ETTt.

\

fI

UUTISETN:o 2 1985

#'lf'än-f siragoueuf 14

åRvEt4ArrT i

Kiekko ja moukari: Alavieska 11.-14,07.Kuula: Kyröskoski 19.-21 . 07Keihäs: Pihtipudas 1 8.-21 . 07

,/poi;I lMvBt^IErAerITöKOULU/lAiF^

ö

lrKansi: Harri Huhtalan Teemupoika toivofiåå kåikki t.rvetul-leiksi håittokarnåvååleihin.

HEITTOUUTISETrssN 0781 8319

SUOI\-,IEN URHEILULIITTOTopeliuksenkatu 41 aOO250 HELSINKI 25

PÄÄIoIMIfiAJAIINTO TURVANENLaajaranla44150 AANEKOSKI 5Puh.945-4a33

TOII.,,lITUSKUNTA:Heittokolmio iaHeitlojen ålueellis6t låjipäällikötja låjivalmentajät

TILAUKSET JAOSOITTEENMUUTOKSET:INTO TURVANENPuh. 945'4433

Tilaushinlai 40 mk/vuosi4 numeroa

ILMOITUSHINNAT:1/l sivu 1.000 nk, 1/2 sivu5OO mk, 1/4 sivu 250 mk.Takakansi 1.50O mk/sivu

PANKKI:SYP-MEILAHTI226 238-10r 1

SUL/HEITTOUUTISET

Kriapaino Wiita-Oftset Oy44500 Viilasaari1985

PehmourheiluaKeskustelu suomalaisen kestävyysjuoksun tilasta on

vallannut alaa lehtien palstoilla, urheilujohtajien lau-sunnoissa. Patenttiratkaisuna on esitetty 60-luvun mallinmukaista Lydiardin taijonkun muun "poppaukon" palkkaa-mista, nostamaan urheilu alennustilastaan.

Tållaiset "hätäratkaisut" eivät tilannetta korjaa, koskasyyt ovat syvemmållå koko yleisurheilun kentässä.70-lu-vun alku puolella Seppo "N itti" N u uttilan ja Tapsa "Batman"llkan ensimmäisellä hallituskaudella panostettiin voimak-kaasti laatuun jopa toiminta-ajatuskin painotti huippu-urheilun merkitystä ja asemaa. Tämä linja iskostui myöskentlåän ja kova harjoittelu oli pop. koko valtakunnassa.l\,lyös heittojen osalta on suunta ollut sama ja tulosta on tul-lut, kuten viimeiset arvokisat ovat osoittaneet. Tällä het-kellä on kuitenkin myös heittorintamalla havaittavissahuolestuttavia piirteitä, nuorten tulostaso on lasku-suunnassa, vaikka samanaikaisesti nuorten valmennus-ryhmät yhå vain suurenevat. Urheilupiirit on valtaamassamukava yhdessäolon tunne, retkeily ja tasapäisyydenperiaate.

Lusikka on otettava kiireesti kauniiseen käteen. Lääkealennustilaan on selkeä: Kova harjoittelu ja kilpailu. Kes-tävyysjuoksussa se saattaa merkitä kilometrimäärien liså-åmistä ja pohjan vankistamista. Heitoissa tilanne on sama:Pohja vankaksi ja urheilija voimakkaaksi. Kestävyys iavoima ovat vastakkaisia ominaisuuksia. mutta niisså onyhteisenä piirteenä se, että molemmat ominaisuudet kehit-tyvåt suhteellisen helposti ja harjoituksen jälki (=kehitty-minen) nåkyy nopeasti näissä ominaisuuksissa. Yksin-kertaisesli voidaan tehdä johtopååtös, ettå jos urheilija on"heikko", hän on huonosti harjoitellut tai hänen valmenta-jansa on sortunut såilyttelyyn ja nåpertelyn perisyntiin.Tähän säilyttelyn ja selittelyn linjaan sortuvat "pehmot",jotka löytävät syitä mitä ihmeellisimmistä asioista, kutenharjoitus olosuhteista, työstä, opiskelustajne. mutta ei kos-kaan omasta löppösyydeståän.

Kun urheilija on motivoitunut hän menee, vaikka läpi harmaan kiven, mutta alkusysåyksen antamisessa ja kovaanharjoitteluun opettamisessa on valmentaja ratkaisevassaasemassa. Urheiliialle on opetettava oikea peräänantama-ton asenne.

Näin kesän kynnyksellå lnski-setä on hyvin, hyvinvihainen pehmoille ja "interraillilaisille", jotka pilaavathyvåt mahdollisuutensa lyhytjånnitteiseen elämänasen-teeseen, lurismiin tai lorvailuun yleensä. Suhteellisenhyvin suoritettu talviharjoittelu voidaan romuttaa myös kol-men- neljän viikon "rahanahneudella".

lnski-setä on vihainen myös niille lehden tilaaiille, jotkaeivåt viitsi laitiaa osoitettaan pankkisiirtolomakkeeseen jasiitä huolimatta ovat vaatimassa lehteä.

Kesäterveisin INSKI

HEITTOUUTISET N:o 2 1985

1985

Californio.Track and Field

MOUKARINHEITTONYKYAIKAINEN TEKNIIKKA ...-......---KEIHASKOULU JA KARNEVAALITPIHTIPI,,TAALLA

BIOMEKAANINEN ANALYYSIKEtHiiÄNHEtrosra Los aNGELESTN

An impr6srve prGpect rrom Fintand whocould colld chall.n96lhe Cal *hool 6cordin lhedbc!s bolore his collece career is con-.lud6d Wå. lourrh in lhå Finn'sh Junior(Und6r 20) Chahpiomhip3 di*u. wrh å titelim6 bosr 137-0 (57 o0) rhrow rå3t 3ummo.The Csl coåch€s b3li€v6 h€ h$ lh6 polenli.llo be a consisrenr 200 bor rhrow.. onc€ h6o€ls onasleådy weighl-nåining prog.åm Slillneed3 lo dadop upper body svenglh Usslhe sDin lechnique in rhe shol oui ånd pro6'åbly i. a yoar awaylrofr being alaclorin lhår.v6nt. camero cår on ihe re.ohmendation or

lh.FinnishNalio^alftrowi.qsve.tscoäch lnlolutuanen Falher'ssho.dmå5r6/ol asch@lin ouru, Finl.nd Pr.Nto m.joJ in businoss atCå|. Born 9/9/63 m Oulu, Finllnd

6-2 200 So9homrl Aoml6lli tlnlmdJ.dh 25t-10A lålenled young jav€lin sla.doul who @mslo håve be^etined ftom rhe long lradiron inFnia^d ot ouGranding p€dorm€A in lhår€ve Won lhe F'nnish Junior {Undd 201Nalional Chånpio^ship iasr Julywnh asrerbe.r 257-10 lhat mark indi@tos howirtb€.sronq challongår ro tho Car 3ch@r reco.d ot267-4,3ål by Aruc€ K€nn€dy 12 y6aB agoLab. in lh€ summ.r hå linbh6d lhnd rn ani^lernalio.al juflior comp.lilion which rn-cluded lh/owe/slrom Sw€den Nofråy, Don-mark a.d lceland Came lo Cal o. lh€ .eom-mond.rion ot rha Frnnish Narionalft.owi.q

OLYMPIAKISOISSA

KATKKTEN arKoJEN MoUKARtKESÄON TULOSSA

KUULAKARNEVAALIT

r5- 16 vuoTtaaN HErrrÄJÄN KEvÄÄN/KESAN HARJOITTELU

MITA KERTOVAT KAUDENAVAUSTULOKSET

KIEKKO. JA MOUKABIKARNEVAALITALA. JA YLIVIESKASSA

ESITTELYSSA LANSI.POHJANHEITTAJ IA

24

25

25

21

23

26

28

J

IQJ

€v6nG coåch, l.lo Tunån6n. P.€ppod ar aon6ko.ki Hs wher. h€bft€.€d intråck and ai€ldånd båsk.tbarr. Prryod.O.mst lerrow cou.,rrymsn Kån Kulone., cur€nrlyåtBshman on thå cål bBketbarr t@m.spo låsl3lmmer in lhe milrsry s6ryi.. Born 2/16.1in Pihtipudas,

SISALLYS-LUETTELO

MIEHEMME USA:SSA

Miehemme USA:ssaViime lammikuussa nuorel heiltäjälupaukset Kan

Nisula ja llpo Poutiainen aloitlivat opiskelunsa 8ERKE.L fYN YLTOPISTOSSA. San Fransrskossa. Porh,en op's-kelu on suiunut hyvin ja "stipendit" on'lunastettu" ainavuoleen -89 saakka- Urheilumahdollisuudet oval lan-laslisetia Karion io nytlehnyt ennalyksekseen 58.06.Ohessa otteel yliopislon urheiluesilteestä.

Ps USA:ssa opiskelusta kiinnosluneel 2O-22 vuo-tiaal tytöl ja pojat oltakaa yhteyltä.

t.T.

l(aRl xlgul^ 6-, 2a5 Sophonoq Ods, fhhnd

KUMMILASTEN KIAJOITUKSIA......... -..

iVloukarinheittoNylryaikainen tekniikka

1954 neuvostolialtolainen moukarinheitläiä MihailKrinosov voitti Euroopan meslaruuden ja teki t E:n63,34. Siitä låhlien heitläjämme ovat kilpailleet menes-tyksellisesti parhåiden ulkomaisten urheilijoidenkanssa kåylännöllisesti kalsoen kaikissa kansainväli-sissä suurkilpailuissa. Ylejsyrheilun harlastajat tunte-vat hwin Vasili RLrdenkon, Bomuald Klimin, AnatoliBonda rtsu kin,J u ri Sedyh in, Sergei L itvinovin ym. namet,jotka ovat kirkkaina jääneet yleisurheilun historiaan.

urheilijan kehityksen påämäärån - ennätysien teke-misen lai suurkilpailujen voiltamisen - saavutlamisenmåårää hänen kokonaisvalm iute nsa. Sen osiaovatfyy-sinen ja tekninen valm ius, låklinen taito sekä kyseisentoiminta m uodon kannalta e lim istön lärkeimpien fu nkti-onaalislen kokonaisuuksien tila, jotka heijaslavalen ne n kaikkea psykotyysistå l ilaa, liikun nan koordinaa-tiojärjestelmän jaanalyysijärjestelmien tilaa. Näin ollenurheiliian koko valmennuståpahlumassa alennaisintaon erilaisten valmiustasoien laadullinen ia mäårällinenyhteensoviltaminen siten, etlä hänen kokonaisvalmiu-tensa on huipussaån kilpailuien aikana,

Kavtösså olevassa he ittåjåvalm en n usjårjestelmässäharjoiltelun rakenteen måäråävål pääasiassa harioi-luksel,jorka kehitlaval ensr sijassa nopeutlå la vormaa(43%)sekä leknijkkaharjoituksel (40%). Muila harioi-luksia oval iuolsu. hypyl ia urheilupelil. Kahden ensim-måisen ryhmän suhde vaihlelee vuosijakson aikana:e nsin main ittuja käytetåån laajem m in harjoilteluiakson,loisia taas kilpailujakson aikåna.

Tållaisesla valmennuskeinojen rakenteesta iohtuuheitlajien vålmiuksien suunlautuminen vormaan ianopeuteen. Voima- ja nopeusvalmiudet ovat merkittä-vin tekijä vuoden pituisen valmennusjakson kaikissa

Haioitteluiakson aikana psykolyysisen tilan ia liik-keiden koordinaaliokyvyn k€hityslason arvoilla onvasla kuudes lila heittäjien kokonaisvålmiuden lekija-rakenteen tärkeysjärjeslyksessä.

Ku itenkin kilpailujakson aikana koordinaal iovalm iu s,tilaorienlaatiokyky sekå vestibulaarianalysaallorin,tasapainon hallintakyvyn tila ovat jo korkeammallaheittåjien valmiutla kuvaavien tuntomerkkien

Tämån lisåksi (mikä on erityisen låfieää) lutkimuk-semme osoittival, etlä kehitlyneellä taitolasolla lulok-sen heiltolaieissa måårää päåasiassa koordinaalio- jatekninen valmius.Siksion vaikeaa vå ittää vastaan, kunsanotaan, ettå kokonaisvalmiuden kaikkien osalekijöiden lärkeydeslå huolimatla sen realisoanti urheilutu.loksen muodossa on mahdollinen vain tekniseslitäydellisellä liikesuorituksella.

Jo v. 1967 V. M. DjatSkov kiinniltihuomiotatekniikanja leknisen taidon käsitteiden eroavuuteen. Yhdeksileknisen taidon paranlamisen tarkeimmistä lehtävistähån mååritteli urheilusuoritusten liikkeiden lekniikan

2

tehokkuuden lisäämisen, jonka tärkeimpånå tekiiänähän pili liikekoordinaalaoiden pysyvyyltä ja vakautla,liikkeiden larkkuulta.

Urheilussa tekniikka on urheilijan kehoon vaikutta-vien sisåisten ja ulkoisten voimien vuorovaikutuksenjärkevään organisointiin suunnattuien sarnanaikaistenja peråkkäisten liikkeiden e rikoisjärjeslelm å, ion ka tar-koituksena on näiden voimien mitä läydellisin jalehok-kain käytlö mahdollisimman hyvien tulosten

Teknisen laidon kasitleeseen laas kuuluu, täysinymmärreltävän liiketoiminlojen hariaanluneisuudenohella, liikkeiden hallinnan ja ilsesaalelyn mekanisminläydellisyys. Viimemainitut loppujen lopuksi lurvaavaikorkeatasoisen ia, mikå lärkeiniä, vakaan suorituksenkireisså kilpailuolosuhteissa.

On kaikin puolin perusteltua erottaa erilyisharioitte-lukykyjen kehiltämisen mulkikkaassa rakenleessalekniikan ia leknisen taidon kåsatteiden lisäksi koor-dinaaliovalmiuden kåsite, ioka on siläpajtsi s)"ytä jakaayleis- (YKV) ja erityiskoo rd inaatiovalmiuteen (EKV). Täl-löin tekninen taito eli kyky erityisliikkeiden suorituk-seen on monessa suhteessa sama ku'n EKV

Liikefysaologiassa on lutkim u ksia, joiden mukaan onolessa kolme erillistä alajärjestelmää, jotka hallalsevalmieljvallaisien liikkeiden lila-, aika- ia voimakom-ponentteia (sitäpaitsi liikkeiden organisaatio tilamuul-lujien suhleen tapahluu tåydellisemmin kuin aika- javoimamuultuiien). Toisin sanoen tekniikka-analyy-sissa, mm. moukarinheitossa, kaikka tulkimukset viimekädessä pelkistyväl kolmen liikemuutlujan: ajan, lilanta voiman. larkasleluun n den vuorova'kuluksessa ta

I Råkenleen larkein osa on liiheiden aikaorgånisåå-1io eli moukarjnkeiitolekniikan aikakomponentit jaennen karkkea lirkeva'herden ta -osren nopeus- ja

Maailman parhaiden moukarinheiltäiien liikkeidenoyörähdyksittäisen aikaorganissalion biomekaani-sella analwsillåon oma esihasloriansa. Amerikkalaisentulkijan Blackin Monlrealin olympiälaislen aikanatekemå iutkimus osoitli, €ltä kolmen vauhtipyöråhdyk-sen ja loppuvedon kesto(kun heillojen keskipiluus oli74,37) oli r,551 O,Or s. Ensimmåisen, toisen jakolmannen pyörähdyksen keslo oli vastaavasli 0,64t o.2 s 0.48 t o.3 s. iå o.43 to.l s.

Moukarin lentoaika laas oli 3,4-io,2 s. Heitlotulostenkorreläatioriippuvuus pyörähdysten keslo oli heikko(O,29). Näin heikon riippuvuuden syynä on saaltanutolla heiton vaiherakenteen väårå måäritl€ly iakamallase va!htipyörähdyksittåin. Tåmån meidän tulkimuslu-loksemme vahvistivalkin.

Heittotekniikan kinemaaltisten arvoien rekisleröin-lian käytettiin "Atlet-2" -laitteisloa. Rekisleröintilait-ieina käyteltiin kahta synkronoitua elokuvakameraa,joilla kohteet kuvalliin edestå ja sivustå yhdon metrinkorkeuclella rlngin pinnasta. Kuva-aineisto analysoitiinsyklogrammelrisesti. Esimerkkeinä lässå on esitettySergei Lilvinovin a4,14 m:n heilon kuvasarja, JuriSedyhin ja lgor Nikulinin erilaisten asentojen valokuviasekä kaaviot moukarin liikeradan proiektioista edestäia sivusta kalsottuna {numerot kuvasarjoissa osoiltavatiuoksevaa aikaa, yhtenåisellä viivalla on merkilty mou.karin rata kahdentuen vaiheissa ja kalkoviivalla senrata yhdentuen vaaheissa).

Parhailen heittåjien tekniikkaa tutkitlaessa saatiinselvill€ heiton pituuden läheinen iappuvuus pyöräh-dysvaiheiden kestosla (kolmea vauhtipyörähdystä käy-lettåessa). Tållöin tulos korreloi positiivis€sti kahden-tuen vaiheiden keston kanssa, kun taas yhdentLrenvaiheiden kanssa korrelaatio oli negatiivinen- Näinollen yhdentuen varherden keslon lyhenlaminen iakahdenluen vaiheiden keston pidenläminen johtaamoukarin lennon pidenlymiseen. Loppuvedon suon-tuksen kesto korreloi myös posiliivisesti luloksen

Sanotusia seuraa, ettå nykyaikaiselle noukarinheit-totekniikalle on luonteenomaista pyrkimys yhdenluenja kahdenluen våiheiden suhteen prenentäm'seen.Lisåksi on edullista ryhmiltåå heitto silen, etlå toisiaanseuraavien vauhlapyÖråhdysten keslo pyÖrähdyksestätoiseen lyhenee huomattavasli, mikå vastaa pyöräh-dysnopeuden kasvua- Loppuvelo on suoritettava mah-dollisimman "laajasti" ja "oitkästi".

Neljän pyörähdyksen heiton ajallinen rakenne osoil-taul'ri huomaltav€sti muikikkaammaksr, m,ki ennenkaikkea johluu päkiällä tapahtuvan ensimmäisen vauh-tipyörähdyksen orityispiirleistä. Ensimmäistä pyöräh-dystå suorilettaessa liikkeiden aikarakenleen erikoi-suuden tärkein tekiiå on pyrkimys huomatlavan pit.kåän kestävåån kahdentuen asentoon ensimmäiseenpyöråhdykseen lultaessa{mikä on sama kuin moukarinvienti pitkålle vasemmalle laajassa kaaressa pyöräh-dykseen lullaessa ennen kuin orkea jalka rrloaa r'ngtnpinnasta (kuvasarjan kuvat 1'3)). Tåmä iohlaa puoles-taan yhden- ja kahdentoen vajheiden kesloaikojensuhleen paenenemiseen ensimmäisesså pyörahdyk-sessä sekå ensimmäisen ,a viimeisen pyörähdyksenkesloaikojen suhteen suurenemiseen.

Toinentekijäon kolmannen janeljånnen pyörähdyk'sen yhden -ja kahdentuen vaiheiden kestoaikojen suh-teen suuruus. Neljan pyorähdyksen lekniikkaa arvioi.taessa suuri merkitys on neljänneh pyörähdyksenyhdenluen vaiheen keslon lyhenta m isella, joho n påäs-tåån asellamalla oik€ajalka nopeastiia lisäämällä heil-tåjån varlalon kiertoa enn€n loppuvedon suoritusla(kuvasarjan kuva 17). muut tekiiät, nlmitlåin toisen jakolmannen pyöråhdyksen sekä lopppuvedon kestoai-kojen suhde neljännen pyörähdyksen kestoon, heijas-lavat heiton rytmiikkaa kokonaisuutena. Näin ollennoljän pyörähdyksen tekniikan aikarakennettatutkitla-essa etusiialle nouseval myös vauhtipyörähdysten erivaiheiden ajallisel suhteel, kun laas koko liikkeen suo-ritusMmi jää laustalle.

[,loukarinheiton liikkeiden aikarakennetta koskevanpohdiskelun påätteeksi kijnnilämme huomiola vieläyhteen tärkeäänasiaan: periaatteellisiin eroihin liikkei-den koordinaatiossa nopeuden ja Mmin suhteen.

Tästä iohtuen urheiliian teknisen taidon tärkeätunnusmerkki on heiton vakåan rytmin rakenleen säi-lyltåminen erilaisella nopeudella heitettäessä(mm.eri'painoisia vålineitå käytettåessä).

ll Nykyäjkaisen moukarinheiltotekniikan luonteen-omainen avaruudellinen piirre on moukarin vienti pit-källe vasempåan kahdentuen vaiheessa ens'mmårseen pyöråhdykseen tu ltaessa {valokuva 1), Käåntyes-

sään päkjän varassaoikea jalkalyöntää vartalon kanta-pään tai påkiän varassa pyörivälle vasemmalle jalalle,joka, tuettuna, vaikutlaa tätå vastaan. Tämän seuräuk-sena painopisleen projektio tulee suunnilleen tukipis-teiden yhdistysjanan keskelle. Vasemmån jalan pol-vinivelen kulma siirryttåesså yhdentuen asenloon onLitvinovilla 135* ja oikean jalan polvinivelen kumla n.90r (kuvasarian kuva 3). Oikean ialan asetushetkelläloisen pyöråhdyksen yhdentuen vaiheesta kahden-luen vaiheeseen siirryltaessa ensin kulma pieneneeg*:seen, kun taas ioinen kasvaa l4o*:seen (kuva 5).Tällainen lainmukaisuus polvinivelien kulmien muuttu-misessa säilyy kaikissa pyörähdyksisså. Kuilenkinvasemman jalan polvinivelen kulman m Lr Lrlos vaihtelee30-47', kun laasoikean jalan polvinivelen kulman suu-rin muutos havaitaan ensimmäisessä pyörähdyksessäJa sen iälkeen se vaihtelee 5-15*.

Heitlåjän kådel )vat suorat ja rennot kaikissaasennoissa. Tämä cn erilyisen tårkeåä sillä hetkellä.kun oikea jalka asetelaan rigin pinlaan, iolloin synttrylantio- ja harlialiniojen suurin kierto.

Kiertokulman muutoksel liittyvät yhdenluen ia kah-dentuen asenlojen vaihteluun ja nåin ollen luonnehti-vat moukarin liikeradan avaruuskulmån muutoksiayhdentuen ia kahdentuen vaiheissa (liikeratoien kaa-vioissa ne on selvennetty erityyppisillä viivoilla).

Kaaviossa 1 moukarin paikka radallaan oikeaa ia lkaanosletlaessa ja asetettaessa ioka pyörähdyksessäSergei Litvinovin 44,14 m:n heilossa on merkitly seu-raavasti: oikean jalan noustessa numeroilla 4, 20, 33,44isitåaseteltaessa numeroilla 12, 27,39,50.Näidenoisleiden paikanmuutoksen lainmukaisuus on selvå:yhä suurempi moukarin vienti liikeradalla vasemmalleoikeån jalan noustetta (kuvasarjan kuval 7, 11, 15)jasamanlainen siirlo liikeradalla jalkaa aselettaessa(kuva 5, 9, 1 3). Poikkeu ksia ovat ensim måiseen pyöräh-

&ililäii,EItrEEIEEKU0RtAI{E P. 965-54r't7

-Aikuisten tanssit: ti, pe, la-Disko to, pe, la-Lounas ma-pe klo 10- 14-H uoneet viikonloppuisin-urheilojoille 50:-/vrklhlö-Meillä viihtyisä kesälerassi

Nokiottassa on urheilumieltäleruetuloe

Kuva 2.

Kuva 3.

dykseen tulo ja tulo oikealle jalalle ennen loppuvetoa,nislä edellä on jo mainittu (kuvat 3 ja l7).

Varsin sisällökkäitä heiltotekniikan tilaominaisuuk-sia oval moukårin liikeradan kallistuskulma, liikeradanalimman (AP, ja ylimmån pisleen {YP} elaisyys anginpinnasta sekä moukarin lähtökulma, ioiden arvol parhaiden heittäjien osalta on lässå esitetly (ks. tau-lukko).Nykyaakaisen heitlotekniikan erityispiirre on vähittä-inen ia huomattava alimman pisleen siirto pyörähdyk-sestä toiseen myös vasemmalle pyörimisliikkeensuunnåssa taitåhän sidoksissa oleva moukarin radantason asennon muuttuminen pyörähdyksitläin suh-teessa heitläiän etenevåån liikkeeseen.

Luonteenoma isista virheisla on main itlava mouka rinsiirtyminen liikeradalla oikealle, eika vasemmalle.kulen Lrtvrnovrlla, kun orhea laika nousee ringrnpinnasta. Tåmä johlaa pyörähdysten kahdentuen vai-heiden lyhenemiseen ja näin ollen moukariin kohdasiu-van kiihdyllavan voiman va'lulusatan vahenemiseen.Erilyisesti heitloja lyhentäå moukarin liikeradan kutis'

luminen. Liikeradan oikeånpuoleisessa osassa s€nmuuiokset pyöråhdysten aikana vastaaval lunnetlujaperiaatleita, kun taas nousevassa osassaan liikerataeisiirry ollenkaan vasemmalle. Kaikkitåmå iohtåa var-talon painopisleen liikkumiseen oikealle jalalle sennoustessa ringan pinnåsla, liian aikaiseen hartioidenkie rloon (ve rratkaa L itvinovin kuvasarian kuvia 11ja 15valokuviin 2 ja 3, ioissa on kuvattu heittäiän asentooikean ialan irrotessa ringistä kolmanteen ia neljån-leen pyörahdykseen lultaessa), sekå kåsien ia hartian-seudun lihasten huomaltavaan jännitykseen.

lll [,loukarinheittotekniikan voimarakennetta lutkiråan relislerörmällä lensomellsesrr mouharin vaiierinvetovoima heiton aikana. Kuinka silten muuttuvåtvaiie.rin suurin ia pienin velovoima alkupyöråytyksissä,vau htipyof ähdyksissa ja loppuvedossa?

MNoukarin vaiierin vetovoima kasvaa kahdentuen javahenee yhdenluen vaiheessa. lälloin suunmman iapienimmån vetovoima-arvol kasvaval pyörähdyksestätoiseen. Tåmän kasvun jatkuvuus ja rylmisyys on heit-totekniikassa posiliivista.

JuhaTiainen on voimakkaimmin horjuttanut N-Liiton hegemoniaa moukerinheitosså.Viim€ kesånå kultamitalimies Tiainen voitti maallmånmestårl Litvinovin ltä-Berliinisså pid€tylsså kilpålluls$.

AP:n ja YP:n korkeus (cm)ja moukarin liikeradankalli6tuskuilnat {astetta)

E

z

:'\ I

N ikulinSeclyh

NikulinSedyh

NikulinSedyh

143823

alin pistevauhtipyöråhdykset

1 Z 3 4 Loppu.veto

2572

Ylin piste

9

10

175216

47ao27

16 29 342A2l

24 31 38

Radån kallistuskulmar

153 18s 193 195 165127 163 20C) 215 1621ao 206 220 - 143

3a 3a36 4039 39

Pyörähdyksittäin

123Kiihdv Lähtö

435

lvloukarinhe lon tekniikan vormarakenleen o ennar-nen iekiiå on vetovoimahävikk vauhlipyörähdystenyhdentuen vaiheessa. Teknirkkaa kehite aessatällais'ten hävikkien on väheltävä. Loouks haluaislmme vieläkerran yksityisKohtaisesti puutlJa koordinaaliovaimennukseen. KåytannÖllisesli kalsoen koko monrmucloinen lekniikan kehittämisprosessi pelkistyy tielynstandardisoidun liikesarian muoloutumiseen, ls. pysy-vren iollumustFn nehkeyilamrseen heilrätdn el Ju.mrinosien ja moukarin tilassaia ajassa liikkutlamiseksilarvittavjen ponnistuslen esiin luomisessa.

Vaikka tunnemekin larpeeksi hyvin heitläjän liikeo-minaisuuksien kehillåmisen menelelmät ja lekniikanparanlamisen keinot, on koordinaatiovalmennuksessavielä palion vaikeita laikkuja. N,4eislä luntuu, etlä val-nentaiien ,a tiedemiesten on syylä keskitlää huomi-onsa jo kehiletlyien yleistä koordinaatiovalmiultakehrllavren vällnerden la menelelmren omaksumrseen,sekå sitten lanå pohjalta erikoiskoordinaatiovalmiuk'siin. On määriteltävä niiden keskjnäissuhteet, löydet-låvä vuorovaikutuskeinot sekä tiel, ioita käyttäenvoidaån siirtää yhden kehityslaso toiseen. Se mahdol-listaatehokkaamman teknisen tyoskentelyn moukarin-heittåjien monivuolisen valmennusprosessin kaikissa

Ju. BakarinovSNTL:n orheilumestå.i.

biolosisten tieteiden kandidäatti

A. FåntalisSNTL:n urheilumestari

v. Tbbotarev,SNTLjN orheilumesteri

Keihäskoulu jakarnevaalitPihtiputaalla28. 6. - l. 7. -94

10.00 Harioitus ryhmissä12.00 Ruokailu13.00 Luento: keihäänheittäjän voimahar-

joittelu14.OO Harjoilielu ryhmissä16.00 Sauna + uinti17.30 Fluokailu18.30 Filmejä

Sunnuntai 2t. 7.:Klo 8.3O Vahvistettu aamupala

9.3O Keihäskoulun päätösKlo 1O.OO Miehet B-linaali

12.00 Naiset14.O0 [.4iehet A-finaali Kutsukilpaitu

Keihåskoulun osallistumismsksu: 3OO mk sisål-tää opetuksen ja täysihoidon lisäksi mm. osatlis-tumismaksun kilpailuun, vakuutuksen keihås-koulun ajaksi, pääsyliput karnevaalikitpaituunsekä keihäskoulupaidan.

llmoitlaulumiset osoitteella:SEPPO SPETS Tahkonpolku 10 B 1O44800 PIHTIPUDAS

Tiedustelut:946-61 032 / SPETS klo 07.0O-O8.45.

Osanottomaksut:5345O8-4346 Pihliputaan Op.

llmoitlautuminen ainoastaan kitpailuun kutenedellä ja osanottomaksu 20 mk, kuten edellä.Keihäskouluun ilmoittautuneet ilmoittakaa hen-kilötunnuksenne ehdottomasti vakuutusla var-ten.

Torstai 18. 7.:Klo 12.00 KILPAILUT sarjat 10 v lylöl ja poiat

12v ,,14v ..

rbv ,.

18v ,,19v .,

20v ,,Sartal kilpailevat edellä mainitussa järjestyk-sessA. Tarkempi aikataulu laadilaan ilmoil-laulumrsen päälyltyä. Karkrssa sarjoissamyös joukkuekilpailu. (2 osanott. yht. iulos).Keihäskouluun osallrslutal'lmorllaulum'nenKeskuskoululla klo 12-1 6 vålisenä aikana-Klo 16.00-19.00: Ruokailu.KIO 2O.OO KEIHÄSKOULUN AVAUS: (jAKO

ryhmiin).

Porjantai 19.:Klo 8.00 Aamupala

LOO Luento: Keihäänheilon tekniikka1O.O0 Harjoitus ryhmisså't 2-OO Ruokailu13-OO Edellisen päivän kilpailut kuvanau'

hatla1 5.O0 Harjoitus ryhmissä17.O0 Sauna + uinti18.00 Ruokailu19.00 Lääkärin luenlo

Låuåntal 20. 7.:Klo LOo Aamupala

9.00 Kilpailun analysointi kuvanauhaltajatkuu

a

1. JOHDANTO

Aikaisemmat tutkimuksel kei-håänheiltosuorituksen biomekanii-kasla (Ai€l 1973, Teurauds '1975,1978,Arieletal. 19a0,Bartlett'l983,t\,lil16rja Munro 1983, Gregor 1984)oval perustuneet tiedolle. jola onkeråtty kilpailu n aikana. N åmä rapor-tit sisåltåvål useiia laktoreita, jotkavaikuttevat lopulliseen suoriluk-s€€n, kuten keihåån låhtönop€us,kelhåån asennol {kulmat) ja keihäänlåhtökork6us. Eräissä lutkimuksissaon pyritty määrjtlämään kehon seg-mentlie n vaikutusta keihåän lähtöön(Ariel 1973, Terauds '1978, Alwater1979). Mieskeihåånheittäjien suori-tustasosla on tehty k€nsainvälisiåv6rtailuja, mutta nsisheitlåj istä ou ut-tuu tietoa. Niinpätämä tutkimus pyrkii selvittåmäån sekå mies- ettänaiskeihåånheittäjien biomekaanisia erityispiirteitä Los Angelesinolympiakiaoiasa tarjotakse€n nåinlisäå tieloa vslmenlajille eri puoliltamaailmaa,

Biomekaaninen analrysikeihäänheitosta LosAngelesin Olympiakisoissa

l(oni, P.rro V..nd Ar(iMerc (19E5)Bionech ic.l .r.lysis of the jrvelin throrin lhe lrs Aryeles Olrmpics.Ltheretty julLrisltvrLli lehleenInlenrtiorrl Jourrd of Spo.l Biomech.trics.

TllvrsrELMÄ

Los Angele3ln olymplakisojon(19a4) k€ihåånheiton viideslåmies. ja kuud$tå naisfinåli6ti6tatehtiin kaksidimensionaalinen lil-l'lianålyysl. Sen li3åk31, €ttå mltå-tui$å kln6mååttlslgga ia kln6at-tisisaå parameirel$ä oll suunayksllöiden välistå vaihteluå, osoit-tivåt tuloks€t, ettå tnie8ten voitta-ialla oli suurin kqihåån låhtöno-p€uB{29.1 2 m r 3' lla m.rklt3evåriippuvuu3 lp O.Oll havålttllnkelhåån lählönopeuden ia h€itonpltuud€n välillå. Huolimatta suu-r63la valht€lusta h6ittoien pituuk-slssa n.isillå (55.44 - 69.54 m)låhtönop6udet velhtelevat 3uh-tel,llls6nvåhån (2O.73 - 23.62 m r3'r). volmåkas törmåysvaikutugoll tyypilli3tå tukiiålån o3uessamaahan. l{iin ikåån tyypillistå olitukiialån polven nop€å koukistu-minen (12.46 +.2.11 le 12-27 +3.81 råd x 3''. mlehet anslnmalnlttunal ia sen lyhyt kosto

(O.O32 s). Polven oj6nnusnopeu.det olivåt k*kimåårin miehillä5.AO + 2,/0O jå nal3lllå 7.60+ 5.17råd x s'. Huollmattå Blitå. 6ttånåistä tnuutamistå måailmanhuippukeihåånhoittåjl3tå tohtyanalyysi toi e6ille Yain muutami.blomekåånl3la eaoia hyvien jahuonoJon suorituBten välillä, tu.loksl. voidaan kåyttliå hyvåk3ietaittå€aaä uusi. hyvån k6ihåän-heittoBuorituksen krit€ereiå.

laulukko l. Ko.henkilöid€n ominål3uu.l€t

Tesså Sand€rson (Is)

Fårima Whirbreåd (Fw)

(m)

1.901.461.S01.861.aa

1.TO

1.811.661.711.75

INT€URAT;\

a6.76 L85.74 2.4330 3.74.40 10.7A 10 11.

Paino Pårås lulos Analysoilu sijoitus{ks) kilpailusså(m) heitlo (mj

a.s95s3sa95

46.7645.7483.7278.40

Tl

67707675

69.56 69.5669.00 69.00

66.40 66.405a3a 543656.20 55.44

1.

2.3

'12

(rJvio L

HEIMN SUIJTI|TÄ \\\\/\/\/\/\/

XÄME8A

2.IiIENETELMÄT

Ko€henkilöinä oli Los Angelesinolympiakisojen 1 984 keihåänh€itonmies- ja naislinalisteja (tsulukko l).Suoritukset lilmattiin nopeudellä2OO kuvaa sekunnissa Locam-kä-meralla. Se sijaitsi n. 24 mrn eläisyy-dellä vauhdinoltoradasta (heitlopai-kan vi€r€ssä), niin ettå kame.an lins-sin optinen akseli suuntaului kohti-suoraan suorilukaen oleellisimpäanosaan (kuva 1). Filmi digilalisoitiinkäyttåen Vanguardin ja Låfayett€ntilmianalFaattoreita, Summagrap-hics 1o -digilalisointipöytåå ja HP21MX -lietokon€tla. PerustuenDempsterin (1955) standardeihinheiltäjän mekaaninen malli sisålsi14 kehon segmentliå is koihäån.Koordinaatistolieto tåsoiletliin digi-taali liltering -lekniikalla (Winleret al.1974) ia analyysitehtiin HP'lOO0F -

10

Kuva 2 esillåå koehenkilön asen-ioa iuuri ennen keihåån lopullistalåhlövaihetta. kolme tästå kuvastavaliltua parametria mäårilellåån

(1) Lählökulma on nopeusvektorin jåhorisonlaslisuorsn välinenkulme keihään lähtövaiheessa

{2) '?senlokulma" on keihäån pil-kittäisakselin ja horisontaali-suoran vålinen kulma keihäänlähtövaiheessa

(3) Hyökkiyskulma on kahden edelli-sen kulman välinen ero kei-håån låhtövaiheessa

Nåiden keihään asentoparsmet-rien li6åksi seurattiin kehon paino-pisleen, keihåån sekå polvi- ja kyy'nårkulman nopeuksia ennen tukiia-lsn kontaklia ja sen aikana.

3. TULOKSET JA JOHTO.PiiÅTöKSET

On korosteltävä, etlä fiaeilmanhuippukeihåänheittäjiä koskevastatutkimuksesla, josså analysoitiinvain muulama valittu suoritus, erohwien ia huonoien heittojen välillå.Lisäksi kaksidimensionaalinen ana-lyysi, jota tässä tutkimuksessa kåy-letliin, ei kuvaile riitlåvån tarkaslikeihåånheilon liikk€itå, vaikkakinkaksidimensionaalisen läheslymis-lavan käytlöä on puolusloltu (Millerja Munro 1983). Näislä syistä seu-raava esitys keskittyy niihin para-metreihin, jotka antavat kuvailevaainf ormaaliota eri heiloigta. Joissakinlapauksisss on pyrilty lekemåånmyÖs yksilöiden välisiä vortailuja.Perusesimerkkinä heitosta erittååkuva 3 "likku-ukkona' miesten voit-taian (AH) kaksi viimeistå sskeltaennen keihåän irtoamista.

Tqulukko 2. Koihåiln ålenlomuuttujål viimoissn ko.latlin aikana

DOKE

TSTLi

Viimsissnkoni. Låhtökulma AsenlokuldäHyökkåystulma€iåisyys heinor(m) (åsre) (åsre) (åsls)

2.49 42 29 -133.52 36 51 +152.62 34 98 +44O5 3a 50 +.t23.77 42 36 -63.29 38 41 20.70 4 9 12

2.642.532.402.832.061.462.330,50

353A

3A32353a5

3a

4640

426

l0-6-a

-12

6

Xuv-io 2. IPPEUS\/E(IORTIRI'OII.IISESSA

ÄsEirl'o-rcLMA

LIlIItrKt LlrA

IG1'I.IÄFrcIXÄ

PoLVTKJLIA HEITIO-RA]Ä

J

Keihåånheiton e3€ntopårametritviimelsesså tukivelheegsa{taulukko 2)

Miesheitläjät löivåt lukijalkansåmsshan ennen heittoviivaa naisheit-tåjiä aikaisemmin (3.29 + O.70 m ja2.33 + O.5O m). Aiemmin Miller jaMunro (1983) oval myös rapor-toineel2-3 m:n åNoia Hay(1978)onosoillanut, eltå keihåånheittäjät tar'vitsevåt vain 1.5 7 1.8 m malkaakontrolloidakseen yliaslumista hei

t- ETÄrsr.6 tl' gerrrr>

ton jälkeen. Vain yksi låmän tutki-muksen heiltäjislå (PR) irrotti kei'häån niin låhellå viivaa. Sekå lähtö-eltä asentokulmat osoittivat huo'matlavia yksilöiden välisiå eroia: 33'47. ja 29-51*. Nåmåarvol osoittavat,eltä hyökkåyskulma oli 2 + l2 mie-hillä ja -4 + 6 nsisilla Nemethinmaailmanennåtysheilossa vuonna1976 Monv€alin olympiakisoissa(Terauds 1978) vastaava årvo olinegåtiivin€n, .6* (asenloku lma 35' jalåhlökulma 41'), mulla Tom Pet_

ranotfin maailnan6nnätysheilossa{99.72 m) arvo oli positiivinen (37* -33r = 4*, Gregor 1984). Terauds{197a) on ehdottanut asento-ja läh-lökulman eron minimoimista, koskahänen mukaansa ko. ero on pie-nempi hyvisså kuin huonoissa hei-loisaa. Hånsn mieloståän optimaa-tisen lähtökulman tulisi olla alhaisempi ollen iossakin 20 - 35':nlienoilla.

ll

taulukko 3. K€ihåån nopeus viimeB€n kontaktln erivaihsiss.Koehenkilö Keihåän nopeus (m x s 1)

DOKE

TSTLi

cs

Våakåta lb P la

a,o7 9.77 21.897.O1 12.65 23.024.09 16.46 22.114.63 9.92 20.53

10.56 9.32 19.008.47 1 1.62 21.301.31 3.00 1.60s.2a 9.12 17.309.14 9.68 14.594.40 11.47 14.344.44 9,47 15.116.41 10.15 17 404.24 10.03 14.444.16 10.05 16.20o92 074 17q

1.O4 3.29 19.430.79 5.81 17.79133 4.a5 r4.743.39 3.65 16.071.15 1.63 17.431.54 3.85 17.10LO5 1.59 1.761 .45 2.76 1 1 .43

047 4.13 15.40o.1a 2.42 14.45o.29 4.22 15.600.74 4.19 14.550.60 1.46 1.63

4.14 10.31 29.127.05 13.92 29.09a.2o 17.16 26.609.27 10.57 2607

10.62 9.46 25.744.66 12.2A 27.361.35 3.21 r.66a.4t 9.53 20.739.31 11.41 23.624.43 12.29 21.O43.45 10.70 21.466.41 10.53 22.624.25 10.AA 21.264.21 10.96 21 a60.96 0.94 1.09

a viineisen kontaklin alussab 0.050 s ennen keihäån rroamista

Keihään nopeus (taulukko 3)

Keihään horisontaalinopeus viimeisen tukivaiheen alussa oli keski_mAarin 8.47 + 1.31 ja 4.16 + 0.92 m xs'r mreslen arvot ensrn marniltuina.Useammissa heitoissa ko. nopeuskasvoi mitaltaessa 0.050 s ennenkeihään irtoamista. MiesheiltäiiståKE:llå oli selvästi poikkeavia arvoia:keihåån nopeu s vaåkasu u n nassa olisåavurtanul arvon 16.46 m x s'lässä vaaheessa, Kaikissa muissaanalysoiduissa heitoissa keihäännopeus kasvoi eniten viimeisen luki-vaiheen lopussa saavuttaen resul'lanrlrlählönooeuksia 27.36 +. 1.68(miehel)ia 21.86+ 1.Og m x s r {narset). Miesheittåjät lisäsivät nopeut_taan 55.1 % ja naisheittäiåt 49.9 %viimeisen 0.050 s:n aikana ennen

't2

keihään irloamista. Tämä lisäys olierityisen hyvä kultamiialisli AHrlla(64.6 %). t!4illeran ia Munron (1983)tutkimuksessa vastaava arvo vii-meislen O.04. - 0.050 s:n åikånå oli50 %. [,liehillä pårhaassa heitossa(AHlolisuurin låhlönopeus 29 12 mrs,iokaonsamaasuuruusltiolkaakuin kkiallisuudessa esiintyvillåhuippuluokan heitläjillä yleenså(Terauds 1 975, 1 978, Milleria Munro1 943).Tåmä arvo oli kuitenkin paljonpienempi kuin vastaava arvo TP:nmaailmane n nalysheitossa, jossa sa-ma mies heiltivain 74.4O m låhtonp.oeuden ollessa vain 26.07 m )( s '.

Samoin kuin yleinen käsitys jaaikaisemmal havainnot osoittavatlTerauds 1974, lkelami 1981)tässålutkimuksessa havaittiin selvå riip-puvuus heiton pituuden ia keihään

lähtönopeuden vålillä miesheiltäjillä(r = O.93i p O.0l). Analysoitujenheitlojen mäålä oli kuitenkin niinpieni, eltå näilå luloksia ei voidapitåå vielä oso itu ksen a siilä, elta ko.riappuvuus olisi olemassa. Kun ai-neistoa läydennetään aikajsemmanmaailmanennälysmiehen TP:n hei-tolla (99.72 Mg (Gregor 1985), edus-tava riippuvuus voidaan saada ai-kaan, kuten kuvio 4 esitlää. Naisheit-läiillä ke ihään låhldnope u hsien va ih-lelu (20.73 ( 23.62 m x s ') oli s'rh-leellisen pieni verralluna heiltoienpiluuksien vaihleluun {55.88 69.56m). Tämän mukaan naisheittåjillämuiden tekijöiden, kuten tuuliolo'suhteiden ja lählökulmien yhteisvaikutus lienee melkoisesti vaikuttånutheittojen lopullisiin pituuksiin-

Tåulukko 4. Kyynå.kulmån $.nioiå nop.u. vllmeis€n kont.ktin.lu!..' iå lopu.3å

DOKE

TSTLi

cs

10115113511212620

1271301411339a11912016

122139'11214212112713

7A122

-7,572.O0-0.56-1.46-1.72-l,943.51

-2.149.48-8.641.32

-1.505.300_196.35

34.9234.1733.4453.6551.5541-6310.o5

2a.O435.44

26.1249.07

34 21974

9092661019219

Kyynå.nlv€len asento ja nop€us

Taulukko 4 esitlåä enelyysinkyynårkulman ss€nnoiata ja no-peuksbla viimeisesså tukivai-he€ssa. tuloks€t ogoitlavat, etlåkeihåån irrot€$a kyynårnivelsn kul-manopsus oll hwin suuri. Yllätlåviiåoli myös havaita, etlå kåhdella huo-noimmella heitlåjållå nolemmlssa

€5 90

ryhmisså oli suurimmal kyynärnive-len kulmenopoudel. Nåmä arv_qt(53.65 fiP) la s1.35 (oA) rad x s j,49.07 {CS) ia 41.74 (PR) rad r( s ')ovat palion korkeampis kuin kyynär-varren maksimi ojennuanopeudetkarateiskusså {Cåvånaoh iå Landa1976). Se, ettå juurl huonoissa hei-loissa oli suurimmel kyynåruarrenojennusnopeuclet, antaa aihglta

olettaa että koordinaetio ja kokovartalon liikkeen hwäksikäyttö eiollut tasspainossa nåi$ä heitolssa.On kuitenkin huomallava, ettåkyynärniv€len liik6 keihäänheitossåon kolm isuuntain€n, le siksi voidaant€hdå huomattavlekin virheilå, kun.ajoatetaan tuloslen tulkinta kaksl-suuntaiaeen analyyaian,

32.5

30.0

21.5

9580 100

13

råulukto 5. Pol!€. tu håm u uttuiåt vii meisen kontaktin aikanå

PotvikutmåKutnanopeus

alu\så M,n,mr M 'm,n Lop. A,usrå Minrr' Må\srF Måhs'm Loo.lasrFJ rdsle) ke5lo (5) {asrer .åd

^ s_lråd

^ s l raoår keslo (snad

^ s l

all 159 13a o.o80 146 1.A1 171 15.01 0.030 4.45oo 172 162 0.065 171 1.47 0.13 10.41 0.025 5.76KE 174 151 0060 157 2.26 -O.a7 1307 0035 3.a2TP 169 154 0055 175 0.39 -1.50 -10.54 0035 3.a2TP 169 154 0055 175 0.39 1_50 -10.54 0035 600oA 177 161 0055 17A 6.65 0.44 ,14.2s 0.035 8.99k.årvo 17a 153 0063 165 r.93 0.92 -12.66 0.032 5a0khat. 7 10 0.010 14 3.01 0.67 2.t1 O.OO4 2OO

TSTLi

cs

P!,n mlirsr ts

varhrelival Tiehillä 3.a2:sta 4.99 åänrad x s' ta qais,lla 2.33:sla1496:een rad r s '. Nämä tuloksetosoittaval, että keihåånheilossalukijalkaan kohdistuva hetkellinenkuormitus on huomatlavan suuri jajalan lulisi olla mahdollisimmän ojen-tunul, jotta voimantuotto olisi tehok-kain mahdollinen. Voidaan olellaa,että hyvålle suoritukselle on omi-naista vähåinen polven koukistu-

Polvinivelen asento ja nopeusviimeisessä tukivaiheessa

Elummainen jalka tulee maahanpolvi hieman koukistuneena (tau-lukko 5). Kontaklin alkuvaiheessapolvi on hieman enemmän koukis-lunut(katso myös kuvio 3)ia negalii-vjset kulmanopeudet saavuttavathyvin korkeitå maksimiarvoia. Tätäseuraa ojennusvaihe, jossa arvol

14

160 150 0.055 154 6.99165 163 0.040 1aO 4.05167 158 0 075 165 r 1 9S166 138 0090 139 5.39163 143 0.060 144 0.45163 156 ooao 173 527t64 151 0.067 159 5.693 ro o01a

-0.57 15.10 0.030 4.76-r.86 -a.03 0030 13.13I 78 -11.74 0.040 5.991.05 -17.7a 0040 4.40

-1.31 12.64 0030 2.33-0.43 I31 0.020 14.96-123 12.27 0.032 7.60o 52 3.a1 0 ooa 5 17

minen lukiialan konlaktin alkuvai-heessa (TLi 2*). Tämän koukistumi-sen tulisiolla kesloltaan hyvin lyhyt.aikainen ja nesaliiviselta nopeudet-taan suuri. Tälä vaihetta (venytyspolven ojenlajalihaksissa) tulisi seu-rata ojennusvaihe, iossa lihaks€tlyhenevät ja polvinivelesså on positiivinen kulmanopeus. Siten polvenojennukseen (kuten myös kyynärni-velen liikkeeseen) osallistuvien ti-hasten voidaan olellaa loimivankeihäänheitossa venymis-lyhenemis-syklin tapaan (Komi tga4), jolloinvenylysvaiheessa potentoiluvaaenergiaa voidaan käyttää apuna

Kehon painopisteen kåyttäyty.minen ennen viimeistå tukivai-hetta ja sen aikåha

Kulen taulukko 6osoittaa, miestenvauhq0 iuoksunopeus (5 r9 + 0.62m \ s ') on jonkrnverran alhåisemplkuin naisten- Naisilla kahdessa heikoimmassa heitossa oli athaisimmatjuoksunopqLrdel, lotka olivat 4 65 rå4 aO m x s- '. M'ehrstä TP.lla ja DA.ttaoli kohlaJårser itolsunopeudel {4.74ia 491 m x s'1. multå tufuvaihccnlopussa nopeudel pienentvat Daljon\2.7 5 ia 2.65 m r s_r, vaslaavåsti).Tukivaiheen aikana kehon paino-piste ensin laskee ja sillen nouseelkuvio 5). Painopisteen laskun kestoolimiehillä O.O3O+ 0.005 s ja naisitta0.008 s,jotka ajat ovat 25.6 %ia 35.2% kokonaiskontakliajasta. Koko-naiskontaktiaika oli miehittå O.t 17 +0.007 s jå naisrlia o.108 + o.oo4 s.iolka ajal oval lyhyempiä kuin vas-taavat ajat (0.140 s) miesheiltäiilläN,lillerin ja [,4unron (19a3) tutkimuk-sessa. Tämä tulos viiltaa ialan oien-lajalihaslen korkeaan voimatasoon.koska he pvslvivät suoriulumaankontaktivaiheesrå niin lyhyesså

LÄHTEET

Ariel, G. (1973) Compulerized bio-mechanical analysis ol human per-lörman.e Teoksessa: Mechånicsand Sport (loim.J.L. Bleustein). Ame-rican Sociely ol Mechanical Engi_

Ariel, G.8' R.C. Peltito, M.A. Penny(198O) Biomechanacal analyses olthe javelin thorow. Track and FieldQuarterly Review, 1, 9-17.

Atwaler, A.E. (1 979) Biomechanicsof overarm throwing movementsåndof lhroeing injuriens. Exerise andSport Sciences Reviews, 7,43-45.

Banletl, R.tvl. (1943) A cinematog.raphical analysas ol an inlernationaljavelin thrower athletics Coach,Sepiember, 10-19.

Cavanagh, P.F-, J. Landa (1976) Abiomechån ical an alysis ol the karalechop- Res. Q. Am. Assoc. Heallh

Taqlukko 6. Kehon pai.opiste€n {PP) muuttujat viin€l3€n tontaktin aikanå

Xoehenkilö PP:n Laskeumanlask€uma keslo(m) (s)

Kontaktin PP:nvåakanopeus

keslo (h x s_1)(s)

Laskeuman Konlaklin Konlaktinlopussa bDussa loplssa

DOKE

o.ol9o.029oo220.029

0.o250.030oo350.o25o.035

o.oa50.048o072o.o920.082

o.1100 r20o125o.120o.110

557465610

6.374246.40469

3.954.534.60

3.303.412.7 52.65

1562022.590.5912r

TSTLi

cs

o.o29o.o 100.0320043

0.037o031oo2a

oo30ooo50.0350035

00500.0300.035

o oa4oooa0.0200033

o.o720.054

o.1000.1100.1100110o.1050.110

5190625.175.616.45

4.65

5241025205.536.945.454674.37

4.39o.26

4134463.673.44

3.07

2.932333.222.732.62299

1.590.760.40123

089o5a

keskiarvo 0.036 0.034keskihat. 0.007 OoOa

Phys. Ed'47,610-614.Dempster, W.T. (1955) SPace

requirementsol lhe sealed operalor.wADc Technical Feporl 55_159.Ohio, Wrighl-Patlerson Air ForceBase.

Gresor, R.J. (1984) Biomechanl€aanalysis of a world record javelinthrow: A case stuby. Hyvåksylty jul_

kaistavaksl, Journal ol Sport 8io_

Hay, J.G. (1 978)The biomechanicsol sports lechnigues (2nd ed.).Prenlice-Hall, Englewood Clills,N.J.

lkegami, Y., M. Äliura, H. Matsui, L

o.o44 o 108 5.41

0.01a 0004 067

Hashimoto (1981) Biomechanicalanalysisolthe javelin throw. Biomec_hanics Vll-8, 271_276.

Komi, P.V. (1984) Physiologicaland biomechanical co(elates ofmuscle funclion: etlects ol m'lscleslructure and slretchshorleningcycle on torce and sPeed- Teok'sessa: Exercise and spo(s scren-ces Reviews, vol. 12 (loim. F.L.Teriung).American Collese ol SportsÄ,4edicine Series. s. a1-121.

Miller, D.1., C.F. [.{unro 11983)Jåvelin posilion and velocily pat'terns during final foot planl prece_ding release. Journal ol Human

407 2 80 0.490.63 031 0.59

l,4ovement Studies, 9, 1'20.Terauds, J. (1975) Jåvelin release

characlerisl ics. Track Tec h n ique. 6 1 .

1945.Teråuds. J. (1978) Compulerized

biomechanical analysis oJ selectediavelin lhrowerc at the 1976 Monl-real Olympiad. Track and Field Ouarleny Beview, l, 29.31.

Winter, D.A., H.G. Sidwall, D.A. Hob-son (1974) L{easuremenl and reduc_tion ol noise in kinematics of lo_comotion. Journal ol Biomechanics,7. 157-159.

536090

PARMA-KEITTIÖSUUNNMTTU MEUR MAKSUTIA.ruLE HETI.

RAIGI{NUSVALMISTEJ0,120 Fo6ro, puh. (9ld) 27 I I I

tt OY

HE rTTO (rl-cArlu,rA l9åt

s" 19 5 k4 N'\"i'bt tt , a$ N.tsi.kip.-14 u-tt. f t4 o Po,iS{ ,6 f, t 4.. U.t t'\L

at s k"ts. litnl!2a 5 toas. Ila.6.325 5 k,'ar. .lools.a.2a f htos. t.rear:rlaZa 5 UtG. L.nbäålö26 , r"o". i"h;",p:26 5 kads.ifu.å7e 5 *ots, Katr"26 t k.i.. Lahl:

(: t6 t uJ,te. zscoo2c , t<@t. k.;l.h

tö lo t ka4t, K,a.j.4

Ia1tt

T; A

4

lo 6L6

IIs9sI

lt 4t1l1t

16 t3,3

t31Z

,31a

t3

t3

,1. 19

2l2i

la 2L

l8

. r.i".. P;ih:-;t'

6 h.;",. ttÅ.ls|läe k.iq. orinaltila

t kqas, P.ta"oi..l

e u.;,..lÅn.k".k:6 h"4s. l"tkc"\".h:t kaqg, K-qk-1pAå

a \."". s;tl,'4'12,r:

6 h"os. Pihlly]ast heat.P;.|a.."aÅ

e h.te. rl"lllnz'tt \t. lll.-;r:

6 t<aas. ke-P.1.

x

x

x

fi

t U"os. k-oqosniznl5

',i"6. ke,htla

la t* 6 hr, s.lt ea6,e, 6 kt, sb.tiä.ti

3q 23 € t,t. s.",:iä.';t3 6 t'. s6ll<dhöa3 t kt, L"pi4l"bli

l! 2t 6 k43. kat.i.k:tt 6 kA.s. P:.1.k6:2f 6 kqs. !,h:;*h'21 6 ka4.. I4å4l.rh4rl"

lo 21 . k"4s. Yt;iä"!:17 6 \"ts, Nö.F t i

to h 'l kt. q.t"',"k:il I ? r,, l/a"kq"s

I 1 t'. Koev'Ialo at ? w, zaehc

lt ? kt, Sar.4t:,,.au 'l k', ke!h.i.k:,u 7 kaa.. Uöa..al!aaaI '.l kans. tinal

lr-. r. at- tl,7.t^.o.,. Ala.;..kosu ttt 7. ta', '(tlv:.slta

rt 't t^46s. Äblä"|t4 7 kqas. Koqacnt!

ti ta '1 k.as. (:..a^3:16 1 kqs, A"^pplh16 'l \.4s- Ka": ;6\:t6 7 k.4s. i.. '.lqt. 'l ka4'. qaö:natA 1k,1s.ytåili",:tL 7 ka.t.?a,kan616 7 ,a4e. Alehå,6åt6 1 k"a.. 4taiå,';

Gsa t8-2t. ? . k-*, ?;1l:taåarl.-sl ts- 2t.?. ka. '.lY;.L.6k:3q 2t. I t<qs. Xyr;sirosl"t; -kL2t-2t.1 lto. H.lsi. tjlo 2t 7 kt, 'iu.kapz-.q.21-ro.?. S li- YARta qs

x

I

U - 2d.7 , S 14' Il^|iEElrt BNA

26- 20.?.s - 0utq26 ? ttea3. Ka^aus26 1 ka<.Pihlip"tas

x

xx

x

x

36 ? k!. I.pta..a.30 7 t1r. Jåa.ånL..h:tö 'l kaat. tlal"s;ä.r:

lot.81. aL.sq l-4. 6

3-1.6.sq40

46hB46464A

Mö.

19

s r !1

t:

1i

h d.k.".,K"":lka4 I kdi6. Pcr4;;6 I ro la"Ira6 e k, .)r.åshrlt6 L,i., sq lo8 I u-".,t "Ical"hl;g B t'^.. Kak.a\h:I I ka.s. LaFa

h-s" k-tt.c. E c- B;ea?.sIt6-1t.6 Ho- Yl:';.Elaau. a. \'"c, S""".ci"k!tt a kea3. Q:./.ii"att I t<^os. l'!åo lUB I ko4.. eqslt..l11 8 Raat. Laiaaat5 I r.os .2aalsi lqtt I laos.3inpel"

e.-sa.16-!8.8 S ^l-

i-e nr r'l: 20 8 kaas.Ih,:"kå;. 2,4 6 ,aat. k-orlnqlo 22 I hr, oql"

t, A \t, ot^n:...:2 L-, S.i"åi.t:,z A kaot lla-t '1l]""at2 L-.r.l4a-.la

l.-s4 tt-rr. B.Ert. i4i. C.ll t' 4 tsta 25 Lt.' Por;

1l I koos. Palhao21 6 h.$.l!,rld2t A hzoe. ,J o.lsett I l,c*. ahuloi2, I kc.s ilå'rcko'h:2t S rp.E. Lawiä,r')[ L""s. P.alxia

l: t? s b. laa"h"cttl2'l I leat. Yaaaa9'l I koac, Hylmälti

t -sc.31.c-t,!, l4o - f"kb"(aasc 1 9 \cos,lo,"l o

\z 4 4 keos l"opiaLa 'l I 1,.".. To:".tk."k:a{ 8 I k44.,Lohiq

6 I k"*. Pott".I t he"3. Tr. ^äÅB x a"s. x.n1",.1"

L,'au'" : u".'. 1" "..i,.t'.,?H'i" *.;t ""^;[;. N;tp';I"l"

20

Kaikkien aikojenmoukarikesäon tulossa

Suomalaisen moukarinheiton his-toian menestyksekkåin vuosi tois-taiseksi on takanapåin, J u ha Tiaiseflolympiakulta tulokella 78,08 Losangelesissa sekå 11. 6. -84 heitettyuusi SE jä PE 81,52 olivat pisteenä11:n påälle koko hyvin menneellemoukarikaudelle, Harri Huhtalanseitsemås tila Los Ang€lesissa75,28 sekå mahtavan ennälyksenparantamissarian edelleen jatku-minen Turussa 26.6tulokseen 78,74takasi sen, etlä neillå löytyy oivakaksikko kansainvålisiin miltelöihin.

Ari Taavitsaisen kasvaminen nelikosta, Olkkonen, Olkkonen, Polvi,Taavitsainen uud€ksi kansainvåliståhuipputasoå olevaksi heitläiäksi olikauden ilahduttavin yllätys. Tulos75,62 21. 6. Oslo.

Kolmikko Olkkonen, Olkkonen,Polvi jatko ivat heille jo tavanomaisia70-73 m:n heittoia.

TAUSTA ON TURVATTU,NUORTEN SE YLI 70 Ii/I

Jos oli yleisessä sariassa hienomeneslys, osoitti 19 vuotiaidenMatinolli, Heikkilå, Parviainen ryhmänuortensarjasså lähitulevaisuudenjä jatkuvuuden olevanlurvalun, JuhaTiaisen n. SE 65,12l1975 jonka EsaPaasonen 1977 siirsi 66,22 säilyiaina viimekesälle saakka, jolloin JariMatonolli siirsi sen todella mahta-vasti omille metreilleen Tyrnåvällä 9.g. tulokseen 70,20.Jarin lisäksi 19-vPasi H eikkilä 62,88 se kä Lau ritsalanTapio Parviainen 62,00 olivat kau-den ilonaiheita.

Yleinen sarjat ja tutul nimet jakuviot, nuorten sarjalaiset lisäävätkehityspaineita 70 m:n paikallanoolkiioihin.

Ylejsen sarjan näkwät näkymältulevalle kaudelle oval tutun lurvalliset. Kova harioatustalvi on takana-päin. Pahoilla loukkaanlumisilta onvältytty. Tulevan kauden kårkikaksik-kona tulee olemaän Juha Tiainen -Harri Huhtala. Miten hefiojen osatkauden aikana vaihlelevat nähdäånkesållå. Jos Harrin uskomaton ennä-tysten paranlamissaria jalkuu onlodennäköistä eliå meillå on käksi80 m:n ylitläjäå kauden lopussa.Uskoakseni suurin nousiia kaksikontakana tulee olemaan Ari Taavil.sainen. Saåmme milå todenåköisim.min Arista seuraavan aO m:n ylil-täjän. muttå onko vuosi milloin? lkäei 016 esteenä kehiltymiselle.

Vahvan kolmikon takana muula-man metrin heistä tulee oma kol-m ikko J ukka Olkkonen, Hannu Polvi,Jouni Olkkonen joka on jo usearn-man vuoden pysynyt turvallisestisamoilla metreillä 70-73 m:n välillä.Tuleeko nuorlen sarjalainen JariMatinolli ia heittåå itsensä ohi yllå.mainitusla kolmikosla. Muut yllälyk-set yleisessä sarjassa ovat todellatässä vauhdissa haaveita tanssila.

P-2o saRJAssa KÄRKtKoLnrK-KONA SUTJAKAT SOTURIT Ii'A.TtNoLLt, HETKKtLÄ, PARvrarNEN.

Viimekesän lehokolmikko €del-leen kasassa. Onko syöksyily urhei-lukoulun harmaissa herkislånytvaiko... Viime kesänå kauden nuorten SE:n 70,02 heiltånyt Jarl Ma-linolli Tyrnåvältä lullee "armeijanharmaista" huolimalta siirlåmåånSEIä vielå edemmäs. P-18 ja P-16sarjan pojille tulee tavoilelta riittå.mään. Onko Jari se ioka muultaa

Kalevan Kisojen jo totultua pisie-kuusikkoa Tiainen, Huhlala, Polvi,Taavitsainen, Olkkonen, Olkkonen.Viime kesån 7. tila 67,80 antanee

Paljonko Pasi keskittyy kiekonohella moukariin? Tulos ia k€hilty-minen ovat siitä kiinni. TampereenPyrintö lulee Pasin avulla saamaantårkeitå SM-pisteilå moukaristakin

Tapio Parviainen Låuritsalastakehittyi edellisestå kaudesta hui.masti, tulos viimekaudella 62.00ja SM-kisoissa hopeaa. Jos kehitysjalkuu liki vastaavana, on SuomellaYlivieskan maaotlelussa mukanamahtava moukarikaksikko, Malinolli

TAsoa LörrYY JA TAusraLTATULEE NOUSIJAT... TOUSE.VATKO NUORTEN EM KONEE-SEEI{ ASTI?

2g-vuotias Jukka Huima ForssanAlusta lilastoissa 4.56,88 ja SN4kisoissa 6. 51,64. Uusi todennäköi-nen 60 m:n ylittåjå, samaa voidaansanoa myös Parikkalan Shem€i-kasla Esa Jantusosta, joka on talvenopetellut moukarin heiton lomässamyös muita liikunnallisia lajeia Tan-huvaaran Opi6ton 4 kk:n kurssilla.Viime kaudella tilastoissa 5.55,54 iaSM-kisoissa 4. 52,06.

1g-vuotiaat nousiiat Jyrki Koso-nen Kerimåen urh- viimekaudellaP'l8 56,00 SM 5.57,14 tunnetaanitäisen alueen armoltomimpana har-ioitteliiana sekä Juha Lahtinen lsoj--rsisusta viimekaucten P-18 59,06SM 3.57,42 valtteina tekniikka ianopeus, ovat ne he.raijoihin käänty-vät katseel nuorlen EM-kisamalkå-laisisla, 60 m tarviiaan nåylöksi.

21

P.1A VUOTIAAT I'IKKO KARJA.LAINEi{ JA PITKÄT KAARET

Kåuden 19a4 Suomenmestari ialilastokärki 62,22. såilytlävät MikonP.1A sarjan maelenkiintoisimpanaseuraltavana- onko Mikko saanutnopeutls lisää? synb"ykä uusi SE?Nouseeko Mikko nuorten EM-kisa-koneeseen? Palautetta Kainuunsuuntaan. antakaa lvlikon hei aäedes PM-kisal pääkentållä eikä

Mika Pansson Forssanalusla tilas_toissa 3- 54,88 S M_kisoissa hopea lla5a,oa siirtänee ennatyksensä yli60 m:n-

MIELENKIINTOINEN NOtJSIJA.KAKSIKKO VESA

"OILAT{ENHAKI - LASSE AKSELIN FOASSA

Viimevuoden tilastoissa herralloytyvat P-16 sarjassa t\,4oilanen 2.57,64 Akselin 3. 57,58 ia P-1 8 sarjanvälineellä Akselin 53,54 Moilanen50,74, Akselin on viimevuoden P-16Suomen mestari. Moilånen 5. Hauki_vuoren kisailiioiden lTT cm A4kiloinen Pikku-Litvinov"vesaMoi'lånen on to antänul haasleen. 28. 4, -85 [,{oilanen Penxi 57,a4.Vesalla on

jo takana 2OOO heittoa ulkona kyl_mästä lalvesta huolimalta. Kumoiehtii ensin yli 60 m Moilanen vai

MUSTAT HEVOSET

60Y Kulman Vorå lF- B-16 sariassaviimekåudella lilastoissa 4. 56,10SM-kisoissa hopealla 53,02 "JoselCermak lyvppinen tulinen pyöräh-räjä, Mika viljanen KOJ.R.Sisu P-16sarian 5. s5,o4 ia St!4 Pronssia52,90.

UIELENKIINTOINEN KOLI/IIKKOP.l6 VIJOTIAISSA, MATTILA,PAAVOLA. PAASONEN

Tilastokärkenå 1984 komeilee"[,4ies' tuntemattomuudesla. PekkaMatllla Himangån Boih'rsta lulokella57.76. Pekka haki luntumaa SIV-kisoisla 5. 50,a4. Sopii odottaa rei.lusti yli 60 m:n ylityslä tänå kau.

Karhulan Kalajaisista nousee ainalasaisin väliajoin uusia moukariky-kyja. Raamikas Mika Paavola tilas_loissa viimekaudella 6. 54,46 iaSM-kisoisså 4., iuuri Pekka Maltilaa

edellä tulos 52,06. Vahvoina ominai-suuksina itseluottamus ia pitkäiän-teisyys, jos kimmoisuus ja voima-varal ovat kehitlyneet nähtäneenl/ikalta myös 60 m:n ylatys.

Vaiteliaana kolmanlena miehenäon haåslaiana Ristiinan Urheiliioi-den juuri l5 vuotla tållänyt JuhaPaasonen vuonna 1984lKE 55,46iaVETO.APUKISAN VOITTO, noiee.raus viime vuonna 5,4a kg:llä 49,70.Tänä vuonna avauksessa 31.3.6,25kg 50,96ja 28.4.5,44 kg 54,26anta-vat olettaa hienoa moukarikisaaOulun SM.kisoissa.

P.16 SABJAN MUSTAT HEVOSET

Jyha Leimu Peltl. PE tilastoisså .a4 a. 52,20 Sl,{-kisoissa 6. 49,80.Toivoltavasti saataisiin riiltäväslimou ka rikisoja Varsin ais'Suom ee n.

Pelri Hokkanen Jouls. Pohtitilas.toissa 9. 51,3a Jarmo Mattila Kai.Kitilasloissa 13. 48,20 oli myös SM-kisoissa L vasenkåtinen tekniikka-taituri Kajaanin moukarilallista.

KOMMENTAATTORI IDASTA

Tulevaisuuden tolvot Fu€ngirolan härkätaisteluareenalla Taatån hoidosså. Ossivirve Bajakallio ja valmentåja Taata.

22

,d$q b*%XI KUULAKARNEVAALIT

XII KUULA- JA KORKEUSKARNEVAALIT

KYRöSKOSKELLA 21. 7..A5

KILPAILUT

Korkeus:Lauantålnå 20. 7. klo 1 2 alkaen 'l 6-p, 1 6-t, 1 a-p, 1 8-1,

2o-p ia 2O-1.Sunnuntainå 21. 7. klo 14 korkeus m ia na.

kuuta:Sunnuntainå 21.7. klo 1O- 12 sarjat 10, 12, 14 ja 16

v pojat ia tylöt klo 14 m. na, 2o-p,20-t,'18-p ia 18-t

Kuulanlyönnön koulutusleiri on tarkoitettu yli 12

Alkaa p€ 19.7. -85 klo 12 ja pååltyy sunnuntaina 21.7. kilpailuihin.

Kouluttaial: Pentli Kummunpäå, Seppo Simola, 8ocrahn. Seppo lsohookana, llkka Hanski ja MaltiYrjölä

Majoitlu m insn: Koskilin nassa aivan kentån vie resså,yhteismajoitus - makuupussi mukaan.

llmoiltautumisel ja tiedustelut: Matti Yrjölå os. 392OOKyröskoski, puh. 931-71 5279.

Osanoltomaksu: 22O mk {kuulakarnevaalilili SpKyröskoski 45o11l-42811). Maksu sisältåä koulutuk-sen, ruokailut, maioituksen, kilpailumaksun ja karne-vaalikilpailulipun sekä koululusmateriaalin.

Tervetuloa saamaan parasta kuulantyönlökoulu-tusta. milå on saatavana.

KUULAKOULUN OHJEL Aperrental 19. 7.

klo 11-12 kokoontuminen Koskilinnaan. klo 12-13lounas. Klo '13 avaus ja ohjelmoinli. Klo 13.30 leknii.kan perusteet/luento. Klo 14.30 harjoilus ryhmisså.Klo 17 päivållinen. Klo r a.3O harioilus ryhmissä. Klo 17.päivållinen. Klo 1a.3o harioitus ryhmissä. Klo 20.00iltäpala.

lauantai 20. 7Klo 8-9 aamupala. Klo I lååkäriluenlo. Klo 1O harjoitusryhmisså. Klo 12 lounas. -Korkeuskilpailu 16 v - 20 valkaa. Klo 13.30 videonauhoien purku. Klo 14.30 harroi-tus.Klo 17 påivällinen.Klo 18.30 mahdollinen harjoilus.Klo 2O.3O iltapala-

sunnuntai2l.7Klo 8-g aamupala. Klo I valmislautuminen kilpailuihin.Klo 1O-12 'lOv - 16 v tytöl ja pojat kilpailut. Klo 14.oO xlKuulakarnevaalit m, na, p-2O, p-1a.t-20,t-18 sariat sekä

Valtakunnallinen Kuulakoulu

Kuulakoulun rehtori Måtli Yrjölå

Korkeuskarnevaalin ohjelmaLa 20. 7klo 12 T ia P 16-20 kilpailulklo 15 luento (ossiAura)klo 17 påivållinenklo 18 videopurku kilpailuislaklo 19 ohjatlu harjoilus

Maioittuminen kutenmaksu koko ajalla 110kilpailuun 1O mk/lajl.

kuularyhmållå. Osallistumis-mk. Osanotlomaksu pelkkäånTiedustelul Måtti Yrjölå tai

Kyröskosken Ponsi

Su 21.7klo 09 luentoklo 1o harjoitusklo 12 lounasklo 14 M ia Na kilpaalut

23

1,

hk

5 - 16 Yuotiaaneittäjän kevään/esän harjoittelu

Toukokuussa harjoittelu!n kuuluu seuraaviaharjoituksia:

xB Valmistava voimaharioittelu

D JuoksunopeusxE Pika- ia räiähtåvävoima

x=Harjoittelun painopiste

Valm istava voinaharjoitlelu tarkoitlaa sellaisten harjoitleiden käyltÖä, plka vaslaaval lajille ominaisialihas-hermo vaatimuksia.

Valmastavalla voimaharioiltelulla kehitetään sellais-len lihasten voimavaalimuksia, jotka toimivat lajisuori-luksissa aputehtävissä. valmislavalla voimaharjoit'lelulla parannetaan lihaksiston toiminnallisia peruse-dellylyksiä laiiharjoiiuksia varten.

Tekniikkaharjoiluksien måårå on 3-4l viikko. Päåmä'åränä on saavutlaa mäårållisesti paljon heittoja. Siirryt'tåesså ulos on oltava larkkana, etlei tekniikkaa"hLrkata kovilla heitoilla. Samoin vammautumisaltliuson keväållä suuri. Tekniikkåharjoiluksissa käyteläänsekä yli- että alipainoisia vålineitä. Kevyellä vaikollakorostuu alipainoisten käyttö. Påäpaino on vauhdillisissa heiloissa,jos tekniikka ei kuitenkaan lövdv, apu'harjoilteaden måäraå on lisätlåvå. Muista kåvtläätekniikka analyy3ilomaketta.

fi,4aksimivoimaharjoituksia on 1-2 / viikko. LiikkeinäTempaus/rinnalleveto, ialkakyykky ia penkki/vauhti'punnenus. Pååmääränä on maksimivoiman säilytyqkovalla vaikolla voi olla kaksi maksimivoimaharjoitustaToistoia sarjassa 2-4, sarjoiä 3 6 ja rasiius 75%-69%

Pika/råiähtåvåvoima harjoituksiå on viikossa 1_2,mrstä levytangollå yhdesli viikossa, hyppyha.jorluksiakahdesli lå (unlopallo/kuulaheilot kaksi kertaa

Levyiankoharioiluksessa rasitus on 5O%-7O% mak-srmrsta, to'slot maksrmi liheydellå holk. 7- I O ia satiola3-4, liikkeitå 3-4lharjo itu s. H yppe lyharjoitLr ksassa tois'tol ovat alle 6 ia kokonaismäärä on 60_10o hyppva/harjoitus-

Juoksunopeutta harjoilellaan 2 x viikossa eralaisillakiihdytyksillå ja pyråhdyksillå aina 40-50 metriin asti,myös resklioharjoilukset kuuluval ohielmaan.

Valmislavia voimahätioitu ksia 2 x viikkoia harjoitteelon yhdislelty maksimi- ja prkavoimahariortuhs n

Liikhuvuulta heitlajå er koskaan ha4otlele liikaa laennen kaikkeälaiikohtaista liikkuvuutiaon kehiteltävä.Liikkuvuus harjoilteilä lehcläån aina alku'ia loppuveFMtelyn yhieydessä. Loppuverrytlelyksl sopii hvvin5-1O man. kevytlå juoksua, näin säilyyyllå mvös perus_

kesläwys. Viikkorylmitys 2:1, mikä tarkoittaa, eltä har_joitellaän kaksiviikkoa nousuiohteisesl i ja sen jälkeenpidetåån kevyt viikko.

24

Su Kuula/kunlopalloheilol, tekniikka, hyppelytMa Juoksunopeus, maksimi- ja valmist. voimahari.Ti LepoKe Juoksunopeus, kova tekniikkaTo Kuula/kunlopallo, hyppelytPe Tekniikka, pikavoima- ja valmislava voimaharj.

Kilpailukaudella harjoitleluun kuuluu seuraavia har-joituksia

B Pika- ia råjähtåvävoimaC ReaklioharjoituksetD JuoksunopeusE Liikkuvuus ja kilapilusta palautumisharj.F KilpailulTekniikkaharioituksien määrä on 3'4lvaikko. Edelli-

seen kauteen verrattu na heitlojen maärålaskee, mutlateho lisäånlyy. Päåmåårånä on löytåå tulos huipul.Te kniikkaharjoituks issa käytelåån kilpailu- ja alipaino i-sra vahnerlä. Pääparno kolonarss'ronluksrssa.

Pikavoimaharjoituksia on levytangolla 1-2 x vaikossa.Basitus 55%-75% måksimista, loistot 4-6, sarial3-5 jaliikkeilå 3-4. Hyppelyharjoituksia tehdaån 2 x viikossa,mäårållisesti vähän, mutta tehokkaasli. Kuula/kunto.palloheatoissa määrä on alhainen, mutta teho korkea.

Juoksunopeulta harioitellaan kiihdylyksillä jå pyräh-dyksillä kahdesli viikossa. J uo ksu malka n piluus on 20-40 m.

Kilpailuissa tu lee kaydä niin palion kuin heiltåjälläonmahdollisuus. lhanne olisa kerla viikossa. Kilpailujenjälkeisenä päivänä on hyvä oltaa palautlavana harjoa-tuksena vaikkapa kevyl happilenkki tai levylankohar-joitus.

Liikkuvuus lakautuu krlpa'luverrytlelyyn. missä onhuomioatava laiiliikkuvuus ia eltei tehdä liian koviavenylyksiä. Yleisliikkuvuusharjoitteita lehdään sekäalku' ettå loppLrverryttelyn yhteydesså.

Su Kilpailu (aamu verryttely)Ma Kilpailusta palauttava harj.Ti Juoksunopeus, tekniikkaK€ Kuula/kuntopallo, hyppel),tTo Tekniikka, pika-/råjåhtävävoimaPe Juoksunopeus, hyppelyt, kuula/kunlopallo

SUUR.SAVON VALTAKUNNANKOVATASOTSTt{ MOUXÄBr-P Rt

SuurSavonlåinen ftoukåri-innos-tus leviää kulovalkean tävoin, vielåmuulama vuosi sitten oli Suur-Sa-volainen moukarinheitlo sama kuinRistiina länåån on toisin. Uusia seu-roja, heittäiiä tulee koko ajan lisäå.Ristiina. Hiru€nsalmi, Haukivuori,Kerimåki, Varkaus ovat jo nyt vah-vasti mukana, vaikka Suursavollapu uttuu toistaiseksi teråväl kansain-väliset huiput, ovat evåämme niidenkehittämiseksi todella hyväl.

Piirimme tul€vaisuus on nuoris6a,viimevuosi oli meille yksi parhaista.Vilkaisu tilasloihin ke.loo

Ylisarja Jukka Olkkonen Rist.Urh. 72,58JouniOlkkonen Rist. Urh. 71,08Esa Paasonen Rist.Urh. 59,60TopiHyyryläinen i-llv 58,6aAriSuutarinen KEVE 4a.O4V Unto Pekkånen Rist. Urh. 44,44B Veså Mänkkinen HIV 43,00a Jukka Bipafli Hlv 4t,36A Vesa Moilanen HAr\A 48,14A Jyrki Kosonen KEBV 49,32

10 KA 53,62Tavoitteena kaudelle 1985 saada

10 KA miesien vålin6enå yli 57 m:ntavoite on loclella haastsellinen jokaei toteudu pelkållå tason käsvattami-sella, Siihen larvataan jo kårkimies-ten lähenemistä kohti våltakunnankårkeå.

-58-57-58-63

-66-67-68-66

P-r8

P- 16

P-14

P-12

Mitä kertovat kauden avaustuloksetSUUN.SAVOT{ MOUKARIKAUOEI{ AVAUXSET:

31.3. Fistiina

P-]8 moukari 1. Vesa Moilanen2. Juha Paasonen

28.4. Hirvensalmi

YL. Sarjä 1. Jukka Olkkonen2. Esa Paasonen3. lJnto Pekkanen

P-2O 1. Jyrki Kosonen

2. Jukka Ripatti

1. Terho Björninen2. Pekka Hurri

1. Jukka Suuronen

HAKI

KERO

HAKIHtv

56,48 orna enn,50,96 oma enn

69,9459,O0

41,2452,46 oma enn

57,84 oma enn51,48 oma enn

54,26 oma enn

35,70 oma enn29,88 oma enn

33,48 oma enn

Kausi on vielä avaamatta JouniOlkkoselta, Topi Hyyryläiseltä, VesaMankkiselta ja Ari SuLrlariselta. Katsotlaesså porukan ikårakennetta onperustellua odotlaa SuurSavolai-sen moukarimenestyksen olevanvielä ensimelreillä.

t3- lyön vuolla on takanapäin 3.heittåjän Ryhmåon kasvanut mahla-vaksi, ialkuvuus on turvattu vahvallaiuniorisalsauksella.

13- työn vuotta - våån €i suottå.Ptkåiånteisyys ja uutteruus ovåtavålmet tuloksiin.

Koi, iI E NTAATToR I IoÄsTÄ

Kiekko- ja moukarikarnevaalitAla- ja Ylivieskassa ll. - 14. 7. -85Torstainä 11.7. kilp. sariat 12 v ylöspåinPerjantal- Lauantäi 12 - 13. 7

KIEKKO. JA MOUKARIKOULU

Kouluttalat:kiekko: Aulis Ojala, Mokko Vanni, Hannu Heikkjiä,

Pentti Kahrna, Elis Heikkilå.lroukåri: Anlti Matinolli. Esa Paasonen. Marlti

Ahola, Heikki Kangas, Harri Huhtala.

Kokoonluminen ja majoittuminen Alavieskan kes-kuslan Koulukeskukse€n lorstaina 1 l. 7. klo 1 1 -'t 2. Kit-pailut alkavat klo 13.00. Kiekko- ia moukårikoutunosallistum ismaksu: 2OO m k Sisältäå opetu ksen ja täys-hoidon lisåksi mm. osallistumismaksun kilpaituun,vaku ulu ksen, heittokou lupaidan ja pääsylipu n Su nn un-taina 14. 7. Ylivieskassa kåytåviin Käenpeså-gameskisoihin.

llmoitteutuminen Alavieskan Viri, 852OO Alavieska5.7, -85 mennesså.Ti6du3telut; Pentti Kahma puh. k. 9A3-10384 t.10 147. Heikki Kangas puh- 983 10 544.

llmoiltautuminen ainoastaan kilpailuun, osanoto-maksu 20 mk.

EsittelyssäLänsi-Pohjan heittäjiä

LansiPohran piin sila,lsee Iornroniokivaltessakäsrlläen råiakunnal Kurvaniemellå Enonlekrolle14 - 1 8 vu otiaita heittåiiä on tållä a lueella n l5 Tilanneon srkal hwa. ellå henloien suosro on kåsvanul pirrrs'<åmmr v;imåkkååsli aikarsmmin olrhyvä jos löytyi 2_3 heiltäjää ioilla oli oikeus osal_listua SM-kisoihin-

Suosion kasvuun vaikultaval tekijä1.- joukkuekilparluien lulemrnen SM lisoihin- talv'harioilte lupaikkoien lisäänlvminen lonne onsaalu heiltopressuja seka _välineila

Petri RantamåkiPello, 1a \. 177 /77, PellonPonsi, p-1a, kiekko,45 m ja

loukkuemitali, Tornionammatlikoulu, Hannu Heik_

Esa FlygåreYlilornion Kaulirånta, 17 v,1a1/68, Pellon Ponsi, P-14,keihäs, Yii 60 m, Ylitornionlukio, Veikko Hamara.

Ruotsin Luulaaa. 18 v, 143/95, Pellon Ponsi, p-18,kuula. yh 16 m ia SM-milalihenkrlokohtainen sehajoukkue, Hannu Heikkilä.

AriUusitaloKemi, 16 v, 180/75, KeminKunro, p-l8, kuula, yli 14 m,Kemin lukio, Janne Pålo'kanqas.

-sekä valmentaiien lisäänlyminen (enemmankinsaisiolla).- SM-milaleja on saavutetlu muulamia niin henkilö_kohtaisissa kuin joukkuekilpailuissakin.

Esilrelenkin tässa pitimme heittäjiä, joilla on lavoil-teena SM kisal ja menestyminen siellå.

Tiedot urheilijoasla: nimi asuinpaikka, ika, koko,seu.a, saria, laii, tavoite 85, opiskelupaikka ja

Kauliranta. 14 v, 160/42,Aavasaksan Urheiliial,F14. keihäs, menestyä ikä'kausihuipentumassa sekät-16 joukkuekilpailussa,Ainovaaran yläasle, Juha

Ylitornion Kauliranla. 15 v,1 57l4a, Aavasa ksa n Urhei'lijal, Fl6, keihas, menestysSM-kisoissa, Ainiovåaranylåaste, J uha t\,4uotka.

Mika HalvariKemi, 15 v, I a8/105, KeminKunlo, p-16, kuula.Yli 16 mja S[4-mitali, Sauvonsaa-ren yläaste, Janne Palo_kangas-

Juhåni KangåsYlitornion Mellosjärvi, 16 v,175175, Lohaiäruen Kuohu,p-16, kiekko ja moukari,SIV-mitalit niin henkilÖkoh'laisissa kuin joukkuekilPai_luistakin. Juha Muotka.

26

PaEiKump{rlaMellosjärvi, 16 v, l80/72,Lohiiäruen Kuohu, p-16,moukari, SM-mitalit jouk-kue ja henkilökohtaisissa,

PetriTiensuuPello, 16 v, Pellon Ponsi,p-16, keihäs, menestyäSM-kisoissa, Pellon ylå.aste, Veikko Hamara.

Pekka Saukkon€nTornio, 15 v, 147/42,Tornion Pyry, p-16, kuula,yli 14 m ja hyvå sijoitusSM-kisoissa. Ahti Mariela.

Keihäänheittäjien jamuidenkin urheilijoiden

suosimaG RILLI

GRILLI RIBISTAPIOLA HEIKINTORI

27

Kummilasten kirjoituksia

Vuoden-81 Kalevan Matianvoittaja Kouvolan lJrheili'jal onollutaikaisemmin lunnettu lähinnäiuoksiioistaan(mm llmafl Salmrnen, olym prak u ltaa _36). Nylv me vuo_sina on seurasta alkanut juoksiioiden lisäksi löylyäsekä hyopäaiiä (mm. olli Pousi) että heitlajiäkin. Tämäsaallaakin olla seuran mahdollisuus nousuun kansalli'selle huipulle,sekåehkå myös kansainvälisellekin,silläkuten lunnetlua, heitot on selvåsti lämän helkenmenestyksekkain laiiryhmämme.

Kouvolassa heitlojen uranuurtajia 1950 ja -60 lu'vuilla olival kiekonheittåjä Olli Partanen, joka oli kol'mas EM-kisoissa 195O, ja maineikas "Keihäs'Vanttu",väinö Kuisma,ionka paras saavutus olineliåssaia Roo_man olympialaisissa 1960. Heidån iälkee nså syntyi ku i_

tenkin KU:hin lyhjiö heiltoien osalla, mikä on alkanultäytlyä vasta 7o-lLrvun lopulla. Osasyynä heittäjienpuutleeseen oli varmaankin pälevän valmenlajanpuute, koska innokkaisla nuorista tuskin pulaaoli.Yksiinnokas tai lavallista innokkaamoi nuori löysionneksiliensa helttoihinkin - moukarimies l,4ikko Välimäki.Hänen avullaan saatiin heiltoinnoslus uuleen kukois_lukseen synkän laman ialkeen- Nykyisin KIJ:sta lÖytyy_kin jo puolenkymmeniä "lVilal täyttäväå" heittäjää iauseila innokkaita ikäkausiurheilijoita.

Tällä helkellä lilanne Kouvolassa on heiltojen osaltåvakiintumassa, mikänäkyyselvästiheitiäiien80'l'rvullakokoamien Kalevan Malja-pisteiden ia St\,4.mitaleidenmäärässä. Kalevan Malja pisteitä tuliv. -80 5 pist., _41 7pist., -82 5 pist., -83 22 pisl. ia -84 17 pisl. SM_mitaleiaon kerlyn),,t 8o-luvulla yhleensä I kpl (3 kultaa,5hopeaa ja 1 pronssi). Ensivuosi nåytlää vieläkin valoi'såmmalta, sillä nuorlen ikärakenne osuu hyvin kohdal-leen ja SM-pisteitä kertyy luultavasti reilusti aikai-sempaa enemmän, jolen vapiskaa muul heitläjäl ensi

Keilä sitlen tähän "heillotalliin' kuuluu? He oval ika'iärjestyksessä: Mikko välimäki t61 ), Peter Puhakainent65), llkka Peraota (-65). J uha Saluli t66). ryhmän van-hin, lvlikko, joka opiskelee talvisin Provossa IJSA:ssa,heitii viime vuonna 70.02, millå tuloksella oli Suomenlrlaslon 7. lvtr\ho voilli 3 SM-lultaa lunrorisarjoissa,mutla lopullinen läpimurto kansalliseen kårkeen siirlyypolvivam ma n lakia ensi kesåån. Petri I u li seuraan v, .83/å |o seuraavåna vuonna saavulli ioukkuepronssra.Ennåtys 44,36, mihin odotelaan ensi kesånå reilustilisämelrejä. Petri opiskelee Espoossaieknillisesså kor-keakoulussa ja tämån vuoksi håntäei usein näe seuranharioituksissa. llkka on heitlänyt moukatia 4A,42 tavoilli Pelerin lanssa viime kesanå joukkuepronssia iasiitä kipinån saaluåan alkoi harjoilella syksyllä losis'saan. Pari kuukautta meni hyvin, mutta joulukuussaalkoi penikkatauti vaivata ja tie vei leikkauspöydällevuoden alussa. Timo on porukan toinen huono-onninen,sillå hån katkaisi vasemman nilkkansa nivelsi-teel marraskuun lopulla niin pahoin, eltå nilkkå olite'kaltava ja jalka kipsatlava kuudeksi viikoksi. Tästähuolimalla tåhtäin on asetetlu ensi kesän nuortenE[,]-krsorhin. SM.kisorsla Trmolla on ollut luomisinakuulasta ja kiekosta 6 milalia, ioasia kaksion kultaisia,Harri on lenlopalloileva kiekkojätti, jolla on mahtavat"raamit"(sylivåliyli 2 m).Harrillaeiolevielähenkilökoh-tåisia mitaleja, mutta ioukkuekultaa B_pojissa v. _83.

2a

Ensi kesän tavoitteena on heittåå mahdollisimmanpitkälle.

Valmenlaialilanne ei KU:ssa ole nykyisinkäånmikäån erikoisen hwä. Seurasta ei lövdv ainoatakaanheiltovslmentaiaa. Valmeniajat on haalittu låhiseudunseuroista. mikå eiole näitå seuroja kohtaan kovinkaanreilua. t\rutta tämä on ollut pakkotilanne ia onneksiseon suiLrnut hyvin. Vålimåen lvl ikkoa valmensi aikaasem_min LeoSilen, mutta USA:n vuosina eit\,likolla ole ollulvarsinaista valmentajaa- Muisla poiistaTimoa. llkkaaiaHarria valmentaa Salon Jussi. Jussikaan eiole paikka_ku nlalaisia, vaan hän asuu Kouvolasta n.1o km pååssäKorialla- Muttei lämä vålimatka ole luottanut suurem-pia ongelmiå, vaan valmennus on io kolmisen vuolta

Harjoitusolot ovat Kouvolassa loistaval, lukuunotta_matla lajiharjoituspaikkaa, jota ei lupauksista huoli_matta ole paikkakunnalle ilmaantunut. ÄlLriila osinKouvolan iäåhalli larioaa mahtavat olosuhteet. Hallissaon n. 2AO m pitkä kiertåvä rala, 60 m pitkå suora, sekäkaksi voimaalusalia, jolen harioittelu ei ainakaan oleharioillelupaikoista kiinni. Låhin lajiharjoitlelupaikkasiiaitsee Kuusankoskella, reilun 1o km päässä. Kuu_saan kalliosuojan ainoa ongelmaon se, etteisieltä saaharioitusvuoroja ja "luolaan" pääsemanen on muidenseuroien armoilla- Tämän hankaluuden vuoksi iou'dumme kåymään talvisin aina Vierumäellä asti harjoit-telemåssa. Lisåksi KU jerjeslää heiltäjilleen muutamaaviikonloppuleireiå Paiulahdessa.

Näillä edellylyksillä KIJ:n "heittotalli" rynnistää ensikesån koitoksiin ja pitempiaikaisena tavoitleena onluoda Kouvolaan todellinen "heitlokulttuuri", iokatakaisi jalkuvu u de n- Kesällä sitien nähdåån miten har'ioittelu on mennyt ja vapisevalko muut heittejat. Me

Olen syntynyt 20.4. 1 968 jasiis n. 1 7 vuotias. Pituuttaon kerlynyt pitkålle toisla melriä ja painoa ei ole ihanyhtå monta kiloa.

Käyn koulua paikallisessa lukiossa l-luokalla. Koulumene€ ihan mukavaslieikä häiritse laian pahastiurheiluharrastustani, vaikka voidaankin sanoa eltei lukio jaurheilu ole parhaal ystävykset. Joka lapauksessavapaa-aikaakin jää jonkin verran.

Elämänlavoillahi, kulen hyvålleurheilijalle kuuluukin,olen ns, moilte€lon,

Moukarinheiltoa olen harråstanut enemmän taivåhemmån 6 vuotta. Moukarin lisäksi olen viskonutmLritakin esineitä,eritoten kuulaa ja kjekkoa saalika sit-ten lukematlomia kiviä ia lumipalloja talonmiehen ia

Parhaita saavutuksian i n uore m pana on ollut erilaisetpm-saavutuksel sekå 6. s iia Vetoapu kisassa .82, Tu lok-sellani 37,14 håvisin voittajalle vaiaat 15 melriä.

Kahden vuoden åhkeran harjoitlelun jålkeen saavu-tin viime kesänä tietyn päämåärän voiltamalla SM:n.Varsinaisesti moukarinheiltoa olenkjn harioilellul

Pelailin jääkiekkoa vie lå viime vuon na. Jääkiekkoha r-rastukseni ansiola pitkälle onkin, etlå ylipäänså

Valmentåiani on Heikki Akselin. joka samalla toimaaisänåni- Vanhempi sisareni Eiia, johon minut usein

sekoitelåan syystä tai loisesta, urheilee myös. Hänenleipälajinsa on kiekko- Huoltoporlaassa toimii äitini.Vanha "kiekonheittäiä" hänkin.

Siihen loppuivat sisaruksetja vanhomrnat, kuten lop-puu tåmå pienoiselåmåkertakjn.

PS. Kiitokset stipendistä!

HEI KAIKKI HEITTOUUTISTEN YSTÄVÄT!

Olen kohta 18 vuolias urheilijanuorukainen PohjoisSuomesta. Synlynlt Kalåjoella, mutta asunut suurim-man osan tähänasiisesla elåmåslani täällä Raahenseudulla. Horoskoopillani olen oinas ja sen varmåstihuomaa låheisemmän lutlavuuden saavuttaneel,

Jo pikkulytosla lahlien olen harrastanut urheilua,kasvanul urhealullislen ystAvien seurassa ja oppinulpilämään urheilua yhtenä osana elämää. Olen juossut,hiihlånyt, hypånnyt korkeutla, piruurla ia kokeillul var-måsti kaikkiå urheilulaieia ioila eleen on saltunut osu.maan. Kiekonheiton, sen nykyisen päälajini olenlöytänyt aivan satt u ma lla 11 vuotiaanaia sen lajrn puit-teisså olen elänyl tähän peivean asti.

Hanastuksia minulla rjiltää ja joskus tuntuu eltä 24tunlia vuorokaudessa on aivan liian vähän niidentoleullamiseen. Yksi niistä, suuri rakkauteni, onmusiikki. Kahdeksan vuotta opiskelin musiikkiamusiikkiopislossa, 6 vuotla siitä pimpurtelinpianoa, ja loput lauleskelin, mutta se jåi urheilunmerkityksen kasvaessa. Joka ikrnen pärvä. tos seon vain mahdollista, haluan rentoutua musiikinparissa. [4ielialan mukaan makuni vaihteleehuonon påivän Heavystä paremman päivån herk-kåån musiikkiin. Eikå pidä unohtaa nayltelemistå,olen kuulunut jo nelisen vuotta erääseen nuortennäylelmäporukkaan, siinä on losi hieno yhteis-henk' ja sen kyllä huomaa. Naytlelemrsesså onmieleståni 'sitä jolakin" siinå ei tarvilse olla omaitsensä, vaan sainä saa sopeut'ra juuri siihen rooliinminkä parhaaksi näkee, vaikka olenkin vain minä.voin silti olla kuka lahansa.

Kaikkien näiden edellämainiltuien lisäksi rakastaniazz tanssia, e läimiå, luontoa, kevällåja kesää, sinistäjavalkoisla väriä ja itse elämää.

Ystävät merkilsevät minulle hyvin palion. ystävienseurassa on hyvä ja lutualllnen olla, niiden seurassa voitoteuttaa omaa minaånsä. Ystäviä minulla on paljon,parhain niisla ABI -85. Hänen lisäkseen isä Raimo, äitiAnna Liisa ia pikkuveli Jouni ovat aarteita, kultaakinkalliimpia,joila ilman en olisise Päivi,joka nyt olen. (Kii.tos siitå heille.)

lsäni on vaikullanul'rrheilu-uraani huomaltavasti.Hän valmensr lor poh,an ja rululli paljon ar\aa mrnuun

ja urheiluunija luovutliminut kolmevuotta silten Veli P-Virolaisen hoiviin. V-P. on hikoillut useamman kuinyhden påivän kanssani monipuolisien harjoituslenlomassa, kulutianul paljon kallistaaikaansa minuun kii-reislänsä huolimatta. Mutta tuloksiakin on synlynyt.Tåhän mennesså saavutuksena on 7 Suomenmesta-ruulta, ia 2 hopeaa, voitlo Suomi-Ruotsi maaottelussaia 2 hopeaa ja Lukiolaislen [,laailmanmeslaruuski-soissa F irenzessä kullaa,sekä lukematon mäårä Piirin-mestaruuksia, Nykyinen seurani on maineikås RaahenVesa iota olen edustanul jo parisen vuolta.

Henk.kohtainen ennätys kiekonheitossa viime ke-sånä on 49.36 metriä- Tämä harioituskausj ei olemennyl arvan odolusten mukaisestr. Selkåkrpu on vårvannut enempi kuin larpeeksi ja muilakin pikku hanka-luuksia on tånå kautena ilmaanlunut. mutta tavoilteenioval hoval, eivät kummiskåan saavuttamåttomissa..

Aurinkoista kevältä ja hyvää harjoitlelumieltä leillekaikille.

Päivi Håm€€nkorpi

29

Olen Mrkå Muuhha. ika l8 vuollå. Asun H€lsrnqrssa, Alppr,å\så åivan Erånrarhån urherlukenlan laherswdesså, iolenhd'ro lelJmåhdolhsuudet ovål hvvår Hhv:n harjoiiukstrrme;'n

'o 9.vuolrååna. samalla strsåloil'n urheilemrsen Hattds'

lrn karikraYt' laierairna I 6_vuoliaaseen asn lorloinålorn herl_raå kiehkoå. Tålrå hetkerla l^avn AlDDrlan lJkron v'imei$latu6lråå Ensi kevåån kriorluhså van€. on håtioiluls€l sovil'

åiånkohlåan n{n. exe'lat hatrorlrolu ia lure'mih.h d:nirqe r.ls'åån Luulen enei håriorlusten måaråaeikatehoå latoitse keventåå nornaalista, ehkä åinoåstaan kkjoilus_vi'kolla Lnsrsvhsvnåa,onouked hårmaålvlle lorvomu\senanion båa\rå La6låän urheilurou"rorhrn. såa nåhda, mrlen kav.

vålmenlåranr on Mrhlovsnnrla nanen valn€nnusrvhmåånså.,nnu,!m,r;k'nk'ekönheiltår'ä: Månå.LeenaLårcrTr40Met'rJoro Jdnn"Pwr\o,llhrasåiolålåh''slrånw'rlanpn,s' slovå_råsoistå oo'ukkaå. vaikka n€rlå on nain parjon, råpaammeainoaståänlehntrllåoå vina. Iehntrkkahålorlulselhe elaäh'

3 henqen -yhmrsså,rolen h€40rluhs'ssaeiole Lrrhoåpo ullaa

Tri[å kru.idrå äloin hå orrella va6 narseslr lo\åkuun 15.mLila s'la 6nnen oli kaki' vr hroå hatjoiiuk$een rolulreluaEnsimmäisel kåksi viikkoa olivat kesloharioitlelua, seoraavatneha vlkkoa voimaä ia srllen lelniikia nop€usfko Ye€nsähåio eren kohen vrikon råkso'ssa. io'sla kahsr on kovaa javlsr k€vvl. Olenme harkrnneel lå uulråvåslr alåmmel'n kåv]_iåaer laårå'!amrNsrå Xouaråhsoorisi lOpaivåår€ kewl jakso,oka jsahåa vhd{.in hårio'luhsen, 5 på vaå Uuden sysleemi.

irwrå DJol'åol sr. elta tGllvå onrnaisuJlla hd.lo'r€lråisiin hohokirukausr ra I'eenren tenoå vo l3rstrn I'sala enlrsesråån, hosrakaksr vr kioa on vähan hrån orlka åika veråå lovaå lreerrä

Kova jåkso sisårtåå r 2 lepopåivåä, jorka ovät hierontapåi-v'a. Nirla vo' ollaviikossa kaks' la'jopa kolme,toskus ne vorvålollå arnoåsråån pårl€lhshr€rontåa. Har|orluskenola on kahdenv ikon aikana noin l4- 15.jos viikolla on viikonloppdle r,nnnhdrorrLhs'å on vhdelrå vn\olla vhd6ksån Leoovri(olla on.orme lyhyrlå hd,torrJsra Neljasla repopaivasla yksion ve..yr-relypåivå Kewer vi'kon rårko'rus on pålåutuminen [ovåsr8harjoiluksesråra krnnon palåuluhsen jårheen jarsåal'n velåase!raavån kova. jakson lehokkaasli. Lepoviikon jålke€nensimmåinen harioilos on åinå voimåharjoilusj koskå se pois-laa lihåksisla velttouden.

Harioiloksel alkaval T - 1O minuutin juoksulla. Ennen aamu-harjoituksiajuoksen enemnån, noin 2 4 kilomerriå. Jooks! niälkeen seuraa 20 7 30minuuri. veny ely.Jos håjroituksiaonuseåmmin kuin kefian påivåsså, niin onsåmhåis€n harjoituk-ser venytlely ja verrytlely on laydelli.en. Ennen roisla håriorruslå lammiltelyyn iuluu noin I5 n,nuurr6. V€rrylteryn javenylrelynjålreenjuohsel a.na veloja (no'n !O - /0m). rorla e'tuoslå laysir,å. verotå tu ep våhrnråån 5 kpl Ha4orluisen tå|.keen on ainå vetoja, iolka oval kovia ja lsein iopa låysivauhli's'å. Vårs'nhin kesalla iuoksen ålanåkivclojå Hå'rorlulse'keslåvål verrytlelyineen 3 - 4 lLnlia Jos ha ioituks'å or Laks'såmana pdivarä, n'in siloin ne ovål lyhye m pra. Treensrs$ onsJhreclhsen hwa lenoo, [oslå mudlon n€ venyrsrvår h'an pil.krhir.s,[sr en arån puulraen vuolsr l-a ua hs4orlel,a isoissa ryh.missa iå muutenk'n hä4o'luksel mcn's'val lJlraluksr

Mleleståni monipuolis!us on harjoitte ussa lårkeintå jå se,elrä on'naisuudel lehilty!al lasapJorsesr Tel^oå iorkktra rålJulån he'lloihin saadaån srlen. dlå mrlråndrhå venyletaanvier€en antamaan kilpåilun tuniua. Nein saadaan myös tielåå,misså kunnosså ollaån. Voimahårroitlolussa olemme kehil-läneet uuden systeemin. Nyt harjoiiuksissa on monlå sariåa,mullå lyhvitii Keslovoimassål\'n o. yh lynnanon såqda;a'na\å[sr pir\åala sentålkeen kovr]rå par lorlld .ahsi lvhvlå. Vi mevJornd leimne l',kåå ,unnaavra torslola Teråvy"ys kalosr tå(esålla he'lloon eisaalu mulåan ka'kkaå nåhdol rsla vormaa.iokå ralvella o i hankifiu. vo nåharjoillelussa tärkeåtä o. liik-keiden puhtåus. koska silloin hårtoitus antaå voinaå )uurior\eåa. \hakseen oileaån årkåån lå oJkkaantum'snsk'orelenee. Vårsrlhn låtrvo'ndssa on tarreålå li'hheiden oikpåsLonrJsrapå ia rvrmi vrdeorå kalnårråd ^åvltåå lo5ha sensvLlls vordåå. lulkra oral hyral ta F!o.ol pLolel. NopeJr onkuilenkin kåike.AiaO,varsinkinhertlonooeus. mrtåeikoskaan

KUORTAN EHALLIVALMIS

kuortaneen Urheiluopisto tarjoaa yleisurheiluväelle täydellisetvalmentautu misedellytykset.Tule ja tutustu, tee leiritys - ja koulutussu u n nitelmasi ajoissa iaota yhteyttä.Lähitulevaisuudessa:

yleisurheilun B -lajiosa 3. - 9. 6. -85kieli- ja abikurssi: l. - 13. 6. -85

.(Dr iluortunEEn urheiluopisto\2/ 63170 KU.RTANE PUH. e65-s4 151

30

Kuvia Etelän leiriltäCaliforniasta

Tek-Team asuntom me edessä. Vas. Titna Li ak, Tor W6sterberg (Team-manager), Tero Saviniemi, TuijaHelander, Erkki Niemijå Juha Tiainen.

Santa Barbaran Yliopiston pååvalmentaia SamAdams (oik) keskustelulla Tor Westerberginkanssa. Taustalla Yliopiston harioituskenttå.

Tiinan ensimmåinen aamu "vanhana piikana", eli24-vuotta on iuurl tåyttynyt.

31

Citycollegen kentån kå$omon 84 porasta oll paljon kåytö33å luoksu' ia hvppelvharjoituksi$a.

"ltoukari-instituuttl" silailsi lammislonsesgå råuhalliaessa palkassa pååk6ntånmässå låheisyyd€53å.

Santa Barbran Yliopiston urheilualueita oli kym-menien h€htaari€n leeiuudelta. Urh€ilupaikai oll-vat myöa runsaa3sa kåytösaå, kut€n kuv$taklnvoi pååtellå.

silm€k-vålitrö-

-]. il''.r'- ! :. t!,j ",i-: 1i,j.,::ti€#, $

:'.u"tålplg

.//a t h, t, /, /..t h,/<<r <. n f,yÅ

MYYMME SUOMESSA:. APOILO KEIHAAT 40Og,t60O g/8009

CANTAERIAN KIEKOT, KUULAT, MOUKARIT, KAHVAT,MOUKARINVARRET JA KÄSIN EtT

HARRYCIT KIEKOTOBOI KIEKOT

APOLLO HALLIKEIHÄÄT 400 92600 gz80O gKUMISET HEITTOPALLOT 400 9z600 gu800 g

KUMIKUULAT

oa

aa

a ' KUNT'PALL.T " .^rttd

?'{'{oN'

Kari LinnonmaaSport

MAAHAN TUOJA:KRU U N UVUOR EN KATU 5 D

001 60 H ELSIN Kl PU H: 90-625 072