologies


Pelto on robotille paljon helpompi ympäristö kuin esim. maantie.

Image: Energid Technologies

Pian syöt robotin tuottamaa ruokaa.

Mihin tarvitset ammatti-taitoista pankkivirkailijaa, kun nostat käteistä automaatista ja maksat laskussa verkossa?

Sosiaalisen median tavointoimivat C2C-”pankit”

Käteinen katoaa lähivuosina.


CC

3.0

Sh

are

Alik

e A

ttrib

utio

n J

-P K

ärn

ä

CC 3.0 SA BY Heikki Valve

1970-luvulla Suomessa oli noin 100.000 metsuria, nyt 3.500.


CC 2.0 BY Paul Downey

Kirja- ja levykaupat ovat maailmalla jo kadonneet katukuvasta.

Uusi teknologia on aina sekä haasteettä mahdollisuus – case media-ala:

Kirjapaino tuhosi luostareiden talouden… … ja loi julkaisuteollisuuden, populaarikulttuurin,

journalismin massamedian, …

Loi tarpeen perinteiselle tekijänoikeusjärjestelmälle

Mahdollisti renessanssin ja uskonpuhdistuksen

Levysoitin tuhosi esiintymiseen perustuneenmusiikkitalouden… “Everyone will have their ready-made or ready-pirated music in their cupboards.”

- John Philip Sousa, 1906

… ja loi äänilevyperusteiden musiikkiteollisuuden

Digitalisaatio tuhosi fyysisen sisältöteollisuuden… … ja on luomassa uutta sisältöpalveluteollisuutta

Hastaa perinteisen tekijänoikeusjärjestelmän ja edellyttää uusia digitaalisialiiketoimintamalleja.


Prin

ter

in 1

56

8, P

ub

lic D

om

ain

Seuraavien kahden vuoden aikana ihmiskunnankäytössä oleva laskentateho kaksinkertaistuu.

Neljässä vuodessa nelinkertaistuu, kuudessa vuodessa kahdeksankertaistuu, kahdeksassa vuodessa kuusitoistakertaistuu, ...

Digitalisaatio on vasta alkamassa

1600-luvun lopulla keksitty höyrykonemullisti talouden ja yhteiskunnan rakenteet1800-luvun alussa

Murros: koulutus, työmarkkinat, politiikka, talous, perhe, …

Esimerkiksi koulut toimivat edelleen teollisen pradigman mukaan

Jopa elämä etenee kuin tuotantolinjalla: lapsuus → koulu → työelämä → eläke

1940-luvulla keksitty digitaalitekniikka mullistaa nyt meidänyhteiskuntamme ja taloutemme rakenteet

Millainen on 2030-luvun koti, koulu, työpaikka, perhe, ammattiyhdistys, …

Mikä on esimerkiksi 2030-luvun koulujen digitaalinen paradigma?

ETLA: Kolmasosa nykyisistä ammateista korvautuu 20 vuodessa tekoälyllä tai roboteilla, loput muuttuvat, ja uusia syntyy tilalle

Oppimisen, työn ja eläkkeen rajapinnat murtuvat!



Mihin tarvitaan varastomiestä, kun vain robotti tietää missä mikin on?

Image: Cimcorp


Ahtaajan työ on robottilukkien käskyttämistä.

Image: Kuehne + Nagel International AG


Image: Lockheed

Kun rekat osaavat ajaa itseään, niiden rattiin ei kannata tuhlata ihmistä!


Mihin tarvitaan pörssimeklaria, kun algoritmit käyvät arvopaperikauppaa?

CC BY 2.0 Rafael Matsunaga - Flickr


Mihin tarvitaan lääkäriä, kun Watson tekee keuhkosyövän hoitopäätökset?

Image: IBM

Kulttuurin murros

• Digikuilu muuttuuaktiivisuuskuiluksi

• Aktiivisille ihmisille mahdollisuuksiaolla entistä aktiivisempia yhteiskunnan jäseniä

• Passiivisille ihmisille mahdollisuus olla entistä passiivisempia

• Digitaalista kulttuuria ei huomata

• Kokonainen sukupolvi ehti Habboon ja IRC Galleriaan ennen kuin sosiaaliseenmediaan havahduttiin

• Yli 100.000 suomalaista pelasi nettipokeria ulkomailla ennen kuin siihenhavahduttiin

• Mikä sosiaalinen murros tällä hetkellä on verkossa huomaamatta käynnissä?

• Teknologinen imperatiivi• Kaikkien on osattava ja voitava käyttää tieto- ja viestintäteknologiaa kyetäkseen

toimimaan digitaalisessa yhteiskunnassa!


Suomi on digitalisaation alisuoriutuja!

22 vertailumaasta Suomen yrityksillä parhaat edellytykset hyödyntää digitaalitekniikkaa toiminnassaan Mutta digitaalitekniikan käyttäjinä Suomen yritykset ovat sijalla 17.

Suomalaisten yritysten sijoitus digitaalitekniikan vaikuttavuudessa on viides

Suomen julkisen sektorin edellytykset käyttää digitaali-tekniikkaa ovat toiseksi parhaat Digitaalitekniikan käyttäjänä Suomen julkinen sektori on 22:a kahdeksas.

Esimerkiksi: Suomen kouluissa on Euroopan parhaisiin kuuluva ICT-varustus Mutta Suomen kouluissa käytetään tietotekniikkaa vähiten Euroopassa…


Lähde: Digibarometri 2014, www.digibarometri.fi

CC BY SA 3.0 Shritwod

… kyllä, vähiten Euroopassa


Survey of Schools: ICT in Education

”Diginatiivit” lapset ja nuoret

Suomalaisten koululaisten luottamus omiin tietoteknisiin taitoihin on laskenut vuosisadan alusta alkaen

Suuri osa nuorista ei osaa käyttää tietokonetta työvälineenä Esim. sovellusohjelmien käyttö, tiedon haku, sähköposti jne.

Suomalaisten nuorten osaaminen Euroopan keskitasoa

30% työikäisistä selvisi huonosti tai ei lainkaan tietotekniikkaa soveltavia ongelmanratkaisutaitoja arvioineessa testissä Erityisesti alle 20- ja yli 40-vuotiailla oli ongelmia

Missä taidot olisi opittu, jos niitä ei ole opetettu? Suomella on huippuluokan musiikkiopistot ja urheiluseurat, mutta missä ovat yhtä

hyvin resursoidut ammattimaisesti ylläpidetyt koodikoulut?22.11.2014 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 30

CC

2.0

Share

alik

eA

ttribution

Dery

ck

Hodge

Osaamisen pitkiä kaaria

Vuonna 1982 julkaistulla Commodore 64 -kotimikrolla lapsena aloittaneet ohjelmoijat ovat perustaneet valtaosan Suomen ohjelmistoyrityksistä. Suomessa oli 1980-luvulla poikkeuksellisen vilkas kotimikrokulttuuri.

Kaikkia lapsia ei varoituksista huolimatta onneksi revitty irti tietokoneesta ;)

Erityisesti Demoscene-yhteisö Suomen ICT-sektorin nousun taustalla!

Mistä löytyisi 2010-luvun lapsille yhtä hyvät eväät menestyä 2030-luvulla? Esim. Pyhtäällä opitaan peruskoulussa 3D-tulostinten käyttöä

Virossa opetetaan ohjelmointia peruskoulun alusta loppuun

Jätämmekö myös tällä kertaa tulevaisuuden menestyksen edellytysten löytämisen lasten ja nuorten omien harrastusten varaan?

Miksei Suomessa on vain muutama koodauskoulu, mutta joka kylästä löytyy verovaroin tuettuja urheiluseuroja, musiikkiopistoja ja golfauslukioita?


CC 2.5 Share Alike Attribution Bill Bertram

Suomen digitalisaation jarruja

”Päätöksentekolama” Omistajuuden, sitoutumisen ja johtajuuden puute

Strategioita ja ohjelmia riittää, mutta tekemistä vähemmän

Rohkeuden puute Työn tuottavuutta nostetaan investoimalla, ei leikkaamalla

Teknologiaa on helpompi ostaa kuin muuttaa rakenteita ja toimintaprosesseja radikaalisti (kuten Verohallinto teki kauan sitten)

Keskittyminen teknologiaan Palvelut, prosessit, toiminnallisuus ja vaikuttavuus ovat jääneet sivuosaan

Vanhojen järjestelmien taakka Suljetut rajapinnat ja toimittajaloukut hidastavat toimintatapojen uudistamista

Siiloutuminen ja omalle reviirille keskittyminen Hallintorajat ylittävät palvelut jäävät muiden tehtäväksi (esim suoratyo.fi)


Esimerkki hallintorajojen ylittämisestä: Duunitori.fi(vrt. virallisesti tuotettuihin sähköisiin palveluihin)

Esittää työvoimaviranomaisten sivuilta ”raavitut” työpaikkatiedot Google Mapsinpäällä yhdessä reittioppaan tietojen kanssa.

Suomi ei selviä romuttamalla pankkiautomaatit ja lypsyrobotit …

… ja jakamalla ihmisille pokasahat ja lypsyjakkarat


Suomen luova tuho

Kiihtyvä digitaalinen vallankumous jakaa maailmantalouden kortit uudelleen. Ei ole itsestään selvää, että Suomi ja muut

vanhat teollisuusmaat ovat uusia digitaalisia maita

Kaikilla yhteiskunnan ja talouden sektoreilla on edessä vähintään yhtä kipeä rakennemuutos kuin mediateollisuus on kokenut runsaassa vuosikymmenessä. Tekniikan murrosta tärkeämpiä ovat uuden tekniikan mahdollistamat uudet

(sähköiset) toimintaprosessit ja liiketoimintamallit.

Spotify, Kindle, FindMySong, Uber ja AirBnB ovat vasta alkua

Digitalisaatio on Suomen ainoa mahdollisuus pysyä pinnalla Suomi ei nouse kuin automatisoimalla työtä aina kun mahdollista

Työntekijät on koulutettava ja kannustettava yhä uusiin ammatteihin

Image: Zenrobotics


Rakennusjätteen lajittelu kannattaa vain robotilla.


Mihin tarvitaan kassoja ja myyjiä, kun asiakkaat siirtyvät verkkoon?

Vastareaktioita odotettavissa

1800-luvun alun kehruukoneet olivat1. sukupolven teollisuusautomaatiota Teollisuus ja työelämä muuttuivat myös silloin

nopeammin kuin talous ja ihmiset ehtivät reagoida

Tuloksena väkivaltaisia ludiittikapinoita Koneen rikkomisesta Englannissa kuolemantuomio

Yritysten ja valtioiden kilpajuoksussakenelläkään ei ole varaa pysähtyä hengähtämään ja pohtimaan Edelläkävijäyritykset ja -maat nauttivat sekä voitot että riskit

Miten osa digitaalisaation luomasta tuottavuuden kasvustasaadaan ohjattua uudelleenkoulutukseen, sosiaalitukiin ym. joilla pehmennetään murroksen vaikutuksia? … hidastamatta samalla uuden teknologian mahdollisuuksien hyödyntämistä?


yhteensä.


Uusia haastajia

V. 2012 Afrikan mobiiliraha-

markkinat olivat 61,5 mrd

euroa, suuremmat kuin

Euroopan ja Pohjois-

Amerikan yhteensä.

Keniassa avataan rahti-

lennokkireitti vuonna 2016.

Edes korkeakoulut eivät jää ennalleen

… eivätkä opiskelijat


Edes opiskelijat eivät pysy entisellään

Ritalin ja muut aivodopingaineet tulossa myös Suomeen Saksassa jo joka viides opiskelija parantaa suorituskykyään kemiallisesti (kofeiini,

ritalin, amfetamiini) - Urheiluun liittyvillä aloilla joka neljäs

Opiskelijat verkkoon kytkettyjä kyborgeja Pian emme enää vilkuile älypuhelinta, vaan elämme

täydennetyssä todellisuudessa

Anturit, implantit, älypiilolinssit ym. ovat vasta alkua

Laitteiden, esim. muisti-implantin sammuttaminen vastaa amputaatiota

Opiskelijat ovat yhä useammin myös töissä, työttömiä, yrittäjiä ja/tai eläkkeellä Nopeasti muuttuvassa maailmassa opiskelua ei voi koskaan lopettaa

Työuralla useita ammatteja, siis myös useita tutkintoja


Dietz P., Striegel H., Franke A., Lieb K., Simon P. & Ulrich R. (2013) Randomized Response Estimates for the 12-Month Prevalence of Cognitive-

Enhancing Drug Use in University Students. Pharmacotherapy: The Journal of Human Pharmacology and Drug Therapy. Vol 33,/1, p 44-50.

Digitaalinen korkeakoulu

Oppimateriaalit ovat jo suurelta osin siirtyneet verkkoon Opiskelu on halvempaa kuin koskaan ennen

Luennot korvautuvat verkostotyöskentelyllä Riskinä taantuminen sähköpostikirjekursseiksi

Jatkuva vertailu maailman huippuopettajiin Verkossa voi seurata tieteenalan huippujen luentoja

Verkkokursseista vakava haastaja korkeakoulututkinnoille Jos verkosta saa parissa vuodessa saman osaamisen, kumman työnantaja palkkaa?

Yrittäjyysosaaminen osaksi perusopintoja Suomessa heikosti koulutetut yrittäjät

Akateemisen osaamisen kaupallista hyödyntämistä arastellaan edelleen


Kolme tehtävää

Tieteellinen tutkimus Avoin tiede haastaa perinteiset

toimintatavat ja kulttuurin

Tutkimusrahoitus ohjaa yritysyhteistyöhön, jossa usein liikesalaisuuksia

Mistä tutkijoille ja professoreille aikaa varsinaiseen tutkimustyöhön?

Korkein opetus Tutkijakoulutuksen ja ammattiin koulutuksen jännite

Substanssiosaaminen ei takaa pedagogista osaamista saati pedagogista innovatiivisuutta

Tutkintojen sisältöjen ja työelämän vaatimusten vastaavuus

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus Korkeakoulujen on vastattava yhteiskunnassa kasvavaan tieteenvastaisuuteen

Mittarit ja rahoitus eivät huomioi osallistumista yhteiskunnalliseen keskusteluun

Korkeakoulujen on määrätietoisesti puolustettava tutkijoiden sananvapautta


Digitalisaatio ei ole Suomen menestystekijä.

Sen sijaan se on Suomen selviytymistekijä!

Hupi on vasta alkamassa

Digitalisaatio kiihtyy Tekoälyt ja robotit arkipäiväistyvät

Ihmisen ja koneen suhde tiivistyy Elintoimintojen seuranta ja biohakkerointi

Ajatusten välittäminen aivoista toiseen

3d-tulostimet kodinkoneiksi Korvaa tuotantoa, logistiikkaa ja kauppaa

Muotoilun (ja muotoilupiratismin) merkitys kasvaa

Esineiden (teollinen, kaiken) internet Yhä useampi esine ja laite kotona ja ulkona

voidaan tunnistaa (rfid) ja liittää verkkoon (ipv6)

Visio: Suomen jokainen metsäpalsta on verkossa

Älykäs sähköverkko Hajautettu verkostoitunut sähköjärjestelmä


Google


73 euroa maksava Vessyl-muki analysoi sisältämänsä

juoman ja välittää tiedot appsille, joka kokoaa ja analysoi tiedot käyttäjän ruokavaliosta.

30.9.2010 www.kasvi.org 47

Sukupuolten välinen digikuilu?

Keskustelua

U.S. Army Photo

TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry

TIEKE on v. 1981 perustettu tietoyhteiskunnan puolueeton ja riippumaton vaikuttaja, verkottaja ja vauhdittaja.

TIEKEn toiminnan painopisteet ovat1. Tieto- ja viestintätekniikan osaamisen kehittäminen

2. Sähköisten toimintaprosessien edistäminen

3. Tietoyhteiskunnan tietopalvelut

TIEKEn toimintatapoja ovat hankkeet, foorumit, palvelut, seminaarit ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen.

TIEKEn jäsenenä on yli 80 julkista ja yksityistä organisaatiota Jäsenmaksu liikevaihdon perusteella 3 500 €, 1 700 € tai 800 €

TIEKEn liikevaihto on n. 1,3 milj. € vuodessa TIEKEssä työskentelee 12 henkilöä

2013 TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry 48

Huomenna tänään on eilen 3

Education

Transcript of Huomenna tänään on eilen 3