Helsingin seudunMaankäyttösuunnitelma MASU

4.6.2014

Kuuma johtokunta

21.04.23 1

2

HLJ 2015

MASU

Maankäyttö-suunnitelman

MASUn ja asuntostrategian

valmistelu

MASU-luonnos

Suunnitelmien toteuttaminen

2013 2014 2015 2016

HLJ 2015 -luonnos

2012

Liikennejärjestelmä-suunnitelman

HLJ 2015 valmistelu

Helsingin seudun maankäyttösuunnitelman, asuntostrategian ja liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelun eteneminen Maankäytön,

asumisen jaliikenteen (MAL)

aiesopimus2016-2019

Päätöksenteko ja aikataulu

21.04.23 3

MILLOIN MITÄ TAPAHTUU MASU + asuntostrategia päätöksenteko

HLJ 2015

2014 lokakuu kuntiin lausunnolle Hese kj lähettää pkskuntiin ja KUUMA-kunnissa KUUMA-johtokunnan kautta kuntiin

HSL:n hallitus pyytää HLJ 2015 -luonnoksesta ja sen ympäristöselostuksesta (SOVA) lausunnot ja kannanotot.

2014 syksy (lokakuusta vuoden loppuun)

kuntalausunnot luonnoksista hallitus / valtuusto kunnan oman käytännön mukaisesti

HSL-kunnat, KUUMA-kunnat (KUUMA-johtokunta -> kunnat), LVM, YM, Liikennevirasto Uudenmaan ELY-keskus, UL, HSY sekä muut sidosryhmät ja osapuolet, jotka haluavat antaa kannanoton.

2015 alkuvuosi (maaliskuu) Suunnitelman hyväksyminen Käsitellään HSYK:ssa, joka lähettää suunnitelman pks kuntiin ja KUUMA-kunnissa KUUMA-johtokunnan kautta kuntiin hyväksyttäväksi

HSL:n hallitus tekee liikennejärjestelmäpäätöksen liikennejärjestelmäluonnokseen ja siitä saatuihin lausun-toihin ja kannanottoihin perustuen. Hallitus lähettää liikennejärjestelmäpäätöksen KUUMA-kunnille (KUUMA-johtokunta -> kunnat) ja esittää niille suunnitelman hyväksymistä ja toteutuksen aiesopimuksen valmistelua.

21.04.23 4

Solmupisteet ja omailmeiset keskustat

VäestöTyöpaikat 2016-2050

MASU rakennesuunnitelma

MA

SU

toteuttam

isohjelma

HLJ

201

5 su

unni

telm

a JOSTRA solmut

KÄVELY JA PYÖRÄILY

Keskustat

Seppo Laakson projektiot

Maankäytön vyöhykkeet

Kriteerit

Asumisen alueet

AJOTA -verkko

Työpaikka-alueet

KUHA

JOSTRA verkko

Vyöhykekartta

Asuntotuotanto2016-2025

Asumisen strategia

Asuntotuotanto-ohjelma

2016-2025

Asumisen kaavoitus, taulukko

2016-2025

MASUSelostus

Vaikutusten arviointi

Toteutuspolku

Perusstrategian hankkeet (E.

yhdyskuntarakenteen kehittäminen)

HLJ 2015suunnitelma

Luonnos 3.6.

MaankäyttöprojektiotVäestö- ja työpaikkakasvu vuoteen 2050

3.6.2014

Seppo Laakso

Kaupunkitutkimus TA Oy

5

Kasvuun varautuminen

6

Väestö- ja työpaikkaprojektioiden lähtökohtina• Varautuminen Helsingin seudun nopean kasvun jatkumiseen – HSYK:n linjaus: 2 milj. asukasta 2050 • Kuntien arvioima asuntotuotannon ja toimitilarakentamisen potentiaali vuoteen 2050 asti• Kuntien aikaisempien vuosien asuntotuotanto, väestökasvu ja työpaikkakasvu

Helsingin seudun asuntotuotannon kokonaismäärä • vuoteen 2025 mennessä noin 14 milj. kem2 ( 290 000 asukasta)• vuoteen 2050 mennessä 43 milj. kem2 (776 000 asukasta)• Nykyinen kanta noin 65 milj. kem2 (1 384 000 asukasta)• Vanhassa asuntokannassa väestö vähenee.

2013 2025 2040 2050 Muutos 2013-50

Abs. % %/vuosi

Väestö, 1 000 henkeä 1 384 1 600 1 850 2 000 600 45 % 1,0

Työpaikat, 1 000 henkeä(v. 2013 ennakkoarvio)

720 840 975 1 050 300 46 % 1,0

Helsingin seudun väestö ja työpaikat vuonna 2013 (1.1.) sekä projektiot vuosille 2025, 2040 ja 2050

Projektioiden idea ja rajoitukset

7

• Alueellisen väestö- ja työpaikkakehityksen, asunto- ja toimitilarakentamisen sekä asukkaiden ja työpaikkojen sijoittumisen taustalla vaikuttavat monimutkaiset taloudelliset ja sosiaaliset prosessit• kansainvälinen ja valtakunnallinen toimintaympäristö• seudulliset ja paikalliset tekijät – markkinat, suunnittelu, päätöksenteko

• Kaikkien vaikuttavien tekijöiden ennakoiminen vuosikymmenien päähän on väistämättä erittäin epävarmaa.

• Väestö- ja työpaikkakehitystä ei voida missään oloissa ennustaa täydellä varmuudella.

• Kuitenkin tarvitaan pitkän ajan näkökulma, koska liikennejärjestelmää ja maankäyttöä suunnitellaan vuosikymmenien päähän

• Kuntien tavoitteet, visiot ja suunnitelmat sovitettava yhteen seudullisen kokonaisuuden ja rajoitusten kanssa

• Maankäyttöprojektiot ovat ennen kaikkea pitkän aikavälin maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelun apuvälineitä, joiden avulla voidaan arvioida • koko seudun tasolla maankäytön jakaumavaihtoehtoja sekä • kuinka hyvin eri vaihtoehdot toteuttavat yhteisesti sovittuja MAL-tavoitteita

Projektiovaihtoehdot vertailuja varten

Lähtötietojen pohjalta 5 projektiovaihtoehtoa jaksoille 2025-40 ja 2040-50.Jaksolla 2013-25 vaihtoehtojen välillä ei eroja. Kaikissa projektiovaihtoehdoissa väestön ja työpaikkojen koko seudun

summa on sama, mutta alueellinen jakauma eroaa vaihtoehtojen välillä vuoden 2025 jälkeen.

Projektiovaihtoehdot:(V0) Kuntien näkemysten mukainen maankäyttö sovitettuna koko seudun väestö- ja

työpaikkaraamiin. (V1) Pitäytyvä painotus: Rakentaminen painotetaan seudun laajaan

pääkeskukseen (Kehä I:n vyöhykkeen sisäpuoli) sekä nykyisin olemassa ja toteutumassa oleviin ratakäytäviin.

(V2) Luoteinen painotus: rakentaminen painotetaan Lohjan suunnan ratakäytävään sekä laajaan pääkeskukseen ja nykyisin olemassa ja toteutumassa oleviin ratakäytäviin.

(V3) Pohjoinen painotus: rakentaminen painotetaan pääradan, kehäradan ja Klaukkalan-Hyvinkään suunnan ratakäytäviin ja Tuusulaan sekä laajaan pääkeskukseen.

(V4) Itäinen painotus: rakentaminen painotetaan Östersundomin-Söderkullan suunnan ratakäytävään sekä laajaan pääkeskukseen ja nykyisin olemassa ja toteutumassa oleviin ratakäytäviin.

Projektiovaihtoehdot vertailuja varten

Vaihtoehtojen analyysin ja niistä käytyjen keskustelujen pohjalta jatkokäsittelyyn valittiin vaihtoehto pitäytyvä painotus kehitettynä (V1b)

Perusteluja pitäytyvä painotus -vaihtoehdon valinnalle

• Toteuttaa vaihtoehdoista parhaiten MAL-tavoitteita, erityisesti:• ”Parannamme seudun yhteiskuntataloudellista tehokkuutta.” • ”Toteutamme seudun kestävillä kulkutavoilla hyvin saavutettavaksi.”

• Hyödyntää vaihtoehdoista parhaiten jo toteutetun ja toteutumassa olevan raideliikenneverkoston kapasiteetin – yhdyskuntarakenteen eheyttäminen

• Painottaa maankäyttöä joukkoliikenteen hyvän palvelutason alueilla alueilla

Kehitetty vaihtoehto (V1b)

• Asumisen ja työpaikkojen potentiaalista arvioidaan toteutuvan• pääkeskuksessa sekä nykyisillä ja toteutumassa olevilla raidevyöhykkeillä 80-100 %• Muilla alueilla 50 %, (Sibbesborgissa ja Histassa vähemmän) • pääradan varteen lisättiin Ristikydön alue paikallisena keskuksena

Asuntotuotannon kohdistuminen vyöhykkeille

vaihtoehdossa V1b0

50 000

100 000

150 000

200 000

250 000

Asu

kkai

ta

2025-2050

2013-2025

Uustuotannon 2013-2050 asukkaat vyöhykkeittäin

0

20

40

60

80

100

% v

. 201

3 vä

estö

stä

2013-2025

2025-2050

Uustuotannon 2013-2050asukkaat suhteessa (%)

v. 2013 väestöön

Huom. • Pääkeskus: Kehä I vyöhykkeen sisäpuoli• Ratavyöhykkeet Kehä I:stä ulospäin• Ratavyöhykkeet: nykyiset, toteutumassa olevat ja potentiaaliset

Rakennesuunnitelma (2016-2050)

• Rakennesuunnitelmakartta (MASU vyöhykkeet)– Karttamuotoinen esitys, jossa kuvattu yleispiirteisesti seudun

kehittämisen kannalta ensisijaiset alueet ja – toteuttamisen karkea ajoitus (2016-, 2025-, 2040- kytkentä HLJ

2015 mukaisiin hankkeisiin)

• Rakennesuunnitelman selostus– Suunnitelman taustan kuvaus– kriteerien ja niiden soveltamisen kuvaus – MASU vyöhykkeiden periaatteiden ja soveltamisen kuvaus– Mitoituksen kuvaus– Väestö- ja työpaikkaoletukset eri vyöhykkeillä– Linkitykset asuntotuotanto-ohjelmaan– Omailmeisten keskustojen kartta ja kuvaus

21.04.23 11

Mitä on

tulossa?

21.04.23 12

SEUDUN ENSISIJAISESTI KEHITETTÄVÄT VYÖHYKKEET 2016-2050

Vyöhyke toteuttaa nykyrakenteen tiivistämistä ja täydentämistä Vyöhyke toteuttaa suunnittelun keskeisiä lähtökohtia ja on kriteerien mukaisesti erityisen hyvä alueVyöhykkeelle on perusteltua sijoittaa maankäyttöä koko suunnittelukaudellaTavoitteena, että vähintään 70 % seudun alueelle sijoittuvasta asuntotuotannosta ohjataan näille alueille (Huom! Prosenttiluvut ovat tavoitteellisia ja niitä arvioidaan suunnitelmien edetessä). Kehittämisvyöhykkeille osoitetaan ensisijaisesti

Kohtuuhintainen asuntotuotanto seudullisia investointeja erityisesti sujuvan ja vastuullisen liikkumisen

tukemiseksi muita valtion tukimuotoja (infra-avustukset, tuettu asuminen)

SEUDUN ENSISIJAISESTI KEHITETTÄVIEN VYÖHYKKEIDEN TÄYDENTYMISALUEET 2025-2050

HLJ 2015 mukaisiin, ajanjaksolle 2025-2040 ajoitettuihin liikennehankkeisiin sidotut maankäytön täydentymisalueet.Täydentymisalueet toteuttavat suunnittelun keskeisiä lähtökohtia ja ovat erityisen hyviä alueita uudelle rakenteelle sekä rakenteen täydentämiselle ja tiivistämiselle joukkoliikennejärjestelmän täydentyessä

SEUDUN UUSIEN RAIDEYHTEYKSIEN MAHDOLLISTAMAT LAAJENTUMISALUEET 2040-isoihin liikenneinvestointeihin kytkeytyvät alueet, joiden laajamittainen kehittäminen on kytköksissä hankkeiden käynnistymiseenvyöhykkeet toteuttavat seudullisten kriteerin mukaisia suunnittelun keskeisiä lähtökohtia ja ovat erityisen hyviä alueita, kun uusi raideyhteys avataan Mitoitus raideliikennehankkeen kannattavuuden mukaisestiVäreillä on erotettu, mihin raidehankkeeseen alue liittyy

KUNTIEN MUUT KEHITTÄMISALUEET 2016-2050Vyöhykkeet muodostuvat seudullisten vyöhykkeiden ulkopuolelle jäävistä alueista, joiden kehittäminen on kuntien nykyisten suunnitelmien (asemakaavat, yleiskaavat, kehittämissuunnitelmat) mukaisia ja toteuttavat kriteerien mukaisia suunnittelun keskeisiä lähtökohtiaTavoitteena, että mahdollisimman suuri osa siitä tuotannosta, jota ei ohjata seudullisille vyöhykkeille, ohjattaisiin näille alueille (korkeintaan 30% Huom! Prosenttiluvut ovat tavoitteellisia ja niitä arvioidaan suunnitelmien edetessä).alueen kehittäminen tapahtuu ensisijaisesti kunnan/kaupungin omien investointien kautta (ei merkittävää seudullista/valtion rahoitusta)Alueen kehittäminen ei saa haitata myöhempää seudullisen mittakaavan kehittämistä Alueen kehittäminen ei saa aiheuttaa merkittäviä seudullisia investointitarpeita

Asuntostrategia 2025

Asuntopoliittiset tavoitteet

Asunto-ohjelmointi 2016-2025

Toimintaympäristökuvaus

  Kerrosala 16-25    Seudullinen

vyöhykeOsuus kokonaisuudesta

Paikallinen vyöhyke

Osuus kokonaisuudesta

Muut alueet

Vantaa 1469368 73 % 358086 18 % 175485

Helsinki 4179032 84 % 578298 12 % 242890

Espoo 1881351 67 % 590462 21 % 341836

Hyvinkää 90683 34 % 167332 62 % 12235

Järvenpää 384670 92 % 28371 7 % 6739

Kauniainen 100318 99 % 1050 1 % 0

Kerava 325231 98 % 7421 2 % 0

Kirkkonummi 227805 66 % 109494 32 % 7417

Mäntsälä 141059 68 % 34001 16 % 33150

Nurmijärvi 249045 60 % 133546 32 % 32584

Pornainen 5500 19 % 23180 81 % 0

Sipoo 67485 21 % 200615 64 % 46067

Tuusula 209829 34 % 300429 49 % 100719

Vihti 136720 45 % 84250 28 % 82427

Yhteensä koko seutu 9468097 72 % 2616536 20 % 1081550

Asuntotuotannon kohdentuminen MASU-vyöhykkeille

 SAVU I-vyöhyke

SAVU II-vyöhyke

SAVU III-vyöhyke

SAVU IV-vyöhyke

SAVU V-vyöhyke

SAVU VI-vyöhyke

SAVU VII-vyöhyke

SAVU vyöhykkeet yhteensä

 Kerrosala 2016-2025

Kerrosala 2016-2025

Kerrosala 2016-2025

Kerrosala 2016-2025

Kerrosala 2016-2025

Kerrosala 2016-2025

Kerrosala 2016-2025

Kerrosala 2016-2026

Vantaa 17569 729398 334991 455640 56168 10982 0 1604747

Helsinki 2911969 1040288 183148 556545 69239 13383 191 4774763

Espoo 726344 450387 629979 760775 162081 69322 14762 2813649

Hyvinkää 0 0 0 55467 19911 91448 69291 236117

Järvenpää 0 41546 79462 214297 77390 7085 0 419780

Kauniainen 19252 61108 0 0 0 0 0 80361

Kerava 67078 90536 16172 76278 65789 16799 0 332653

Kirkkonummi 0 0 77774 135199 70544 45219 15980 344716

Mäntsälä 0 0 0 0 106788 72622 28800 208210

Nurmijärvi 0 0 0 92196 275330 72844 0 440371

Pornainen 0 0 0 0 0 5500 23180 28680

Sipoo 0 0 0 64601 144622 37281 67662 314166

Tuusula 0 0 2052 209860 310545 88520 0 610978

Vihti 0 0 0 36950 101271 67911 97265 303397

Yhteensä koko seutu 3742212 2413264 1323577 2657808 1459679 598917 317131 12512587

30 % 19 % 11 % 21 % 12 % 5 % 3 % 100 %

Asuntotuotannon kohdentuminen SAVU 2025-vyöhykkeille

Asuntotuotannon ruudut 2016-2025 ja SAVU2025, hinnoittelun kanssa

Kiitos!

www.helsinginseutu.fi/MASU

21.04.23 17