HELSINGIN KAUPUNKI Kaupunkiympäristö Asuntotuotanto...HELSINGIN KAUPUNKI Kaupunkiympäristö...

HELSINGIN KAUPUNKI Kaupunkiympäristö Asuntotuotanto

Asiakirjan päivitys

LVIA-SUUNNITTELUOHJE Päivitys pvm Muutoksen sisältö Tekijä Hyväksyjä 30.6.2014 Viemäreiden paaluttaminen ja painumisen kielto lisätty. ML IK 15.10.2014 Tarkennettu kohtaan 2.3. pattereiden mitoituslämpötilat

Tarkennettu kohtaan 7.2 osastoivien rakenteiden läpiviennit ja poistettu eristykset kohdasta 3.2 Muutettu kohtaan 3.3. talosaunojen hanatyypit Tarkennettu kohtaan 4 pienten LTO-koneiden vaatimuksia

ML IK

22.12.2015 Päivitetty kohdat 1.1. luovutusdokumentit, 1.4 huoneistokoh-taiset vesimittarit, päävesimittarit, 1.6 huonelämpötilojen sää-dettävyys, 1.7 E-lukutavoite, 2.1 mitoituslämpötilat, ilman-poistin, 2.2 tarkastusluukut, putkimateriaali, 2.3 käsipyörät ja ilkivaltasuojat, lattialämmitykset, 3.2 tarkastusluukut, hormien sijoitus, 3.4 pohjakulmat, 3.5 hulevesisuunnitelma, 4.2 puh-tausluokka, 4.3 ohjaukset, hälytykset, 4.4 käyttöön jäävät ka-navat, 5.2 vesisumusprinkleri, 7.1 läpiviennit, 7.3 pellitykset, 8. varaukset

ML

9.11.2016 1.4 väyläpohjaiset vesimittarit, 1.8 tarkastusluukkuvaatimuk-set, 6.1 täydennetty automaatiopisteitä. Lisäksi muita tarken-nuksia mm. käytettäviin materiaaleihin, hormien sijoitteluun. Lisätty liite1: Talotekniikan käyttöliittymä ja liite 2: Hekan koh-teissa käytettävät järjestelmätoimittajat.

ML

1.8.2017 Sisäilmastoluokituksen 2017, YM:n asetusten sisäilmasta ja ilmanvaihdosta, uuden rakennuksen energiatehokkuudesta sekä vesi- ja viemärilaitteista aiheuttamat muutokset.1.1.do-kumentointivaatimukset. 1.8 huolto- ja tarkastusluukkujen koko. Sekä muita pieniä tarkennuksia.

ML

29.3.2018 Uusien asetusten ja oppaiden aiheuttamat muutokset ja tar-kennukset. Merkittävimmät kohdissa:1.6, 1.8, 3.4, 4.1

ML

HELSINGIN KAUPUNKI 1 (36) Kaupunkiympäristö - Asuntotuotanto

LVIA-SUUNNITTELUOHJE 29.3.2018

Postiosoite: PL 58226, 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Käyntiosoite: Elimäenkatu 15, 00510 Helsinki

[email protected] +358 9 310 1672

www.att.hel.fi y-tunnus: 0201256-6

LVIA-SUUNNITTELUOHJE

29.3.2018

Minna Launiainen






SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ ..................................................................................................................................... 4

1.1. Tulosteet ............................................................................................................................... 4 1.2. Varaukset laajennuksiin ....................................................................................................... 4 1.3. Käytettävät tuotteet .............................................................................................................. 5 1.4. Kulutusmittaukset ................................................................................................................ 5 1.5. Urakkarajat ........................................................................................................................... 5 1.6. Sisäilmasto ........................................................................................................................... 5 1.7. Energiatalous ........................................................................................................................ 7 1.8. Käyttö ja huolto .................................................................................................................... 7 1.9. Kuntotutkimukset peruskorjauskohteissa ............................................................................ 8

2. LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT ................................................................................................... 9 2.1. Lämmöntuotanto .................................................................................................................. 9 2.2. Lämmönjakelu ................................................................................................................... 10 2.3. Lämmönluovutus ............................................................................................................... 11

3. VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT .................................................................................... 12 3.1. Vedenhankinta ................................................................................................................... 12 3.2. Vesijohtoverkostot ............................................................................................................. 13 3.3. Vesi- ja viemärikalusteet .................................................................................................... 14 3.4. Viemäriverkostot ................................................................................................................ 16 3.5. Sadevesiverkostot............................................................................................................... 17

4. ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄT .......................................................................................... 19 4.1. Ilmavirtojen mitoitus .......................................................................................................... 19 4.2. Ilmanvaihtojärjestelmät ...................................................................................................... 19 4.3. Ilmanvaihtokoneet .............................................................................................................. 21 4.4. Kanavistot .......................................................................................................................... 22 4.5. Pääte-elimet ........................................................................................................................ 23 4.6. Väestönsuojalaitteet ........................................................................................................... 24 4.7. Hissit .................................................................................................................................. 24 4.8. Ryömintätila ....................................................................................................................... 24

5. VESISAMMUTUSJÄRJESTELMÄT....................................................................................... 25 5.1. Palopostit ............................................................................................................................ 25 5.2. Automaattiset vesisammutusjärjestelmät ........................................................................... 25

6. RAKENNUSAUTOMAATIO ................................................................................................... 25 6.1. Rakennusautomaatiojärjestelmät ....................................................................................... 25

7. ERISTYS JA LÄPIVIENNIT .................................................................................................... 27 7.1. Yleistä ................................................................................................................................ 27 7.2. Lämmitys-, vesi- ja viemärilaitteiden eristykset ................................................................ 27 7.3. Ilmanvaihtolaitteiden eristys .............................................................................................. 27

8. JÄÄHDYTYSLAITTEET ......................................................................................................... 27 9. KAASU ...................................................................................................................................... 27 1. Yleistä .......................................................................................................................................... 1 2. Lämmitys ..................................................................................................................................... 1 3. Vesijohdot ja viemärit .................................................................................................................. 2






4. Ilmanvaihto .................................................................................................................................. 3 5. Talosaunat ja -pesulat................................................................................................................... 4 6. Sähköjärjestelmät ......................................................................................................................... 5 7. Paloturvallisuusjärjestelmät ......................................................................................................... 5 8. Kulutusmittaukset ........................................................................................................................ 6

Liitteet 1) Talotekniikan käyttöliittymä 2) Hekan kohteissa käytettävät rakennusautomaation järjestelmätoimittajat






LVIA-TEKNISET TYÖT

1. YLEISTÄ Suunnittelussa tulee noudattaa: − Rakentamismääräyskokoelman asetuksia − Talotekniikka-RYL 2002 ohjeita − paikallisen viranomaisen ohjeita (mm. rakennusvalvontavirasto, vesilaitos,

energialaitos, pelastuslaitos)

Taustaltaan keltaiseksi värjätyt kohdat koskevat peruskorjauskohteita.

1.1. Tulosteet Suunnittelu tehdään pääsääntöisesti mallintamalla. Suunnitelmat laaditaan CAD-muotoon (.dwg), työselostus ja muu A4-materiaali MS Office-muotoon (.doc .xls).

Suunnittelija kerää LVIA-loppudokumentaation (.ifc .dwg .doc .xls .pdf). Ai-neisto luovutetaan ennen vastaanottoa yhtiön edustajalle Asuntotuotannolle tallennettuna projektipankkiin (Sokopro). Lisäksi suunnittelija tallentaa tarvitta-vat tiedot ja dokumentit suoraan tilaajan sähköiseen huoltokirjajärjestelmään (FimX). Suunnitelmien tulee kaikissa vaiheissa täyttää viranomaisten vaatimukset. Suunnitelmien tulee sisältää mitoitetut laitesijoittelupiirustukset märkätiloista. Piirustukset laaditaan arkkitehdin laatimille pohjille, joissa esitetään kunkin sei-nän, lattian ja katon projektiot. Leikkauspiirustuksissa esitetään koko talotekniikka siten, että siitä selviää asennusten todellinen tilantarve.

Peruskorjauskohteissa esitetään suunnitelmissa myös nykyiset käyttöön jää-vät verkostot laitteineen ja varusteineen (esim. ohuella viivalla) ja tekniset tie-dot sulkumerkinnöin varustettuna (tai muulla erottuvalla tavalla). Purettavat verkostot, laitteet ja varusteet esitetään urakka-laskentaa varten erillisissä pii-rustuksissa (esim. alkuperäiset suunnitelmat).

1.2. Varaukset laajennuksiin Laajennuksiin ei pääsääntöisesti varauduta.






1.3. Käytettävät tuotteet Niiden tuotteiden, joilla on voimassa oleva harmonisoitu tuotestandardi, tulee olla CE-merkittyjä. Muiden LVI-tuotteiden osalta suositaan tyyppihyväksyttyjä tuotteita. Suunnittelija on velvollinen tarkistamaan tuotteiden kelpoisuudet koko rakennushankkeen ajan.

1.4. Kulutusmittaukset Kaukolämmön mittauskeskus ja käyttöveden päävesimittarit (KV, LV) varuste-taan reaaliaikaisella näytöllä mittarin yhteydessä sekä kaukoluentamahdolli-suudella. Käyttövesimittarit liitetään keskitettyyn rakennusautomaatiojärjestel-mään. Vesimittareiden tulee olla sellaisia, että mahdollistavat käytännön vuo-donvalvonnan; mittarit ovat ensisijaisesti väyläpohjaisia. Hekan kohteissa myös HSY:n päävesimittari on väyläpohjainen ultraäänimittari. Muissa kuin Hekan kohteissa HSY:n päävesimittarit ovat pulssimittareita, yksi pulssi = 10 litraa. Käyttövesiverkosto varustetaan huoneistokohtaisella vedenmittausjärjestel-mällä, joka on varustettu huoneistokohtaisella näytöllä. Näytöt sijoitetaan etei-sen seinälle esimerkiksi kylpyhuoneen oven pieleen samaan linjaan valaisin-kytkimien kanssa. Huoneistokohtaiset mittarit asennetaan asuinhuoneistojen lisäksi ainakin liiketiloihin, kerhohuoneisiin, talosaunoihin ja talopesuloihin. Etäluettava mittaustietojen keruuyksikkö sijoitetaan lämmönjakohuoneeseen. Järjestelmän toimittaja tulee valita suunnitteluvaiheessa ja hyväksyttää tilaa-jalla.

Kaikki vesimittarit, myös huoneistokohtaiset, varustetaan sulkuventtiileillä mit-tarin molemmin puolin. Päävesimittari (HSY) vaihdetaan Hekan peruskorjauskohteissa väyläpoh-jaiseksi ultraäänimittariksi ja liitetään rakennusautomaatiojärjestelmään.

1.5. Urakkarajat Urakkarajat ja vaiheistus merkitään yksiselitteisesti esim. nuoliviivoin ja tek-stein suunnitelmiin. Peruskorjauskohteissa suunnittelijan tehtävänä on selvittää erityisen tarkasti liittymät nykyisiin verkostoihin (liitoskohtien kunto, koko ja materiaalit). Suun-nitelmiin merkitään myös nykyisen verkoston koko ja materiaali.

1.6. Sisäilmasto Rakennus on suunniteltava ja rakennettava kokonaisuutena siten, että oleske-luvyöhykkeellä saavutetaan kaikissa tavanomaisissa sääoloissa ja käyttötilan-teissa terveellinen, turvallinen ja viihtyisä sisäilmasto.






Sisäilmassa ei saa esiintyä terveydelle haitallisessa määrin hiukkasmaisia epäpuhtauksia, fysikaalisia, kemiallisia tai mikrobiologisiatekijöitä eikä viihtyi-syyttä jatkuvasti heikentäviä hajuja. Sisäilman kosteus ei saa aiheuttaa kosteusvaurioita, mikrobien kasvua tai muuta terveydellistä haittaa. Tilojen lämpötilojen suunnitteluarvot (talvi, lämmitystilanne) ja LVI-laitteiden suurin sallittu äänitaso LA,eq,T/LA,max. Asunnot Asuinhuoneet +21 °C 28/33 dB Keittiö +21 °C 33/38 dB Pesuhuone +22 °C 38/43 dB Yhteistilat Askartelu-, kerhohuone +20 °C 33/38 dB Pukuhuone +21 °C 33/38 dB Saunan löylyhuone +21 °C 33/38 dB Pesuhuone +22 °C 43/48 dB Porrashuone +17 °C 38/43 dB Varastotilat +17 °C 43/48 dB Kylmäkellari +5 °C 43/48 dB Pesutupa +21 °C 43/48 dB Kuivaushuone +22 °C 43/48 dB Rakennuksen ulkopuolella LA,eq,T <45 (dB). Ääniteknisiä suunnitteluohjeita on mm. LVI-kortistossa: LVI 30-10333 ja LVI 12-10327 ja LVI 20-10328. Asuinhuoneiden lämpötilan tulee talvikaudella olla huonekohtaisesti säädettä-vissä ±1°C. Termostaatit suunnitellaan rajoitetuiksi kaksi astetta tavoitelämpö-tilaa korkeampaan arvoon, esim. asuinhuoneissa rajoituslämpötila +23 °C. Ylilämpeneminen huoneistoissa on mahdollista kesäpäivinä. Suunnittelijan tu-lee tehdä energiaselvitykseen sisältyvänä YM:n asetuksen mukaisesti kesä-ajan huonelämpötilan lämpötilalaskenta ja osoittaa kesäajan huonelämpötilan vaatimuksenmukaisuus: huonelämpötila yli +27 °C maksimissaan 150 aste-tuntia ajalla ajalla 1.6.-31.8. Tästä on olemassa myös LVI-ohjekortti LVI 10-10527. Vaatimuksenmukaisuuden osoittaminen edellyttää dynaamista lasken-taa.






Ilman nopeus asuinhuoneissa oleskeluvyöhykkeellä korkeintaan 0,2 m/s, te-hostustilanteessa 0,25 m/s. Rakennuttajan teettämän pohjatutkimuksen yhteydessä mitataan radonpitoi-suus, jos alueella epäillään olevan radonia. Suunnitelmissa on huomioitava radonin poisto koneellisesti rakennuksen alta.

1.7. Energiatalous Uudisrakentamisessa E-luvun tavoitearvo määritetään hankesuunnitelmassa. Yleensä tavoitteena on asuinkerrostaloissa 80 kWhE/m2 ja rivitaloissa 95 kWhE/m2. Peruskorjauskohteissa selvitetään kohteen nykyinen energiatehokkuusluokka ja E-luku sekä asetetaan tavoitteet korjausten jälkeiselle energiatehokkuusluo-kalle ja E-luvulle. Yleensä peruskorjauksessa tavoitteena on saavuttaa vähin-tään luokka C tai 15% parannus E-luvussa. LVI-suunnittelija tekee em. selvi-tykset ja asettaa tavoitteet yhdessä tilaajan kanssa. LVI-suunnittelija suorittaa kohteen energiataloudelliset laskelmat ja laatii ener-giaselvityksen. Sekä suunnitteluvaiheen että vastaanottovaiheen energiaselvi-tykset tallennetaan rakennuttajan projektipankkiin ja niistä toimitetaan aina myös kopio ATT:n LVI-suunnittelupäällikölle. Kiinteistöt liitetään kaukolämpöön, ellei käytetä pelkästään uusiutuvia energia-tuotantomuotoja, joista päätetään hankekohtaisesti. Lämmitys toteutetaan ve-sikeskuslämmityksenä. Ilmanvaihtojärjestelmät suunnitellaan pääsääntöisesti keskitettyinä ratkaisuina ja varustetaan tehokkaalla lämmön talteenotolla. Sekä uudis- että peruskorjauskohteet varustetaan keskitetyllä rakennusauto-maatiolla, jolla ohjataan taloteknisiä laitteita tarpeen mukaisesti. Koneellisen tulo- ja poistoilmajärjestelmän ominaissähköteho saa olla enin-tään 1,8 kW/m3/s. Koneellisen poistoilmajärjestelmän ominaissähköteho saa olla enintään 0,9 kW/m3/s, ellei hankesuunnitelmassa muuta mainita. Ilman-vaihtojärjestelmän sähkönkulutus mitataan alamittauksin. Väyläpohjaiset mit-tarit liitetään rakennusautomaatiojärjestelmään. Ilmanvaihtojärjestelmän vuo-sihyötysuhde tulee olla vähintään 65% ellei hankesuunnitelmassa muuta mai-nita.

1.8. Käyttö ja huolto Putkien ja laitteiden tulee olla helposti huollettavissa, tarkastettavissa ja kor-jattavissa. Erityisesti asukkaiden käytettäväksi tarkoitettujen laitteiden ja va-rusteiden tulee olla helppokäyttöisiä.






Huollettavat, säädettävät ja tarkkailtavat laitteet sijoitetaan paikkoihin, joissa niitä voi helposti käsitellä. Huollettavia laitteita ei saa sijoittaa, huoneistokoh-taisia ilmanvaihtokoneita lukuun ottamatta, asuintiloihin, liiketiloihin tai esim. asukkaan käytössä olevaan verkkokomeroon. Peruskorjausten yhteydessä tällaisissa tiloissa sijaitsevat laitteet ja varusteet siirretään käytäville tmv. ylei-siin tiloihin. Kaikki tarvittavat tarkastus- ja huoltoluukut merkitään LVI-tasopiirustuksiin. Jo-kaisen huollettavan laitteen kohdalle suunnitellaan huoltoluukku. Lisäksi jokai-nen kotelo- ja alakatto-osuus, jossa kuljetetaan paineellisia putkia, varustetaan tarkastusluukulla. Huoltoluukkujen koko on minimissään 500 x 500 mm. Tark-kailuluukkuina (kun kotelossa tai alaslaskussa ei ole huollettavia laitteita) voi-daan käyttää 200 x 200 mm luukkua. Vesikaton läpivientien määrä pyritään minimoimaan ryhmittelemällä läpivien-tejä kokonaisuuksiksi mahdollisuuksien mukaan. Mikäli rakennukset ovat käytössä peruskorjauksen aikana, tulee suunnittelijan laatia suunnitelma työjärjestyksestä ja väliaikaiskytkennöistä siten, että jakelu-katkot ovat mahdollisimman lyhyet.

1.9. Kuntotutkimukset peruskorjauskohteissa Ennen peruskorjauskohteen suunnittelun aloittamista tilaaja teettää tarvittavat kuntoselvitykset kaikkien putkistojen, hormien ja laitteiden osalta. Puuttuvia ja tarkentavia selvityksiä voidaan teettää vielä hankesuunnitteluvaiheessa tai tut-kimusten voidaan tapauskohtaisesti järjestelmien iän perusteella todeta olevan kokonaan tarpeettomia. Lämpö-, vesi-, jäte- ja sadeviemäreiden sekä sala-ojien kunto tutkitaan Ympäristöministeriön LVV-kuntotutkimusopasta 2013 noudattaen pätevöityneiden kuntotutkijoiden toimesta. Uusittavien, erityisesti rakenteissa sijaitsevien, putkistojen tilantarve ja nykyis-ten rakenteiden purkutarpeet on kartoitettava huolella (korkeusasemat, väli-pohjien kerrokset, vapaa huonekorkeus jne.) Ilmanvaihtokanavien kuntotutkimus voidaan teettää esim. nuohoojalla. Kana-vien kunnon tutkimiseen käytetään videokuvausta. Mikäli tavoitteena on pai-novoimaisen ilmanvaihtojärjestelmän säilyttäminen (esim. suojelukohteet), teetetään myös hormikartoitus. Suunnittelija esittää kuntotutkimusten perusteella suosituksensa uusittavista putkistoista, kanavista ja laitteista rakennuttajan arvioitavaksi, ottaen huomi-oon nykyisten ja uusittavien järjestelmien käyttöikä.






2. LÄMMITYSJÄRJESTELMÄT

2.1. Lämmöntuotanto Rakennukset liitetään kaukolämpöverkkoon. Suunnittelussa on otettava huomioon Energiateollisuus ry:n K1/2013, Raken-nusten kaukolämmitys, määräykset ja ohjeet sekä lämmöntoimittajan vaati-mukset. Määräyksen mukaisia poikkeuslämpötiloja ei saa käyttää ilman riittä-viä perusteluja ja rakennuttajan lupaa. Suunnittelija tarkistaa lämmöntoimittajalta kaukolämpöverkon paine-eron vaih-telun. Tarvittaessa lämmönjakokeskus varustetaan määräyksen K1/2013 mu-kaisesti paine-erosäätimellä. Lämmönjakokeskus Lämmönjakokeskuksena käytetään tehdasvalmista lämmönjakopakettia. Toiminnaltaan erilaisille verkostoille suunnitellaan omat lämmönsiirtimet, esim. patteriverkosto, lattialämmitysverkosto, märkätilojen lattialämmitysverkosto, il-manvaihdon lämmitysverkosto. Suljetut piirit varustetaan aktiivisella ilmanpoistimella. Ilmanpoistin voi olla yh-teinen kaikille verkostoille, jolloin kukin verkosto varustetaan tarkoitukseen so-pivin pikaliittimin. Pumput Pumppu sijoitetaan verkoston paluupuolelle. Pumppuina käytetään portaattomasti säädettäviä energiatehokkuusluokan A laitteita. Pumpun ominaiskäyrä valitaan mahdollisimman loivaksi. Kokonais-hyötysuhteen tulee olla maksimivirtaamalla vähintään 60%. Peruskorjauskohteissa pumpun toimintapiste tarkistetaan lämpöhäviöiden ja virtausvastusten perusteella ja pumppu uusitaan tarvittaessa. Paisunta- ja varolaitteet Paisuntajärjestelmä on suljettu, varustettuna kiinteällä kumikalvolla. Paisun-nan alainen verkosto varustetaan määräysten mukaisilla varolaitteilla. Käyte-tään kahta varoventtiiliä ja vedenpoisto ohjataan hallitusti lattiakaivolle saakka. Tarvittaessa ja ainakin yli 8-kerroksisissa rakennuksissa käytetään paisunta-automaattia.

Paisunta-astian asennus on suunniteltava niin, että se on helppo huoltaa.






2.2. Lämmönjakelu Paineelliset putket (mm. vesi- ja lämpöjohdot) on asennettava siten, että mah-dollinen vuoto tulee näkyviin (vuodonilmaisimet). Koteloihin ja alaslaskuihin suunnitellaan huollettavien ja tarkkailtavien putkien, laitteiden, varusteiden ja liitosten kohdalle ilman työkaluja avattavat tarkastusluukut. Rakennus lämmitetään yleensä vesikiertoisella patterilämmityksellä. Verkosto suunnitellaan kaksiputkijärjestelmäksi. Putkien materiaali on yleensä teräs. Sinkittyä teräsputkea ei saa käyttää. Lämmitysverkoston osien sijoitusta kyl-mälaitteiden välittömään läheisyyteen tulee välttää. Märkätilojen lattialämmitykselle rakennetaan oma, erillinen kiertopiiri lämmön-siirtimineen ja muine varusteineen. Peruskorjauskohteissa rakenteiden sisään asennetut putkiosuudet uusitaan aina. Uudet putket tehdään pinta-asennuksena. Ulkopuoliset putket suunnitellaan tehdasvalmiista putkielementeistä. Pai-nuvilla piha-alueilla on perusteltua käyttää muoviputkin varustettuja 2-putkiele-menttejä. Kaikkien osien tulee olla tehdasvalmisteisia. Maan alle jääviä haa-roituksia tulee välttää. Mikäli haaroituksia kuitenkin jää maan alle, ne tehdään saman valmistajan tehdasvalmisteisilla haaroituskappaleilla tai umpikaivoilla kuin putketkin. Haaroituskaivoihin ei suunnitella maan päällistä kansistoa. Eristyselementtien korkeusasemat merkitään asemapiirustukseen. LVI-suunnittelijan tulee huolehtia omalta osaltaan rakennesuunnittelijan kanssa, että putkielementit varustetaan salaojituksella, mikäli elementtivalmistaja niin ohjeistaa.

Verkostojen ilmanpoisto on suunniteltava huolella. Rakennuksen sisällä kaikki kannakkeet tehdään kuumasinkityistä osista. Ra-kennuksen ulkopuolella ja kylmissä tiloissa (mm. pohjalaatan alla, vesikatolla) kannakkeiden materiaalina on haponkestävä teräs. Verkostot jaetaan linjakohtaisten säätöventtiilien avulla helposti säädettäviin vyöhykkeisiin. Sulkuventtiileinä käytetään palloventtiilejä. Säätöventtiileinä käytetään mittausyhtein varustettuja kertasäätöventtiilejä. Suunnittelija laskee verkostojen virtaukset linjakohtaisesti. Virtausten tulee pe-rustua lämpöhäviölaskelmiin.






Peruskorjauskohteissa laskelmissa tulee huomioida parannettavat rakenteet (ikkunat, yläpohjan eristeet ym.) ja mahdolliset muutokset ilmanvaihtojärjestel-mässä. Verkostojen tasapainotus suunnitellaan Motivan ohjeiden mukaan ja säätö-työstä laaditaan yksiselitteinen ohje LVI-työselostukseen. Linjat numeroidaan. Suunnitelmissa esitetään linjasäätöventtiilien tunnus (nro), esisäätö- ja kv-ar-vot, virtaama ja painehäviö. Virtaamat ilmoitetaan yksikössä dm3/h. Nousulinjat merkitään linjatunnuksilla esim. LP1, LP2, LP3 jne. Lisäksi merki-tään ylös/alas jatkuva nousulinja kokomerkinnällä esim. ”LP25 ylös”.

2.3. Lämmönluovutus

Patterit Pattereiden mitoituslämpötiloina käytetään ensisijaisesti K1/2013 alkuperäisiä suosituslämpötiloja: uudiskohteet 45/30°C. Käytetään ainoastaan valmiiksi pintakäsiteltyjä pattereita. Piirustuksiin merki-tään patterityypin ja koon lisäksi patterilla katettava lämmitysteho. Ulkoseinillä sekä tarvittaessa myös alimmassa ja ylimmässä kerroksessa si-jaitsevat WC:t ja vaatehuoneet varustetaan lämmitysverkostoon liitettävällä patterilla. Kylpyhuoneet ja talosaunojen pesu- ja löylyhuoneet Asuntojen ja talosaunojen pesu- ja löylyhuoneet varustetaan vesikiertoisella lattialämmityksellä. Lattialämmityksen tulee toimia myös kesäaikaan. Kiertopii-rien tulee olla säädettävissä ja piirikohtaisten virtaamien mitattavissa. Asunto-jen lattialämmityspiirit varustetaan kertasäätöventtiilin lisäksi paluuveden läm-pötilan rajoittimella. Lattialämmitys Lattialämmityksen käyttämisestä koko rakennuksessa päätetään hankesuun-nitteluvaiheessa ja se kirjataan hankesuunnitelman taloteknisiin tavoitteisiin. Lattialämmityksen yhteydessä käytetään tehdasvalmisteisia jakotukkeja sääti-mineen. Esisäätöarvot merkitään kuten pattereilla. Jakotukit sijoitetaan hel-posti huollettaviin paikkoihin tehdasvalmisteisiin jakotukkikaappeihin. Jakotuk-kikaapin oven tulee avautua kuivaan tilaan.

Lattialämmityspiirien huonesäätimet suunnitellaan rajoituksella varustetuiksi. Rajoituslämpötila on kaksi astetta korkeampi kuin kyseisen tilan tavoitelämpö-tila, esimerkiksi asuinhuoneissa rajoituslämpötila on +23 °C.






Patteriventtiilit Pattereissa tulee käyttää patterikohtaisia sulku- ja kertasäätöventtiilejä. Patte-rit varustetaan kromatulla ilmaruuvilla. Kaikki patterit varustetaan esisäädettävillä termostaattisilla patteriventtiileillä (piirustusmerkintä TV) lukuun ottamatta tuulikaappeja ja/tai porrashuoneen ulko-oven vierustaa, joissa käytetään metallisia, lukittavia käsipyöriä (piirus-tusmerkintä V). Perustelluista syistä suunnittelija voi esittää käsipyöriä mui-hinkin tiloihin. Porrashuoneiden termostaattisissa patteriventtiileissä käytetään ilkivaltasuojia. Termostaattien irtoantureiden käytöstä on sovittava erikseen tilaajan kanssa. Piirustuksiin merkitään patteriventtiilien tyyppi (TV/V), koko, esisäätö- ja kv-arvo. Peruskorjauskohteissa vanha patteriverkosto pyritään säilyttämään. Lämmi-tyskauden ulkopuolinen lämmitys tulee varmistaa kohteeseen sopivalla vesi-kiertoisella järjestelmällä. Sähkölattialämmityksiä ei käytetä.

Siivoushuoneet Siivoushuone varustetaan lattialämmitysverkostoon tai lämpimään käyttöve-siverkostoon (vain peruskorjauskohteet) kytketyllä kuivauspatterilla.

3. VESI- JA VIEMÄRIJÄRJESTELMÄT

3.1. Vedenhankinta Rakennus liitetään HSY:n vesi- ja viemäriverkostoihin. Tontilta kerätyt hulevedet pyritään imeyttämään maaperään. Mikäli tämä ei ole mahdollista, hulevedet johdetaan avo-ojaan tai vesistöön. Toissijainen vaihto-ehto on hulevesien johtaminen yleiseen hulevesiviemäriin kiinteistöllä tapah-tuvan viivytyksen jälkeen. Suunnittelija tarkistaa tonttivesijohdon painetason vesilaitokselta. Rakennus varustetaan paineenkorotuksella tarpeen mukaan. Runkovesijoh-toon heti vesimittarin (tai paineenkorotuksen) jälkeen asennetaan vakiopai-neventtiili ja painemittaus. Epäedullisimpiin kohtiin verkostoa asennetaan seu-rantaa varten tarpeellinen määrä painemittauksia, jotka liitetään keskitettyyn valvontajärjestelmään. Mittausten avulla verkostopaine asetellaan sopivaksi vakiopaineventtiilillä.






Korkeat rakennukset jaetaan korkeusvyöhykkeisiin, jotta paine saadaan sopi-vaksi koko rakennuksessa. Tarvittaessa alempiin kerroksiin suunnitellaan pai-neen alennus ja yläkerroksiin paineenkorotus.

3.2. Vesijohtoverkostot Käyttövesiputkistot rakennetaan vaihdettaviksi. Runkoputket asennetaan alim-man kerroksen kattoon ja nousujohdot avattaviin putkihormeihin. Hormit toteu-tetaan keskitettyinä esim. porrashuoneeseen. Hormit sijoitetaan niin, että ne rajoittuvat ääniteknisiltä ominaisuuksiltaan toisarvoiseen tilaan (WC, pesu-huone, vaatehuone). Huolto tapahtuu porrashuoneen puolelta. Paineelliset putket (mm. vesi- ja lämpöjohdot) on asennettava siten, että mah-dollinen vuoto tulee näkyviin (vuodonilmaisimet). Pystykuiluihin asennetaan vuodonilmaisimet kerroksittain. Keittiöiden tiskipöytien ja astianpesukoneva-rausten alle suunnitellaan vuodonilmaisu. Koteloihin ja alaslaskuihin suunnitellaan huollettavien ja tarkkailtavien putkien, laitteiden, varusteiden ja liitosten kohdalle ilman työkaluja avattavat tarkastus-luukut. Vesijohtojen materiaalina käytetään aina kuparia, ellei muuta erikseen sovita. Asuntojen pesu- ja kylpyhuoneissa pinta-asennettavat putket ovat kromattuja kupariputkia. Keittiöiden kytkentäjohdoissa voidaan tarvittaessa käyttää muo-viputkea suojaputkeen asennettuna. Asunnoissa on mahdollista käyttää rakennuttajan luvalla tyyppihyväksyttyä muoviputkea suojaputkeen asennettuna. Tällöin käytetään tehdasvalmisteisia jakotukkeja, jotka sijoitetaan helposti luokse päästäviin paikkoihin. Jakotukki-kaapit ovat tehdasvalmisteisia. Jakotukkikaappi ei saa rikkoa vedeneristystä. Jakotukkikaapin ovi voi avautua kuivaan tilaan. Muoviputkien suojaputkien mutkat suunnitellaan loiviksi, jotta vesijohdot ovat vaihdettavissa. Minimitaivutussäteet esitetään suunnitelmissa. Vesijohtoverkosto varustetaan lämpimän veden kiertojohdolla. Lämmin käyt-tövesiverkosto suunnitellaan ja mitoitetaan siten, että lämpimän veden odotus-aika ei ylitä asunnon vesikalusteilla 10 sekuntia ja muillakin vesipisteillä odo-tusaika täyttää YM:n vesi- ja viemärilaitteita koskevan asetuksen vaatimuksen (noin 20 sekuntia). Kiertojohdon tasapainotus suunnitellaan kuten lämpöjohto-jen. Verkosto jaetaan sulkuventtiileillä selkeisiin kokonaisuuksiin. Rakennukset, huoneistot ja nousulinjat varustetaan omilla sulkuventtiileillä. Sulut asennetaan






lisäksi jakojohtoon asennetun laitteen molemmin puolin ja kytkentäjohtoon en-nen laitetta tai kalustetta. Venttiileinä käytetään palloventtiilejä. Kiertojohdon linjakohtaiset virtaamat ja linjasäätöventtiilien kv- ja esisäätöarvot merkitään suunnitelmiin. Peruskorjauskohteissa nykyisen verkoston virtaamat tarkistetaan ja tarvitta-essa uusitaan / lisätään linjasäätöventtiilit. Kiertojohto säädetään kuten lämmi-tysverkosto. Epäedullisin haara varustetaan paineenmittausyhteellä, jolta viedään mittaus-tieto keskitettyyn rakennusautomaatiojärjestelmään. Yleensä mittaus toteute-taan sijoittamalla yksi anturi per rakennus ilmanvaihtokonehuoneeseen. Pai-nemittausta ei sijoiteta asunnon sisäpuolelle. Nousulinjat merkitään linjatunnuksilla esim. V1, V2, V3 jne. Lisäksi merkitään ylös/alas jatkuva nousulinja kokomerkinnällä ja virtaamalla esim. ”KV18 (0,9) ylös”.

3.3. Vesi- ja viemärikalusteet Kalusteina käytetään tyyppihyväksyttyjä ja ääniryhmään 1 kuuluvia kalusteita. Vesikalusteiden maksimivirtaamat säädetään ennen vastaanottoa normivir-taamaan tai suunniteltuun ekovirtaamaan. Vesijohtokalusteet varustetaan kalustekohtaisilla suluilla. Pesualtaat tulee varustaa ylivirtauksen estävällä viemäröintiratkaisulla. Vesikalusteen juoksuputki tulee varustaa kääntörajoittimella, jos tilassa ei ole lattiakaivoa (esim. keittiöt). Lattiakaivojen paikat varmistetaan arkkitehdiltä ja kirjataan suunnittelukokouk-sessa. Lattiakaivoissa ei käytetä korokerenkaita. Huoneistokohtaiset saunat varustetaan kuivakaivolla. Kuivakaivoja suunniteltaessa tulee huomioida, että lattiakaivoon voi liittää enintään kaksi kuivakaivoa, jotka voivat sijaita enintään kolmen metrin etäisyydellä lattiakaivosta. WC-istuimet asennetaan vaakatasoon ja varustetaan kahdella huuhteluve-simäärällä. Piilojalallisia WC-istuimia ei suositella. Alapesusuihkua (yleensä pesuallashana) on pystyttävä käyttämään WC-istuimelta.

Vesipostit Vesipostit sijoitetaan tilaajan osoittamiin paikkoihin. Puutarhaletku (paineen






kestävä) suukappaleineen seinätelineellä (esim. lämmönjakohuone) tai letku-kärryssä. Huomioitava myös jätehuoneen pesumahdollisuus. Vesipostin kytkentäjohto varustetaan sulkuventtiilillä rakennuksen sisäpuolella (ilkivallan esto). Hekan kohteissa yksi vesiposti varustetaan 1,5 tuuman liitännällä pesuauton vesisäiliön täyttöä varten. Kylpy- ja suihkutilat Hekan ja Hason kohteissa asuntojen kylpyhuoneisiin asennetaan kaksi lattia-kaivoa, toinen pesualtaan alle (pesualtaan viemäröinti lattiakaivon kautta). Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää ns. nurkka- tai reunakaivoa. Myös erillisves-sat varustetaan lattiakaivolla. Kaikkien huoneistojen kylpy- tai suihkutiloihin asennetaan pyykinpesukonelii-tännät (vesijohto h=1200 ja viemäri h=700). Pyykinpesukoneliitännät sijoite-taan koneen sivulle, jotta kuivausrummulle jää tila pesukoneen yläpuolelle. Putkistoja ei asenneta suihkutilan jalkatilaan. Hajotukset pyritään tekemään ylhäällä ja kytkentäjohdot tuodaan pinta-asennuksina kalusteille yläkautta. Keittiöt ja keittokomerot Astianpesukonevaraus asennetaan kaikkiin huoneistoihin (vesijohto ja vie-märi). Astianpesupöydän vesilukko kahdelle tiskialtaalle tulppineen sekä ylivir-tausosineen, vesilukossa liitäntämahdollisuus astianpesukoneen viemäröintiä varten. Veden ylivuoto huomioitava suunnitelmissa. Jos altaassa ei ole ylivirtausauk-koa, varustetaan toinen allas ns. kuorisihdillä. Tiskialtaan viemäröintisarjana käytetään ns. tilaa säästävää mallia, jotta lajit-teluastiat (4 kpl) mahtuvat allaskaappiin. Talosauna Pesuhuoneessa suihkuhanoina käytetään verkkovirtaan kytkettyjä (ei paristo-käyttöisiä) elektronisia kosketusvapaita termostaattisia suihkuhanoja. Saunaosasto varustetaan erillisellä, juoksuputkellisella aputilahanalla, joka va-rustetaan takaisinimusuojalla ja pikaliittimellä osaston pesua varten. Letkun pi-tuus tarpeen mukaan ja letku säilytetään siivouskomerossa.

Talopesulat Talopesuloiden pesukoneille asennetaan yhteinen poistoputki, jonka mitoituk-sessa tulee huomioida mahdollinen koneiden yhtäaikainen käyttö. Pesukoneet






varustetaan sekä KV- että LV-liitoksella. Lämpöpumpputoimiset kuivausrum-mut varustetaan KV-liitoksella. Kuivaushuoneet Kuivaushuoneisiin asennetaan erikoisvesilukollinen lattiakaivo tai mahdolli-suuksien mukaan kuivakaivo. Kuivaushuone varustetaan ilmankuivaimella ja kattotuulettimella. Siivoushuoneet Siivoushuone varustetaan kaatoaltaalla ja lattialämmitys- tai lämpimään käyt-tövesiverkostoon (vain peruskorjauskohteet) kytketyllä kuivauspatterilla. Pat-terin tulee lämmetä myös lämmityskauden ulkopuolella. Kaatoaltaan vesiluk-kona käytetään kiinteän aineen kerääjänä toimivaa sakanerotinta.

3.4. Viemäriverkostot LVI-suunnittelijan tulee ottaa huomioon pohjatutkimuksessa esitetty maan pit-käaikaispainuma. LVI-suunnitelmissa tulee esittää, miten tämän painuman vai-kutukset on huomioitu viemäreiden perustamisessa. Esim. jos rakennus paa-lutetaan, myös kaivot ja runkolinjat tulee paaluttaa. Jos tehdään viiksikaivoja, kaivojen korkoasemissa on otettava huomioon pohjatutkimuksissa mainittu pit-käaikaispainuma. Viemäreissä ei saa olla painumia vastaanottovaiheessa. Suunnittelijoiden tulee yhteistyössä määritellä korkotasot siten, että jäte- ja sa-devesiä ei jouduta tarpeettomasti pumppaamaan. Mikäli joudutaan pumppaa-maan, kaikki pumppaamot suunnitellaan tuplapumppaamoiksi. Jätevesipum-puiksi valitaan ns. repijäpumput. Esirakennetuilla alueilla tulee huomioida pe-rusvesien epäpuhtaudet pumppua valittaessa. Peruskorjauksissa padotuskorkeuden alapuolella sijaitseva yksittäinen viemä-ripiste voidaan pumppauksen sijasta varustaa padotusventtiilillä lukuun otta-matta WC-vesiä. Mikäli viemäreitä sijoitetaan saastuneeseen maaperään, käytetään öljynkes-täviä tiivisteitä. Päällekkäisten eri huoneistojen viemärihajotukset suunnitellaan aina ko. huo-neiston puolelle, välipohjaan tai välipohjan päälle valuun. Mikäli peruskorjauksessa viemärihajotukset joudutaan viemään alemman ker-roksen kattoon, tulee erityistä huomiota kiinnittää viemäreiden äänitekniseen suunnitteluun.

Viemärit tehdään muoviviemäreistä. Tarvittaessa käytetään myös ruostumat-tomasta ja haponkestävästä teräksestä valmistettuja viemäreitä, mutta ei va-lurautaviemäreitä. Tasakatolle asennettavat sadevesiviemärit tehdään muovi-






tai kupariputkesta. Mahdolliset rasvaviemärit tehdään soveltuvin osin muovista ja / tai haponkestävästä teräksestä. Pystyviemäri ja pystyviemärin pohjakulma ovat yleensä ongelmakohtia, jonka vuoksi ne on suunniteltava huolella. Pystykokoojaviemärin muutos vaaka-viemäriksi kolmella 30° mutkakappaleella. Pohjakulmien äänenvaimennuk-sena käytetään 1000 mm betonointia. Pohjaviemärit asennetaan yleensä 1200 mm korkeaan ryömintätilaan. Mikäli poikkeustapauksessa pohjaviemäri asennetaan maanvaraisen (kantavan) laa-tan alle, on se johdettava mahdollisimman lyhyenä ulos rakennuksesta. Esi-merkiksi rivitalon jokaisen asunnon kokoojaviemäri johdetaan erikseen raken-nuksen ulkopuolella olevaan runkoviemäriin ja kukin asunto varustetaan omalla vesikatolle johdetulla tuuletusviemärillä.

Kantavan alapohjien alle sijoitettujen viemärien kannakoinnista tulee määrittää yksityiskohtaiset kannakointiohjeet. Kannakkeiden materiaali haponkestävä teräs. Viemärien tuuletusputket eristetään ullakkotilassa ja varustetaan vesikaton yläpuolisilta osiltaan lämpösuojavaipalla jäätymisen estämiseksi. Muuten tuu-letusviemäri äänieristetään kuten pystykokoojaviemäri. Viemärien alipai-neventtiileitä on vältettävä. Jätevesiviemäreiden puhdistusaukot suunnitellaan YM:n asetukseen liittyvän Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot-oppaan mukaan. Piirustuksiin merkitään viemäreiden materiaali, koko ja sulkuihin normivirtaa-mien summa. Viemärimateriaalit tulee merkitä selkeästi suunnitelmiin erotta-malla piirustusmerkinnöin eri materiaalit toisistaan.

3.5. Sadevesiverkostot Kattokaivoja suunniteltava riittävä määrä ja oikeisiin paikkoihin (vähintään 1 kpl/porras lamellitalossa). Kaivoja oltava katolla vähintään 2 kpl/talo. Putkikoko min 75 mm. Kattokaivojen paikat määrittää rakennesuunnittelija ja ne kirjataan suunnittelukokouksessa. Kattokaivot ovat sähkölämmitteisiä, ulkotermostaattiohjattuja, sihdillä varustet-tuja, kartiomallisia, ruostumattomasta teräksestä tai kuparista valmistettuja. Kattokaivojen materiaalien tulee olla yhteensopivat sadevesiviemäriputkien materiaalien kanssa. Kaivojen ympärille asennetaan roskia estävät lisäsihdit. Sähkölämmitys ulotetaan kaivolta lämpimässä tilassa olevalle pystyviemärille saakka.






Harjakatot varustetaan räystäskouruilla ja sadevesikouruilla, jotka liitetään suoraan sadevesijärjestelmään mahdollisuuksien mukaan. Kourut ja syöksy-torvet varustetaan sähkösulatuksella. Terassien sadevesikaivot ovat haponkestävää terästä ja varustetaan sähkö-lämmityksellä, joka ulotetaan lämpimässä tilassa olevalle pystyviemärille saakka. Terassikaivon putkikoko DN100. Parvekkeiden sadevedet pyritään järjestämään vähintään 75 mm putkella sa-devesijärjestelmään ja tasakatot varustetaan ylimenoputkilla. Sadevedet parvekkeilta ja katoilta johdetaan pois rakennuksen seinustoilta rännikaivon kautta suoraan sadevesiviemäriin, ei maan kautta. Rakennuksen sisälle ei tehdä liitoksia sadevesiviemäriin. Maanpinnan alapuo-liset porraskuilut tulee viemäröidä rakennuksen ulkopuolella. Sadevesiverkoston puhdistettavuus on varmistettava myös rakennuksen si-sällä. Puhdistusaukot suunnitellaan kuten jätevesiviemäreiden. Hulevesien imeyttämis- ja viivyttämismahdollisuudet tontilla tulee selvittää yh-dessä geo- ja pihasuunnittelijan kanssa ja suunnitella mahdollisiksi todetut rat-kaisut. Ratkaisut esitetään suunnittelijoiden yhteistyönä laadittavassa huleve-sisuunnitelmassa. Kaivot Käytetään yleensä muovikaivoja ja kannen halkaisija ∅500 mm. Kaivot merkitään suunnitelmiin kaivon yksilöivällä tunnisteella. Kaikista kai-voista mitoitetut tarkepiirustukset ja kaivoluettelo luovutetaan yhtiölle. Kaivojen kannet mitoitettava seuraavasti: − nurmikoilla 25 tonnia − pihakäytävillä ja ajoliikenneväylillä 25 tonnia − raskaan liikenteen väylällä 40 tonnia

Sadevesikaivot varustetaan lietepesällä ja hiekankeräysaltaalla sekä jäätymis-suojalla. Huomioitava myös muutto- ja huoltoautojen kulkureitit sekä maanpin-nan mahdollinen painuminen (esim. teleskooppikaivot).

Rakennesuunnittelija tekee salaojista asennuksia vastaavat tarkepiirustukset.






Jäte- ja sadevesiviemärit videokuvataan huuhtelun jälkeen ennen kohteen val-mistumista. Suunnittelija tarkastaa kuvaukset ja antaa niistä lausunnon raken-nuttajalle. Viemäreissä ei sallita minkäänlaisia, ei edes vähäisiä, asennusvir-heitä, painumia, takalaskuja tms.

4. ILMANVAIHTOJÄRJESTELMÄT

4.1. Ilmavirtojen mitoitus Asuntojen makuuhuoneiden ilmanvaihto mitoitetaan YM:n asetuksen ja siihen liittyvän Sisäilmasto- ja ilmanvaihto-oppaan mukaisesti siten, että normaalin käyttötilanteen ulkoilmavirrat ovat suurimmassa tai ainoassa tai yli 11 m2 ma-kuuhuoneessa vähintään 12 dm3/s ja muissa makuuhuoneissa vähintään 8 dm3/s Olohuoneen ilmavirtaa voidaan pienentää ohjeen mukaisesta vaatimuk-sesta 0,35 dm3/s, m2, jos makuuhuoneen ilmavirta poistuu olohuoneen kautta. Olohuoneen tuloilmavirta pitää kuitenkin olla minimissään +8 dm3/s. Makuual-kovit varustetaan omalla tuloilmakanavalla. Asunnon muiden tilojen ilmavirrat mitoitetaan edellä mainitun oppaan ja siihen liittyvän ilmavirtojen mitoitusohjeen mukaisesti (ohje on ladattavissa YM:n si-vuilta). Asunnon poistoilmavirrat mitoitetaan 5 % tuloilmavirtoja suuremmiksi. Jos asunnon poistoilmavirtojen summa on yli 105 % tuloilmavirtojen sum-masta, lisätään asuinhuoneiden tuloilmavirtoja. Jos tuloilmavirrat ovat enem-män kuin 95 % poistoilmavirroista, kasvatetaan märkätilojen poistoilmavirtoja. Lisäksi tarkistetaan, että asunnon kokonaisulkoilmavirta on vähintään 0,35 dm3/s, m2 ja 18 dm3/s. Asuntojen ilmamääriä tulee olla mahdollisuus tehostaa 30% ja huoneistokoh-taisten koneiden tapauksessa myös pienentää 60%. Tämä on huomioitava il-manvaihtokoneiden valinnassa ja kanavien mitoituksessa. Muiden tilojen ilmamäärät mitoitetaan Sisäilmasto- ja ilmanvaihto-oppaan ja siihen liittyvän ilmamäärien mitoitusohjeen mukaisesti.

4.2. Ilmanvaihtojärjestelmät Ilmanvaihtojärjestelmät suunnitellaan Sisäilmastoluokituksen 2018 mukaiseen puhtausluokan P1 vaatimusten mukaan. Kanavissa käytettävien ilmanvaihto-tuotteiden (kanavat ja niiden osat, säätö- ja palopellit, äänenvaimentimet, suo-dattimet) tulee olla puhtausluokiteltuja. Ilmanvaihtoratkaisuna käytetään lämmön talteenotolla varustettua koneellista tulo- ja poistoilmanvaihtoa. Kerrostaloissa käytetään keskitettyä ja rivitaloissa huoneistokohtaista ratkaisua.

https://www.talotekniikkainfo.fi/sisailmasto-ja-ilmanvaihto-opas

http://www.ym.fi/fi-FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Lainsaadanto_ja_ohjeet/Rakentamismaarayskokoelma/Terveellisyys

http://www.ym.fi/fi-FI/Maankaytto_ja_rakentaminen/Lainsaadanto_ja_ohjeet/Rakentamismaarayskokoelma/Terveellisyys






Peruskorjauskohteiden ilmanvaihtoratkaisu sovitaan yhtiökohtaisesti hanke-suunnitteluvaiheessa elinkaarilaskelmien perusteella.

Ilmanvaihtolaitoksen hätäpysäytyskytkimen/-kytkimien sijainti tulee selvittää viranomaisten kanssa. Ilmanvaihtokoneiden ohjauksessa on huomioitava hä-täpysäytystoiminto. Suunnittelija selvittää rakennuksen palo-osastoinnin arkkitehdiltä ja ratkaisu kirjataan suunnittelukokouksessa. Palo-osastointi huomioidaan ilmanvaihto-järjestelmän suunnittelussa YM:n asetuksen rakennusten paloturvallisuudesta ja Ilmanvaihtolaitteistojen paloturvallisuusoppaan (2012/2018) mukaisesti. Suunnittelussa kiinnitetään erityisesti huomiota huollettavuuteen sekä asen-nusreitteihin. Keskitetty koneellinen tulo- ja poisto Keskitetyssä järjestelmässä koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto yhdistetään usean huoneiston osalta. Ilmanvaihtokone varustetaan LTO-laitteella ja vesi-kiertoisella lämmityspatterilla. Ilmanvaihtokoneen ohjaus tapahtuu keskitetysti automatiikan avulla. Keskitetyssä ratkaisussa asukkaalla on mahdollisuus tehostaa keittiön pois-toilmanvaihtoa liesikuvusta ja samalla tehostuu olohuoneen tuloilmavirta tai suurissa asunnoissa vaihtoehtoisesti pienenee kylpyhuoneen poistoilmavirta. Huoneistokohtainen tulo- ja poisto Huoneistokohtaisten LTO-koneiden sähköt otetaan kiinteistösähköstä. Ko-neen ohjaus toteutetaan huoneistokohtaisesti. Koneista liitetään keskitettyyn rakennusautomaatiojärjestelmään Liitteen 1 mukaiset tiedot. Huoneistokohtaisessa ratkaisussa asukas voi ohjata ilmanvaihdon tehoa liesikuvusta.

Yhteiskanavapoisto Peruskorjauskohteissa selvitetään mahdollisuudet siirtyä yhteiskanavapois-tosta keskitettyyn tulo- ja poistoilmanvaihtoon ja/tai lämmön talteenoton lisää-miseen. Mikäli yhteiskanavapoistojärjestelmä säilytetään, tulee varmistaa ka-navien tiiveys ja korvausilmareitit sekä ilmavirrat mitoittaa uudelleen nykymää-räyksiä vastaaviksi huoneistojen ilmatilavuuden mukaan. Lämmön talteenoton lisääminen poistoilmaan ja hyödyntäminen lämmityksessä tai lämpimän käyt-töveden tuotannossa selvitetään. Koneiden ohjaus tapahtuu keskitetysti auto-matiikan avulla, esim. vaihdellen käyttötilanteen ja tehostustilanteen kokonai-silmavirtojen välillä portaattomasti ulkolämpötilan mukaan.






Painovoimainen ilmanvaihto Mikäli peruskorjauskohteessa säilytetään painovoimainen ilmanvaihto, var-mistetaan ulkoilmareitit ja tulo- ja poistoilmapisteiden välinen korkeusero mi-toitetaan mahdollisimman suureksi. Mahdollisuuksien mukaan hormien ylä-päät varustetaan hormituulettimilla.

4.3. Ilmanvaihtokoneet Keskitetyissä järjestelmissä suositaan moduulikoneita, ns. pakettikoneita tulee välttää. Koneet liitetään keskitettyyn ohjausjärjestelmään. Talosauna, pesula, kerhotila ja liikehuoneistot varustetaan kukin omalla läm-mön talteenotolla varustetulla tulo- ja poistoilmakoneella. Kaikki ilmanvaihto-koneet liitetään keskitettyyn ohjausjärjestelmään. Liiketiloissa ja kerhotiloissa on tehostusmahdollisuus lisäaikakytkimellä. Pesulan ilmanvaihtosuunnitelmissa on huomioitava pesulalaitteiden vaikutuk-set ilmanvaihtojärjestelmään ja ilmamääriin. Mikäli pesulaan asennetaan ulos-puhalluksella varustettu kuivausrumpu, tulee sille suunnitella oma poistoilma-kanava (Ø160 tai Ø 200 mm koneen tyypistä ja koosta riippuen), joka viedään vesikatolle. Kuivausrummulle tuodaan oma raitisilmakanava. Rummun tulo- ja poistoilma johdetaan rummun läheisyyteen asennettavaan lämmön talteenot-tolaitteeseen. Ilmanvaihtokoneet ja kanavat tarpeen mukaan varustetaan äänenvaimenti-milla. Kaikkiin asuntokohtaisiin tulo- ja poistoilmakanaviin asennetaan äänen-vaimennin. Huoneistokohtaisten koneiden tapauksessa äänenvaimentimet ovat 1000 mm pitkiä. Äänenvaimentimen tulee olla puhdistettavissa tai irrotet-tavissa puhdistuksen ajaksi. Äänenvaimentimille määritetään vaimennusarvot kaistoittain. Ilmanvaihtokoneet varustetaan vähintään F7-luokan ulkoilmasuodattimilla. Keskustan vilkasliikenteisillä alueilla käytetään tarvittaessa F8-luokan suodat-timia (vanhat määritelmät). Uuden standardin SFS 16890 mukainen tuloilman suodatusluokka sisäilmaluokassa S2 on ePM1, 55 %. Vilkasliikenteisen alu-een suodatusluokka määritetään tehokkaammaksi. Käytettävien suodattimien tulee täyttää ilmanvaihtotuotteiden puhtausluokan M1 vaatimukset.

Huoneistokohtaisena ilmanvaihtokoneena käytetään tehdasvalmista LTO-laitetta. LTO-laite sijoitetaan lattiakaivolliseen tilaan ja kondenssivesi on joh-dettava vesilukon kautta viemäriin. Huippuimurit varustetaan äänenvaimentimella. Puhaltimen tulee olla saranoin kipattavaa mallia. Kaikki erillispuhaltimet liitetään keskistettyyn ohjausjärjestel-mään.






Puhaltimet tulee varustaa huoltokytkimin sekä ryhmäkeskuksiin sijoitettavin käsikytkimin merkkilamppuineen ja merkkikilpineen. Puhaltimien tulee olla por-taattomasti säädettäviä EC-moottorilla varustettuja puhaltimia. Keskitettyyn ohjausjärjestelmään liitettyjä koneita ohjataan tiloihin ja/tai kana-viin sijoitettavien lämpötila-, kosteus- ja hiilidioksidiantureiden mittaustulosten perusteella. Koneita tulee olla mahdollisuus ohjata myös kalenterin, kellon ja ulkolämpötilan mukaan. Asuntojen ilmanvaihtokoneissa tulee olla vähintään 3 tehoporrasta: minimi-teho, normaalikäyttö ja tehostettu. Minimiteholla ilmamäärät ovat asetuksen ja ohjeen mukaista minimitasoa, normaalikäytöllä ilmamäärät ovat suunnitteluar-vojen mukaiset (kohdan 4.1 mukaan). Tehostettu ilmamäärä vakioilmavirtai-sessa järjestelmässä +30 % normaalikäyttöön verrattuna. Kun ilmamäärä on huoneistokohtaisesti tehostettavissa + 30 %, voidaan ilmanvaihtokoneen mak-simi-ilmavirta mitoittaa Sisäilmasto- ja ilmanvaihto-oppaan mukainen saman-aikaisuuskerroin huomioiden. Poikkeuksena rakennukset, joissa tehostusta käytetään kesäaikaisen sisälämpötilan hallintaan. Huoneisto/tilakohtaisissa koneissa on lisäksi poissaoloteho suuruudeltaan 0,2 dm3/s,m2 pidempiaikaisia poissaolotilanteita varten. Keskitetyt koneet varustetaan lisäksi vakiopaineohjauksella, joka mahdollistaa ilmavirtojen tehostamistoiminnon asukkaan toimesta. Ilmanvaihtokoneet ja puhaltimet, joilta ei muuten saada luotettavaa tietoa py-sähtymisestä, varustetaan poistoilman runkokanavaan asennettavalla paine-lähettimellä, joka liitetään keskitettyyn rakennusautomaatiojärjestelmään. Eri-tyisesti koneet ja puhaltimet, jotka palvelevat sellaisia tiloja, joissa syntyy kos-teutta, kuten asunnot (kun huoneistokohtaiset koneet), pesulat, saunat, ryö-mintätilat.

4.4. Kanavistot Kanavat Kanavina käytetään tyyppihyväksyttyjä ja puhtausluokiteltuja pyöreitä kierre-saumakanavia. Kanavaosat tiivisteellisiä. Haarakohdissa käytetään T-kappa-leita, ei sivuliittimiä. Rakennuksen ulkopuolelle maahan ja maan päälle asennettavat ulkoilmaput-ket tehdään kuumasinkitystä teräsputkesta sadehattuineen. Mikäli peruskorjauskohteessa nykyiset kanavat jäävät käyttöön, tulee varmis-tua kanavien tiiveydestä. (ks. YM:n asetus uuden rakennuksen sisäilmasta ja






ilmanvaihdosta). Tarvittaessa kanavien tiivistystyö tehdään sukittamalla, ei slammaamalla. Kanavisto suunnitellaan siten, että se on helposti puhdistettavissa ja puhdis-tusluukkujen sekä niihin liittyvien koteloihin ja alaslaskuihin tehtävien huolto-luukkujen paikat merkitään suunnitelmiin. Ylös/alas jatkuva kanava merkitään kokomerkinnällä ja ilmamäärällä esim. YLÖS ∅200 (+80). Runkokanavien ilmamäärät ja nopeus merkitään ainakin säätöpeltien kohdalle esim. ∅200 (+80) 2,5 m/s. Ulkosäleiköt Ilman nopeus ulkosäleikössä enintään 1,5 m/s. Muut kuin huoneistokohtaisten koneiden ulkosäleiköt myrskysuojattua mallia. Huoneistokohtaisen ilmanvaihtokoneen ulkosäleikössä ei saa olla hyönteis-verkkoa. Ulkoilmakammio Ulkoilmakammio varustetaan kuivakaivolla, joka viemäröidään vesilukon kautta. Ilman nopeus kammiossa alle 1 m/s. Sulkupelti Sulkupellin on oltava lämpöeristetty (lämmönläpäisy alle 3 W/m2K) ulkoilmaa vasten. Äänenvaimentimet Äänenvaimentimien tulee olla puhtausluokiteltuja.

4.5. Pääte-elimet Pääte-elinten tulee olla tyyppihyväksyttyjä. Savunrajoittimina käytettävien pääte-elinten tulee täyttää niille asetetut virtaustekniset ja palonkestovaati-mukset. Pääte-elimistä tulee olla julkaistut toiminta- ja säätökäyrästöt, äänitek-niset tiedot sekä mittaus-ohjeet. Jokaisen pääte-elimen tulee olla tai se tulee varustaa helposti luokse päästä-vällä ilmamäärän säätölaitteella, niin että jokaisen elimen ilmamäärä voidaan säätää ja mitata erikseen. Päätelaitteiden tulee olla avattavissa tai irrotetta-vissa puhdistusta varten. Puhdistuksen jälkeen ne on voitava asentaa takaisin alkuperäiseen asentoonsa. Kylpyhuoneiden poistoilmaelin sijoitetaan suihkun läheisyyteen. Alakattoon si-joitettavien pääte-elimien paikat varmistetaan arkkitehdiltä ja kirjataan suunnit-telukokouksessa.






Liesikupu varustetaan konepestävällä metalliverkkorasvasuodattimella, valolla sekä äänenvaimentimella, joka on helposti puhdistettavissa. Liesikuvussa tu-lee olla ilmamäärän tehostamismahdollisuus. Kupuina käytetään ns. höyryku-puja, tasokupuja ei sallita. Huoneistokohtaisessa ilmanvaihtojärjestelmässä il-manvaihtokoneen ohjaus tapahtuu liesikuvusta. Saunojen tuloilma johdetaan kiukaan yläpuolelle ja poistoventtiili sijoitetaan kiukaaseen nähden vastakkaiseen kulmaan. Sijoituksessa tulee huomioida ti-laan sijoitettavien termostaattien ja antureiden paikat. Huoneistokohtaisia takkoja rakennetaan vain poikkeustapauksissa. Takat va-rustetaan aina takkaimurilla veto-ongelmien välttämiseksi. Peruskorjauskohteiden mahdollisesta korvausilmaventtiiliratkaisusta sovitaan yhtiökohtaisesti. Korvausilmaventtiilissä tulee olla suodatus ja äänenvaimen-nus. Venttiilin tulee olla säädettävä ja sellainen, että se voidaan sulkea koko-naan ainoastaan kriisitilanteessa. Tavoitteena on johtaa puhdas korvausilma vedottomasti ja hallitusti sisään.

4.6. Väestönsuojalaitteet Väestönsuojasta tehdään oma piirustus, jossa esitetään kaikki rakenteisiin tu-levat varaukset, rauhanajan varustus sekä väestönsuojalaitteet. Urakkarajat (hankinta/asennus) merkitään selvästi. Väestönsuojan yläpohjan ja yläpuolisen kerroksen lattian välinen ns. välikerros varustetaan tuuletusmahdollisuudella (esim. lecasorakerrokseen sijoitetaan kaksi salaojaputkea joiden kautta voidaan tarvittaessa kierrättää välitilan il-maa). Normaaliaikana tuuletusyhteet ovat suljettuna.

4.7. Hissit Hissikuilut ja –konehuoneet varustetaan hissimääräysten mukaisella koneelli-sella ilmanvaihdolla. Puhaltimet sijoitetaan ko. tilojen ulkopuolelle. Hissikuilun korvausilma otetaan porrashuoneesta palo-osastoinnin niin salliessa.

4.8. Ryömintätila Ryömintätilan tulee aina olla koneellisesti tuuletettu (0,5 1/h). Tuuletus toteu-tetaan ryömintätilaan asennettavalla kanavistolla ja erillisellä poistopuhalti-mella, jota ohjataan ryömintätilan lämpötilan mukaan. Myös maanvastaisen alapohjan alapuolisesta radonputkituksesta johdetaan poistoilmakanava ka-tolle ja varustetaan huippuimurilla. Poistokanavaan asennetaan painelähetin, josta johdetaan hälytystieto (puhallin pysähtynyt) rakennusautomaatiojärjes-telmään.






5. VESISAMMUTUSJÄRJESTELMÄT

5.1. Palopostit Palopostit ja vesijohtoverkostoon liitettävät pikapalopostit asennetaan viran-omaisvaatimusten mukaisesti.

5.2. Automaattiset vesisammutusjärjestelmät Mikäli kohteeseen tulee automaattinen vesisammutusjärjestelmä, käytetään vesisumutusjärjestelmää, ei perinteistä sprinkleriä.

6. RAKENNUSAUTOMAATIO

6.1. Rakennusautomaatiojärjestelmät Kiinteistön säätö-, ohjaus- ja valvontatoimintoja ohjataan keskitetyllä raken-nusautomaatiojärjestelmällä.

Hekan kohteet liitetään alueelliseen valvomoon internetin yli. Alakeskuksissa on oltava palvelin vain alueyhtiöissä, joissa se on ollut aiempi käytäntö. Muissa laajakaistaa käytetään vain tiedonsiirtoyhteytenä. Liitteessä 2 on lueteltu He-kan kohteissa alueittain käytettävät laitetoimittajat. Muissa kohteissa alakeskukset liitetään internettiin kiinteän laajakaistaverkon (TCP/IP) välityksellä. Etäkäyttö tehdään suoraan selaimella. Ilmanvaihtokonehuoneisiin ja lämmönjakohuoneisiin suunnitellaan jokaiseen oma alakeskuksensa. Mikäli kohteessa on useita rakennuksia ja kaikissa ei ole teknisiä tiloja, rakennuskohtaiset alakeskukset ovat minimi. Rivitaloissa asiaa voidaan harkita erikseen, mikäli sopivaa tilaa ei ole. Alakeskusten tulee sisältää käyttöpaneeli. Peruskorjauskohteissa, joissa alakeskuksia jää ennalleen, niiden vapaa kapa-siteetti on hyödynnettävä huomioiden kuitenkin niiden ikä (korkeintaan 7-8 vuotta vanhat alakeskukset säilytetään). Tavoitteena on keskitetty, avoin, muuntojoustava ratkaisu eri valmistajien va-kiokomponenteilla. Keskitettyyn järjestelmään liitetään: - lämmönjakokeskuksen laitteet - ilmanvaihtokoneet (kaikki, myös huoneistokohtaiset) - erillispuhaltimet - sulatukset






- valaistukset - talosaunojen kiukaat - pesulalaitteiden käyntiluvat - sähkölukitukset - autolämmityspistorasiat - huonelämpötilamittaukset (pisteiden määrä sovitaan tilaajan kanssa) - käyttövesiverkoston vaikeimman kohdan painemittaus - käyttöveden kulutusmittaukset (KV ja LV) - ilmanvaihtojärjestelmän sähkönkulutuksen mittaus - autolämmityspistorasioiden sähkönkulutuksen mittaus - yleisten tilojen ja ulkovalaistuksen sekä sähkösulatusten sähkönkulutuksen

mittaus - yleisten tilojen palovaroitinhälytykset - hälytykset savunpoiston laukaisukeskuksilta ja savunpoistoluukkujen val-

vonta - hälytykset palopelleiltä - hälytykset iv-hätäseis-kytkimiltä - poistumistievalaistuksen hälytykset - hälytykset autohallin automaattiselta paloilmoittimelta - hälytykset autohallin koneelliselta savunpoistolta - hälytykset automaattiselta vesisammutusjärjestelmältä.

Suunnitelmissa on esitettävä kaikkien laitteiden käynnistys- ja pysäytysajat ja muut asetusarvot, säätökäyrät ymv. aseteltavat ohjaus- ja hälytysarvot. Hälytysten siirtotapa tulee sopia yhtiön kanssa. Yleensä hälytys siirretään hälytyskeskuksesta gsm-verkon kautta huoltoyhtiöön. Talotekniikan järjestelmäkohtaisia säätö-, ohjaus- ja valvontatoimintojen suunnittelua on ohjeistettu tämän asiakirjan liitteessä 1. Lopullisesta toteu-tuksista tulee sopia tilaajan kanssa suunnittelukokouksessa. Peruskorjauskohde Peruskorjauskohteisiin rakennetaan aina keskitetty automaatiojärjestelmä, jollei sitä ole entuudestaan. Suunnittelija vie laitteiden ja järjestelmien toimintaselostukset huoltokir-jaan.






7. ERISTYS JA LÄPIVIENNIT

7.1. Yleistä Rakenteiden läpivienneissä käytetään ensisijaisesti tehdasvalmiita läpivienti-kappaleita. Putkien ja kanavien lämpö- ja paloeristys tulee suunnitella ja eristykset mää-rittää yksiselitteisesti suunnitteluasiakirjoissa. LVI-suunnittelija osallistuu omalta osaltaan palokatkosuunnitelman laatimi-seen.

7.2. Lämmitys-, vesi- ja viemärilaitteiden eristykset Putket eristetään myös seinämien läpimenokohdissa. Osastoivien rakenteiden lävistykset tehdään palokatkosuunnitelman mukaan. Suunnitelmissa on esitettävä koteloitavat putkiosuudet näkyvä/ei näkyvä eris-tys (mm. hormit, alakatot).

7.3. Ilmanvaihtolaitteiden eristys Kylmien kanavapintojen eristyksissä tulee huomioida erityisesti höyrytiiveys (mm. ullakot, tilakohtaiset ulkoilmakanavat). Ulkoseinälävistyksessä eriste tulee ulottaa ulkoseinän sisäkuoren läpi seinän eristetilaan asti. Asukkaiden käytössä olevissa tiloissa näkyviin jäävät eristetyt kanavat pellite-tään.

8. JÄÄHDYTYSLAITTEET Mikäli kohteeseen tulee jäähdytettyjä tiloja, tulee lauhdutuslämpö käyttää hyö-dyksi muiden tilojen lämmittämisessä mahdollisuuksien mukaan. Liiketiloihin suunnitellaan tila- ja sähkövaraukset tilakohtaisia jäähdytyslaitteita varten.

9. KAASU Jos peruskorjattava kiinteistö on ennestään liitetty kaasuverkkoon, kaasuver-kosto yleensä säilytetään. Ratkaisu tulee sopia tilaajan kanssa hankesuunnit-teluvaiheessa. Putket ja laitteet uusitaan tarvittaessa.






Suunnittelussa tulee huomioida kaasuntoimitussopimuksen mukaiset vas-tuu/omistusrajat, jotka vaihtelevat tapauskohtaisesti. Kulutuksen mittaustavasta päätetään tapauskohtaisesti. Gasumin asiantuntemusta käytetään suunnitteluapuna. Urakkaan sisällytetään verkoston koeponnistus (myös säilytettävän verkoston).

Liitteet 1) Talotekniikan käyttöliittymä 2) Hekan kohteissa käytettävät rakennusautomaation järjestelmätoimittajat

SUUNNITTELUOHJE Liite 1

LVIA-TEKNIIKKA

29.3.2018



www.att.hel.fi

y-tunnus: 0201256-6

Talotekniikan käyttöliittymä

1. Yleistä Rakennusautomaatio toimii käyttöliittymänä talotekniikkaan. Käyttöliittymän suunnittelussa noudatetaan seuraavia taloteknisten järjestelmien säätö-, oh-jaus- ja valvontatoimintoihin liittyviä ohjeita. Ohjeet koskevat kaikkia Att:n ra-kennuttamia kohteita. Siniset kursivoidut kohdat koskevat vain Hekan kohteita ja niiden toteuttami-sesta päättää Hekan alueyhtiön edustaja hankekohtaisesti.

2. Lämmitys

Kaukolämpö • Kaukolämpöverkoston meno- ja paluuveden lämpötilan mittaukset liitetään ra-

kennusautomaatiojärjestelmään. • Kaukolämpöverkoston menoveden painemittaus liitetään rakennusautomaa-

tiojärjestelmään.

Patteriverkosto • Patteriverkoston pumppua ohjataan rakennusautomaatiojärjestelmästä sekä

pumppukeskuksen käsikytkimestä 0/1. Käyntitilasta tiedot rakennusautomaa-tiojärjestelmään (A-hälytys). Tilatieto taajuudenmuuttajalta, ei pumppukeskuk-sesta.

• Patteriverkoston meno- ja paluuveden lämpötilojen mittaukset liitetään raken-nusautomaatiojärjestelmään ja niistä otetaan raja-arvohälytykset.

• Patteriverkoston menoveden lämpötilaa ohjataan ulkolämpötilan ja sisälämpö-tilojen keskiarvon mukaan rakennusautomaatiojärjestelmän avulla.

• Säätöventtiilille tehdään ohjelmallinen kesäsulku. Venttiili palaa normaalitoi-mintaan ulkolämpötilan alitettua grafiikalta aseteltavan arvon.

• 20-30 % asunnoista varustetaan huoneilman lämpötila-anturilla (1 kpl/asunto), joka liitetään rakennusautomaatiojärjestelmään. Anturi sijoitetaan keskeisille paikalle huoneistoa.

• Patteriverkoston paineen mittaus liitetään rakennusautomaatiojärjestelmään ja siitä otetaan ylä- ja alarajahälytykset.

Lattialämmitysverkosto • Lattialämmitysverkoston pumppua ohjataan rakennusautomaatiojärjestelmästä

sekä pumppukeskuksen käsikytkimestä 0/1. Käyntitilasta tiedot rakennusauto-maatiojärjestelmään (A-hälytys). Tilatieto taajuudenmuuttajalta, ei pumppukes-kuksesta.

• Lattialämmitysverkoston pumppu pysähtyy, kun menoveden lämpötila ylittää raja-arvon ja seuraa hälytys.


LVIA-TEKNIIKKA

29.3.2018



www.att.hel.fi

y-tunnus: 0201256-6

• Lattialämmitysverkoston meno- ja paluuveden lämpötilojen mittaukset liitetään rakennusautomaatiojärjestelmään ja niistä otetaan raja-arvohälytykset.

• Lattialämmitysverkoston menoveden lämpötilaa ohjataan ulkolämpötilan mu-kaan rakennusautomaatiojärjestelmän avulla. Menoveden minimilämpötila on +27°C.

• Lattialämmitysverkoston paineen mittaus liitetään rakennusautomaatiojärjes-telmään ja siitä otetaan ylä- ja alarajahälytykset.

• Pesutiloihin, joissa on lattialämmitys, laitetaan huonelämpötila-anturi 1-2 huo-neistoon per linja.

IV-lämmitysverkosto • IV-lämmitysverkoston pumppua ohjataan rakennusautomaatiojärjestelmästä

sekä pumppukeskuksen käsikytkimestä 0/1. Käyntitilasta tiedot rakennusauto-maatiojärjestelmään (A-hälytys). Tilatieto taajuudenmuuttajalta, ei pumppukes-kuksesta.

• IV-lämmitysverkoston meno- ja paluuveden lämpötilojen mittaukset liitetään rakennusautomaatiojärjestelmään ja niistä otetaan raja-arvohälytykset.

• IV-lämmitysverkoston menoveden lämpötilaa ohjataan ulkolämpötilan mukaan rakennusautomaatiojärjestelmän avulla.

• Lämmityskaudella IV-lämmitysverkoston pumpun pysähtyminen tai paineen ylä/alarajahälytys pysäyttää vesilämmityspattereilla varustetut ilmanvaihtoko-jeet.

• IV-lämmitysverkoston paineen mittaus liitetään rakennusautomaatiojärjestel-mään ja siitä otetaan ylä- ja alarajahälytykset.

3. Vesijohdot ja viemärit Vesijohdot (KV, LV) • Verkoston etäisin piste (KV ja LV) varustetaan paineenmittauksella, joka liite-

tään rakennusautomaatiojärjestelmään ja siitä otetaan raja-arvohälytys. Pai-neenmittaukset asennetaan IV-konehuoneeseen, jos sellainen on.

• Mikäli kohteessa on paineenkorotusasema, siltä otetaan hälytys pum-pun/pumppujen taajuudenmuuttajalta.

Lämpimän käyttöveden kierto (LVK) • LVK-verkoston pumppua ohjataan pumppukeskuksen käsikytkimestä 0/1.

Käyntitilasta tiedot rakennusautomaatiojärjestelmään (A-hälytys). Tilatieto taa-juudenmuuttajalta, ei pumppukeskuksesta.

• LVK-verkoston menoveden lämpötilan ja kiertoveden paluulämpötilan mittauk-set liitetään rakennusautomaatiojärjestelmään ja niistä otetaan raja-arvohäly-tykset.


LVIA-TEKNIIKKA

29.3.2018



www.att.hel.fi

y-tunnus: 0201256-6

• LVK-verkoston menoveden lämpötilaa ohjataan rakennusautomaatiojärjestel-män avulla.

Pumppaamot • Pumppaamoista hälytykset sekä pinnankorkeudesta että pumppujen läm-

pösuojilta (A-hälytys). Pinnankorkeuden valvonta toteutetaan erillisillä antu-reilla (pumppaamokeskusta ohjaa omat anturit). Pumppaamot ovat vuorottelu-automatiikalla toteutettuja tuplapumppaamoja, joista otetaan indikointitieto kiin-teistöautomaatioon.

4. Ilmanvaihto Asunnot • Asuntojen yhteisen ilmanvaihtokoneen teho on aseteltavissa portaattomasti. • Asuntojen ilmanvaihtoa on mahdollisuus ohjata myös rakennusautomaatiojär-

jestelmän kalenteri- ja aikaohjelman mukaan. Järjestelmässä tulee olla mah-dollisuus erikoisaikojen määrittelyyn vuodenaikojen mukaan (kesäaikainen isomman tehon jatkuva käyttö esim. 15.6.-15.8). Lähtökohtaisesti kuitenkin ai-kaohjelmat asetellaan 00.00-24.00.

• Asukkaalla on mahdollisuus tehostaa keittiön ilmanvaihtoa liesikuvusta ja sa-malla tehostuu olohuoneen tuloilma (tuloilmakanavaan sijoitettu on/off pelti saa tiedon tehostuksesta liesikuvulta).

• Kanavistoon asennettavien paine-anturien avulla valvontajärjestelmä pitää ka-navapaineen vakiona.

• Huoneistokohtaisissa pakettikoneissa rakennusautomaation minimivaatimuk-set ohjaustoiminnoille ovat seuraavat:

o puhallintehon muuttaminen o sisään puhalluslämpötilan asetusarvoa muuttaminen

• Pakettikoneissa tuloilman lämpötilasta ja poistoilman paineesta otetaan mit-taustiedot rakennusautomaatiojärjestelmään ja niistä otetaan raja-arvohälytyk-set.

• Peruskorjauskohteissa, joissa on koneellinen poistoilmanvaihto, asuntojen poistoilmapuhaltimia ohjataan portaattomasti ulkolämpötilan mukaan, säätö-käyrä aseteltavissa. Lisäksi kanavistoon asennettavien paine-anturien avulla valvontajärjestelmä pitää kanavapaineen vakiona.

Muu ilmanvaihto • Pakettikoneissa rakennusautomaation minimivaatimukset ohjaustoiminnoille

ovat seuraavat: o puhallintehon muuttaminen o sisään puhalluslämpötilan asetusarvoa muuttaminen

• Pakettikoneissa tuloilman lämpötilasta ja poistoilman paineesta otetaan mit-taustiedot rakennusautomaatiojärjestelmään ja niistä otetaan raja-arvohälytyk-set.


LVIA-TEKNIIKKA

29.3.2018



www.att.hel.fi

y-tunnus: 0201256-6

• Sulkeutuneista palopelleistä tieto rakennusautomaatiojärjestelmään. Palopellit nimetään sijainnin perusteella huonetilojen numeroinnin mukaan.

• Rakennusautomaatiojärjestelmä ohjaa ryömintätilojen ilmanvaihtoa portaatto-masti ohjattavilla puhaltimilla ulkolämpötilan mukaan niin, että puhallinteholle tehdään käyrä. Minimiteho -5°C asti. Väli -5°C - +15°C portaattomasti niin, että +15°C on maksimiteho. Väli +15°C - +20°C portaattomasti niin, että +20°C on minimimiteho. Yli +20°C on minimimiteho.

• Rakennusautomaatiojärjestelmä ohjaa kerhotilojen ilmanvaihtoa aikaohjelman perusteella (aina osateholla). Tiloihin asennetaan lisäaikapainikkeet aikaohjel-man ulkopuolista käyttöä varten (tehostus).

• Rakennusautomaatiojärjestelmä ohjaa liiketilojen ilmanvaihtoa aikaohjelman perusteella. Tiloihin asennetaan lisäaikapainikkeet aikaohjelman ulkopuolista tehostuskäyttöä varten.

• Rakennusautomaatiojärjestelmä ohjaa autohallin ilmanvaihtoa CO-mittausten perusteella. CO-pitoisuuden noustessa yhdenkin mittauksen kohdalla ilman-vaihto käy maksimiteholla. Ilmanvaihto palaa minimiteholle, kun CO-pitoisuus ei yhdenkään mittauksen kohdalla ole yli asetusarvon.

5. Talosaunat ja -pesulat Talosaunat • Rakennusautomaatiojärjestelmä ohjaa kiuasta, saunan valoja ja lukkoja kuta-

kin erikseen. Valot ja lukot toimivat joko kiukaan ohjauksen tai siivouskytkimen mukaan. Kiukaan mukaan toimiessa molemmilla on valvomografiikalta asetel-tavat viiveet.

• Saunaosaston siivouskytkimestä syttyy valot, sähkölukko aukeaa ja ilmanvaih-don tehostus kytkeytyy päälle. Pois kytkiessä valot sammuvat ja lukko sulkeu-tuu välittömästi, ilmanvaihdon tehostus kytkeytyy pois päältä asetellun viiveen kuluttua.

• Kiukailta otetaan tilatiedot rakennusautomaatiojärjestelmään. • Rakennusautomaatiojärjestelmä ohjaa saunan ilmanvaihdon tehoa. Ilman-

vaihto tehostuu saunan lämpötilan noustua yli asetusarvon ja käy käytön lo-puttua asetellun viiveen ajan.

• Sisään puhallusilman lämpötilasta ja poistoilman paineesta otetaan mittaustie-dot rakennusautomaatiojärjestelmään.

• Saunan lämpötilasta ja pesuhuoneen kosteudesta otetaan mittaustiedot raken-nusautomaatiojärjestelmään ja niistä otetaan raja-arvohälytykset.

• Mikäli saunan lämpötila nousee yli 120°C, kiukaan ohjaus putoaa pois päältä. • Pukuhuoneet varustetaan liiketunnistimilla asiattoman oleskelun ilmaise-

miseksi.

Pesulat ja kuivaushuoneet


LVIA-TEKNIIKKA

29.3.2018



www.att.hel.fi

y-tunnus: 0201256-6

• Rakennusautomaatiojärjestelmä ohjaa pesulan laitteita, valoja ja lukkoja kuta-kin erikseen.

• Hekan kohteissa pesulavarausjärjestelmä ohjaa lukkoja ja pesulan laitteita. • Rakennusautomaatiojärjestelmä ohjaa pesulan ilmanvaihdon tehoa. Ilman-

vaihto tehostuu pesulan ollessa käytössä ja käy käytön loputtua joko asetellun ajan tai kunnes kosteus laskee alle asetusarvon.

• Pesulan kosteudesta otetaan mittaustieto rakennusautomaatiojärjestelmään. • Kuivaushuoneiden kuivauskojeille rakennusautomaatiojärjestelmä antaa käyn-

tiluvan. Hekan kohteissa käyntiluvan antaa pesulavarausjärjestelmä.

6. Sähköjärjestelmät • Rakennusautomaatiojärjestelmä ohjaa numero/seinävaloja valoisuuden perus-

teella. • Rakennusautomaatiojärjestelmä ohjaa muita ulkovaloja valoisuuden perus-

teella aikaohjelman sallimana aikana. • Ulkovalaistukselle rakennetaan yövalaistusohjaus, jossa valitut valaisimet voi-

daan aikaohjauksella sammuttaa yöksi, esim. leikki- ja matontamppausalue. • Rakennusautomaatiojärjestelmä ohjaa ulko-ovien, talosaunojen, talopesuloi-

den, verkkokellarikäytävien ja kerhohuoneiden lukkoja aikaohjelman mukaan. • Rakennusautomaatiojärjestelmä ohjaa saattolämmityksiä (kattokaivot, sadeve-

sikourut ym) ulkolämpötilan ja aikaohjelman perusteella. • Autolämmitykselle rakennusautomaatiojärjestelmä antaa käyntiluvan. • Avainkaapit varustetaan tärinäilmaisimilla, joista otetaan hälytys rakennusau-

tomaatiojärjestelmään.

7. Paloturvallisuusjärjestelmät • IV-hätä-seis toteutetaan ohjelmallisesti. • IV-hätä-seis-painikkeilta otetaan painikekohtaiset tilatiedot rakennusautomaa-

tiojärjestelmään. • Savunpoistoluukkujen keskukselta otetaan hälytykset viasta ja luukun auki-

olosta rakennusautomaatiojärjestelmään. • Sähköverkkoon kytketyt palovaroittimet yhteisiin tiloihin (kerhotilat, saunat, pe-

sutuvat yms.) sekä ylimmälle kerrostasanteelle. Näiden kytkentä taloautomaa-tioon hälytystiedon saattamiseksi huollolle & päivystäjälle.

• Paloilmoitinkeskukselta otetaan vika-, ennakko- ja palohälytykset rakennusau-tomaatiojärjestelmään.

• Sprinkler-järjestelmästä otetaan seuraavat hälytykset o ”Sammutusjärjestelmän vaihevahdit” o ”Sammutusjärjestelmän ylitäyttö” o ”Sammutusjärjestelmän säiliö tyhjä” o ”Sammutusjärjestelmän alhainen verkostopaine” o ”Sammutusjärjestelmä käynnissä”


LVIA-TEKNIIKKA

29.3.2018



www.att.hel.fi

y-tunnus: 0201256-6

o ”Sammutusjärjestelmän ylläpitopumpun toimintahäiriö” o ”Sammutusjärjestelmän 24VDC jännitevika” o ”Sammutusjärjestelmän putkistossa virtaus”

8. Kulutusmittaukset • Hekan kohteissa päävesimittari/päävesimittarit toteutetaan väyläpohjaisella

ultraäänimittarilla. Muissa kohteissa toteutus pulssilähdöllä varustetulla mitta-rilla (10 litran pulssi). Mittareilta otetaan mittaustieto rakennusautomaatiojär-jestelmään ja niille ohjelmoidaan aikaohjelmaan sidottu vuotohälytys.

• Lämmin käyttövesi varustetaan väyläpohjaisella vesimittarilla ja siitä otetaan mittaustieto rakennusautomaatiojärjestelmään.

• Ilmanvaihtojärjestelmät, yleisten tilojen valaistus, pihavalaistus ja sähkösula-tukset sekä autopaikkaryhmät varustetaan kiinteistökohtaisilla alamittauksilla, jotka liitetään rakennusautomaatiojärjestelmään. Väyläpohjaiset mittarit.

• Sähköautojen latauspisteiden ryhmän mittaus liitetään rakennusautomaatioon. Väyläpohjaiset mittarit.

• Aurinkoenergialla tuotetun sähkön mittaus liitetään rakennusautomaatioon. Väyläpohjaiset mittarit.


LVIA-TEKNIIKKA

29.3.2018

1 / 1

Hekan kohteissa käytettävät rakennusautomaation järjestelmätoimittajat Hekan kohteissa rakennusautomaatiojärjestelmän alakeskukset ovat tällä hetkellä mallia: Heka Haaga Schneider TAC Heka Jakomäki Schneider Atmostech Heka Kannelmäki Ouman Heka Kansanasunnot Schneider TAC Heka Kantakaupunki Schneider TAC Heka Kontula Fidelix Heka Kumpula Schneider TAC Heka Laajasalo Schneider TAC Heka Malmi Schneider TAC Heka Malminkartano Fidelix Heka Maunula Schneider TAC Heka Myllypuro TREND Heka Pihlajisto Schneider Atmostech Heka Pikku Huopalahti Schneider TAC Heka Roihuvuori Ei vielä järjestelmää Heka Puotila Ei vielä järjestelmää Heka Siilitie Ei vielä järjestelmää Heka Suutarila Schneider TAC Heka Vallila Siemens Heka Vesala Ouman Heka Vuosaari Schneider Atmostech Hekan uuden aluejaon mukaisesti tarjoukset pyydetään alueittain seuraavilta: Heka Etelä Schneider, Siemens, Fidelix Kantakaupunki, Pikku Huopalahti, Kansanasunnot, Kumpula, Vallila Heka Länsi Schneider, Fidelix, Ouman Haaga, Malminkartano, Kannelmäki, Maunula Heka Koillinen Schneider, Siemens, Fidelix Malmi, Jakomäki, Suutarila, Pihlajisto Heka Itä Fidelix, Ouman, Trend Kontula, Vesala, Puotila, Vuosaari Heka Kaakko Fidelix, Ouman, Trend Roihuvuori, Siilitie, Laajasalo, Myllypuro

HELSINGIN KAUPUNKI Kaupunkiympäristö Asuntotuotanto...HELSINGIN KAUPUNKI Kaupunkiympäristö...

Documents

Transcript of HELSINGIN KAUPUNKI Kaupunkiympäristö Asuntotuotanto...HELSINGIN KAUPUNKI Kaupunkiympäristö...