HELSINGIN HALLINTO-OIKEUS PÄÄTÖS 09/0492/5Ratapihantie 900520 HELSINKI DiaarinumeroPuhelin 010 36 42000 Antopäivä 26.6.2009 02595/08/4102Faksi 010 36 42079 02711/08/4102Sähköposti helsinki.hao@oikeus.fi 02761/08/4102

02783/08/410202786/08/410202794/08/410202830/08/410202831/08/410202832/08/410202839/08/410202842/08/410207078/08/4102

ASIA Yleiskaavaa koskevat valitukset

VALITTAJAT Vanttilan, Kurttilan, Kauklahden ja Muulon kylien yhteisen vesialueenRN:o 876:1:0 osakaskunta

Pekka Länsman

Aila Ahonen, Anita Hamberg, Lars Hamberg, Seppo Koskela, Marjo Nevala,Trygve Nyman, Elina Piki, Esa Sairio, Heli Sairio, Sinikka Sassi,Suvi Sietiö-Nyman ja Juha Viljakainen

Marita Lehti, Klaus Keravuori, Marianne Karppinen, Mikael Karppinen,Birgitta Ohralahti ja Heidi Isomaa-Welling

Algol Oy, Kiinteistö Oy Karapellontie 4 C, Inex Partners Oy / Kilon Lo-gistiikkakeskus Oy (SOK) ja Julius Tallberg-Kiinteistöt Oyj

Asunto Oy Viidenrivi ja Asunto Oy Pihkapolku

Jan Lindberg

Matti Jokinen ja Paula Jokinen

Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys Tringa ry.

Espoon ympäristöyhdistys ry.

Maria Lahtinen ja Kari Lahtinen

Uudenmaan ympäristökeskus

PÄÄTÖKSET, JOISTA VALITETAAN

Espoon kaupunginvaltuuston päätökset 7.4.2008 § 8 ja 13.10.2008 § 9

Kaupunginvaltuusto on 7.4.2008 hyväksynyt 18.12.2003 päivätyn ja22.2.2008 muutetun Espoon eteläosien yleiskaavan 2030 sekä siihen liitty-vän selostuksen. Yleiskaava perustuu yhdyskuntarakenteen tiivistämiseen ja

2raideliikenteeseen ja sen tarkoituksena on yhdyskuntarakenteen ja maankäy-tön yleispiirteinen ohjaaminen. Yleiskaava on hyväksytty maankäyttö- ja ra-kennuslain 42 §:n mukaisesti oikeusvaikutteisena lukuun ottamatta eräitäosayleiskaava-alueita.

Kaupunginvaltuusto on 13.10.2008 päättänyt, että Espoon eteläosien yleis-kaavaan, jonka valtuusto hyväksyi 7.4.2008, ei tehdä Uudenmaan ympäris-tökeskuksen oikaisukehotuksessaan 12.5.2008 vaatimia muutoksia.

VALITUKSISSA ESITETYT VAATIMUKSET

1. Vanttilan, Kurttilan, Kauklahden ja Muulon kylien yhteisenvesialueen RN:o 876:1:0 osakaskunnan valitus

Yleiskaava on kumottava osakaskunnan hallinta-alueelta ja siihen on tehtäväseuraavat muutokset: 1. Porkkalan sillan pohjoispieleen on osoitettava sata-ma-aluevaraus (LS) korvaamaan Saunalahdesta meriuposkuoriaisen vuoksipoistettua satama-aluevarausta, 2. Kallvikiin on osoitettava LS-varaus kor-vaamaan Magasinsuddetilta poistettua satama-aluevarausta, 3. TiililaiturinLS-varausta on jatkettava idemmäksi, 4. Pölön LS-varausta on laajennettavapoukamaan, jossa osakaskunnalla on maa-alue, ja luonnonsuojelualueen(SL) aluevaraus on poistettava lahden pohjukasta, joka suojellaan Natura-päätöksen mukaan vesilailla ja 5. Saunalahden meriuposkuoriaisten luonnon-suojelualuevaraus (SL) on supistettava Natura-päätöstä vastaavaksi.

Kaavasta aiheutuu osakaskunnalle kohtuutonta haittaa, koska kulkuyhteyssen omistamalle vesialueelle on riittämätön, eivätkä omistajat siten pystykäyttämään omaisuuttaan. Kaava on ristiriidassa valtuuston 16.12.2002 hy-väksymien yleiskaavoituksen yleistavoitteiden kanssa, joiden mukaan vene-satamavarauksissa tulee ottaa huomioon seudulliset tarpeet. Se on myös risti-riidassa Natura-päätöksen kanssa, jonka mukaan Espoonlahden pohjukkasuojellaan vesilailla ja meriuposkuoriaisia varten perustetaan vain 4,8 ha:nsuojelualue.

2. Pekka Länsmanin valitus

Ensisijaisesti yleiskaavasta on poistettava Eestinkalliolle osoitettu jäteveden-puhdistamon toimintojen vaihtoehtoista sijaintia osoittava merkintä (et) sekätiivistä ja matalaa asuntoaluetta koskeva aluevaraus (A2). Lisäksi Suo-menojan kaavamerkintä selvitysalue (SE) on muutettava et-merkinnäksi.Toissijaisesti koko kaava on kumottava, mikäli siihen ei ole mahdollista teh-dä yksittäisiä muutoksia.

Kaavapäätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä. Suomenojan jäteve-denpuhdistamon koillispuolelle on suunniteltu metroasemaa. Puhdistamonsiirron syy on tarve rakentaa metroaseman lähelle uusi asuinalue. Tämänvuoksi yleiskaavan kaupunginhallituksessa esitelleellä teknisellä johtajallaOlavi Loukolla on Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtajana ollut sellai-nen intressi asiassa, että hän on ollut esteellinen kaavan esittelemiseen.

Kaavapäätös on perustunut virheelliseen tietoon. Jätevedenpuhdistamonhankesuunnitelmassa ei ole rakennusaikaista liikennettä koskevassa osassamainittu lainkaan Eestinlaakso-nimistä katua, vaikka sen varrella asuu

3enemmän ihmisiä kuin minkään muun sijoituspaikkavaihtoehdon kaikillakaduilla yhteensä. Toisin kuin hankesuunnitelmassa väitetään puhdistamovaarantaa pohjavesialueen. Jos puhdistusprosessissa pääsee jätevettä Eestin-kallion läntisen ja koillisen kukkulan väliseen kallioruhjeeseen, se valuupohjavesialueelle. Hankkeen varapoistumisteiden on ilmoitettu olevan yh-teydessä olemassa olevaan kevyen liikenteen väylään, vaikka kumpikin ovatkoskemattomalla kalliolla. Hankesuunnitelmassa lähteinä mainituista luon-toselvityksistä ei mikään käsittele Eestinkalliota.

Vaihtoehtoisten jätevedenpuhdistamon sijoituspaikkojen merkinnät ovatepäoikeudenmukaisia ja asettavat kuntalaiset eriarvoiseen asemaan. Eestin-kalliolle on tehty et-merkintä, Suomenojalle SE-merkintä ja eräillä vaihtoeh-toisilla sijoituspaikoilla ei jätevedenpuhdistamoa koskevaa kaavamerkintääole lainkaan. Perustetta kaavamerkintöjen erilaisuudelle ei ole annettu. Kaa-vamerkintöjen vuoksi sijoituspaikkavaihtoehdot eivät ole samanarvoisia.

Eestinkalliolle on hyväksytty jätevedenpuhdistamon vaihtoehtoista sijainti-paikkaa osoittava varaus, vaikka jätevedenpuhdistamon ympäristövaikutus-ten arviointi on kesken. Jätevedenpuhdistamon rakentaminen altistaisi Ees-tinkallion lähiympäristössä asuvat noin 4 000 ihmistä useiksi vuosiksierilaisille vaaratekijöille. Jätevedenpuhdistamo aiheuttaisi asuinalueen kes-kellä myös haju- ja meluhaittoja ja alentaisi asuntojen arvoa.

Eestinkallion osalta ei ole tehty kunnollista selvitystä luontoarvoista. Kaa-vassa osoitettu asuinaluevaraus (A2) tulisi Eestinkallion luonnon arvok-kaimmalle kohdalle juuri sille paikalle, jossa sijaitsee luontoraportissa mai-nittu luonnontilaisen kaltainen metsikkökuvio. Jäteveden puhdistamo pirstoi-si ja pienentäisi nykyisen viheralueen, jolle tulisi erittäin suuri aidattu maan-päällinen teollisuusalue. Lisäksi maan päälle tulisi jätevedenpuhdistamonkaasureaktori, jonka vaaratekijöitä ei ole kerrottu.

Jätevedenpuhdistamon merkintä on maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n vas-tainen. Uudenmaan vaihemaakuntakaava on merkinnästä päätettäessä otettuhuomioon ennakoivasti, merkintä on yhdyskuntarakenteen toimivuuden jaekologisen kestävyyden kannalta haitallinen eikä varausta tehtäessä ole otet-tu huomioon Eestinkallion virkistysalueiden riittävyyttä. Myöskään Suo-menojalla jo olevaa yhdyskuntarakennetta, putkistoinfrastruktuuria, ei oleotettu huomioon.

3. Aila Ahosen ja hänen asiakumppaneidensa valitus

Yleiskaavaan merkitty jätevedenpuhdistamoa koskeva et-aluevaraus on pois-tettava Eestinkalliolta ja Suomenojalle on palautettava ET-merkintä, jottapuhdistamotoiminta voi jatkua siellä. Eestinkalliolta on lisäksi poistettavasinne osoitettu asuinaluevaraus (A2).

Kaavoitusprosessissa ei ole toteutunut vuorovaikutteisuus asukkaiden kans-sa. Eestinkallion asukkaita ei ole kuultu kaavan valmisteluvaiheessa jäteve-denpuhdistamosta. Puhdistamosta Eestinkallioon ei ollut mainintaa kaava-luonnoksessa eikä vuosien 2006 - 2007 ja 2007 - 2008 kaavoituskatsauksis-sa. Eestinkallion asukkaiden tietoon hanke tuli laajemmin vasta kaavaehdo-tuksen nähtävilläolon jälkeen 6.9.2007 pidetyssä asukastilaisuudessa

4ja täydellisempi kuva hankkeesta saatiin 2.7.2007 julkaistussa Suunnittelu-keskuksen raportissa. Asukkaiden tekemillä muistutuksilla ei ollut vaikutustakaavoitukseen. Yleiskaavaehdotusta ei laitettu uudelleen nähtäville, vaikkanähtävilläolon jälkeen Friisinkallio poistettiin puhdistamovaihtoehdoista jasen tilalle tuli yleiskaavan ulkopuolella sijaitseva Mossasvedjebergen.

Jätevedenpuhdistamolle on Espoon eteläosien yleiskaavan alueella 3 kallio-vaihtoehtoa sekä nykyisen paikan säilyttäminen. Kaksi sijoituspaikkavaih-toehtoa sille on kaavan ulkopuolella. Jätevedenpuhdistamohankkeen osaltaon YVA-prosessi käynnissä. Puhdistamohanketta koskevia päätöksiä ei tuletehdä ennen YVA-raportin valmistumista. Hyväksytyssä yleiskaavassa on erisijoituspaikkavaihtoehdot asetettu kesken prosessin eriarvoiseen asemaankeskenään erilaisilla aluevarausmerkinnöillä ja jättämällä osalta vaihtoehtojaaluevaraukset kokonaan pois.

Yleiskaavaa laadittaessa ei ole otettu huomioon voimassa olevaa Uudenmaanmaakuntakaavaa. Maakuntakaavassa vedottiin seudulliseen vastuuseen ja yh-teistyöhön. Seudullista vastuuta tulisi toteuttaa huomioimalla vaihtoehtojamyös Espoon ulkopuolelta. Maakunnallisesti olisi virhe rakentaa uusi jäte-vedenpuhdistamo Espooseen, kun lähikunnissa on 11 jätevedenpuhdistamoaja 2 uutta suunnitteilla.

Eestinkallion alueelta ei ole kaavan valmisteluvaiheessa tehty tutkimuksiaeikä selvityksiä, eikä myöhemminkään kaavaprosessin kuluessa. Kaava eimyöskään perustu riittävään vaikutusten arviointiin eikä täytä maankäyttö- jarakennuslain 5 §:n mukaisia alueiden käytön suunnittelun tavoitteita.

Kaavaa laadittaessa ei ole otettu huomioon mitään maankäyttö- ja rakennus-lain 39 §:ssä edellytettyjä yleiskaavan sisältövaatimuksia. Yleiskaava rik-koisi Eestinkallion olemassa olevan ja toimivan yhdyskuntarakenteen tuo-malla sinne teollisuusalue-elementin, Eestinkallion alueen yhdyskuntaraken-netta ei käytetä siinä hyväksi. Asumisen ja virkistyksen tarpeita ei kaavassaole otettu huomioon. Jätevedenpuhdistamon rakentaminen sekoittaisi alueenliikenteen, pilaisi ympäristön, aiheuttaisi erilaisia ympäristöhaittoja ja hei-kentäisi asumisviihtyvyyttä. Kaavassa ei ole otettu huomioon Eestinkallionluontoarvoja.

4. Marita Lehden ja hänen asiakumppaneidensa valitus

Päätös on kumottava siltä osin kuin se koskee Suvisaaristossa Sävasundin-tien päässä olevaa laiturialuetta ja Furuholmenin satama-aluetta (LS). Mo-lemmat edelliset vesialueet on sisällytettävä yleiskaavan oikeusvaikutteiseenosaan. Espoon kaupunki on velvoitettava korvaamaan valittajien oikeuden-käyntikulut yhteensä 2 668,60 eurolla.

Kaupunki ei antanut valittajien tekemään muistutukseen perusteltua kirjallis-ta vastausta, vaikka valittajat olivat antaneet osoitteensa ja yhteystietonsa.Muistutuksen käsittely ei täytä säädettyä tarkoitusta. Viranomaisella on pe-rusteluvelvollisuus, vaikka maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n 2 momentinmukaista perusteltua kannanottoa ei ollut pyydettykään. Lyhyessä vastauk-sessaan (vastaus M844) kaavoittaja toteaa vain, että Sävasundin ja

5Furuholmenin satamavaraukset ovat vahvistetussa Suvisaariston osayleis-kaavassa ja että eteläosien yleiskaavalla ei ole tarkoitus kumota Suvisaaris-ton osayleiskaavaa.

Sävasundiin on voimassa olevassa Soukanniemi-Suvisaariston osayleiskaa-vassa osoitettu venelaiturin alueelle laajuudeltaan venesatamaa vastaavaaluevaraus, mutta paikalla ei ole satamaa. Todellisuudessa satama onkin nythyväksytyn yleiskaavan venesatamavarauksen osoittamassa paikassa Furu-holmenissa. Tällä Furuholmenin satamalla ei Espoon eteläosien yleiskaavas-sa kuitenkaan ole oikeusvaikutteista kaavavarausta. Jos yleiskaava jää oike-usvaikutuksettomaksi näiden vesialueiden osalta, alueelle muodostuu kaksisatamaa, mikä on vastoin kummankin kaavan tarkoitusta.

5. Algol Oy:n ja sen asiakumppaneiden valitus

Kaavapäätös on kumottava siltä osin kuin se koskee Karamalmin teollisuus-alueelle niin sanottuun AGA:n kortteliin osoitettua kaupunkimaisen asunto-alueen korttelia (A1).

Kaava ei täytä kyseisen korttelin osalta maankäyttö- ja rakennuslain vaati-muksia, koska asuinkorttelin varaaminen ja toteuttaminen teollisuusalueenkeskelle johtaa väistämättömiin eturistiriitoihin tulevien asukkaiden ja pai-kalla jo toimivien teollisuusyritysten välillä. Kaava ei siten luo edellytyksiähyvälle elinympäristölle A1-korttelin tuleville asukkaille. Kaava myös estäätai vaikeuttaa kohtuuttomasti alueella pitkään toimineen teollisuuden toimin-taedellytyksiä ja johtaa toiminnan kehitysmahdollisuuksien rajoittumiseen.

Kaava ei A1-alueen osalta perustu maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukai-siin riittäviin selvityksiin siitä, soveltuuko alue melu- ja valoimmissioidensekä turvallisuuden suhteen asuinkäyttöön. Myöskään liikenteen melua ei oleselvitetty.

Yleiskaavasta aiheutuu valittajille kohtuutonta haittaa ja kaava vaikeuttaavalittajien elinkeinotoimintaa. Kaava ei myöskään ota riittävällä tavallahuomioon alueen toteutunutta maankäyttöä. Karamalmin teollisuusalue onvoimassaolevien asemakaavojen mukaisessa teollisuus- ja varastokäytössä.Valituksenalaisen AGA:n korttelin vieressä sijaitsee kaksi Seveso II -direktiivin (96/82/EY) mukaista suuronnettomuusvaaraa aiheuttavaa laitosta.

Luonnollisena rajana teollisuuden ja asutuksen välillä on toiminut Karantie.Teollisuuskäyttöön varatun AGA:n korttelin muuttaminen asuinkäyttöön te-ollisuusalueen keskelle edellyttää jo yleiskaavaa laadittaessa selvittämään,onko varattuun asuintarkoitukseen rakentaminen mahdollista toteuttaa melu-vaikutukset ja turvallisuusnäkökohdat huomioon ottaen. Alueen soveltumistauuteen käyttötarkoitukseen ei voida ratkaista vasta asemakaavassa. Kaavallaei tule luoda maankäyttö- ja rakennuslain vastaisesti tilannetta, jossa ei saa-vuteta riittävää etäisyyttä Seveso II -laitosten ja asuinalueiden välillä. Valta-kunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoitteisiin sisältyy velvoiteriittävän suojaetäisyyden jättämisestä. Alueella olevan logistiikkakeskuksenmeluvaikutusta ei voida estää millään teknisillä ratkaisuilla.

66. Asunto Oy Viidenrivin ja Asunto Oy Pihkapolun valitus

Kaavapäätös on kumottava siltä osin kuin Tapiolan ja Otaniemen välisellealueelle on osoitettu kaupunkimainen asuntoalue (A1). Hallinto-oikeudentulee pyytää asiassa asiantuntijalausunto yhdyskuntasuunnittelun emeritus-professori Pekka V. Virtaselta. Espoon kaupunki on velvoitettava korvaa-maan valittajien oikeudenkäyntikulut 209,84 eurolla.

Uudenmaan maakuntakaavassa kyseessä oleva alue on merkitty kulttuu-riympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Lisäksialueen yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee suoraan sovellettavaksivaltakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden erityistavoite 4.4. Sen mukaanviranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon aluei-denkäytön lähtökohtina. Alueidenkäytössä on varmistettava kulttuuriperin-nön arvojen säilyminen. Kunnallisessa kaavassa ei voida poiketa lainvoimai-sen maakuntakaavan määräyksistä ja keskeisistä periaatteista eikä tulkita val-takunnallisia alueidenkäyttötavoitteita maakuntakaavasta poikkeavasti.

Yleiskaavalla mahdollistettavaksi aiotun Hagalundinkallion asemakaava-hankkeen mahdollistama tiivis, ympäristöstään erottuva ja muurimainen uu-disrakentaminen nykyisen Kimmeltien ja Kehä I:n väliselle alueelle aiheut-taisi pysyvän visuaalis-esteettisen haitan valtakunnallisesti arvokkaassa kult-tuuriympäristössä. Tapiolan ja Otaniemen alueen yleispiirteisemmällä suoje-luintressillä suojellut kulttuuriarvot eivät voi säilyä riittävästi, mikäli yleis-kaavan mahdollistama rakentaminen toteutuu. Alueelle nyt osoitettu yleis-kaavamerkitä ”kaupunkikuvallisesti arvokas alue” ei alueen asemakaava-suunnitelmat huomioon ottaen kykene yksinään turvaamaan alueen perus-piirteiden ja erityisten kulttuuriarvojen säilymistä. Aluevaraus A1 on lain-vastainen.

7. Jan Lindbergin valitus

Kaavapäätös on kumottava siltä osin kuin kiinteistön Lilla Julholmen (49-434-1-331) alueelle on osoitettu virkistysaluevaraus (V) ja asia on tältä osinpalautettava uudelleen valmisteltavaksi. Espoon kaupunki on velvoitettavakorvaamaan Lindbergin oikeudenkäyntikulut laillisine korkoineen.

Varaus ei ota huomioon maanomistajien tasapuolisen kohtelun vaatimusta.Lilla Julholmenin saari on pinta-alaltaan 0,642 ha. Sitä on käytetty loma-asuntopaikkana jo lähes sadan vuoden ajan. Saarella on kaksi loma-asuntoasekä erillinen saunarakennus. Ottaen huomioon saaren varsin pieni koko jakäyttötarkoitus yksityisenä loma-asuntokiinteistönä, on selvää, ettei saarellavoi olla minkäänlaista merkitystä yleisenä virkistysalueena.

Lindbergin saaren välittömässä läheisyydessä on useita samaa kokoluokkaaolevia loma-asuntosaaria, pinta-alaltaan 0,42 - 1,9 ha, jotka on kaikki osoi-tettu loma-asuntoalueeksi (RA). Myös Espoon kaupungin omistamia saariaon osoitettu RA-alueiksi. On kohtuutonta, että kaupunki osoittaa yleisiä vir-kistysalueita yksityisessä loma-asuntokäytössä jo vuosikymmeniä olleellesaarelle, kun vieressä olisi samaan tarkoitukseen soveltuvia kaupungin omis-tamia alueita. Lähtökohtana kaavoituksessa tulee selkeästi olla, että yleisentarpeen vaatimat virkistysalueet osoitetaan kaupungin omistamille maille, josniitä alueella on.

7Kaavapäätös aiheuttaa Lindbergille maanomistajana kohtuutonta haittaamyös siltä osin, että kaikenlainen lisärakentaminen saarelle estyy. Lomara-kennuksen muuttaminen pysyväksi asunnoksi on myös kielletty. Vastaaviarajoituksia ei ole RA-alueilla. Yleiskaavaan liittyy myös pakkolunastus-mahdollisuus, koska yleiskaava ja sen virkistysaluevaraus muodostavatmaankäyttö- ja rakennuslain 99 §:n 3 momentin mukaan lunastusluvanmyöntämisperusteen kaupungille.

Mistään kaava-asiakirjoista ei ilmene perusteita osoittaa Lindbergin saarikaikista muista ympäröivistä ja vastaavassa käytössä olevista saarista poike-ten virkistysalueeksi. Tällaiseen ratkaisuun olisi tullut olla joku maankäyttö-ja rakennuslain 39 §:n sisältövaatimusten mukainen peruste. Kaava ei tältäosin selvästi perustu riittäviin selvityksiin V-alueiksi osoitettujen alueidensoveltuvuudesta tähän käyttöön.

8. Matti Jokisen ja Paula Jokisen valitus

Kaavapäätös on kumottava Soukanniemi-Suvisaariston osayleiskaavan alu-een osalta. Espoon eteläosien yleiskaavasta on poistettava kaikki merkinnät,jotka eivät vastaa lainvoimaisen Soukanniemi-Suvisaariston osayleiskaavanmerkintöjä, muun muassa asuntoalueiksi osoitetut viheralueet ja Bosundinvenesataman alue. Tiedotustilaisuudessa oli luvattu, ettei Suvisaariston alu-eelle tehdä muutoksia.

9. Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys Tringa ry:n valitus

Kaavapäätös on kumottava Suomenojan allasalueen osalta. Suomenojan alueon kaavassa merkitty selvitysalueeksi (SE). Suomenojan allasalueelle tuleeosoittaa suojelumerkintä ja alueen poikki Suomenojan altaan pohjoispuolitseosoitettu raidelinjausmerkintä asemineen tulee poistaa.

Kaava ei täytä EU-lainsäädännön (lintu- ja luontodirektiivit) eikä maankäyt-tö- ja rakennuslain vaatimuksia Suomenojan allasalueen kohdalla. Kun lin-tudirektiiviä tulkitaan siten kuin EY-tuomioistuin on johdonmukaisesti teh-nyt useissa ratkaisuissaan koskien monia jäsenmaita, täyttää Suomenojan al-lasalue mustakurkku-uikun kohdalla SPA-kohteille asetetut kriteerit. Koh-teen täyttäessä SPA-kohteille asetetut kriteerit, alueelle suunnitellut toimen-piteet tulee arvioida luontodirektiivin 6. artiklan tarkoittamalla tavalla. Täl-löin on ensisijaisesti valittava sellainen vaihtoehto, joka ei heikennä lintulaji-en elinmahdollisuuksia.

Suomenojan allas ja sitä ympäröivä viheralue ovat merkittäviä lintualueitamyös monien muiden lajien kuin mustakurkku-uikun osalta. Suomenojan al-las on yksi Birdlife Suomen ja Suomen ympäristökeskuksen määrittelemistäSuomen tärkeistä lintualueista (FINIBA). Metrolinjaus tulee siirtää kauem-mas Suomenojan allasalueesta, jotta altaan ja sen ympäristön linnuille taa-taan riittävä suojavyöhyke ihmistoiminnan aiheuttamaa häiriötä vastaan.

10. Espoon ympäristöyhdistys ry:n valitus

Kaavapäätöstä on muutettava ja yleiskaavasta tulee poistaa seuraavat siihentehdyt merkinnät: 1) Espoonväylän linjaus; 2) Hanikan-Soukankallion vir-kistysalueelle osoitetut tiiviin ja matalan asuntoalueen (A2) kaksi aluevara-usta;

8 3) Puolarmetsän sairaalan itäpuolelle osoitetut kaksi A2-aluevarausta sekäjulkisten palvelujen ja hallinnon (PY) aluevaraus; 4) Henttaan kaakkois-puolelle osoitettu PY-aluevaraus ja siihen liittyvä kaupunkimaisen asunto-alueen (A1) aluevaraus; 5) Näkinmetsän A2-aluevaraus; 6) KauklahdenEspoonkartanoon ja Holkenin ja Dämmanin alueille osoitetut pientaloalueen(A3) aluevaraukset; 7) virkistysalueiden (V) ja maa- ja metsätalousvaltais-ten alueiden (M) lisärakentamista helpottavat ylimääräiset kaavamääräyk-set; sekä 8) ne valituksen liitekartalla erikseen määritellyt rakentamistaedistävät kaavamerkinnät, jotka katkaisevat tai olennaisesti heikentävät Uu-denmaan maakuntakaavassa esitettyjä olennaisia viheryhteyksiä.

Espoonväylä pirstoo kaava-alueen laajinta metsäaluetta Espoon keskuspuis-toa. Väylähanke tuhonnee käytännössä myös luonnonsuojelullisesti arvok-kaan puron. Yleiskaavassa on otettava huomioon mahdollisuudet liikenteentarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön kannalta kestävällä taval-la. Kaavaa tehtäessä ei ole selvitetty tunnelivaihtoehdon mahdollisuuksia jakustannuksia. Kaavaratkaisu ei siten tältä osin perustu riittäviin selvityksiin.

Hanikan-Soukankallion alue on yleiskaava-alueen eteläosan merkittävinluonto- ja virkistysalue pinta-alansa, yhtenäisyytensä ja käyttöasteensa pe-rusteella. Asukasmäärään nähden virkistysalueiden määrä kaava-alueen ete-läosassa on jo nykyisin riittämätön. Alueella on myös selkeitä metsien- jasoidensuojeluarvoja. Rakentamiseen osoitetut kaksi A2-aluevarausta pie-nentäisivät nykyistä yhtenäistä luonto- ja virkistysaluetta lähes viidennek-sellä, mikä ei edistä alueen säilymistä viihtyisänä elinympäristönä.

Puolarmetsän sairaalan itäpuoleisella alueella ei ole selvitetty A2- ja PY-aluevarausten alle jääviä luontoarvoja. Alue sijaitsee valtakunnallisesti ar-vokkaan Espoon keskuspuiston ja maakunnallisesti arvokkaan Friisinkallionluontoalueen välissä, joten sen luontoselvityksien tekemistä ei saa jättää ko-konaan asemakaavavaiheeseen. Uudenmaan ympäristönsuojelupiirin vuosi-na 2007 - 2008 tekemien maastokatselmusten perusteella rakennettavaksiesitetyistä alueista yli puolet täyttää METSO-ohjelman mukaiset arvokkai-den kangas- ja lehtometsien luonnonsuojelubiologiset kriteerit. Alueella onliito-oravalle sopivia metsiä. Kaavavaraukset tulee poistaa puuttuvien selvi-tysten ja ilmeisten luontoarvojen takia.

Keskuspuiston yhtenäisen metsäalueen kaakkoisreunaan Henttaan kaak-koispuolelle esitetyn rakentamisen (PY, A1) osalta ei kaava-aineistoon si-sälly minkäänlaisia luontoselvityksiä. Rakentamisen alle jää muun muassaMETSO-ohjelman mukaiset luonnonsuojelubiologiset kriteerit täyttäviä la-hopuustoisia kangas- ja lehtometsiä sekä liito-oravalle sopivia metsiä. Myösnämä aluevaraukset tulee poistaa puuttuvien selvitysten ja luontoarvojen ta-kia.

Näkinmetsän arvokkaan luonto- ja viheralueen poikki kulkee maakunnalli-sesti tärkeä metsäekologinen yhteys, joka myös yhdistää Espoon keskus-puiston Nuuksion järviylänköön. Tämä yhteys on esitetty myös Uudenmaanmaakuntakaavassa. Näkinmetsän pohjoisreunaan osoitettu rakentaminen(A2) on maakuntakaavan vastainen ratkaisu ja se tulee poistaa.

Valtakunnallisesti merkittävää ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta aluettaosoittava merkintä (VAT) Espoonkartanon alueella on Uudenmaan

9maakuntakaavassa laajempi kuin yleiskaavassa osoitettu kyläkuvallisesti taimaisemakuvallisesti arvokas alue, joten Holkeniin osoitettu A3-aluevaraustulee poistaa. Mynttiläntien itäpuoleinen ja Dämmanin eteläpuoleinen A3-aluevaraus ei myöskään ole maakuntakaavan mukainen, koska alue onmaakuntakaavassa V-aluetta. Mainitun A3-aluevarauksen eteläreunassakulkee historiallinen, hyvin säilynyt kylätie, Vanha Myntintie, jonka säily-minen vaarantuu. Lisäksi alueelle on merkitty ohjeellinen Lohja—Vihti-rata, jonka linjaus tulee poistaa.

Yleiskaavan V- ja M-alueilla sallitaan alueiden erityismääräyksissä mainittu-jen toimenpiteiden lisäksi tilaa vieviä liikuntamuotoja ja niitä palvelevienkenttien ja huoltotilojen rakentaminen sekä kokoojakatuja alempiluokkaistenkatujen ja teiden sekä pysäköintialueiden rakentaminen. Myös yhdyskunta-teknisen huollon rakennusten ja laitteiden sekä muun muassa maanalaistentilojen rakentaminen on sallittu. Nämä ylimääräiset kaavamääräykset mah-dollistavat niin suuren V- ja M-alueiden pääkäyttötarkoituksen heikennyksenja jopa muuttamisen, että ne on kaavamerkintöjen ja kaavamerkintäasetuk-senkin kanssa ristiriidassa olevina poistettava. Tältä osin yleiskaava on risti-riidassa Espoon keskuspuistossa voimassa olevien osayleiskaavojen I ja IIkanssa, sillä niissä ei ole vastaavaa rakentamista sallittu.

Yleiskaava on monen alueen osalta maakuntakaavan vastainen sen vuoksi,että siinä ei ole huomioitu maakuntakaavassa viheryhteyksiksi määriteltyjäalueita eikä niiden suunnittelumääräyksiä. Monet maankäyttöratkaisut yleis-kaavassa turvaavat korkeintaan läpikulkuun liittyvät virkistys- ja ulkoilu-mahdollisuudet. Ratkaisut eivät turvaa lajiston liikkumismahdollisuuksia,maisema-arvoja eivätkä metsäistä virkistys- ja ulkoilukäyttöä.

Espoonlahden Natura-alueen viheryhteys Mankinjoen vesistöaluetta myötenNuuksion järviylängölle ei toteudu maakuntakaavan edellyttämällä tavalla.Espoonlahden Natura-alueen yhteys länteen ja luoteeseen laajoille metsäalu-eille kaventuu huomattavasti Mankinmetsän A3-merkinnän vuoksi. Maakun-takaavan mukainen viheryhteys Natura-alueelta kaakkoon, itään ja edelleenKeskuspuistoon katkeaa Saunalahdessa uusiin A2 alueisiin Mustalahden jaKallvikin kohdalla. Yleiskaava on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoittei-den vastainen, sillä alueidenkäyttöä on erityistavoitteiden 4.4 kohdan mu-kaan ohjattava aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstomatta. Yleiskaava eimyöskään turvaa riittävässä määrin Espoon osuutta Helsingin seudun viher-alueverkoston toimivuudesta.

11. Maria ja Kari Lahtisen valitus

Yleiskaavapäätös on ensisijaisesti kumottava Kehä III:n pohjoispuolen osaltaja palautettava uudelleen valmisteluun. Toissijaisesti kaavapäätös on kumot-tava siltä osin kuin valittajien Espoon Peringin kylässä omistama kiinteistöMäkikallio (49-450-1-18) on osoitettu virkistysalueeksi tai virkistysaluemer-kinnät on muutettava maa- ja metsätalousvaltaista aluetta osoittaviksi mer-kinnöiksi. Mikäli tämä ei ole mahdollista koko tila on osoitettava kyläalu-eeksi (AT) kuitenkin nykyiset säilytettävän alueen (A4) merkinnät tilan talo-uskeskuksen osalta ennallaan pitäen.

Yleiskaava on kumottava myös siltä osin kuin siinä on osoitettu valittajienmaa-alueelle virkistysyhteys, joukkoliikenneyhteys ja maakaasuputkilinja ja

10A3-asuntoaluevaraus Forsbackantien itäpuoliselle metsäalueelle.

Valittajien tila on ollut suvulla viiden sukupoven ajan. Tila on edelleen maa-talouskäytössä ja sillä pidetään ratsuhevosia. Osa pelloista on vuokrattunaviljelyyn ja osa on hevosten laitumina. Tila tarjoaa tulevina vuosina hyvätmahdollisuudet esimerkiksi erikoisviljelyyn. Yleiskaavassa tilan pellot onkuitenkin osoitettu suurelta osin virkistysalueeksi. Virkistysalueen lisäksi ti-lan maankäyttöä rajoittavat sen alueelle osoitetut virkistyskäytävä, joukkolii-kenneyhteys ja maakaasuputki, joista aiheutuu maanomistajalle kohtuutontahaittaa.

Yleiskaavan laadinnassa ei Kehä III:n pohjoispuolen metsäalueilla ole otettuhuomioon alueen luontoarvoja. Aluevarauksien A3 metsäalueilla asuu liito-oravia, joiden reviirit tuhoutuvat rakentamisella. Espoonkartanon, Peringin jaJärvikylän alue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympä-ristöksi (VAT) ehjänä säilyneen maisemakokonaisuuden perusteeella. Fors-backantien itäpuolella on myös luontaista tammimetsikköä alueella, joka onyleiskaavassa osoitettu pientaloalueeksi (A3). Alueen luontoarvot on jätettykaavoituksessa selvittämättä.

Valittajien tilan pinta-ala on vain 11 ha, joten pelkästään viheryhteyksienja joukkoliikenneyhteyksien rakentaminen ja ylläpito tekevät maatalouskäy-tön mahdottomaksi, vaikka virkistysaluevaraus ei sinänsä estäisikään alueenviljelyä. Peringintien alkupään suuret pellot on yleiskaavassa säilytetty maa-ja metsätalousvaltaisena alueena, mutta valittajien tilalla M-merkintää ei olekatsottu voitavan säilyttää.

Kaava ei kohtele maanomistajia yhdenvertaisesti. Valittajien tilan osoittami-nen yllättäen virkistyskäyttöön ja tukitoimintojen keskittäminen tälle tilallejohtuu siitä, että kaupunki pyrkii käyttämään valittajien tilaa Esbogård Ab:nmaille suunniteltujen uusien tiiviiden asuinalueiden tukitoiminta-alueena.Esbogård Ab:n omistamaa noin 570 ha:n suuruista aluetta on suunniteltuYIT:n kehittämän yhdyskuntarakentamisen pohjalta yhteistyössä Espoonkaupungin kanssa. Yhteistyö Esbogård Ab:n, YIT:n ja kaupungin välillä onmennyt niin pitkälle, että aluetta asemakaavoitetaan jo yleiskaavasta riippu-matta ja alueen suunnittelusta on järjestetty arkkitehtikilpailu, jonka palkin-tolautakuntaan ovat kuuluneet Espoon johtavat kaupunkisuunnitteluviran-omaiset.

Valittajat ovat 27.2.2009 toimittaneet lisäkirjelmän, jonka mukaan YIT:nhankekehityspäällikkö Matti Kuronen on ollut Espoon kaupunginvaltuustonjäsen vuodesta 2005 alkaen ja kaupunginhallituksen jäsen vuodesta 2009.Teknisen lautakunnan jäsen hän on ollut 2005 - 2008. Kuronen on ollut kes-keinen lobbari Espoonkartanon alueen kaavaa valmisteltaessa ja hän on osal-listunut Espoonkartanon arkkitehtikilpailun organisointiin. Myös Espoonkaupungin projektijohtaja Kyösti Oasmaa, joka siirtyi YIT:n palvelukseenjuuri kun Espoonkartanon kaavoitukseen tuli vauhtia asuntomessujen 2008jälkeen, näyttää olleen YIT:llä Espoonkartanon kaavoituksen keskeinenasianhoitaja.

Maanomistajien yhdenvertaisuuden sekä oikeudenmukaisen ja tasapuolisenkohtelun kannalta on kyseenalaista, että kaupungin kaavoituksesta vastaavathenkilöt osallistuvat yhden maanomistajan ja yhden rakennusliikkeen kans-sa

11yhteisiin hankkeisiin, jotka voimakkaasti ohjaavat kaavoitusta. Teknisentoimen johtaja Olavi Louko ja hänen alaisuudessaan toimivat virkamiehetovat olleet esteellisiä valmistelemaan ja esittelemään yleiskaavaa. He ovattoimineet rakennusliike YIT Rakennus Oy:n ja maanomistaja EsbogårdAb:n kanssa yhteisessä työryhmässä, jonka toimesta Kehä III:n pohjoispuo-listenalueiden kaava-aineisto on syntynyt salassa poliittisilta päättäjiltä. Louko onollut asiassa esteellinen myös siksi, että keskusrikospoliisi on käynnistänythäneen kohdistuvan rikostutkinnan.

12. Uudenmaan ympäristökeskuksen valitus

Yleiskaavapäätös on kumottava siltä osin kuin se ei turvaa maakuntakaavanpohjois-eteläsuuntaisen viheralueen toteutumista Näkinmetsässä, ohjeellise-na osoitetun Espoo—Vihti—Lohja-ratavarauksen (ELVI) osalta sekä loma-asuntoalueen (RA) mitoitusnormin osalta.

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan yleiskaavoituksella onluotava alueidenkäytölliset edellytykset seudullisten virkistysalueiden muo-dostamiselle erityisesti suurilla kaupunkiseuduilla.

Uudenmaan maakuntakaavan selostuksessa todetaan, että pääkaupunkiseutuja pääradan varren kehyskunnat muodostavat yhtenäisen taajama-alueen.Maakuntakaavan viheryhteystarvetta ei ole tarkoitus tulkita ainoastaan kape-aksi raittimaiseksi yhteydeksi vaan kaikilla yhteyksillä on otettava huomioonmyös eläinten liikkumisedellytykset. Raittimainen yhteys voi vain poikkeus-tapauksissa tyydyttää yhteystarpeen.

Yleiskaavaselostuksen mukaan Espoon merkittävin ekologinen ydinalue onNuuksio Pohjois-Espoossa. Etelä-Espoon ekologinen ydinalue on Keskus-puisto. Yleiskaavan ekologinen pääkäytävä on Nuuksiosta Keskuspuistonkautta rannikolle kulkeva yhteys.

Näkinmetsän alueella kyseessä on keskeisin yhteys Espoon Keskuspuistostaja kaupungin eteläosista pohjoiseen kohti Nuuksiota. Maakuntakaavan poh-jois-eteläsuuntainen Nuuksioon johtava virkistysalue katkeaa tai supistuuerittäin kapeaksi yleiskaavan A2, A3, T ja M-merkintöjen vuoksi. VanhanHansatien varren rakentamiseen osoitetut alueet muodostavat viheralueenkatkaisevan muurin, johon jää kaksi kapeaa viheryhteysnielua. Hansatieneteläpuolella yhteys katkeaa asuntorakentamiseen ja rakennusoikeutta sisäl-tävään maa- ja metsätalousalueeseen. Kaava ei tältä osin toteuta valtakunnal-lisia alueidenkäyttötavoitteita. Yleiskaavassa osoitettu maankäyttö kaventaasiinä määrin maakuntakaavan virkistysaluetta, että ylemmänasteinen kaavaei ole ollut riittävästi ohjeena yleiskaavoitukselle.

Maakuntakaavassa ELVI-ratavaraus on osoitettu ohjeellisella merkinnällä.Liikennekäytäväselvitys on valmistunut syyskuussa 2007. Yleiskaavassa ra-tavaraus on osoitettu pelkällä yleispiirteisellä joukkoliikenteen yhteystarve -merkinnällä, joka ei riittävästi turvaa radan toteuttamismahdollisuuksia.Maakuntakaava ei ole tältäkään osin ollut riittävästi ohjeena yleiskaavalle.

Loma-asuntoaluetta (RA) koskevan kaavamääräyksen mukaan alueella salli-taan rakennuspaikkaa kohti enintään kaksi loma-asuntoa, mikäli rakennus-paikan koko on vähintään 10 000 m2, muussa tapauksessa enintään yksi

12loma-asunto. Loma-asuntoalueita on yleiskaavassa osoitettu pelkästään me-ren saariin.

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rannan ominaisuudet määrittelevätkäytetyn mitoituksen, eikä pelkkä rakennuspaikan pinta-ala. Myös valtakun-nallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan rantaan tukeutuva loma-asutuson mitoitettava siten, että turvataan luonnonarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen ja loma-asumisen viihtyvyys. RA-määräyksen loma-asuntojen lukumäärää koskeva mitoitus on lainvastainen.

ASIAN KÄSITTELY JA SELVITTÄMINEN

Espoon kaupunginhallitus on antanut lausunnon.

Vanttilan, Kurttilan, Kauklahden ja Muulon kylien yhteisen vesialueenRN:o 876:1:0 osakaskunnalle sekä Aila Ahoselle asiakumppaneineen onvarattu tilaisuus vastaselitysten antamiseen. Vastaselityksiä ei ole annettu.

Pekka Länsman, Marita Lehti asiakumppaneineen, Algol Oy asiakump-paneineen, Asunto Oy:t Viidenrivi ja Pihkapolku, Jan Lindberg, Matti jaPaula Jokinen, Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys Tringa ry, Espoonympäristöyhdistys ry, Maria ja Kari Lahtinen sekä Uudenmaan ympäristö-keskus ovat antaneet vastaselityksen.

Lindberg on vastaselityksessään pyytänyt hallinto-oikeutta järjestämään kat-selmuksen asiassa sekä esittänyt kuluvaatimuksenaan 3 391,97 euroalaillisine korkoineen.

HALLINTO-OIKEUDEN RATKAISU

Hallinto-oikeus ei tutki Marita Lehden ja asiakumppaneiden vastaselitykses-sään esittämää uutta valitusperustetta kaupunginvaltuuston päätöksen ku-moamiseksi eikä Lahtisten lisäkirjelmässä 27.2.2009 esittämää väitettäKyösti Oasmaan esteellisyydestä.

Hallinto-oikeus hylkää Asunto Oy Viidenrivin ja Asunto Oy Pihkapolunpyynnön asiantuntijalausunnon hankkimisesta ja Jan Lindbergin pyynnönkatselmuksen toimittamisesta.

Hallinto-oikeus kumoaa Lindbergin valituksen johdosta kaupunginvaltuus-ton päätöksen siltä osin kuin se koskee tilan Lilla Julholmen 1:331 kohdalleosoitettua virkistysaluetta (V). Espoon kaupunki velvoitetaan korvaamaanLindbergin oikeudenkäyntikulut asian laatuun nähden kohtuulliseksi harki-tulla 2 000 eurolla korkolain 4 §:n 1 momentin mukaisine viivästyskorkoi-neen laskettuna siitä, kun kuukausi on kulunut hallinto-oikeuden päätöksenantopäivästä. Enemmät vaatimukset oikeudenkäyntikulujen korvaamisestahallinto-oikeus hylkää.

Hallinto-oikeus kumoaa Espoon ympäristöyhdistys ry:n ja Uudenmaan ym-päristökeskuksen valitusten johdosta päätöksen siltä osin kuin se koskee

13Näkinmetsän alueelle osoitettuja asuntoaluevarauksia (A2) ja (A3), julkistenpalvelujen ja hallinnon aluetta (PY) sekä teollisuus- ja varastoaluetta (T).Kyseiset alueet on merkitty tämän päätöksen karttaliitteeseen 1.

Hallinto-oikeus kumoaa Espoon ympäristöyhdistys ry:n valituksen johdostapäätöksen siltä osin kuin se koskee Puolarmetsän sairaalan itäpuoliselle alu-eelle osoitettua kahta asuntoaluevarausta (A2) ja varausta julkisten palvelu-jen ja hallinnon aluetta (P4) varten. Kyseiset alueet on merkitty tämän pää-töksen karttaliitteeseen 2.

Hallinto-oikeus hylkää valitukset muilta osin.

Hallinto-oikeus hylkää Asunto Oy Viidenrivin ja Asunto Oy Pihkapolunsekä Marita Lehden asiakumppaneineen esittämät vaatimukset oikeuden-käyntikulujensa korvaamisesta.

Perustelut Tutkimatta jätetyiltä osin

Kuntalain 90 §:n 3 momentin mukaan valittajan tulee esittää saman py-kälän 2 momentissa tarkoitetut valituksen perusteet ennen valitusajan päät-tymistä.

Marita Lehti asiakumppaneineen ei ole 15.5.2008 vireille panemassaan vali-tuksessa vedonnut valitusperusteeseen, jonka mukaan yleiskaavan vuorovai-kutusmenettelyä ja tiedottamista ei ole järjestetty maankäyttö- ja rakennus-laissa säädetyllä tavalla. Valitusperuste on esitetty vasta 7.4.2009 saapunees-sa vastaselityksessä. Lahtiset ovat puolestaan vasta lisäkirjelmässä 27.2.2009esittäneet, että Kyösti Oasmaa on ollut esteellinen osallistumaan yleiskaavanvalmisteluun. Koska kyseiset valitusperusteet on esitetty valitusajan päätty-misen jälkeen, valituksia ei voida mainituilla perusteilla tehtyinä tutkia.

Asiantuntijalausunnon hankkiminen ja katselmus

Hallinto-oikeus on ratkaissut asian hankkimatta Asunto Oy Viidenrivin jaAsunto Oy Pihkapolun valituksessaan esittämää asiantuntijalausuntoa yh-dyskuntasuunnittelun emeritusprofessori Pekka V. Virtaselta, koska lausun-non hankkiminen ei asiakirjoista saatava selvitys ja valituksen ratkaisuperus-teet sekä hallintolainkäyttölain 33 § huomioon ottaen ole tarpeen.

Hallintolainkäyttölain 41 §:n mukaan asian selvittämiseksi voidaan toimittaakatselmus. Hallinto-oikeus katsoo Lindbergin valitusasian ratkaisun huomi-oon ottaen, että katselmuksen toimittaminen on ilmeisen tarpeetonta.

Tutkituilta osin

Asiassa sovellettavia säännöksiä

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua riittäviintutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrinselvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ym-päristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kult-tuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jollakaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

14

Maankäyttö- ja rakennuslain 24 §:n 2 momentin mukaan alueiden käytönsuunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteidenhuomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista.

Maankäyttö- ja rakennuslain 32 §:n 1 momentin mukaan maakuntakaava onohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 35 §:n 1 momentin mukaan yleiskaavan tarkoi-tuksena on kunnan tai sen osan yhdyskuntarakenteen ja maankäytön yleis-piirteinen ohjaaminen sekä toimintojen yhteen sovittaminen. Yleiskaava voi-daan laatia myös maankäytön ja rakentamisen ohjaamiseksi määrätyllä alu-eella. Saman pykälän 2 momentin mukaan yleiskaavassa esitetään tavoitel-lun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisenkaavoituksen ja muun suunnittelun sekä rakentamisen ja muun maankäytönperustaksi.

Maankäyttö- ja rakennuslain 36 §:n mukaan kunnan tulee huolehtia tarpeelli-sesta yleiskaavan laatimisesta ja pitää se ajan tasalla.

Maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 momentin mukaan yleiskaavaa laadit-taessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudelli-suus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hy-väksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palvelujen saatavuus; 4) mahdollisuudetliikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-,vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luon-nonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turval-liseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympä-ristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympä-ristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luon-nonvarojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys.Saman pykälän 3 momentin mukaan edellä 2 momentissa tarkoitetut seikaton selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaa-van ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Yleiskaava ei saa saman py-kälän 4 momentin mukaan aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeudenhaltijalle kohtuutonta haittaa.

Maankäyttö- ja rakennuslain 42 §:n 1 momentin mukaan yleiskaava on oh-jeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutointoimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Saman pykälän 3 momentinmukaan yleiskaava korvaa samaa aluetta koskevan aikaisemmin hyväksytynyleiskaavan, jollei kaavassa toisin määrätä. Yleiskaava ei ole asemakaava-alueella voimassa muutoin kuin 1 momentissa tarkoitetun asemakaavanmuuttamista koskevan vaikutuksen osalta.

Espoon eteläosien yleiskaavan tavoitteista

Yleiskaavan selostuksen mukaan yleiskaavassa varaudutaan 300 000 asuk-kaaseen koko Espoossa vuonna 2030 ja työpaikka-alueita varataan 100%:n työpaikkaomavaraisuuden mukaan. Kaavassa painotetaan Kaakkois-Espoota ja Länsiväylän vartta ja kehittämisvyöhykettä jatketaan Espoonlah-desta Kauklahteen asti. Espoon keskuksen voimistuminen ja rantaradan ase-mien ympäristön kehittyminen otetaan huomioon.

15

Kehittämisvyöhykkeillä asuin- ja työpaikka-alueiden tehokkuutta nostetaan.Liikenneverkkoon varattavat tärkeimmät uudet yhteydet ovat Kehä II:n jatkeHämeenlinnanväylälle ja Espoonväylä välillä Saarniraivio-Finnoonniitty se-kä Turveradantie. Etelä-Espoon joukkoliikennejärjestelmäksi on valittu Ki-venlahteen ulottuva metro.

Yleiskaavan mittakaava on 1:30 000. Hallinto-oikeus toteaa, että yleiskaavaon niin sanottu yleispiirteinen aluevarausyleiskaava, jonka merkitys painot-tuu yhdyskuntarakenteen kokonaisuuden esittämiseen ja jossa esitetään aino-astaan alueiden käytön pääkäyttötarkoitus. Yksityiskohtaisemmassa kaavoi-tuksessa alueille voidaan osoittaa muitakin käyttötarkoituksia. Yleiskaavallaei ole osoitettu rakennusoikeutta eikä se oikeuta rakentamiseen, vaan alueillelaaditaan sitä varten asemakaavat.

Viheraluerunko ja ekologinen verkosto

Kaavaselostuksen mukaan yleiskaavan viheraluerungon muodostavat Kes-kuspuisto, Leppävaaranpuisto ja meri rantoineen ja saarineen sekä näitä yh-distävät jokilaaksot, joista tärkeimmät ovat Espoonjokilaakso, Suomen-ojan laakso ja Gräsanojan laakso. Yleiskaavassa on virkistysalueita neljänneskaavoitetusta maa-alueesta. Viheraluevarausten mitoituksessa on varauduttuasukasmäärän kasvuun. Suuralueet eroavat toisistaan virkistysalueiden mää-rässä ja luonteessa. Tavoitteena on ollut kattava yhteysverkosto eri alueiltatoisille.

Espoon hajanainen yhdyskuntarakenne on pilkkonut luonnonarvoiltaan mer-kittävät ekologiset alueet erillisiksi saarekkeiksi. Keskuspuisto on eteläisenEspoon ekologinen ydinalue. Ekologiset käytävät yhdistävät ydinalueita toi-siinsa ja niitä tulisi kaavaselostuksen mukaan vahvistaa. Yleiskaavan ekolo-ginen pääkäytävä on Nuuksiosta Keskuspuiston kautta rannikolle kulkevayhteys. Kaavaselostuksen mukaan Suomenojan viherkäytävä on tässä tärkeinyhteys.

1. Vanttilan, Kurttilan, Kauklahden ja Muulon kylien yhteisen vesi-alueen RN:o 876:1:0 osakaskunnan valitus

Osakaskunta on vaatinut uusien satama-aluevarausten tekemistä ja yleiskaa-vaan sisältyvien satama-aluevarausten laajentamista Espoonlahdella.

Yleiskaavaa varten on laadittu Venesatamien yleissuunnitelma, jonka tavoit-teena on ollut osoittaa yleiskaavaan riittävä määrä venepaikkoja ja talvisäily-tysalueita myös seudulliset tarpeet huomioon ottaen. Selvityksen mukaankaavakarttaan on merkitty vain yli 2,5 ha:n satama-alueet. Yleiskaavassa onvaraus 31 venesatamalle. Espoonlahdensillan pohjoispuolelle Espoonlahdelleon osoitettu satama-aluevaraukset Pölön kalasatamalle ja Tiililaiturille. Es-poonlahdensillan eteläpuolella on useita muita satama-aluevarauksia. Kaa-vaselostuksen mukaan yleiskaavassa esitettyjen satama-aluevarausten lisäksiyleiskaava-alueella voi olla pienehköjä satama- ja laiturialueita, joita yleis-kaavatarkkuus huomioon ottaen ei näytetä yleiskaavassa.

16Hallinto-oikeus katsoo, että kaupunginvaltuusto on voinut harkintansa mu-kaan päättää edellä mainitulla tavalla yleiskaavassa osoitettavista satama-aluevarauksista. Varausten määrää ei voida pitää riittämättömänä. Yleiskaa-van yleispiirteisyys huomioon ottaen tarkemmassa suunnittelussa alueellevoidaan osoittaa tarvittaessa pienempiä venesatamia sekä tarkistaa yleiskaa-vassa osoitettujen varausten laajuutta. Kaavaratkaisu ei ole tältä osin maan-käyttö- ja rakennuslain 39 §:ssä säädettyjen sisältövaatimusten vastainenosakaskunnan valituksessa esitetyillä perusteilla.

Osakaskunta on vaatinut luonnonsuojelualue-rajauksen poistamista Espoon-lahden pohjukasta Espoonlahti-Saunalahti Natura-alueelta sekä meriupos-kuoriaisten vuoksi Saunalahdelle tehdyn luonnonsuojelualueen supistamistaNatura-aluetta vastaavaksi.

Yleiskaavan luonnonsuojelualue-merkintään (SL) liittyvän määräyksen mu-kaan merkinnällä osoitetaan luonnonsuojelu-, metsä- tai vesilain nojalla taimuutoin suojeltava alue. Alueella ei saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, jot-ka saattavat vaarantaa alueen suojeluarvoja. Maisemaa muuttavat rakennus-työt, puiden kaataminen ja muu näihin rinnastettava toimenpide on luvanva-raista siten kuin maankäyttö- ja rakennuslain 128 §:ssä on säädetty siihensaakka kunnes alue on perustettu luonnonsuojelualueeksi luonnonsuojelulain24 §:n nojalla.

Yleiskaavaselostuksen mukaan SL-alueiksi on merkitty kaikki luonnonsuoje-lupäätöksen saaneet luontokohteet. Lisäksi merkinnällä on osoitettu muunohella valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaita kohteita, joista eivielä ole suojelupäätöstä. Kohteiden arvostus perustuu tehtyihin luontoselvi-tyksiin. Espoonlahti-Saunalahti on kaksiosainen Natura-alue. Espoonlahdellasuojellaan laajaa ja matalaa merenlahtea sekä jalopuulehdon, niittyjen ja ha-kamaan muodostamaa aluetta. Saunalahden Natura-alueella on tiukkaa suoje-lua edellyttävän meriuposkuoriaisen esiintymisalue.

Kaupunginhallituksen osakaskunnan valituksesta antaman lausunnon mu-kaan yleiskaavassa on osoitettu suojelualueita muillakin perusteilla kuin sil-lä, että alue kuuluu Naturaverkostoon. Suojelualueet ovat usein myös laa-jempia kuin varsinaiset Natura-alueet. Natura-aluetta laajemman alueenosoittaminen meriuposkuoriaisen suojelua varten Saunalahdella on perustel-tua, koska myöhemmissä selvityksissä on osoittautunut, että meriuposkuori-aista esiintyy myös Naturaan sisältyvän alueen ulkopuolella.

Hallinto-oikeus toteaa, että yleiskaavassa on otettava huomioon muun ohessaluonnonarvojen vaaliminen. Espoonlahden pohjukan kuuluminen Natura2000 -alueeseen on ollut maankäytöllinen syy osoittaa se yleiskaavassa SL-alueeksi. Yleiskaavassa voidaan osoittaa suojelualuetta muullakin perusteel-la. Kun otetaan huomioon yleiskaavan luontoselvitysten mukaan Saunalah-den alueella tehdyt meriuposkuoriaishavainnot, kyseiseen Natura-alueeseenrajautuva kapea rantakaistale on voitu kaupunginvaltuuston harkinnan mu-kaan varata yleiskaavassa SL-alueeksi. Yleiskaava ei estä kulkua osakaskun-nan vesialueelle.

17Valituksessa ei ole osoitettu yleiskaavan aiheuttavan osakaskunnalle tältäosin kohtuutonta haittaa. Yleiskaava ei ole Espoonlahden luonnonsuojelu-alueiden osalta maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:ssä säädettyjen sisältövaa-timusten vastainen.

2. Länsmanin valitus

Länsman on vaatinut yleiskaavapäätöksen kumoamista Eestinkallioon osoi-tetun jätevedenpuhdistamon vaihtoehtoisen sijoituspaikan sekä asuntoalueen(A2) osalta. Lisäksi hän on vaatinut Suomenojan selvitysalue (SE) kaava-merkinnän poistamista.

2.1 Esteellisyys

Länsman on väittänyt, että kaavapäätöksen esitellyt Espoon teknisen toimenjohtaja Olavi Louko on ollut Länsimetro Oy:n hallituksen puheenjohtajanaesteellinen esittelemään asiaa.

Hallintolain 28 §:n 1 momentin mukaan virkamies on esteellinen muun ohel-la silloin, jos hän on hallituksen jäsenenä tai sitä vastaavassa asemassa sellai-sessa yhteisössä, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotetta-vissa erityistä hyötyä tai vahinkoa, tai jos luottamus hänen puolueettomuu-teensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

Espoon kaupunginvaltuusto oli 25.9.2006 päättänyt valita Espoon eteläosienjoukkoliikennejärjestelmän runkoratkaisuksi välillä Ruoholahti - Matinkyläkokonaan tunnelissa kulkevan metron. Yleiskaavassa on esitetty maanalainenmetrovaraus Helsingin rajalta Matinkylään, maanalainen ja maanpäällinenmetrovaraus Matinkylästä Kivenlahteen, sekä kymmenen metroasemavaraus-ta. Raidelinjaukset on osoitettu merkinnällä, jonka mukaan linjauksen sijaintion ohjeellinen, mutta yhteys on sitova. Espoo ja Helsinki ovat perustaneetmetrolinjan toteuttamisesta vastaavaksi yhtiöksi Länsimetro Oy:n.

Kaavan hyväksymispäätöksestä ei voida katsoa olevan yhtiölle odotettavissahallintolain 28§:n tarkoittamassa merkityksessä erityistä hyötyä tai vahinkoa.Tämän vuoksi ei voida myöskään katsoa, että Louko olisi ollut esteellinenottamaan osaa kaavapäätöksen valmistelemiseen sen eri vaiheissa sillä vali-tuksessa esitetyllä perusteella, että hän on yhtiön hallituksen puheenjohtaja.Asia ei koske Loukoa henkilökohtaisesti. Asiakirjojen mukaan Louko ei esi-tellyt kaupunginhallituksen ehdotusta yleiskaavaksi valtuustolle 17.3.2008.

2.2 Väitetyt virheelliset tiedot hankesuunnitelmassa ja selvitysten riittävyys

Länsman on katsonut, että yleiskaavapäätös on perustunut virheelliseen tie-toon, koska jätevedenpuhdistamon hankesuunnitelman rakennusaikaista lii-kennettä koskevassa osassa ei ole mainittu Eestinlaakso-nimistä katua. Han-kesuunnitelmassa on myös virheellistä tietoa pohjavesialueen vaarantumises-ta ja varapoistumisteistä eikä lähteinä mainituista luontoselvityksistä mikäänkäsittele Eestinkalliota.

Yleiskaavan valmisteluaineistoon sisältyy selvitys "Espoon kalliopuhdista-mohanke B3. Eestinkallio sijoituspaikkana". Vaikka rakennustyön aikaista

18raskasta liikennettä koskevassa selvityksen kohdassa on mainittu vain Ees-tinmalmintie ja Pisantie, on samassa yhteydessä esitetyn kartan perusteellanähtävissä, että selvitys koskee myös Eestinlaakso-katua, jonka nimisenä Pi-santie jatkuu Eestinlaaksoon Pisasta tultaessa.

Yleiskaavan valmisteluaineistossa on useita kalliopuhdistamon ympäristö-vaikutuksia koskevia selvityksiä, joissa on tarkasteltu myös hankkeen vaiku-tusta Eestinkallion alueeseen (Suunnittelukeskus Oy: Espoon kalliopuhdis-tamon sijoituspaikkavertailu, osa 3, Ympäristövaikutukset ja vertailu2.7.2007; Espoon kalliopuhdistamon hankesuunnitelma, Luontoselvitys27.8.2007; Finnish Consulting Group: Kasvillisuusselvitys 12.12.2007; Sito:Espoon jätevedenpuhdistamon ympäristövaikutusten arviointiohjelma1.2.2008; Espoon jätevedenpuhdistamon ympäristövaikutusten arvioin-tiselostus 8.7.2008). Asiakirjoista ilmenee, että hankkeesta tehdään erikseenympäristövaikutusten arviointi (YVA).

Vaadittavassa ympäristölupamenettelyssä selvitetään muun muassa puhdis-tamohankkeesta ympäristölle, asukkaille ja pohjavesille aiheutuvien haittojensekä myös rakennusaikaisten haittojen ehkäiseminen.

Yleiskaavalla ei ole ratkaistu jätevedenpuhdistamon sijoittamista Eestinkal-lioon tai muuallekaan, vaan siihen on merkitty puhdistamon vaihtoehtoisiasijoituspaikkoja. Tähän nähden puhdistamoa koskevia selvityksiä on pidettä-vä riittävinä.

2.3 Jätevedenpuhdistamon toimintojen vaihtoehtoiset sijoituspaikat ja Suo-menojan selvitysalue

Yleiskaavaan on Eestinkallion ja Sammalvuoren kohdalle osoitettu jätevesi-puhdistamon toimintojen vaihtoehtoinen sijainti (et).

Suomenojan nykyisen puhdistamon alue on merkitty selvitysalueeksi (SE).Kaavaselostuksesta ilmenee, että yleiskaavassa selvitysalueeksi merkitylläSuomenojan 113 ha:n suuruisella alueella on nykyisin jätevedenpuhdistamo,voimalaitos, venesatama ja vesiallas. Pohjoisosaltaan alue on rakentamaton.Alueen maankäytön suunnitteluun vaikuttaa jätevedenpuhdistamon mahdol-linen siirtäminen erilliseen kalliopuhdistamoon.

Kaupunginhallitus on lausunnossaan todennut, että puhdistamohanke on al-kanut yleiskaavan aikatauluun nähden myöhäisessä vaiheessa. Tämän vuoksiei pidetty tarkoituksenmukaisena yrittää selvittää puhdistamon parasta sijoi-tuspaikkaa yleiskaavan aikataulussa ja esittää kaavassa puhdistamon sitovaasijoituspaikkaa.

Kaupunginhallituksen lausunnon mukaan syyskuussa 2008 oli hyväksyttyneljä sijoituspaikkavaihtoehtoa tutkittavaksi ympäristövaikutusten arviointi-menettelyssä: Suomenojan nykyisen puhdistamon kehittäminen, Mossasved-jebergen, Sammalvuori ja Eestinkallio. Näistä Mossasvedjebergen päätettiinjättää merkitsemättä eteläosien yleiskaavaan, koska sen alueella on voimassaKeskuspuisto I:n oikeusvaikutteinen osayleiskaava. Myös aiemmin mukanaolleet vaihtoehdot Harmaakallio ja Blominmäki oli jätetty pois Espoon etelä-osien yleiskaavasta, koska ne sijaitsevat pääasiallisesti jo

19voimassa olevan ja oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella. Lausunto- jamuistutusraportissa 22.2.2008 todetaan, että Friisinkallion sijoituspaikka-vaihtoehto poistetaan yleiskaavasta, koska siellä puhdistamon laajentamis-mahdollisuudet eivät ole riittävät.

Hallinto-oikeus toteaa, että ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA)keskeneräisyys ei ole esteenä hanketta koskevan varauksen tekemiselleyleiskaavassa. Yleiskaavassa on voitu kaupunginvaltuuston harkinnan mu-kaan edellä mainituin syin osoittaa tässä vaiheessa varaukset jätevesipuhdis-tamon toimintojen vaihtoehtoisille sijaintipaikoille. Samoin siinä on voituosoittaa Suomenojan alue selvitysalueeksi. Selvitysaluemerkintä ei sulje poisSuomenojan nykyisen puhdistamon kehittämisvaihtoehtoa.

Jätevedenpuhdistamon toteuttaminen edellyttää ympäristönsuojelulain mu-kaista ympäristölupaa. Maankäytöllisesti puhdistamon lopullinen sijoittami-nen ja sen yksityiskohdat ratkaistaan valituksenalaista yleiskaavaa tarkem-malla kaavalla. Valituksessa esitetyillä jätevedenpuhdistamon ympäristövai-kutuksia ja rakenteellisia ratkaisuja taikka toteuttamista koskevilla yksityis-kohtaisilla valitusperusteilla ei ole merkitystä arvioitaessa yleiskaavan lain-mukaisuutta, koska yleiskaavassa ei ole asiaa niiltä osin ratkaistu.

2.4 Asuntoaluevaraus Eestinkallioon

Yleiskaavassa on tehty asuntoaluevaraus (A2, tiivis ja matala asuntoalue)Eestinkallion länsireunaan.

Hallinto-oikeus toteaa, ettei pelkästään se, että alueella valituksessa tarkoite-tun luontoselvityksen (Espoon kalliopuhdistamon hankesuunnitelma, luon-toselvitys, 2944-C8036) mukaan sijaitsee luonnontilaisen kaltainen metsik-kökuvio, edellytä alueen jättämistä rakentamisen ulkopuolelle. Uuden asun-toalueen osoittamista kyseiselle paikalle ei ole pidettävä luonnonarvojen vaa-limista koskevan yleiskaavan sisältövaatimuksen vastaisena.

3. Ahosen ja hänen asiakumppaneidensa valitus

Valittajien mielestä kaavoitusprosessissa ei ole toteutunut vuorovaikutusalueiden asukkaiden kanssa jätevesipuhdistamon vaihtoehtoisten sijoitus-paikkavarausten osalta. Kaavaluonnoksen ollessa nähtävillä ei siinä ollutmainintaa jätevedenpuhdistamosta Eestinkallioon, mainintaa siitä ei myös-kään ollut kaavoituskatsauksissa. Kaavaehdotuksesta jätettiin muistutuksiaEestinkallion ja Sammalvuoren varauksen osalta, mutta niillä ei ollut vaiku-tusta et-varauksiin. Nähtävillä olon jälkeen vaihtoehtoisia sijoituspaikkojamuutettiin, mutta kaavaa ei asetettu uudelleen nähtäville.

3.1 Vuorovaikutus ja yleiskaavan uudelleen nähtäville asettaminen

Maankäyttö- ja rakennuslain 6 §:n 1 momentin mukaan kaavaa valmistelta-essa on oltava vuorovaikutuksessa niiden henkilöiden ja yhteisöjen kanssa,joiden oloihin tai etuihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Pykälän2 momentin mukaan kaavoja valmistelevien viranomaisten on tiedotettavakaavoituksesta sillä tavoin, että niillä, joita asia koskee, on mahdollisuus seu-rata kaavoitusta ja vaikuttaa siihen.

20Maankäyttö- ja rakennuslain 7 §:n mukaan vuosittain laadittavassa kaavoi-tuskatsauksessa selostetaan lyhyesti kaava-asiat ja niiden käsittelyvaiheet se-kä sellaiset päätökset ja muut toimet, joilla on välitöntä vaikutusta kaavoi-tuksen lähtökohtiin, tavoitteisiin, sisältöön ja toteuttamiseen.

Espoon eteläosien yleiskaavan 27.4.2004 päivätty kaavaluonnos on ollutnähtävillä 15.6. - 31.8.2004. Tuossa vaiheessa oli kaavaselostuksessa esi-tetty, että Espoon, Kirkkonummen ja Länsi-Vantaan jätevedet puhdistetaanSuomenojan jätevedenpuhdistuslaitoksella ja että sen laajentaminen on mah-dollista pitkälläkin tähtäimellä.

Asiakirjoista ilmenee, että huhtikuussa 2006 oli valmistunut Espoon jäteve-sien käsittelyn kehittämissuunnitelma, jossa on suositeltu uuden kallioonlouhittavan jätevedenpuhdistamon toteuttamista, ja että kaupunginhallitus oli12.9.2006 tehnyt päätöksen Suomenojan jätevedenpuhdistamon korvaami-sesta uudella, kallion sisään rakennettavalla puhdistamolla.

Yleiskaavaehdotuksessa, joka on päivätty 29.12.2006 ja ollut nähtävillä 7.2.- 8.3.2007, on vaihtoehtoisina kalliopuhdistamon sijoituspaikkoina osoitettuet-merkinnällä Friisinkallio, Eestinkallio ja Sammalvuori. Tarkoitus korvataSuomenojan laitos uudella kalliopuhdistamolla on todettu myös kaavaehdo-tukseen liittyvässä 29.12.2006 päivätyssä selostuksessa. Friisinkallion osaltaet-merkintä on kaavaehdotuksen nähtävilläolon jälkeen poistettu.

Kaupunginhallituksen lausunnon mukaan kalliopuhdistamohanke on alkanutniin myöhäisessä vaiheessa, että ei ole ollut tarkoituksenmukaista yrittää sel-vittää parasta sijoituspaikkaa yleiskaavan yhteydessä ja aikataulussa.

Hallinto-oikeus toteaa, että vuorovaikutusta koskevalla sääntelyllä ei rajoite-ta kaupunginvaltuuston toimivaltaa päättää kaavan sisällöstä maankäyttö- jarakennuslain ja muiden lakien rajoissa. Menettelyllä ei myöskään sidota kaa-van sisältöä kuulemisen yhteydessä esitettyihin mielipiteisiin.

Hallinto-oikeus katsoo edellä selostetun perusteella, että kalliopuhdistamonvaihtoehtoisista sijoituspaikoista on kaavan laatimisen yhteydessä tiedotettuosallisten tiedonsaannin kannalta riittävällä tavalla, kun otetaan huomioonpuhdistamohanketta koskevien ratkaisujen syntyminen vasta yleiskaavanluonnosvaiheen jälkeen. Friisinkallion sijoitusvaihtoehdon poistaminen ei olekaavaehdotuksen olennainen muutos, eikä ehdotusta sen vuoksi ole tullutasettaa uudelleen nähtäville. Vuorovaikutusmenettely on järjestetty maan-käyttö- ja rakennuslaissa sekä -asetuksessa säädetyllä tavalla.

Kalliopuhdistamohanketta voidaan pitää maankäyttö- ja rakennuslain 7§:ssä tarkoitettuna kaavoituskatsauksessa selostettavana asiana. Mainittusäännös ei kuitenkaan ole yksittäistä kaavoitusasiaa koskeva menettelysään-nös, joten hankkeen puuttuminen kaavoituskatsauksesta ei ole kaavapäätöstäkoskeva menettelyvirhe.

3.2 Vaihtoehtoiset jätevedenpuhdistamon sijoituspaikat

Hallinto-oikeus katsoo edellä Länsmanin valituksen yhteydessä esitetyilläperusteilla, että yleiskaava ei ole Eestinkallion jätevesipuhdistamon vaihto-ehtoisen sijoituspaikkavarauksen, Eestinkallioon alueelle merkityn

21asuntoaluevarauksen (A2) tai Suomenojan selvitysaluemerkinnän osaltayleiskaavalle maankäyttö- ja rakennuslaissa asetettujen sisältövaatimustenvastainen.

Myös selvitysten riittävyyttä koskevien valitusperusteiden osalta hallinto-oikeus viittaa siihen, mitä edellä Länsmanin valituksen osalta on todettu.

4. Lehden ja hänen asiakumppaneidensa valitus

Valittajien vaatimus koskee Sävasundin ja Furuholmenin laituri-en/venesatamien alueita Soukanniemi-Suvisaariston oikeusvaikutteisenosayleiskaavan alueella, jolla Espoon eteläosien yleiskaava on hyväksyttyoikeusvaikutuksettomana.

4.1 Muistutus

Hallinto-oikeus toteaa, että muistutusmenettely on osa vuorovaikutusmenet-telyä, jonka pääasiallisena tarkoituksena on mahdollistaa asiaan osallistenmielipiteiden saattaminen kaupungin viranomaisten tietoon. Kaupungin vi-ranomaiset eivät ole kuitenkaan sidottuja kaavan sisällön osalta kuulemisenyhteydessä esitettyihin mielipiteisiin.

Valittajien tekemä muistutus on asianmukaisesti käsitelty ja siihen on annet-tu sisällöltään kaupungin viranomaisten harkinnan mukainen vastaus. Kaa-vapäätöksen valmistelu ei ole ollut vuorovaikutuksen osalta virheellistä vali-tuksessa esitetyllä perusteella.4.2 Laiturit ja venesatamat Soukanniemen ja Suvisaariston alueella

Maankäyttö- ja rakennuslain 45 §:n mukaan yleiskaava voidaan hyväksyä myös siten, etteisillä yleiskaavan alueella ole oikeusvaikutuksia.

Espoon eteläosien yleiskaavassa on määrätty oikeusvaikutuksettomiksi aluei-ta, joilla on jo olemassa voimassa oleva ja lainvoimainen osayleiskaava. Täl-lainen alue on muun muassa Soukanniemi-Suvisaariston osayleiskaava-alue.

Yleiskaavaselostuksen mukaan Suvisaariston alueella on tutkittu mahdolli-suuksia pientaloasumisen lisäämiseen ja selvityksissä on tultu siihen tulok-seen, että lisärakentamisen edellytysten selvittäminen on tarkoituksenmu-kaisinta suorittaa joko Suvisaariston osayleiskaavaa muuttamalla tai laati-malla alueelle asemakaava. Espoon eteläosien yleiskaava on liian yleispiir-teisenä sopimaton tähän tarkasteluun, mistä syystä on katsottu olevan tarkoi-tuksenmukaisinta määrätä se oikeusvaikutuksettomaksi Soukanniemi-Suvisaariston osayleiskaavan alueella.

Hallinto-oikeus katsoo, että kaupunginvaltuusto on toiminut sille asiassakuuluvan harkintavallan puitteissa hyväksyessään yleiskaavan edellä maini-tuin syin oikeusvaikutuksettomana voimassa olevan, oikeusvaikutteisenSoukanniemi-Suvisaariston osayleiskaava-alueen osalta. Siten myös Su-visaariston alueen venesatamien tarve ja sijoittuminen on voitu valtuustonharkinnan mukaan jättää selvitettäväksi yksityiskohtaisemmassa kaavoituk-sessa.

22

Valituksessa ei ole esitetty sellaisia syitä, joiden mukaan asia olisi maankäyt-tö- ja rakennuslain 36 ja 39 §:t huomioon ottaen tullut selvittää jo Espooneteläosien yleiskaavassa. Yleiskaava ei vaikuta alueella olevien laiturien taivenesatamien käyttöön.

5. Algol Oy:n ja sen asiakumppaneiden valitus

Yhtiöt ovat vaatineet, ettei Karamalmin teollisuusalueelle Karantien länsi-puolelle kaavoiteta asuinkorttelia alueelle, joka on voimassaolevien asema-kaavojen mukaisessa teollisuus- ja varastokäytössä. Karantie on toiminutluonnollisena rajana teollisuuden ja asutuksen välillä. Asutuksen sijoittami-nen nykyisen teollisuusalueen viereen ei luo edellytyksiä hyvälle elinympä-ristölle ja se rajoittaisi kohtuuttomasti alueella pitkään olleen teollisuudentoimintaedellytyksiä. Yleiskaava ei tältä osin perustu riittäviin selvityksiin.

Yleiskaavassa on Karantien länsipuoli varattu työpaikka-alueeksi (TP), jokaon tarkoitettu ensisijaisesti yksityisille palveluille, hallinnolle ja liiketoimin-nalle, sekä valituksenalaiselta osin asuntoalueeksi (A1, kaupunkimainenasuntoalue). TP-alueen poikki kulkee rautatie ja alueella sijaitsee Keran ase-ma.

TP-alueella voidaan kaavamääräyksen mukaan sallia myös koulutus-, majoi-tus- ja ravitsemustiloja sekä alueelle soveltuvaa teollisuutta ja varastointia.Työpaikkarakentamisen tulee olla ympäristövaikutuksiltaan liike-, toimisto-ja näihin verrattavia tiloja. Osalla alueesta sallitaan /k-merkinnällä myös pal-jon tilaa vaativan erikoistavaran kaupan sijoittuminen.

Kaupunginhallituksen lausunnossa on todettu muun muassa, että yleiskaavanA1-varausta ei pidä suhteuttaa sen vieressä nykytilanteessa olevaan toimin-taan, vaan yleiskaavan aluevarausten ja kaavamääräysten alueelle osoitta-maan toimintaan. Yleiskaavassa on osoitettu maankäyttö vuoteen 2030.Maankäyttötavoitteena on Karamalmin alueella pääasiassa yleiskaavamäärä-ysten mukainen työpaikka-alue, jollaisen viereen voidaan osoittaa pääkäyttö-tarkoitukseltaan asumiskäyttöön tarkoitettuja alueita.

Hallinto-oikeus toteaa, että maankäyttö- ja rakennuslain 35 § huomioon otet-tuna kaupunginvaltuusto ei yleiskaavasta päättäessään ole sidottu alueen ny-kyiseen käyttöön, vaan se voi sisältövaatimusten puitteissa hyväksyä yleis-kaavan siten, että tavoitteena on alueen maankäytön muuttaminen.

Karamalmin alueen tavoitteellinen maankäyttö tulee yleiskaavan mukaanTP-alueella painottumaan työpaikkarakentamiseen, joka ympäristövaikutuk-siltaan vastaa liike-, toimisto- ja näihin verrattavia tiloja. TP-alueen kaava-määräys ei salli alueelle soveltumattomien teollisuus- tai varastointitoiminto-jen sijoittamista sinne. Yleiskaavassa on kyseisiltä osin otettu huomioonyleiskaavan sisältövaatimukset muun ohella elinympäristön tervellisyyden jaturvallisuuden sekä liikenteen osalta. Yleiskaava perustuu sen ohjaustavoit-teen ja tarkkuuden edellyttämiin selvityksiin.

Yleiskaava ei vaikuta valituksessa tarkoitettujen alueiden teollisuus- ja varas-tointikäyttöön. Alueiden rakentamisessa noudatetaan voimassa olevia ase-makaavoja eikä yleiskaava siten vaikuta myöskään valituksessa mainittuun

23rakennussuunnitelmaan tai muihinkaan voimassa olevien asemakaavojenmukaisiin suunnitelmiin.

Näin ollen yleiskaavasta ei aiheudu maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n 4momentissa tarkoitettua kohtuutonta haittaa sillä valituksessa esitetyllä pe-rusteella, että Algol Oy:n tai sen asiakumppaneiden nykyiset toimintaedelly-tykset alueella heikkenisivät.

Hallinto-oikeus katsoo edellä olevin perusteluin, että kaupunginvaltuusto ontoiminut sille asiassa kuuluvan harkintavallan rajoissa hyväksyessään yleis-kaavan valituksenalaiselta osalta. Valituksessa ei ole osoitettu, että yleiskaa-va ei täyttäisi maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:ssä säädettyjä sisältövaati-muksia tai että kaavaratkaisu perustuisi puutteelliseen selvitykseen.

6. Asunto Oy Viidenrivin ja Asunto Oy Pihkapolun valitus

Valittajat ovat vaatineet kaavapäätöksen kumoamista siltä osin kuin siinä onosoitettu asuntoaluevaraus (A1) Tapiolan Itäkartanon ja Otaniemen väliintunneliin siirrettävän Kehä I:n kohdalle vapautuvalle alueelle. Kaava on tältäosin Uudenmaan maakuntakaavan ja valtakunnallisten alueidenkäyttötavoit-teiden vastainen. Valittajien mukaan uudelle Hagalundinkallion asuntoalu-eelle suunnitteilla olevassa asemakaavassa alueesta tulee tiivis, muurimainenja mittakaavaltaan hallitseva kerrostaloalue, jonka ympäristöstään erittäinsuuresti poikkeavat rakennusmassat nousevat Tapiolasta katsottuna porras-maisesti kohti Otaniemeä.

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kohdassa 4.4 (Kulttuuri- jaluonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat) on erityistavoitteena mainit-tu muun ohessa, että alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnalli-sesti merkittävät kulttuuriperinnön arvot säilyvät. Alueidenkäytön suunnitte-lun lähtökohdiksi on otettava muun muassa viranomaisten laatimat valtakun-nalliset inventoinnit.

Uudenmaan maakuntakaavassa Tapiolan ja Otaniemen alue on osoitettu kult-tuuriympäristön ja maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi.

Espoon eteläosien yleiskaavassa Hagalundinkallion alueelle on osoitettu ke-hitettävän alueen merkinnällä valituksessa tarkoitettu kaupunkimainen asun-toalue (A1) ja työpaikka-alue (TP). Kehä I on osoitettu liikennetunneli-merkinnällä kulkemaan tunnelissa alueen poikki.

Aluetta koskee lisäksi Tapiolan ja Otaniemen käsittävä merkintä kaupunki-kuvallisesti arvokkaasta alueesta. Kaavamääräysten mukaan se tarkoittaakaupunkimaisemaa, jonka rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja sekäkaupunkikuvaa on suojeltava. Suojelu kohdistuu alueen ominaispiirteidenvaalimiseen. Alueiden kehittämisen tulee tapahtua niiden omista lähtökoh-dista käsin ja alueen erityisarvojen sanelemin ehdoin. Alueen suunnittelussaja rakentamisessa tulee asettaa erityinen paino alueiden ominaisluonteen säi-lymiseen.

Kyseinen, yleiskaavan mukainen A1-alue on nykyisellään pääosin Kehä I:nliikennealuetta.

24A1-alueen rakentaminen ja rakentamisen soveltuminen muuhun ympäristööntarkentuu yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa. Hallinto-oikeus katsooyleiskaavan kaupunkikuvallista arvoa ja suojelua koskevan kaavamääräyksenhuomioon ottaen, että yleiskaavassa on otettu vaaditulla tavalla huomioonsekä valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet että Uudenmaan maakunta-kaava. Yleiskaava ei A1-alueen osalta ole valituksessa esitetyillä perusteillamyöskään rakennetun ympäristön ja maiseman vaalimista koskevan maan-käyttö- ja rakennuslain 39 §:n 2 momentin 8 kohdan vastainen.

7. Lindbergin valitus

Lindberg on vaatinut omistamalleen kiinteistölle Lilla Julholmenin saareenyleiskaavassa osoitetun virkistysaluevarauksen (V) poistamista.

Lilla Julholmen sijaitsee Soukanniemi-Suvisaariston osayleiskaava-alueenitäpuolella Suvisaariston ja Pyöräsaaren sekä puolustusvoimien alueeseenkuuluvan Miessaaren välisellä merialueella. Pinta-alaltaan Lilla Julholmenon 0,642ha. Valittajan mukaan Lilla Julholmenilla sijaitsee vuosina 1910 ja1946 rakennetut loma-asunnot sekä erillinen saunarakennus. Yksityisomis-tuksessa oleva saari on ollut huomattavan pitkään loma-asuntokäytössä.

Yleiskaavan mukaan virkistysalueelle (V) voidaan yksityiskohtaisemmansuunnitelman pohjalta toteuttaa virkistystä palvelevia alueita, rakennuksia jarakenteita. Alueella sallitaan ympärivuotiseen ja lomakäyttöön tarkoitettujaasuntoja vain niillä rakennuspaikoilla, jotka yleiskaavan hyväksymisajankoh-tana jo ovat mainitussa käytössä. Asuntojen lukumäärää ei saa lisätä eikä lo-ma-asuntoja muuttaa pysyvään asumiseen.

Kaavaselostuksen liitteessä 12, joka koskee valtakunnallisten alueidenkäyttö-tavoitteiden toteutumista Espoon eteläosien yleiskaavassa, todetaan, että lo-ma-asutukseen on saaristossa osoitettu ainoastaan ne alueet, jotka ovat jomainitussa käytössä. Rakentamattomat osat saaristoa on varattu virkistys- jasuojelualueiksi. Kaupunginhallituksen lausunnon mukaan saaristossakinpääosa virkistysalueista on kaupungin omistuksessa olevia alueita, mutta joi-takin yksityisten omistamia alueita ja isompien saarien osia on yleiskaavassavirkistys- tai suojelualueina.

Hallinto-oikeus toteaa, että kaupungilla ei maankäyttö- ja rakennuslain sään-nökset huomioon ottaen ole velvollisuutta kaavoittaa virkistysalueita ensisi-jaisesti itse omistamilleen alueille, ja että yleiskaavaa laadittaessa on otettavahuomioon muun muassa virkistysalueiden riittävyys. Pienelläkin saarella voiolla olennaista merkitystä virkistysalueena. Hallinto-oikeus katsoo kuitenkin,ottaen huomioon Lilla Julholmenin saaren pienen koon ja sen nykyisen lo-ma-asutuskäytön, että kaupunki ei ole esittänyt sellaisia syitä, joiden mukaanolisi riittäviä maankäytöllisiä perusteita varata saari yleiskaavassa pääasialli-selta käyttötarkoitukseltaan virkistysalueeksi. Yleiskaava aiheuttaa tältä osinmaanomistajalle kohtuutonta haittaa. Näin ollen päätös yleiskaavan hyväk-symisestä on kumottava kysymyksessä olevan V-alueen osalta.

258. Matti Jokisen ja Paula Jokisen valitus

Valittajat ovat vaatineet Espoon eteläosien yleiskaavasta poistettavaksi kaik-ki merkinnät, jotka eivät vastaa lainvoimaisen Soukanniemi-Suvisaaristonosayleiskaavan merkintöjä, muun muassa asuntoalueiksi osoitetut viheralueetja Bosundin venesataman alue. Tiedotustilaisuudessa oli luvattu ettei Su-visaariston alueelle tehdä muutoksia.

Suvisaariston voimassa olevien osayleiskaavojen alueilla Espoon eteläosienyleiskaava on esitetty oikeusvaikutuksettomana jo nähtävillä olleessa ehdo-tuksessa. Yleiskaavaehdotukseen ei ole tehty nähtävillä olon jälkeen olennai-sia muutoksia oikeusvaikutuksettoman alueen osalta.

Espoon eteläosien yleiskaava on hyväksytty Soukanniemi-Suvisaaristonosayleiskaavan alueelta maankäyttö- ja rakennuslain 45 §:n mukaisena oike-usvaikutuksettomana yleiskaavana. Samalla on määrätty, että oikeusvaiku-tuksettomalla alueella Espoon eteläosien yleiskaava ei korvaa voimassa ole-via osayleiskaavoja. Hallinto-oikeus toteaa, että Soukanniemi-Suvisaaristonosayleiskaava on siis jäänyt edelleen voimaan eikä sitä ole muutettu. Sou-kanniemi-Suvisaariston alueella Espoon eteläosien yleiskaavalla on lähinnäohjaavaa merkitystä tulevaa kaavoitusta suunniteltaessa. Kaupunginvaltuustoon voinut harkintansa mukaan hyväksyä yleiskaavan mainituin tavoin.Yleiskaavaa ei voida pitää lainvastaisena valituksessa tarkoitettujen merkin-töjen osalta.

9. Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry:n valitus

Yhdistys on vaatinut kaavapäätöksen kumoamista Suomenojan allasalueenosalta, koska kaavassa ei ole huomioitu tarpeellisessa määrin Suomenojanlintualtaan ja sen ympäristön merkitystä valtakunnallisesti arvokkaana lintu-alueena. Linnustoarvojen turvaamiseksi ei riitä pelkkä allasalueen suojelu.Myös selvitysalueen poikki osoitettu metrolinjaus asemineen tulee siirtääkauemmas allasalueesta ja näin turvata linnuille riittävä suojavyöhyke.

Suomenojan alue on merkitty selvitysalueeksi (SE) eli sellaiseksi alueeksi,jonka maankäyttö ratkaistaan myöhemmin. Yleiskaavaselostuksen mukaan113 ha:n alueella on nykyisin jätevedenpuhdistamo, voimalaitos, venesa-tama ja vesiallas. Alue on pohjoisosaltaan rakentamaton. Alueen suunnitteluedellyttää useita lisäselvityksiä.

Kaupunginhallituksen lausunnon mukaan Suomenojan alueen maankäytönsuunnittelu edellyttää lisäselvityksiä allasalueen ohella muun muassa metro-linjauksesta, metroaseman sijoituksesta, voimalaitoksen ympärille jätettäväs-tä suoja-alueesta, satama-alueen laajuudesta, tukikohtien sijoittamisesta, tul-vakysymyksistä ja alueen rakennettavuudesta. Lisäksi jätevedenpuhdistamonmahdollinen siirtyminen pois alueelta tai sen jääminen ja laajentaminen ny-kyisellä paikalla on kysymys, joka vaikuttaa alueen maankäytön kehittämis-mahdollisuuksiin.

Hallinto-oikeus toteaa, että Suomenojan alueen maankäyttöä ei ole yleiskaa-vassa ratkaistu ja metron raidelinjaus asemineen on kaavassa osoitettu sijain-niltaan vain ohjeellisena. Yleiskaava ei ole lainvastainen valituksessa esite-tyillä perusteilla.

2610. Espoon ympäristöyhdistys ry:n valitus

Yhdistys on vaatinut kaavapäätöksen kumoamista Espoonväylän linjauksenosalta sekä useiden nykyisille virkistysalueille osoitettujen asuinaluevaraus-ten ja yhden julkisten palvelujen ja hallinnon (PY) aluevarauksen osalta. Li-säksi yhdistys on vaatinut poistettavaksi virkistys- ja M-alueiden lisäraken-tamista helpottavat ylimääräiset kaavamääräykset sekä maakuntakaavan vas-taiset rakentamista edistävät kaavamerkinnät, jotka katkaisevat tai heikentä-vät viheryhteyksiä.

10.1 Espoonväylä

Yleiskaavaselostuksesta ilmenee, että Espoonväylän uudella linjauksella ontavoitteena siirtää liikennettä asumiseen tiukasti rajautuvalta Finnoontieltä javähentää näin asukkaille liikenteestä koituvia haittoja.

Yleiskaavamääräyksen mukaan Espoonväylä toteutetaan Keskuspuistonkohdalla mahdollisimman hyvin maisemaan ja maastonmuotoihin sovittaenja Keskuspuiston ekologiset viheryhteystarpeet huomioiden.

Kaupunginhallituksen lausunnon mukaan Espoonväylää on suunniteltu vuo-desta 1985. Yleissuunnitelman vuonna 2006 aloitettu tarkistus on valmistu-massa. Yleissuunnitelman tarkistuksen yhteydessä on tutkittu useita linjaus-vaihtoehtoja. Selvitysten perusteella linjausta on muutettu alueen merkittävi-en luontoarvojen ja Finnobäckenin purolaakson takia.

Kun otetaan huomioon edellä mainittu kaavamääräys Espoonväylän toteut-tamisesta ja yleiskaavan yleispiirteisyys maankäytön suunnitelmana, sekä se,että Espoonväylän linjaus tarkentuu yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessaja väylän yleissuunnitelmassa, on yleiskaavassa otettu luonnonarvot huomi-oon kaavan sisältövaatimusten mukaisesti. Kaava perustuu tältä osin riittä-viin selvityksiin. Espoonväylää koskevan selvitystyön tilanne huomioon ot-taen yleiskaavaan on voitu tehdä väylän linjaus.

10.2 Hanikan-Soukankallion A2-asuntoaluevaraukset

Hanikan ja Soukankallion alueelle on yleiskaavassa osoitettu kaksi uuttatiiviin ja matalan asuntorakentamisen aluetta (A2) olemassa olevan rakenta-misen ja teiden varteen.

A2-alueet eivät sijoitu alueille, joilla on arvokkaita luontokohteita tai uhan-alaisia taikka niin sanottuja direktiivilajeja. (Espoon eteläosien yleiskaavaavarten tehty Suvisaariston luontoselvitys Espoon kaupunkisuunnittelukes-kuksen tutkimuksia ja selvityksiä B67:2003). Asuntoaluevaraukset sijoittuvatmyös pääosin alueille, joita yleiskaavan maisemaselvityksessä on pidettysuositeltavimpana rakentamisalueena (Espoon eteläosien yleiskaavan mai-sema- ja luontoselvitysten tiivistelmä, Espoon kaupunkisuunnittelukeskuk-sen tutkimuksia ja selvityksiä B56:2002).

Kaupunginhallituksen lausunnosta ilmenee, että Hanikan ja Soukankallionkohdalla on yleiskaavassa varattu virkistysalueita noin 110 ha asemakaa-voissa asuinalueiden sisälle osoitetut puistoalueet pois luettuna.

27

Hanikka-Soukankalliota ympäröivälle alueelle jää asuntoalueiden laajenta-misen jälkeenkin runsaasti virkistykseen käytettävissä olevia alueita. Hallin-to-oikeus katsoo, että yleiskaava perustuu kyseisten A2-alueiden osalta riit-täviin selvityksiin ja että siinä on otettu huomioon sisältövaatimus virkistyk-seen soveltuvien alueiden riittävyydestä ja luonnonarvojen vaalimisesta.

10.3 Puolarmetsän sairaalan itäpuolen A2-asuntoaluevaraukset jaPY-varaus

Puolarmetsän sairaalan alueen itäpuolelle on osoitettu kaksi uutta asunto-aluevarausta (A2, tiivis ja matala asuntoalue) ja niiden viereen uusi julkistenpalvelujen ja hallinnon alue (PY). Näiden alueiden eteläpuolella on yleiskaa-vassa kokoojakatuna toimiva Puolarintie. Muualta alueet rajoittuvat Puolar-metsän sairaalan PY-alueeseen ja Espoon keskuspuiston virkistysalueisiin.Puolarintien eteläpuolella yleiskaavassa on kyseisellä kohtaa asuntoaluetta javirkistysaluetta Friisinkallion alueella. A2-alueiden välissä on yleiskaavassakapea kaistale virkistysaluetta.

Espoon eteläosien yleiskaavaa varten tehdyssä maisemaselvityksessä (Es-poon kaupunkisuunnittelukeskuksen tutkimuksia ja selvityksiä B57:2002) onesitetty maankäyttösuositus Puolarmetsän alueen rakentamisesta. Suositustalaadittaessa on otettu huomioon maanperän rakennettavuus, rinnekaltevuus,pienilmasto-olosuhteet sekä pintavedet ja -valumat. Suositeltavia rakenta-misalueita on katsottu olevan muun muassa valituksessa tarkoitettujen A2- jaPY-aluevarausten kohdalla. Alueiden on katsottu olevan rakentamiseen sopi-via myös maisemallisesti ja kaupunkirakenteellisesti.

Espoon eteläosien yleiskaavan maisema- ja luontoselvitysten tiivistelmästä(Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen tutkimuksia ja selvityksiä B56:2002)ilmenee, että maisemaselvityksen kohteiksi on valittu alueet, joista ei olekäytettävissä riittävää tai ajantasaista maisemaselvitystä ja että näiden aluei-den luonnonsuojelulliset arvot selvitetään erillisissä luontoselvityksissä.Luontoselvityskohteista puuttuu tiivistelmän mukaan muun muassa Puolar-metsän alue.

Kaupunginhallituksen lausunnon mukaan yleiskaavaa varten on tehty erityi-siä luontoselvityksiä sellaisilta alueilta, joille on osoitettu runsaasti uutta ra-kentamista ja joilta ei ollut saatavissa riittävästi olemassa olevaa tietoa. Kau-punginhallitus ei kuitenkaan esittänyt, että riittävää luontoselvitystä olisi teh-ty nimenomaisesti Puolarmetsän alueesta, eikä tällaisena pidettävää selvitys-tä ole myöskään hallinto-oikeudelle toimitetuissa kaavan valmisteluasiakir-joissa.

Hallinto-oikeus toteaa, että kaupunki ei ole esittänyt sellaista yleiselläkääntasolla olevaa selvitystä kyseisten A2- ja PY-alueiden luontoarvoista, jonkaperusteella olisi mahdollista arvioida, täyttääkö yleiskaava sisältövaatimuk-set luontoarvojen osalta.

Kun otetaan huomioon, että kysymys on entuudestaan rakentamattomastaalueesta, joka sijaitsee muun muassa tärkeänä ekologisena ydinalueena kaa-vaselostuksessa pidetyn Espoon keskuspuiston välittömässä tuntumassa, alu-een yleiskaavassa suunniteltu käyttö rakennusmaana ja

28ympäristöyhdistyksen valituksessa alueesta todettu, ei luontoselvitystä olevoitu jättää tehtäväksi vasta yksityiskohtaisemman kaavoituksen yhteydessä.

Edellä mainitusta johtuen hallinto-oikeus katsoo, että yleiskaava on kyseistenA2- ja PY-aluevarausten osalta kumottava selvitysten riittämättömyyttä kos-kevalla valitusperusteella.

10.4 Henttaan kaakkoispuolen PY-alueen varaus ja A1-asuntoaluevaraus

Asiakirjoista ilmenee, että Henttaan kaakkoispuolen alueelle on yleiskaavanvalmistelun kanssa samanaikaisesti ollut valmistelussa Suurpellon osayleis-kaava. Sen yhteydessä on tehty aluetta koskeva luontoselvitys (Jaakko PöyryInfra 2002, Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen tutkimuksia ja selvityksiäB59:2002). Aluetta koskevat myös selvitykset Keskuspuiston luonnonsuoje-lukohteet (1983), Espoon keskuspuiston luontoselvitykset (1995) ja Suurpel-lon linnustoselvitys (2001). Näiden lisäksi yksittäisiä kohteita on inventoitumuun muassa luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittävien luonto-tyyppien inventointien yhteydessä (1998) sekä Espoon kasvikartoituksen yh-teydessä (1995).

Hallinto-oikeus katsoo yleiskaavan yleispiirteisyyden ja tarkoituksen huomi-oon ottaen, että alueelta tehtyjä selvityksiä ei ole valituksessa esitetyn perus-teella pidettävä riittämättöminä kaavan sisältövaatimusten arvioimiseksi.

10.5 Kauklahden Näkinmetsän aluevaraukset valituksenalaisilta osin

Espoon ympäristöyhdistys ry on vaatinut yleiskaavan hyväksymistä koske-van päätöksen kumoamista Näkinmetsään osoitetun asuntoaluevarauksen(A2) osalta, koska varaus katkaisee maakuntakaavan tärkeän viheryhteydenEspoon keskuspuistosta Nuuksion järviylängölle.

Perusteluissa on tällä kohdin lausuttu myös Uudenmaan ympäristökeskuksenvalituksesta siltä osin kuin se koskee Uudenmaan maakuntakaavan mukaisenviheralueen katkeamista tai supistumista Näkinmetsän kohdalla T-, A2-, A3-ja M-aluevarausten johdosta.

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden 4.4 kohdan mukaan alueiden-käytöllä on yleistavoitteena edistää ekologisten yhteyksien säilymistä suoje-lualueiden välillä mahdollisuuksien mukaan. Saman kohdan erityistavoittei-den mukaan alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologises-ti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alu-eidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomastipirstota.

Uudenmaan maakuntakaavaan on merkitty Espoon Keskuspuistosta pohjoi-seen Nuuksion alueelle ulottuva yhtenäinen virkistysalueen varaus, jonka le-veydeksi Kehä III:n eteläpuolella on merkitty yli puoli kilometriä. Tämän li-säksi maakuntakaavassa on Keskuspuistosta eri suuntiin johtavia viheryh-teystarvetta osoittavia merkintöjä.

Espoon eteläosien yleiskaavan alueella edellä mainittu maakuntakaavan vir-kistysalueen varaus kulkee muun muassa Kauklahden ja Mikkelän väliin si-joittuvan Näkinmetsän alueen kautta.

29Yleiskaavassa on Näkinmetsään osoitettu Kehä III:n ja sen vieressä kulke-van, yleiskaavassa esitetyn uuden ajoradan eteläpuolelle Kauklahden ja Mik-kelän väliin uusi varaus tiiviille ja matalalle asuntoalueelle (A2). Tämän A2-alueen eteläpuolella sijaitsevan virkistysalueen eteläpuolelle on nykyisenHansatien/Iso Maantien varteen osoitettu uusi pientaloalueen asuntoalueva-raus (A3). Lisäksi samalle Näkinpuiston alueelle on osoitettu uusi julkisten-palvelujen ja hallinnon alueen varaus (PY) sekä uusi teollisuus- ja varasto-alueen varaus (T). A2-alueen poikki on yleiskaavaan merkitty sitova, muttasijainniltaan ohjeellinen virkistysyhteys, joka johtaa virkistysalueelle KehäIII:n pohjoispuolelle.

Kaupunginhallitus on lausunnossaan viitannut Espoon pohjoisosien yleis-kaavan, osa I, laajoihin virkistysaluevarauksiin tällä kohtaa.

Edellä mainittujen eteläosien yleiskaavan A2- ja T-alueiden itäpuolelta alkaaoikeusvaikutteisen pohjoisosien yleiskaavan mukainen virkistysalue (V). V-alue rajoittuu eteläpuolelta AP-alueeseen (pientalovaltainen asuinalue) ja M-alueeseen, jotka puolestaan rajoittuvat eteläosien yleiskaavan virkistysaluee-seen ja M-alueeseen (maa- ja metsätalousvaltainen alue).

Hallinto-oikeus toteaa, että Näkinmetsän alueelle eteläosien yleiskaavassasuunniteltu maankäyttö supistaa maakuntakaavan virkistysaluetta kyseiselläkohtaa. Alueen liikenneväylät jo muutoinkin heikentävät alueen toimivuuttaekologisena yhteytenä. Pohjoisosien yleiskaavan virkistysaluevaraus, A2-alueelle merkitty ohjeellinen virkistysyhteys ja kaupunginhallituksen lausun-nossa mainitut, asuntoalueille asemakaavoissa mahdollisesti myöhemminosoitettavat lähivirkistysalueet tai puistot, eivät turvaa maakuntakaavan mu-kaisen riittävän leveän virkistysalueen toteutumista alueelle. Maakuntakaavaei siten ole ollut säädetyllä tavalla ohjeena yleiskaavaa laadittaessa ja siinäei myöskään ole otettu riittävästi huomioon valtakunnallisia alueidenkäyttö-tavoitteita ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävien ja yhtenäis-ten luonnonalueiden osalta. Näin ollen päätös yleiskaavan hyväksymisestäon kumottava Näkinmetsän edellä mainittujen T-, A2- ja A3-aluevaraustenosalta. Lisäksi päätös on valittajien vaatimuksen peruste huomioon ottaenkumottava myös A2-alueen sisälle sijoittuvan PY-alueen osalta.

Ympäristökeskuksen valituksessa tarkoitetulla, edellä mainitun A3-alueeneteläpuolelle sijoittuvalla M-aluevarauksella ei ole vaikutusta maakuntakaa-van virkistysalueeseen, kun otetaan huomioon M-aluevarauksen sisältö. Ky-symys on käyttötarkoitukseltaan nykyisellään säilyvästä alueesta. Yleiskaavaon tältä osin sisällöltään lainmukainen.

10.6 Espoonkartanon A3-asuntoaluevaraukset

Valituksessa on vaadittu, että Holkenin kohdalle osoitettu asuntoaluevaraus(A3, pientaloalue) poistetaan, koska maakuntakaavassa kyseinen alue onmerkitty kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksialueeksi. Mynttiläntien itäpuolelle ja Dämmanin eteläpuolelle osoitettu asun-toaluevaraus (A3) tulee puolestaan poistaa, koska alue on maakuntakaavassavirkistysaluetta.

Uudenmaan maakuntakaavassa Holken on taajamatoimintojen aluetta. Es-poonkartanon aluetta koskee osittain merkintä kulttuuriympäristön tai

30maiseman vaalimisen kannalta tärkeästä kohteesta, mutta maakuntakaavanyleispiirteisyydestä johtuen ei ole mahdollista arvioida miltä osin merkintäulottuu Holkenin alueelle.

Yleiskaavassa on Espoonkartanon alueelle samoin osoitettu kulttuurihistori-allisesti arvokasta kylämaisemaa tai muuta arvokasta kulttuurimaisemaa tar-koittava merkintä. Merkintä ulottuu myös Holkenin alueelle.

Kaavamääräysten mukaan merkintä tarkoittaa aluetta, jonka rakennus- jakulttuurihistoriallisia arvoja sekä maisemakuvaa on suojeltava. Suojelu eikoske yksittäisiä rakennuksia, vaan kohdistuu alueen ominaispiirteiden vaa-limiseen. Kaavamääräyksiä koskevissa suosituksissa todetaan, että alueellatapahtuva rakentaminen ja ympäristön hoito sopeutetaan alueen kyläkuvalli-siin, maisemakuvallisiin, kulttuurihistoriallisiin ja rakennustaiteellisiin ar-voihin.

Hallinto-oikeus toteaa, ettei maakuntakaavan merkintä kulttuuriympäristöntai maiseman vaalimisen kannalta tärkeästä kohteesta sellaisenaan estä alu-een käyttämistä rakentamiseen. Holkenin alueelle osoitetun rakentamisenlaatu, yleiskaavan määräys alueen ominaispiirteiden vaalimisesta sekä yleis-kaavan yleispiirteisyys maankäytön suunnitelmana osoittavat, että maakun-takaava on otettu yleiskaavaa laaditaessa säädetyllä tavalla ohjeena huomi-oon. Holkenin A3-aluevarausta ei näin ollen tule kumota valituksessa esite-tyllä perusteella.

Mynttiläntien itäpuolelle ja Dämmanin eteläpuolelle osoitettu asuntoalueva-raus (A3), joka on merkitty Espoo—Vihti—Lohja-ratavarauksen länsipuolel-le, ei ainakaan merkittävissä määrin sijoitu maakuntakaavan virkistysalueel-le. Maakuntakaava on siten ollut tältä osin ohjeena yleiskaavaa laadittaessa.Valituksessa mainittu Vanha Myntintie ei yleiskaavan sisältövaatimuksethuomioon ottaen ole este kyseiselle A3-aluevaraukselle.

Yleiskaavaan on merkitty maakuntakaavan ohjeellisen merkinnän perusteellajoukkoliikenteen yhteystarve edellä mainitulle radalle. Merkintä on ohjeelli-nen eikä se osoita radan tarkkaa kulkua maastossa. Merkintä ei valituksessaesitetyn perusteella ole lainvastainen.

10.7 Virkistys- ja M-alueiden lisärakentamista helpottavat kaavamääräykset

Yleiskaavan yleismääräysten mukaan yleiskaava osoittaa kunkin alueen pää-asiallisen käyttötarkoituksen. Pääkäyttötarkoituksen ohella alueella sallitaanmyös muuta maankäyttöä, mikäli se ei aiheuta haittaa alueen pääkäyttötar-koitukselle. Yleisten määräysten 2. kohdassa sallitaan muun muassa yhdys-kuntateknisen huollon rakennusten ja laitteiden rakentaminen, tietoliikennet-tä palvelevien antennien rakentaminen ja 3. kohdassa rakennusten kunnostus,tulva- ja meluesteiden rakentaminen ja maisemanhoidolliset toimenpiteet.

V- ja M-alueilla sallitaan alueiden erityismääräyksissä mainittujen toimenpi-teiden lisäksi: kokoojakatuja alempiluokkaisten katujen ja teiden sekä pysä-köintialueiden rakentaminen, sekä yllä olevien määräyskohtien 2 - 3 mukai-nen rakentaminen; tilaa vieviä liikuntamuotoja ja niitä palvelevien kenttien jahuoltotilojen rakentaminen.

31Hallinto-oikeus toteaa, että kaavamääräykset eivät salli V- ja M-alueidenpääkäyttötarkoituksen heikentämistä ja muuttamista. Espoon eteläosienyleiskaava on hyväksytty oikeusvaikutuksettomana valituksessa tarkoitettu-jen Keskuspuiston osayleiskaavojen alueelta eikä sillä siten ole niihin vaiku-tusta. Sillä seikalla, ovatko kyseiset V- ja M-alueiden kaavamääräykset risti-riidassa muiden kaavojen vastaavien määräysten kanssa, ei ole asiassa merki-tystä.

Valituksessa ei ole osoitettu, että määräykset olisivat yleiskaavan sisältövaa-timusten vastaisia.

10.8 Maakuntakaavan viheryhteystarpeet

Yhdistyksen valituksen mukaan yleiskaava on maakuntakaavan vastainenmyös muun kuin perusteluissa edellä käsitellyn Näkinmetsän alueen osalta,koska siinä ei ole otettu huomioon maakuntakaavan viheryhteyksiä (viheryh-teystarve) ja niiden suunnittelumääräyksiä.

Kaupunginhallitus on lausunnossaan todennut, että maakuntakaavan viheryh-teystarpeen -merkintä ei ole sijainniltaan sitova ja että kuntakaavoituksessaviheryhteydet suunnitellaan tarkemmin ottaen huomioon alueen muu maan-käyttö, maasto- ja luonnonolosuhteet. Näin maakuntakaavassa yhtenä viher-yhteystarvemerkintänä esitetty yhteys voi yleiskaavassa olla jaettu useam-paan virkistysalueeseen ja lisäksi virkistysyhteysmerkinnöillä voidaan sitätäydentää ja osoittaa vielä vaihtoehtoisia reittejä.

Hallinto-oikeus toteaa, että karttatarkastelun perusteella yleiskaavassa onosoitettu virkistysalueen varaukset tai virkistysyhteysmerkinnät (sijainti oh-jeellinen, yhteys sitova) likimäärin maakuntakaavan viheryhteystarvettaosoittavien merkintöjen mukaisille paikoille. Lisäksi yleiskaavassa on lukui-sia muita virkistysalueiden varauksia sekä virkistysyhteyttä osoittavia mer-kintöjä.

Hallinto-oikeus katsoo, että maakuntakaavassa esitetyt viheryhteystarpeet onotettu säädetyllä tavalla ohjeena huomioon yleiskaavaa laadittaessa. Näin ol-len, lukuun ottamatta edellä käsiteltyä Näkinmetsän aluetta, yleiskaava ei nii-tä koskevilla valitusperusteilla ole sisällöltään lainvastainen.

11. Maria ja Kari Lahtisen valitus

11.1 Esteellisyydestä kaavan valmistelussa, Espoonkartanon alueen maan-käytön yleiskaavan ulkopuolinen suunnittelu

Kuntalain 52 §:n 1 momentin mukaan valtuutettu on valtuustossa esteellinenkäsittelemään asiaa, joka koskee henkilökohtaisesti häntä taikka hänen hal-lintolain (434/2003) 28 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitettua läheistään. Milloinvaltuutettu ottaa osaa asian käsittelyyn muussa toimielimessä, häneen sovel-letaan mitä kyseisen toimielimen jäsenen esteellisyydestä säädetään. Pykälän2 momentin mukaan muun luottamushenkilön esteellisyydestä on voimassa,mitä hallintolain 27 - 30 §:ssä säädetään.

Hallintolain 27 §:n 1 momentin mukaan virkamies ei saa osallistua asiankäsittelyyn eikä olla läsnä sitä käsiteltäessä, jos hän on esteellinen. Mitä vir-kamiehen esteellisyydestä säädetään, koskee 27 §:n 2 momentin mukaan

32myös monijäsenisen toimielimen jäsentä ja muuta asian käsittelyyn osallis-tuvaa.

Hallintolain 28 §:n 1 momentin mukaan virkamies on esteellinen muun ohel-la silloin, jos asian ratkaisusta on odotettavissa erityistä hyötyä tai vahinkoahänelle, jos hän on hallituksen jäsenenä tai sitä vastaavassa asemassa sellai-sessa yhteisössä, joka on asianosainen tai jolle asian ratkaisusta on odotetta-vissa erityistä hyötyä tai vahinkoa, tai jos luottamus hänen puolueettomuu-teensa muusta erityisestä syystä vaarantuu.

Lahtiset ovat esittäneet väitteen Espoon teknisen toimen johtajan Olavi Lou-kon ja Espoon kaupunginvaltuutetun ja teknisen lautakunnan entisen jäsenenMatti Kurosen esteellisyydestä.

Lahtisten mukaan Louko on lähialaisineen toiminut YIT Rakennus Oy:n jamaanomistaja Esbogård Aktiebolagin kanssa yhteisessä työryhmässä, jokaon jo useita vuosia suunnitellut Kehä III:n pohjoispuolisten alueiden kaavoi-tusta muun muassa järjestämällä arkkitehtikilpailun Espoonkartanon asema-kaavoituksesta. Toiminta on Lahtisten mukaan tapahtunut osin salassa poliit-tisilta päättäjiltä ja Loukon yhteistyö rakentajien kanssa on Keskusrikospolii-sin esitutkinnan kohteena.

Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen johtosäännön perusteellateknisen toimen johtajan tehtäviin kuuluu muun ohella yhdyskuntasuunnitte-lusta huolehtiminen. Se, että Louko on ottanut osaa Lahtisten valituksessatarkoitetun alueen kaavoituksen suunnitteluun muullakin tavoin kuin Espooneteläosien yleiskaavan valmistelun puitteissa, ei sinällään tee häntä esteelli-seksi yleiskaavan valmisteluun. Asiassa ei ole näytetty, että Loukolle muu-toin olisi odotettavissa erityistä hyötyä kaavapäätöksestä. Esteellisyyttä eisynny myöskään häneen kohdistetun esitutkinnan perusteella. Näin ollenLoukoa ei ole valituksessa esitetyn perusteella pidettävä esteellisenä otta-maan osaa yleiskaavan valmisteluun tai asian esittelyyn.

Asiassa ei ole ilmennyt, että Kurosella olisi sellainen asema YIT RakennusOy:ssä, että yleiskaavan voitaisiin katsoa koskevan häntä kuntalain 52 §:n 1momentissa tarkoitetulla tavalla henkilökohtaisesti. Kuronen on valituksenmukaan tullut kaupunginhallituksen jäseneksi vasta 2009 ja siis yleiskaavanhyväksymistä koskevan päätöksen jälkeen, joten esteellisyyttä yleiskaava-päätöksen suhteen ei kaupunginhallituksen jäsenyyden perusteella ole voinutolla. Espoon kaupungin teknisen ja ympäristötoimen lautakuntien ja johto-kuntien johtosäännön perusteella kaupunkisuunnittelu ei kuulu teknisen lau-takunnan tehtäviin, joten valituksen perusteella ei voida katsoa, että myös-kään Kurosen jäsenyydella teknisessä lautakunnassa olisi merkitystä kaava-päätöksen kannalta. Näin ollen yleiskaavan hyväksymistä koskevaa päätöstäei ole kumottava sillä perusteella, että Kuronen olisi valtuutettuna tai muutenluottamusmiesasemassa esteellisenä ottanut osaa asian valmisteluun.

Hallinto-oikeus toteaa, että maankäyttö- ja rakennuslaissa ei ole säädetty,että yleiskaava on tehtävä ennen asemakaavaa. Espoon eteläosien yleiskaa-van suunnittelun kanssa on samanaikaisesti ollut käynnissä Espoonkartanonkaupunginosan tarkempi suunnittelu. Muun muassa alueen suurin yksityinenmaanomistaja Esbogård Aktiebolag ja YIT Rakennus Oy ovat järjestäneet

33vuonna 2007 arkkitehtikilpailun Espoonkartanon alueelle rakennettavan uu-den asuinalueen suunnittelusta. Yleiskaavan valmistelu ei ole tapahtunuttamus- tai virka-miehiä esteelliseksi ottamaan osaa myös yleiskaavatyöhön.

11.2 Lahtisten kiinteistön alueelle kohdistuvat joukkoliikenteen yhteystarvet-ta, maakaasuputken linjausta ja virkistysyhteystä osoittavat kaavamerkinnät

Yleispiirteisessä yleiskaavassa ei ole ratkaistu maakaasuputken paikkaa.Yleiskaava ei oikeuta maakaasuputken rakentamiseen. Joukkoliikenteen yh-teystarve ja virkistysyhteys ovat sijainniltaan ohjeelliset. Kaavoituksessamainittujen varausten lopulliset paikat tarkentuvat yksityiskohtaisemmassasuunnittelussa, jossa vielä otetaan huomioon muun muassa maanomistajannäkemykset sekä kunkin alueen kulttuuri- ja luontoarvot.

Maakaasuputken rakentamiseen, josta Suomessa vastaa Gasum Oy, liittyykaupungin antaman lausunnon mukaisesti myös ympäristöselvitykset.

Kaupunki on voinut harkintansa mukaan osoittaa merkinnät yleiskaavassaoleviin paikkoihin. Kyseisiä merkintöjä ei ole pidettävä maanomistajallekohtuuttomina.

11.3 A3-asuntoalueen varaus Forsbackantien itäpuolella

Lahtiset ovat vaatineet luonto- ja maisema-arvojen perusteella yleiskaavaanForsbackantien itäpuolelle merkityn asuntoaluevarauksen (A3, pientaloalue)poistamista.

Alueen pohjoispuolella on Kvarnträsk-järven eteläpuolelle yleiskaavassamerkitty luonnonsuojelualue (SL). Osaa A3-alueesta koskee yleiskaavanmerkintä kyläkuvallisesti tai maisemallisesti arvokkaasta alueesta. A3-aluevaraus muodostaa laajan uuden pientaloalueen.

Laajemmin kysymyksessä olevaa aluetta koskevat yleiskaavaa varten laadi-tuista selvityksistä muun muassa seuraavat: Espoonkartanon ympäristöselvi-tys, Jaakko Pöyry Infra/Maa ja Vesi 22.3.2004; Pientalorakentamisen selvi-tys Kehä III:n pohjoispuolisilla alueilla Espoon Kauklahdessa, Espoon kau-punkisuunnittelukeskus 27.3.2006; Luontoselvitys Halujärvi-Järvikylä-Mynttilä-Perinki, Espoon kaupunkisuunnittelukeskuksen tutkimuksia ja sel-vityksiä B85:2007. Hallinto-oikeus katsoo, että selvitykset ovat riittävät.Niiden perusteella on voitu arvioida yleiskaavan sisältövaatimusten täytty-minen kaavan ohjaustavoite ja tarkkuus huomioon ottaen.

Hallinto-oikeus toteaa, ettei Forsbackantien itäpuolista aluetta ole kyseisenA3-alueen osalta pidettävä mainittujen selvitysten perusteella luonto- taimaisema-arvoiltaan sellaisena, että sitä ei voitaisi lainkaan varata rakentami-seen. Tällaista perustetta ei ole esitetty myöskään Lahtisten valituksessa.Näin ollen yleiskaavapäätöstä ei ole Lahtisen esittämillä perusteilla kumotta-va tältä osin.

34

11.4 Lahtisten kiinteistöön 49-450-1-18 kohdistuva virkistysaluevaraus (V)

Asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan Lahtisten kiinteistön 1:18 aluettaon varattu yleiskaavassa A3- ja A4-asuntoalueiksi sekä virkistysalueeksi (V).Kiinteistön kokonaispinta-ala on 11,15 ha ja virkistysaluetta siitä olisi noin4,5 ha. Kaupungin lausunnon mukaan virkistysalueeksi on varattu pääosintilan peltoviljelyssä olevaa aluetta.

Esittämänsä selvityksen mukaan Lahtiset harjoittavat kiinteistöllä maatalo-uselinkeinoa ja siihen rinnastettavia elinkeinoja. Heille on kiinteistön nykyis-ten rakennusten lisäksi myönnetty poikkeamispäätös ja rakennuslupa raken-nuspaikalle, joka sijaitsee nyt virkistysalueeksi osoitetulla alueella.

Yleiskaavan mukaan virkistysalueelle (V) voidaan yksityiskohtaisemmansuunnitelman pohjalta toteuttaa virkistystä palvelevia alueita, rakennuksia jarakenteita. Alueella voidaan harjoittaa metsätaloutta. Maisemaa muuttavamaanrakennustyö, puiden kaataminen tai muu näihin verrattavissa oleva toi-menpide on luvanvaraista siten kuin maankäyttö- ja rakennuslain 128 §:ssäon säädetty. Alueella sallitaan ympärivuotiseen tai lomakäyttöön tarkoitettujaasuntoja vain niillä rakennuspaikoilla, jotka yleiskaavan hyväksymisajankoh-tana jo ovat mainitussa käytössä. Asuntojen lukumäärää ei saa lisätä eikä lo-ma-asuntoja muuttaa pysyvään asumiseen.

Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon muun muassa virkistysaluei-den riittävyys. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle kohtuutonta hait-taa. Espoon eteläosien yleiskaavassa on varattu Lahtisten kiinteistön lähistöl-lä sijaitseville muille alueille laajoja uusia asuinpientaloalueita.

Lahtisten kiinteistölle osoitetut varaukset asunto-alueille ja virkistysalueelleovat laajempia aluevarauksia, joista kiinteistölle 1:18 kohdistuu pieni osa.Virkistysalue muodostaa siten osan laajaa maankäyttöaluetta. Aluevarauksel-le, joka muuttaa alueen nykyistä käyttötarkoitusta, on siten hyväksyttävätmaankäytölliset perusteet. Aluevarauksen ulottaminen kiinteistölle 1:18 eimyöskään aseta Lahtisia eriarvoiseen asemaan muihin alueen maanomistajiinverrattuna.

Virkistysaluevaraus ei estä alueen käyttämistä edelleen maatalouskäytössä.Virkistysalueen toteuttaminen tapahtuu asemakaavan perusteella. Kiinteistöl-le 1:18 osoitettuja aluevarauksia kokonaisuutena arvioiden yleiskaavan vir-kistysaluevaraus ei aiheuta Lahtisille kohtuutonta haittaa.

12. Uudenmaan ympäristökeskuksen valitus

12.1 Maakuntakaavan pohjois-eteläsuuntainen viheralue Näkinmetsässä

Tältä osin hallinto-oikeus viittaa edellä kohdassa 10.5 lausuttuun.

12.2 Espoo—Vihti—Lohja-ratavaraus

Ympäristökeskus on katsonut, ettei yleiskaavassa joukkoliikenteen yhteys-tarve -merkinnällä osoitettu Espoo—Vihti—Lohja-ratavaraus riittävästi

35turvaa radan toteutumismahdollisuuksia eikä maakuntakaava ole siten ollutriittävästi ohjeena yleiskaavalle.

Maakuntakaavassa kyseinen, niin sanottu ELVI-rata on osoitettu ohjeellisenamerkinnällä, jolla osoitetaan liikenneväylän paikka silloin, kun väylän tarkkasijainti on ratkaisematta.

Hallinto-oikeus toteaa, että maakuntakaava ei velvoita ELVI-radan rakenta-miseen, mutta se edellyttää, että mahdollisuus radan rakentamiseen otetaanhuomioon yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa. Ympäristökeskus ei olevalituksessaan esittänyt, että yleiskaavassa olisi osoitettu sellaisia aluevara-uksia, jotka vaikeuttaisivat radan sijoittamista eteläosien yleiskaavan alueel-le.

Kaupunginvaltuusto on toiminut sille asiassa kuuluvan harkintavallan puit-teissa osoittaessaan maakuntakaavan ohjeellisen merkinnän mukaisen liiken-neväylän yleiskaavassa ohjeellisella joukkoliikenteen yhteystarve -merkinnällä. Maakuntakaava on ollut maankäyttö- ja rakennuslaissa edellyte-tyllä tavalla ohjeena yleiskaavaa tältä osin laadittaessa.

12.3 Loma-asutuksen mitoitus

Uudenmaan ympäristökeskus katsoo, että yleiskaavan RA-alueen loma-asuntojen lukumäärää koskeva pinta-alanormiin perustuva mitoitus on lain-vastainen.

Kaavamääräysten mukaan loma-asuntoalueella (RA) sallitaan rakennuspaik-kaa kohti enintään kaksi loma-asuntoa, mikäli rakennuspaikan koko on vä-hintään 10 000 m2, muussa tapauksessa enintään yksi loma-asunto. Saaris-tossa sijaitsevan loma-asunnon kerrosala saa olla enintään 80 k-m2. Lisäksisallitaan jokaista loma-asuntoa kohden talousrakennusten rakentaminen si-ten, että kokonaiskerrosala on yhteensä enintään 120 k-m2.

Espoon eteläosien yleiskaava on yleispiirteinen aluevarausyleiskaava, johonei liity määräystä sen käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena.Loma-asuntoalueita (RA) koskeva kaavamääräys ei näin ollen sellaisenaanoikeuta rakentamiseen, vaan se on maankäyttö- ja rakennuslain 42 §:n mu-kaisesti ohjeena myöhemmässä yksityiskohtaisessa kaavoituksessa. Yleis-kaavan mitoitus ei ole rakennusoikeutta koskeva sitova ratkaisu, vaan se onsuunnitteluohje rakennusoikeuden enimmäismäärästä, joka yksityiskohtai-sessa kaavoituksessa voidaan osoittaa. Yleiskaava ei perusta maanomistajilleoikeutta enimmäismäärän mukaiseen loma-asutuksen mitoitukseen. Raken-nusoikeus ratkaistaan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tehtävien tar-kempien selvitysten perusteella ja ottaen huomioon muun muassa ympäris-tökeskuksen valituksessa mainitut maankäyttö- ja rakennuslakiin perustuvatseikat. Näin ollen yleiskaava ei ole valituksessa esitetyllä perusteella RA-alueiden mitoituksen osalta lainvastainen.

Oikeudenkäyntikulut

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvolli-nen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osak-si, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on

36kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 mo-mentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutu-nut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on pidettävä kohtuuttomana, ettäLindberg joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan.Pääasian tulkinnanvaraisuus ja hallintolainkäyttölain 74 §:n 2 momenttihuomioon otettuna kaupunki ei kuitenkaan ole velvollinen korvaamaan kulu-ja täysimääräisesti.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että AsuntoOy Viidenrivi ja Asunto Oy Pihkapolku sekä Marita Lehti asiakumppanei-neen joutuvat pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Sovelletut oikeusohjeet Perusteluissa mainitut jaKuntalaki 90 §Hallintolainkäyttölaki 74 § 1 mom

MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Valituskirjelmä on toimitettava korkeimmalle hallinto-oikeudelle.Maankäyttö- ja rakennuslain 191 §:n 4 momentin mukaan muilla kuin kun-nalla ei ole oikeutta hakea muutosta päätökseen, jolla hallinto-oikeus on ku-monnut kaavan hyväksymistä koskevan päätöksen.

Valitusosoitus on liitteenä (kaava-asia 09.08).

HALLINTO-OIKEUDEN KOKOONPANO

Asian ovat ratkaisseet hallinto-oikeuden jäsenetJanne Aer, Ilkka Hartikainen (t) ja Sirpa Tammisalo.

Esittelijäjäsen Sirpa Tammisalo

Asiaa ratkaistaessa on toimitettu äänestys.

37

JAKELU JA OIKEUDENKÄYNTIMAKSU

Päätös Vanttilan, Kurttilan, Kauklahden ja Muulon kylien yhteisen vesialueenRN:o 876:1:0 osakaskuntaosoite: Johan ÅbergKurtinniitynkuja 102780 ESPOO; oikeudenkäyntimaksu 82 euroa(tiedote oikeudenkäyntimaksusta)

Pekka LänsmanEestinlaakso 2 C 1102280 ESPOO; oikeudenkäyntimaksu 82 euroa(tiedote oikeudenkäyntimaksusta)

Aila Ahonen, Anita Hamberg, Lars Hamberg, Seppo Koskela, Marjo Nevala,Trygve Nyman, Elina Piki, Esa Sairio, Heli Sairio, Sinikka Sassi,Suvi Sietiö-Nyman ja Juha Viljakainenosoite: Aila AhonenEestinkallionkuja 402280 ESPOO; oikeudenkäyntimaksu 82 euroa, valittajat yhteisvastuullises-ti(tiedote oikeudenkäyntimaksusta)

Marita Lehti, Klaus Keravuori, Marianne Karppinen, Mikael Karppinen,Birgitta Ohralahti ja Heidi Isomaa-Wellingosoite: Marita LehtiSävasundintie 902380 ESPOO; oikeudenkäyntimaksu 82 euroa, valittajat yhteisvastuullises-ti(tiedote oikeudenkäyntimaksusta)

Algol Oy, Kiinteistö Oy Karapellontie 4 C, Inex Partners Oy / Kilon Lo-gistiikkakeskus Oy (SOK) ja Julius Tallberg-Kiinteistöt OyjAsianajaja Kari MarttinenAsianajotoimisto Hammarström Puhakka Partners OyBulevardi 1 A00100 HELSINKI; oikeudenkäyntimaksu 82 euroa, valittajat yhteisvastuul-lisesti(tiedote oikeudenkäyntimaksusta)

Asunto Oy Viidenrivi ja Asunto Oy Pihkapolkuosoite: Ilpo TuomainenMäntyviita 9 A02110 ESPOO; oikeudenkäyntimaksu 82 euroa, valittajat yhteisvastuullises-ti(tiedote oikeudenkäyntimaksusta)

Matti ja Paula JokinenSuvisaarentie 35 A02380 ESPOO; oikeudenkäyntimaksu 82 euroa(tiedote oikeudenkäyntimaksusta)

38

Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys Tringa ry.Aili JukarainenPL 14500101 HELSINKI; oikeudenkäyntimaksu 82 euroa(tiedote oikeudenkäyntimaksusta)

Maria ja Kari LahtinenFinnsintie 102780 ESPOO; oikeudenkäyntimaksu 82 euroa(tiedote oikeudenkäyntimaksusta)

Päätös maksutta Jan LindbergAsianajaja Juha SarioAsianajotoimisto Ympäristölaki OyPL 20800131 HELSINKI

Espoon ympäristöyhdistys ry.Pasi RaipolaHansatie 24 B02780 ESPOO(tiedote oikeudenkäyntimaksusta)

Uudenmaan ympäristökeskus

Jäljennös maksutta Espoon kaupunginhallitus

Hallinto-oikeuden kirjaamo

Tiedoksi tilastollista seurantaa varten (EV 248/1998 vp - HE 101/1998 vp):- ympäristöministeriö

39

Diaarinumero02595/08/4102,02711/08/4102,02761/08/4102,02783/08/4102,02786/08/4102,02794/08/4102,02830/08/4102,02831/08/4102,02832/08/410202839/08/4102,02842/08/4102,07078/08/4102

Hallinto-oikeustuomari Janne Aerin äänestyslausunto:

Toisin kuin hallinto-oikeuden enemmistö hylkään myös Lindbergin valituk-sen ja Espoon ympäristöyhdistys ry:n valituksen siltä osin kuin valituskoskee Puolarmetsän sairaalan itäpuolella olevia A2 ja PY -alueita.

Sen sijaan kumoan Uudenmaan ympäristökeskuksen valituksen johdostaRA-alueita koskevan kaavamääräyksen.

Muutoin olen samaa mieltä kuin hallinto-oikeuden enemmistö.

Perustelut

Lindbergin valitus: virkistysalue saaressa Lilla Julholmen 1:331

Kaava-alueella olevat mantereen läheisyyteen sijoittuvat saaret soveltuvatyleisesti ottaen virkistyskäyttöön. Tämän vuoksi saarten osoittamista virkis-tyskäyttöön ei ole tarvinnut erikseen selvittää eikä erikseen perustella.

Lilla Julholmenin pinta-ala on 0,642 ha ja sillä on kaksi loma-asuntoa. Saarija sen eteläpuolella olevat kaksi pienempää saarta on merkitty virkistys-alueeksi (V). Läheiset Miessaarta ympäröivät selvästi isommat saaret onmerkitty loma-asuntoalueeksi (RA). Virkistysalueita ja loma-asuntoalueitakoskevat kaavamääräykset eroavat siltä osin, ettei virkistysalueilla oletarkoitus sallia uudisrakennuksia eikä loma-asuntojen muuttamista pysyväänkäyttöön.

Lilla Julholmenin pinta-alaan nähden sen osoittaminen virkistysalueeksi eiole ollut vastoin yleiskaavan tavoitteita ja periaatteita eikä aseta LindbergiäLilla Julholmenin omistajana eriarvoiseen asemaan muihin saarten maan-omistajiin verrattuna. Virkistysaluetta koskeva varaus ei estä käyttämästäsaarta ja sen rakennuksia edelleen nykyisessä loma-asuntokäytössä. Alue-varaus ei siten ole myöskään aiheuta Lindbergille kohtuutonta haittaa.Hylkään Lindbergin valituksen.

40Espoon ympäristöyhdistys ry:n valitus: Puolarmetsän sairaalan itäpuolellaolevat A2- ja PY-alueet

Käytettävissä olevassa yleiskaavan valmisteluaineistossa ei ole erikseenluontoselvitystä alueesta Puolarmetsän sairaalan itäpuolella, jonne on merkit-ty asuntoalue (A2) ja julkisten palvelujen ja hallinnon alue (PY).

Espoon luontoarvoja koskevissa yleisselvityksissä ei ole tätä aluetta merkittyarvokkaaksi. Asiassa ei ole myöskään osoitettu, että kyseisellä alueella olisitodennäköisesti sellaisia luontoarvoja, jotka edellyttäisivät sen varaamistayleiskaavassa muuhun kuin asunto- tai palvelualuekäyttöön.

Yleiskaavan ohjaustavoitteisiin ja tarkkuuteen nähden kaava-alueen ympä-ristöselvityksiä on pidettävä riittävinä luontoarvojen huomioon ottamiseksikaavassa. Yksittäisten alueiden tarkempi luontoselvitys voidaan siten tehdävasta asemakaavan valmistelun yhteydessä.

Puolarmetsän läheisyydessä on runsaasti virkistysaluetta, minkä vuoksi ky-seiset sairaala-alueeseen ja tiehen rajoittuvat alueet on voitu osoittaa muuhunkuin virkistyskäyttöön. Hylkään tältä osin Espoon ympäristöyhdistyksenvalituksen.

Uudenmaan ympäristökeskuksen valitus: RA-alueita koskeva kaavamääräys

Loma-asuntoalueita (RA) on kaava-alueella vain meren saaristossa. Loma-asuntoalueille ei ole merkitty rakennuspaikkoja. Kaavamääräyksen perus-teella ei voida myöntää rakennuslupia, vaan rakentamista koskee maan-käyttö- ja rakentamislain 72 §:n säännös suunnittelutarpeesta ranta-alueella.

Kaupungin lausunnosta ilmenee, ettei tarkoituksena ole laatia saaristoalueel-le asemakaavaa, vaan rakentamisesta loma-asutusalueelle päätettäisiin maan- käyttö- ja rakentamislain 72 §:n mukaisessa poikkeuslupamenettelyssä.

Kaavamääräystä rakentamisen mitoituksesta loma-asuntoalueilla ei voidapitää tarpeellisena. Yleiskaavassa ei ole muutoin suunniteltu rakentamisenmitoitusta eikä yleiskaavaa ei ole myöskään tarkoitettu käytettäväksi välittö-mästi rakennusluvan perusteena. Määryksellä ei myöskään voida ohjatasitovasti maankäyttö- ja rakentamislain 72 §.ssä tarkoitettu suunnittelutarve-harkintaa. Määräyksen mukainen rakennuspaikan pinta-alaperusteinen mitoi-tus ei vastaa rantarakentamisessa noudatettavaa rantaviivan pituuteen perus-tuvaa mitoitusta. Kaavassa ei myöskään ole osoitettu niitä rakennuspaikkoja,joita mitoitus voisi edes koskea.

Määräyksen antaminen on vastoin maankäyttö- ja rakentamislain 41 §:ää.Tämän vuoksi kumoan yleiskaavaa koskevan päätöksen loma-asutusaluettakoskevan kaavamääräyksen osalta.

Vakuudeksi Sirpa Tammisalo

41

J U L K I P A N O / A N S L A G__________________________________________________________________________________

Hallinto-oikeus antaa 26.6.2009 päätöksen seuraavaan yleiskaavaa koskevaan valitukseen:Förvaltningsdomstolen meddelar 26.6.2009 beslut på följande besvär angående generalplan:__________________________________________________________________________________

Dnrot/Dnr 02595/08/4102, 02711/08/4102, 02761/08/4102, 02783/08/4102,02786/08/4102, 02794/08/4102, 02830-02832/08/4102, 02839/08/4102,02842/08/4102, 07078/08/4102

Muutoksenhakijat/Ändringssökande

Vanttilan, Kurttilan, Kauklahden ja Muulon kylien yhteisen vesialueenRN:o 876:1:0 osakaskunta

Pekka Länsman

Aila Ahonen, Anita Hamberg, Lars Hamberg, Seppo Koskela, Marjo Nevala,Trygve Nyman, Elina Piki, Esa Sairio, Heli Sairio, Sinikka Sassi,Suvi Sietiö-Nyman ja Juha Viljakainen

Marita Lehti, Klaus Keravuori, Marianne Karppinen, Mikael Karppinen,Birgitta Ohralahti ja Heidi Isomaa-Welling

Algol Oy, Kiinteistö Oy Karapellontie 4 C, Inex Partners Oy/ Kilon Logis-tiikkakeskus Oy (SOK) ja Julius Tallberg Kiinteistöt Oyj

Asunto Oy Viidenrivi ja Asunto Oy Pihkapolku

Jan Lindberg

Matti Jokinen ja Paula Jokinen

Helsingin seudun lintutieteellinen yhdistys Tringa ry.

Espoon ympäristöyhdistys ry.

Maria Lahtinen ja Kari Lahtinen

Uudenmaan ympäristökeskus

Päätökset, joihin on haettu muutosta/Beslut, i vilka sökts ändring

Espoon kaupunginvaltuusto 7.4.2008 § 8 ja 13.10.2008 § 9Stadsfullmäktige i Esbo 7.4.2008 § 8 och 13.10.2008 § 9

42

Yleiskaava/Generalplan

Espoon eteläosien yleiskaavaGeneralplan för södra Esbo

__________________________________________________________________________________

Helsinki 25.6.2009Helsingfors

Esittelijä Sirpa TammisaloFöredragande__________________________________________________________________________________

Tämä julkipano on ollut hallinto-oikeuden ilmoitustaulullaDetta anslag har varit på förvaltningsdomstolens anslagstavla ____.____-____.____2009