Helsingin eurooppalainen koulu - FINLEXHelsingin eurooppalaisessa koulussa käytetään...
Transcript of Helsingin eurooppalainen koulu - FINLEXHelsingin eurooppalaisessa koulussa käytetään...
SISÄLLYSLUETTELO
1. KOULUN TYÖN PERUSTA ......................................................................................................................... 3 1.1 Arvoperusta .................................................................................................................................................. 3 1.2 Koulun tehtävä ja toiminta-ajatus .............................................................................................................. 3 1.3 Koulun kasvatuksen ja opetuksen yleiset tavoitteet ................................................................................ 3
2. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN ........................................................................................................... 4 2.1. Oppimiskäsitys ............................................................................................................................................ 4 2.2. Toimintakulttuuri ja oppimisympäristö ................................................................................................... 4
2.2.1 Fyysinen oppimisympäristö ................................................................................................................ 5 2.2.2 Psyykkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö .................................................................................... 5 2.2.3 Pedagoginen oppimisympäristö ......................................................................................................... 6
2.3 Työtavat ja opetusmenetelmät ................................................................................................................... 6 2.3.1 Esikoulu ................................................................................................................................................. 6 2.3.2 Alakoulu ja yläkoulu-lukio .................................................................................................................. 6
2.4. Oppilaiden osallisuus .................................................................................................................................. 7 3. OPETUKSEN RAKENNE JA OPETUSJÄRJESTELYT ........................................................................ 7
3.1 Koulun rakenne ............................................................................................................................................ 7 3.2 Tuntijako ....................................................................................................................................................... 8 3.3 Kieliohjelma .................................................................................................................................................. 8 3.4 Eri kielten käyttäminen opetuksessa ja kieliosastojen välinen yhteistyö .............................................. 8 3.5 Vieraskielisen opetuksen periaatteet ......................................................................................................... 8 3.6 Kaavio 1 ...................................................................................................................................................... 10 3.7 Kaavio 2 ...................................................................................................................................................... 11
4. OPISKELUN TUKI JA OHJAUS ............................................................................................................... 12 4.1 Ohjauksen järjestäminen ........................................................................................................................... 12 4.2 Oppimisen tehostettu tukeminen ............................................................................................................ 12
4.2.1 Oppimissuunnitelma .......................................................................................................................... 12 4.2.2 Tukiopetus........................................................................................................................................... 13 4.2.3 Erityisopetussuunnitelma .................................................................................................................. 13
5. HYVINVOINNIN TUKIPALVELUT ....................................................................................................... 14 5.1 Oppilashuolto ............................................................................................................................................. 14 5.2 Muut hyvinvoinnin tukipalvelut............................................................................................................... 14
5.2.1 Kouluruokailu ..................................................................................................................................... 14 5.2.2 Koulumatkat ....................................................................................................................................... 15
6. YHTEISTYÖ OPETUKSEN JA OPISKELUN TUKENA ................................................................... 15 6.1 Kodin ja koulun yhteistyö ......................................................................................................................... 15 6.2 Koulutuksen nivelvaiheisiin liittyvä yhteistyö ........................................................................................ 16 6.3 Yhteistyö lähiyhteisöjen ja muiden hallintokuntien kanssa .................................................................. 16 6.4 Työelämäyhteistyö ..................................................................................................................................... 17 6.5 Kansainvälinen yhteistyö .......................................................................................................................... 17
7. OPPILAAN ARVIOINTI ............................................................................................................................. 17 7.1 Arviointi esikoulussa ................................................................................................................................. 17 7.2 Oppilaan arvioinnin periaatteet muilla kouluasteilla ............................................................................. 18
7.2.1 Alakoulu ............................................................................................................................................... 18 7.2.2 Alakoulun todistukset ja niihin merkittävät tiedot ........................................................................ 19 7.2.3 Vuosiluokan suorittaminen hyväksytysti ja opinnoissa eteneminen alakoulussa ...................... 19 7.2.4 Siirtyminen yläkoulu-lukioon ............................................................................................................ 20
7.3. Oppilaan arviointi yläkoulu-lukiossa ...................................................................................................... 20 7.3.1 Arviointiasteikko ja arvioinnin käytännöt yläkoulu-lukiossa ........................................................ 20 7.3.2 Yläkoulu-lukiossa käytettävät todistukset ja niihin merkittävät tiedot ....................................... 22 7.3.3 Vuosiluokan suorittaminen hyväksytysti ja opinnoissa eteneminen luokilla S1-S5 .................. 22 7.3.4 Harmonisoidut kokeet ....................................................................................................................... 22
8. KOULUN TOIMINNAN ARVIOINTI .................................................................................................... 23
2
8.1 Koulun arvioinnin menetelmät ................................................................................................................ 23 8.2 Opettajan työn arviointi ............................................................................................................................ 23
9. Opetuksen ainekohtaiset tavoitteet ja sisällöt ............................................................................................... 24
3
1. KOULUN TYÖN PERUSTA
1.1 Arvoperusta
Helsingin eurooppalaisen koulun toiminta pohjautuu erilaisuuden kunnioittamiseen ja yhteistyöhön niin
paikallisten kuin kansainvälistenkin toimijoiden kanssa. Koulu tukee oppilaiden kielellisen ja kulttuuri-
identiteetin rakentumista ja kasvattaa aktiiviseen eurooppalaisuuteen sekä kansainvälisyyteen.
1.2 Koulun tehtävä ja toiminta-ajatus
Helsingin eurooppalainen koulu on valtion koulu, jonka rakenne pohjautuu Eurooppa-koulujen
koulutusrakenteeseen ja joka antaa Eurooppa-koulujen opetussuunnitelmiin perustuvaa opetusta.
Koulussa on kaksivuotinen esikoulu, joka aloitetaan 4-vuotiaana, viisivuotinen alakoulu ja
seitsenvuotinen yläkoulu-lukio. Tavoitteena on, että oppilaat voivat suorittaa päättötutkintona European
Baccalaureate eli EB-tutkinnon. Koulu toimii yhteistyössä Eurooppa-koulujen ja pääkaupunkiseudun
eri kouluasteita edustavien koulujen kanssa.
Helsingin eurooppalainen koulu tarjoaa monipuolista ja korkealaatuista kasvatusta ja opetusta erilaisista
kielellisistä ja kulttuurisista taustoista tuleville lapsille ja nuorille. Koulun erityisenä painotuksena ovat
eurooppalainen ulottuvuus sekä monikulttuurisuus ja monikielisyys. Koulu antaa valmiudet siirtyä
jatkamaan opintoja myös muihin kansallisiin tai kansainvälisiin järjestelmiin.
Opetuksessa otetaan huomioon oppilaiden ikä, tausta ja yksilölliset edellytykset. Koulun keskeisenä
periaatteena on tukea ja kannustaa oppilaita, jotta he voivat suoriutua opinnoistaan mahdollisimman
hyvin. Koulu edistää myös oppilaiden hyvinvointia ja vahvistaa välittämisen, huolenpidon ja myönteisen
vuorovaikutuksen toimintakulttuuria yhteistyössä kotien kanssa.
1.3 Koulun kasvatuksen ja opetuksen yleiset tavoitteet
Helsingin eurooppalainen koulu tukee oppilaiden kasvua tasapainoisiksi terveen itsetunnon omaaviksi
ihmisiksi sekä aktiivisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Oppilaita kasvatetaan vastuullisuuteen ja yhteistyöhön
sekä toimintaan, joka pyrkii ihmisryhmien, kansojen ja kulttuurien väliseen suvaitsevaisuuteen ja
luottamukseen. Opetuksen tavoitteena on edistää myös ihmisyyttä ja eettisiä valmiuksia sekä valmiuksia
elää ja toimia kestävän kehityksen edellyttämällä tavalla.
Koulu tarjoaa oppilailleen aineksia ja virikkeitä avartaa ja syventää maailmankuvaansa sekä hankkia
monipuolista tietoa ja osaamista. Kasvatuksen ja opetuksen avulla kehitetään myös oppilaiden taitoja
kuten vuorovaikutustaitoja, tiedonhankinnan ja -käsittelyn taitoja, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja
sekä oppimaan oppimisen ja työskentelyn taitoja.
Tavoitteena on:
vahvistaa oppilaiden omaa kielellistä ja kulttuurista identiteettiä;
varmistaa äidinkielen hallinta ja vieraiden kielten korkeatasoinen osaaminen;
kehittää matemaattista ja luonnontieteellistä osaamista;
edistää yhteiskunnallisessa toiminnassa tarvittavaa tietämystä ja valmiuksia toimia demokraattisen
yhteiskunnan valistuneina kansalaisina;
kehittää osaamista, joka auttaa ymmärtämään oman maan, Euroopan ja koko maailman sosiaalista,
poliittista, taloudellista ja aatteellista kehitystä myös historiallisesta näkökulmasta;
kehittää ja rohkaista oppilaiden omaa taiteellista luovaa ilmaisua sekä lisätä eri taiteenalojen ja
eurooppalaisen kulttuurin tuntemusta;
kehittää oppilaiden liikunnallisia taitoja ja edistää terveiden elintapojen omaksumista;
4
kehittää oppilaiden mediataitoja sekä tieto- ja viestintätekniikkaan liittyvää sisällöllistä ja teknistä
osaamista;
ohjata oppilaita jatko-opintoihin ja uranvalintaan liittyvissä kysymyksissä;
tukea oppilaiden persoonallista, sosiaalista sekä tiedollista ja taidollista kasvua ja näin luoda
edellytyksiä hyvinvointiin ja elinikäiseen oppimiseen.
2. OPETUKSEN TOTEUTTAMINEN
2.1. Oppimiskäsitys
Käsitys oppimisesta vaikuttaa kaikkeen koulun toimintaan. Se vaikuttaa erityisesti siihen, millaisia
pedagogisia toimintamalleja ja ratkaisuja käytetään erilaisissa opetus- ja oppimistilanteissa. Nykyinen
oppimista koskeva tutkimus on vahvistanut käsitystä, jonka mukaan oppimisessa olennaista on päättely,
ymmärtäminen ja tiedon soveltaminen erilaisissa fyysisissä, sosiaalisissa ja kulttuurisissa konteksteissa.
Oppiminen nähdään yksilön sisäisenä jäsentyneen tieto- ja taitorakenteiden konstruointina eikä vain
tiedon siirtymisenä opettajan mielestä oppijan mieleen. Oppimisessa ei myöskään ole kyse staattisten
tietorakenteiden omaksumisesta, vaan tietoja on osattava soveltaa uusissa tilanteissa ja kehittää itse uutta
tietoutta. Nämä ovat keskeisiä kompetensseja, joita yksilö tarvitsee niin henkilökohtaisessa elämässään
kuin yhteiskunta- ja työelämässä eri oppiaineisiin liittyvien tietojen ja taitojen lisäksi. Vaikka koulu ei
vielä valmistakaan tietyn alan tai ammatin asiantuntijoita, on erittäin tärkeää, että koulu tuottaa todellista
osaamista ja auttaa oppilaita kehittämään niitä kompetensseja, joita he tulevaisuudessa tarvitsevat.
Helsingin eurooppalaisessa koulussa opetus perustuu oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on
tavoitteellista toimintaa opettajan ohjauksessa ja vuorovaikutuksessa toisten oppijoiden, opettajan ja
ympäristön kanssa. Oppiminen on aktiivinen ja päämääräsuuntautunut, ongelmanratkaisua sisältävä
prosessi. Uuden oppiminen edellyttää tietojen ja taitojen liittämistä aikaisemmin opittuun. Omatoiminen
ja kriittinen tiedonhankinta, opitun jäsentäminen ja hyödyntäminen sekä tiedon rakentaminen yhdessä
toisten kanssa ovat oppimisen keskeisiä osa-alueita.
Käsitys oppimisen luonteesta vaikuttaa myös käsitykseen oppimisen kohteista ja päämääristä sekä
opittavasta tiedosta. Helsingin eurooppalaisessa koulussa oppilailla on mahdollisuus omaksua
toimintatapoja ja henkisiä työkaluja, joilla he voivat säädellä oppimistaan ja toimintaansa. Tämä edistää
tietojen ja taitojen jäsentymistä ja käyttöönottoa erilaisissa tilanteissa. Opetuksen keskeisenä tehtävänä
onkin kehittää myös oppilaiden oppimaan oppimisen, ajattelun ja ongelmanratkaisun taitoja. Eri
oppiaineissa käytetään sellaisia työtapoja ja opetusmenetelmiä, jotka edistävät edellä mainittujen taitojen
kehittymistä.
Oppimiskäsityksen mukaisesti koulussa kiinnitetään huomiota myös opittavan tiedon laatuun.
Yksittäisten ja irrallisten tietojen sijaan Helsingin eurooppalaisen koulun opetuksessa painotetaan
tietokokonaisuuksia ja niihin liittyviä keskeisiä käsitteitä sekä tiedon soveltamista.
Oppimiskäsitys vaikuttaa myös oppilaan arvioinnin käytänteisiin. Arvioinnin avulla tuetaan oppimisen
taitojen kehittymistä ja itseohjautuvuutta.
Oppiminen on kokonaisvaltaista ja siihen vaikuttavat olennaisesti elämykset ja tunteet. Oppimisen ilo,
kannustava palaute, myönteiset kokemukset ja vuorovaikutteisuus ovat tärkeitä oppilaan myönteisen
minäkuvan kehittymiselle. Oppimisen taitoja kehittämällä luodaan pohja koko elämän kestävälle
oppimiselle.
Hyvän oppimisen tärkeä edellytys on hyvä opetus sekä oppilaan kannustaminen ja auttaminen.
2.2. Toimintakulttuuri ja oppimisympäristö
5
Toimintakulttuuri muodostuu oppimiskäsityksestä, koulun rakenteista, sosiaalis-psykologisista
käytänteistä sekä erilaisista säännöistä ja sopimuksista. Koulun toimintakulttuuri vaikuttaa
oppimisympäristön rakenteisiin, erityisesti pedagogisiin käytäntöihin. Näin ollen se vaikuttaa
merkittävästi kasvatukseen ja opetukseen sekä sitä kautta oppimiseen.
Helsingin eurooppalaisen koulun käytännöt on rakennettu johdonmukaisesti tukemaan kasvatus- ja
opetustyölle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Tavoitteena on avoin ja vuorovaikutteinen
toimintakulttuuri, joka tukee yhteistyötä niin koulun sisällä kuin kotien ja muun yhteiskunnan kanssa.
Aikuisten ja oppilaiden vuorovaikutussuhteet ovat olennainen osa koulun toimintakulttuuria. Tärkeää on
se, miten aikuinen kohtaa oppilaan ja miten oppilas tulee kuulluksi.
Vastuu oppimisympäristön kehittämisestä on koulun henkilöstöllä. Oppilaat ovat mukana
oppimisympäristön suunnittelussa ikäkautensa edellytysten mukaisesti. Yhteistyö kotien kanssa on
tärkeä osa turvallista ja hyvää oppimisympäristöä ja sen kehittämistä.
2.2.1 Fyysinen oppimisympäristö
Vanha, historiallisesti merkittävä koulurakennus sijaitsee keskellä kaupunkia ja tarjoaa oppilaille hyvät
puitteet yhdessä oppimiselle. Koulun keskeinen sijainti mahdollistaa pääkaupunkiseudun rakennetun
ympäristön, luonnon sekä kulttuuripalvelujen monipuolisen käytön.
Oppimista tukevat välineet ja laitteet ovat ajanmukaisia. Jokaisen yhteisön jäsenen kantaessa vastuunsa
koulun omaisuudesta, välineiden ja oppimateriaalien saatavilla oleminen ja käyttövalmius varmistetaan.
Näin jokaisella on tasapuoliset mahdollisuudet opiskella ja tehdä työtä.
Oppilaan kasvamista tietoyhteiskunnan jäseneksi tuetaan eri oppiaineiden tunneilla annettavalla tieto- ja
viestintätekniikan opetuksella sekä tietotekniikkaa hyödyntäen muuten opetuksessa. Ylemmillä luokilla
tietotekniikkaa opetetaan omana oppiaineenaan. Luokkiin on sijoitettu tietokoneita ja koulussa on myös
yhteiset tieto- ja viestintätekniikan opetustilat. Oppilaiden käytössä on yleinen tietoverkko sekä koulun
sisäinen verkko.
2.2.2 Psyykkinen ja sosiaalinen oppimisympäristö
Terveellinen ja turvallinen oppimisympäristö tukee oppilaan kasvua, oppimista ja itseohjautuvuutta sekä
antaa mahdollisuuden oman toiminnan arviointiin. Se ottaa huomioon erilaiset oppijat ja oppimisen
tavat, innostaa ja kannustaa oppimiseen sekä tarjoaa haasteita kasvulle ja kehittymiselle. Erityistä
huomiota kiinnitetään oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien varhaiseen tunnistamiseen ja niihin
puuttumiseen.
Kouluun pyritään luomaan yhteisöllinen ja ystävällinen ilmapiiri, jossa kaikki kunnioittavat toisiaan ja
suvaitsevat erilaisuutta. Viestintä- ja vuorovaikutustaitojen sekä ihmissuhdetaitojen harjoittelu lisää
oppilaiden itsetuntemusta.
Koulun kaikki opettajat ja muu henkilökunta ottavat yhteisesti kasvatusvastuun ja huolehtivat kaikista
oppilaista. Oppimisympäristön turvallisuutta vaarantaviin asioihin puututaan heti. Koko koulun yhteiset
järjestyssäännöt ja muut yhdessä sovitut toimintaohjeet tähtäävät hyvinvoinnin edistämiseen sekä
kiusaamisen ehkäisyyn. Yhteiset pelisäännöt eletään todeksi luokkien arjessa ja ne näkyvät koulun
toimintakulttuurissa.
On tärkeää, että oppilaat kasvavat avoimiksi uusille kokemuksille ja oppivat toimimaan joustavasti
muuttuvissa tilanteissa. Oppilaiden sitoutuneisuutta edistetään antamalla heille mahdollisuuksia
osallistua omaa koulupolkuaan koskevaan suunnitteluun ja päätösten tekemiseen.
6
2.2.3 Pedagoginen oppimisympäristö
Oppimisympäristön muokkaaminen oppilaiden erilaisuuden ja erilaisen tavan oppia huomioivaksi on
opettajan tärkeä tehtävä. Luokassa opettaja huomioi erilaiset oppijat opetusta, oppimisprosesseja ja
työtapoja suunnitellessaan sekä eriyttämällä ja antaen tukiopetusta.
Oppilaan terveen itsetunnon ja oppimisen tukemiseksi sekä realistisen käsityksen muodostamiseksi
omista tiedoistaan ja taidoistaan käytetään erilaisia arviointitapoja. Yhteistyö sekä hyvä vuorovaikutus
oppilaan, vanhempien ja opettajan välillä lisää oppilaan sitoutumista ja motivoitumista koulutyöhön.
2.3 Työtavat ja opetusmenetelmät
Koulun työtavoissa ja opetusmenetelmissä konkretisoituu käsitys oppimisesta ja opettamisesta.
Helsingin eurooppalaisessa koulussa käytetään monipuolisia, oppilaita aktivoivia ja osallistavia
työtapoja ja opetusmenetelmiä, jotka tukevat syvällistä tietojen ja taitojen omaksumista. Tietojen ja
taitojen oppimisen lisäksi työtapojen ja opetusmenetelmien avulla kehitetään oppimisen ja ajattelun
taitoja, työskentelytaitoja sekä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja.
Koulussa edistetään hyvää oppimista opettajan kannustavan ja hyväksyvän suhtautumisen avulla.
Oppilaita rohkaistaan käyttämään voimavarojaan ja edellytyksiään luomalla tilanteita, joissa heillä on
mahdollisuus vahvistaa luottamusta omiin kykyihinsä ja kehittää osaamistaan. Koulussa käytettävät
työtavat ja opetusmenetelmät antavat oppilaille mahdollisuuden esittää omia näkemyksiään ja ideoitaan
vuorovaikutuksessa opettajan ja muiden oppilaiden kanssa myönteisessä ilmapiirissä.
Opetusmenetelmissä ja työtavoissa otetaan huomioon oppilaiden ikä ja kehitysvaihe sekä erilaiset
edellytykset ja tavat oppia. Oppilailla on mahdollisuus elämykselliseen ja ikäkaudelle ominaiseen
luovaan toimintaan. Opetuksessa hyödynnetään tieto- ja viestintätekniikkaa.
2.3.1 Esikoulu
Esikoulu on lapsen ensimmäinen kontakti koulumaailmaan. Helsingin eurooppalaisen koulun
esikoulussa työtavat valitaan niin, että oppilaat saavat innostavia ja miellyttäviä oppimiskokemuksia,
jotka tukevat heidän kehitystään ja vahvistavat oppimismotivaatiota.
Työskentelyssä kunnioitetaan lapsen ikäkauden edellyttämää tarvetta toiminnallisuuteen, leikkiin ja
lepoon. Toiminnan suunnittelun ja toteutuksen lähtökohtina ovat lapsen tarpeet ja lapselle ominaiset
tavat toimia. joilla edistetään lapsen kehitystä sekä valmiuksia uusien asioiden oppimiseen. Keskeisiä
työtapoja ovat leikkiminen, liikkuminen, tekeminen ja tutkiminen sekä kielen ja taiteen eri osa-alueisiin
liittyvä ilmaiseminen. Toiminnassa otetaan huomioon lapsen tarve oppia mielikuvituksen ja leikin
kautta. Tutustuminen tieto- ja viestintätekniikkaan sekä siihen littyvien valmiuksien kehittäminen alkaa
jo esikoulussa.
2.3.2 Alakoulu ja yläkoulu-lukio
Helsingin eurooppalaisessa koulussa käytetään eri tiedonaloille ominaisia työtapoja ja menetelmiä ja
painotetaan tutkivaa, toiminnallista ja ongelmalähtöistä lähestymistapaa.
Opettajan tehtävänä on opettaa ja ohjata sekä yksittäisen oppilaan että koko ryhmän oppimista ja
työskentelyä. Opetusmenetelmät ja työtavat valitaan niin, että ne
virittävät halun oppia;
rohkaisevat ja aktivoivat oppilaita työskentelemään;
7
ottavat huomioon oppimisen prosessuaalisen ja tavoitteellisen luonteen;
edistävät jäsentyneen tietorakenteen muodostumista sekä taitojen oppimista ja niissä
harjaantumista;
kehittävät tiedon hankkimisen, soveltamisen ja arvioimisen taitoja;
tukevat laaja-alaisen, oppiainerajat ylittävän tietämyksen ja osaamisen kehittymistä sekä
oppiaineiden välistä yhteistyötä;
tukevat oppilaiden keskinäisessä vuorovaikutuksessa tapahtuvaa oppimista;
edistävät sosiaalista joustavuutta, kykyä toimia rakentavassa yhteistyössä sekä vastuun kantamista
toisista;
tarjoavat monipuolisia kielellisiä virikkeitä;
kehittävät valmiuksia ottaa vastuuta omasta oppimisesta, arvioida sitä sekä hankkia palautetta
oman toiminnan reflektointia varten;
auttavat oppilasta tiedostamaan omaa oppimistaan sekä mahdollisuuksiaan vaikuttaa siihen;
kehittävät oppilaan oppimisstrategioita ja taitoja soveltaa niitä uusissa tilanteissa.
2.4. Oppilaiden osallisuus
Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen on demokratian toteutumisen edellytys. Helsingin
eurooppalaisessa koulussa kehitetään erityisesti oppilaiden osallisuutta ja osallisuuden kautta tuetaan
hyvää oppimista, ihmiseksi ja vastuulliseksi yhteiskunnan jäseneksi kasvamista.
Oppilaiden osallisuudella tarkoitetaan sellaista toimintaa, jossa lapset ja nuoret asettavat tavoitteita,
keskustelevat ja pohtivat eri ratkaisuja sekä tekevät päätöksiä ja kantavat vastuun tekemisistään.
Toiminta tarjoaa osallisuuden kokemuksen kaikille lapsille ja nuorille. Oppilailla on mahdollisuus
vaikuttaa yhteisiin asioihin ja saada aikaan muutosta elinympäristössään.
Oppilaiden osallisuuden tavoitteena on antaa lapsille kokemuksia mahdollisuudesta vaikuttaa yhteisiin
asioihin sekä omaa kouluyhteisöä koskeviin päätöksiin. Tavoitteena on myös myönteisen ilmapiirin ja
hyvän yhteishengen ylläpitäminen sekä elinympäristössä tapahtuvan muutoksen aikaansaaminen
tarvittaessa.
Koulussa toimii kaksi oppilaskuntaa; luokkien P1-P5 oppilaille omansa sekä luokkien S1-S7 oppilaille
omansa. Oppilaskuntatoiminta kehittää oppilaiden valmiuksia toimia omien ryhmiensä edustajina ja
harjaantua neuvotteluun perustuvaan yhteistoimintaan. Hallituksen muodostavat molemmissa
oppilaskunnissa luokkien oppilaiden edustajat. Oppilaat valitsevat kouluvuoden alkaessa omasta
luokastaan hallituksen jäsenen sekä hänelle varajäsenen. Oppilaskunta laatii itselleen lukuvuosittain
toimintasuunnitelman ja toimintaa ohjaavat koulun toimintasuunnitelmassa nimetyt opettajat.
Oppilaskunnat osallistuvat vuosittain koulun toimintasuunnitelman ja – kertomuksen laatimiseen
soveltuvin osin. Oppilaskuntien hallitusten edustajat vierailevat erikseen sovittavalla aikataululla
johtokunnan kokouksessa keskustelemassa ajankohtaisista asioista sekä tekevät yhteistyötä erikseen
sovittavalla tavalla opettajakunnan kanssa.
Oppilaat ovat myös muulla tavoin ikäkautensa suomien mahdollisuuksien mukaan opettajansa johdolla
mukana koulun ajankohtaisten asioiden käsittelyssä. Sellaisia ovat esimerkiksi koulun yhteisten
toimintasääntöjen ja – ohjeiden, teemaviikkojen ja tapahtumien suunnittelu.
3. OPETUKSEN RAKENNE JA OPETUSJÄRJESTELYT
3.1 Koulun rakenne
Helsingin eurooppalaisen koulun opetus jakautuu kaksivuotiseen esikouluun (N1 – N2), viisivuotiseen
alakouluun (P1 – P5) sekä seitsenvuotiseen yläkoulu-lukioon (S1 – S7).
8
3.2 Tuntijako
Helsingin eurooppalaisen koulun tuntijako myötäilee Eurooppa-koulujen tuntijakoa. Oppiaineissa ja
tuntimäärissä on pieniä poikkeamia. Uskonnon/elämänkatsomustiedon sijaan opetetaan uskontotietoa ja
yläkoulu-lukion 3. – 5. vuosiluokkien opetukseen sisältyy muista Eurooppa-kouluista poiketen kaikille
yhteisenä oppiaineena terveystietoa. Tietotekniikka on pakollinen oppiaine myös yläkoulu-lukion 3.
luokalla (ks. kaaviot sivuilla 10 ja 11).
3.3 Kieliohjelma
Koulussa on kolme kieliosastoa: suomen-, englannin- ja ranskankielinen kieliosasto. Toisena kielenä
(L2) alakoulun ensimmäiseltä vuosiluokalta lähtien oppilaat opiskelevat englantia, ranskaa tai saksaa.
Toisesta kielestä käytetään myös nimitystä välinekieli. Kolmantena kielenä (L3) oppilaat opiskelevat
yläkoulu-lukion toiselta vuosiluokalta alkaen suomea, ruotsia, englantia, ranskaa tai saksaa. Neljäntenä
kielenä (L4) yläkoulun neljänneltä vuosiluokalta alkaen oppilaat voivat valintansa mukaan opiskella
joko suomea, ruotsia, ranskaa, saksaa, espanjaa tai italiaa. Tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan voidaan
kolmantena (L3) ja neljäntenä (L4) kielenä opettaa myös muita kuin tässä mainittuja Euroopan unionin
virallisia kieliä. Koulu voi lisäksi tarjota yläkoulu-lukiossa valinnaisena kieliosaston kielen (L1) ja
toisen kielen (L2) syventäviä opintoja, latinaa ja kreikkaa.
Vieraiden kielten opetus toteutetaan ryhmissä, joissa on eri kieliä äidinkielenään puhuvia oppilaita.
Suomalaisille, irlantilaisille ja maltalaisille oppilaille, joilla on kaksikielinen tausta, voidaan
mahdollisuuksien ja tarpeen mukaan tarjota suomi/ruotsi/iiri/malta toisena kielenä opetusta.
3.4 Eri kielten käyttäminen opetuksessa ja kieliosastojen välinen yhteistyö
Alakoulun vuosiluokilla 3, 4 ja 5 kaikilla oppilailla on viikoittain kaksi Eurooppa-tuntia, jotka ovat
yhteisiä kaikille kieliosastoille. Opetuskielinä käytetään eri kieliosastojen kieliä. Opetuksen sisältö
koostuu erilaisista toiminnallisista aktiviteeteista kuten leikeistä ja peleistä. Alakoulussa musiikkia,
kuvataidetta ja liikuntaa voidaan opettaa yhteisesti eri kieliosastojen oppilaille välinekielillä (L2) tai
suomeksi.
Yläkoulu-lukion kolmannella luokalla historia ja maantieto -oppiaine ja neljänneltä vuosiluokalta alkaen
historia, maantieto, sekä taloustieto ja yhteiskuntaoppi / taloustieto / taloustiedon perusteet opetetaan
välinekielellä (L2).
Yläkoulu-lukiossa musiikki, kuvataide ja liikunta sekä 4. luokalta alkaen tietotekniikka opetetaan
yhteisesti eri kieliosastojen oppilaille välinekielillä (L2) tai suomeksi.
Kieliosastot ovat keskenään tiiviissä yhteistyössä suunnitellen ja toteuttaen opetusta yhdessä.
Keskinäisellä yhteistyöllä varmistetaan myös, että kielten opetus tukee eri oppiaineiden opetusta
kyseisillä kielillä. Kieliosastojen myötä koulussa kohtaavat erilaiset opetuskulttuurit. Kieliosastojen
yhteistyön ja vuorovaikutuksen tulee tukea opetuksen yhtenäisyyttä sekä yhteistä näkemystä koulun
tavoitteista ja toimintakulttuurista.
3.5 Vieraskielisen opetuksen periaatteet
Koulun kaikki oppilaat joutuvat tilanteisiin, joissa opetuskieli ei ole heidän äidinkielensä. Lisäksi osa
oppilaista – ne, joiden äidinkieli on jokin muu kuin kieliosastojen kielet – saa opetusta käytännöllisesti
katsoen pelkästään muulla kuin omalla äidinkielellään. Muulla kuin omalla äidinkielellä opiskelu voi
olla oppilaalle etenkin opetuksen alkaessa hyvin kuormittavaa, ja oppimistulokset voivat yksittäisen
oppilaan kohdalla jäädä heikommiksi kuin äidinkielisessä opetuksessa, ellei asiaan kiinnitetä erityistä
huomiota. Vieraskielisessä opiskelussa keskeisiä periaatteita on useiden eri aistien hyödyntäminen
9
(kuulo, näkö ja liike), toiminnallisuus, pääasioiden korostaminen, ymmärtämisen varmistaminen eri
tavoin, selkeä puhe ja opettajajohtoisten tuokioiden lyhyys. Oppimateriaalien sopivaan kielelliseen
vaativuustasoon on kiinnitettävä huomiota.
Oppilaalle, jonka äidinkieli on jokin muu kuin kieliosaston kieli, annetaan tarvittaessa tukiopetusta
kieliosaston kielessä hänen aloittaessaan koulunkäynnin kyseisessä kieliosastossa. Kaikille oppilaille,
joiden äidinkieli on jokin muu EU-kieli kuin kieliosaston kieli, järjestetään mahdollisuuksien mukaan
oman äidinkielen opetusta, jonka koulu voi tarvittaessa toteuttaa yhteistyössä esimerkiksi Helsingin
kaupungin opetusviraston, jonkin muun opetuksen järjestäjän tai jonkin Eurooppa-koulun kanssa.
10
3.6 Kaavio 1
HELSINGIN EUROOPPALAISEN KOULUN TUNTIJAKO, alakoulu ja yläkoulu-lukion luokat 1-5
L2 - kielillä (tai suomeksi) opetettavat aineet
Valinnaiset aineet
L2 - kielillä (tai suomeksi) opetettavat valinnaiset aineet
Vapaaehtoiset aineet
oppitunti = 30 min. oppitunti = 45 min.
Alakoulu luokka 1 2 3 4 5
Kieliosaston kieli (L1) 16 16 9 9 9
Matematiikka 8 8 7 7 7
Toinen kieli (L2) 5 5 5 5 5
Ympäristö- ja luonnontieto 3 3 4 4 4
Kuvataide, musiikki, liikunta 10 10 4 4 4
Uskontotieto 2 2 2 2 2
Eurooppa-tunnit 2 2 2
Virkistys 6 6 3 3 3
vkt/30 min. 50 50 vkt/45min. 36 36 36
suomi/ruotsi/iiri/malta
2.kielenä 3 3 3
oppitunti = 45 min.
Yläkoulu luokka 1 2 3 4 5
Kieliosaston kieli (L1) 6 5 4 4 4
Matematiikka 4 4 4 4 / 6* 4 / 6*
Toinen kieli (L2) 5 4 4 3 3
Kolmas kieli (L3) 3 3 3 3
Liikunta 3 3 3 2 2
Uskontotieto 2 2 2 1 1
Historia ja maantieto 3 3 3
Luonnontutkimus 4 4 4
Kuvataide 2 2 2 2 2
Musiikki 2 2 2 2 2
Tietotekniikka 1 1 1 2 2
Terveystieto 1 1 1
Biologia 2 2
Kemia 2 2
Fysiikka 2 2
Maantieto 2 2
Historia 2 2
Taloustieto ja
yhteiskuntaoppi 4 4
Neljäs kieli (L4) 4 4
Latina/Klassinen kreikka 4 4
vkt / 45 min. 32 33 33 32 - 36 32 - 36
Suomi/ruotsi/iiri/malta
2.kielenä 2 2 2 2** 2**
Lainsäädännössä kieliosaston kielestä käytetään nimitystä äidinkieli.
*Tuntimäärä riippuu oppilaan valinnasta
** Voi olla myös oppilaan 4. kielenä.
11
3.7 Kaavio 2
HELSINGIN EUROOPPALAISEN KOULUN TUNTIJAKO, yläkoulu-lukion luokat 6-7
L2 - kielillä (tai suomeksi) opetettavat aineet
Pakolliset aineet Valinnaiset aineet Vapaaehtoiset aineet
Sarake 1 Sarake 2 Sarake 3 Sarake 4 Sarake 5
Kieliosaston kieli (L1) 4 Biologia 2 Latina* 4 L1 syventävät opinn. 3 Kokeellinen fysiikka 2
Toinen kieli (L2) 3 Historia 2 Klassinen kreikka* 4 L2 syventävät opinn. 3 Kokeellinen kemia 2
Matematiikka 3 Maantieto 2 Maantieto 4 Matematiikka syvent. 3 Kokeellinen biologia 2
tai Filosofia 2 Filosofia 4 Tietotekniikka 2
Matematiikka 5 Kolmas kieli (L3) 4 Psykologia 2
Uskontotieto 1 Neljäs kieli (L4)* 4 Sosiologia 2
Liikunta 2 Historia 4 Liikunta 2
Taloustieto* 4 Musiikki 2
Fysiikka 4 Kuvataide 2
Kemia 4 Taloustiedon perusteet 2
Biologia 4
Kuvataide 4
Musiikki 4
Sarakkeen 1 aineet ovat kaikille pakollisia.
Biologia, historia, maantieto ja filosofia valitaan joko sarakkeesta 2 tai 3.
Biologia ei ole pakollinen niille, jotka valitsevat fysiikan tai kemian sarakkeesta 3.
Sarakkeesta 3 tai 4 on valittava vähintään kaksi valinnaisainetta.
Opiskelijan viikkotuntimäärän tulee olla 31 - 36.
Matematiikan syventävät opinnot (sarake 4) voidaan valita ainoastaan, jos sarakkeesta 1 on valittu matematiikan 5 vkt:n oppimäärä.
Kursiivilla merkittyjä aineet ei voi valita, jos sama aine on valittu sarakkesta 3.
* Valittavissa ainoastaan, jos ainetta on opiskeltu vuosiluokilla 4 ja 5.
12
4. OPISKELUN TUKI JA OHJAUS
Oppilaalla voi eri aikoina ja eri syistä olla vaikeuksia saavuttaa opetussuunnitelman tavoitteita.
Oppilasta autetaan oppimisvaikeuksissa eri tukimuodoin, jotka määräytyvät vaikeuksien laadun ja
laajuuden mukaan. Keskeistä on varhainen oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja tukitoimien
aloittaminen, jotta oppimisvaikeuksien kielteisiä vaikutuksia oppilaan kehitykselle voidaan ehkäistä.
Tässä työssä yhteistyö huoltajien kanssa on tärkeää.
Opetuksen eriyttäminen ja oppilaalle tarjottava yksilöllinen tuki osana luokassa tapahtuvaa opetusta ovat
ensisijaiset toimintamuodot, joilla oppilasta tuetaan tavoitteiden saavuttamiseksi. Jos tämä tuki
osoittautuu riittämättömäksi, oppilaan on mahdollista saada tehostettua tukea esim. tukiopetuksen
muodossa ja erityistä tukea erityisopetussuunnitelman hyväksymisen jälkeen koulun mahdollisuuksien
mukaan.
4.1 Ohjauksen järjestäminen
Kaikkien opettajien tehtävänä on ohjata oppilasta oppiaineiden opiskelussa sekä auttaa häntä
kehittämään oppimaan oppimisen taitojaan ja oppimisen valmiuksiaan sekä ennaltaehkäistä opintoihin
liittyvien ongelmien syntymistä. Jokaisen opettajan tehtävänä on oppilaiden persoonallisen kasvun,
kehityksen ja osallisuuden tukeminen. Koulussa annettava ohjaus tukee erityisesti niitä oppilaita, joilla
on opiskeluun liittyviä vaikeuksia.
Ohjaustoiminta muodostaa koko opetuksen ajan kestävän jatkumon, jonka toteutuminen taataan siten,
että ohjaustyöhön osallistuvat opettajat toimivat yhteistyössä oppilaan opintopolun aikana ja opiskelun
nivelvaiheissa.
Oppilaalla ja hänen huoltajallaan on mahdollisuus saada tietoa opetuksen työtavoista,
valintamahdollisuuksista, tukitoimista ja niiden merkityksestä oppilaan oppimiselle ja tulevaisuudelle.
Huoltajalle järjestetään tilaisuuksia neuvotella oppilaan opiskeluun ja valintoihin liittyvistä
kysymyksistä opettajan/opettajien, oppilaan ja huoltajan yhteisissä tapaamisissa.
Koulun eri toimintamuodot tukevat oppilaan sujuvaa ja luontevaa siirtymistä kouluasteelta toiselle.
Rehtori ja koko henkilökunta ovat vastuussa tiedon siirtymisestä kouluasteelta toiselle, oppilaan
yksilöllisten ja sosiaalisten tarpeiden huomioon ottamisesta nivelvaiheissa sekä opetussuunnitelmallisen
ja pedagogisen jatkumon toteutumisesta. Ohjauksen merkitys on erityisen tärkeä nivelvaiheissa,
esikoulusta alakouluun ja alakoulusta yläkoulu-lukioon siirryttäessä.
4.2 Oppimisen tehostettu tukeminen
Oppimisen tehostettua tukemista järjestetään oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan
luokkatyöskentelyssä käytettäviä yleisiä toimenpiteitä tehokkaampia tukitoimia. Tehostetun tuen
tarkoituksena on auttaa ja tukea oppilasta siten, että hänellä on tasavertaiset mahdollisuudet suoriutua
opinnoistaan yhdessä ikätovereidensa kanssa. Sen tulee kehittää oppilaan oppimaan oppimisen taitoja
sekä antaa taitoja ja valmiuksia eri oppiaineiden opiskelussa.
4.2.1 Oppimissuunnitelma
Oppimisessaan tehostettua tukea tarvitsevalle oppilaalle laaditaan oppimissuunnitelma.
Oppimissuunnitelmassa kuvataan, miten opetussuunnitelman tavoitteiden saavuttamista tuetaan.
Suunnitelmassa kiinnitetään huomiota oppilaan kehityksen kannalta olennaisiin tekijöihin, kuten
13
oppilaan kasvulle ja kehitykselle asetettaviin tavoitteisiin sekä arvioon oppilaan vahvuuksista ja
vaikeuksista. Oppimissuunnitelmassa määrätään koulun järjestämistä tukimuodoista, joita ovat
esimerkiksi opetuksen eriyttäminen ja tukiopetus.
Huoltajalle tiedotetaan tukitoimista ja mikäli kyseessä on pitempiaikainen tuen tarve,
oppimissuunnitelma laaditaan yhteistyössä oppilaan, hänen huoltajansa sekä oppilaan opettamisesta
vastaavien opettajien ja muiden tarvittavien asiantuntijoiden kanssa.
4.2.2 Tukiopetus
Tukiopetuksella tuetaan opinnoissaan tilapäisesti jälkeen jääneiden tai muutoin tehostettua tai erityistä
tukea tarvitsevien oppilaiden oppimista. Tukiopetus on tehostetun tukemisen muoto, jolle ovat ominaisia
yksilölliset tehtävät, yksilöllinen ajankäyttö ja ohjaus.
Aloitteen tukiopetuksen antamisesta oppilaalle tekee ensisijaisesti opettaja. Tukiopetusta järjestetään
oppilaan koulupäivän aikana. Opetuksen vuosittaisessa suunnitelmassa kuvataan tukiopetuksen
käytännön järjestäminen.
Tukiopetusta on pyrittävä järjestämään yhteisymmärryksessä oppilaan huoltajien kanssa, ja huoltajille
annetaan tietoa tukiopetuksen järjestämisestä.
4.2.3 Erityisopetussuunnitelma
Jos oppimissuunnitelman mukaiset tukitoimet eivät oppilashuoltoryhmän arvion mukaan ole riittävät,
oppilaalle tehdään huoltajan hakemuksesta päätös erityisten tukitoimien järjestämisestä ja
erityisopetussuunnitelman hyväksymisestä. Päätöksen tekee koulun rehtori. Suunnitelman laatimisen
yhteydessä voidaan sopia huoltajan osuudesta tukitoimien järjestämiseen. Erityisopetussuunnitelman
valmistelee oppilashuoltoryhmä.
Erityisopetussuunnitelman kirjataan
kuvaus oppilaan oppimisvalmiuksista ja vahvuuksista, oppimiseen liittyvistä erityistarpeista sekä
näiden edellyttämistä opetus- ja oppimisympäristöjen kehittämistarpeista
oppilaan oppimistavoitteet
kuvaus opetusjärjestelyistä ja -menetelmistä sekä tarvittavista materiaaleista ja välineistä
luettelo niistä oppiaineista, joissa oppilaan opiskelu poikkeaa muun opetuksen mukaisista
tuntimääristä
niiden oppiaineiden tavoitteet ja keskeiset sisällöt, joissa oppilaalla on yksilöllinen oppimäärä
oppilaan edistymisen seurannan ja arvioinnin periaatteet
koulun järjestämät erityiset tukitoimet
henkilöt, jotka osallistuvat oppilaan opetus- ja tukipalveluiden järjestämiseen sekä heidän
vastuualueensa
Erityisopetussuunnitelman tehtävänä on tukea oppilaan yksilöllistä oppimisprosessia. Suunnitelmaan
kirjataan kokemukset oppilaan kehitystä ja oppimista tukevista opetusjärjestelyistä, toimintatavoista ja
tuesta. Erityisopetussuunnitelman toteutumista arvioidaan ja seurataan säännöllisesti. Suunnitelma
laaditaan enintään vuodeksi kerrallaan.
14
5. HYVINVOINNIN TUKIPALVELUT
5.1 Oppilashuolto
Oppilashuollon tavoitteena on luoda terve ja turvallinen oppimis- ja kouluympäristö sekä edistää
kouluyhteisön hyvinvointia. Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta
hyvinvoinnista huolehtimista Oppilashuollon avulla edistetään oppilaiden tervettä, tasapainoista kasvua
ja kehitystä sekä luodaan näin edellytykset hyvälle oppimiselle. Oppilashuolto on sekä yhteisöllistä että
yksilöllistä tukea ja sen toteuttaminen kuuluu kaikille kouluyhteisössä työskenteleville. Keskeisenä
periaatteena on ongelmatilanteisiin puuttuminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Kouluyhteisön turvallinen arki muodostuu oppilaiden hyvinvointia ylläpitävästä ja edistävästä sekä
oppimista tukevasta toimintakulttuurista. Arjen huolenpito tarkoittaa välittävää ja kannustavaa
vuorovaikutusta, oppilaiden kuulemista ja varhaista puuttumista sekä tukitoimia luokassa. On tärkeää,
että oppilas kokee olonsa koulussa turvalliseksi ja viihtyisäksi sekä tuntee yhteenkuuluvuutta
kouluyhteisöön, saa ohjausta, huolenpitoa ja kannustavaa palautetta koulun päivittäisessä arjessa sekä
apua ongelmatilanteissa.
Oppilashuoltotyö perustuu luottamukselliseen ja vastuulliseen yhteistyöhön koulun henkilöstön,
oppilaiden ja kotien kanssa. Työtä ohjaavat lapsen, nuoren ja heidän huoltajiensa kunnioittaminen ja
tiedonsaantia sekä salassapitoa koskevat säädökset.
Oppilashuoltotyön koordinoimiseksi ja kehittämiseksi koulussa toimii säännöllisesti kokoontuva
johtokunnan asettama oppilashuoltoryhmä, jonka tehtävät määrätään tarkemmin johtosäännössä.
Opettajalla on sekä oikeus että velvollisuus tuoda esille huolensa oppilaan edistymisestä, oppimisen
esteistä tai muista oppilaan hyvinvointia haittaavista tekijöistä koulun oppilashuoltoryhmälle.
Oppilashuollon käytänteet täsmennetään opetuksen vuosittaisessa suunnitelmassa. Lisäksi koululla on
johtokunnan hyväksymä suunnitelma, jossa kuvataan toimenpiteet sekä työn- ja vastuunjako ongelma- ja
kriisitilanteiden ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi tai hoitamiseksi: kiusaaminen, väkivalta ja häirintä,
mielenterveyskysymykset sekä erilaiset tapaturmat, onnettomuudet ja kuolemantapaukset.
Tärkeä osa oppilashuoltoa on oppilaan säännöllinen koulunkäynti, sen turvaamiseksi oppilaiden
läsnäoloa seurataan ja poissaoloihin puututaan. Oppilaan huoltajan tulee ilmoittaa sairauspoissaoloista
koululle heti ensimmäisenä poissaolopäivänä. Mikäli huoltaja ei ota yhteyttä kouluun ensimmäisenä
poissaolopäivänä, opettaja on yhteydessä huoltajaan koulupäivän jälkeen. Useat selvittämättömät
poissaolot johtavat aina oppilashuoltoprosessin käynnistymiseen.
Oppilashuoltopalveluista määrätään erikseen.
5.2 Muut hyvinvoinnin tukipalvelut
5.2.1 Kouluruokailu
Kouluruokailussa toteutetaan terveys- ja tapakasvatuksen tavoitteita. Oppilaita ohjataan ymmärtämään
monipuolisen ravinnon merkitys terveydelle ja hyvinvoinnille sekä kehittämään ruokailutottumuksiaan
ja -tapojaan. Oppilaat oppivat huolehtimaan itsestään ja tekemään vastuullisia valintoja. Heitä ohjataan
käyttäytymään asiallisesti ja ottamaan toiset huomioon siten, että ruokailutilanteesta muodostuu
rauhallinen ja miellyttävä.
Koulu huolehtii ruokailuun liittyvästä kasvatuksesta yhteistyössä kotien kanssa.
15
5.2.2 Koulumatkat
Yhteistyössä kotien kanssa koulu ohjaa oppilaita vastuulliseen ja turvalliseen sekä kohteliaaseen
käyttäytymiseen koulumatkoilla.
6. YHTEISTYÖ OPETUKSEN JA OPISKELUN TUKENA
6.1 Kodin ja koulun yhteistyö
Koti ja koulu ovat lapsen ja nuoren tärkeimmät kasvuyhteisöt. Näiden yhteisöjen hyvän keskinäisen
vuorovaikutuksen ja yhteistyön tarkoituksena on tukea jokaisen oppilaan tervettä kasvua, tavoitteellista
oppimista ja myönteistä koulunkäyntiä sekä koulun keskeisten tavoitteiden saavuttamista.
Huoltajilla on ensisijainen vastuu lapsensa kasvatuksesta. Koulu tukee kodin kasvatustehtävää sekä pitää
huolta oppilaan kasvusta ja oppimisesta kouluyhteisön jäsenenä. Yhdessä koti ja koulu edistävät lapsen
ja nuoren oppimisen edellytyksiä ja hyvinvointia sekä pitävät huolen oppimisympäristön
turvallisuudesta.
Koululla on aktiivinen ja aloitteellinen rooli kodin ja koulun yhteistyön rakentamisessa sekä asioiden
säännöllisessä tiedottamisessa huoltajille. Tieto- ja viestintäteknologiaa hyödynnetään tiedottamisessa
mahdollisimman paljon. Koulu on vastuussa siitä, että huoltajilla on mahdollisuus saada riittävästi tietoa
koulun opetussuunnitelmasta ja toimintakulttuurista, huoltajien, oppilaiden ja opettajien oikeuksista ja
velvollisuuksista, oppilaan opiskeluun liittyvistä asioista, oppilaan arvioinnin perusteista, oppimisen ja
hyvinvoinnin tuesta sekä koulun toiminnasta kokonaisuudessaan.
Koulu järjestää vuosittain vähintään kaksi vanhempainiltaa jokaisella luokka-asteella. Opetusryhmästä
vastaava opettaja käy vuosittain arviointikeskustelun oppilaan huoltajan ja oppilaan kanssa. Huoltajilla
on pyynnöstä oikeus opettajan tapaamiseen näiden säännöllisten tapaamisten lisäksi. Uusien oppilaiden
ja heidän huoltajiensa perehdyttämiseen varataan aikaa. Koulu tarjoaa lisäksi huoltajille mahdollisuuden
keskustella oppilaan opintoihin ja jatkomahdollisuuksiin liittyvistä kysymyksistä erilaisissa
siirtymävaiheissa, erityisesti oppilaan lähtiessä koulusta.
Koulu huolehtii siitä, että huoltajat voivat halutessaan osallistua koulun kasvatus- ja opetustyön
suunnitteluun ja arviointiin. Koulu kannustaa kaikkia huoltajia osallistumaan luokan ja koulun
vanhempainiltoihin, arviointikeskusteluihin sekä koulun yhteisiin tapahtumiin.
Koulu tarvitsee opetuksen järjestämistä varten huoltajilta tietoa lapsen kehityksestä, aiemmasta
oppimisesta sekä oppimiseen ja toimintaan vaikuttavista tekijöistä. Koulu kunnioittaa huoltajien asemaa
lapsensa parhaana tuntijana ja edustajana ja odottaa huoltajien kunnioittavan ja tukevan koulun opetus-
ja kasvatustehtävää. Huoltajien kanssa tehtävällä yhteistyöllä on keskeinen merkitys oppilaan opintojen
tukemisessa. Yhteistyö on erityisen tärkeätä opintoihin liittyvissä valintatilanteissa, koulutuksen
nivelvaiheissa sekä asianmukaisen tuen järjestämisessä mahdollisiin oppimisen tai muun kehityksen
ongelmiin liittyen. Koulu käyttää mielellään huoltajien asiantuntemusta ja osaamista opetuksen
rikastamisessa esimerkiksi luokkavierailujen, opintokäyntien ja projektien muodossa.
Huoltajien edellytetään kunnioittavan Helsingin eurooppalaisen koulun sääntöjä, tukevan koulun
tavoitteita sekä huolehtivan velvollisuuksistaan lapsensa koulunkäynnin suhteen:
Huoltajan tulee vastata lapsensa säännöllisestä koulunkäynnistä ja päivittäisten työaikojen
täsmällisestä noudattamisesta.
Huoltajan tulee tukea oppilasta suorittamaan saamansa kotitehtävät tunnollisesti, huolehtimaan
hyvin koululle kuuluvista materiaaleista ja välineistä sekä toimimaan koulussa koulun yhteisten
tavoitteiden ja järjestyssääntöjen mukaisesti.
16
Huoltajan tulee ilmoittaa oppilaan poissaolosta ensimmäisenä poissaolopäivänä opetusryhmästä
vastaavalle opettajalle tai koulun kansliaan. Ilmoitus tehdään puhelimitse. Mikäli ilmoitusta ei tule
päivän aikana, koulusta otetaan yhteyttä huoltajaan koulupäivän jälkeen poissaolon syyn
selvittämiseksi. Jokaisen lukukauden lopussa huoltajat saavat koonnan lapsensa poissaoloista
lukukauden aikana.
Kahta päivää pitemmästä, sairauden aiheuttamasta poissaolosta tulee koululle toimittaa
lääkärintodistus
Koulun rehtori voi huoltajan kirjallisen pyynnön perusteella ja perustellusta syystä myöntää
oppilaalle luvan poissaoloon. Anomus tulee tehtävä hyvissä ajoin, kuitenkin vähintään viikkoa
ennen poissaoloa. Anomuksessa tulee selvittää poissaolon syy ja aika. Huoltajan tulee poissaolon
aikana huolehtia siitä, että oppilas suorittaa hänelle annetut koulutehtävät. Luvanvarainen
poissaolo voi pääsääntöisesti kestää korkeintaan yhden kouluviikon.
Helsingin eurooppalaisella koululla on oppilasvakuutus mm. onnettomuustilanteita varten.
Koulussa toimii yhdistys, joka edustaa oppilaiden vanhempia. Yhdistys nimeää vuosittain edustajansa
koulun johtokuntaan.
6.2 Koulutuksen nivelvaiheisiin liittyvä yhteistyö
Nivelvaiheisiin liittyvän yhteistyön tavoitteena on edistää oppilaiden menestyksellistä saapumista
kouluun, siirtymistä asteelta toiselle tai koulusta toiseen sekä pitää huolta opetuksen eheydestä Helsingin
eurooppalaisessa koulussa.
Helsingin eurooppalaisessa koulussa opetus esikoulussa, alakoulussa sekä yläkoulu-lukiossa muodostaa
yhtenäisen jatkumon, joka luo pohjan elinikäiselle oppimiselle. Jatkumo näkyy koko koulun
toimintakulttuurissa ja eri oppiaineiden ja aihekokonaisuuksien tavoitteissa ja sisällöissä. Jatkuvuuden
toteutuminen edellyttää koulun kaikkien opettajien osallistumista opetuksen suunnitteluun sekä hyvää
yhteistyötä opettajien kesken. Koulun eri kieliosastot toimivat yhteisten linjausten mukaisesti.
Koulussa pidetään huolta eri asteiden opettajien välisestä vuorovaikutuksesta ja oppilaita koskevasta
tiedonsiirrosta. Oppilaille järjestetään mahdollisuus tutustua ennalta seuraavaan kouluvaiheeseen sekä
tuleviin opettajiinsa. Vastaanottavat opettajat tutustuvat ajoissa tuleviin oppilaisiinsa ja edellisen vaiheen
opettajat seuraavat oppilaiden etenemistä näiden siirryttyä seuraavaan vaiheeseen. Nivelvaiheen eri
puolilla oleville oppilaille järjestetään yhteisiä aktiviteetteja, jotta tutustuminen uuden vaiheen
toimintatapoihin sekä oppilaiden keskinäinen tutustuminen on mahdollista. Ylemmillä luokilla olevat
oppilaat toimivat siirtymävaiheessa olevien oppilaiden tukioppilaina. Oppilaita ohjataan ajoissa
seuraavan opiskeluvaiheen edellyttämiin työtapoihin ja opiskelutaitoihin. Tehostettua tukea tarvitsevien
oppilaiden ja näiden huoltajien ohjaamiseen nivelvaiheissa kiinnitetään erityistä huomiota.
Nivelvaiheisiin liittyvistä käytänteistä laaditaan erillinen suunnitelma opetussuunnitelman liitteeksi.
Koulu ottaa uudet oppilaat vastaan ja varaa heille ja heidän vanhemmilleen keskusteluaikaa kouluun ja
opintoihin perehtymiseksi. Oppilaalle annetaan ohjausta ja tukea erityisesti koulutuksen nivelvaiheissa
ja valintatilanteissa sekä oppilaan siirtyessä joko toiseen Suomessa sijaitsevaan kouluun tai muussa
maassa sijaitsevaan kouluun.
6.3 Yhteistyö lähiyhteisöjen ja muiden hallintokuntien kanssa
Yhteistyön tavoitteena on rikastuttaa opetusta eri tahojen tarjoamilla palveluilla ja käyttää koko
pääkaupunkiseutua oppimisympäristönä. Koulu hyödyntää erityisesti pääkaupunkiseudun
liikuntapalveluita, kirjastopalveluita ja kulttuuritarjontaa. Oppilaita tutustutetaan pääkaupunkiseutuun ja
sen monipuolisiin palveluihin.
17
Koulu tekee tarpeen mukaan yhteistyötä Helsingin ranskalais-suomalaisen koulun, Helsingin
Saksalaisen koulun, Helsingin yliopiston normaalikoulujen sekä pääkaupunkiseudun kuntien ja näille
kuuluvien koulujen kanssa.
6.4 Työelämäyhteistyö
Yhteistyön tavoitteena on monipuolistaa opetusta ja edistää oppilaiden perehtymistä työelämään, eri
ammatteihin ja yrittäjyyteen sekä rakentaa koulun ja työelämän välisiä hyviä suhteita.
Helsingin eurooppalaisen koulun oppilaat tekevät eri vuosiluokkien aikana tutustumiskäyntejä
työpaikkoihin. Yhteistyöhön sisältyy myös yritysten ja yhteisöjen edustajien vierailuja oppitunneilla.
projektitöitä, eri alojen tuottaman materiaalin käyttöä opetuksessa sekä työelämään tutustumista (TET).
Oppilaiden huoltajien työtehtäviin liittyvää asiantuntemusta hyödynnetään opetuksen rikastamiseksi ja
oppilaiden tutustuttamiseksi monipuolisesti työelämään ja ammatteihin.
Yläkoulu-lukion 5. vuoden oppilailla opintoihin sisältyy kahden viikon mittainen työelämään
tutustumisjakso (ns. TET-harjoittelu). Tutustumisjakson tavoitteena on luoda pohjaa oppilaan opintoihin
ja uraan liittyville valinnoille, antaa kokemuksia työelämästä ja lisätä työn arvostusta. TET-jaksolla
oppilas hankkii omakohtaisia kokemuksia työelämästä ja ammateista aidossa ympäristössä. Koulu
kannustaa oppilaita hankkimaan työpaikan itselleen itsenäisesti, mutta tarvittaessa koulu avustaa
työpaikan hankinnassa. Oppilaita opastetaan ennen työpaikalle lähtöä työelämän toimintatavoissa ja
pelisäännöissä. TET-jaksolla karttuneita tietoja, taitoja ja kokemuksia arvioidaan jakson jälkeen
yksilöllisesti ja ryhmissä.
Koulu tekee yhteistyötä pääkaupunkiseudun yrityselämän ja kolmatta sektoria edustavien yhteisöjen
kanssa ja toimii tässä yhteistyössä Opetushallituksen ja Kuluttajaviraston yhteisen ohjeistuksen
(”Koulujen ja oppilaitosten sekä yritysten ja yhteisöjen välinen yhteistyö, markkinointi ja sponsorointi”
1.11.2007) mukaisesti.
6.5 Kansainvälinen yhteistyö
Kansainvälisen yhteistyön tavoitteena on koulun toiminnan jatkuva kehittäminen ja oppilaiden
harjaannuttaminen dialogiin eri kielten ja kulttuurien välillä.
Tärkeimpinä yhteistyökumppaneina ovat muissa maissa sijaitsevat Eurooppa-koulut ja akkreditoidut
koulut. Yhteistyö edesauttaa opetuksen kehittämistä ja eurooppalaisen ulottuvuuden vahvistumista
Helsingin eurooppalaisen koulun työskentelyssä. Myös etäopetuksen suomia mahdollisuuksia opetuksen
monipuolistamiseen hyödynnetään.
Yhteistyötä tehdään myös muiden maiden ja koulujen sekä muiden kansainvälisten
yhteistyökumppaneiden kanssa, mikäli yhteistyö tukee koulun tavoitteiden toteutumista ja opetuksen
kehittämistä. Koulu osallistuu vuosittain päätettävällä tavalla kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin.
7. OPPILAAN ARVIOINTI
7.1 Arviointi esikoulussa
Helsingin eurooppalaisen koulun esikoulussa arvioinnin päätehtävänä on tukea lapsen kasvu- ja
kehitysprosessia. Arvioinnissa kunnioitetaan lapsen yksilöllisen kasvun ja kehityksen vaihetta. Jokaista
lasta kannustetaan ja rohkaistaan antamalla hänelle palautetta vahvuuksistaan. Näin lapsi saa koulusta
18
myönteisiä oppimiskokemuksia, jotka vahvistavat koulunkäynti- ja oppimismotivaatiota ja edesauttavat
oppimista myös myöhemmissä koulutuksen vaiheissa.
Opettaja havainnoi lapsen kehitystä ja oppimista erilaisissa työskentelyyn ja toimintaan liittyvissä
vuorovaikutustilanteissa. Havainnoinnin avulla opettaja kerää informaatiota sekä arviointipalautteen
antamista että toiminnan suunnittelua varten. Arviointitieto mahdollistaa myös varhaisen puuttumisen ja
tuen, jos lapsella ilmenee kehityksen ja oppimisen vaikeuksia. Lapsen kehitystä seurataan
systemaattisesti ja arviointitieto kootaan havainnointilomakkeelle.
Huoltajille annetaan arviointipalautetta lapsen kehityksestä ja oppimisesta arviointikeskusteluissa, joita
pidetään 1 - 2 kertaa vuodessa.
Esikoulun päätteeksi jokaiselle lapselle annetaan osallistumistodistus, jossa kuvataan opetuksen sisältöä.
Todistuksessa ei kuvata tai arvioida lapsen kehitystä tai taitoja.
7.2 Oppilaan arvioinnin periaatteet muilla kouluasteilla
Oppilaan arvioinnin tehtävänä alakoulussa ja yläkoulu-lukiossa on ohjata ja kannustaa opiskelua sekä
tukea oppilaan kasvua ja kehitystä. Arvioinnin avulla opettaja antaa oppilaalle jatkuvasti palautetta
opintojen edistymisestä ja oppimistuloksista. Tällä palautteella on tärkeä merkitys oppimisprosessissa,
sillä se auttaa oppilasta muodostamaan kuvan oppimisestaan ja suuntaamaan sitä tarkoituksenmukaisella
tavalla. Palautteen avulla oppilasta ohjataan myös asettamaan omia tavoitteita ja kehittämään
työskentelytaitojaan.
Oppilaan arvioinnin tehtävänä on antaa tietoja myös oppilaan huoltajalle sekä jatko-opintojen
järjestäjien, työelämän ja muiden vastaavien tahojen tarpeita varten. Lisäksi oppimisen arviointi auttaa
opettajaa kehittämään työtapojaan ja opetusmenetelmiään ja koko kouluyhteisöä arvioimaan opetuksen
vaikuttavuutta.
Helsingin eurooppalaisessa koulussa oppilaan arvioinnin perustana ovat koulun opetussuunnitelmassa
määritellyt tavoitteet, joihin suhteuttaen oppilaan osaamista arvioidaan. Jos oppilaalle on laadittu
erityisopetussuunnitelma, jossa hänen oppimääränsä jossakin oppiaineessa on yksilöllistetty, häntä
arvioidaan suhteessa näihin yksilöllisiin tavoitteisiin.
Arviointi perustuu monipuoliseen näyttöön oppilaan tiedoista, taidoista ja työskentelystä. Arvioinnissa
käytetään joustavia ja monipuolisia menetelmiä, joiden avulla oppilas kykenee mahdollisimman hyvin
osoittamaan osaamisensa esimerkiksi kielitaidon puutteista tai oppimisvaikeuksista huolimatta.
Arvioinnissa otetaan huomioon myös oppilaan sitoutuminen opiskeluun, tuotokset, opitun soveltaminen
sekä koetulokset.
Arviointipalautetta annetaan oppilaille sekä suullisesti että kirjallisesti. Palautteen antamisessa otetaan
huomioon oppilaan ikä ja kehitysvaihe.
Oppilaan oma arviointi, itsearviointi, on tärkeä osa arviointia. Oppilasta ohjataan arvioimaan omaa
työskentelyään, asenteitaan, taitojaan ja edistymistään. Itsearviointi kasvattaa oppilaan vastuuta omasta
oppimisestaan.
7.2.1 Alakoulu
Helsingin eurooppalaisen koulun alakoulussa arvioinnin erityisenä tehtävänä on oppilaan
itsetuntemuksen lisääminen ja myönteisen minäkäsityksen vahvistaminen. Opettaja havainnoi oppilaan
19
osaamista ja työskentelyä sekä oppimisprosessin etenemistä erilaisissa opetustilanteissa ja antaa
myönteisellä tavalla arviointipalautetta sekä oppilaan vahvuuksista että niistä asioista, joissa on
kehittämisen varaa.
Arviointipalautetta annetaan paitsi opetustilanteissa myös todistusten avulla sekä opettajan ja huoltajien
ja myös oppilaan kanssa käytävissä säännöllisissä keskusteluissa. Opetusryhmästä vastaava opettaja käy
vuosittain marraskuussa arviointikeskustelun oppilaan huoltajan ja oppilaan kanssa.
Erityisopetussuunnitelmaa noudattavien oppilaiden edistymisen seuraamisessa opettajan ja vanhempien
tulee olla säännöllisessä yhteydessä.
Jos opettajalla on lukuvuoden jälkimmäisen lukukauden aikana syytä olettaa, että oppilas voi jäädä
luokalleen, on huoltajiin oltava yhteydessä hyvissä ajoin. Tarpeen vaatiessa laaditaan yhteisvastuullisesti
suunnitelma oppilaan opiskelun tukemiseksi.
7.2.2 Alakoulun todistukset ja niihin merkittävät tiedot
Todistus, joka on samanlainen kaikissa kieliosastoissa, on yksi väline koulun ja kodin välisessä
yhteydenpidossa. Oppilaalle annetaan syyslukukauden lopussa lukukausitodistus ja lukuvuoden
päättyessä lukuvuositodistus.
Todistukseen merkitään todistuksen nimi ja koulun nimi, antamispäivä ja allekirjoitus, oppilaan nimi ja
syntymäaika, oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvat oppiaineet sekä arvio siitä, miten oppilas on
saavuttanut vaadittavat tiedot ja taidot. Lukuvuositodistukseen merkitään lisäksi tieto oppilaan
siirtymisestä seuraavalle luokalle tai hänen jäämisestään luokalle.
Todistuksessa arvioidaan yleiset koulunkäyntivalmiudet ja opetussuunnitelman mukaiset oppiaineet.
Arvioinnissa käytetään seuraavaa neliportaista asteikkoa:
- tieto- ja taitotasoa ei ole saavutettu
- tieto- ja taitotaso on osittain saavutettu
- tieto- ja taitotaso on saavutettu ja opitun käyttäminen on varmaa ja soveltaminen asianmukaista
- tieto- ja taitotaso on saavutettu ja opitun käyttäminen on varmaa sekä soveltaminen asianmukaista ja
itsenäistä uusissa tilanteissa.
Todistuksessa annetaan yhteenveto oppilaan tiedoista ja taidoista, joita edellytetään seuraavalle luokka-
asteelle siirtymiseen, seuraavissa oppiaineissa (ydinoppiaineet): äidinkieli, matematiikka, II kieli sekä
ympäristö- ja luonnontieto, sekä todetaan opinnoissa eteneminen.
Jos oppilas on opiskellut jotakin oppiainetta erityisopetussuunnitelmassa määriteltyjen yksilöllisten
tavoitteiden mukaisesti tulee tästä todistukseen merkintä.
Lukuvuositodistuksen liitteessä annetaan tietoa yhteydenpidosta vanhempien kanssa, poissaoloista ja
oppilaan saamasta oppimisen tuesta.
7.2.3 Vuosiluokan suorittaminen hyväksytysti ja opinnoissa eteneminen alakoulussa
Oppilas on suorittanut alakoulun vuosiluokan opinnot hyväksytysti ja siirtyy seuraavalla vuosiluokalle,
mikäli hän on saavuttanut kaikissa ydinoppiaineissa tavoitteena olevan tieto- ja taitotason vähintäänkin
osittain.
20
Oppilaan vuosiluokan suoritusta voidaan pitää hyväksyttynä ja hän voi siirtyä seuraavalle vuosiluokalle,
vaikka hän ei ole jossakin aineessa saavuttanut vaadittavaa tieto- ja taitotasoa edes osittain, mikäli
arvioidaan, että oppilas kykenee suoriutumaan seuraavan vuosiluokan opinnoistaan mahdollisten
tukitoimien turvin.
Oppilaan vuosiluokan suoritus katsotaan hylätyksi, jos oppilas ei ole missään ydinoppiaineessa
saavuttanut vaadittavaa tieto- ja taitotasoa edes osittain, ja mikäli arvioidaan, ettei hän tukitoimienkaan
avulla kykene suoriutumaan seuraavan luokan opinnoistaan.
Ennen oppilaan vuosiluokan suorituksen hylkäämistä oppilaalle varataan mahdollisuus korottaa
hylkäämiseen johtavaa arviota erillisessä kokeessa. Mikäli hän ei suorita koetta hyväksytysti, hänen
vuosiluokan suorituksensa hylätään ja hän jää luokalleen. Luokalle jäävän oppilaan suoritukset
asianomaiselta luokalta raukeavat.
Päätöksen vuosiluokan opintojen hyväksymisestä ja oppilaan etenemisestä tekevät koulun rehtori ja
oppilasta opettavat opettajat. Hylkäävään päätökseen on liitettävä perustelut.
Jos oppilas ei luokalle jäätyään suorita uudelleen aloittamansa vuosiluokan opintoja hyväksytysti,
oppilas menettää opinto-oikeutensa tässä koulussa. Koulun johtokunta voi painavasta syystä antaa edellä
tarkoitetulle oppilaalle luvan jatkaa opintojaan.
7.2.4 Siirtyminen yläkoulu-lukioon
Oppilas, joka suorittaa hyväksytysti alakoulun viimeisen luokan, siirtyy yläkoulu-lukion ensimmäiselle
luokalle.
Jos oppilas on ollut Helsingin eurooppalaisessa koulussa alle kaksi vuotta ja L2-kielen taso ei yllä
alakoulun viimeisen luokan edellyttämälle tasolle, oppilas voi silti siirtyä yläkoulu-lukioon. Tällöin
oppilaalle tarjotaan tukea ko. kielen oppimisessa yläkoulu-lukion ensimmäisellä luokalla.
7.3. Oppilaan arviointi yläkoulu-lukiossa
Myös Helsingin eurooppalaisen koulun yläkoulu-lukiossa oppilaan arvioinnin tehtävänä on luvun alussa
mainittujen periaatteiden mukaisesti ohjata ja kannustaa opiskelua ja sekä antaa tietoa oppimistuloksista.
Yläkoulu-lukio -vaiheessa arvioinnin erityisenä tehtävänä on auttaa oppilasta itseään tietoisesti
arvioimaan ja suuntaamaan oppimistaan ja työskentelyään sekä kehittämään opiskelustrategioitaan.
Oppilaalle annetaan jatkuvasti palautetta oppimisestaan ja työskentelystään. Oppilaan huoltajille
varataan tarvittaessa aikaa arviointikeskusteluun.
Mikäli oppilas on vaarassa jäädä luokalleen, tästä informoidaan huoltajia hyvissä ajoin. Ilmoituksen
puuttuminen ei takaa seuraavalle luokalle siirtymistä.
7.3.1 Arviointiasteikko ja arvioinnin käytännöt yläkoulu-lukiossa
Yläkoulu-lukiossa sekä todistuksissa että kirjallisten koesuoritusten arvioinnissa käytetään
numeroasteikkoa 0 – 10 seuraavien periaatteiden mukaisesti:
21
KUVAUS
ARVOSANA
Oppilas suoriutuu erinomaisesti suhteessa oppiaineelle asetettuihin
tavoitteisiin tai koetehtävien asettamaan vaatimustasoon.
Arvosana 10 ei tarkoita, että oppilaan suoriutuminen on täysin
virheetöntä, vaan että se osoittaa joka suhteessa poikkeuksellista
osaamista.
9,0 – 10
Oppilas suoriutuu hyvin suhteessa oppiaineelle asetettuihin
tavoitteisiin tai koetehtävien asettamaan vaatimustasoon.
8,0 – 8,9
Oppilas suoriutuu melko hyvin suhteessa oppiaineelle asetettuihin
tavoitteisiin tai koetehtävien asettamaan vaatimustasoon.
7,0 – 7,9
Oppilaan suoriutumisessa on puutteita, mutta se vastaa silti suurin
piirtein oppiaineen tai koetehtävien asettamaa vaatimustasoa
6,0 – 6,9
Oppilaan suoriutuminen ei vastaa oppiaineen tai koetehtävien asettamaa
vaatimustasoa, mutta siitä näkyy, että oppilas hallitsee perusasiat ja
pystyy korjaamaan puutteet lähitulevaisuudessa.
4,0 – 5,9
Oppilaan suoriutuminen ei vastaa oppiaineen tai koetehtävien asettamaa
vaatimustasoa, ja hänen perustietonsa ovat niin hatarat, ettei hän pysty
korjaamaan puutteita lähitulevaisuudessa.
2,0 – 3,9
Oppilaan suoriutuminen ei vastaa oppiaineen tai koetehtävien asettamaa
vaatimustasoa ja hänen perustietonsa ovat niin hatarat, ettei hän pysty
korjaamaan puutteita näköpiirissä olevana aikana.
0,1 – 1,9
Tämä arvio annetaan, jos oppilas jättää tyhjän paperin, hänen
vastauksensa ei ole luettavissa, se on täysin asiaton tai jos oppilas on
luntannut.
0
Luokilla S1-S3 oppiaineen lukukausi- ja lukuvuosiarvosanaan vaikuttaa kaikki se tieto, mikä opettajalla
on käytettävissä oppilaan tiedoista ja taidoista kyseisessä aineessa. Arvosana annetaan kokonaislukuna
jokaisessa oppiaineessa. Numeroarvioinnin lisäksi opettaja antaa lyhyen kirjallisen arvion.
Luokilla S4-S5 lukukauden lopussa annetaan jokaisessa oppiaineessa kaksi arvosanaa:
- A-arvosana, joka kuvaa sellaista kirjallista ja suullista näyttöä, jota ei ole otettu huomioon B-
arvosanassa
- B-arvosana, johon vaikuttavat aineessa pidetyt kokeet.
A- ja B-arvosanat annetaan puolen numeron tarkkuudella.
22
Lukuvuosiarvosana määräytyy A- ja B-arvosanojen perusteella (A1, A2, B1, B2), muttei ole välttämättä
niiden aritmeettinen keskiarvo, vaan pohjautuu kaikkeen siihen näyttöön, mitä opettajalla on saatavilla.
Oppilas, jolla on erityisopetussuunnitelma, arvioidaan suhteessa tässä suunnitelmassa asetettuihin
tavoitteisiin.
7.3.2 Yläkoulu-lukiossa käytettävät todistukset ja niihin merkittävät tiedot
Syyslukukauden lopussa annetaan lukukausitodistus ja lukuvuoden lopussa lukuvuositodistus.
Todistuksiin merkitään seuraavat tiedot: todistuksen nimi ja koulun nimi, antamispäivä ja allekirjoitus,
oppilaan nimi ja syntymäaika, oppilaan opinto-ohjelmaan kuuluvat oppiaineet sekä arvio siitä, miten
oppilas on saavuttanut vaadittavat tiedot ja taidot. Lukuvuositodistukseen merkitään lisäksi tieto
oppilaan siirtymisestä seuraavalle luokalle tai hänen jäämisestään luokalle.
Jos oppilas on opiskellut jotakin oppiainetta erityisopetussuunnitelmassa määriteltyjen yksilöllisten
tavoitteiden mukaisesti, tulee tästä todistukseen merkintä.
7.3.3 Vuosiluokan suorittaminen hyväksytysti ja opinnoissa eteneminen luokilla S1-S5
Oppilas, joka on saanut kaikissa oppiaineissa vähintään arvosanan 6, on suorittanut vuosiluokan opinnot
hyväksytysti ja siirtyy seuraavalle luokalle.
Oppilaan vuosiluokan suoritus voidaan hyväksyä ja hän voi siirtyä seuraavalle vuosiluokalle, vaikka
hänellä olisi hylättyjä arvosanoja, jos arvioidaan, että hän kykenee suoriutumaan seuraavan vuosiluokan
tavoitteista.
Oppilaan vuosiluokan suoritusta ei kuitenkaan voida hyväksyä, jos hänellä on kahdessa tai useammassa
oppiaineessa arvosana, joka on alle neljä (4) tai kolmessa tai useammassa oppiaineessa arvosana 4,0 –
5,9.
Ennen oppilaan vuosiluokan suorituksen hylkäämistä oppilaalle varataan mahdollisuus korottaa
hylättyjä arvosanoja erillisessä kokeessa. Mikäli oppilas ei suorita kokeita hyväksytysti, hänen
vuosiluokan suorituksensa hylätään ja hän jää luokalleen. Luokalle jäävän oppilaan suoritukset
asianomaiselta luokalta raukeavat.
Päätöksen vuosiluokan opintojen hyväksymisestä ja oppilaan etenemisestä tekevät koulun rehtori ja
oppilasta opettavat opettajat.
Jos oppilas ei luokalle jäätyään suorita uudelleen aloittamansa vuosiluokan opintoja hyväksytysti,
oppilas menettää opinto-oikeutensa tässä koulussa. Koulun johtokunta voi painavasta syystä antaa edellä
tarkoitetulle oppilaalle luvan jatkaa opintojaan.
7.3.4 Harmonisoidut kokeet
Luokalla S5 järjestetään lukuvuoden lopussa harmonisoidut kokeet äidinkielessä (L1), 2. ja 3. vieraassa
kielessä (L2 ja L3), matematiikassa (4 ja 6 viikkotuntia), biologiassa, kemiassa, fysiikassa, historiassa ja
maantiedossa. Äidinkielessä ja 6 vt:n matematiikassa kokeen pituus on 3 oppituntia, muissa aineissa 2
oppituntia.
23
Harmonisoidut kokeet tarkoittavat kokeita, jotka ovat samat (L1-kielessä samantyyppiset) kaikkien
kieliosastojen oppilaille. Niiden tarkoitus on yhtenäistää arviointia kieliosastojen välillä ja selvittää
oppilaan tietojen ja taitojen taso ennen EB-tutkintoon valmistaville luokille (S6-S7) siirtymistä.
Harmonisoidut kokeet laaditaan yhteistyössä eri kieliosastojen opettajien kesken.
8. KOULUN TOIMINNAN ARVIOINTI
Helsingin eurooppalaisesta koulusta säädetyn lain mukaan koululla on velvollisuus arvioida itse
antamaansa koulutusta ja sen vaikuttavuutta säännöllisin väliajoin. Arvioinnin kohteet ja ajankohdat
päättää Opetushallitus.
Lisäksi koulun tulee osallistua opetusministeriön päättämiin koulun toiminnan ulkopuolisiin
arviointeihin ja tarkastuksiin, joita voivat olla esimerkiksi Eurooppa-koulujen johtokunnan
akkreditointimenettelyyn säätämät tarkastukset.
Koulun toiminnan arvioinnin tavoitteena on tukea oppilaiden ja opiskelijoiden oppimista, koulun
henkilöstön työtä ja sekä hankkia ja analysoida tietoa koulun kehittämistyön ja päätöksenteon pohjaksi.
Koulun toiminnan arvioinnista ovat ensisijaisesti vastuussa rehtori ja opettajat.
8.1 Koulun arvioinnin menetelmät
Opetussuunnitelma on koulun keskeinen strategia-asiakirja koko koulun ja opettajan oman työn
kannalta. Opetussuunnitelman toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta arvioidaan jatkuvasti.
Opetussuunnitelmaan perustuva koulun toiminta- ja kehittämissuunnitelma laaditaan vuosittain
syyslukukauden alussa. Se sisältää lukuvuoden työtä ohjaavat konkreettiset tavoitteet sekä käytännön
työ- ja opetusjärjestelyt. Toiminta- ja kehittämissuunnitelman tavoitteiden toteutumista ja koulun
tuloksellisuutta arvioidaan lukuvuoden päättyessä laadittavassa koulun toimintakertomuksessa.
Toiminta- ja kehittämissuunnitelman ja toimintakertomuksen laadintaan osallistuvat rehtori, opettajat,
koulun muu henkilökunta, oppilaat sekä osin koulun ulkopuoliset tahot.
Toiminta- ja kehittämissuunnitelman valmistelu alkaa keväällä opettajien suunnittelukokouksessa ja
jatkuu syyslukukauden alkaessa. Valmisteluvaiheessa pyydetään mielipiteitä ja lausuntoja
oppilaskunnalta ja muulta henkilökunnalta.
Toiminta- ja kehittämissuunnitelmassa määritellään vuosittaiset arviointialueet ja kriteerit. Vuosittain
voidaan painottaa eri arviointikohteita.
Opiskelijoille, henkilöstölle ja huoltajille tehtyjen kyselyjen tuloksia käsitellään ja arvioidaan yhdessä.
Esille nousseista epäkohdista tai parantamista vaativista asioista voidaan valita koulun
kehittämiskohteita. Koulun toiminnan arviointikysely tehdään vuosittain lukuvuoden lopussa opettajille
ja henkilökunnalle sekä joka toinen vuosi oppilaille ja vanhemmille/huoltajille.
Koulun johtokunta hyväksyy opettajakunnan käsittelemän toiminta- ja kehittämissuunnitelman sekä
lukuvuoden päättyessä toimintakertomuksen.
8.2 Opettajan työn arviointi
Rehtorin kanssa käytävässä vuosittaisessa kehittämiskeskustelussa opettaja arvioi omaa työskentelyään
ja saa toiminnastaan palautetta rehtorilta.
24
Opettajan itsearvioinnin tavoitteena on oman opetustyön kehittäminen. Opettaja arvioi jatkuvasti omia
työskentelytapojaan. Valittujen opetusmenetelmien tulee palvella mahdollisimman hyvin oppilaiden
oppimistavoitteiden saavuttamista. Tiimityöskentely luo myös tilanteita, joissa opettaja voi reflektoida
omaa opettajuuttaan ja työtapojaan toisten kanssa.
9. Opetuksen ainekohtaiset tavoitteet ja sisällöt
Helsingin eurooppalaisessa koulussa on käytössä Eurooppa-koulujen ainekohtaiset opetussuunnitelmat
(www.eursc.eu) niissä aineissa, joihin Eurooppa-koulut on laatinut opetussuunnitelman. Esiopetuksen
aihealueiden osalta noudatetaan Eurooppa-koulujen esiopetukseen hyväksyttyjä määräyksiä.
Uskontotiedon, terveystiedon, tietotekniikan sekä suomen ja ruotsin L3-kielten opetussuunnitelmat laatii
ja hyväksyy Opetushallitus. Nämä opetussuunnitelmat ovat tämän asiakirjan liitteinä.
LIITTEET:
Liite 1: Uskontotiedon opetussuunnitelma
Liite 2: Terveystiedon opetussuunnitelma
Liite 3: Tietotekniikan opetussuunnitelma
Liite 4: Suomi L3-kielenä opetussuunnitelma
Liite 5: Läroplan i svenska som L3