Hiirimakien suolistoloiset söpöjä eläimiä ja metagenomiikkaa
-
Upload
tuomas-aivelo -
Category
Education
-
view
190 -
download
0
description
Transcript of Hiirimakien suolistoloiset söpöjä eläimiä ja metagenomiikkaa
Hiirimakien suolistoloiset - söpöjä eläimiä ja metagenomiikkaa
Tuomas Aivelo
Biotekniikan instituutti, Helsingin yliopisto
BMOL:n kevätpäivät, 4.5.2013
Mukana menossa
• Ohjaajani: – Jukka Jernvall – Juha Laakkonen
• Rahoittajat: – Helsingin yliopiston
tiedesäätiö– Suoma Loimaranta-Airilan
rahasto– Oskar Öflundin säätiö– Otto A. Malmin rahasto– Suomen Akatemia
• Tutkimusinstituutiot:– Helsingin yliopisto– Centre Valbio
• Muu apu:– MICET– Herman Rafalinirina,
Victor Rasendry– Ritva Rice, Agnes
Viherä, Raija Savolainen
Kaikilla maailman eliöillä on loisia.
Yli puolet maailman eliöistä on loisia.
Mitä on loiset?Lä
heis yys+
-
Mutualismi
Kommensalismi
Sym
bi oo
si
Saalistus / laidunnus
ParasitoidismiUlkoloiset Sisäloiset
Loisdynamiikka luonnossa
• Heikosti tunnettu – pitkittäisseurantoja hyvin vähän– Lähinnä tutkittu soay-lampailla
Miten loislajisto muuttuu isäntäeläimen elinajan kuluessa?
Miten isännän ikä(äntyminen) vaikuttaa loislajistoon?
Miten ympäristö vaikuttaa loislajistoon?
Loiselämä
Ongelma:
Loisen pitäisi käyttää niin paljon isäntää hyödyksi kuin pystyy vaarantamatta omaa lisääntymiskykyä.
• Loisen erilaiset taktiikat riippuen leviämistavasta:– Vektorilevitteiselle erilaiset tarpeet kuin
esimerkiksi ulosteen mukana tai pisaratartuntana leviävälle
• Loisia on yleensä yhdessä isännässä useita eri lajeja ja useita eri yksilöitä – loisten välinen kilpailu
• Puoliapinoita• Pitkäikäisiä, jopa 10
vuotta luonnossa• Pieniä• Suhteellisen
pysyvät reviirit• Monenlaisissa
elinympäristöissä• Aktiivisimmillaan
lokakuussa (tää on vaan bonus)
Hiirimakit
• Mallieläin Alzheimerin taudille?• Vanhenevat vankeudessa, eivät luonnossa• Horrostavat, naarasdominantteja, yöaktiivisia• Tulevaisuuden suunnitelmat sekvenoida
Madagaskar Madagaskar
eristyneenä viimeiset n. 85 miljoonaa vuotta
Ihmisasutus vakiintui n. 1500 vuotta sitten
Merkittävä määrä eläimiä kuollut sukupuuttoon viimeisen 1000 vuoden aikana
Alkuperäisestä metsäalasta jäljellä noin 15 prosenttia
Madagaskarin eläimistö
• Neljä endeemistä nisäkäsryhmää:– Makit, puoliapinoita– Tanrekit, afrikkalaisia hyönteissyöjiä– Madagaskarinrotat, jyrsijöitä– Falanukit, kissamaisia
• Tulokaslajeja:– Mustarotta, hiiri– Koira, kissa– Ihminen, zebu
Makit
• Puoliapinoita• Yleisesti naarasdominantteja
Ranomafanan kansallispuisto
• Itäisen Madagaskarin vuoristosademetsä
• Perustettu 1990• Kansainvälisen tason
tutkimusasema, Centre Valbio
Kenttätyö• Syyskuulta joulukuulle• Ansat öisin silmien
korkeudelle• Sisälle banaania
Punkit ja täit:Ulkoloisten määrä
Mikrosiru yksilöt
Karvanäyte genetiikka
Morfometriikka-Paino-Hännän, hauiksen ja reiden ympärysmitta
Ulostenäyte:-Hormoonit-Sisäloiset-Ruokavalio
Vaginan ja kivesten kokoLisääntymistilaSukupuoli
Hammasvalos ikä
Persoonallisuus
Ansan sijainti ja aika
Opportunistista ulosteenkeräystä
Ansoihin tulee monenlaisia muitakin eläimiä
Isoja makeja voi seurata ja kerätä ulosteet
Sukkulamadot
• Prevalenssi lähes 100%• Helppo eristää• Paljon tutkittuja, mutta…
Pyrosekvensointi
• Lajintunnistaminen 18S-geenisekvenssin (ribosomin pieni yksikkö) perusteella
• Yhdessä näytteessä 0-1500 toukkamuotoa
Mitä tehdä miljoonan 700 emäksen sekvenssin kanssa?
Alustavia tuloksia
• Mustarotilla ja koirilla samaa lajistoa, joka eroaa hiirimakeista
• Hiirimakien loisia myös mustarotilla– > tulokaslaji lisää loistaakkaa?
• Horrostaminen tappaa sukkulamadot suolesta
Avoimia kysymyksiä
• Ihmisen vaikutus järjestelmään– Metsien tuhoutuminen– Turistit– Tulokaslajit– Ilmastonmuutos
• Ravinnon vaikutus loislajistoon
Kysymyksiä?
Lisätietojahttp://twitter.com/aivelo http://www.biocenter.helsinki.fi/bi/evodevo/group_Jernvall.shtml
http://fifi.voima.fi/blogit/tekija/tuomas-aivelo
http://blogs.helsinki.fi/t-retki/author/aivelo/
https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/lukio/biologia/symbioosi2/1pje/haastattelu
http://oppiminen.yle.fi/solubiologia/bioteknologia/hiirimakien-loisten-tutkimus-perustuu-dnan-sekvensointiin
http://oppiminen.yle.fi/solubiologia/perinnollisyys/tutkijan-kommentti-perinnollisyyden-opetus-kaipaa-paivittamista