2.9.2019

HEIKKILÄN PÄIVÄKODIN TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2019–2020

1. Päiväkodin perustiedot

Heikkilän päiväkoti Heikkiläntie 6 04200 Kerava

Päiväkodissa toimii kolme-neljä ryhmää, joissa on yhteensä noin 55-60 lasta. Heikkilän päiväkodissa on varhaiskasvatuksen lisäksi esiopetusta. Ryhmien ikärakenne muodostuu olemassa olevan tarpeen mukaisesti. Ryhmien nimet Nikkarit, Nappulat, Lastut ja Tuohet pohjautuvat kunnioittamaan keravalaista puusepänperinnettä. Päiväkotimme sijaitsee Keravan rautatieaseman läheisyydessä, puistoisen kotiseutumuseon metsäalueen reunassa, miltei keskellä Keravaa. Olemme hyvin monikulttuurinen päiväkoti. Henkilökuntaa päiväkodissa on 16 ja näiden lisäksi päiväkodin tiloissa on kahden varhaiserityisopettajan toimistotilat. Päiväkoti on perustettu 1986 ja alimmaisen kerroksen tiloissa toimii Heikkilän neuvola syyskuuhun 2019 saakka.

2. Päiväkodin varhaiskasvatuksen edellisen toimintavuoden arviointi

2.1 Asiakkaat

Heikkilän päiväkodissa oli toimintavuonna 2018-2019 kolme lapsiryhmää ja neljäs tilapäisryhmä perustettiin päiväkodin saliin maaliskuussa 2019 tiukan hoitopaikkatilanteen

johdosta. Lapsia ryhmissä oli asetuksen mukaisesti n. 60, joista noin 12 alle kolmivuotiaita, noin 35 3-5 -vuotiaita sekä 12 esioppilasta. Keväällä 2019 huoltajat osallistuivat Keravan Varhaiskasvatussuunnitelman päivitykseen vastaamalla huoltajille sähköisesti järjestettyyn kyselyyn. Päiväkotimme huoltajista 3,65% vastasi ko. kyselyyn. Pienen vastausprosentin vuoksi Heikkilän päiväkoti ei saanut päiväkotikohtaista palautetta. Lasten ja huoltajien kanssa toteutettiin keväällä myös toiminnallisia rasteja. Rasteilla olleiden kysymysten ja toimintojen avulla niin lapset kuin huoltajatkin arvioivat varhaiskasvatuksen toteutumista päiväkodissamme. Toiminnallisten rastien mukaan lapset pitivät ehdottomasti tärkeimpänä päiväkodin arjessa leikkiä eri muodoissaan. Lisäksi lapset kokivat tabletilla olevat monipuoliset ohjelmat mieluisina, oppimista tukevana toimintana. Merkityksellisinä tekijöinä lapset kokivat myös kaverit sekä monipuolisen liikkumisen. Huoltajat kokivat, että heidän lapselleen on päiväkodissamme luotu hyvät mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa ryhmän toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Niinikään heidän vastauksistaan kävi ilmi, että heidän lastaan kuunnellaan ja lapsen ideat on huomioitu ryhmän toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa. Huoltajat iloitsivat vastauksissaan myös erityisesti siitä, että lapset ovat voineet suunnitella ja toteuttaa päiväkodissamme erilaisia juhlia, teemapäiviä sekä monipuolisia, pitkäkestoisia leikkejä. Toimintamme yhtenä painopisteenä oli leikin kehittäminen. Toimintavuoden aikana olemmekin kokeneet yhdessä – lapset ja aikuiset – tekemisen ja leikin iloa. Oppimisympäristöjä olemme muokanneet yhdessä lasten kanssa lasten leikin kehittyessä ja kiinnostuksen kohteiden mukaan. Leikit ovat näkyneet ja kuuluneet iloisesti ja moninaisesti talomme eri tiloissa. Aikuiset ovat suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti tukeneet lasten leikin kehittymistä sekä ohjanneet sitä joko leikin ulkopuolelta tai olemalla itse mukana leikissä. Lasten leikeistä kehkeytyi myös ihastuttavia projekteja; eskarilaisten kotileikki huipentui viikon valmistelujen jälkeen hääjuhliin, Nappuloissa leikittiin ja tutkittiin hämähäkkejä niin ulkosalla kuin sisällä ja pienimmät innostuivat pitkäkestoiseen poliisileikkiin. Aikuiset ovat aidosti läsnä toiminnassa ja näin lasten leikkialoitteet ovat tulleet herkästi havaituiksi. Aikuinen on huolehtinut myös siitä, että jokaisella lapsella on mahdollisuus olla osallisena yhteisissä leikeissä omien taitojensa ja valmiuksiensa mukaisesti. Arjen eri tilanteita olemme rikastuttaneet leikinomaisuudella ja yhteisellä hassuttelulla. Lorut, sanaleikit, laulut ja yhteinen hassuttelu ovat vahvistaneet myönteistä ja turvallista ilmapiiriä, mikä tukee lapsen oppimista ja hyvinvointia. Lasten ja aikuisten vuorovaikutustaitojen tukeminen oli kuluneen toimintavuoden keskeinen painopiste. Kuuntelimme lasta herkällä korvalla sekä vastasimme lapsen viesteihin, tunteisiin ja tarpeisiin lasta arvostavasti ja kunnioittavasti. Turvallisen vuorovaikutussuhteen sekä hyvän ja lämpimän ilmapiirin loimme olemalla aidosti läsnä sekä välittämällä ja kunnioittamalla. Vuorovaikutustaitoja vahvistimme ja harjoittelimme luontevasti arjen eri tilanteissa, esim. aamulla tervehtiminen, kaverin huomioiminen leikissä sekä yhteiset keskustelut pöytäkaverien kanssa ruokailussa. Olemmekin jokaisessa ryhmässä kiinnittäneet huomiota kohteliaisiin käytöstapoihin sekä ystävällisyyteen myönteisen tunneilmapiirin vahvistamiseksi. Ristiriitatilanteissa käytimme onnistuneesti MiniVerso-sovittelumallia. Aikuisen rauhallinen sekä lasta kuunteleva ja kunnioittava työote ko. tilanteissa on vahvistanut lasten itseluottamusta sekä kykyä löytää myös itse ratkaisuja ristiriitatilanteisiin. Toimintamme painopisteenä on ollut monipuolinen pedagoginen dokumentointi. Yhteistyössä huoltajien kanssa olemme laatineet jokaiselle lapselle

varhaiskasvatussuunnitelman, joidenka pohjalta olemme kirjanneet toimintamme keskeisiä linjauksia ryhmien ryhmäsuunnitelmiin. Lasten vasuihin kirjattuihin tavoitteisiin olemme palanneet säännöllisesti ryhmäpalavereissa. Päiväkotimme jokaisessa ryhmässä laadittiin lapsille myös omat digitaaliset portfoliot, Kasvun kansiot. Lapset ja aikuiset ovat kuvanneet tableteilla monipuolisesti lasten arkea ja toimintaa. Näin lapsen oppiminen ja oppimisen vaiheet tulivat myös digitaalisesti näkyviksi niin lapselle itselleen, kasvattajille kuin lapsen huoltajille. Kannustimme myös huoltajia kuvaamaan lapsensa arkea ja toimintaa kotosalla; esim. lapsen lempileikkejä, liikkumista ja arkiaskareita. Samalla loimme mahdollisuuden niin lasten kuin huoltajienkin osallisuuden vahvistamiseksi. Kasvattajat ovat omaksuneet pedagogisen dokumentoinnin käyttämisen monipuolisesti työn suunnittelun, arvioinnin ja kehittämisen välineenä. Kuluneena toimintavuotena kiinnitimme arjessa lasten kanssa toimiessamme erityisesti huomiota myönteisiin hetkiin; sanoitimme ääneen lasten tunnetiloja sekä iloitsimme pienistäkin onnistumisista ja hyvän mielen hetkistä yhdessä lasten kanssa. Vahvistimme lasten uskoa omiin mahdollisuuksiin sekä myönteisen minäkuvan kehittymiseen luomalla lämpimän tunneyhteyden lapseen, kuuntelemalla ja olemalla aidosti läsnä. Olimme mukana kielirikasteisen opetuksen kokeilussa, hankenimeltään Uusi kieli, uusi maailma. Kieleksi oli valikoitunut englanti, jota päiväkotimme 5-6 -vuotiaat lapset innolla opettelivat ja omaksuivat. Oppiminen tapahtui leikkien ja laulujen avulla sekä moninaisissa arjen tilanteissa, esim. tervehdykset, pelien pelaaminen, jumppatuokiot, piirtäminen. Lasten uuden kielen omaksuminen oli mielekästä ja lapset olivat erityisen motivoituneita. Kuluneena toimintavuotena aloitimme toimintakulttuurimme kehittämisen ja vahvistamisen NPDL-nimisen tutkimus- ja kehittämishankkeen avulla. Ohjelman tavoitteena on lapsen tulevaisuustaitojen – luovuus, vuorovaikutus- sekä ryhmätyötaitojen sekä lapsen ajattelu, ongelmanratkaisu- ja päättelykykytaitojen – harjoitteleminen ja oppiminen. Ryhmät vahvistivat lasten laaja-alaista oppimista – syväoppimista – lasten kiinnostusten kohteista lähteneillä erityisillä ja monipuolisilla projekteilla. Projektityöskentely sopi oivallisesti ilmiöpohjaisen oppimisen toimintatavaksi. Ryhmissä lapset harjoittelivat myös ns. taitoportaiden kehittämistä oppimisen tueksi. Lapset miettivät yhdessä, mitä taitoa haluavat harjoitella. Sen jälkeen kuvailimme ja kirjasimme yhdessä omin sanoin edistymisen portaat; arvioimme lähtötason sekä keksimme keinot loikata porras kerrallaan eteenpäin. Näin syntyi ryhmien seinille eri aiheisia taitoportaita, kuten Kaveritaidot, Kohteliaat pöytätavat sekä Aakkoset.

2.2 Henkilöstö

Päiväkodissamme työskenteli toimintavuonna varhaiskasvatuksen opettajia, varhaiskasvatuksen lastenhoitajia, päiväkotiapulainen, ryhmäavustajia sekä päiväkodin johtaja, jonka toinen puoli työstä oli toisessa päiväkodissa päiväkodin johtajana. Lisäksi päiväkodissamme työskenteli sovittuina aikoina S2-opettaja, varhaiserityisopettajat sekä perhetyöntekijä. Henkilöstö osallistui aktiivisesti päiväkodin ulkopuolella järjestettäviin täydennyskoulutuksiin mm. turvallisuusasiat ja pedagogiikka. Tämän lisäksi pidimme päiväkotimme henkilöstön sisäistä koulutusta esim. tvt-osaaminen. Keravan kaupungin työhyvinvointikysely tehtiin 2016. Tulosten perusteella olemme laatineet työhyvinvointisuunnitelman tuleville vuosille sekä määritelleet painopisteet henkilöstön työhyvinvoinnin tueksi. Nämä painopisteet on kirjattu toimintasuunnitelmaan. Suunnitelmia ja painopisteitä arvioidaan vähintään puolivuosittain sekä

kehityskeskusteluissa kerran vuodessa. Arvioinnista johdetut kehittämistarpeet ja -toimenpiteet on kirjattu mm. kehityskeskustelulomakkeisiin sekä palaverimuistioihin. Olemme kiinnittäneet huomiota positiiviseen, työntekoa kannustavaan ilmapiiriin. Olemme opetelleet antamaan ja vastaanottamaan palautetta sekä kiinnittämään huomiota omaan asenteeseemme ja sen positiiviseen kehittymiseen. Jaamme osaamistamme omana sisäisenä koulutuksenamme ja olemme kiinnittäneet huomiota hyvään tiedonkulkuun esim. sähköisten muistioiden tekeminen ja muille jakaminen. Olemme kiinnittäneet huomiota myös hyvään työergonomiaan ja hankkineet mm. pienten puolelle korkeampia kalusteita. Toimintavuonna henkilöstön vaihtuvuus on ollut vähäistä esim. koulutusvapaan sijaisuus. Luotamme työkavereihin.

23 Palvelut

Päiväkoti tarjoaa varhaiskasvatuslain (540/2018) mukaista varhaiskasvatusta 1-6 -vuotiaille lapsille sekä perusopetuslain (628/1998) mukaista esiopetusta. Varhaiskasvatusta järjestetään neljässä ryhmässä. Esiopetus toimii Nikkarit-ryhmässä . Päiväkotimme on ollut auki klo 6:00 – 17/17:30 välillä. Varhaiserityisopettaja, perhetyöntekijä ja S2 opettaja ovat olleet sovitusti käytettävissämme.

2.4 Talous

Heikkilän päiväkodin henkilökunta tiedostaa toiminnassaan taloudelliset resurssit, sekä huolehtii hyvin tiloistamme ja välineistämme ja toimii ekologisesti esim. sähkön, veden ja materiaalien käytössä. Henkilökunta on tehokkaasti käytettävissä koko päiväkotiyhteisössä esim. siirrytään nopeastikin omasta ryhmästä toiseen auttamaan heidän tiukassa tilanteessaan. Tarpeen vaatiessa siirrymme auttamaan myös muihin keravalaisiin päiväkoteihin. Hankintasuunnitelmat pidetään toimintaa tukevina ja hoidetaan keskitetysti määrärahatilannetta seuraten. Ryhmien ikärakenteet ovat Heikkilässä joustavia, jonka johdosta ryhmät olivat tavoitteiden mukaisesti täytetty. Päiväkotimme toimii myös sekä kunnallisten perhepäivähoitolasten että ostopalveluperhepäivähoitolasten varahoitopaikkana. Heikkilän päiväkodin talousarvio vuodelle 2018 ylittyi koska jouduimme perustamaan määräaikaisesti ns. saliryhmän, jotta kaupunki pystyi vastaamaan paremmin varhaiskasvatuspaikkojen arvioitua suurempaan kysyntään.

3. Päiväkodin varhaiskasvatuksen 2019–2020 arvot, visio ja toiminta-ajatus

3.1 Varhaiskasvatuksen arvot

Päiväkotimme toiminnan perustana ovat Keravan varhaiskasvatuksen arvot. Näiden lisäksi nostamme esiin seuraavat näkökulmat:

Lapsilähtöisesti oppien Pidämme olennaisena sitä, että lapsilähtöinen toimintamme perustuu tietoon lapsesta ja hänen kehitystasostaan. Tietoa lapsesta saadaan häneltä itseltään, huoltajilta, erilaisten dokumentaatioiden kautta sekä kasvattajan omista havainnoista. Emme ainoastaan kuuntele vaan myös arvostamme lapsen mielipiteitä, ideoita ja ajatuksia korostaen lapsen oman

ajattelun kehittymistä. Arvostaminen näkyy suhtautumisessamme lapseen. Monimuotoinen pienryhmätoimintamme tukee lapsilähtöistä oppimista. Monella tavalla tehden Yhdessä ihmettely, ilo ja positiivisuus sekä kasvattajan oma positiivisuus ja myönteinen asenne tarttuvat lapseen. Kasvattajalla on oltava tietoisuus, mitä tavoitellaan ja sitä opitaan monella tavalla tehden lapsen yksilöllisistä tarpeista lähtevillä työtavoilla. Turvallisesti kasvaen Kirjaamme ryhmän ryhmäsuunnitelmaan ryhmän yhteiset toimintatavat, joiden perustana on Keravan vasu ja päiväkodin toimintasuunnitelma. Yhteisesti sovituilla toimintatavoilla turvaamme lapsen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen turvallisuuden. Hyvä yhteistyö huoltajien kanssa on yksi peruspilareistamme. Yhteisöllisen toimintakulttuurin luominen alkaa jo uuden perheen aloituskeskusteluissa ja jatkuu päiväkodissamme luottamuksellisissa keskusteluissa huoltajien kanssa lapsen varhaiskasvatusmatkan varrella. Yhdessä osallistuen Toimimme kaikille yhteisten periaatteiden mukaisesti ja tarjoamme turvalliset puitteet opetella yhdessä osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja. Kestävään tulevaisuuteen suunnaten Jokainen voi omilla valinnoillaan vaikuttaa ekologisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja kulttuurisesti kestävään tulevaisuuteen. Tuemme toiminnassamme lapsen omaa kulttuurista ja toiminnallista identiteettiä.

3.2 Päiväkodin varhaiskasvatuksen toiminta-ajatus

Tuemme ammattitaidolla ja tavoitteellisesti lapsen yksilöllistä oppimista, kasvua ja

kehitystä ryhmänsä jäsenenä sekä teemme avointa yhteistyötä huoltajien kanssa.

Tarjoamme lapsille iloa ja oppimisen elämyksiä innostavassa, kehittävässä, kiireettömässä

ja lasta arvostavassa oppimisympäristössä, jossa lapsi nähdään aktiivisena toimijana ja

vaikuttajana kaikessa toiminnassa.

Visionamme on olla onnellisten - leikkivä, liikkuva, tutkiva - päiväkoti.

3.3 Päiväkodin painopisteet

Varhaiskasvatuksemme painopisteet toimintakaudella 2019-2020 ovat:

lasten ja huoltajien osallisuuden lisääminen toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa, erityisesti leikin ja oppimisympäristöjen kehittämisessä,

aikuisten ja lasten välisten vuorovaikutus- ja tunnetaitojen tukeminen sensitiivisen pedagogiikan keinoin,

pedagogisen dokumentoinnin kehittäminen ja kulttuuri- ja kielitietoisuuden tukeminen varhaiskasvatuksessa.

Lasten ja huoltajien osallisuuden lisääminen toiminnan suunnittelussa,

toteuttamisessa ja arvioinnissa on osa Heikkilän päiväkodin toimintatapaa. Lasten ja huoltajien kanssa käytävät päivittäiset keskustelut, vuorovaikutustilanteet sekä erilaiset kunnalliset ja yksikkötasoiset osallistavat toimintatavat mahdollistavat perheiden aktiivisen osallisuuden varhaiskasvatuksen arjen käytäntöjen suunnitteluun, toteuttamiseen ja kehittämiseen mm. leikin ja oppimisympäristöjen kehittämisessä. Osallistavat menetelmät kehittävät myös lasten syväoppimistaitoja.

Heikkilän päiväkodissa toteutetaan toimintavuonna 2019-2020 huoltajien ja henkilökunnan yhteistyön taitoportaiden arviointi. Sen tarkoituksena on mitata ja arvioida huoltajien ja henkilökunnan välistä yhteistyötä sisällöllisesti sekä tehdä näkyväksi yhteistyön sujuvuuteen ja eheyteen liittyviä osatekijöitä. Huoltajat osallistetaan taitoportaiden sisällön tuottamiseen, jolloin he ovat aktiivinen osa vuorovaikutuskäytänteisiin liittyvien kehittämiskohteiden kartuttamista.

Aikuisten ja lasten välisiä vuorovaikutus- ja tunnetaitoja tuetaan sensitiivisen pedagogiikan keinoin. Lapsen turvallinen hoitopäivä perustuu hyvässä vuorovaikutuksessa syntyvään luottamukselliseen suhteeseen kasvattajan kanssa. Kasvattajat ovat sitoutuneet ylläpitämään hyväksyvää ja positiivista ilmapiiriä lasten kanssa toimiessaan. Saatavilla ja läsnä oleva kasvattaja takaa lapselle turvallisuuden tunteen, joka vahvistaa luottamuksellista suhdetta aikuisen ja lapsen välillä. Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö on tietoista sitoutumista lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen edistämiseksi. Yhteistyössä tärkeää on molemmin puoleinen tasavertaisuus ja kunnioitus. Tärkeää on kartoittaa lapsen mahdolliset tuen tarpeet avoimesti ja hyvässä yhteistyössä.

Pedagogisen havainnoinnin ja dokumentoinnin välineet kuuluvat jokapäiväiseen varhaiskasvatukseen. Erilaisissa arjen tilanteissa kasvattajat saavat tietoa lapsen

yksilöllisyydestä ja kehityksen eri osa-alueista. Lapsen taito-, tieto- ja kehitystason sekä kokemusmaailman ymmärtäminen vahvistaa luottamuksellista suhdetta lapseen, jolloin kasvattajat voivat paremmin vastata hänen tarpeisiinsa. Havainnoinnin keskiössä ovat lapsen vahvuudet, valmiudet ja kehitystä tukevat voimavarat kokonaisuudessaan erilaisissa varhaiskasvatuksellisissa tilanteissa. Tarpeen vaatiessa havainnoinnissa keskitytään johonkin tietyn kehityksen osa-alueen edistämiseen.

Heikkilän päiväkodissa kieli- ja kulttuuritietoisuus näkyvät muun muassa kyvyssä asettua toisen asemaan, pohtia kasvatuksessa ja opetuksessa erilaisia näkökulmia sekä keskustella rakentavasti kulttuurisesti kestävistä yhteisistä toimintatavoista. Myös suomalaisen ja keravalaisen kulttuuriperimän vaaliminen sekä kulttuuritarjonnan hyödyntäminen ovat osa päiväkodin vakiintuneita toimintatapoja. Kasvatuksessa ja opetuksessa vaalitaan lapsen identiteetin ja itsetunnon kehittymistä lapsen ja perheen kulttuuritaustasta riippumatta. Henkilöstöllä on tietoa toisista kulttuureista ja maailmankatsomuksellisesta monimuotoisuudesta sekä niiden tarjoamista mahdollisuuksista varhaiskasvatuksessa. Tavoitteena on vahvistaa lapsen kielellistä ja kulttuurista tietoisuutta hyväksyntään ja yhteiseen keskusteluun perustuvan vuorovaikutuksen keinoin. Monikielisten lasten varhaiskasvatuksen toteuttamisessa hyödynnetään Keski-Uudenmaan radanvarsikuntien maahanmuuttajaopetuksen työryhmän laatimaa kieli- ja kulttuuritietoisen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen opasta sekä muita monikielisyyttä tukevia varhaiskasvatuksen materiaaleja (esim. Aamu, KILI).

Varhaiskasvatuksen painopisteiden lisäksi koemme tärkeäksi nostaa ja kirjata

henkilöstön työhyvinvointisuunnitelmaan liittyvät painopisteet päiväkotimme

toimintasuunnitelmaan.

1.Työpaikkani ilmapiiri on kannustava ja työntekoa tukeva.

Työhyvinvointi ja työnilo ovat meille tärkeitä tavoitteita, joten sitoudumme pitämään yllä ja kehittämään hyvää ammattitaitoa, olemaan vastuullisia kasvattajia ja työtovereita, toimimaan yhteisöllisesti sekä puhaltamaan yhteiseen hiileen kaikkien iloksi ja hyödyksi. Työhyvinvoinnin ja työnilon kannattamina voimme paremmin ja olemme innostuneita työstämme. Jatkamme vuorovaikutustaitojemme ja rakentavan palautteenannon kehittämistä sekä kiinnitämme huomiota ylläpitämäämme puheeseen. Annamme toisillemme kannustavaa palautetta ja nostamme esiin onnistumisia. 2. Jaamme osaamista ja kokemusta mielellämme myös toisillemme.

Osallistumme aktiivisesti ja ennakkoluulottomasti itsemme ja toimintamme kehittämiseen mm. koulutusten avulla ja tuomme työyhteisölle hyödynnettäväksi koulutusten annin. Olemme sopineet käytänteet, miten koulutuksista saatu tieto jaetaan muille. Jatkamme sekä koko päiväkodin, että varhaiskasvatuksen opettajien pedagogisia palavereja, joissa jaamme osaamistamme ja opimme muilta. 3. Hyvän tiedonkulun varmistamiseksi tehostamme tiedottamisessa sähköistä viestintää perinteisten menetelmien lisäksi.

Pidämme kaksi kertaa kuukaudessa talonpalaverin, johon osallistuvat kaikki työntekijät työvuorojen mukaisesti. Esimies lähettää talonpalaverien esityslistat sähköisesti jokaiselle työntekijälle. Jokaisella on vastuu tarkastella käsiteltäviä asioita ja tuoda omia ajatuksiaan ryhmän palaveriedustajalle ennen palaveria. Kokouksesta tehdään sähköinen muistio, joka lähetetään jokaiselle työntekijälle. Kerran kuukaudessa päiväkotimme varhaiskasvatuksen opettajat kokoontuvat heille tarkoitettuun pedagogiseen palaveriin ja kerran kuussa pidämme koko henkilöstölle tarkoitetun pedagogisen palaverin, johon työntekijät osallistuvat vuorollaan työvuorojen mukaisesti. Ryhmät pitävät viikoittain oman ryhmäpalaverinsa, josta he tekevät sähköisen muistion ja lähettävät sen esimiehelle. Ryhmät lähettävät vanhemmille osoitetun kuukaudenkirjeen myös muille päiväkodin kasvattajille, jotta kaikki ovat tietoisia myös muiden ryhmien toiminnan arvioinnista ja suunnitelmista ja siten saada mahdollisuus oppia muiden ryhmien hyvistä käytänteistä. 4.Oman fyysisen ja psyykkisen työkyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen sekä hyvä työergonomia

Tavoitteenamme on, että pysyisimme entistäkin terveempänä arjessa. Jokainen kiinnittää huomiota omaan hyvään elämänhallintaan ja työergonomiaan sekä tsemppaa itseään ja työkavereita liikkumaan ja nostamaan fyysistä kuntoaan pienin askelin. Rakennamme erilaisia taukoliikuntamahdollisuuksia henkilökunnalle esim. jumppakeppejä, kuminauhoja ja terapiapalloja näkyvästi esille. Huomioimme ennakoiden työn fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset riskitilanteet ja haasteet.

4. Päiväkodin pedagogisesti painottunut kasvatuksen, opetuksen ja

hoidon kokonaisuus

4.1 Toimintakulttuurin kehittäminen ja oppiva yhteisö

Päiväkodissa pidetään toimintakaudella 2019-2020 kaksi suunnittelupäivää. Henkilökunta osallistuu kaupungin sisäisiin ja ulkopuolisiin koulutuksiin. Koulutuksista saatu tieto jaetaan koko kasvatushenkilöstölle pedagogisissa palavereissa. Toimintakulttuuria kehitetään lapsilta, huoltajilta ja henkilöstöltä saadun palautteen perusteella. Painopisteenä toimintavuonna on lasten ja huoltajien osallisuuden lisääminen toiminnan suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa, erityisesti leikin ja oppimisympäristöjen kehittämisessä; aikuisten ja lasten välisten vuorovaikutus- ja tunnetaitojen tukeminen sensitiivisen pedagogiikan keinoin; pedagogisen dokumentoinnin kehittäminen ja kulttuuri- ja kielitietoisuuden tukeminen varhaiskasvatuksessa. Jokainen päiväkodin ryhmä laatii oman varhaiskasvatussuunnitelman, joka luo lapsiryhmän pedagogisen toiminnan viitekehyksen ja sitouttaa kasvattajat ryhmän pedagogiseen toimintaan. Ryhmät arvoivat säännöllisesti viikkopalavereissaan omaa pedagogista toimintaansa muun muassa kaupungin, yksikön ja ryhmän varhaiskasvatussuunnitelmaan perustuen. Ryhmäpalaverimuistiot lähetetään sähköisesti esimiehelle. Toimintakulttuurin ytimenä on oppiva työyhteisö, jossa henkilöstö ja lapset oppivat yhdessä ja toisiltaan, toisiaan arvostaen ja kunnioittaen. Toimintakulttuuria kehitetään lapsilta, henkilöstöltä ja huoltajilta saadun palautteen perusteella.

Lapsen osallisuus ja kokemus siitä, että hän on tärkeä ja pystyy vaikuttamaan omaan toimintaansa, kulkee punaisena lankana kaikessa toiminnassamme. Tuemme lapsen kehittyviä osallistumisen ja vaikuttamisen taitoja arjen eri tilanteissa kuuntelemalla lasten ajatuksia ja vastaamalla heidän aloitteisiinsa lasta arvostaen esim. ryhmien säännöt, leikkiraati jne. Innostamme lapsia vaikuttamaan, kyselemään, ihmettelemään, kokeilemaan ja etsimään ratkaisuja. Huolehdimme siitä, että oppimisympäristömme ja toimintakulttuurimme tukevat niin lapsen kuin huoltajienkin osallisuuden vahvistamista. Ammattitaitoisten, kuuntelevien, läsnä olevien kasvattajien ja heidän hyvien pedagogisten taitojen avulla varmistamme, että lapsen henkinen, fyysinen ja sosiaalinen oppimisympäristö päiväkodissamme on lapsen osallisuutta vahvistava. Toimintatavaksemme on muodostunut toimia pienissä ryhmissä. Pienryhmätoiminnan avulla paitsi lapsen osallisuus niin myös toimintamme levollisuus ja kasvattajan rooli innostajana ja mahdollistajana lapsen vierellä on vahvistunut. Toimimme pienryhmissä niin sisällä kuin ulkonakin. Osa ryhmästä saattaa olla retkellä, osa ulkoleikeissä ja osa sisätiloissa. Osa pienryhmistä oli muuntuvia ryhmiä esim. ryhmiä lapsen mielenkiinnon, taitojen ja toiveiden mukaan ja osa taas pedagogisin perustein määriteltyjä pidempiaikaisia ryhmiä.

4.2 Lasten osallisuus toiminnassa

Päiväkodissa toteutetaan Keravan kasvatuksen ja opetuksen toimialan lasten ja nuorten osallisuuden mallia.

Osallisuus varhaiskasvatuksessa on lasten tasavertaista kuulluksi tulemista, monipuolisten mahdollisuuksien luomista osallistumiseen ja vaikuttamiseen sekä tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettelemista yhdessä.

Osallisuus on aikuisen herkkyyttä ja sitoutunutta läsnäoloa lasten kanssa. Osallisuus on lasten

aloitteiden ja mielipiteiden arvostamista ja kykyä havainnoida lasta esim. omaehtoisissa

leikeissä sekä taitoa kuulla lasta aidosti.

Lasten osallisuuden toteuttamiseksi lapset otetaan mukaan toiminnan suunnitteluun,

toteutukseen ja arviointiin muun muassa järjestämällä lasten kokouksia, ruokaraateja, unelmien

päiväkotipäiviä. Lapsille luodaan vaikuttamisen mahdollisuuksia, mutta myös opetetaan

kantamaan vastuu omista valinnoistaan. Lasten osallisuutta toteutetaan esimerkiksi

leikkivälineitä ja leikkejä valitessa ja oppimisympäristöjä muuttaen lasten toiveiden mukaisesti.

Huoltajien osallisuus mahdollistetaan esimerkiksi päivittäisten kohtaamisten ja lasten

tuotoksien esille laittamisten avulla, kaikkien lapsiryhmien käytössä olevien digitaalisten

kasvun kansioiden kautta sekä reissuvihkojen, kuukauden kirjeiden, blogien ja projekteista

tehtyjen videoiden avulla. Lapsen ja huoltajien osallisuus toteutuu myös lapsen

varhaiskasvatussuunnitelman laatimisessa ja toteuttamisessa. Erityisesti lapsen ja huoltajien

osallisuus toteutuu lapsen varhaiskasvatussuunnitelman laatimisessa ja toteuttamisessa.

4.3 Kulttuurinen moninaisuus, vuorovaikutus ja ilmaisu

Monikulttuurisuus on tärkeää varhaiskasvatuksen arjessa. Lapset tutustuvat toisiin kieliin ja kulttuureihin. Lapsia ohjataan ystävällisyyteen ja lasten vuorovaikutus- ja tunnetaitoja tuetaan suunnitelmallisesti. Varhaiskasvatuksessa hyödynnetään Keski-Uudenmaan radanvarsikuntien maahanmuuttajaopetuksen työryhmän laatimaa kieli- ja kulttuuritietoisen varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen opasta. Lisäksi varhaiskasvatuksessa hyödynnetään havainnointilomaketta, joka on kehitetty suomen kielen taidon seurantaan monikielisille lapsille. Heikkilän päiväkoti on hyvin monikulttuurinen päiväkoti, joten toimintaympäristössämme lapset luonnostaan kasvavat ja kehittyvät kulttuuriseen moninaisuuteen. Tuomme oppimisympäristöissä näkyväksi kulttuurista moninaisuutta esim. lelujen, kuvien ja

kirjallisuuden avulla. Tutustumme kulttuuriseen moninaisuuteen erilaisten satujen, musiikin, vanhempien vierailujen ja tietotekniikan avulla. Käytössämme on LUKULUMO ohjelma. Tapamme toimia mahdollisimman paljon pienissä ryhmissä turvallisen aikuisen ollessa lähellä, tukee lapsen mahdollisuuksia harjoitella vuorovaikutustaitoja ja ilmaisutaitoja – sanoilla tai ilman sanoja. Lapsen kieli kehittyy vuorovaikutuksessa toisten lasten ja aikuisten kanssa. Kasvattaja tiedostaa erilaiset vuorovaikutustilanteet kielen oppimistilanteina. Arjessamme tulee olla myös toimintaa, jossa ei tarvita sanallista ilmaisua vaan toimitaan esim. ilmein, elein ja tekemällä. Lapsia ohjataan ystävällisyyteen positiivista palautetta antamalla ja aikuisten henkilökohtaisella mallilla. Päiväkodissamme on käytössä Miniverso sovittelutoiminta – ohjelman mukainen toimintamalli. Sen avulla sovittelukoulutuksen saanut henkilökunta auttaa lapsia löytämään itse ratkaisun ristiriitaansa turvallinen kasvattaja tukenaan. Tavoitteena on edistää lasten osallisuutta ja elämänhallintataitoja. Sovittelutoiminta on rauhanomainen tapa ratkaista ristiriitoja. Heikkilän päiväkoti on ollut mukana ”Taiteen perusopetuksen saatavuuden parantaminen”- hankkeessa, jota kutsutaan ”Taidekaruselliksi”. Hanke on saanut rahoituksen opetusministeriöltä ja se on perheille maksuton. Karusellit sisältävät taiteenopettajien antamana musiikkia, tanssia ja kuvataidetta. Opetusta järjestää Keravan tanssiopisto, Keravan musiikkiopisto ja Keravan kuvataidekoulu. Eri taideoppilaitosten taideopettajat suunnittelevat tiiminä opetukseen isoja teemoja, joiden ympärille opetustunnit rakentuvat. Yhdelle ryhmälle on useita karusellikertoja lukuvuoden aikana. Taidekarusellissa on aina mukana vähintään yksi päiväkodin kasvattajista, jonka kautta hyviä toimintamalleja leviää myös päiväkodin muuhun toimintaan. Lapset saavat positiivista kannustusta tunneilla ja pääsevät tutustumaan ja nauttimaan erilaisista taiteen muodoista ja elämyksistä.

4.4 Monilukutaito ja TVT

Päiväkodissa toimii TVT vastaava. Tieto- ja viestintätekniikkaa käytetään päiväkodissa monipuolisesti TVT:n pedagogisen työkirjan tavoitteiden mukaisesti. Tieto- ja viestintäteknologiaan tutustutaan harjoittelemalla tablettien käyttöä mm. kuvaamalla ja videoimalla. Lasten digitaalisiin kasvun kansioihin dokumentoidaan toimintaa monipuolisesti. Digitaalinen kasvun kansio helpottaa toiminnan suunnittelua, havainnointia ja arviointia. Lasten ja huoltajien osallistuminen varhaiskasvatukseen mahdollistuu digitaalisen kasvun kansion avulla monipuolisemmin kuin aikaisemmin. Monilukutaitoa harjoitellaan tutustumalla erilaisiin kirjoihin, kuviin ja median käyttöön. Keravalla on laadittu lasten ja nuorten kulttuuripolku, jossa määritellään kulttuuritapahtumat eri-ikäisille lapsille. Päiväkodin lapset vierailevat kirjastossa ja museossa. Monilukutaidolla tarkoitetaan erilaisten viestien tulkinnan ja tuottamisen taitoja. Monilukutaito on keskeinen perustaito ja se liittyy kiinteästi ajattelun ja oppimisen taitoihin. Monilukutaidon perustana on laaja tekstikäsitys. Sen mukaan erilaiset tekstit voivat olla mm. kirjoitetussa, puhutussa, audiovisuaalisessa ja digitaalisessa muodossa. Monilukutaitoisiksi kehittyäkseen lapset tarvitsevat aikuisen mallia ja rikasta teksti- ja oppimisympäristöä. Luemme satuja, tutkimme kuvia, sanoitamme tunteita ja huolehdimme monipuolisesta ja innostavasta oppimisympäristöstä.

Lapset kasvavat maailmassa, jossa tietokoneet ja ohjelmointi ovat osa jokapäiväistä maailmaa. Herätämme lasten kiinnostusta teknologiaan ja innostamme oivaltamaan esim. mitä kaikkea pelkällä näppäimistöllä voi luoda, rakentaa ja keksiä. Monilukutaito sisältää erilaisia taitoja esim. kuvalukutaidon, jota osaltaan rikastutamme tieto-ja viestintäteknologisilla välineillä esim. älytaulu. Monilukutaidon kehittyminen luo perustaa muulle oppimiselle ja opiskelulle. Leikit ja seikkailu ovat hauska ja innostava keino tutustua tietokoneeseen. Käytämme ryhmissä olevia tabletteja pedagogiikan rikastuttajina kaikessa toiminnassamme ilon ja oivalluksen tuojina. Keravalla on laadittu lasten ja nuorten kulttuuripolku, jossa määritellään kulttuuritapahtumat eri-ikäisille lapsille. Päiväkodin 4-6 vuotiaat vierailevat kirjastossa ja museossa. Lapset saavat ottaa kuvia ja videoita kiinnostuksen kohteistaan sekä tehdä kasvattajan ohjaamina pieniä elokuvia toiminnastaan. Huolehdimme siitä, että tabletit ovat helposti saatavilla lasten käyttöön kasvattajan tukemana. TVT teknologian avulla tuetaan myös lasten vuorovaikutustaitojen kehittymistä.

4.5 Turvallisuusohje

Päiväkodissa on turvallisuuskansio käytännön ohjeineen ja on sovittu, että siihen tulee tutustua kaikkien päiväkodissa työskentelevien. Jokainen kertaa turvallisuuskansion sovitusti kerran vuodessa ja kuittaa allekirjoituksellaan lukeneensa sen. Meillä on sovitut käytänteet, miten sijaiset ja uudet työntekijät perehdytetään turvallisuussuunnitelmaan ja miten perehdytys kuitataan tehdyksi. Pitkin toimintavuotta tulevat uudet asiat, jotka viedään turvallisuuskansioon, käsitellään ja päätetään talonpalaverissa, joten jokainen työntekijä on tietoinen myös kansion uusista sisällöistä. Tämän lisäksi Heikkilän päiväkodille laaditaan kaupungin organisaation yhteneväisen mallin mukainen pelastussuunnitelma. Pelastussuunnitelma päivitetään tarpeen mukaan. Jokainen työntekijä tekee Keravan ohjeistuksen mukaan Navisec Flex tietoturvatestin ja sen läpäisemistä seuraa esimies. Keravalla on siirrytty sähköisen turvallisuussuunnitelman tekemiseen. Heikkilän päiväkodin osalta se on tehty kesällä 2019. Päiväkodissa työskentelevät ovat tutustuneet Granite-alustan käyttöön turvallisuus- ja työsuojelupoikkeamien ilmoittamisen osalta.

4.6 Oppimisympäristöt varhaiskasvatuksessa

Varhaiskasvatuslain (540/2018) pykälän 10 mukaan varhaiskasvatusympäristön on oltava kehittävä, oppimista edistävä sekä terveellinen ja turvallinen lapsen ikä, kehitys ja muut edellytykset huomioon ottaen. Lasta tulee suojata väkivallalta, kiusaamiselta ja muulta häirinnältä. Toimitilojen ja toimintavälineiden on oltava terveellisiä, turvallisia ja asianmukaisia, ja niissä on huomioitava esteettömyys.

Oppimisympäristönä toimii päiväkodin fyysiset tilat käsittäen myös piha-alueen sekä

ympäröivän, rakennetun kaupunkiympäristön. Oppimisympäristöinä toimivat myös mm.

kulttuuripalveluiden tarjoamat palvelut esim. Sinkka, Keravan kirjasto sekä Keravan museo.

Varhaiskasvatuksen tavoitteena on varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja

turvallinen oppimisympäristö. Oppimisympäristökäsite sisältää fyysisen, psyykkisen ja

sosiaalisen ulottuvuuden.

Myönteinen, kiireetön ja rohkaiseva ilmapiiri sekä aikuisen ja lapsen välinen aito ja lasta arvostava vuorovaikutus luovat oivallisen psyykkisen ympäristön. Turvallisessa ja tutussa ympäristössä lapsi uskaltaa kokeilla asioita, joita hän on juuri oppimassa. Päiväkodissamme aikuinen on fyysisesti ja psyykkisesti lähellä ja saatavilla; näin lapsi voi luottavaisin mielin tutkia maailmaa. Oppimisympäristöjä muokkaamme yhdessä lasten kanssa siten, että ne herättävät lapsissa mielenkiintoa, kokeilunhalua, uteliaisuutta ja kannustavat luovuuteen. Lapsi rakentaa tietoisuuttaan ympäristöstään leikin, tutkimisen, liikkumisen, taiteellisen kokemisen ja vuorovaikutuksen avulla mistä syystä kiinnitämme huomiota oppimisympäristöjen muunneltavuuteen, turvallisuuteen, esteettisyyteen, viihtyvyyteen ja monipuoliseen toiminnallisuuteen. Lapsiryhmät pyritään mahdollisuuksien mukaan muodostamaan toiminnallisesti toimiviksi ja oppimista vahvistaviksi. Kasvattajat sopivat yhdessä lasten kanssa ryhmän sääntöjä ja toimintatapoja – niin lapsille kuin aikuisillekin. Ristiriitatilanteet selvitämme yhdessä keskustellen, ketään syyllistämättä. Heikkilässä myös lähiympäristö oppimisympäristönä on monipuolisesti hyödynnetty. Lapset ihmettelevät, tutkivat ja seikkailevat lähimetsässä sekä rohkaistuvat ottamaan haltuunsa uusia taitoja leikkipuistojen tempputelineissä. Aikuiset rohkaisevat lapsia sekä innostuvat ja innostavat lapsia yhä taidokkaampiin suorituksiin. Huoltajia haastetaan mukaan kehittämään oppimisympäristöjä mm. ryhmien vanhempainiltapäivissä ja päiväkodin johtajan vanhemmille suunnatuissa aamukahvitapaamisissa.

5. Päiväkodin varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan toteuttamisen

periaatteet

5.1 Pedagoginen dokumentointi

Päiväkodissa lasten toimintaa dokumentoidaan lasten digitaalisiin kasvun kansioihin. Lapsia haastatellaan ja lapset valokuvaavat toimintaa. Apuna dokumentoinnissa käytetään kameroita, kännyköitä ja tabletteja. Lasten toimintaa dokumentoidaan niin lasten kuin kasvattajienkin toimesta. Dokumentointeja hyödynnetään esim. huoltajien kanssa käytävissä vasukeskusteluissa kuin myös muussa toiminnan pedagogisessa arvioinnissa. Pedagogisen dokumentoinnin avulla toimintaa havainnoidaan ja arvioidaan sekä edelleen kehitetään ja suunnitellaan. Pedagogisen dokumentoinnin avulla huoltajat voivat seurata ja osallistua varhaiskasvatuksen toteuttamiseen paremmin kuin aikaisemmin ja lapsen kasvu ja kehitys tulee näkyvämmäksi.

Lapsen oppimistilanteiden dokumentointi on osa Heikkilän päiväkodin pedagogiikkaa. Dokumentointi on sisällöltään osallisuuden menetelmät huomioivaa. Sen fokuksessa on lapsen yksilöllisyys, jonka kautta lapsi ilmentää käsitystään omasta oppimisestaan, kasvustaan ja mielenkiinnon kohteistaan. Lapsen omasta varhaiskasvatussuunnitelmasta käyvät ilmi kaikki sellaiset kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen liittyvät asiat, jotka ovat oleellisia lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin kannalta. Ne luovat kasvattajille pedagogisen kehyksen myös oppimistilanteiden dokumentointiin.

5.2 Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä

Leikillä on merkittävä tehtävä lasten hyvinvoinnin ja oppimisen edistämisessä. Leikki innostaa lasta ja tuottaa iloa ja on tärkeää lapsen kasvun ja vuorovaikutustaitojen kehittymisen kannalta. Samalla lapset oppivat uusia leikki- ja vertaissuhdetaitoja. Kasvattajan tehtävänä on mahdollistaa jokaiselle lapselle edellytykset häntä kehittävään leikkiin. Kasvattajan rooli ja vastuu korostuvat esimerkiksi lapsia pienryhmiin jaettaessa. Kasvattaja varmistaa, että jokaisella lapsella on mahdollisuus saada hyviä leikin- ja vuorovaikutuksen malleja. Leikki on keskeinen toimintatapamme, sillä leikki lisää lapsen tietoisuutta hänestä itsestään ja häntä ympäröivästä maailmasta. Leikki luo lapsen identiteettiä ja tukee hänen hyvinvointiaan. Leikin kehitystehtävät etenevät päiväkodissamme suunnitellusti. Kehitystehtävän eteenpäin viemiseksi perustettu kasvattajista koostuva leikkityöryhmä yhdessä leikkiraadin kanssa ovat uutta oivaltaen ja ennakkoluulottomasti kehittäneet niin oppimisympäristöämme kuin leikin moninaisuutta ja välineistöä päiväkodissamme. Leikin avulla lapsi ymmärtää itseään paremmin, kehittää itseilmaisuaan sekä oppii myös yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. Koska leikillisyys on olennainen osa varhaiskasvatusta, annamme leikille aikaa, tilaa ja leikkirauhan. Ohjaamme lapsia leikin eri muotoihin ja mahdollistamme edellytykset erilaisten leikkien luomiselle. Kasvattajat toimivat leikin rikastuttajana ohjatussa ja omaehtoisessa leikissä. Oppimisympäristöä muokkaamme yhdessä lasten kanssa lasten leikin kehittyessä ja kiinnostuksen kohteiden mukaan. Hyödynnämme lapsen innostusta oppia ja omaksua asioita leikinomaisesti. Lasten leikeistä kehkeytyy myös oivallisia projekteja, jotka tukevat lapsen laaja-alaisen osaamisen kehittymistä. Nappaamme kiinni lasten leikeistä, jotka sytyttävät lapsissa leikkimisen palon ja ihastuksen ja lähdemme yhdessä lasten kanssa laajentamaan ja monipuolistamaan leikkiä projektimaisesti. Projektimainen työskentely tarjoaa lapselle mahdollisuuden yhteiseen syvälliseen oppimiseen sekä mielikuvitukseen ja riemastuttavaan iloon.

.3 Oppimisen alueet

Päiväkodissa toteutetaan lapsen leikkiin, liikkumiseen, taiteisiin ja kulttuuriperintöön perustuvaa monipuolista pedagogista toimintaa ja mahdollistetaan myönteiset oppimiskokemukset. Päiväkodissa on käytössä projektityöskentelyn malli, jolloin kaikki oppimisen alueet toteutuvat projektin eri vaiheissa. Oppimisen alueista erityisenä painopisteenämme on tänä vuonna tutkiva oppiminen. Kannustamme lapsia ihmettelemään sekä tutkimaan, oivaltamaan ja pohtimaan asioita ja ilmiöitä, ihmetyksiä. Tuemme lasten ihmettelyä ja oivaltamista antamalla niille tilaa ja aikaa

päiväkodin arjessa. Kannustamme lapsia esittämään monenmoisia kysymyksiä, joihin lähdemme yhdessä etsimään vastausta tekemällä erilaisia kokeita, pohtimalla sekä hyödyntämällä moninaisia tiedon lähteitä kuten kirjat, internet ja asiantuntijat, esim. lasten vanhemmat. Tällainen yhteinen prosessointi tukee oivallisesti toimimista oppivana yhteisönä sekä mahdollistaa muidenkin oppimisen alueiden monipuolisen käsittelyn. Erilaisten ilmiöiden monipuolinen tarkastelu mahdollistaa luovan ongelmanratkaisun ja kriittisen ajattelun sekä kannustaa ja rohkaisee lapsia oppimaan kokeilemalla. Varhaiskasvatuksessa kaikki päivän tilanteet ovat merkityksellisiä oppimisen kannalta. Varhaiskasvatussuunnitelman mukaisesti oppimisen alueet kuvaavat pedagogisen toiminnan keskeisiä tavoitteita ja sisältöjä. Oppimisen alueiden aihepiirejä yhdistetään ja sovelletaan lasten mielenkiinnon kohteiden ja osaamisen mukaisesti ja kasvattajien tehtävänä on varmistaa, että pedagoginen toiminta edistää lasten kehitystä ja oppimista ja että kaikki oppimisen alueet toteutuvat

6. Yhteistyö

6.1 Yhteistyö huoltajien kanssa

Varhaiskasvatuslain (540/2018) pykälän 3 mukaan varhaiskasvatuksen yhtenä tavoitteena on toimia yhdessä lapsen sekä lapsen vanhemman tai muun huoltajan kanssa lapsen tasapainoisen kehityksen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin parhaaksi sekä tukea lapsen vanhempaa tai muuta huoltajaa kasvatustyössä. Luottamuksellinen yhteistyö perustuu aitoon kuulemiseen ja molemmin puoleiseen aktiivisuuteen. Luottamuksellisessa yhteistyössä on helpompi ottaa esille myös vaikeampia lapseen liittyviä asioita. Perheiden tutustuminen toisiinsa esim. toiminnallisissa tapahtumisissamme, tukee työtämme ja samalla vanhemmilla on mahdollisuus vertaisuuteen ja verkostoitumineen. Vanhempia haastetaan mukaan toimintamme suunnitteluun, arviointiin ja vaikuttamiseen mm. vasukeskustelujen, tuonti- ja hakutilanteiden keskustelujen sekä vanhempainiltapäivien osallisuuden avulla. Ryhmät pitävät ryhmien omia ja koko perheelle tarkoitettuja teemallisia iltoja ja tapahtumia.

6.2 Monialainen yhteistyö

7. Lapsen kehityksen ja oppimisen tuki

7.1 Tuen toteuttaminen varhaiskasvatuksessa

Varhaiskasvatuslain (540/2018) pykälän 3 mukaan varhaiskasvatuksen yhtenä tavoitteena on tunnistaa lapsen yksilöllisen tuen tarve ja järjestää tarkoituksenmukaista tukea varhaiskasvatuksessa tarpeen ilmettyä tarvittaessa monialaisessa yhteistyössä. Heikkilän päiväkodissa tuki perustuu lapsen kasvun, oppimisen ja hyvinvoinnin tarpeille.

Tuki perustuu pedagogisiin järjestelyihin ja erilaisiin työtapoihin. Pedagogisia järjestelyjä ovat esimerkiksi varhaiskasvatuksen erityisopettajan, suomi toisena kielenä -opettajan tai perhetyöntekijän konsultoiva tai jaksottainen tuki, lapsikohtainen ohjaaminen, tulkitsemis- ja avustamispalvelut sekä erityisten apuvälineiden sekä tieto- ja viestintäteknologian käyttö. Lapsen tukeen voi myös kuulua viittomien ja kuvien käyttö tai muu kielen ja kommunikoinnin tukeminen. Rakenteellisia järjestelyjä ovat muun muassa ryhmän lapsimäärän pienentäminen sekä henkilöstön mitoitukseen tai rakenteeseen liittyvät ratkaisut. Lapsen kannalta on tärkeää, että tuki muodostaa johdonmukaisen jatkumon varhaiskasvatuksen aikana. Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma- lomake, johon kasvattaja, huoltajat ja tarvittaessa varhaiserityisopettaja yhdessä kirjaavat tuen tarpeet, on tärkeä osa jatkumon turvaamista kuten myös sovitut käytänteet lapsen siirtyessä päiväkodin sisällä ryhmästä toiseen tai päiväkodista toiseen. Kehityksen ja oppimisen tuki kuuluu kaikille sitä tarvitseville lapsille ja sitä tulee järjestää tarvittaessa monialaisessa yhteistyössä mukaan lukien huoltajat.

8. Päiväkodin suunnitelma kiusaamisen ehkäisemiseksi ja kiusaamiseen puuttumiseksi

9. Yleisesti kiusaamisella tarkoitetaan toistuvaa ja tahallista puolustuskyvyttömään henkilöön kohdistuvaa aggressiivista (fyysinen tai henkinen) käytöstä, jonka tarkoitus on vahingoittaa toista. Keskeistä kiusaamisessa on valtasuhteiden epätasapaino. Kiusaamiseen liittyvissä tutkimuksissa kiusaamisen ja konfliktien välisenä erona pidetään sitä, että kiusaajan ja kiusatun välillä vallitsee vallan epätasapaino. Konflikteissa ja riidoissa on usein kyse kahdesta suhteellisen tasaväkisestä henkilöstä, jotka riitelevät tai ovat eri mieltä jostakin asiasta. Kiusaamisessa puolestaan on kyse siitä, että kiusatulla on vaikeuksia puolustautua itseensä kohdistuvaa kielteistä toimintaa vastaan. Kiusaamistilanteissa on epätasapainoa vallan käytössä. Vallan epätasapaino voi olla sitä, että kiusaaja on fyysisesti isompi tai vahvempi, verbaalisesti taitavampi, iältään vanhempi tai hänellä on enemmän kavereita, korkeampi asema ryhmässä, hän tietää uhrin heikkoudet ja saa tukea ryhmän muilta jäseniltä. Vallan epätasapainon ei myöskään tarvitse olla todellista, vaan uhri voi vain kokea tilanteen sellaisena. (Pepler, Craig & Connolly, 1997.

8.1 Mitä kiusaaminen on? Päiväkodin yhteinen näkemys

Heikkilän päiväkodissa kiusaaminen ymmärretään yksilöä ja yhteisöä vahingoittavaksi ilmiöksi, johon puututaan ennaltaehkäisevästi, määrätietoisesti ja tavoitteellisesti. Kiusaamista ja henkilökohtaisen koskemattomuuden rikkomista kohtaan meillä on nollatoleranssiperiaate. Jokaisella lapsella ja henkilöstön jäsenellä on oikeus tulla kohdatuksi sellaisena kuin on, kaikkine piirteineen. Heikkilän päiväkodin kiusaamista ehkäisevä suunnitelma on osa päiväkodin turvallisuussuunnitelmaa. Sen tarkoituksena on ylläpitää yhteisiä kiusaamista ehkäiseviä

rakenteita ja luoda johdonmukaiset, ennalta sovitut järjestelyt kiusaamiseen puuttumiseksi. Kiusaamista ehkäisevästä suunnitelmasta käy ilmi, mitä laki ja valtakunnallinen varhaiskasvatussuunnitelma sanovat lapsen oikeudesta turvalliseen päivähoitoon, kiusaamisen tunnistamisen ja puuttumisen keinot, kiusaamisen käsittelyn dokumentointiin liittyvät käytänteet sekä malli vanhempien kanssa tehtävään yhteistyöhön. Kiusaamista ehkäisevät toimintatavat ovat päiväkotimme toimintaperiaatteiden keskiössä. Sekä lapset että kasvattajat ovat aktiivisesti osallisina suvaitsevaisuutta, empatiataitoja ja kunnioittavia kohtaamisia ylläpitävän ilmapiirin luomisessa. Ryhmien yhteishengen vahvistaminen ja positiivisen vuorovaikutuksen varjeleminen mahdollistavat jokaiselle lapselle turvallisen päivähoitopäivän rakentumisen. Kasvattajien tehtävänä on havaita ja yrittää ymmärtää jokaisen lapsen tunteita ja ajatuksia ulospäin näkyvän käyttäytymisen takana.

8.2 Kiusaamisen ehkäiseminen - hyvinvoinnin edistäminen: Vuorovaikutustaitojen pedagoginen vuosikello

Päiväkodissa toteutetaan Keravan varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen vuorovaikutus- ja tunnetaitojen tukemisen pedagogista vuosikelloa. Olemme sopineet, että koko päiväkoti lähtee liikkeelle " Minä ja perheeni" osiosta.

8.3 Kiusaamiseen puuttumisen malli

8.4 Suunnitelman toteutuminen ryhmätasolla, suunnitelmaan perehdyttäminen ja siitä tiedottaminen

Muun muassa perhe ja päiväkoti muodostavat lapsen elämässä tärkeän sosiaalisen ympäristön vuorovaikutustaitojen oppimiselle. Myönteisten vuorovaikutustaitojen kehittyminen on riippuvainen läsnä olevasta, välittävästä ja lasta kunnioittavasti kohtaavasta aikuisesta, joka omalla käytöksellään mallintaa ja vahvistaa eheää vuorovaikutusta. Myönteisellä vuorovaikutuksella voidaan vaikuttaa positiivisesti lapsen tasapainoisen tunne-elämän kehitykseen, joiden kautta lapsi oppii kohtaamaan muita, alkaen ymmärtää sekä omia että muiden tunnereaktioita erilaisissa tilanteissa. Tunteiden nimeämiselle ja hyväksymiselle luodaan pohjaa varhaislapsuudessa tunnesäätelytaitoja mallintavan aikuisen avulla. Heikkilän päiväkodissa toteutetaan Keravan varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen vuorovaikutus- ja tunnetaitojen tukemisen pedagogista vuosikelloa. Taitojen tukeminen lähtee liikkeelle lapsen ja perheen yksilöllisyyteen tutustumisesta, jolloin heidän juurtumistaan varhaiskasvatukseen ja sen yhteistyökäytäntöihin voidaan tukea parhaalla mahdollisella tavalla. Turvallisuudentunteen ja hyväksyvän tunneilmapiirin luominen ovat perustava osa luottamuksellisen suhteen syntymistä, sekä lapsen että perheen kohdalla. Lapsen kokemusta ryhmään kuulumisesta vahvistetaan yhteistoiminnan ja leikkien kautta, lapsen vahvuuksia korostaen ja oppimisesta yhdessä iloiten. Kasvattajat tunnistavat ja tietävät vastuunsa lapsen kaveritaitojen tukemisessa ja sovittelutaitojen mallintamisessa sekä toimivat nämä seikat huomioon ottaen. Yhteisenä tavoitteenamme on luoda lapselle ja perheelle turvallisuuden tunne, jota elämään kuuluvat pettymykset tai epäonnistumiset eivät horjuta. Heikkilän päiväkodin henkilöstö on yhdessä tutustunut vuorovaikutus- ja tunnetaitojen tukemisen pedagogiseen vuosikelloon ja sen tavoitteisiin erilaisissa pedagogisissa palavereissa. Tiimit jatkavat vuosikellon tavoitteiden tarkentamista ja niihin syventymistä ryhmäkohtaisesti, lapsiryhmänsä tarpeet huomioiden. Vuorovaikutus- ja tunnetaitojen tukemisen tavoitteita arvioidaan säännöllisesti ja niistä tiedotetaan huoltajia ryhmien ja yksikön pedagogisten arviointien kautta.

9. Pedagogisen toiminnan jatkuva arviointi ja kehittäminen

Varhaiskasvatuksen toimintaa arvioidaan Keravan varhaiskasvatussuunnitelman, yksiköiden toimintasuunnitelmien ja ryhmäsuunnitelmien arvioimisen yhteydessä sekä viikoittaisissa tiimipalavereissa, päivittäisessä toiminnassa ja keskusteluissa huoltajien, lasten ja henkilökunnan kesken. Varhaiskasvatuksen toimintaa arvioidaan monin tavoin, kuten asiakastyytyväisyyskyselyjen, pedagogisen dokumentoinnin ja oppimisympäristöjen arvioinnin, syväoppimisen taitoportaiden, havainnointikehän, opettajan itsearviointityövälineen, lasten havainnoinnin ja haastattelujen, henkilökunnan kehityskeskustelujen ja erilaisten tilastojen avulla. Keravan kasvatuksen ja opetuksen toimialalla arvioidaan varhaiskasvatusta, esiopetusta ja perusopetusta syväoppimisen (Michael Fullan, New Pedagogies for Deep Learning) taitoportaiden avulla.

Heikkilän päiväkodissa syväoppimisen taitoportaita rakennetaan lapsilta nousevista aiheista jokaisessa ryhmässä toimintaa ja projekteja arvioiden. Kuluvan toimintavuoden aikana Heikkilän päiväkodissa toimintaa arvioidaan indikaattorin ” Vuorovaikutus on myönteistä, välittävää, kannustavaa ja hellää. Henkilöstö sitoutuu lapseen ja lapsiryhmään” kahden laatukriteerin avulla, jotka ovat

- Kasvattajan sensitiivinen työote toteutuu arjen eri tilanteissa - Henkilöstö luo ilmapiirin, jossa lapsi uskaltaa ilmaista kaikenlaisia tunteita

Heikkilän päiväkodissa arvioinnin tapoja ovat lisäksi lapsilähtöisesti tuotettujen taitoportaiden arviointi, jossa lapset arvioivat kasvattajan avustuksella tiettyjen laatukriteerien sisältöalueiden lähtötasoa ja kehittymistä. Arvioinnissa huomioidaan lapsiryhmän tarpeet sekä lasten ikä- ja kehitystaso. Arviointi voi olla kuvatuettua tai sanallista lapsesta riippuen. Lisäksi Keravan varhaiskasvatusta arvioidaan kehittävän palautteen observoinnin avulla (Reunamo Education Research). Digitaalisen kasvun kansion avulla toiminnan dokumentointia ja sen avulla toiminnan arviointia toteutetaan säännöllisesti arjen toiminnassa. Heikkilän päiväkodissa digitaaliset kasvun kansiot ovat toiminnan ensisijainen dokumentoinnin alusta, sillä niiden kautta lapsen ja huoltajien osallisuus toiminnan arvioinnissa mahdollistuu aiempaa monipuolisemmin. Digitaalinen kasvun kansio on yksi keino edistää vuorovaikutteista arviointia varhaiskasvatuksen ja kodin välillä teknologiaa hyödyntäen.