Hankeluettelo 2015

Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2015

2014


Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Joensuu 2014


Sami LaakkonenKimmo Niiranen

Pohjois-Karjalan maakuntaliittoPielisjoen linna, Siltakatu 280100 JOENSUU

Puhelin (013) 337 4700Faksi (013) 267 4730Sähköposti [email protected] http://www.pohjois-karjala.fi/maakuntaliitto

Taitto Laura Jussila

Kuvat Kansi Jarno Artika (ylä) Pekka Turtiainen (ala vasen) Photl.com (ala keski) Fortum Oyj (ala oikea)

Painopaikka Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Joensuu 2014

Pohjois-Karjalan hankeluettelo 2015 5

Sisältö

Saatteeksi....................................................................................................................6

Pohjois-Karjalan strategiset kärkihankkeet....................................................................7 Osaamisrakenteet sekä kaupunki- ja elinkeinopolitiikka....................................7 Liikennejärjestelmän kehittäminen....................................................................7 Hallinnon kehittäminen ja aluepolitiikka...........................................................8

Hankkeet hallinnonaloittain..........................................................................................9 Ulkoasiainministeriö (talousarvion pääluokka 24).............................................9 Oikeusministeriö (talousarvion pääluokka 25)................................................10 Sisäasiainministeriö (talousarvion pääluokka 26)............................................12 Puolustusministeriö (talousarvion pääluokka 27)............................................16 Valtiovarainministeriö (talousarvion pääluokka 28)........................................17 Opetus- ja kulttuuriministeriö (talousarvion pääluokka 29)............................24 Maa- ja metsätalousministeriö (talousarvion pääluokka 30)...........................30 Liikenne- ja viestintäministeriö (talousarvion pääluokka 31)...........................41 Työ- ja elinkeinoministeriö (talousarvion pääluokka 32)..................................57 Sosiaali- ja terveysministeriö (talousarvion pääluokka 33)..............................66 Ympäristöministeriö (talousarvion pääluokka 35)...........................................68

Liitteet Liite 1 Pohjois-Karjalan väestömuutokset 2013..............................................71 Liite 2 Liikevaihdon muutos vuoden 2013 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä ja yritysten liikevaihto 2012..........................................72

6 Pohjois-Karjalan hankeluetelo 2015

Saatteeksi

Pohjois-Karjalan hankeluettelo on maakuntahallituksen hyväksymä edunvalvonnallinen asiakir-ja. Hankeluettelo antaa kokonaiskuvan sekä vireillä olevista hankkeista että myös tahtotilan niistä hankkeista, jotka Pohjois-Karjalan kehittämiseksi nähdään tärkeinä. Hankeluettelo täydentää la-kisääteistä maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaa. Luettelossa esitettävien hankkeiden to-teutuminen edellyttää valtion rahoitusta ja/tai maakunnan ulkopuolella tehtäviä päätöksiä. Useilla esitetyistä hankkeista on välittömiä talousarviovaikutuksia seuraavaa valtion budjettivuotta koski-en. Osa hankkeista on luonteeltaan yleisempiä edunvalvonnallisia aloitteita. Hankeluettelon en-simmäisille sivuille on koottu tärkeimmiksi katsotut kärkihankkeet.

Lähtökohtana on ollut, että hankkeet on mahdollista viedä eteenpäin nopealla aikataululla. Han-ke-esitysten tekijöiltä edellytetään pääsääntöisesti suunnitelmat, sitoutuminen ja omarahoitus-osuudet. Luetteloon sisältyy myös hankkeita, joiden edistyminen edellyttää suunnittelutoimenpi-teitä ja pitemmän aikavälin orientaatiota. Hankeluettelo tähtää valtion talousarvion valmistelussa aina seuraavan budjettivuoden suunnittelun alkuvaiheeseen. Kevättalven aikana järjestetään ta-paamiset tarvittavissa ministeriöissä sekä valtion laitoksissa ja virastoissa.

Yksittäisten hankkeiden toteutumisen lisäksi on tärkeää, että valtion talousarviossa osoitetaan riit-tävä rahoitus kuntien peruspalvelujen rahoittamiseen. Tämä koskee sekä käyttötalouden valtion-osuuksia että investointien rahoittamista. Kuntapalvelujen lisäksi tulee turvata valtion järjestämien palvelujen saatavuus maan kaikissa osissa liikenneinfrastruktuurin, liikennepalvelujen, tietoliiken-neyhteyksien, koulutuksen, yritys- ja työvoimapalvelujen sekä turvallisuuden osalta. Valtion palve-luverkko on säilytettävä riittävän kattavana koko maassa. Kuntien kannoille on annettava vahva painoarvo kuntarakenneuudistusta sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä koskevassa päätöksenteossa.

Yleisen taloustilanteen näkymä sekä valtiontalouden liikkumavara vuodelle 2015 ovat edelleen haastavia. Maan hallituksen toivotaan varmistavan, etteivät eri hallinnonalojen säästötoimenpi-teistä ja uudistuksista aiheutuvat vaikutukset kohdistu kestämättömällä tavalla samoille alueille. Säästötoimenpiteiden rinnalla on perusteltua panostaa suhdanteita tasaaviin toimenpiteisiin työl-lisyyden edistämiseksi. Hyviä toimenpiteitä ovat elinkeinoelämän kasvua tukevien infrastruktuu-rihankkeiden toteuttaminen sekä koulutuksen ja sosiaali- ja terveydenhuollon investointi- ja kor-jaushankkeiden vauhdittaminen.

Toimintaympäristön kannalta huomionarvoista on myös se, että ruplan kurssin heikentyminen nä-kyy sekä koko maan tasolla ulkomaankaupassa että alueilla mm. matkailun ja kaupan kehitykses-sä. Suomen vienti Venäjälle kääntyi vuonna 2013 laskuun ja myös tuonti on pienentynyt. Pohjois-Karjalassa Niiralan rajanylityspaikalla rajanylitysten määrän vuosia kestänyt yhtäjaksoinen kasvu taittui venäläisten rajanylittäjien osalta helmikuussa 2014. Tax free -kaupan volyymi oli vuoden 2014 alussa yli kolmanneksen edellisvuoden vastaavaa tilannetta pienempi.

Hallitusohjelmassa mainittu työryhmä Itä- ja Pohjois-Suomen kehittämiseksi jätti loppuraportin työ- ja elinkeinoministeriölle tammikuussa 2013. Linjauksissa nostetaan vahvasti esille mm. matkai-lun kehittäminen, luonnonvarojen hyödyntäminen ja niihin liittyvä osaaminen, puuraaka-aineiden uudet käyttömahdollisuudet, bioenergia sekä Venäjän tuoman potentiaalin hyödyntäminen. Hal-lituksen tulee yhdessä alueiden kanssa edistää tavoitteiden toteuttamista. Toimeenpanon yhtey-dessä on selvitettävä mahdollisuudet alueellisille kannustimille ja kokeiluille koskien elinkeinopo-litiikkaa ja osaavan työvoiman saatavuutta.


Pohjois-Karjalan strategiset kärkihankkeetOsaamisrakenteet sekä kaupunki- ja elinkeinopolitiikka

Ç Pohjois-Karjalan metsäosaamisen sekä luonnonvara- ja biotaloustutkimuksen kehittä-minen kansainvälisenä huippuyksikkönä

− 1.1.2015 aloittavan Luonnonvarakeskuksen toimintojen sijoittaminen Joensuuhun vahvana ja monipuolisena

− Euroopan metsäinstituutin (EFI) perusrahoituksen pysyvä tasonosto valtion budje-tissa sekä Venäjän EFI -jäsenyys

Ç Joensuun kaupunkiseudun kasvusopimuksen toteuttaminen − biotalouden innovaatiokeskittymän kehittäminen ja eri osaamisalojen yhdistämises-

tä syntyvien innovaatioiden edistäminen − konepajateollisuuden kasvua tukevan Penttilän yrityspuiston toteuttaminen sekä

Penttilänrannan asuinalueen liikenne- ja rakentamisratkaisujen kehittäminen kestä-vän kehityksen mukaisesti

− Joensuun keskustan Pielisjoen itäpuolelle laajenemiseen tähtäävien investointien edistäminen (Nikolaintori -hanke) ja Joensuun ratapiha-alueen omistajajärjestelyjen muuttaminen

− Kontiorannan varuskunta-alueen uudiskäytön sekä Kontiolahden ampumahiihto-keskuksen toimintojen kehittäminen

− Venäjän kasvavien markkinoiden hyödyntäminen ja rajaliikenteen sujuvoittaminen

Ç Kuntien teollisuusalueiden infrastruktuurin kehittäminen yritysinvestointeja tukevalla ta-valla

− Lieksan Kevätniemen teollisuusalueen kokonaisvaltainen kehittäminen (maa-alue-hankinnat, kaavoitus, tiestön ja kunnallistekniikan rakentaminen, teollisuussivurai-de) – edistetään biojalostamon ja metsäteollisuutta palvelevan bioterminaalin si-joittumista alueelle sekä toteutetaan kantatie 73 kiertoliittymä ja kevyen liikenteen väylät alituksineen Kevätniemen teollisuusalueella

− Nurmeksen puuterminaalin toteuttaminen Känkkäälän teollisuusalueelle osana Grow Green Nurmes -hanketta - edistetään biojalostamon sijoittumista alueelle

− Kiteen Puhoksen teollisuusalueen kokonaisvaltainen kehittäminen – edistetään keskitetyn energiavoimalaitoksen toteuttamista teollisuusalueen yritysten tarpeisiin

− ”Niirala Business Center” – Niiralassa kansainvälisen rajanylityspaikan välittömästä läheisyydestä on vapautunut vuoden 2014 alussa merkittävä määrä sisäterminaa-litiloja. Uuden liiketoiminnan saaminen kyseisiin tiloihin vaatii panostuksia ja koko-naisvaltaista kehittämisotetta logistisen ja teollisen toiminnan edistämiseksi

− Joensuun, Liperin ja Outokummun teollisuusalueiden kehittäminen

Liikennejärjestelmän kehittäminen

Ç Valtatien 23 parantaminen välillä Varkaus–Viinijärvi Ç Niiralan kansainvälisen rajanylityspaikan kehittäminen ja valtatien 9 Onkamo–Niirala

yhteysvälin parantaminen Ç Vt 6 Raatekankaantien eritasoliittymä Joensuussa Ç Joensuun ratapihan ja matkakeskusalueen kehittäminen Ç Karjalan radan parantaminen Joensuu-Imatra rataosuudella ml. tasoristeysten poisto

Kitee-Imatra välillä Ç Joensuun lentoaseman ja lentoliikenteen palvelutason parantaminen


Hallinnon kehittäminen ja aluepolitiikka

Ç Kuntien valtionosuusuudistuksen toteuttaminen Pohjois-Karjalan kuntataloutta ja elin-voimaa tukevalla tavalla

− valtionosuuksilla on suuri merkitys palvelujen järjestämisessä kohtuullisella vero-tuksen tasolla – valtionosuusjärjestelmän uudistuksen laskentaperusteissa sairas-tavuuden merkitys tulee korostua Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimustu-losten mukaisesti

− ikärakenteen osalta tulee huomioida, että kalleimman hoidon kustannukset ajoit-tuvat viimeisille vuosille ja että Itä-Suomessa väestön elinikä on koko maata alhai-sempi eivätkä asetetut ikärakenneluvut anna tasapuolista kuvaa kustannusjaosta – yli 65 -vuotiaiden kustannuksille tulee saada riittävä painoarvo valtionosuuslas-kennoissa

− väestörakenteeseen liittyen taloudellinen huoltosuhde tulee ottaa yhdeksi valtion-osuuskriteeriksi

− olosuhdetekijöiden painoarvoa tulee nostaa niin, että pitkät etäisyydet, kuntien laa-ja-alaisuus ja harva asutus sekä vesistöjen pirstoma rakenne huomioidaan – eri-tyistekijöistä työttömyyden painoarvo on nykyisin liian alhainen

− kuntien korjausvelka kiinteistökannasta kasvaa jatkuvasti ja sen korjaamiseen tarvi-taan lisärahoitusta valtiolta - tämä tapahtuisi parhaiten työllisyys- ja suhdannepoliit-tisin perustein

− valtion osuus lakisääteisten palvelujen kustannusvastuusta on supistunut – valti-onosuuksien on vastattava niitä velvoitteita, joita palvelujen järjestämisestä kuntien kustannuksiin aiheutuu

Ç Mikäli aluehallintoon tehdään isompi rakenteellinen uudistus seuraavalla vaalikaudel-la, tulee se toteuttaa Pohjois-Karjalan maakunnallista elinvoimaa, kilpailukykyä ja identi-teettiä vahvistavalla tavalla

− alueiden kehittämisen ja työllisyyden edistämisen kannalta ratkaiseva valmistelu, päätöksenteko ja neuvonta sekä paikallistuntemusta ja alueella liikkumista edellyt-tävät tehtävät on perusteltua pitää mahdollisimman lähellä asiakkaita ja maakuntaa

− seuraavaa hallitusohjelmaa laadittaessa on kiinnitettävä huomiota koko aluehallin-non tulevaisuuteen ja tarkasteluun on otettava valtion aluehallintovirastojen sekä ELY-keskusten ohella myös lukuisat kuntayhtymät ja maakunnan liitot sekä erilais-ten aluejakojen yhtenäistäminen - toimintoja on mahdollista järjestää uudelleen si-ten, että monikerroksista hallintoa kevennetään, organisaatioiden määrää vähen-netään sekä samalla kunnallista ja demokraattista ohjausvaltaa maakuntatasolla vahvistetaan

− parlamentaarisen valmistelun pohjalta on lähdettävä kehittämään koko maata kos-kevaa uutta aluehallintoa, jotta vähenevillä resursseilla on mahdollista toteuttaa kansalaisten yhdenvertaisuuden takaava ja alueellista kasvua sekä hyvinvointia vahvistava hallintomalli

− uudistuksen tulee perustua maakuntien tahtoon ja luontaiseen yhteistyöhön


Hankkeet hallinnonaloittainUlkoasiainministeriö (talousarvion pääluokka 24)

Euroopan unionin ja Venäjän välisen liikkumisen helpottaminen

Venäjä on Suomen suurin kauppakumppani ja maiden välisen kaupan arvo on kasvanut voimakkaasti jo vuosikymmenen ajan. Vuoden 2013 vaikeassa kan-sainvälisessä taloustilanteessa tuonti Venäjältä säilyi ennallaan ja viennin lasku jäi pieneksi. Venäläisten matkailijoiden määrän kasvu on jatkunut vahvana. Nii-ralan rajanylityspaikalla ylitysten määrä oli vuonna 2013 yli 1,6 miljoonaa ja kas-vu edellisvuodesta 8 %. Kaupan ja matkailun kannalta venäläiset asiakkaat ovat erittäin merkittävä asiakasryhmä kaikille itärajan maakunnille. Kasvun mahdolli-suuksia on myös yhä useammilla toimialoilla, perinteisten teknologiateollisuuden ja matkailun lisäksi ICT-sektorilla, palvelualoilla ja mm. elintarvikkeiden viennissä.

Myös venäläisille myönnettyjen viisumeiden määrä on kasvanut nopeasti (n. 20 % vuodessa). Venäjän WTO-jäsenyyden myötä hankalasta viisumikäytännöstä luo-puminen on entistä ajankohtaisempi asia, sillä EU ja Venäjä ovat asettaneet ta-voitteeksi helpottaa tavaroiden, investointien ja palvelujen vapaamman liikkumisen lisäksi myös ihmisten liikkumista. Biometristen passien yleistyessä myös Venäjäl-lä viisumipakon poistamisen tekniset esteet ovat vähentyneet. Turvallisuus- ja ri-kosten torjuntaan liittyvät kysymykset ovat ratkaistavissa raja- ja muuta ennalta-ehkäisevää valvontaa tehostamalla.

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto teetti vuonna 2013 selvityksen viisumivapauden aluetaloudellisista vaikutuksista. Selvitys tarjoaa tarpeellista ja hyödyllistä lähtö-aineistoa viisumivapauteen varautumiselle ja myös pilottikokeilulle. Selvityksen mukaan viisumivapauden myötä venäläisten matkailijoiden määrä Pohjois-Kar-jalassa voisi vuonna 2025 nousta jopa 1,36 miljoonaan. Vuosittaista kasvua on odotettavissa toki ilman viisumivapauttakin, mutta tällöin vuonna 2015 jäätäisiin 847 000 venäläiseen matkailijaan.

Pohjois-Karjalan rajavartioston tekemä kysely kertoo myös viisumivapauteen liitty-västä potentiaalista, sillä nykyiset rajanylitysmäärät syntyvät varsin pienellä mää-rällä henkilöitä. Niiralan rajanylityspaikalla oli vuonna 2012 noin 1,5 milj. ylittäjää, joista 667 000 viisumivelvollista. Nuo ylitykset sai aikaan noin 20 000 henkilön joukko, ja tästäkin joukosta noin 3 400 henkilöä sai kasaan noin 470 000 ylitystä.

Suomen tulee edistää EU:ssa viisumipakon poistamista EU:n ja Venäjän välil-tä. Liikkumisen esteiden vähentämistä, esimerkiksi rajanylitysmuodollisuuksien helpottamista tulee ajaa myös kahdenvälisissä neuvotteluissa Venäjän kanssa. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja kauppakamari esittivät syksyllä 2013 viisumi-vapauden asteittaista käyttöönottoa siten, ettei niiltä henkilöiltä, joilla on biomet-rinen passi, edellytettäisi viisumia.

Vaihtoehtoisesti ennen varsinaisen viisumivapauden toteutumista voitaisiin Itä- ja Pohjois-Suomen alueella kokeilla pilottihankkeena rajoitettua 72 tunnin viisumi-vapautta. Helsingin ja Pietarin välisessä risteilyliikenteessä toteutettu 72 tunnin viisumivapaus osoittaa kuinka paljon viisumivapaus voi lisätä matkailua ja hel-pottaa kanssakäymistä. Itä-Suomen talouselämään viisumivapaudella olisi huo-mattava positiivinen vaikutus.

Perustelu:


Oikeusministeriö (talousarvion pääluokka 25)

Muiden tuomioistuinten toimintamenot 25.10.03

Joensuun oikeus- ja poliisitalon toimitilahanke Kustannusarvio 45–55 milj. euroa

Joensuun poliisilaitoksen pääpoliisiasema ja osa käräjäoikeuden istuntosaleista toimii väliaikaisissa tiloissa viiden kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Osa poliisin toiminnoista on hajasijoitettu muihin pisteisiin eri puolille kaupunkia. Jär-jestely hankaloittaa poliisin ja käräjäoikeuden toimintaa.

Uuden oikeus- ja poliisitalon rakentaminen on laajennustarpeiden ja tontin ahtau-den takia ollut jo pitkään vireillä. Toimitilahanketta tehdään yhteistyössä sisäasi-ain- ja oikeushallinnon kanssa. Joensuun oikeus- ja poliisitalon tiloissa ovat toimi-neet Pohjois-Karjalan poliisilaitoksen Joensuun pääpoliisiasema, liikkuva poliisi, keskusrikospoliisi ja Joensuun käräjäoikeus. Mm. suojelupoliisi on joutunut jo ai-emmin siirtymään tilanpuutteen takia muihin tiloihin. Oikeushallinnosta hanke-suunnittelussa ovat mukana Pohjois-Karjalan käräjäoikeus ja Itä-Suomen syyttä-jänviraston Joensuun palvelutoimisto, joiden yhteinen henkilöstömäärä on noin 65–70 henkilöä ja tarvittava toimitilamäärä noin 3 000 m2.

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi 5.12.2012 Joensuun oikeus- ja po-liisitalon toimitilahanketta. Joensuun kaupunki on osaltaan valmistellut maankäyt-töä ja oikeus- ja poliisitalon mahdollistava asemakaavan muutos on lainvoimai-nen. Kaupunki toteuttaa tarvittavan kunnallisteknisen rakentamisen vuoden 2014 alussa. Kaupunki ja Senaatti ovat sopineet tonttikaupan helmikuulle ja rakenta-miskelpoinen tontti voidaan luovuttaa Senaatti-kiinteistöille keväällä 2014. Senaat-ti ei ole toistaiseksi saanut edelleenkään poliisihallinnolta eikä oikeusministeriön hallinnonalan toimijoilta lopullisia sitoutumisia hankkeeseen.

Rakentamisvaiheen osalta projekti on valmis käynnistettäväksi. Etenemisaika-taulun lähtökohtana on se, että vuokranmaksu alkaisi toukokuussa 2017. Koska hanke on suuri ja sisältää paljon erikoistiloja ja lisäksi turvallisuuden varmistami-nen on huomioitava rakentamisen kaikissa vaiheissa, rakentaminen kestänee 2 vuotta. Rakentamisen aloittaminen ajoittuu näin välille syksy 2014–kevät 2015.Hankesuunnitelman arvioinnin mukaan hankkeen kokonaiskustannusarvio vaih-telee toteutustavasta riippuen välillä 45–55 milj. euroa, josta SM:n osuus on 82 % ja OM:n osuus 18 %.

Rikosseuraamuslaitoksen toimintamenot 25.40.01

Pyhäselän ja Juuan vankiloiden toiminnan kehittäminen

Rikosseuraamusalalta edellytetään merkittäviä määrärahasäästöjä. Rikosseu-raamuslaitos laati syksyllä 2013 toimitilavision, jossa esitettiin Pyhäselän vanki-lan lakkauttamista vuonna 2020 ja Juuan avovankilan toiminnan lakkauttamista vuoteen 2025 mennessä. Vankiloiden sulkemisia perusteltiin kustannussäästöil-lä ja toiminnallisen tehokkuuden vaatimuksilla.

Kokonaisvaikutukset huomioiden Pohjois-Karjalan vankiloiden sulkemiset eivät tulisi palvelemaan kumpaakaan esitettyä tavoitetta. Molemmat vankilat ovat tun-nuslukujen perusteella toiminnallisesti keskimääräistä tehokkaampia. Seurausvai-kutukset vankiloiden lakkauttamisista ja vankien siirtämisestä kauempana sijait-

Perustelu:

Perustelu:


seviin vankiloihin tulisivat aiheuttamaan merkittävää toiminnallisen tehokkuuden laskua Rikosseuraamuslaitoksen sidosryhmien (poliisi, syyttäjät, tuomioistuin, oi-keusavustajat) toiminnoissa ja myös näiden organisaatioiden toiminnallisten kus-tannusten lisääntymistä.

Koska vankimäärien ei arvioida valtakunnan tasolla oleellisesti muuttuvan, van-kiloiden sulkeminen merkitsisi investointeja muissa, jo ennestään täyskäytössä olevissa vankiloissa tai kokonaan uusien vankiloiden rakentamista. Oikeusminis-teriö onkin syksyllä 2013 todennut, ettei Pohjois-Karjalan vankiloiden lakkautta-minen ole perusteltua eikä ajankohtaista.

Pohjois-Karjalan kahden vankeinhoitolaitoksen (Joensuu, Juuka) on lukeuduttava kehitettävien yksiköiden joukkoon. Molemmat vankilat ovat toiminnallisesti tehok-kaita, kiinteistöteknisesti hyvässä kunnossa, ne turvaavat rikosseuraamusalan pal-velujen saavutettavuutta ja niillä on alueen kannalta merkittävä työllisyysvaikutus.

Muiden tuomioistuinten toimintamenot 25.10.03

Tuomioistuinviraston sijoittaminen Joensuuhun

Oikeusministeriön asettama neuvottelukunta on esittänyt pitkän aikavälin kehittä-mistoimena tuomioistuinhallinnosta huolehtivan tuomioistuinviraston perustamis-ta. Perustettava tuomioistuinvirasto vahvistaa tuomioistuinten riippumattomuutta. Vähentämällä rutiininomaisia ja pienempiä oikeusturvariskejä sisältävien asioiden käsittelyä tuomioistuimissa, nopeutetaan erityisesti oikeusturvan kannalta vaati-vien asioiden käsittelyä.

Tuomioistuinvirasto on tarkoituksenmukaista sijoittaa alueelle, jossa on tarjolla oi-keustieteellistä koulutusta. Itä-Suomen yliopistossa, Joensuun kampuksella an-netaan juridiikan erikoisaloille pätevöittävää yhteiskuntatieteellisen alan lakiasi-antuntijakoulutusta, joka johtaa HTK- ja HTM-tutkintoihin. Oikeusnotaarin (ON) ja oikeustieteen maisterin (OTM) -tutkintoihin johtava oikeustieteellisen alan koulu-tus käynnistyi elokuussa 2013. Oikeustieteissä on Itä-Suomen yliopistossa noin 1 000 perustutkinto- ja yli 70 jatko-opiskelijaa. Joensuu olisi tältä pohjalta hyvä si-joituspaikka tuomioistuinvirastolle.

Perustelu:


Sisäasiainministeriö (talousarvion pääluokka 26) Poliisitoimen toimintamenot 26.10.01

Joensuun oikeus- ja poliisitalon toimitilahanke Kustannusarvio 45–55 milj. euroa

Joensuun poliisilaitoksen pääpoliisiasema ja osa käräjäoikeuden istuntosaleista toimii väliaikaisissa tiloissa viiden kilometrin päässä kaupungin keskustasta. Osa poliisin toiminnoista on hajasijoitettu muihin pisteisiin eri puolille kaupunkia. Jär-jestely hankaloittaa poliisin ja käräjäoikeuden toimintaa.

Uuden oikeus- ja poliisitalon rakentaminen on laajennustarpeiden ja tontin ahtau-den takia ollut jo pitkään vireillä. Toimitilahanketta tehdään yhteistyössä sisäasi-ain- ja oikeushallinnon kanssa. Joensuun oikeus- ja poliisitalon tiloissa ovat toimi-neet Pohjois-Karjalan poliisilaitoksen Joensuun pääpoliisiasema, liikkuva poliisi, keskusrikospoliisi ja Joensuun käräjäoikeus. Mm. suojelupoliisi on joutunut jo ai-emmin siirtymään tilanpuutteen takia muihin tiloihin. Oikeushallinnosta hanke-suunnittelussa ovat mukana Pohjois-Karjalan käräjäoikeus ja Itä-Suomen syyttä-jänviraston Joensuun palvelutoimisto, joiden yhteinen henkilöstömäärä on noin 65–70 henkilöä ja tarvittava toimitilamäärä noin 3 000 m2.

Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunta puolsi 5.12.2012 Joensuun oikeus- ja po-liisitalon toimitilahanketta. Joensuun kaupunki on osaltaan valmistellut maankäyt-töä ja oikeus- ja poliisitalon mahdollistava asemakaavan muutos on lainvoimai-nen. Kaupunki toteuttaa tarvittavan kunnallisteknisen rakentamisen vuoden 2014 alussa. Kaupunki ja Senaatti ovat sopineet tonttikaupan helmikuulle ja rakenta-miskelpoinen tontti voidaan luovuttaa Senaatti-kiinteistöille keväällä 2014. Senaat-ti ei ole toistaiseksi saanut edelleenkään poliisihallinnolta eikä oikeusministeriön hallinnonalan toimijoilta lopullisia sitoutumisia hankkeeseen.

Rakentamisvaiheen osalta projekti on valmis käynnistettäväksi. Etenemisaika-taulun lähtökohtana on se, että vuokranmaksu alkaisi toukokuussa 2017. Koska hanke on suuri ja sisältää paljon erikoistiloja ja lisäksi turvallisuuden varmistami-nen on huomioitava rakentamisen kaikissa vaiheissa, rakentaminen kestänee 2 vuotta. Rakentamisen aloittaminen ajoittuu näin välille syksy 2014–kevät 2015.Hankesuunnitelman arvioinnin mukaan hankkeen kokonaiskustannusarvio vaih-telee toteutustavasta riippuen välillä 45–55 milj. euroa, josta SM:n osuus on 82 % ja OM:n osuus 18 %.

Rajavartiolaitoksen toimintamenot 26.20.01

Niiralan kansainvälisen rajanylityspaikan kehittäminen Kustannusarvio täsmentyy suunnittelutyössä

Niiralan rajanylityspaikan liikenne on kasvanut viimeiset neljä vuotta 8-25 % vuo-sivauhdilla. Vuonna 2013 rajanylittäjien määrä oli yli 1,6 miljoonaa. Mikäli rajany-litysliikenteen kasvu jatkuu samalla tasolla, rajanylittäjien kokonaismäärä lienee vuonna 2017 yli 2,5 miljoonaa. Lisäksi viisumivapaus lisännee toteutuessaan mer-kittävästi rajanylitysliikennettä. Nykyistä rajanylityspaikkaa aikanaan suunniteltaes-sa rajanylityspaikalla ajateltiin tehtävän noin 150 000 tarkastusta vuodessa. Nyky-rakenteilla ja resursseilla Niiralan rajanylityspaikan välityskyky uhkaa muodostua esteeksi sujuville ylityksille ja liikennemäärien kasvulle. Niiralan kehittämiseksi on käynnistetty kehittämishanke, jossa ovat mukana Rajavartiolaitos, Senaatti-kiin-teistöt, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskukset sekä Tulli.

Perustelu:

Perustelu:


Kehittäminen etenee kahdessa vaiheessa. Vuonna 2012 varmistui ENPI-rahoitus Suomen puolen kaistajärjestelyihin Niiralassa. Kyseinen hanke on suunnitteluvai-heessa ja järjestelyjen on suunniteltu toteutuvan vuoden 2014 kuluessa. Tämä hanke parantaa toteuduttuaan liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta Nii-ralassa. Hankkeen yhteydessä on suunniteltu kasvatettavaksi tarkastuspisteiden lukumäärää ja otetavaksi käyttöön Rajavartiolaitoksen uuden rajatarkastusmallin mukaiset kaistatarkastukset. Näiden toimenpiteiden tavoitteena on osaltaan pa-rantaa liikenteen sujuvuutta. Kyseisillä toimenpiteillä arvioidaan kyettävän suju-viin rajatarkastuksiin infrastruktuurin puolesta 2,5–3,0 miljoonaan rajanylittäjään saakka. Tällä järjestelyllä saadaan turvattua toiminnan edellytykset ennen vaiheen 2 mukaisia kehittämistoimia.

Niiralan jatkokehittämisen (vaihe 2) osalta on laadittu tarveselvitys vuonna 2013. Kyseissä tarveselvityksessä tavoitevaihtoehtona on esitetty eriyttää maasta lähte-vän liikenteen rajatarkastukset nykyisen rajatarkastusaseman eteläpuoliselle alu-eelle. Jatkokehittäminen perustuu Rajavartiolaitoksen uuteen kaistatarkastusmal-liin. Jatkokehittämisen osalta ei ole toimeenpantu varsinaista hankesuunnittelua, koska hankkeeseen ei ole osoitettu tällä hetkellä rahoitusta.

Pohjois-Karjalan rajavartioston näkemyksen mukaan Niiralan rajanylityspaikan jatkokehittäminen on tarpeellista etenkin tulevaa viisumivapautta silmälläpitäen. Kyseiselle hankkeelle tulisikin varata näillä perusteilla rahoitus. Hankkeen alusta-vana aikatauluna esitetään, että esisuunnittelu käynnistetään vuoden 2015 kulu-essa, varsinainen hankesuunnittelu vuonna 2016 ja hankkeen toimeenpano vuon-na 2017. Kustannusarvioon vaikuttaa oleellisesti jatkokehittämisen toteutustapa. Tämä täsmentyy hankkeen esisuunnitteluvaiheessa.

Hanke edellyttää Rajavartiolaitoksen ja Tullin lisäksi Pohjois-Karjalan maakunta-liiton, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon ELY-keskusten, Senaatti-kiinteistöjen ja Liikenneviraston tiivistä yhteistyötä. Hankkeen tavoitteena tulee olla suunnitelma Niiralan rajanylityspaikan kokonaiskehittämiseksi. Hankkeen tulee mahdollistaa toteutuessaan yli 3 miljoonan rajanylittäjän rajaliikenne Niiralassa.

Valtakunnallisesti rajanylityspaikkojen kehittämishankkeen (20 miljoonaa rajany-littäjää) loppuunsaattamisen on arvioitu edellyttävän pysyvää 5,0 milj. euron lisä-rahoitusta Rajavartiolaitokselle. Rajanylittämispaikkojen jatkokehittämishankkeen (30 miljoonaa rajanylittäjää) on arvioitu edellyttävän noin 2,75 milj. euroa kertaluon-teisiin investointeihin sekä noin 23 miljoonaa euroa pysyvää lisärahoitusta. Valtion on varauduttava talousarvioissaan rajanylityspaikkojen kehittämisen rahoitukseen.

Tilapäisten rajanylityspaikkojen kehittämisedellytysten turvaaminen

Pohjois-Karjalan rajavartioston valvomalla alueella on Joensuun lentoaseman ja Niiralan kansainvälisen rajanylityspaikan lisäksi yksi toiminnassa oleva tilapäinen rajanylityspaikka Lieksan Inarissa. Muita tilapäisiä rajanylityspaikkoja ovat Ilomant-sin Leminaho ja Haapovaara, joilla ei ole ollut säännöllistä liikenettä vuosiin. Tila-päiset rajanylityspaikat eivät ole yleiselle liikenteelle avoimia, vaan raja-alueiden yhteistyön ja muun taloudellisen toiminnan toteuttamista varten. Tilapäiset rajany-lityspaikat ovat ensisijaisesti yritysten puutavaraliikenteen käytössä.

Inarin tilapäinen rajanyrityspaikka on ollut metsäteollisuuden näkökulmasta merkit-tävä. Vaikka rajanylityspaikan kautta saapunut puuvirta (korkeimmillaan noin 250 000 m3) on laskenut, viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana tapahtunut kehitys ja suomalais-venäläisen yhteistyön vahvistuminen mahdollistaa puumäärän kas-vun suhteellisen nopeasti. Inarin ylityspaikan säilyttämisellä ja vahvistamisella on

Perustelu:


metsäteollisuuden vahva tuki.

Pohjois-Karjalan maakunnan ensisijainen tavoite on Niiralan kehittäminen. Tila-päisten rajanylityspaikkojen osalta pidetään tärkeänä olemassa olevan verkos-ton rakenteiden ja kehittämismahdollisuuksien säilyttämistä mahdollisia tulevia tarpeita varten. Rajavartioston toimintojen kehittäminen Onttolassa

Pohjois-Karjalan rajavartiosto on varautunut Pohjois-Karjalan Prikaatin lakkautta-misen aiheuttamiin keskeisiin muutoksiin. Keskeisin yhteistyökumppani Rajajääkä-rikomppanian koulutuksen tukeutumisessa on jatkossa Kainuun Prikaati. Pohjois-Karjalan rajavartioston on kehittänyt Rajajääkärikomppanian koulutusympäristöä edelleen vuoden 2013 aikana Onttolassa ja Hiienvaaran alueella.

Onttolan ampumaratojen käyttö on ympäristöluvan ehtojen mukaisesti rajattu Poh-jois-Karjalan rajavartioston omaan käyttöön. Tämä turvaa sen, että asevelvollis-ten ja rajavartiomiesten ampumakoulutus voidaan toteuttaa tulevaisuudessakin. Onttolan Rajajääkärikomppanian toimintaedellytyksiä on kehitettävä jatkossakin systemaattisesti.

Pelastustoimen toimintamenot 26.30.01

Pelastustoimen rakenneuudistuksen ja säästöjen toteuttaminen

Valtioneuvosto on 29.11.2013 päättänyt toteuttaa pelastustoimen hallintoon koh-distuvan rakenneuudistuksen osana rakennepoliittista ohjelmaa. Tavoitteena on uudistaa pelastustoimen aluejakoa vähentämällä alueita nykyisestä 22:sta 11:sta lähtökohtaisesti vuoden 2014 alusta voimaan tulevan poliisilaitosaluejaon mukai-sesti. Tämä tarkoittaa, että muodostetaan yksi Itä-Suomen poliisilaitos yhdistä-mällä entiset Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon pelastuslaitokset. Koko maan tasolla uudistuksella tavoitellaan 7,5 miljoonan euron säästöjä.

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto, Pohjois-Karjalan pelastuslaitos, Pohjois-Karja-lan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä sekä Pohjois-Karjalan kun-nat esittävät ensisijaisesti, että pelastustoimelle nyt asetettu valtakunnallinen 7,5 milj. euron säästötavoite (1,40 €/asukas) toteutetaan nykyisellä pelastustoimen aluejaolla.

Pelastustoimen uudelleen organisointi kytkeytyy muihin rakenneuudistuksiin ja toiminnot voidaan suunnitella mahdollisimman tarkoituksenmukaisten aluerajojen mukaan vasta sitten, kun mahdolliset kuntarakennetta sekä sosiaali- ja terveys-palvelujen järjestämistä koskevat ratkaisut ovat tiedossa.

Mikäli pelastustoimen aluejakomuutos päätetään kuitenkin toteuttaa esitetyssä aikataulussa, tulee aluejakomuutos toteuttaa ehdotetun aluejaon mukaisena, jol-loin Itä-Suomeen (Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo) muodostetaan yksi pelastustoimen alue. Itä-Suomen pelastuslaitoksen johtamistoiminnot ja johto tu-lee sijoittaa Joensuuhun toiminnallisin ja taloudellisin perustein. Edellytämme, että laajempi kolme maakuntaa kattava pelastustoimi on järjestettävä vähintään sa-malla palvelun saatavuudella ja laadulla sekä kustannustasolla asukasta kohden, kuin nykytilassa itsenäisen Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen tuottamana.

Perustelu:

Perustelu:


Pelastus- ja turvallisuusviranomaisten määrärahojen ja toiminnan turvaaminen

Pelastus- ja turvallisuusviranomaisten määrärahoja on leikattu viime vuosina ra-julla kädellä. Säästöjä on haettu hallinnollisista uudistuksista, joiden kohteena ovat olleet käytännössä kaikki viranomaiset (tulli, rajavartiolaitos, puolustusvoi-mat, alueelliset hätäkeskukset, poliisi ja viimeisimpänä pelastuslaitokset). Hallin-nolliset uudistukset eivät kuitenkaan ole onnistuneet tuomaan kaikkia vaadittavia säästöjä ja viranomaiset joutuvat toimimaan riittämättömin resurssein ja jatkuvan leikkauspaineen alla. Viranomaisiin kohdistuneiden säästöjen kokonaisvaikutuksia operatiiviseen valmiuteen ja kykyyn ei ole arvioitu. Harvaanasutuilla alueilla tilan-netta on pyritty helpottamaan viranomaisyhteistyöllä ja mm. HARVA-hankkeella. Raja-alueella HARVA-toiminnalla on ollut vaikuttavuutta, mutta edelleen kiristy-vien toimintamäärärahojen johdosta, myös viranomaisten toisiaan tukeva yhteis-toiminta vaikeutuu.

Tilannetta kuvaa hyvin se, että Suomessa on Euroopan maista väkilukuun suh-teutettuna jo nyt vähiten poliiseja, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, että poliisien määrää vähennettäisiin määrärahapulassa jopa edelleen 400 poliisilla. Tämän suuruusluokan vähennykset näkyvät pakostakin kansalaisten turvallisuudessa ja turvallisuuden tunteessa. Pelastus- ja turvallisuusviranomaisten toiminnan riittä-vät määrärahat on turvattava valtion talousarviossa.

Perustelu:


Puolustusministeriö (talousarvion pääluokka 27)

Puolustusvoimien palvelukeskuksen kehittäminen Joensuussa

Puolustusvoimauudistuksen yhteydessä Puolustusvoimien palvelukeskuksen pää-osa päätettiin sijoittaa Joensuuhun. Palvelukeskuksen henkilömäärä tulee olemaan kokonaisuudessaan noin 220 henkilöä, josta Joensuun toimintojen vahvuudeksi puolustusministeriö on vahvistanut 120 henkilöä. Palvelukeskus tulee tuottamaan kaikille puolustusvoimien hallintoyksiköille henkilöstöpalveluja, talous- ja matka-palveluja, tietohallintopalveluja sekä kuva- ja tuotantopalveluja.

Joensuuhun tulevat sijoittumaan palvelukeskuksen johto ja kanslia, suurin osa henkilöstöpalveluista, talous- ja matkapalveluyksikkö kokonaisuudessaan sekä osa tiedonhallintapalveluista. Toiminta Joensuussa on käynnistynyt vuoden 2014 alussa ja organisaatio vahvistuu 120 asiantuntijaan vuoden loppuun mennessä. Toiminta on käynnistynyt hyvin ja Joensuun toimintoja on kehitettävä edelleen avautuvat mahdollisuudet hyödyntäen.

Perustelu:


Valtiovarainministeriö (talousarvion pääluokka 28)

Kuntien kestävän rahoituspohjan ja peruspalvelujen turvaaminen valtionosuusjärjestelmällä (Valtionosuus kunnille peruspalvelujen järjestämiseen 28.90.01)

Pohjois-Karjalan kuntien talous on erityisesti käyttötalouden osalta selvästi koko maata heikommalla tasolla. Lisäksi taseissa ns. kertynyttä alijäämää on useilla kunnilla ja tilanne on näiden talouden puskureiden osalta heikompi. Huonompaa kuntataloustilanne osoittaa selvästi se, että vuodelle 2014 peräti kahdeksan kun-taa kolmestatoista korotti tuloveroprosenttia. Kaksi kireimmän verotuksen kuntaa koko maasta on Pohjois-Karjalasta ja ero alhaisimman ja kireimmän kunnallisve-roprosentin välillä on koko maan tasolla jo kuusi prosenttiyksikköä. Pohjois-Karja-lan kuntien painotettu tuloveroprosentti 20,74 on nyt yhden % -yksikön koko maan tasoa korkeampi ja maakuntatasolla verotus on kolmanneksi kireintä.

Kuntataloudessa heikon veropohjan kuntien näkökulmasta valtionosuuksilla on erityisen suuri merkitys palvelujen järjestämisessä kohtuullisella verotuksen ta-solla. Tilanne olisi entistäkin haasteellisempi, mikäli valtionosuuksien tasoa leika-taan viime vuosien tapaan epäoikeudenmukaisesti tasasuuruisella asukaskoh-taisella osuudella.

Valtionosuusjärjestelmän uudistuksen laskentaperusteissa sairastavuuden mer-kitys tulee korostua Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimustulosten mukai-sesti. Ikärakenteen osalta tulee edelleen huomioida se, että kalleimman hoidon kustannukset ajoittuvat viimeisille vuosille ja että Itä-Suomessa laajemminkin vä-estön elinikä on koko maata alhaisempi eivätkä asetetut ikärakenneluvut anna ta-sapuolista kuvaa kustannusjaosta iän mukaan. Yli 65 -vuotiaiden kustannuksille tulee edelleen saada riittävä painoarvo valtionosuuslaskennoissa. Väestörakentee-seen liittyen taloudellinen huoltosuhde tulee ottaa yhdeksi valtionosuuskriteeriksi.Myös olosuhdetekijöiden painoarvoa tulee nostaa niin, että pitkät etäisyydet, kunti-en laaja-alaisuus ja harva asutus sekä vesistöjen pirstoma rakenne huomioidaan. Erityistekijöistä varsinkin työttömyyden painoarvo on liian alhainen. Työttömyys aiheuttaa seurannaisvaikutuksineen korkeita menoja kunnille ja lisäksi viime vuo-sina kuntien rahoitusvastuuta erityisesti pitkäaikaistyöttömyydestä on työmarkki-natukijärjestelmän kautta lisätty merkittävästi.

Kun suunnitelmien mukaan perustamiskustannusten valtionosuuksia tullaan vuo-den 2015 alusta siirtämään peruspalvelujen valtionosuuksiin, tulee korjausinves-tointeihin kohdistuvaa tukea lisätä. Tämä tapahtuisi parhaiten työllisyys- ja suh-dannepoliittisin perustein. Kuntien ns. korjausvelka kiinteistökannasta kasvaa jatkuvasti ja sen korjaamiseen tarvittaisiin perustellusti lisärahoitusta valtiolta.

Valtion osuus lakisääteisten palvelujen kustannusvastuusta on lähes vuosittain su-pistunut ja uudet velvoitteet ovat merkinneet huomattavia kustannuspaineita kun-nille. Valtionosuuksien on jatkossa vastattava niitä velvoitteita, joita palvelujen jär-jestämisestä kuntien kustannuksiin aiheutuu.

Valtion alue- ja keskushallinnon uudistaminen

Valtion aluehallintoviranomaisten tehtävät koottiin vuoden 2010 alussa aluehallin-tovirastoihin (6 virastoa) ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin (15 keskus-ta). Hallitusohjelmaneuvotteluissa kesällä 2011 sovittiin, että ELY-keskusten toi-mintaa kehitetään niiden nykyisen rakenteen ja lukumäärän perustalta (ELY 15).

Perustelu:


Kaikille ELY-keskuksille yhteisiä palveluja, kuten neuvonta, on mahdollista tuottaa keskitetysti tietotekniikan mahdollisuudet huomioiden. Sen sijaan alueiden kehit-tämisen ja työllisyyden edistämisen kannalta ratkaiseva valmistelu, päätöksente-ko ja neuvonta sekä paikallistuntemusta ja alueella liikkumista edellyttävät tehtä-vät on perusteltua pitää mahdollisimman lähellä asiakkaita.

Pitkäjänteinen työ aluehallinnossa varsinaisen toiminnan kehittämiseksi vaikeu-tuu, mikäli taustalla on koko ajan uuden muutoksen paine. Jatkuvien rakenteellis-ten uudistusten sijaan on keskityttävä itse palvelujen kehittämiseen. Lisäksi ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen (AVI) rakenne- ja toimialuemuutosten asemesta ajankohtaisempaa olisi siirtyä aluehallintoa ohjaavan keskushallinnon uudistuk-seen.

ELY-keskukset ja rakennerahastokauden 2014–2020 toteutusVuoden 2013 joulukuussa hallitus vahvisti asetuksen, jossa päätettiin rakennera-hastojen hallinnoinnin hoitamisesta neljässä ELY-keskuksessa. Vaikka kaikki ELYt osallistuvat jatkossakin hankevalmisteluun ja maakunnittaisten yhteistyöryhmien (MYR) työhön eivätkä henkilöt siirry fyysisesti RR-ELYihin, muutos on merkittä-vä, sillä se koskee 1.7.2014 alkaen myös EAKR-rahoitteisia yrityshankkeita. Uu-della ohjelmakaudella 2014–2020 on varmistettava maakuntalähtöinen toiminta-pa ELY-keskusten hankevalmistelussa. Pohjois-Karjalan osalta RR-hallinnoinnin hoitaa Etelä-Savon ELY-keskus.

Pohjois-Karjalan ELY-keskus on sekä asiakas- ja sidosryhmä- että henkilöstötyy-tyväisyydellä mitattuna laadukas ja tehokas yksikkö. Vuonna 2013 ELY-keskus kehitti maakunnan elinkeinoelämää sekä ympäristö- ja luonnonvara-asioita yh-teensä 125 miljoonalla eurolla.

Pohjois-Karjalassa toimivien yritysten kehittämiseen sekä alueella tapahtuvaan jul-kiseen tutkimukseen ohjattiin ELY-keskuksen ja Tekesin kautta 35 miljoonaa euroa vuonna 2013. Rahoitettujen hankkeiden myötävaikutuksella odotetaan käynnis-tyvän yli 160 miljoonan euron hankkeet ja uusia työpaikkoja syntyy yli 600. ELY-keskuksen yhteistyö Pohjois-Karjalan yritysten kanssa onkin ollut asiantuntevaa ja yrityskenttää aktivoivaa. Asiakaslähtöisyyden ja vaikuttavan toiminnan kannalta on tärkeää, että jatkossa myös Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen virkamiehet voi-vat esitellä rahoituspäätöksiä ratkaisijalle Etelä-Savon ELY-keskuksessa.

Aluehallintouudistuksen seuraava vaiheValtion aluehallintouudistuksen seuraavaa vaihetta on valmisteltu ministeriöiden kansliapäällikkötyöryhmässä. Kevään 2014 aikana valmistelutyötä jatketaan si-ten, että seuraavaa hallitusohjelmaa laadittaessa olisi käytettävissä esitys alue-hallinnon uudistamiseksi.

Mikäli aluehallintoon tehdään isompi rakenteellinen uudistus seuraavalla vaali-kaudella, tulee se toteuttaa Pohjois-Karjalan maakunnallista elinvoimaa, kilpailu-kykyä ja identiteettiä vahvistavalla tavalla.

Ç seuraavaa hallitusohjelmaa laadittaessa on kiinnitettävä huomiota koko aluehallinnon tulevaisuuteen ja tarkasteluun on otettava valtion aluehallin-tovirastojen sekä ELY-keskusten ohella myös lukuisat kuntayhtymät ja maa-kunnan liitot sekä erilaisten aluejakojen yhtenäistäminen – toimintoja on mahdollista järjestää uudelleen siten, että monikerroksista hallintoa keven-netään, organisaatioiden määrää vähennetään sekä samalla kunnallista ja demokraattista ohjausvaltaa maakuntatasolla vahvistetaan

Ç parlamentaarisen valmistelun pohjalta on lähdettävä kehittämään koko maata koskevaa uutta aluehallintoa, jotta vähenevillä resursseilla on mah-dollista toteuttaa kansalaisten yhdenvertaisuuden takaava ja alueellista


kasvua sekä hyvinvointia vahvistava hallintomalli Ç uudistuksen tulee perustua maakuntien tahtoon ja luontaiseen yhteistyöhön

Valtiontuki kunnille yhteispalvelujen kehittämiseen täysimääräisenä

Valtion paikallishallinnon palvelupisteitä on viime vuosina lakkautettu ja palveluja on korvattu yhteispalveluilla. Pohjois-Karjalassa yhteispalvelupisteitä on 8 (20.2.2013 tilanne). Yhteispalvelun kehittäminen on etenemässä Asiakaspalvelu 2014 -hank-keen kautta. Hankkeessa pyritään saamaan täyden palvelujen asiakaspalvelupis-teitä, joita tullee entistä vähemmän. Suunniteltaessa uutta lähellä asiakasta ole-vaa asiakaspalvelua olisi huomioitava kuntauudistuksen yhteydessä myös kuntien palvelujen siirtyminen yhä kauemmas ja samanaikaisesti valtion palvelupaikkojen väheneminen (mm. TE-toimistojen palvelut, poliisin yksiköt).

Palvelupisteiden vastuuviranomaiseksi on suunniteltu kuntia, mutta toiminnan turvaamiseksi ja valtion palvelujen paikalliseen hoitamiseen on kuntien saata-va lisärahoitusta. Valtion tulee varata yhteispalvelupisteiden perustamiseen, yl-läpitoon ja eri viranomaisten toimintakuluihin erillinen määräraha. Yhteispalvelun toiminnan kustannusten jaossa tulisi perusteena käyttää todellisia kustannuksia ja valtion avustuksen kunnille tulee olla jatkuva. Nyt rahoitusta on myönnetty ko-keiluluonteisesti tai osa viranomaisista antaa toiminnan alkaessa joihinkin palve-lupisteisiin kehittämisrahaa.

Pelastusvalmiuden ylläpito Suomen ja Venäjän pelastusviranomaisten kesken Itä-Suomessa – Pelastusalan lähialueyhteistyön jatkaminen

Pelastustoimen lähialueyhteistyötä Venäjän kanssa on rahoitettu ulko-asiainmi-nisteriön lähialueyhteistyömäärärahasta vuoteen 2012 asti ja vuonna 2013 valtio-varainvaliokunnan mietinnön VaVM 39/2012 vp (13.12.2012) ja sen pohjalta teh-dyn määrärahalisäyksen mukaisella määrärahalla.

Lähialueyhteistyötä ovat tehneet aluehallintovirastot pelastuslaitosten kanssa. Vuoteen 2004 saakka lähialueyhteistyössä olivat mukana valta-kunnan rajaan rajoittuvat aluehallintovirastot ja pelastuslaitokset sekä vuodesta 2004 Pohjois-Karjalan, Oulu-Koillismaan, Kainuun, Lapin sekä Etelä-Karjalan ja Kymenlaak-son pelastuslaitokset.

Pelastusalan rajat ylittävän yhteistyön tarve tulee kasvamaan tulevaisuudessa, erityisesti viisumivapauden tullessa voimaan. Rajaliikenteen lisääntyessä haas-teet matkailun turvallisuudelle sekä pelastustoimen valmiudelle kasvavat. Pelas-tusalan hankkeet ovat olleet erittäin tuloksellisia ja niillä on saatu hyvä perusta myös raja-alueiden eri turvallisuusviranomaisten yhteistyölle.

Pelastusvalmiuden ylläpitämiseksi Itä-Suomen aluehallintovirasto esittää, että jat-kossakin valtion tuloja menoarvioon sisällytetään määrärahaa käytettäväksi rajat ylittävän pelastustoiminnan viranomaisyhteistyöhön. Määrärahat varattaisiin Suo-men tasavallan rajaan rajoittuvien alue-hallintovirastojen ja pelastuslaitosten yh-teistyön toimintaedellytysten säilyttämiseen sekä yhteisten harjoitusten toteutta-miseen Venäjän federaation rajaan rajoittuvien pelastusorganisaatioiden kanssa.

Perustelu:

Perustelu:


Lähialueyhteistyön pienten hankkeiden turvaaminen ministeriöiden budjeteissa

Lähialueyhteistyössä on oletettu molemminpuoliseen rahoituksen jo toimivan muun muassa EU-rahoituksen avulla. Pieniin asiantuntijavaihto -hankkeisiin tai kansa-laisjärjestöjen tai sosiaalialan hankkeisiin jäljelle jäävät rahoitusmuodot ovat joko liian raskaita tai rahoitus puuttuu kokonaan. Hankkeiden avustusten koko on ol-lut pieni, mutta toiminnaltaan hankkeet voivat olla laajoja eri toimijoiden yhteis-työverkostoja. Myös aluehallintovirasto on ollut osatoimijana näissä hankkeissa kooten muita yhteistyötahoja.

Opetus- ja kulttuuriministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön sekä sisä-ministe-riön osalta tulee varmistaa, että jo hyvin alkaneet yhteistyöverkostot ja hankkeet saadaan toteutettua. Ministeriöille tulisi mahdollistaa jatkossakin pienten koulu-tus-, sosiaali- ja terveysalan sekä järjestöjen lähialuehankkeiden rahoittaminen.

Valtion toimintojen alueellistaminen

Hallitus linjasi valtion toimintoja koskevan alueellistamispolitiikan jatkoa 26.6.2012. Hallitus jatkaa pääkaupunkiseudulla olevien ja uusien yksikköjen ja toimintojen alu-eellistamista silloin, kun se on kokonaistaloudellisesti perusteltua. Pohjois-Karja-lan maakuntaliitto pitää alueellistamisen jatkamista välttämättömänä. Alueellista-mistoimenpiteitä tulee kohdistaa Itä- ja Pohjois-Suomeen niille alueille, joilla on tarkasteltavana olevaan alueellistettavaan toimintoon liittyvää osaamista.

Joensuun vetovastuu Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksessa (Palkeet) ja päätös Puolustusvoimien palvelukeskuksen (PVPALVK) sijoittamises-ta Joensuuhun ovat esimerkkejä merkittävistä alueellistamistoimenpiteistä, joiden pohjalta on syntynyt huomattava alueellinen osaamiskeskittymä. Syksyllä 2011 tehty periaatepäätös Metsäntutkimuslaitoksen johdon ja esikuntatehtävien siirtä-misestä Joensuuhun on myös hyvä esimerkki osaamiseen pohjautuvasta alueel-listamispäätöksestä. Luonnonvarakeskuksen fuusiohankkeen yhteydessä on var-mistettava Metlaa koskevan periaatepäätöksen toteutuminen.

Viime vuosina tehdyt valtion toimintoja koskevat päätökset (mm. Pohjois-Karjalan Prikaatin, Pohjois-Karjalan hätäkeskuksen ja kahden vastaanottokeskuksen lak-kautukset, rajavartiolaitoksen henkilöstövähennykset ja -siirrot, Itä-Suomen pää-poliisiaseman sijoittaminen Kuopioon sekä koulutussektoria koskevat päätökset) merkitsevät lähivuosina satojen työpaikkojen katoamista Pohjois-Karjalasta. Puo-lustusvoimien palvelukeskuksen perustaminen kompensoi vain osaa vähennyk-sistä.

Alueellistamiseen liittyvässä keskustelussa on jäänyt vähälle huomiolle se, että alueellistamistoimenpiteistä huolimatta valtion työpaikkojen määrä Uudellamaal-la kasvoi vuosina 1995–2011 noin 2 700 työpaikalla eli 5,0 %. Pohjois-Karjalan vastaavat luvut olivat -673 ja -14,1 %.

Pohjois-Karjalan osaamispohjaan ja vahvuuksiin perustuvia, valtion tehtäviä tu-loksellisesti turvaavia ja tasapainoista aluekehitystä edistäviä alueellistamismah-dollisuuksia on useita. Maakunnan koulutusprofiili on alueellistamisen kannalta otollinen. Joensuussa on tarjolla monipuolista yliopistotasoista koulutusta sekä mm. talous- ja henkilöstöhallinnon amk-tutkintoon johtavaa koulutusta. Koulutus luo pohjan sekä valtionhallinnon tukipalveluille että tutkimuslaitoskentän vahvis-tamiselle.

Perustelu:

Perustelu:


Valtion työpaikat vahvistaisivat lisäksi osaltaan työpaikkakehitystä maakunnassa, jonka työttömyysaste on maan korkeimpia. Alueellistamistoimilla voidaan kompen-soida valtion työpaikkoja koskevia viimeaikaisia päätöksiä. Taloustilanne, velkaan-tuminen ja ikääntymiseen liittyvät kansalliset haasteet edellyttävät säästötoimia, mutta mikään alue ei saakärsiä säästöistä ja työpaikkavähennyksistä kohtuutto-masti. Tällä hetkellä yksittäiset ministeriöt tekevät päätöksiään vain oman sekto-rinsa näkökulmasta ilman selkeää valtioneuvostotason koordinaatiota.

Jo alueellistettuja yksiköitä (Palkeet, Puolustusvoimien palvelukeskus, SYKE, Met-la/Luonnonvarakeskus) on mahdollista vahvistaa mm. tehtäväsiirroin pääkaupun-kiseudun eläköitymisten myötä. Tällöin alueellistamistoimenpiteisiin ei liity pak-kosiirtoja eikä kaksoismiehitysongelmia. Tuottavuusohjelmaan vedoten tällaista mahdollisuutta ei kuitenkaan ole täysimääräisesti hyödynnetty.

Paikasta riippumattomien toimintojen sijoitusmahdollisuuksia on myös muualla maakunnassa. Esimerkiksi Lieksalla on jo kokemusta ja näyttöä yhteistyöstä val-tion kanssa (KELA:n yhteyskeskus ja asiakaspalvelukeskus ASPA). Mikäli toimeen-tulotukien käsittelytehtävä siirretään kunnilta valtiolle, tulee KELA:n Lieksan yhte-yskeskuksen toimintaa laajentaa toimentulotukien käsittelyyn. Lieksan toimipiste on yksi viidestä Kelan yhteyskeskuksesta ja Lieksasta johdetaan kaikkia yhteys-keskuksia. Vakinaista henkilöstöä on 75 ja lisäksi kausityövoimaa 12–15 henkilöä vuodessa. Syksyllä 2013 Lieksan Teollisuuskylä saneerasi yhteyskeskukselle li-sätilaa, joka on jo täysin käytössä. Lieksan yhteyskeskusta tulee vahvistaa johta-vana toimijana.

Valtion toimipaikkojen vahvistamista ja alueellistamista koskevia mahdollisuuksia Pohjois-Karjalassa ovat:

Ç 1.1.2015 aloittavan Luonnonvarakeskuksen toimintojen sijoittaminen Joensuuhun vahvana ja monipuolisena

Ç Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet) päätoimipaikan vahvistaminen

Ç Puolustusvoimien palvelukeskuksen (PVPALVK) vahvistaminen Ç Luonnontieteellisten aineistojen digitointikeskus Ç GTK:n mineraalitekniikan laboratorion vahvistaminen Outokummussa Ç SYKE:n toimintojen vahvistaminen Joensuussa Ç Tuomioistuinviraston sijoittaminen Joensuuhun Ç Arkistopalvelujen alueellistaminen Ç Verohallinnon paikasta riippumattomat toiminnot Ç KELA:n paikasta riippumattomat toiminnot (mm. Lieksan yhteyskeskuksen

laajennus ja toimeentulotukien käsittely) Ç VTT:n toimintojen vahvistaminen Pohjois-Karjalassa Ç Metsähallituksen toimintojen vahvistaminen Pohjois-Karjalassa Ç Puhelinpalvelujen ja sähköisen asioinnin alueellistaminen Ç Valtionorganisaatioiden Venäjään kytkeytyvät tehtävät

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet) päätoimipaikan vahvistaminen

Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen (Palkeet) päätoimipaikka on Joensuussa, jossa työskentelee noin 220 henkilöä. Talous- ja henkilöstöhal-linnon palvelukeskuspalveluja on tuotettu Joensuussa jo 2000-luvun puolivälistä alkaen Palkeiden edeltäjän, Sisäasiainhallinnon palvelukeskuksen, toimesta. Alu-eellistamispäätöksin perustettu palvelukeskus Joensuussa on malliesimerkki toi-mivasta alueellistamisesta, jolla on onnistuttu kokoamaan hyvä kombinaatio asia-kasvirastoista siirtyneitä ja alueelta avoimesti rekrytoituja asiantuntijoita. Joensuun

Perustelu:


seudun hyvä koulutustarjonta yliopistosta, ammattikorkeakoulusta ja toisen as-teen oppilaitoksista on taannut Palkeille osaavan ja koulutetun työvoimatarjonnan.

Palkeiden toiminta Joensuussa on taloudellisuus- ja tuottavuusmittareiden mu-kaan tuloksellista. Henkilöstön työtyytyväisyys Palkeiden muihin toimipaikkoihin verrattuna on Joensuussa paras, samoin kuin asiakastyytyväisyys hoidettujen asi-akkuuksien osalta. Henkilöstön pysyvyys ja työnhakijoiden määrä avointa työpaik-kaa kohden on Palkeiden korkein.

Palkeiden päätoimipaikkaa Joensuussa tulee edelleen vahvistaa ja monipuolistaa avautuvat mahdollisuudet hyödyntäen. Palvelukeskuksen toimipaikkarakenteen järkeistäminen, hallinnon työpaikkojen keskittäminen sekä uusien asiantuntijapal-velujen kehittäminen mahdollistaisivat Joensuun volyymin lisäämisen nykyisten toimitilaratkaisujen puitteissa.

Palkeiden strategiana on laajentaa palveluvalikoimaa ja vahvistaa asiantuntijapal-velujen tarjontaa tavoitteena kehittyä asiakkaiden ja valtionhallinnon prosesseja tukevaksi osaamiskeskukseksi.

Joensuun seudun ampumaratahanke

Joensuun seudun harrasteampujien toimintamahdollisuudet ovat kapenemassa merkittävästi valtion toimenpiteiden johdosta. Kontiorannan varuskunnan lakkaut-taminen ja Onttolan rajavartioston alueen käytön rajaaminen yksinomaan rajavar-tioston toimintaan ovat synnyttäneet tilanteen, jossa Joensuun kaupunkiseudul-la ei ole käytettävissä yleistä ampurataa harrastajien ja metsästäjien käyttöön.

Maakuntaliiton maakuntakaavoituksen yhteydessä haetaan parhaillaan uutta paik-kaa ampumaradan sijoittamiselle. Uuden ampumaradan perustaminen merkitsee huomattavia investointeja. Kuntien ja harrastajien rahoitusmahdollisuudet ovat erit-täin heikot. Valtion talousarviossa tulee varautua investointiavustukseen uuden Jo-ensuun kaupunkiseudulle sijoittuvan ampumaradan rakentamiseksi.

Metsähallituksen myyntituottojen tulouttaminen osin kunnille

Valtio on asettanut tuottotavoitteet metsähallituksen hallinnoimille metsille ja kiin-teistöille. Vuonna 2012 metsätuotto ei riittänyt, vaan metsähallitus myi myös omai-suuttaan saavuttaakseen valtion asettamat tavoitteet. Tämä merkitsee myös sitä, että metsähallituksella on entistä vähemmän rahaa maillaan olevien teiden, ra-kennusten ym. kunnostamiseen.

Valtion omistamista metsistä ei jää verotulon tai omistajan käyttämän rahan muo-dossa tuloja juuri kunnan alueelle, kuten tapahtuu yksityismetsien osalta. Metsähal-lituksen puunmyynnin ja maavuokrauksen vuokratuotoista tulisi jättää esimerkiksi 15 % paikkakunnan teiden, rakennusten ja rakennelmien sekä muun infrastruk-tuurin kehittämistä varten. Perusteltu käyttökohde myyntituotoille olisi alemma-nasteinen tieverkko, jonka ylläpitoon perusväyläpidon budjetti on ollut jo pitkään riittämätön. Tieverkon hyvä kunto tukee välittömästi puuhuoltoa ja liittyy siten suo-raan metsähallituksen ja metsäsektorin toimintaedellytyksiin.

Perustelu:

Perustelu:


Kunnallisveron jakaminen kotikunnan ja vapaa-ajanasumiskunnan kesken

Vapaa-ajan asuntojen eli kakkosasuntojen määrä ja käyttö on vahvassa kasvus-sa. Kuntien näkökulmasta kakkosasuminen on tervetullutta, mutta asettaa vahvat vapaa-ajan asumisen kunnat myös velvoitteiden eteen, mikä merkitsee investoin-teja palvelutarjontaan ja kunnallistekniikkaan.

Valtiovarainministeriön on selvitettävä mahdollisuutta verotukselliseen käytäntöön, jossa kakkosasunnon sijaintikunta saa tietyn osuuden kakkosasunnon omistajan nykyisin kotikuntaansa maksamasta kunnallisverosta.

Perustelu:


Opetus- ja kulttuuriministeriö (talousarvion pääluokka 29)

Luonnontieteellisten aineistojen digitointikeskus (Digitarium)

Joensuussa on käynnissä yhteistyössä Luonnontieteellisen keskusmuseon (LUO-MUS) kanssa hanke luonnontieteellisten aineistojen digitointikeskuksen perus-tamiseksi. Tavoitteena on luoda digitointityössä tarvittavan asiantuntemuksen ja infrastruktuurin palveluja osaamiskeskus. Hankkeen taustalla on valtioneuvos-ton hyväksymä Suomen luonnon monimuotoisuuden suojelun ja kestävän käy-tön strategia ja toimintaohjelma, jossa edellytetään, että LUOMUKSEN hallussa oleva taksonominen aineisto ja luonnontieteellisten aluemuseoiden tärkeimmät aineistot muunnetaan digitaaliseen muotoon. Hanke on kirjattu valtakunnallisen luonnontieteellisten museokokoelmien digitointia koskevaan strategiaan ja toi-mintasuunnitelmaan.

Digitointikeskus on Helsingin yliopiston LUOMUKSEN ja Itä-Suomen yliopiston yhteinen tutkimusinfrastruktuuripalveluja tuottava yksikkö, jonka toiminta käyn-nistettiin EU-rahoituksella elokuussa 2010. Se suorittaa kokoelmien digitointia ja tuottaa sähköisiä tietoaineistoja seuraten KDK:n (Kansallinen digitaalinen kirjas-to) linjauksia. Yksikkö toimii osaamiskeskuksena, tarjoaa koulutuspalveluja sekä digitointipalveluja ja koordinoi luonnontieteellistä digitointia Suomessa. Digitointi-keskus on myös osa ympäristöhallinnossa käynnistettyä valtakunnallista lajitieto-keskushanketta.

Digitointikeskuksen asemointi nykyisen hankekauden jälkeen on ratkaistava pikai-sesti. Joensuun digitointikeskus on luonnontieteellisen museosektorin rakenteel-lisessa kehittämisessä edelläkävijä. Se on kehittänyt kansainvälistä kiinnostusta herättäneitä ainutlaatuisia massadigitointilinjastoja, jotka mahdollistavat nopean, kustannustehokkaan ja laadukkaan luonnonhistoriallisten näytteiden digitoinnin. Digitointikeskus tarjoaa jo nyt kokoelmien haltijoille digitointipalveluja ovelta ovel-le -periaatteella, jossa yhdistyvät osaaminen näytteiden pitkän matkan kuljetta-misesta ja käsittelystä kuvantamiseen ja suuren mittakaavan tietoaineistojen hal-lintaan.

Digitariumissa alkoi elokuun 2013 lopulla avoimen kilpailutuksen pohjalta Norjan kansallisen herbaarion osien digitointi. Projektissa hyödynnetään ESR- ja EAKR-hankkeiden avulla luotua digitointi-infrastruktuuria ja näissä hankkeissa kertynyt-tä osaamista.

Jatkossa kansallisten luonnontieteellisten aineistojen digitalisointi tietoyhteiskun-nan kehittämiseen liittyvien ja sähköisten aineistojen saatavuuden linjauksien mu-kaisesti edellyttää keskitettyä resursointia. Opetus- ja kulttuuriministeriön toivotaan edistävän aineistojen digitointia huomioiden Joensuuhun syntyneen osaamisen mahdollisuudet.

Kontiolahden ampumahiihtokeskuksen aseman vahvistaminen Suomen johtavana kansainvälisten suurtapahtumien järjestämis-paikkana

Kontiolahti-Joensuulle on myönnetty Kansainvälisen ampumahiihtoliiton (IBU) kongressissa ampumahiihdon maailmanmestaruuskilpailut vuodelle 2015. Kilpai-lupaikka on Kontiolahden ampumahiihtokeskus. Suomen ampumahiihtoliitto on nimennyt Kontiolahden Suomessa pidettävien kansainvälisten arvokilpailujen pi-topaikaksi 2010-luvulla. Kontiolahdelle on myönnetty myös ampumahiihdon maa-

Perustelu:

Perustelu:


ilmancupin kilpailut vuosille 2014 ja 2018.

Suomen Olympiakomitean elokuussa 2011 opetus- ja kulttuuriministeriön pyynnös-tä tekemässä listauksessa Kontiolahden ampumahiihtokeskuksen kehittäminen on nimetty suomalaisen huippu-urheilun kannalta kolmanneksi merkittävimmäksi rakennushankkeeksi heti Olympiastadionin ja Tampereen keskusareenan jälkeen. Kontiolahden ampumahiihtokeskuksen kehittämisen hankesuunnitelma 2012-2014 valmistui syksyllä 2011. Hankesuunnitelmassa esitetyt kehittämistoimenpiteet on jo pääosin toteutettu vuoden 2015 maailmanmestaruuskisojen edellyttämällä ta-valla. Jatkossakin kehittämistoimenpiteet ovat välttämättömiä, että Kontiolahti pi-detään kilpailukyisenä suurtapahtumien järjestämispaikkana ja varteenotettava-na monipuolisena, ympärivuotisena liikunta- ja matkailukeskuksena.

Stadionalueen lähiympäristöjen kehittäminen on mahdollista laajemminkin vuoden 2013 lopulla lakkautetun Pohjois-Karjalan prikaatin maa-alueen ja kiinteistökan-nan vapauduttua uudiskäyttöön. Kontiolahden kunta on käynnistänyt masterplan -suunnitelman laatimisen alueelle. Työn yhteydessä selvitetään mahdollisuuksia ampumahiihtostadionin toimintaa tukeville toiminnoille ja maankäyttöratkaisuille.

Kielivalintojen monipuolistaminen ja venäjän kielen opetuksen vah-vistaminen Itä-Suomessa (Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin 29.10.30)

Venäjän kielellä on suuri ja kasvava elinkeinopoliittinen merkitys Itä-Suomessa. Tahtotila lisätä venäjän kielen opetusta yleissivistävässä koulutuksessa on alu-eella laaja. Maan eri osien erityistarpeet kieliopetuksen järjestämisessä tulisikin ottaa paremmin huomioon lainsäädännössä ja yleissivistävän koulutuksen rahoi-tuksessa.

Itä-Suomen maakunnat ja joukko kuntia ovat esittäneet, että opetus- ja kulttuuri-ministeriö antaisi Itä-Suomen kunnille kokeiluluonteisesti luvan päättää kieliope-tuksen järjestämisestä siten, että kunta voi antaa oppilaille mahdollisuuden valita peruskoulussa B1-kieleksi ruotsin tai venäjän. Mallissa olisi turvattu myös ruotsin kielen asema.

OKM antoi 20.12.2012 kielteisen päätöksen kuntien esitykseen todeten, ettei sil-lä ole toimivaltaa myöntää kokeilulupaa, jossa luovutaan toisen kotimaisen kielen opettamisesta. Ministeriö kuitenkin ilmoitti käynnistävänsä toimet venäjän kielen opetuksen kehittämiseksi. Toimilla pohjustetaan vuonna 2016 voimaan tulevaa perusopetuksen tuntijakoa. Uusi tuntijako ja opetussuunnitelman perusteet mah-dollistavat venäjän kielen opiskelun joko pakollisena tai valinnaisena A-kielenä tai valinnaisena B2-kielenä. Valtioneuvoston antama asetus perusopetuksen ta-voitteista ja tuntijaosta lisää opetuksen järjestäjien mahdollisuuksia monipuolis-taa kielten opetustarjontaa.

Kielten opetus edellyttää erityisrahoitusta, josta on tarkoitus säätää ennen uusi-en opetussuunnitelmien voimaantuloa. Rahoituksella pyritään turvaamaan oppi-laille yhdenvertaiset mahdollisuudet kielten opiskelemiseen alueelliset erityistar-peet huomioiden. Itä-Suomen kunnille tulee taata venäjän kielen opetuksessa riittävän korkeat val-tionosuudet, jotka mahdollistavat tarvittaessa myös normaalia pienemmät opetus-ryhmäkoot. Uudet rahoitusmallit tulee ottaa käyttöön mahdollisimman pikaisesti pilottihankkeina jo ennen tuntijakouudistuksen voimaan tuloa.

Perustelu:


Pidemmän aikavälin tavoitteena tulee Itä-Suomea koskien olla valinnanvapaus ruotsin ja venäjän kielten välillä. Vaikka esitetyt järjestelyt mahdollistavat venäjän kielen koulutustarjonnan järjestämisen, ne eivät ratkaise käytännön ongelmia. Yli-määräisenä kielenä venäjän opiskelu on vaativaa ja monille koululaisille kyseessä on kohtuuttomasti työmäärää lisäävä taakka. Tämä vähentää kiinnostusta venä-jän opiskeluun, jolloin pelkkä valinnaisuusmahdollisuuksien lisääminen ilman ko-konaiskuormittavuuden tarkastelua ei tuota toivottua lopputulosta. Ruotsinkielen aseman sementoiva laki ei vastaa enää arkielämän vaatimuksia ja toimintaympä-ristöä Itä-Suomessa. Kielten opetuksen tulisi painottua niihin kieliin, joille on alu-eella käyttöä, ilman tarpeetonta kielipoliittista vastakkainasettelua.

Valtionosuus ja -avustus oppilaitosten perustamiskustannuksiin 29.10.34

Määrärahan tarve Pohjois-Karjalaan 2,0 milj. euroa vuodessa

Pohjois-Karjalassa on suuri tarve koulujen sisäilma- ja kosteusvauroiden korja-uksiin, mutta vuosittain vain muutama koulu maakunnassa on saanut avustusta hankkeisiin. Myös oppilasmäärien väheneminen on aiheuttanut tarvetta kouluver-kon sopeuttamiseen, koulujen yhdistämisiin ja peruskorjaus- sekä laajennusinves-tointeihin. Kuntien taloudelliset mahdollisuudet investointeihin ovat rajalliset. Val-tion talousarviossa tulee varata riittävät määrärahat kuntien oppilaitoshankkeisiin ja alueellisessa rahanjaossa tulee ottaa huomioon alueiden ja kuntien taloudelli-set mahdollisuudet rakentaa ja kunnostaa oppilaitoksia.

Kunnat ovat esittäneet hankeluetteloon oheiset oppilaitosten perustamishankkeet (kustannusarviot 0 % alv). Kiteen hankkeen ensimmäinen vaihe on mukana ope-tus- ja kulttuuriministeriön vahvistetussa perustamishankkeiden rahoitussuunni-telmassa vuosille 2013-2016.

Ç Koulukeskuksen peruskorjaus, Kitee ka 8,3 milj. euroa (2013-15)

Ç Koulukeskuksen teknisen opetuksen tilat, Kitee ka 2,5 milj. euroa (2015-16)

Ç Kiteen koulukeskuksen kirjasto ka 2,5 milj. euroa (2016-17)

Ç Kontioniemen koulu, Kontiolahti ka 2,5 milj. euroa (2015)

Ç Nepenmäen koulu, Joensuu ka 23,0 milj. euroa (2015-17)

Ç Papinkadun lukio, Joensuu, muutos ja laajennustyöt ka 10,7 milj. euroa (2013-15)

Ç Pataluodonkadun päiväkoti ja koulu, Joensuu ka 8,0 milj. euroa

Ç Vanhatie 12:n peruskorjaus päiväkotitiloiksi, Juuka ka 1,1 milj. euroa

Ammatillisen koulutuksen turvaaminen maahanmuuttajille ja koulutuksen anto-oikeus myös muilla kuin kotimaisilla kielillä

Nuorten koulutuspaikkoja on päätetty vähentää nuorisoikäluokkien pienentymisen ja valtion säästötavoitteiden takia. Suurten ikäluokkien eläkkeellesiirtyminen nä-kyy toisaalta lähivuosina huomattavan suurena työvoimatarpeena erityisesti hy-vinvointialalla, mutta myös muilla sektoreilla.

Perustelu:

Perustelu:


Työvoiman aikuiskoulutustarve on kasvava, minkä lisäksi maahanmuuttajat ja muu ulkomaalaisväestö ovat potentiaalinen ryhmä täydentämään työvoimavajet-ta. Maahanmuuttajien osalta työelämään saattamiseen tarvitaan pidempää yksi-löllistä valmennusta ja koulutuksessa on oltava tavallista pienempiä ryhmiä. Oli-si ensiarvoisen tärkeää saada ammatillisen koulutuksen anto-oikeus myös muilla kuin kotimaisilla kielillä, eritoten englanniksi.

Ammatillisen koulutuksen oppilaitosrakentamisen investoinnit

Erillisen perustamishankerahoituksen osoittaminen ammatillisen koulutuksen in-vestointihankkeisiin on tarpeen. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymällä (PKKY) on vuosien 2014–2016 investointisuunnitelmassa useita investointihankkeita. Am-matillisen peruskoulutuksen opiskelijamäärään pohjautuvaan yksikköhintaan sisäl-tyy laskennallinen investointirahoitusosuus, jossa ei kuitenkaan oteta huomioon esim. harvaan asutun alueen koulutuksen saatavuuden turvaamista hajautettu-na maakunnassa.

Harvaanasutuilla pitkien etäisyyksien alueilla ja rakennemuutospaikkakunnilla pi-täisi mahdollistaa erillinen investointien rahoitus tai työllisyysperusteisten inves-tointimäärärahojen käyttö ammatillisen koulutuksen rakennusinvestointeihin. Tämä edellyttäisi tasokorotusta kyseisiin varoihin.

PKKY:n investointihankkeet, kustannusarviot vuoden 2015 osalta: Ç Pohjois-Karjalan ammattiopisto Joensuu, Otsolan alueen keittiö ym.

rakentaminen ja Peltolan keittiö ym. muutostyöt, ka: 6,0 milj. euroa, vo. 3,0 milj. euroa

Ç Pohjois-Karjalan ammattiopisto, Joensuu, raskaan kaluston konekeskus, ka: 5,0 milj. euroa, vo. 2,5 milj. euroa

Ç Pohjois-Karjalan ammattiopisto Outokumpu, kulttuuritalo, uudisrakennus, ka: 2,6 milj. euroa, vo.1,3 milj. euroa

Ç Pohjois-Karjalan ammattiopisto Lieksa, prosessi-, sähkö- ja koneasennus-tilojen rakentaminen, ka:1,5 milj. euroa, vo. 0,75 milj. euroa

Ç Pohjois-Karjalan ammattiopisto Nurmes, metalli- ja autohalli, vesikattotyö, ka 0,4 milj. euroa, vo 0,2 milj. euroa

Karelia-ammattikorkeakoulun osuus INKA -ohjelman (biotalous) toteutuksessa

Karelia-ammattikorkeakoulun yksi koulutus- ja tutkimusala on Sirkkala-kampuk-sella toimiva biotalous. Biotalouden TKI-toiminnan painoalaksi on valittu uusiutu-va energia. Karelia on yksi vahvoista toimijoista Joensuun vetovastuulle myönne-tyssä biotalouden INKA-ohjelmassa.

Sirkkala-kampukselle on suunnitteilla osana uusiutuvan energian tutkimus-, ke-hittämis- ja innovaatiotoimintaa ns. Sirkkalan energiapuisto, joka palvelee oppi-mis- ja kehitysympäristönä tukien maakunnan uusiutuvan energian liiketoimintaa, toimialan osaamista ja INKA-ohjelmaa. Suunnitelmien mukaan energiapuistossa demonstroidaan kiinteistöjen mahdollisuuksia tuottaa lämpö- ja sähköenergiaa omavaraisesti osana isompia lämpö- ja sähköverkkoja. Energiapuisto on osa Jo-ensuun vahvistuvaa biotalouden osaamiskeskittymää.

Biotalouden systemaattinen kehittäminen vaatii toteutuakseen konkreettista yhteis-työtä sekä toimivia kehitysympäristöjä, ja siksi Itä-Suomen yliopisto, Karelia-am-

Perustelu:

Perustelu:


mattikorkeakoulu, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä ja Joensuun tiedepuis-to pyrkivät yhteistyöverkostona toteuttamaan energiapuiston lisäksi biotalouden ”demoverstaan” biojalostuksen kehittämistoiminnan vahvistamiseksi.

Energiapuiston sijainti ammattikorkeakoulun kampuksella tuo synergiaetuja mm. monialaisuuden, kansainvälisten ja kansallisten verkostojen sekä osaamisen hyö-dyntämisen kautta. Suunnitellussa hankkeessa tehdään tarvittavat investoinnit ja luodaan toimintamalleja, joilla energiapuiston toiminnot kytkeytyvät osaksi yritys-elämän kehittämis- ja palvelutoimintaa sekä Karelia-ammattikorkeakoulun ja sen kumppaneiden opetusta ja tutkimusta. Hankkeen hyödynsaajia ovat uusiutuvan energian toimialan yritykset sekä energian- ja sähkönkuluttajat. Hanke on merkit-tävä osa maakunnan energiaomavaraisuuteen ja vähähiilisyyteen tähtääviä toi-menpiteitä.

Karelia-ammattikorkeakoulu esittää, että Sirkkalan energiapuistohanke tunniste-taan kansallisesti merkittävänä panoksena INKA-ohjelman toteutuksessa ja että tutkimus- ja kehittämistoimintaa tuetaan myös rahallisesti.

Koulutusviennin mahdollistaminen

Suomen menestys koulutusvertailuissa luo pohjaa koulutusviennille, mutta tois-taiseksi vientiä on potentiaaliin nähden hyödynnetty vähäisesti. Vientiä voitaisiin edistää monin tavoin.

Ammattikorkeakoulujen haasteena on päästä mukaan ulkomaille tapahtuvaan koulutusvientiin. Karelia-ammattikorkeakoulua on lähestytty useammilta ulkomai-silta tahoilta koulutusviennin ja koulutuksen myynnin tiimoilta. Käytännössä kou-lutuksen vientiä hidastaa ja nykymuodoissaan jopa estää koulutuksesta perittävi-en maksujen ongelmallisuus.

Uudessa valmisteilla olevassa ammattikorkeakoululaissa pykälä oli lakiluonnok-sen ensimmäisessä versiossa kirjoitettu muotoon, joka mahdollistaa koulutusvien-nin käytännön toteuttamisen ja maksujen perimisen EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevilta opiskelijoilta. Apurahajärjestelmä turvaa myös heikossa taloudellisessa asemassa olevien opiskelijoiden tasavertaisen osallistumisen. Myöhemmin lau-sunnolla olleessa luonnoksessa pykälään oli lisätty maksullisuuden mahdollisuus koskien ammattikorkeakoululle vahvistettuun ylempään ammattikorkeakoulutut-kintoon johtavaan vieraskieliseen koulutukseen hyväksyttyjä opiskelijoita. Tämä muotoilu rajaa pois tärkeimmän osan ammattikorkeakoulujen koulutusviennin ke-hittämisen mahdollisuuksista eli ammattikorkeakoulututkintoon liittyvän koulutuk-sen viennin. Koulutusviennin todelliseksi mahdollistamiseksi teksti olisi syytä kor-jata muotoon, jossa huomioidaan myös ammattikorkeakoulututkintoon johtavan koulutuksen vienti.

Koulutusvienti osana alueen monipuolista elinkeinotoimintaa on tulevaisuudessa yksi merkittävä ammattikorkeakoulun palvelumuoto. Itä-Suomen yliopisto, Turun yliopisto ja Tampereen yliopisto ovat perustaneet yhteisen koulutusvientiyhtiön. Yliopistojen osalta koulutusvientiä on tukenut se, että yliopistot voivat periä vuo-sina 2010–2014 vieraskieliseen ylempään korkeakoulututkintoon johtavaan kou-lutusohjelmaan hyväksytyiltä EU/ETA-alueen ulkopuolelta tulevalta opiskelijalta lukukausimaksua. Korkeakoulujen lukukausimaksukokeilu päättyy 2014. Koulu-tusviennin edellytyksille on ehdottoman tärkeää, että lukukausimaksujen perimi-nen mahdollisestaan selvitysmies Päivi Lipposen raportin esityksen mukaisesti.

Perustelu:


Yliopistotalouden yleinen kehys

Yliopistouudistuksen yhteydessä sovittiin yliopistojen taloudellisen aseman tur-vaamisen periaatteet, joihin kuuluvat mm. yliopistoindeksi sekä yliopistojen työt-tömyysvakuutusmaksun kompensointi. Yliopistoindeksi palautettiin vuoden 2012 puolittamisen ja vuoden 2013 jäädyttämisen jälkeen vuodelle 2014. Yliopistojen työttömyysvakuutusmaksuun on myös tullut muutoksia vuosittain. Myös yliopistojen työttömyysvakuutusmaksun määrä ja tämän kompensointi tulisi ratkaista pysyvästi.

Valtiotalouden kevään 2014 kehyspäätöksessä tulee varmistaa yliopistojen mah-dollisuudet osaamisperusteisen kasvun rakentamiseen.

Valtion tutkimuslaitokset ja tutkimusrahoitus

Lankisen työryhmän esitykseen Valtion tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen uudistamisesta sisältyy esitys koota tutkimusvoimavaroja valtioneuvoston pää-töksentekoa tukevaksi tutkimukseksi ja strategisesti suunnatun tutkimuksen ra-hoitusvälineeksi. Esitys on kannatettava sillä edellytyksellä, ettei tutkimusvoima-varojen kokoaminen ja suuntaaminen vaalikausittain vaaranna perustutkimuksen toteutuksen edellytyksiä. Esimerkiksi 1.1.2015 aloittavaan Luonnonvarakeskuk-seen on kohentumassa jo heti aloituksessa rajut budjettileikkaukset, jotka johtu-vat osin valtion tutkimusrahoituksen kohdentamisen uudistamisesta.

Opintoihin liittyvät Venäjä-yhteistyön erilliskysymykset

Venäjällä ei tunnusteta eurooppalaista kolmen vuoden bachelor-tutkintoa (Venäjän bachelor-tutkinto neljä vuotta) ja Venäjän valmisteilla oleva lainsäädäntö ei poista ongelmaa. Venäjä on listannut yliopistot, joiden bachelorin hyväksyvät. Suomes-ta listalla on ainoastaan Helsingin yliopisto.

Kiinalaiset opiskelijat eivät voi saada viisumia Venäjälle Suomesta, vaan ainoa keino saada viisumi on matkustaa Kiinaan hankkimaan se. Joustavan kansain-välisen opiskelijaliikkuvuuden näkökulmasta kiinalaisten opiskelijoiden viisumin hankkimisen mahdollistaminen Suomesta olisi perusteltua.

Perustelu:

Perustelu:

Perustelu:


Maa- ja metsätalousministeriö (talousarvion pääluokka 30)

Metsäalan toimintojen vahvistaminen Pohjois-Karjalassa ja Joensuussa

Pohjois-Karjalaa voidaan perustellusti pitää Euroopan metsämaakuntana ja Jo-ensuuta Euroopan metsäpääkaupunkina. Vastaavaa metsävarojen, metsäteolli-suuden, metsäteknologian sekä metsäntutkimuksen ja alan koulutuksen keskit-tymää ei löydy muualta Euroopasta.

Temaattisina aihealueina Joensuussa ovat Suomen johtavat asiantuntemusalu-eet metsäbioenergian, puutieteen, metsäsuunnittelun, metsätalouden vesikysy-mysten, Venäjän metsätalouden sekä metsävarojen inventointien ja metsävaro-jen seurannan osaamisessa.

Julkisella sektorilla Pohjois-Karjalassa metsäbiotalouden sektorilla toimii noin 600 asiantuntijaa tutkimuksen, innovaatiotoiminnan, koulutuksen ja hallinnon tehtävis-sä. Viime vuosien aikana osaamisen ja tutkimuksen perustaa on lavennettu mää-rätietoisesti kohti laaja-alaista biotalouden ja luonnonvarojen, erityisesti bioener-gian, tutkimusta ja koulutusta. Joensuussa tutkimushenkilöstö pääsee valmiiseen kansalliseen ja kansainväliseen verkostoon ilman ylimääräisiä ponnisteluja.

Metsäbiotalous siihen liittyvine rajapinta-aloineen työllistää Pohjois-Karjalassa yhteensä yli 6 000 ihmistä yli 500 yrityksessä. Näiden yritysten liikevaihto on yh-teensä yli 1,7 miljardia euroa. Koko metsäbiotalouden ketju ”kasvatuksesta hak-kuuseen ja kannosta tuotteiksi” on maakunnassa läsnä (metsätalous, uusiutuva energia, puutuoteteollisuus ja puurakentaminen, sellu- ja kartonkiteollisuus, bio-talouteen liittyvä teknologiateollisuus).

Metsäosaamisen monipuolinen institutionaalinen perusta sekä kansalliset ja kan-sainväliset verkostosuhteet luovat synergiaetuja sekä olemassa olevien toiminto-jen edelleen kehittämiselle että kokonaan uusien toimintojen sijoittamiselle. Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampukselta, Karelia-ammattikorkeakoulusta sekä maakunnan toisen asteen ammatillisesta koulutuksesta valmistuvat metsäosaa-jat turvaavat alan työvoiman myös tulevaisuudessa.

Pohjois-Karjalan metsäosaamisen kehittäminen tukee erinomaisella tavalla alu-eiden kehittämisen yleisiä tavoitteita maakuntien vahvuuksiin ja osaamiseen pe-rustuvien klustereiden vahvistamisesta.

1.1.2015 aloittavan Luonnonvarakeskuksen toimintojen sijoittaminen Joensuuhun vahvana ja monipuolisena

Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT, Metsäntutkimuslaitos Metla, Riis-taja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL sekä Maa- ja metsätalousministeriön tie-topalvelukeskus Tiken tilastotuotanto yhdistyvät Luonnonvarakeskukseksi, joka aloittaa toimintansa 1.1.2015. Luonnonvarakeskuksen visiona on olla biotalou-den suunnannäyttäjä ja luoda osaamisella perustaa kestävälle kasvulle ja hyvin-voinnille. Luonnonvarakeskuksesta tulee Suomen toiseksi suurin tutkimuslaitos.

Luonnonvarakeskuksen on luontevaa toimia vahvasti paikkakunnilla, joissa on merkittävää fuusioitavien laitosten tutkimusta sekä luonnonvara-alan koulutusta, hallintoa ja yritystoimintaa. Joensuu on luonnonvarakeskukseen integroitavien

Perustelu:

Perustelu:


laitosten henkilöstövahvuudella mitattuna maan kolmanneksi suurin ja kykenee vastaamaan luonnonvarakeskuksen toimintaympäristöön kohdistuviin odotuksiin. Metlan ja RKTL:n toiminnot sijoittuvat Joensuussa puusta rakennettuun ja arkki-tehtuurisesti näyttävään Metla -taloon, joka valmistui vuonna 2004 Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampusalueelle.

Maakunnallinen ja Joensuun kaupungin strateginen tahtotila luonnonvara-alan ja biotalouden kehittämiseksi (maakuntaohjelma, Joensuun kasvustrategia) tu-kevat erinomaisella tavalla luonnonvarakeskuksen visiota, strategiaa ja tutkimus-agendaa sekä Suomen biotalousstrategiaa ja metsäpoliittista selontekoa. Selke-ästi fokusoiduilla strategioilla ja älykkäällä erikoistumisella sekä niitä seuraavilla kehittämistoimilla ja vankalla maakunnallisella sitoutumisella tehtyihin linjauksiin Pohjois-Karjalasta kehitetään kansainvälisesti merkittävä ja sijoittumispaikkana houkutteleva vihreän kasvun ja biotalouden osaamiskeskittymä. Joensuun kau-punkiseutu oli yksi vuoden 2013 lopulla valtion kanssa kasvusopimuksen solmi-neista 12 suurimmasta kaupunkiseudusta. Työ- ja elinkeinoministeriö on valin-nut Joensuun vetovastuuseen INKA-ohjelman biotalouden pääteemaan vuosille 2014–2020.

Luonnonvarakeskukseen fuusioitavista organisaatioista Joensuussa toimivat met-säntutkimuslaitos sekä riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. METLA:n Itä-Suomen alueyksikköä johdetaan Joensuusta ja lisäksi yksikköön kuuluvat Punkaharjun ja Suonenjoen toimipaikat. Itä-Suomen yksikössä työskentelee noin 200 työtekijää, joista 130 toimii tutkijoina. Tutkijamäärä on noin kolmannes Metlan tutkijoista. Jo-ensuussa toimivien tutkijoiden vetäminä koordinoidaan pääosaa strategisista tut-kimusohjelmista.

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) Joensuun tutkimusaseman hen-kilövahvuus on 11. Sen vahvuuksia ovat Saimaan vesistöön kohdistuva kalantut-kimus, hirvieläintutkimus ja yhteiskuntatieteellinen tutkimus sekä sijainti yliopisto-paikkakunnalla. Toiminnot tulee turvata uudistuksessa.

Puusta rakennettu Metla -talo tarjoaa upeat kansainvälisestikin edustavat puitteet luonnonvarakeskuksen toiminnalle. Lisärakentamiselle on tarvittaessa mahdolli-suus nykyisen toimitilakiinteistön vieressä.

Joensuussa on olennaista, että luonnonvarakeskus sijaitsee Itä-Suomen yliopis-ton kampusalueella Metla-talossa, johon jo sijoittuvat Metla, RKTL, Evira ja EFI ja SYKE. Tämän yhteisön kokonaisuutta ja työtä tukevat muut Joensuun toimi-jat, jotka ovat käve-ymatkan päässä toisistaan. ”Face to face” -kontaktien mer-kitys arkisessa työssä ja innovaatiotoiminnassa on tutkitusti erittäin merkittävää. Kansainvälisyys on vahvasti arjessa läsnä. Esimerkiksi yliopistolla metsätieteis-sä maisteritutkinnon ja jatko-opinnon suorittavista lähes puolet on kansainvälisiä. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja Joensuun kaupunki ovat tehneet tammikuus-sa 2014 maa- ja metsätalousministeriölle kumppanuuslupauksen tarjoten Luon-nonvarakeskukselle strategista pitkän aikavälin kumppanuutta biotalouden kehit-tämisessä sekä luonnonvaroihin liittyvässä tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa. Kumppanuussopimuksessa kuvataan yksityiskohtaisesti Joensuun vahvuudet ja mahdollisuudet sekä tutkimus- ja kehittämisrahoituksen maakunnalliset referens-sit. Tavoitteena on luonnonvarakeskuksen biotaloustutkimuksen vahvan osaamis-alueen (ytimenä metsäbiotalous) sijoittaminen Joensuuhun.

Luonnonvarakeskusfuusion yhteydessä on varmistettava valtioneuvoston peri-aatepäätöksen mukainen Metlan toimintojen vahvistaminen Joensuussa. Kos-ka Metlalla ei enää jatkossa ole periaatepäätöksen mukaista itsenäistä johtoa ja Luonnonvarakeskuksen johto on päätetty sijoittaa Viikkiin, tulee valtioneuvoston


tahtotila toteuttaa vahvistamalla ensisijassa Joensuussa sijaitsevien tutkijoiden määrää. Luonnonvarakeskuksen alueellisen toiminnan turvaamiseksi tulosyksi-köiden johtamistoimintoja tulee sijoittaa muuallekin kuin pääkaupunkiseudulle.

Luonnonvarakeskuksen rahoitusrakenne tulee muuttumaan olennaisesti Metlan nykyisestä rahoitusmallista. Valtioneuvoston päätös 2013 uuden ns. strategisen tutkimusrahoitusvälineen perustamisesta merkitsee sektoritutkimuslaitosten bud-jettimäärärahojen olennaista pienenemistä. Luonnonvarakeskuksen henkilöstö tulee pienentymään ja alueellisten toimipaikkojen määrä vähentyy. Budjettirahoi-tuksen pienentymistä voidaan kompensoida ulkopuolisen, erityisesti kansainväli-sen tutkimusrahoituksen kautta. Ulkopuolisen tutkimusrahoituksen hankinta vaa-tii uudenlaista toimintakulttuuria ja laajaa osaamisen koulutustehtävää. Joensuun tutkimusyhteisöllä on vahvat näytöt ulkopuolisen rahoituksen menestyksekkääs-tä hankkimisesta ja Pohjois-Karjalan kehittämisrahoitusta myöntävät viranomai-set näkevät luonnonvara- ja biotaloustutkimuksen tärkeänä osana maakunnan tu-levaisuusstrategiaa.

Euroopan metsäinstituutin (EFI) päämajan perusrahoituksen pysyvä tasonosto

Eräät jäsenmaksut ja rahoitusosuudet 30.01.66Määrärahat 2014 talousarviossa 4,114 milj. euroaPohjois-Karjalan määrärahatarve (EFI) 1,5 milj. euroa

Euroopan metsäinstituutti (European Forest Institute, EFI) on kansainvälinen or-ganisaatio, jonka jäseninä on 25 Euroopan maata. Instituutin päämaja sijaitsee Joensuussa. Toiminta on laajentunut voimakkaasti ja päämajan lisäksi instituutilla on 8 muuta toimipistettä, joista yksi on projektitoimisto Malesiassa ja muut alue-toimistoja eri puolilla Eurooppaa. Brysselin toimisto käynnistyi vuoden 2013 alus-sa. Vuonna 2014 avataan toimisto Pietarissa.

Suomi on rahoittanut EFI:n päämajan toimintaa vuotuisella avustuksella, ns. va-paaehtoisella jäsenmaksulla, jonka suuruus on ollut miljoona euroa vuosittain vuo-desta 1995 lähtien. EFI:n aluetoimistojen ja projektitoimiston rahoitus tulee alue-toimistojen isäntämaista ja muista paikallisista rahoituslähteistä ja projektitoimisto rahoitetaan ao. projektista.

EFI:n kokonaisbudjetti on kasvanut reilusta miljoonasta eurosta yli 15 miljoonaan euroon. Suomen valtion rahoitus on pysynyt ennallaan miljoonassa eurossa vuo-teen 2013 asti. Inflaation ja palkkojen nousun johdosta valtion avustuksen mää-rä on reaalisesti laskenut noin 40 % vuodesta 1995. Instituutilla on henkilökuntaa 110, josta 50 Joensuussa.

On arvioitu, että EFI:n päämaja merkitsee alueen taloudelle ja Suomen valtiol-le noin 2,8 miljoonan euron lisätuloja yksityisenä kulutuksena, veroina, sosiaali-turvamaksuina, vuokratuloina, palvelujen ostoina ja muina hankintoina. Suomen valtiolle tuloutuu vuonna 2014 vero- ja vuokratuloina noin 0,8 miljoonaa euroa – käytännössä valtion nettomenot ovat siten olleet vain 0,2 miljoonaa.

Kansainvälisenä organisaationa EFIllä on erityinen rooli EU:n ja Venäjän metsä-yhteistyön kehittäjänä. EUn rahoituksella yhteistyö on jo käynnistynyt, ja tulee li-sääntymään lähivuosina. Päämajan tutkimuskapasiteetin vahvistamiseksi yhteis-työtä Metsäntutkimuslaitoksen ja Itä-Suomen yliopiston kanssa on lisätty.

Venäjän lisäksi toinen EFI laajentumisura on tieteen ja metsäpolitiikan yhteistyön

Perustelu:


tiivistämisessä. EFI:n ThinkForest -ajatuspajaan Brysselissä ja Strassbourgissa on osallistunut kahden viime vuoden aikana 400 asiantuntijaa ja 20 europarla-mentaarikkoa.

Eduskunta hyväksyi vuoden 2014 budjetissa EFI:lle kertaluontoisen 0,4 milj. eu-ron lisämäärärahan. Kasvun jatkuessa aluetoimistoissa on tärkeää, että pääma-jassa säilyy toimintojen vahva koordinointikyky. Lisäksi valtion avustusta tarvitaan toiminnan laajentumisen turvaamiseksi ja projektien omarahoitusosuuden täyttä-miseksi. Pysyvä puolen miljoonan euron lisärahoitus on välttämätön.

Vihreän kasvun keskus

Pohjoiskarjalainen osaaminen muodostaa maailmanlaajuisesti ainutlaatuisen ko-konaisuuden metsäbiotalouden ympärille. Varsinaista metsiin ja puuhun liittyvää osaamista tukevat muut alueen kärkiosaamisalat ja rajapinnoista on löydettävis-sä uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Osaamiskeskittymän ytimeksi ollaan val-mistelemassa Vihreän kasvun keskusta, jonka tärkein tehtävä on jalkauttaa alu-een osaaminen uusiksi liiketoiminnoiksi ja yrityksiksi.

Vihreän kasvun keskus toteutetaan virtuaalisena osaamisverkostona, jolla on kui-tenkin fyysinen ydin, joka sijoittuu Joensuun Tiedepuistoon, jossa se muodostaa hyvän kokonaisuuden yhdessä Biotalous INKA toteutuksen kanssa. Näistä muo-dostuva kokonaisuus tarjoaa keskukselle hyvät mahdollisuudet linkittyä kansalli-sen biotalouden osaamiskeskittymän keulakuvaksi.

Vihreän kasvun keskuksen toiminnalliset painopisteet ovat: Ç uudet biojalosteet Ç puumateriaaliteknologia Ç metsäbioenergia ja metsäbiomassan hankinta

Vihreän kasvun keskuksen rooli on liiketoiminnan kehittämisessä, innovaatioiden aktivoimisessa ja kaupallistamisessa, osaamisen siirrossa sekä kansainvälisty-misessä. Fyysiset demonstraatio- ja tutkimusympäristöt toteutetaan kumppani-verkoston toimesta siten, että keskuksen roolina on koota fyysinen infrastruktuu-ri yritysten ja tutkijoiden saataville ja tehostaa resurssien yhteiskäyttöä. Fyysisiä kehitysympäristöjä ovat mm. Sirkkalan energiapuisto ja biojalostuksen demovers-tas. Alussa keskuksen toimijaytimen muodostavat Itä-Suomen yliopisto, Karelia ammattikorkeakoulu ja Luonnonvarakeskus. Ytimeen yhdistyy jatkossa myös mui-ta toimijoita niiden omien suunnitelmien ja tehokkaan synergian syntymisen edel-lyttämällä tavalla.

Metsien kestävän käytön lisääminen

Pohjois-Karjalassa metsää omistavien henkilöiden puunmyyntitulot ovat vuosit-tain 80–100 miljoonan euron luokkaa. Tärkeimmän haasteen metsäsektorin tu-hansien perustyöpaikkojen säilymiselle ja tulovirtojen kehitykselle maakunnassa muodostaa metsien kasvua alhaisempi käyttö. Maakunnan metsien kokonaiskas-vu on hieman yli 8 miljoonaa kuutiometriä ja hakkuut vain noin 4–5 miljoonaa kuu-tiometriä. Maakunnan metsiä olisi mahdollista käyttää huolellisesti suunniteltuna nykyistä enemmän, metsien käytön kestävyyttä vaarantamatta.

Raaka-aineen hankinta on yksi puun teollisen jalostuksen ja energiakäytön haas-teellisimmista tehtävistä. Investointeja suunniteltaessa on saatava varmuus paitsi raaka-aineen olemassa olosta, niin myös sen saatavuudesta markkinoille. Runsaat-kaan metsävarat eivät ole riittävä edellytys teollisille investoinneille. Parantamal-

Perustelu:

Perustelu:


la metsien kestävään käyttöön perustuvaa puuraaka-aineen saatavuutta ja var-muutta, lisätään olemassa olevan teollisuuden edellytyksiä jatkaa toimintaansa, sekä luodaan pohjaa uusille puuta käyttäville laitosinvestoinneille.

Pohjois-Karjalan alueellisen metsäneuvoston ja Metsäkeskuksen Pohjois-Karjalan alueneuvottelukunnan kokouksissa on käsitelty ajatusta metsien kestävän käytön korkeammasta hyödyntämisestä poistamalla puun liikkuvuutta ja markkinoille tu-loa hidastavia esteitä. Työskentelemällä puun saatavuuden varmistamiseksi au-tetaan käytettävissä olevista keinoista parhaiten perusmetsäsektorin toiminnan jatkumista ja uusien investointien saamista maakuntaan.

Metsä- ja energia-alan investointiedellytyksiä on mahdollista parantaa myötävai-kuttamalla päätöksiin, jotka helpottavat puun liikkuvuutta. Keinoja ovat mm. met-sänomistuksen kehittäminen ammattimaisemmaksi, metsävaratiedon tehokas hyödyntäminen, metsänomistajapalvelujen kehittäminen, kysyntää vastaavan työ-voimatarjonnan turvaaminen sekä puun kuljetuksen esteiden purkaminen.

Hajautetun energiantuotannon tuki

Hajautettu energiatuotanto ja energiankulutuksen vähentäminen merkitsevät uusia mahdollisuuksia. Maatilojen rakennemuutoksen myötä tilakoko kasvaa ja tilat eri-koistuvat, mikä tarkoittaa väistämättä energiatuotannon ulkoistamista niin lämmön kuin myös sähköntuotannossa. Näin jatkossa tulee avautumaan oma toimialansa energiayrittäjille. Uusinvestointien suunnittelun yhteydessä tulee huomioida biokaa-sun tuotannon ja metsäbioenergian mahdollisuus tilojen energianlähteenä. Säh-köntuotannon edistämiseksi yhteistyötä tullaan tekemään erityisesti kunnallisten kaukolämpöä tuottavien yhtiöiden kanssa. Uusien laitosten suunnitteluvaiheessa tullaan esittämään ja laskemaan mahdollisuuksia sähköntuotannon aloittamisek-si kotimaisella energialla. Energiantuotannon sivuvirtoina syntyviä tuotteita halu-taan jalostaa jatkossa yhä pidemmälle (lannoitteet, peltobiohiili, liikennebiokaasu).

Hajautettu energiantuotanto avaa mahdollisuuksia myös yksityistalouksien ener-giantuotannolle. Hajautetulle energiantuotannolle tulee varata riittävä valtion tuki.

Valtionapu Suomen metsäkeskukselle 30.60.42

Määrärahan tarve Pohjois-Karjalassa 2,5 milj. euroa

Uusiutuvien luonnonvarojen lisääntyvään käyttöön perustuva talous- ja yhteis-kuntakehitys, biotalous, tukee olemassa olevia ja luo uusia liiketoiminnan mah-dollisuuksia metsäsektorille. Esimerkiksi pyrolyysiöljyt, puuperäinen biodiesel ja uudet pakkaamisen älytuotteet kasvattavat puuhun perustuvien tuotteiden kirjoa.

Alueellisten metsäkeskusten yhdistäminen vuoden 2012 alusta Suomen metsä-keskukseksi lisäsi Metsäkeskuksen mahdollisuuksia edistää uusiutuvan metsäre-surssin hyödyntämistä metsäsektorin perinteisissä sekä uusissa tuotteissa. Kes-kiössä ovat vuodesta 2012 alkaen vaiheittain käyttöön otettavat Metsäkeskuksen sähköiset metsänomistajille ja metsäalan toimijoille suunnatut Metsään.fi-palvelut, jotka lisäävät metsävaratiedon käyttöä. Pohjois-Karjalan alueellisen metsäohjel-man lailla myös Metsäkeskuksen uudistettu strategia painottaa metsävaratiedon käyttöä metsäalan elinkeinomahdollisuuksien kehittämiseksi.

Metsäkeskus panostaa voimakkaasti elinkeinolähtöisen tehtävänsä, ”metsäala nousuun”, toteuttamiseen. Metsäkeskukselle osoitetun valtionavun vuosia jatku-neen supistamisen kääntäminen kasvuun helpottaisi vaativassa mutta metsäsek-torin tulevaisuuden kannalta oleellisessa tehtävässä onnistumista.

Perustelu:

Perustelu:


Vesihuollon ja tulvasuojelun tukeminen 30.50.31

Paineet haja-asutusalueiden keskitetyn vesi- ja jätevesihuollon rakentamiseen ovat rahoitusmahdollisuuksia suuremmat. Keskitetyt järjestelmät ovat usein koko-naistaloudellisesti ja käyttövarmuudeltaan kiinteistökohtaisia ratkaisuja parempia ja siten ensisijaisia ratkaisuja. Erityisen suuri merkitys korkeatasoisella ja varmal-la vesi- ja jätevesihuollolla on maaseudun yritystoiminnan, mm. matkailun toimin-taedellytyksille. Pohjois-Karjalassa tarpeita lisää myös se, että maakunnassa on runsaasti vesistöjä ja suojeltuja pohja-vesialueita.

Niva - Elovaara alueiden runkoviemäreiden rakentaminen, Joensuu Kokonaiskustannus 1,5 milj. euroa, josta valtion osuus 0,6 milj. euroa

Hanke on Pohjois-Karjalan viemäröintiohjelman mukainen. Hankkeen toteutus-alue sijaitsee pääosin pohjavesialueella, joten vesiensuojelullisesti alueen viemä-röinti on tärkeää. Hankkeessa mukana olevia kiinteistöjä on 130 kpl. Hanke on vuonna 2010 valmistuneen Joensuun haja-asutusalueiden vesihuollon yleissuun-nitelman mukainen. Alue sijoittuu entisen Pyhäselän kunnan alueelle, jossa kah-deksan osuuskuntaa sulautui yhdeksi osuuskunnaksi, joka on hankkeen toteut-taja.

Kylänlahden vesihuoltohankeen runkojohdot, LieksaKokonaiskustannus 0,6 milj. euroa, josta valtion osuus 0,24 milj. euroa

Hanke on Pohjois-Karjalan viemäröintiohjelman mukainen. Hankkeessa on muka-na 70 kiinteistöä ja hankkeen toteuttajana on vesiosuuskunta. Hankkeen raken-nussuunnitelmat ovat valmiit.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tasapuolisuuden turvaaminen

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tulee nimensä mukaisesti luoda mahdollisuuksia maaseudun ja maatalouden kehittämiseksi koko maassa. Edelli-set maaseudun kehittämisohjelmat ovat siirtäneet maataloustuotannon painopis-tettä Itä- ja Pohjois-Suomesta Etelä- ja Länsi-Suomeen. Erityisesti tämä näkyy ko-tieläintalouden tuotantomäärissä ja maataloustuissa.

Uuden ohjelmakauden valmistelussa ympäristökorvauksen kohdentamisaluet-ta eli painopistettä ollaan suuntaamassa Länsi- ja Etelä-Suomeen. Perusteluina ovat väitteet Itämereen kulkeutuvista ravinteista ja niiden vähentämisestä. Samal-la kun ympäristökorvauksen painopistettä siirretään Etelä- ja Länsi-Suomeen, jou-dutaan sitä vastaavasti pienentämään Itä- ja Pohjois-Suomesta (painopisteen ul-kopuolelle jäävät alueet). Toimenpide johtaa merkittävään tulonsiirtoon maan eri osien välillä. Tätä tulonsiirtoa ei korvaa ”ekologisen alan” vaatimuksen poistumi-nen metsän perusteella. Taloudellisten vaikutusten arviointia ei ole tehty tai niistä tehtyjä laskelmia ei ole julkaistu.

Toinen merkittävä muutos on ympäristökorvauksen kohdentamisalueen muodosta-minen ohi nykyisten maatalouden tukialueiden. Tämä avaa mahdollisuuksia suun-nata muun muassa luonnonhaittakorvausta alueille, jotka joutuvat huonompaan kilpailuasemaan sen johdosta, että ympäristökorvausta suunnataan alaville mail-le rannikolle. Lisäksi on huomioitava, että liki samat ympäristövaatimukset ja -ra-joitteet koskettavat myös Itä- ja Pohjois-Suomea kuin Etelä- ja Länsi-Suomea. Itä- ja Pohjois-Suomen maatalouden suhteellinen kilpailuasema muuhun Suomeen heikkenee olennaisesti, ellei vastapainoksi tehdä luonnonhaittakorvauksesta ta-sapainottavaa tukijärjestelmää nimensä mukaisesti.

Perustelu:

Perustelu:


Edelleen ongelmallinen asia on, että vesiensuojelukeskustelu ympäristökorva-uksen ja myös nitraattiasetuksen osalta keskittyy pitkälti Itämeren tilanteeseen. Kokonaan huomiotta on jätetty se, että Itä-Suomessa on runsaasti järviä ja mui-ta vesistöjä, joiden vesienhoito ja vesien hyvä tila edellyttävät ympäristökorvaus-järjestelmän hyödyntämistä. Lisäksi vesienhoitotyössä maataloutta syyllistetään myös Itä-Suomessa Itämeren rehevöitymisestä. Mikäli maatalouden vesiensuo-jelutyöhön Itä- ja Pohjois-Suomeen (ympäristökorvauksen painopisteen ulkopuo-liset alueet) ei osoiteta yhtäläisiä välineitä kaavailtuun kohdentamisasetukseen verrattuna, kohdentamisalueen ulkopuolella ei voi olla yhtä mittavia vesiensuoje-luvaatimuksia. Kohdentamisalueajattelussa samalla myönnetään, että alueen ul-kopuolella maatalous ei ole yhtä merkittävä kuormittaja.

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto esittää, että luonnonhaittakorvauksen (LFA) paino-pistettä siirretään yläville maille Itä- ja Pohjois-Suomeen (myös Pirkanmaa), vas-taavalla tavalla kuin ympäristökorvauksen painopistettä siirretään alaville maille Etelä- ja Länsi-Suomeen.

MAKERA rahoituksen turvaaminen

Maatalouden investointitukea on rahoitettu maatalouden kehittämisrahaston, MAKERA:n kautta. Makera on turvannut maatalouden tarvitsemat investointituet niin määrällisesti kuin alueellisesti. Hallitus ei ole kuitenkaan enää rahoittanut ra-hastoa, vaan se on ajanut koko erillisrahaston lopettamista. Maatalouden inves-toinnit muodostavat Pohjois-Karjalan maaseudulla merkittävän osuuden inves-toinneista ollen maaseudun työpaikkojen turvaajia.

Ellei Makera:n rahoitusta turvata, merkitsee tilanne rahaston rahoitusmahdolli-suuksien puolittumista jo vuonna 2015. Rahoituksen puolittuminen koskee erityi-sesti niitä alueita, joissa maatalouden rakennekehitys ja investoinnit ovat viriämäs-sä pitkän taantuman jälkeen. Tällainen tilanne on esimerkiksi Pohjois-Karjalassa. Investointihalukkuuden heikentäminen madaltamalla käytettävissä olevaa rahoi-tustukea vähentää merkittävästi erityisesti nuorten viljelijöiden kiinnostusta alaan. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto esittää, että MAKERA:n rahoitus on pidettävä vuo-den 2013 tasolla (175,9 miljoonassa euroa). Toimenpiteellä turvataan maatalouden toimintaedellytykset tasapuolisesti koko Suomessa. Maatilatalouden kehittämis-rahaston tulevaisuuden vaihtoehtoja selvittänyt työryhmä pitää rahastoa edelleen perusteltavissa olevana rahoitusvälineenä.

Maakunnan maitotuotannon määrän turvaaminen Joensuun meijerin raaka-aineeksi

Pohjois-Karjalan maitotuotannon määrä vuonna 2012 oli 135,9 miljoonaa litraa, maitotiloja oli 635 kappaletta. Vaikka maitotilojen lukumäärä on ollut voimakkaasti laskeva, on maitotuotannon volyymi pystytty pitämään kohtuullisella tasolla. Tuo-tantomäärien väheneminen ja tuottajien runsas luopuminen johtuu ikärakenteesta ja jatkajien vähäisestä kiinnostuksesta maidontuotantoon. Pohjois-Karjalan pelto-olosuhteet soveltuvat hyvin nurmivaltaiseen maidontuotantoon. Peltoresurssien ja navettainvestointeja suunnittelevien tilojen pellontarve eivät valitettavasti aina kohtaa niin, että laajentamisinvestointien peltovaatimus täyttyisi. C-alueen mai-dontuotanto on keskittynyt Pohjois-Savoon ja Pohjois-Pohjanmaalle ja Pohjois-Karjala on jäänyt kehityksestä jälkeen.

Vuonna 2012 maakunnassa investoitiin 5 uutta lypsykarjanavettaa. Tällä tahdil-la maitomäärä laskee edelleen. Toisaalta yrittäjät suhtautuvat positiivisesti mai-

Perustelu:

Perustelu:


dontuotannon tulevaisuuden näkymiin ja investointiaktiivisuuden lisääntymisestä on selviä merkkejä. Maatalouden myyntituloista maidon osuus on Pohjois-Karja-lassa ratkaisevan tärkeä. Vuonna 2010 myyntituloista peräti 69 % kertyi maidon-myynnistä, jonka rahallinen arvo oli 60,3 miljoonaa euroa. Valion Joensuun tehdas vastaanottaa vuodessa noin 195 miljoonaa litraa raaka-maitoa. Yksistään Valion tarvitseman maitomäärän ja Pohjois-Karjalan oman mai-totuotannon välinen erotus on 55 miljoonaa litraa. Lähtökohdat Pohjois-Karjalan oman maitotuotannon määrän nostamiselle ovat siis hyvät. Joensuun meijeri on erikoistunut erityisesti juustojen valmistukseen ja Venäjän viennin osuus on toi-minnassa merkittävä.

Joensuun seudulla on vahva tahtotila synnyttää entistä suurempia maitotiloja, joilla voitaisiin turvata meijerin raaka-aineen riittävyyttä. Joensuun seudun aloit-teesta on valmisteltu vakuussäätiön perustamista uusien navettahankkeiden ai-kaansaamiseksi. Vakuussäätiön pankkilainan takaukset auttaisivat erityisesti yh-teisinvestointien toteuttamista ja nuorten viljelijöiden navettainvestointihankkeita.

Investointitukiehtoja tulisi muuttaa siten, että korotettu tuki olisi mahdollista inves-tointikehityksestä jälkeen jääneillä alueilla. Pohjois-Karjalan alueella tuotantotu-et ovat riittämättömiä kompensoimaan luonnonolosuhteista johtuvia kilpailuhaitto-ja C-alueen sisällä. Pohjois-Karjalan maitoryhmä esittää, että Pohjois-Karjalassa voitaisiin soveltaa vakavien vaikeuksien tukea (artikla 141) kompensoimaan epä-edullisia tuotanto-olosuhteita ja jälkeenjäänyttä rakennekehitystä C-tuotantotuki-alueella. Tuki voi olla kohdennettua korotettua investointiavustusta ja tuotantotu-kea. Samalla on mahdollistettava olosuhteiltaan karujen ja huonokuntoisten sekä pienten peltolohkojen tukioikeuksien siirtäminen tukien ulkopuolella oleville vilje-lyteknisesti paremmille lohkoille

Villisian kasvatuksen investointituki

Valtioneuvoston asetuksessa maatalouden investointituen kohdentamisesta kiel-letään villisikojen kasvatuksen investointituet. Villisian kasvattajat ja muut maata-lousyrittäjät saatetaan näin eriarvoiseen asemaan.

Villisian tuonti Suomeen vapautettiin vuonna 1992 ja sen jälkeen villisikatarhoja on perustettu ympäri Suomea. Pohjois-Karjalaan on luotu maan johtava villisian kasvatuksen keskittymä ja toiminnassa on saavutettu toimitusvarmuus ja vakaus. Pohjois-Karjalassa villisiat ovat rotupuhtaita ja niiden kasvatus on eettistä ja hy-gieenistä. Villisian lihalle on kysyntää, sillä kuluttajat ovat löytäneet sen ja kysyn-tä myös ammattikeittiöissä on kasvanut tasaisesti. Villisikojen kasvatusala maa-kunnassa on noin 130 hehtaaria ja eläinten määrä 2 300.

Villisian kasvatuksen vaikutus liitännäiselinkeinoihin, kuten pienteurastamoiden toimintaan, on myös merkittävä. Villisikoja teurastetaan viidessä teurastamossa, joista kahdessa villisian teurastus on jo yli puolet liikevaihdosta. Tuotantoketjua tukevat alan tutkimus, koulutus ja EU-hanketyö. Hyvin alulle saatu kehitystyö on kuitenkin kesken ja Pohjois-Karjalassa suuri tarve alan investointitukeen. Kasvat-tajilla on tarpeita tarhojen peruskorjaukseen. Lisäksi voidaan arvioida, että mikä-li investointituki myös villisikatarhoille olisi mahdollinen, niin se toisi maakuntaan uusia kasvattajia.

Mikäli villisikatarhojen investointeja ei tueta, on todennäköistä, että alan houkut-televuus romahtaa, jolloin alalle ei hakeudu uusia kasvattajia ja nykyiset tilatkin uhkaavat jäädä laajentumatta. Alaan aikaisemmin sijoitetut eurot ovat tässä tapa-uksessa hukkainvestointi ja ulkomaisen villisian liha valtaa uudelleen markkinat.

Perustelu:


Kalakantojen hoito ja kalastuksen sääntely

Järvilohen luontaisen lisääntymisen turvaaminen

Saimaan alueella esiintyneen järvilohen luontaiset lisääntymisalueet ovat olleet Ala-Koitajoessa ja Pielisjoessa. Pielisessä aikoinaan elänyt järvilohi lisääntyi Liek-sanjoessa. Pielisen kanta on menetetty ja Saimaan alueen järvilohi on luokitel-tu äärimmäisen uhanalaiseksi. Entiset lisääntymisalueet on padottu ja rakennet-tu 1950-1970-lukujen aikana. Järvilohi on nykyisin kokonaan emokalanviljelyn ja istutusten varassa. Järvilohi on Pohjois-Karjalan maakuntakala.

Päävastuu emokalanviljelyn ja säilytysistutusten järjestämisessä on RKTL:lla, Enonkoskella olevalla laitoksella, missä järvilohen emokalastoja on kasvatettu vuodesta 1983 lähtien. Järvilohen perinnöllinen monimuotoisuus on hyvin vähäis-tä. Jäljellä olevan monimuotoisuuden vaalimiseksi Enonkoskelle perustetaan uusi järvilohen emokalasto joka vuosi. Emolohet on pyydetty 1970-luvulta lähtien Pie-lisjoesta ja 1990-luvun alkupuolta myös Lieksanjoesta.

Järvilohi on nopeakasvuisuutensa takia erittäin suosittu vapaa-ajankalastajien saaliskala ja kalataloudellisesti esimerkiksi taimenta tuottoisampi. Istuksia teh-dään paljon myös Vuoksen vesistön ulkopuolelle. Poikastuotannon arvo oli noin 0,9 miljoonaa euroa vuonna 2011. Järvilohisaalis on noin 60 tonnia. Vapakalasta-jien osuus on kasvanut ja kasvaa edelleen, ja lienee jo yli puolet kokonaissaaliista.

Maa- ja metsätalousministeriön järvilohistrategissa (2003) määritettyyn 50 kutupa-rin emokalamäärään ei ole vielä yhtenäkään syksynä päästy. Parhaanakin pyyn-tivuonna 2008, emolohia saatiin yhteensä 80 (60 naarasta ja 20 koirasta). Viime vuosina emolohimäärä on huolestuttavasti vähentynyt ja uhka perinnöllisen mo-nimuotoisuuden ja samalla järvilohikannan elinkelpoisuuden hiipumisesta on to-dellinen. Yhtä Pielisjokeen nousevaa kutulohta varten on istutettava noin 1500–2000 2-vuotiasta vaelluspoikasta.

Järvilohen säilytysistutukset on keskitetty pääasiassa Pielisjokeen ja istutuksia tehdään jonkin verran myös Lieksanjokeen. RKTL järjestää ns. sopimusviljelyllä noin 60 000–80 000 kappaletta 2-vuoden ikäistä järvilohta Pielisjokeen ja noin 10 000 1-vuoden jokipoikasta Ala-Koitajokeen ja Lieksanjokeen. Lisäksi tulevat mm. voimaloiden kalatalousvelvoitteina tehtävät istutukset. Kokonaistavoite on noin 100 000 2-vuotista vaelluspoikasta (smolttia) vuodessa, mutta tavoite on saavu-tettu toistaiseksi vain muutamana vuonna.

Vuoden 2013 tammikuussa KHO antoi päätöksen nostaa Ala-Koitajoen minimi-virtaamia järvilohen elinolosuhteiden parantamiseksi 7 vuoden ajaksi. KHO antoi myös Pielisjoen voimalaitoksia koskevat päätökset kalatalousmaksujen nostami-sesta. Molemmissa päätöksissä viitattiin MMM:n hyväksymään järvilohistrategiaan ja VN:n hyväksymään kalatiestrategiaan. KHO 29.1.2013: ”Olosuhteiden olennai-sena muutoksena on pidettävä sitä, että saimaanlohen viljelyistutukset eivät ole toteutettavissa tehokkaasti aiemmilla toimilla ja saimaanlohen säilymisen kannalta on syytä viljelyistutusten lisäksi pyrkiä tukemaan luonnon-mukaista lisääntymistä.”

Ala-Koitajoella aloitettiin KHO:n päätöksen mahdollistamana ja RKTL:n koordinoi-mana järvilohen luontaisen lisääntymiskierron palauttamisselvitykset ja -kokeet. Yhteistyötä tehdään Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen, Vattenfallin, vesialueiden omistajien, Itä-Suomen yliopiston ja luontojärjestöjen kanssa.

Perustelu:


Järvilohen luontainen lisääntyminen on saatava käyntiin ja onnistumisen varaan voidaan rakentaa toimintamalli, jolla luontainen järvilohikanta säilyy ja jopa vah-vistuu ja samalla voidaan saada ylläpidettyä elinkelpoista viljelykantaa. Siitä puo-lestaan voidaan tuottaa kalastettavaa (=rasvaeväleikattu) järvilohta eri vesistöihin. Ala-Koitajoella käynnistetty tutkimus- ja koehanke 2013–2019 on avainasemas-sa luontaisen lisääntymiskierron käynnistämiseksi ja palauttamiseksi. Luontainen tuotanto ei kuitenkaan tule riittämään kalastusta varten. Parhaassakin tapaukses-sa sen avulla voidaan varmentaa järvilohikannan elinkelpoisuuden säilyttäminen mm. käyttämällä Ala-Koitajokea kutu- ja poikastuotannon tarpeisiin. Luonnonkier-to vaatii pitkäjänteistä toimintaa, sillä järvilohen sukupolvikierto kestää 7–8 vuot-ta. Tarvitaan siis järjestelyjä, joilla tukitoimien jatkuvuus voidaan varmistaa vielä hankkeen päätyttyä. Pamilon voimalaitoksen (luvanhaltijan) on tehtävä viimeis-tään tammikuussa 2019 uusi hakemus lupavirastoon virtaaman järjestämisestä Ala-Koitajoella.

Pielisjoen Kuurnan alapuolisilla alueilla sekä Lieksanjoella on tehtävä uudelleen-arviointi toimenpiteistä, joilla voidaan vaikuttaa järvilohen luontaiseen lisäänty-miseen tai ainakin mäti- ja pienpoikasistutuksiin perustuvaan kannan ylläpitoon luontaisessa elinympäristössä. Lieksanjoen vanhaa uomaa on pyrittävä kehittä-mään virtakutuisten kalojen luontaisena lisääntymisalueena ja arvioitava laajem-minkin Pielisen altaaseen laskevien pienempien jokien hyödyntämistä kutualueina.Kalastuskäytäntöjä on saatava muutettua järvilohen koko esiintymisalueella Vuok-sen vesistössä. Kutulohien määrä on saatava nousemaan ja kalastusta on kyet-tävä sääntelemään nykyistä tehokkaammin. Kaikki rasvaevälliset järvilohet on rauhoitettava kokonaan kalastukselta. Kalastettavaksi on tuotettava rasvaevälei-kattuja järvilohia, ja tiedotusta säilytettävistä (=rasvaevälliset) ja kalastettavista (=rasvaeväleikatut) järvilohista on lisättävä. Samalla on lisättävä tiedotusta elävä-nä pyytävien kalastusvälineiden (vapakalastus, rysät jne.) suosimiseksi.

Kutulohien määrä on saatava nousemaan reilusti, ainakin muutamaan sataan. Ku-tulohet (tai ainakin osa niistä) on siirrettävä Pielisjoesta, Kuurnasta Ala-Koitajokeen siihen saakka, kun voidaan saada varmuus järvilohen luontaisen lisääntymisen onnistumisesta Ala-Koitajoessa. Kuurnan ja Kaltimon kalateitä tai muita kalan ku-lun mahdollistavia ratkaisumalleja voidaan lähteä suunnittelemaan jo ennakkoon, mutta niille on todellinen tarve vasta Ala-Koitajoen tilanteen selkiytymisen jälkeen. Ilman riittävää luontaista lisääntymistä ja vaelluspoikasmäärää, ei kalateitä tarvita. Samanaikaisesti on varmistettava myös nykyisen kaltainen emokalastojen uusi-minen ja täydentäminen, jotta emokalaviljelyyn perustuva kannan säilytys ja poi-kastuotanto kalastusta varten voidaan turvata. Järvilohen istukaspoikasten kasva-tustapoja on kehitettävä luonnonmukaisempaan suuntaan (mm. virikekasvatus), jotta poikasten elinkelpoisuutta voidaan parantaa.

Kokonaisuudessa on kyse lyhyemmällä aikavälillä järvilohen luontaisten lisään-tymismahdollisuuksien mahdollistamisesta ja biodiversiteetistä, eli äärimmäisen uhanalaisen Saimaan järvilohen säilymisestä. Pitemmällä aikavälillä on kyse Sai-maan vesistöalueen kalastusmatkailun merkittävästä elinkeinollisesta kehittämi-sestä. Vesivoimatalouden intressit on pyrittävä yhteen sovittamaan järvilohikan-tojen luontaiseen lisääntymiseen liittyvien tavoitteiden kanssa.

Kalastuslain muutos

Uuden kalastuslain hallituksen esitysluonnoksen mukaan nykyisestä kalastusalue-jaosta on tarkoitus siirtyä laajempiin aluekokonaisuuksiin. Kalatalousalueita ehdo-tetaan vähennettäväksi nykyisestä noin 220 kalastusalueesta noin 100 alueeseen. Alueellisen päätöksenteon ja kalatalouden organisaatioiden toiminnan vahvista-

Perustelu:


minen on kuitenkin toteutettava tukemalla kalatalousalueiden yhteistyötä paikal-listen toimijoiden tarpeista käsin alueiden pakkoliitosten sijaan.

Hallituksen luonnoksessa valtion yleisten vesialueiden kalastusta koskeva hallin-nointi esitetään siirrettäväksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksilta Metsä-hallitukselle. Järvissä yleisten vesialueiden hallinta tulisi antaa kalatalousalueille, joilla on vuosikymmenten kokemus kalastuksen järjestämisestä kyseisillä alueilla. Tämän muutoksen vaarana on suurten yhtenäislupa-alueiden pirstoutuminen jäl-leen pienemmiksi alueiksi ja edessä on sama tilanne kuin vuosikymmeniä sitten, eli yhdelle järvelle tarvitaan lukuisia, erihintaisia lupia. Metsähallituksen tulosvas-tuun takia riskinä voi olla myös lupien kallistuminen. Pohjois-Karjalassa yleisvesi-alueita on mm. Pyhäselällä, Savonselällä, Pielisellä ja Koitereella, joten yleisten vesialueiden hallinnalla on maakunnassa suuri merkitys.

Lain 90 §:n 2 momentissa on asetettu kotitarvekalastajien saaliille myyntikielto, lu-kuun ottamatta pieniä suoraan loppukuluttajalle myytäviä 5 kg:n päivittäisiä eriä. Maakuntaliiton näkemyksen mukaan säännös on käytännössä kestämätön, kos-ka kieltoa ei voida valvoa millään tavalla. Viiden kilon päivittäiselle kalanmyyn-nille asetettu raja tulee poistaa kokonaan tai asettaa raja selvästi korkeammalle.

Pohjois-Karjala kuuluu Vuoksen vesienhoitoalueeseen, jolla on erityisvastuu mo-nista uhanalaisista lohikalakannoista ja saimaannorpasta. Voimassa olevan lain mukaan valtioneuvosto voi määräajaksi kieltää tietynlaisten pyydysten tai kalas-tustapojen käytön silloin, kun uhanalaisen eläinlajin suojeleminen sitä edellyttää. Hallituksen esitysluonnoksen 59–61 §:t ovat aineellisesti pääosin nykyisen voi-massa olevan kalastuslain sisältöisiä. Maakuntaliiton näkemyksen mukaan uhan-alaisten lajien osalta erityisesti, kun on kyse äärimmäisen uhanalaisista lajeista, ELY-keskuksella on oltava mahdollisuus asettaa tarvittavia rajoituksia viranomais-päätöksin. Valtioneuvoston tasolla tehtävät kalastusrajoituspäätökset ovat jäykkää ja tehotonta hallintoa. Ajallisesti ja alueellisesti rajatut rajoitukset eivät ole ristirii-dassa perustuslain turvaamien perusoikeuksien kanssa varsinkaan, kun otetaan huomioon kalastuslain säännökset korvausten maksamisesta uhanalaisten eläin-lajien suojelusta aiheutuneesta haitasta.


Liikenne- ja viestintäministeriö (talousarvion pääluokka 31)

Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmää kehitetään maakunnan liikennejärjestelmä-suunnitelman ja aiesopimuksen mukaisesti priorisoiduin hankkein. Lisäksi tuetaan Itä-Suomen kolmen maakunnan (Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo) yh-teisessä liikennestrategiassa määritettyjen kehittämistavoitteiden ja investointi-hankkeiden toteuttamista.

Keskeiset valtakunnantasolla päätettävät tiestön kärkihankkeet Pohjois-Karjalassa ovat VT 23 Varkaus-Viinijärvi ja Niiralan rajanylityspaikan liikennettä välittävä VT 9 Onkamo–Niirala. Välttämätön pienempi hanke on VT 6 Raatekankaan eritasoliitty-mä, joka on Joensuun kehätien valmistumisen jälkeen kaupunkiseudun pahin lii-kenteen puollonkaula. Kaivostoiminnan edellytysten turvaamiseksi on huolehdit-tava kaivoskuljetusten edellyttämästä tiestön rakentamisesta ja kunnossapidosta. Valtakunnallisesti päätettäviä raideliikenteen maakunnallisia kärkihankkeita ovat Joensuunsuun ratapihan ja matkakeskusalueen kehittäminen sekä Karjalan ra-dan parantaminen Joensuu-Imatra rataosuudella. Imatra–Luumäki rataosuuden kehittämisen yhteydessä on selvitettävä myös Imatran pohjoispuolisen radan no-peuden nostoa poistamalla mm. tasoristeyksiä.

Kärkihankkeeksi nostetaan myös Joensuun lentoaseman ja lentoliikenteen kehit-täminen.

Liikenne- ja viestintäministeriön tutkimus- ja kehittämisrahoitusta tulee suunnata aiempaa vahvemmin kaupunkiseutujen kävelyä ja pyöräilyä edistäviin hankkei-siin. Erityisesti Joensuussa on valmiutta panostaa yhteisrahoitteisiin kevyenliiken-teen hankkeisiin.

Tieverkon kehittämishankkeet

Kärkihanke: Valtatien 23 parantaminen välillä Varkaus–Viinijärvi Kustannusarvio 43,3 milj. euroa

Valtatie 23 on Pohjois-Karjalalle, varsinkin maakunnan keskiselle ja pohjoiselle osalle, erittäin tärkeä yhteys eteläiseen Suomeen. Tieosuus Liperin Kontkala - Var-kaus ei vastaa nykyisellään liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden vaatimuksia. Valtatien 5 parantamistoimenpiteet etelässä ovat lisänneet myös vt 23:n vetovoi-maa esimerkiksi raskaan liikenteen väylänä. Tien liikennemäärät ovat kasvaneet ennakoitua nopeammin ja raskaan liikenteen arvioidaan edelleen kasvavan. Val-tatie 23:n korjaus on välttämätön. Tiesuunnitelma on valmistunut.

Valtion vuoden 2013 talousarviossa hankkeen toteuttamisen osoitettiin 5 miljoo-nan euron määräraha, jolla perusparantaminen on saatu liikkeelle Alikylän ohitus-kaistojen sekä Kurolan ja Unnukanniemen tiejärjestelyjen rakentamisella. Valtion tulee osoittaa jatkossa määrärahat hankkeen toteuttamiseksi kokonaisuudessaan.

Perustelu:


”Kuutostiepaketti” – valtatien 6 kokonaiskehittäminen (hankkeet ovat etuoikeusjärjestyksessä)

Kärkihanke: Vt 6 Raatekankaantien eritasoliittymä JoensuussaKustannusarvio 8,8 milj. euroa

Valtatie 6 muodostaa keskeisen yhteyden Joensuun läpi edelleen pohjoiseen. Lii-kenteellisesti pahin pullonkaula kehätien valmistuttua on valtatien ja Raatekan-kaantie – Salpakankaankadun liittymä, joka on yksi Joensuun seudun vilkkaimmis-ta liittymistä. Liittymän kautta kulkee Joensuusta pohjoiseen suuntautuva liikenne ja lisäksi liittymä välittää keskeisten liike- ja teollisuusalueiden liikennettä. Liitty-män kapasiteetti nykytilanteessa on riittämätön, mistä aiheutuu jatkuvasti liiken-teen jonoutumista ja ruuhkautumista kaikilla liittyvillä suunnilla. Liittymä on liiken-neturvallisuustilastoissa ollut jo useita vuosia suurimpia liikenneonnettomuuksien kasautumispisteitä. Liikenteen toimivuus edellyttää eritasoliittymän rakentamista.

Liikennemäärät (KAVL) liittymässä vuonna 2013 olivat: Ç vt 6 kaupungin suunta 18 800 ajoneuvoa vuorokaudessa, Ç Kontiolahden suunta 13 800 ajoneuvoa vuorokaudessa Ç Raatekankaantien suunta 15 500 ajoneuvoa vuorokaudessa Ç Salpakankaantien suunta 14 300 ajoneuvoa vuorokaudessa

Valtatien ja Raatekankaan kadun liittymää sekä Raatekankaan katu- ja liikenne-järjestelyjä koskeva asemakaavamuutos on hyväksytty keväällä 2010 ja tiesuun-nitelma on valmistunut. ELY-keskus ja kaupunki ovat sopimassa kustannusten ja-osta. Vt 6 Kiteen Puhoksen Lepikon liikennejärjestelyjen kehittäminen(1. vaihe) ja tarvittaessa eritasoliittymän rakentaminen (2. vaihe) Kustannusarvio 3,7 milj. euroa (1. vaihe)

Valtatien 6 tasoristeyksestä Kiteen Puhoksessa on muodostunut liikenne- ja ympä-ristöturvallisuusriskikohde. Puhoksen teollisuusalueen yritysten rekkaliikennemää-rät ovat suuria ja osa liikenteestä on vaarallisiksi luokiteltuja kemikaalikuljetuksia. Kiteen kaupungilla on vahva tahtotila Puhoksen teollisuusalueen kehittämiseksi. Useilla yrityksillä on laajennussuunnitelmia ja uusia toimijoita houkutellaan sijoittu-maan. Rekkaliikennemäärän uskotaan lisääntyvän 10–20 rekalla vuorokaudessa.

Hankekokonaisuuden 1. vaiheen toimenpiteiden tiesuunnittelu on käynnissä si-sältäen Lepikon liittymän porrastamisen sekä yksityistie- ja kevyen liikenteen jär-jestelyjä. Järeämpi eritasoliittymän rakentaminen kohteeseen on sidoksissa alu-een maankäytön ja liikennemäärien kehitykseen.

Vt 6 perusparantaminen Imatran ja Joensuun välillä Kustannusarvio 55 milj. euroa

Yhteysväli Imatra–Joensuu on osa Helsingin ja Kajaanin välistä valtatietä 6, ol-len merkittävä Kaakkois- ja Itä-Suomen pääväylä mahdollistaen yhteydet Kotkan ja Haminan merisatamiin. Kansainvälistä merkitystä lisäävät itärajan läheisyys sekä yhteydet raja-asemille. Etelä-Karjalan parannushankkeet tukevat myös ke-hittämistä Imatralta pohjoiseen. Nykytilanteessa tien leveys ja pinnan muoto eivät vastaa valtateiden tämän päivän vaatimuksia eikä tiellä ole yhtään ohituskaistaa Pyhäselän ja Imatran välillä. Pintaus tulee uusia ja asfaltoitua piennaraluetta on levennettävä kevyen liikenteen turvallisuuden vuoksi.

Perustelu:

Perustelu:

Perustelu:


Savo-Karjalan ja Kaakkois-Suomen tiepiirien vuonna 2002 tekemässä Imatra-Jo-ensuu yhteysvälin kehittämisselvityksessä toimenpiteiksi esitettiin liittymien paran-tamisia, kevyen liikenteen järjestelyjä, ohituskaistoja ja tievalaistusta. Selvityksen perusteella yhteysvälin (pois lukien Joensuun kehätie ja Reijola–Niittylahti) paran-tamisen kustannusten voidaan arvioida olevan noin 55 miljoonaa euroa. Hankkeen toteuttamiseen on varauduttava käynnistämällä yleissuunnittelu.

”Ysitiepaketti” – valtatien 9 kokonaiskehittäminen (hankkeet ovat etuoikeusjärjestyksessä)

Kärkihanke: Vt 9 Onkamo–Niirala yhteysvälin parantaminen Kustannusarvio 25,0 milj. euroa

Valtatie 9 välillä Onkamo–Niirala muodostaa keskisen Suomen yhteyden Venäjäl-le ja voimakkaasti kasvaneelle Niiralan kansainväliselle rajanylityspaikalle. Tien merkitys on elinkeinoelämän kuljetusten kannalta suuri. Tietä ei ole mitoitettu ny-kyisiin liikennemääriin. Yhteysvälin liikenneturvallisuus on heikko, sillä tie on ka-pea ja mutkainen ja sen varrella on runsaasti asutusta. Hankkeella on suuri vaiku-tus Niiralan rajanylityspaikan, Värtsilän taajaman ja Tohmajärven kuntakeskuksen kehittymiseen.

Tien kunto välillä Onkamo-Niirala tulee saada valtatiestatuksen edellyttämälle ta-solle. Ensi vaiheessa tulee toteuttaa noin 13 kilometrin mittainen osuus Lahden-vaara–Niirala. Suomen ja Venäjän välinen henkilö- ja tavaraliikenne on kasvus-sa ja on mahdollista, että viisumivapaus EU-maiden ja Venäjän välillä toteutuu.

Hankkeen yleissuunnitelman laatiminen on käynnissä. Valtion on varauduttava hankkeen rahoittamiseen osana rajaliikenteen kehittämistä itärajalla. Onkamo–Niirala parantamisessa olisi tarkoituksenmukaista käynnistää toteutus ylityspai-kalta alkaen tukien etupainotteisesti rajaliikenteen sujuvuutta.

Vt 9 Liperin Ylämyllyn liikennejärjestelytoimenpiteet Kustannusarvio täsmentyy suunnittelussa

Vuoden 1998 alussa valtatien 9 pohjoispuolella oleva vajaan 400 hehtaarin va-ruskunta-alue (Ylämyllyn varuskunta) siirtyi Liperin kunnalle. Kunta on kehittänyt aluetta viihtyisäksi asuinalueeksi palveluvarustuksineen. Alueelle on rakennettu ja kunnostettu 400 asuntoa, kaksi päiväkotia, kouluja, hoivakoti ja liikuntahalli muun infrastruktuurin ohella. Asuinrakentaminen jatkuu noin 20 asunnon vuosivauhdil-la ja pientaloasutusta on yleiskaavoitettu yhteensä 800 asunnolle. Jyrinkylän asu-kasmäärä on 1 300 ja alue kasvaa noin 2 000 asukkaaseen 3–5 vuodessa. Alu-een välittömässä läheisyydessä sijaitsee Pärnävaaran urheilukeskus.

Vt 9 yleissuunnitelman (1998) mukaisesti Joensuun ja Ylämyllyn välinen yhteys muuttuu moottoritieksi. Suunnitelman mukaan vt 9 ja Liperintien (476) kohtaan ra-kennetaan Ylämyllyn eritasoliittymä. Eritasoliittymästä on Joensuun yleiskaavassa ja Ylämyllyn osayleiskaavassa esitetty yhteys myös Jyrinkylään. Näiden kunnis-sa hyväksyttyjen kaavojen päätökset eivät hallinto-oikeuksissa ole saaneet lain-voimaa, vaan ovat palautuneet uuteen käsittelyyn. Suunnittelutilanteen takia vt 9 ja Ylämyllyn eri osien välinen liikennöinti on muodostunut ongelmalliseksi kasva-van liikenteen ja asutuksen takia.

Välitöntä parannusta on saatu Liperin liikenneturvallisuussuunnitelman mukaisil-la toimenpiteillä, mutta rakenteelliseen ongelmaan tarvitaan kasvavan Joensuu-Kuopio -liikenteen ja taajamien välisen liikenteen osalta mittavampia toimenpitei-

Perustelu:

Perustelu:


tä. Turvallisuutta lisätään myös kävelyn ja pyöräilyn yhteyksien parantamisella. Perusongelmaan, eli liikenneturvallisuuteen, liikenteen sujuvuuteen ja asiakasys-tävälliseen liikennöintiin, Liperin kunta esittää kokonaisvaltaista ja moniportaista ratkaisua.

1. Toteutetaan VT 9 ja Liperintien risteyksen eritasoistaminen ja tähän liitty-vät risteysjärjestelyt Ylämyllyntien kohdalla ja Honkatien kohdalla (asema-kaavan mukainen ratkaisu). Rakentamisella turvataan Liperin kirkonkylälle ja Ylämyllyn keskustan eri osiin suuntautuvan liikenteen sujuvuus ja turval-lisuus.

2. Parannetaan Ylämyllyn taajamateiden liikenneturvallisuutta, liikenteen su-juvuutta ja tieympäristön viihtyisyyttä. Paikallistien 15641 (Ylämyllyntie) on-gelmat muodostuvat mm. autoliikenteen liian suurista ajonopeuksista, ras-kaanliikenteen aiheuttamasta meluhaitasta, laajoista jäsentymättömistä liittymistä ja kevyen liikenteen turvattomista tienylityksistä.

3. Paikallistien 15640 (Mattisenlahdentie) ongelmana on kevyen liikenteen väylien puute. Tieosuudella on pidetty katselmus yhdessä ELY -keskuksen kanssa toukokuussa 2013. Tavoitteena on saada tieosuus muutettua kaa-vatieksi sillä edellytyksellä, että tieosuus on kunnostettu ja muutettu kaava-tiemäiseksi.

4. Jyrinkylän liikenteen kanavoiminen uuden suunniteltavan yhteyden kautta Lautasuolle Ylämyllyn taajamatien kautta ja edelleen Ylämyllyn keskustaan ja Polvijärventien eritasoliittymän kautta VT 9:lle.

5. Jyrinkylään johtaa Ylämyllyn keskustasta ainoastaan yksi varuskunnan ai-kainen kapea ja vaikeakulkuinen tieyhteys VT 9:stä Ylämyllyn kiertoliitty-män ja VT 9:n sekä rautatien alikulkujen kautta. Lisäksi liikennettä purkaa osittain huonokuntoiset ja taajama-alueiden halki kulkevat yhteydet Pärnä-vaaran urheilukeskuksen ja Välikankaan teollisuusalueen kautta Polvijär-ventielle ja edelleen Joensuu – Kuopio VT 9:lle.

6. Kuntien hyväksymien kaavoitusratkaisujen kariutuminen hallinto-oikeudes-sa, ja tässä yhteydessä liikenneyhteyksien kanavoimisen suoran yhteyden estyminen Jyrinkylältä VT 9 ja Liperintien eritasoristeykseen, aiheuttaa tar-peen suunnitella uusi liikenneyhteys kylän ja Ylämyllyn keskustan välille kii-reellisenä.

7. Tässä yhteydessä tulee toteuttaa Patteristontien ja Tehtaantien risteyksen näkyvyyttä parantavat toimenpiteet Jyrinkylälle päin ja suunnitella ajoradas-ta erillisen jalankulun ja pyörätien rakentaminen VT 9:n ja rautatien alikulus-sa.

Valtatien 9 kehittäminen Joensuun ja Kuopion välillä (Viinijärvi-Vartiala) Kustannusarvio täsmentyy suunnittelussa

Valtatie 9 toimii Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien yhdysväylänä muo-dostaen yhtenäisesti numeroidun itä-länsi -suuntaisen yhteyden Turku–Jyväsky-lä–Kuopio–Joensuu–Niirala. Tie on tärkeä sekä poikittaisyhteyksien kehittämi-sen että elinkeinoelämän kuljetusten kannalta. Yhteysvälin merkitystä kasvattaa Itä-Suomen yliopiston toiminta ja kampusten välinen vuorovaikutus. Joensuun ja Kuopion kaupunkien vuorovaikutus lisääntyy vuosi vuodelta.

Viinijärvi–Vartiala yhteysväli on noin 70 km pitkä ja osa yleiseurooppalaista TEN-verkkoa. Yhteysvälin geometria ja poikkileikkaus eivät täytä valtatienvaatimuksia. Nopeustaso vaihtelee välillä 60 - 100 km/h ja yksityistieliittymiä on tiheästi koko matkalla. Liikenneonnettomuusaste on 1,5 -kertainen ja kuoleman riski yli kak-sinkertainen valtateiden keskiarvoon verrattuna. Kyläalueilla kärsitään liikenteen melusta ja päästöistä. Hankkeesta on laadittu tarveselvitys vuonna 1999 ja osal-

Perustelu:


le tietä on tehty yleissuunnitelmia. Hankkeen suunnitteluvalmiutta tulee parantaa ja pyrkiä vaiheittaiseen toteutukseen.

Kaivostoiminnan ja teollisuuden toimintaedellytyksiä parantavat paikalliset liikennehankkeet

Polvijärven Kylylahden kaivoshankkeen väyläinvestoinnit Kustannusarvio 6,5 milj. euroa (tiestö), ratainvestointi täsmentyy suunnittelussa

Altona Mining Ltd on käynnistänyt kaivostoiminnan Polvijärven kirkonkylän välittö-mässä läheisyydessä Kylylahdessa. Kaivoksesta saatavat tuotteet ovat kupari, ko-boltti, nikkeli, sinkki ja kulta. Merkittävin hyödynnettävä malmi esiintymästä on ku-pari. Kaivos työllistää noin 220 henkilöä, joista noin 140 työskentelee Polvijärvellä.

Altona Miningistä saadun tiedon mukaan Polvijärveltä Luikonlahteen kuljetettava malmimäärä on 550 000 tonnia vuodessa. Yhden rekan kapasiteetti on 40 ton-nia malmia. Käytännössä Polvijärveltä tulee Luikonlahteen noin 50 malmirekkaa joka arkipäivä. Tie Maarianvaaralta Polvijärvelle on huonokuntoinen ja vaatii kun-nostusta. Liikenneturvallisuuden näkökulmasta Polvijärvi – Luikonlahti maantien numero 502 kunnollinen perusparantaminen on välttämätöntä ja tien kunnossa-pitotasoa tulee nostaa.

Niukoista tiemäärärahoista johtuen Pohjois-Savon ELY-keskuksen on vaikea osoit-taa kehyksistään rahoitusta hankkeeseen. Valtion on osoitettava erillinen kaivos-perusteinen rahoitus Polvijärvi - Luikonlahti maantien numero 502 perusparanta-miseen liikenneturvallisuuden takaamiseksi. Hankekokonaisuus sisältää seuraavat toimenpiteet:1. Tien 502 levittäminen välillä Maarianvaara – Saarivaaran risteys,

ka. 3 miljoonaa euroa2. Radan rakentaminen välille Luikonlahden asema – rikastamo noin 2 km

(kiskotus ja vanhan ratapenkan vahvistaminen)3. Outokumpu – Luikonlahti tien päällysteen kuntoonlaitto,

ka. 3 miljoonaa euroa (Outokummussa suunnitteilla kaivostoimintaa)4. Luikonlahti Kaavi -tien 573 risteys, liittymään väistötila,

ka. 0,5 miljoonaa euroa

Pampalon kaivoksen liikenneyhteydet Kustannusarvio 1,0 milj. euroa (tiestö)

Pampalon kultakaivos sijaitsee Ilomantsin Hattuvaarassa ns. Karjalan kultalinjal-la. Kaivoksen omistaa Endomines Oy. Kaivosalueelle on rakennettu rikastamo, murskaamo, rikastushiekka-alue, konttori ja huoltotilat. Kaivos käynnisti toimin-tansa helmikuussa 2011. Vuonna 2012 Pampalon kaivoksesta louhittiin malmia runsaat 250 000 tonnia, josta saatiin kultaa 866,5 kiloa. Kaivos työllistää vakitui-sesti lähes 100 henkeä ja lisäksi merkittävän määrän urakoitsijoiden työtekijöitä.

Endomines on investoinut Pampalossa malminetsintään ja rikastamon laajenta-miseen. Malmin louhinta- ja käsittelymäärän odotetaan nousevan vuoden 2013 aikana 380 000. Niin kutsutun Karjalan kultalinjan muista esiintymistä tehdään kannattavuus- ja ympäristöarviointeja.

Pampalon kaivokselta kultarikaste kuljetetaan edelleen rekkakuljetuksin jatkoja-lostettavaksi. Lisääntyvät rikastekuljetukset ja muu kaivoksen toimintaan kuuluva liikennöinti edellyttää maantien 522 parantamista, mikä on kustannusarvioltaan noin 1 miljoonan euron hanke.

Perustelu:

Perustelu:


Kantatie 73 kiertoliittymä ja kevyen liikenteen väylät alituksineen Lieksan Kevätniemen teollisuusalueellaKustannusarvio täsmentyy suunnittelussa

Lieksan keskustan välittömässä läheisyydessä, noin 2 km etäisyydellä, sijaitsee kantatien 73 ja Kevätniementien risteys. Risteys on vilkas, koska sitä kautta kul-kee liikenne Kevätniemen teollisuusalueelle, jossa toimivat mm. Vapo Timber Oy:n saha, Vapo Oy:n lämpölaitos, Anaika Wood Ltd Oy:n liimapalkkitehdas ja Höylää-mö Suomipuu Oy:n tuotantolaitos. Lisäksi samasta risteyksestä tapahtuu kulku raskaan tavaran alueelle, jossa on mm. rakennustarvike- ja tukkukauppaa.

Risteyksestä käännytään myös Kuhmontielle ja sen varrella sijaitseville asunto-alueille. Tällä hetkellä Lieksan Teollisuuskylä Oy:llä on menossa Kevätniemen teollisuusalueen vahvistamishanke, johon sisältyy mittavat teollisuushankkeet ja teollisuutta palvelevan yritystoiminnan alueelle sijoittumistoimenpiteet. Kokonai-suutena hankkeiden liikennevaikutukset ovat mittavat. Pohjois-Savon ELY-kes-kuksella on olemassa kantatien 73 ja Kevätniemen tien risteyksen suunnitelmat kiertoliittymästä, johon on perusteltua liittää myös kevyenliikenteen välien raken-taminen. Hanke on Lieksan kaupungin ja Lieksan Teollisuuskylä Oy:n yhteishan-ke.

Kolin liikenteellisen saavutettavuuden kehittäminen

Kolia kehitetään Pohjois-Karjalan matkailustrategian mukaisesti kansainvälises-ti merkittävänä ympärivuotisena matkailukeskuksena. Kolille valmistui matkailun masterplansuunnitelma vuonna 2007. Suunnitelmassa kehittämisen linjattiin pe-rustuvan kolmen alueen – Ukko Kolin, Kolin kylän ja Loma-Kolin – muodostamaan palvelukokonaisuuteen kullekin ominaisine vyöhykkeineen. Jotta alueen kehittymi-nen voi toteutua vision mukaisesti, tulee mainittujen kolmen alueen yhteydet olla kunnossa. Sisäisen liikenteen lisäksi on varmistettava kolin ulkoinen saavutetta-vuus maanteitse sekä liityntäyhteyksin juna- ja lentoliikenteeseen. Lisäksi tärke-ää on turvata Pielisen yli Lieksaan ulottuva yhteys ympäri vuoden. Kolin saavu-tettavuusstrategia valmistuu vuoden 2014 aikana.

Kevyen liikenteen järjestelyt Kevyen liikenteen väylä on Kolilla rakennettu ainoastaan Kolin kylän ja Jeron tie-haaran välille. Lisäksi maantien 504 kevyen liikenteen järjestelyt välillä Kolin kylä – Purnuniementien liittymä on valmistumassa. Kolin alueen palvelukokonaisuus ja ympäristövastuullinen kehittäminen edellyttävät, että alueiden välillä voi tule-vaisuudessa liikennöidä kevyen liikenteen väyläverkostoa pitkin mm. kävellen ja pyörällä sekä rullasuksilla ja -luistimilla.

Tarvittavan väyläinvestointikokonaisuuden toteuttaminen perusväylänpidon varo-jen kautta on nykyrahoitustasolla vaikeaa. Hankekokonaisuutta on vietävä eteen-päin matkailuelinkeinolle tärkeänä erillishankkeena.

Ç Jeron tiehaara – UkkoKoli, ka. täsmentyy suunnittelussa Ç Purnuniemi – Loma-Koli, ka. täsmentyy suunnittelussa Ç Loma-Kolin alue (Käränkälammen ympärireitti, loma-asuntoalue, Käränkä-

lampi – Loma-Kolin rinteet), ka. täsmentyy suunnittelussa

Perustelu:

Perustelu:


Julkisen liikenteen varmistaminen Koli – Joensuu kimppataksilla Matkailukohteen kilpailukyvylle saavutettavuus julkisin liikennevälinein on välttä-mätöntä. Nykyisellään Kolin matkailu on vahvasti yksityisautoilun varassa, mikä ei ole kestävän kehityksen mukaista ja rajoittaa matkailun kasvua.

Kimppataksipalvelu on todettu toimivaksi ratkaisuksi Kolin ja Joensuun välillä pal-vellen sekä paikallisia asukkaita että matkailijoita. Kimppataksipalvelun rahoitus-ta ja palvelun laajentamista Kolin sisäiseen liikenteeseen selvitetään parhaillaan. Tällä hetkellä palvelu vaatii kuntien, alueen yritysten ja valtion rahoitusta. Tavoit-teena on vähentää tukirahoitusta asteittain käyttäjämäärien lisääntyessä.

Koli – Vuonislahti (Lieksa) liikenneyhteyden ympärivuotisuusPielinen on edelleen matkailullisesti heikosti hyödynnetty. Pielisen molemmin puo-lin sijaitsee useita matkailukohteita, joiden yhdistäminen tehokkaasti tarvitsee Pie-lisen ylittävän liikenneyhteyden Kolin ja Lieksan välillä. Matkailukasvua tukevan vaikutuksen lisäksi ympärivuotinen liikenneyhteys edistäisi myös työmatkaliiken-nettä. Hanke on sisällytetty valtioneuvoston hyväksymään Saaristoasiainneuvot-telukunnan valtakunnalliseen kehittämisohjelmaan.

Nykyisellään yhteys on ainoastaan muutaman kuukauden vuodessa, silloin kun Koli – Vuonislahti jäätie (7 km) on käytössä. Jäätie lyhentää Lieksan ja Kolin vä-listä ajomatkaa yli 50 kilometrillä. Autolautta Pielinen liikennöi puolestaan kesä-elokuussa aikataulun mukaisesti Kolin ja Lieksan välillä. Muuna aikana vuodesta Pielisen ylittävää yhteyttä ei ole. Tilanteen korjaisi ympärivuotinen lauttayhteys, joka olisi osa liikenneviraston ylläpitämää maantieverkkoa. Vuonna 2006 lautan vuosittaisiksi kustannuksiksi on arvioitu 800 000 euroa.

Pohjois-Karjalan maantielauttojen (lossit) palvelutason turvaaminen

Maantielauttojen ja yhteysalusliikenteen hoito on valtakunnallisesti keskitetty Var-sinais-Suomen ELY-keskukselle, joka vastaa 41 lauttapaikasta, joista suurin osa sijaitsee Turun saaristossa ja Itä-Suomen järvialueilla. Saaristoliikenteen palve-lutason arviointityö käynnistyi 2013. Tavoitteena on uudistaa lauttakohtaiset pal-velutasomääritykset vuoden 2014 aikana siten, että uudet palvelutasot ovat voi-massa 2015 alusta lähtien.

Pohjois-Karjalassa liikennöi kaksi maantielauttaa, Hirvisalmi Juuan Paalasmaalla ja Arvinsalmi Liperissä. Lossiliikenne on välttämätöntä vakituisten ja vapaa-ajan asukkaiden arjen sujuvuuden sekä matkailun, metsätalouden ja muun elinkeino-elämän edellytysten ja turvallisuuspalvelujen saatavuuden näkökulmista.

Maantielauttojen palvelutasouudistuksen yhteydessä tulee turvata Pohjois-Kar-jalan maantielauttojen palvelutason säilyminen vähintään nykytasolla. Lisäksi on selvitettävä mahdollisuudet toteuttaa maantiesillat korvaamaan nykyinen lautta-liikenne.

Perustelu:


Rataverkon ja raideliikenteen kehittämishankkeet

Kärkihanke: Joensuun ratapihajärjestelyt ja matkakeskus alueen kehittäminen Kustannusarvio 83 milj. euroa (yleissuunnitelma)

Joensuun ratapiha on teknisesti vanhentunut ja käyttöikänsä lopussa. Ratapiha tulee uudistaa nykyhetken ja tulevaisuuden tarpeita vastaavaksi koskien sekä ta-vara- että henkilöliikennettä. Ympäröivän kaupunkirakenteen paineisiin ratapihan pienentämiseksi ja toiminnan yksinkertaistamiseksi on pystyttävä vastamaan. Ra-tapihajärjestelyt mahdollistavat alueen maankäytön kehittämisen Joensuun kau-punkiseudun kasvusopimuksen mukaisesti (symmetrinen kaupunki Pielisjoen mo-lemmin puolin). Matkustajaratapihan järjestelyjen toteuttaminen parantaa myös joukkoliikenteen toimivuutta mahdollistamalla matkakeskuksen toteuttamisen. Jo-ensuun ratapihan toimivuudella on merkittävää vaikutusta koko Karjalan radan lii-kennöitävyyteen.

Joensuun kaupunki aikoo toteuttaa alueelle Nikolaintori -hankkeen, joka muo-dostuu keskustamaisesta liike-, toimisto-, ja asuinrakentamisen kokonaisuudes-ta. Järjestelyyn kytkeytyy myös matkailijoille tarjottavien palvelujen lisääminen. Pohjois-Karjalan osuuskauppa suunnittelee kylpylän rakentamista hotelli Kimme-lin yhteyteen.

Ratapihan yleissuunnitelma on valmistunut ja tarvittavat muutostyöt tulee aloittaa mahdollisimman pian. Liikenneviraston valmistelussa Joensuun hanke on priori-soitu korkealle moniongelmaisena kohteena (tavara- ja henkilöliikenne). Hanke on tavoitteena toteuttaa vuosina 2013-2020. Joensuun ratapihan järjestelyjen on sisällyttävä seuraavan hallituksen liikennepoliittiseen selontekoon hallituskauden aikana toteutettavana kohteena.

Kärkihanke: Karjalan radan parantaminen Joensuu–Imatra rata-osuudella ml. tasoristeysten poisto Kitee–Imatra välilläKustannusarvio 84,0 milj. euroa

Karjalan radan parantaminen nopealle henkilöjunaliikenteelle sopivaksi on maa-kunnan saavutettavuuden ja logistisen kilpailukyvyn kannalta keskeinen toimenpi-de. Vuosien 2007–2013 aikana EAKR-ohjelman rahoituksen turvin (13,9 miljoonaa euroa) Karjalan radan tasoristeyksiä on vähennetty Pohjois-Karjalassa Joensuun eteläpuolella siten, että jäljellä on enää neljä tasoristeystä, joista kaksi kohdetta on suunnittelultaan toteutusvalmiita. Imatran ja Pohjois-Karjalan maakuntarajan välisellä rataosuudella tasoristeyskohteita on jäljellä 11 kappaletta.

Ensi vaiheessa toteutettavia toimenpiteitä ovat vielä jäljellä olevien tasoristeys-ten poistaminen sekä välin Joensuu-Parikkala järeämmät ratatekniset ja nopeuk-sien nostoa edistävät toimenpiteet. Rataosan kantavuuden parantamiseksi tulee seuraavan perusparannuksen yhteydessä tutkia, onko syytä esittää perusparan-nukseen lisättäväksi akselipainojen nosto kuljetusten kustannustehokkuuden pa-rantamiseksi.

Imatra–Luumäki rataosuuden kehittämisen yhteydessä on vauhditettava myös Imatran pohjoispuolisen radan nopeuden nostoa poistamalla mm. tasoristeyksiä. Pohjoisempana toteutettavia toimenpiteitä on mahdollisuuksien mukaan kytket-tävä kaksoisraiteen hankekokonaisuuteen.

Perustelu:


Muut rataverkon ja raideliikenteen kehittämishankkeet(hankkeet ovat etuoikeusjärjestyksessä)

Henkilöjunaliikenteen kehittäminen Petroskoi–Joensuu

Vuonna 2012 Pohjois-Karjalan ja Karjalan tasavallan yhteisenä toimenpiteenä sel-vitettiin mahdollisuuksia henkilöjunaliikenteen avaamiselle Joensuun ja Petroskoin kaupunkien välillä. Ensimmäinen tilausjuna saapui Joensuuhun 29.12.2012 tuo-den noin 200 matkailijaa päivävierailulle. Toinen tilausjuna toteutui 8.4.2013 tuo-den 170 matkailijaa. Vuodenvaihteessa 2013/2014 toteutuivat Petroskoi–Joen-suu–Kuopio (29.12.2014) ja Petroskoi–Joensuu (6.-7.1.2014).

Matkustajajunaliikenteen vakiinnuttaminen kaupunkien välille vahvistaisi Joen-suun sijoittumista Venäjäyhteistyön kehittymisvyöhykkeelle ja loisi kasvumahdol-lisuuksia. Satunnaisten tilausjunien rajatarkastukset on kyetty suorittamaan ilman merkittävää haittaa maantieliikenteen rajatarkastuksille. Niiralan rajanylityspaikan henkilöstövoimavaroja, infrastruktuuria ja rajantarkastustekniikkaa on kehitettävä tukemaan henkilöjunaliikennettä Niiralan kautta. Niiralan ratapihalla tarvitaan tur-valaitteiden uusimista ja pienehköjä raidemuutoksia (10 milj. euroa).

Nurmeksen puuterminaali Kustannusarvio 1,2 milj. €

Nurmekseen ollaan kehittämässä uuden konseptin mukaista ja liikennöitsijäriip-pumatonta rautateiden purku- ja lastauspaikkaa. Asian tekee ajankohtaiseksi rau-tateiden kasvava kilpailu tavaraliikenteessä, kasvavat puun kuljetusvirrat, puun energiakäytön lisääntyminen sekä Nurmekseen suunniteltu puupolttoainetehdas (biohiiltämö). Tehdas käyttää puuta noin 800 000 k-m3 vuodessa ja tuottaa noin 100 000 tonnia puuhiiltä ja 90 000 tonnia kirkasta puuöljyä eli biseliä. Tehdasin-vestoinnin koko käyttöpääoma mukaan lukien on noin 27 miljoonaa euroa. Jotta logistiikkakustannukset eivät nouse liian suuriksi, on uuden lastaus ja purkupai-kan sijaittava mahdollisimman lähellä tehdasta.

Uutta puupolttoaineterminaalia tukee myös se, että Karjalan Metsä ja Energia Oy perustaa Känkkäälän tien varteen bioterminaalin, jonka rakentaminen on jo käyn-nissä. Myöskään Porokylän nykyisen puutavaran lastauspaikan kapasiteettia ei voida enää nykyisestä kasvattaa ja jo nykyvolyymilla lastauspaikka häiritsee mer-kittävästi asutusta.

Puuterminaalin vuosikapasiteetti on noin 500 junaa ja 7 000 rekka-autoa. Yhteen-sä terminaalin läpi kulkisi puuta 1,1 miljoonaa kuutiota, puuhiiltä 100 000 tonnia ja puuöljyä 90 000 tonnia.

Puupolttoaineterminaalin rakentaminen pitää sisällään seuraavat työvaiheet: Ç tarkan paikan valinta Ç operaattorin valinta ja toimintatavan määrittely Ç pistoraiteen (n. 800 m) ja vaihteen rakentaminen Ç katulenkin (n. 500 m) rakentaminen Ç kuormavaihtojärjestelmä ja junavaunun siirtomekanismi

Terminaalin tarkan paikan valinta ja alustava suunnittelu tapahtuu osana Grow Green Nurmes -hanketta. Tarkempaa suunnittelua tehdään vuoden 2014 aikana. VR-Rata on jo alustavasti hahmotellut Känkkäälän sivuraiteiden sijoitusta. Termi-naali rakennetaan Känkkäälään ns. vihreän energian teollisuusalueen yhteyteen. Hankkeen perustelut ovat: 1) puutavaran junaliikenteen lastaus- ja purkupaikka

Perustelu:

Perustelu:


siirretään Porokylästä asutuksen keskeltä taajaman ulkopuolelle uudelle teolli-suusalueelle, jolloin yhdyskuntarakenne paranee, 2) biohiiltämön ja uuden teolli-suusalueen logistiikka sekä raaka-aineiden että lopputuotteiden osalta paranee, eikä biohiiltämö aiheuta liikenteen kasvua Nurmeksen taajamassa ja 3) kuorman-vaihtojen sekä junien lastausten ja purkujen tehokkuus kasvaa lisäten alan yri-tysten kilpailukykyä.

Puupolttoaineterminaalin toteutuksesta vastaa Nurmeksen kaupunki ja toimenpi-teen kustannusarvio on n. 1,2 miljoonaa euroa. Toimenpiteelle tavoitellaan 30 % valtion rahoitusosuutta.

Joensuu–Nurmes–Kontiomäki rataosuuden sähköistäminen ja henkilöjunaliikenteen kehittäminen Kustannusarvio täsmentyy suunnittelussa

Joensuu–Nurmes–Kontiomäki -rataosuuden sähköistäminen on Nurmes–Kon-tiomäki -välin peruskorjauksen valmistuttua aiempaakin tarpeellisempaa. Sähköis-täminen palvelee teollisuuden kuljetustarpeita Uimaharjun sellutehtaan ja sahan, Lieksan saha- ja kartonkiteollisuuden sekä Nurmeksen sahan ja kyllästämö- sekä taloteollisuuden osalta. Raidekuljetuksilla kulkee tuotteita Suomen vientisatamiin. Sähköistämisratkaisun myötä Joensuun ratapihan ympäristöhaitat vähenisivät.

Sähköistäminen palvelee myös henkilöliikenteen kilpailukykyä. Tällä hetkellä hen-kilöjunaliikenne hoidetaan Joensuu–Nurmes välillä kiskobussein. On arvioitava mahdollisuuksia avata uudelleen henkilöjunayhteys Kontiomäelle saakka, jolloin Karjalan radan henkilöjunaliikenne kytkeytyisi Kontiomäellä Savon rataan Kuopi-on suuntaan ja edelleen pohjoiseen Kajaanin suuntaan. Uudella yhteysjärjeste-lyllä olisi sekä matkailullista että asiointiin liittyvää merkitystä. Säkäniemi–Niirala rataosuuden sähköistäminen Kustannusarvio täsmentyy suunnittelussa

Niiralan raja-asema on kasvava rajanylityspaikka. Säkäniemi–Niirala rataosuu-den välityksellä Suomen rautatieverkko kytkeytyy Karjalan radalta Venäjän rata-verkkoon. Rataosuuden sähköistäminen tukee sekä henkilö- että tavaraliikenteen kasvutavoitteita ja konttiliikenteen kehittämistä.

Joensuu–Ilomantsi yhteyden perusparantamisen jatko rataosuudella Heinävaara-Ilomantsi Kustannusarvio 14,0 milj. euroa

Joensuu–Heinävaara rataosuuden parantamistoimenpiteet (alus- ja päällysraken-netyöt) ovat valmistuneet. Myös osuus Heinävaarasta edelleen Ilomantsiin saakka on saatava valtion rahoituksen piiriin rataosuuden liikennöitävyyden varmistami-seksi myös tulevaisuudessa puun kuljetuksen, pellettikuljetuksen sekä luonnon-kiven ja malmirikasteen kuljetuksen tarpeita varten. Joensuu–Siilinjärvi rataosuuden sähköistäminen Kustannusarvio täsmentyy suunnittelussa Rataosuuden sähköistys nousi esiin Etelä-Suomen rataverkon tavaraliikenteen kehittämisselvityksessä vuonna 2009. Yksi peruste oli oletus raakapuukuljetusten merkittävästä lisääntymisestä Kainuun ja muun Pohjois-Suomen alueelta Kaak-kois-Suomeen.

Joensuu–Siilinjärvi ratayhteyden sähköistäminen parantaisi Itä-Suomen poikit-

Perustelu:

Perustelu:

Perustelu:

Perustelu:


taisyhteyksiä yhdistämällä sähköisellä radalla jo sähköistetyt Karjalan ja Savon radat. Ratkaisu mahdollistaisi sähköveturein hoidettavan rahdin ja tulevaisuudes-sa ehkä myös henkilöliikenteen Joensuun ja Kuopion maakuntakeskusten välillä. Joensuu–Siilinjärvi sähköistämisen yhteiskunnallisista hyödyistä tarvitaan esisel-vitys.

Joensuu–Pieksämäki rataosuuden liikenneturvallisuuden parantaminen

Joensuu–Pieksämäki rataosuudella on pelkästään Liperin kunnan alueella noin 60 ylikäytävää ja niissä on tapahtunut useita tasoristeysonnettomuuksia ja lähel-tä piti -tilanteita. Liikenneturvallisuuden parantamiseksi tulee toteuttaa toimenpi-teitä onnettomuuksien vähentämiseksi. Turvallisuussuunnitelma laaditaan vuon-na 2014 ja kohteiden toteuttaminen on käynnistettävä siten, että vaikuttavimmat hankkeet saadaan heti toteutukseen.

Puutavaravarastoinnin lopettaminen Ylämyllyn entisen aseman alueella

Liperin Ylämyllyn läpi kulkee rautatie ja entistä asema-aluetta käytetään laajamit-taisesti rautateitse tulevan ja lähtevän puutavaran välivarastointiin. Asema-alue sijaitsee aivan Ylämyllyn keskustassa ja liikennöinti tapahtuu rekkaliikenteelle ah-taiden katujen kautta asutuksen keskellä.

Puutavaran varastoiminen ja kuljetukset aiheuttavat Ylämyllyn alueella liikenteen sujuvuusongelman, katuverkon rasitusta, turvallisuusriskin sekä asumisviihtyisyyttä heikentävän ja alueiden käyttöön liittyvän ympäristö- ja meluongelman. Liikenne-viraston selvityksen mukaan Ylämyllyn kuormauspaikka on toiminnassa niin kau-an kun käyttö ei aiheuta investointeja. Liperin kunnan näkemyksen mukaan puu-tavaran varastoiminen tulee lopettaa heti.

Lentoliikenteen kehittäminen

Kärkihanke: Joensuun lentoaseman ja lentoyhteyksien kehittäminen

Joensuun lentoaseman matkustajamäärät kehittyivät vuonna 2012 erittäin myön-teisesti. Matkustajamääräksi kirjattiin 146 000 matkustajaa, kun vuonna 2011 mat-kustajia oli 118 000. Vuoden 2012 matkustajamäärillä mitattuna Joensuu oli Suo-men yhdeksänneksi vilkkain lentoasema. Vuonna 2013 matkustajamäärät laskivat, mutta eivät kuitenkaan niin paljon kuin useilla muilla maakuntalentoasemilla. Alku-vuodesta 2014 matkustajamäärät ovat jälleen kehittyneet positiivisesti.

Liikenne- ja viestintäministeriö laatii Suomelle kansallista lentoliikennestrategiaa. Strategian yhteydessä arvioidaan myös Finavian ylläpitämän lentoasemaverkon laajuutta ja tarkoituksenmukaisuutta. Kevään 2014 aikana hallituksen on tarkoi-tus linjata valtion lentoliikennepolitiikkaa ja Finavian asemaverkostoa.

Joensuun lentoasema on Pohjois-Karjalan elinvoimalle ja yritysten toimintaedel-lytyksille välttämätön. Joensuun on kuuluttava jatkossakin Finavian asemaver-kostoon kehitettävä kohteena. Lentoaseman infrastruktuuria on uudistettava kil-pailukykyisemmäksi ja viihtyisämmäksi. Myös asemalla tarjottavia palveluja on monipuolistettava.

Lentoaseman välittömässä läheisyydessä sijaitsee runsaasti maa-alueita, joita ei ole toistaiseksi hyödynnetty lainkaan. Myös lentoasemalle johtavan tien kehit-

Perustelu:

Perustelu:

Perustelu:


täminen esimerkiksi yritystoiminnan kehityskäytävänä on otettava ylikunnallisesti työn alle. Joensuun seudun kehitysyhtiö Josekin johdolla laaditaan lentoaseman ja lentoliikenteen kehittämissuunnitelma, joka valmistuu keväällä 2014.

Yhteyksien osalta keskeistä ovat vuorotarjonnaltaan ja -kapasiteetiltaan riittävät sekä aikatauluiltaan tarkoituksenmukaiset yhteydet Helsinkiin, josta edelleen toi-mivat jatkoyhteydet ulkomaille. Mahdollisuuksien mukaan on pyrittävä avaamaan suoria kansainvälisiä reittejä.

Perustienpidon määrärahat ja joukkoliikenteen kehittäminen

Perustienpidon rahoitustason nostaminenEsitetään perustienpidon määrärahojen valtakunnallista tasokorotusta 100 milj. euroa (Pohjois-Savon ELY-keskuksen osuus 15 %)

Perustienpidon kokonaisrahoituksen taso on riittämätön laajan tieverkon ylläpitoon ja investointeihin. Perustienpidon rahoituksesta valtaosa käytetään tieverkon hoi-toon ja ylläpitoon, joilla turvataan päivittäinen liikennöitävyys. Vain vähäinen osa rahoituksesta kohdistuu alueellisiin investointeihin. Pohjois-Karjalan kunnat ovat esittäneet useita pienehköjä tiehankkeita. Nykyiset perusväylänpidosta irrotetta-vissa olevat määrärahat eivät riitä purkamaan hankesumaa ja korjausvelka kas-vaa. Kustannustason nousun myötä tienpitäjän ostovoima myös heikentyy noin 5 %:n vuosivauhtia. Nykyrahoituksella pystytään varmistamaan vain pääteiden kun-non säilyminen. Myöskään tiestön päivittäisestä hoidosta ei tingitä.

Lähivuosien rahoitusnäkymät johtavat alemman tieverkon kunnon radikaaliin heik-kenemiseen. Pohjois-Savon ELY-keskuksen toimialueella päällystysohjelma jää jo nykyisin noin 10 miljoonaa euroa vajaaksi, mikä merkitsee, että yli 100 kilomet-riä alempaa tieverkkoa jää korjaamatta vuosittain. Nopeusrajoituksia on jouduttu alentamaan useilla teillä päällystevaurioiden takia ja huonokuntoisimpia vähälii-kenteisiä päällystettyjä teitä on muutettu sorapintaisiksi. Siltojen kunto on toistai-seksi pystytty varmistamaan, mutta jatkossa niidenkin kunto tulee heikkenemään. Myös sorateiden kelirikkokorjaukset uhkaavat loppua käytännössä kokonaan vält-tämättömiä hätäaputöitä lukuun ottamatta.

Perusväylänpidon rahoituksen lisäämiseksi ratkaisuna voisivat olla teemaohjel-mat, jotka mahdollistaisivat esimerkiksi liikenneturvallisuuden, puuhuollon tai kai-vosteollisuuden kannalta välttämättömien hankkeiden toteuttamisen.

Joukkoliikenteen kehittämisedellytysten turvaaminen

Heinäkuun 2014 alusta muuttuu joukkoliikenteen järjestämistapa koko valtakun-nassa. Muutokseen varautuminen on käynnistynyt ja rahoitusta on esitetty lisättä-väksi valtakunnallisen lippu- ja maksujärjestelmän kehittämiseen. Uuden joukko-liikennejärjestelmän käyttöönottoon liittyy kunnissa myös informaation lisääminen matkustajille. Valtakunnallisesti yhtenäisen järjestelmän luominen ei saa tuoda kun-nille merkittäviä lisäkustannuksia ja kunnille tulee myöntää kehittämisavustusta uusien järjestelmien edellyttämiin investointeihin. Joukkoliikenteen kehittämisek-si tarvitaan valtion pitäjänteistä sitoutumista joukkoliikenteen rahoittamiseen vä-hintään nykyisellä rahoitustasolla.

Joukkoliikenteen alueellisia ostoja on jouduttu jatkuvasti sopeuttamaan supistu-viin määrärahakehyksiin. Vuonna 2012 Pohjois-Savon ELY-keskuksen toimialueel-la (Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo) lakkautettiin 46 vuoroa. Linja-auto-liikenteen alasajo jatkui vuonna 2013 eikä vuosi 2014 näytä yhtään paremmalta. Erityisesti koulukuljetuksia palvelevien kaikille avoimien yhteyksien lopettaminen

Perustelu:

Perustelu:


merkitsee tuntuvia kustannuspaineita kunnille, jotka lainsäädännön edellyttäminä on pakotettu ostamaan korvaavat vuorot. Pidemmällä aikavälillä joukkoliikenteen kokonaismatkaketjut uhkaavat vaarantua kun syöttö- ja liityntävuorot lakkaavat yksi toisensa jälkeen ja järjestelmä sirpaloituu kohti toisistaan erillisiä linja-auto-vuoroja. Pohjois-Karjalan ostoliikenteen hankintamäärärahat ovat viime vuosina olleet noin 3 miljoonaa euroa vuodessa. Kunnat ostavat vuosittain eri hallintokuntien kuljetus-palveluja noin 14 miljoonalla eurolla. Kohtuullisten joukkoliikennepalvelujen tur-vaaminen koko maakunnan alueella asumisen, kilpailukyvyn ja peruspalvelujen kannalta on tärkeää. Pohjois-Savon ELY-keskuksen liikennevastuualueen määrära-hatarpeet tulee turvata siten, että joukkoliikenteen palveluntarjonta ei enää supistu.

Junien kaukoliikenteen osto

Kohdentamalla valtion budjettivaroja kaukojunaliikenteen ostoon, tyydytetään tar-peellisiksi arvioituja alueellisia ja valtakunnallisia matkustustarpeita siltä osin, kun näitä palveluja ei pystytä järjestämään markkinaehtoisesti.

Useat Pohjois-Karjalalle tärkeät junayhteydet ovat valtion ostojen piirissä. Joen-suu–Lieksa–Nurmes ja Joensuu–Pieksämäki yhteyksien turvaamiseen valtion tu-kirahoitusta käytetään noin 3 miljoonaa euroa vuodessa. Valtion tulee osallistua jatkossakin riittävällä budjettirahoituksella junien kaukoliikenteen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin.

Valtionapu yksityisteiden kunnossapitoon ja parantamiseenEsitetään rahoituksen nostamista tasolle 20 milj. euroa vuodessa

Pohjois-Karjalassa yksityisteiden peruskorjauksiin tarvitaan vähintään 2,0 milj. eu-roa vuodessa. Rahoitus käytetään peruskorjauksiin, joilla turvataan teiden liiken-nöintikelpoisuus ja liikkuminen. Yksityisteillä on Itä-Suomessa suuri merkitys, ei pelkästään perustuotannon ja alueen asukkaiden, vaan laajasti eri elinkeinojen ja vapaa-ajan kannalta. Valtionavustusten romahdusmaista pudotusta seuraava yksityistieverkon kunnon heikkeneminen tulee aiheuttamaan merkittävää haittaa maa- ja metsätalouden lisäksi esimerkiksi matkailulle.

Konttikuljetusten mahdollistaminen Niiralan rajanylityspaikalla

Suomen ja Venäjän välinen rajaliikennesopimus (rautatieliikenteen yhdysliikenne-sopimus) ei mahdollista tavarakonttien kuljettamista Niirala–Värtsilän rajanylitys-paikan kautta. Kasvava kaupankäynti ja raja-asemien liikennepaineen tasaaminen edellyttävät konttiliikenteen mahdollistamista myös muualla kuin Vainikkalassa. Lo-gistiikkayritystoiminnan kehittymisen kannalta asia on merkittävä. Konttikuljetus-ten avaaminen edellyttää Suomen ja Venäjän välisten sopimusten uudistamista siten, että konttiliikenne sallitaan Niiralassa ja muillakin kansainvälisillä Suomen ja Venäjän välisillä raja-asemilla.

Valmisteilla olevan uuden Suomen ja Venäjän välisen rautatieyhdysliikennesopi-muksen myötä poistetaan raja-asemakohtaiset rajoitukset koskien tavaralajeja, joita kunkin rajanylityspaikan kautta saa kuljettaa. Tämän myötä konttikuljetuk-set sallitaan myös Niirala–Värtsilän kautta. Ulkoasiainministeriöstä saadun tiedon mukaan uusittu sopimus on tarkoitus allekirjoittaa maiden välillä mahdollisimman pian.

Perustelu:

Perustelu:

Perustelu:


Laajakaistahankkeet Itä- ja Pohjois-Suomessa

Pohjois-Karjalan laajakaistarakentaminen Pohjois-Karjalan valtiontuen määrärahatarve tällä hetkellä toteuttajaa vailla oleviin laajakaistahankkeisiin on noin 12 milj. euroa nykyisellä tukitasolla laskettuna

Valtioneuvosto teki 4.12.2008 periaatepäätöksen valtakunnallisesta laajakaista-hankkeesta. Hankkeen ta voitteena oli, että vuoden 2015 loppuun mennessä yli 99 prosenttia vakinaisista asunnoista sekä yritysten ja julkishallinnon organisaa-tioiden vakinaisista toimipaikoista on enintään kahden kilometrin etäisyydellä 100 Mbit/s nopeudella toimivasta valokuitu- tai kaapeliverkosta.

Valtakunnallisen laajakaistahankkeen tavoitteiden saavuttaminen on kuitenkin osoittautunut enna koitua vaikeammaksi. Keskeisimmät haasteet ovat tukirahojen loppuminen, kireä aikataulu ja tele yritysten vähäinen kiinnostus investoida han-keen tavoitteiden mukaisiin seuraavan sukupolven laaja kaistaverkkoihin. Onkin ensiarvoisen tärkeää, että julkista tukea on saatavilla laajakaistaverkkojen raken-tamiseen myös vuosien 2014–2015 jälkeen. Lisäksi on varmistettava, että kaikki kunnat ovat tasavertaisessa ase massa laajakaistaverkkoja rakennettaessa, eivät-kä esimerkiksi 22 % kunnat saa olla huonomassa asemassa muihin kuntiin ver-rattuna.

Pohjois- ja Itä-Suomen laajakaistaohjelmien kokonaiskustannukset ovat vuon-na 2009 tehtyjen suunni telmien mukaan 315 miljoonaa euroa. Tällä hetkellä Itä- ja Pohjois-Suomen alueella on hyväksyttyjä laajakaistahankkeita 162 miljoonan edestä eli noin puolet hankkeista on menossa toteutukseen. Toteuttajaa vailla ole-via hankkeita on 164,5 miljoonan edestä.

Pohjois- ja Itä-Suomen maakunnat esittävät seuraavia ratkaisuja hankkeen edis-tämiseksi maakunnissaan:

a) Rahoituksen ja jatkuvuuden turvaaminen Pohjois- ja Itä-Suomen liitot edellyttävät, että jo valtion vuoden 2014 talousarvios-sa turvataan rahoitus kaikille vuoden 2015 loppuun mennessä hyväksytyille hank-keille, jotka rakennetaan vuoden 2017 lop puun mennessä. Näin kunnilla ja raken-tavalla operaattorilla on varmuus jatkaa hankkeiden suun nittelua ja toteutusta.

Hankkeelle asetetun tavoitteen saavuttamiseksi ja koko Suomeen kattavan te-hokkaan tietoliiken neverkon aikaansaamiseksi on viimeistään vuoden 2014 ai-kana päätettävä laajakaistahankkeen jatkamisesta vuoden 2020 loppuun saakka Eurooppa 2020 -ohjelman ja digitaaliagendan velvoitteiden mukaisesti.

Lisäksi on varmistettava, että kunnat ovat jatkossa tasavertaisessa asemassa laajakaistaverkkoja rakennettaessa riippumatta rahoittavasta viranomaisesta.

b) Erillisratkaisu erityisen haasteellisille alueille Itä- ja Pohjois-Suomessa on kokonaisia kuntia tai kuntien osia, joissa ei ole toteu-tunut rakentamishankkeita lainkaan nykyisellä tukimallilla. Näillä erityisen haas-teellisilla alueilla pitkät välimatkat ja harva asutus eivät mahdollista kaupallisesti kannattavaa rakentamista tuen nykyehdoilla. Näille alueille on valmisteltava erillis-ratkaisu valtion ja kuntien yhteistyönä hankkeiden toteuttamiseksi. Kuntien heik-kenevä taloustilanne on aiheuttanut sen, että kaikki kunnat eivät ole valmiita ra-hoittamaan hankkeita nykyisillä ehdoilla, jotka ovat kohtuuttomat.

Perustelu:


c) Taajama-alueiden laajakaistapalvelujen varmistaminenKoska laajakaistapalvelujen markkinaehtoinen leviäminen on ollut ennakoitua hi-taampaa, tulee käyn nistää erityistoimenpiteitä kuntien kehityksen kannalta kes-keisten alueiden ja taajamien laajakaista verk kojen edistämiseksi. d) Kaiken markkinapotentiaalin hyödyntäminen Haja-asutusalueiden laajakaistapalvelujen suurin haaste on vähäinen asiakas-määrä ja siksi kaiken asiakaspotentiaalin hyödyntäminen on keskeistä. Tukipoli-tiikassa tulisikin siksi poistaa tarpeeton jaot telu vakituisiin ja vapaa-ajan asukkai-siin. Pohjois- ja Itä-Suomen liitot esittävätkin vapaa-ajan asutuk sen sisällyttämistä 100 Mbit/s laajakaistahankkeeseen.

Laajakaistahankkeen uusien hankkeiden rahoitustarve on vuoteen 2015 mennessä karkeasti arvioituna 50 miljoonaa ja vuoden 2015 jälkeen 59 miljoonaa, yhteensä 109 miljoonaa euroa. Erillisratkaisuja vaativien alueiden kustannukset on arvioitu vuosien 2015–2020 varauksiin. Lisäksi laajakaistahankkeen väliarvioinnin perus-teella mahdollisesti tehtävät tarkistukset asiakkaan omavastuumatkaan (nykyisin 2 km) tai loma-asuntojen laajakaistayhteyksien tukikelpoisuuteen voivat kasvat-taa tarvittavan rahoituksen määrää.

Saimaan sisävesiliikenteen kehittäminen

Vuonna 2010 allekirjoitettu sopimus Saimaan kanavan käytön pitkäaikaisesta jat-kamisesta 50 vuodella on tärkeä Itä-Suomen talousalueen teollisuuden raaka-ai-ne- ja tuotekuljetuksille ja logistisille ratkaisuille.

Saimaan kanavan kautta tapahtuvan tavaraliikenteen pullonkaulana on pidetty kanavan käytön osavuotisuutta. Kanavan liikennekausi on nykyisin 9,5–10 kuu-kautta ja liikennöintipäiviä kertyy vuodessa noin 300. Kanavalla ei liikennöidä tal-violosuhteiden vuoksi keskimäärin kolmena kuukautena vuodesta. Talviliikennöinti edellyttäisi kanavan jäätymisen estämistä sekä jäänmurron järjestämistä. Ympä-rivuotisen liikenteen on laskettu lisäävän kuljetuksia kanavan kautta noin 0,6 milj. tonnia vuodessa. Alusliikennettä korvaavia tie- ja rautatiekuljetuksia ei tarvitsisi järjestää. Lisäksi ympärivuotisuus houkuttelisi lisäkuljetuksia ja investointeja alu-eelle.

On erittäin tärkeää mahdollistaa ympärivuotinen liikennöinti kanavalla. Nykyistä Saimaan kanavaa on käytetty vuodesta 1968 lähtien ja osa kanavan rakenteista on teknisesti vanhentuneita ja vaati korvausinvestointeja, jotta liikenteen sujuvuus voidaan taata. Myös muu syväväyläverkosto ja satama- ja uittorakenteet Vuok-

Maakunta Arvio vuoden 2015 loppuun mennessä

tarvittavasta tukirahoituksesta

M€

Arvio vuosina 2015–2020 tarvittavasta

tukirahoituksesta M€

Erillisratkaisuja vaativien alueiden

nykyohjelman tukitasolla laskettu

tuen tarve M€

Arvioitu rahoitustarve

yhteensä M€

Kainuu 4,5 2,3 (2,3) 6,8

Lappi 12,0 15,0 (8) 27,0

Pohjois-Pohjanmaa 5,2 6,0 11,2

Pohjois-Karjala 4,0 8,0 (8) 12,0

Pohjois-Savo 15,4 4,3 19,7

Etelä-Savo 4,0 20,0 (12) 24,0

Keski-Pohjanmaa 5,0 3,0 8,0

Yhteensä 50,1 58,6 (30,3) 108,7

Perustelu:


sen vesistön alueella vaativat korvausinvestointeja jatkossa. Näihin investointei-hin tulee kyetä varautumaan, jotta kanavan ja Vuoksen vesistöalueen satamien liikennettä voidaan kehittää pitkäjänteisesti.

Suomalaisen teollisuuden mahdollisuudet investoida pitkäkestoisesti sisävesilii-kenteen kuljetusjärjestelmään ovat parantuneet merkittävästi ja sopimuksen uu-simisen myötä kustannustehokas sisävesiliikenteen hyödyntäminen on mahdol-lista. Positiivisena asiana on myös muun liikenneverkon, rautateiden ja erityisesti Kaakkois-Suomen tieverkon kuormituksen vähentäminen sisävesiliikenteen alus-kuljetusten myötä. Tätä mahdollisuutta tulee hyödyntää maksimaalisesti.

Sisävesiverkon vesiväylistä tulee huolehtia. Käynnissä olevan Savonlinnan ohi-kulkutien ja siihen liittyvän vesiväylän siirto Kyrönsalmesta Laitaatsalmeen tulee toteuttaa suunnitellusti. Väylän siirrolla on suuri merkitys vesiliikenteen turvallisuu-den ja sujuvuuden parantumisena koko pohjoisella Saimaalla.

Joensuun ja Puhoksen satamien kehittäminenJoensuun syväsatamassa on viime vuosina lisääntynyt huomattavasti kotimaan puu- ja metsähakeliikenne. Vuonna 2013 aluksia kävi satamassa 124 kappaletta. Satamasta viedään ulkomaille lähinnä talkkia, sellua sekä puu- ja sahatavaraa. Ul-komainen ja kotimainen vienti oli vuonna 2013 yhteensä 232 881 tonnia. Joensuun satamaan tuotiin sementtiä, puutavaraa, sellua ja suolaa vuonna 2013 yhteensä 47 041 tonnia. Sataman rautatieliikenne on viime vuosina ollut 170 000-200 000 tonnia. Kaikki kuljetettava tavara ei lähde vesitse satamasta. Kuorma-autoliiken-nettä sataman kautta on keskimäärin 350 000–450 000 tonnia vuodessa. Osa ta-varasta tulee tai lähtee vesitse.

Joensuuhun kaivataan uusia varastokenttäalueita ja tulevaisuudessa myös lisää laiturikapasiteettia. Sataman lisäaluetäytöstä jätettiin vuoden 2013 lopulla suun-nitelmahakemus Itä-suomen aluehallintovirastolle. Täyttösuunnitelma mahdollis-taisi noin seitsemän hehtaarin aluelisäyksen satamalle ja sen myötä myös laitu-rin lisärakentamisen. Laiturikapasiteetin lisääminen avaa samalla mahdollisuuden satamaoperaattorin terminaali-investoinneille.

Puhoksen syväsatamassa Kiteellä laivattavia aluksia on noin 50 kappaletta vuo-dessa ja volyymia100 000 tonnia. Eniten rahdataan sahatavaraa. Kiteen kaupun-ki varautuu Puhoksen syväsataman toiminnan kehittämiseen valmistelemalla te-ollisuusraiteen jatkamista satamaan ja sataman varastoalueen laajentamista.


Työ- ja elinkeinoministeriö (talousarvion pääluokka 32)

Kaupunkipoliittiset kehittämistoimenpiteet

Joensuun kaupunkiseudun kasvusopimuksen ja INKA-ohjelman toteuttaminen

Joensuun kaupunkiseutu on mukana valtion ja kaupunkiseutujen vä li sessä kasvu-sopimusmenettelyssä. Kasvusopimus on luonteeltaan aiesopimus, jossa sovitaan valtion ja suurten kaupunkiseutujen kesken strategisista kehittämisen painopisteis-tä vuosille 2013–2015. Kasvusopimuksilla vahvistetaan suurten kaupunkiseutujen kansainvälistä kilpailukykyä ja roolia alueidensa ja Suomen talouden vetureina, edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä siten, että tavoitteina ovat mer-kittävät kasvuhyppäykset, uudistuminen ja kansainvälistyminen kestävällä tavalla. Valtio on solminut kasvusopimukset 12 suurimman kaupunkiseudun kanssa. Sopi-muskumppanina kaupunkiseutujen kanssa ovat työ- ja elinkeinoministeriön lisäksi ympäristöministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, valtiovarainministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö, maa- ja metsätalousministeriö sekä puolustusministeriö. Aiesopimusten toimeenpanoa seurataan kaupunkipoli-tiikan yhteistyöryhmän suurkaupunkijaostossa. Aluetasolla on myös nimetty kau-punkiseutukohtaiset seurantaryhmät

Joensuun kaupunkiseudun toimijat ovat sitoutuneet toteuttamaan sopimusta omis-sa strategioissaan, talousarvioissaan, kaavoituksessa ja muussa päätöksenteos-sa. Ministeriöt ovat sitoutuneet edistämään sopimuksen toetutumista omassa toi-minnassaan. Joensuun kasvusopimuksessa on käytännön toimenpiteinä linjattu viisi asiaa:

Ç biotalouden innovaatiokeskittymän kehittäminen ja eri osaamisalojen yhdis-tämisestä syntyvien innovaatioiden edistäminen

Ç konepajateollisuuden kasvua tukevan Penttilän yrityspuiston toteuttaminen sekä Penttilänrannan asuinalueen liikenne- ja rakentamisratkaisujen kehit-täminen kestävän kehityksen mukaisesti

Ç Joensuun keskustan Pielisjoen itäpuolelle laajenemiseen tähtäävien in-vestointien edistäminen (Nikolaintori -hanke) ja Joensuun ratapiha-alueen omistajajärjestelyjen muuttaminen

Ç Kontiorannan varuskunta-alueen uudiskäytön sekä Kontiolahden ampuma-hiihtokeskuksen toimintojen kehittäminen

Ç Venäjän kasvavien markkinoiden hyödyntäminen ja rajaliikenteen sujuvoit-taminen

Samat 12 kaupunkiseutua ovat mukana myös Innovatiiviset kaupungit (INKA) –ohjelmassa, jonka tavoitteena on synnyttää korkeatasoisesta osaamisesta uutta liiketoimintaa ja uusia yrityksiä ja tätä kautta luoda uusia työpaikkoja. Lähtökoh-ta on tutkimuksen, koulutuksen, yritysten ja julkisen hallinnon tiivis paikallinen yh-teistyö ja voimavarojen koonti. Joensuu on vetovastuussa biotalouden kansalli-sesta teemasta.

Valtio rahoittaa INKA-ohjelmaa vuosittain 10 miljoonalla eurolla ja kaupunkiseu-dut 10 miljoonalla eurolla. Lisäksi ohjelman toteuttamiseen varataan EU:n raken-nerahastojen varoja. Ohjelman teemat ja kaupunkiseudut tarkistetaan vuonna 2017. Operatiivisesta johtamisesta ja hallinnoinnista vastaa Tekes. Strategises-ta ohjauksesta ja ohjelman arvioinnista vastaa johtoryhmä, johon työ- ja elinkein-oministeriön lisäksi ministeriöistä kuuluvat sosiaali- ja terveysministeriö, opetus- ja kulttuuriministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö sekä Sitra ja Tekes.

Perustelu:


Seutukaupunkipilotit

Työ- ja elinkeinoministeriö on käynnistänyt neljä pilottia erityisesti seutukaupunki-en sekä kasvusopimusmenettelyn ulkopuolisten maakuntakeskusten kilpailukyvyn ja yhteistyön edistämiseksi. Tavoitteena on kannustaa innovatiivisiin avauksiin ja tukea kaupunkien yhteistyötä vahvuuksien ja kasvupotentiaalin hyödyntämises-sä sekä edistää kilpailukykyä.

Pohjois-Karjalassa Lieksan Teollisuuskylä Oy vetää Pk-teollisuuden uudistaminen ja kilpailukyky -teeman alateemaa Kansainvälistyminen. Siinä ovat mukana myös Kiteen kaupunki ja KETI Oy, jotka osallistuvat myös Imatran kaupungin vetämään Liikunta- ja urheilumatkailu -teeman kehittämisverkostoon.

Seutukaupunkipilotit ovat alueiden kilpailukyvyn ja elinvoimaisuuden kannalta mer-kittäviä avauksia, ja on tärkeää, että näille useita kuntia kokoaville malleille ja mu-kana olevien alueiden verkostoitumiselle luodaan kannustavat toimintaedellytykset.

Kaivannaisteollisuuden investointien ja kehittämistoimien tukeminen

Vahva kansallinen kaivos- ja mineraalipolitiikka

Suomen tavoitteena on nousta johtavaksi luonnonvarojen ja materiaalien kes-tävän, taloudellisen ja innovatiivisen hyödyntämisen osaamisen maaksi. Itä- ja Pohjois-Suomessa kaivannaisala työllistää kokonaisuudessaan 10 000–14 000 henkilöä. On arvioitu, että yksi kaivostyöpaikka tuottaa 2,5–3,5 työpaikkaa muil-la aloilla. Huolimatta muutoksista maailmanmarkkinatilanteissa on arvioitu, että kaivoksissa työvoiman tarve kasvaa vuoteen 2020 mennessä noin 2 700 työteki-jällä. Uusia kaivoksia on avattu erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomeen. Mineraaliva-rantojen suunnitelmallinen ja kestävä hyödyntäminen turvaa kansallista raaka-ai-nehuoltoa ja luo edellytyksiä tasapainoiselle alueelliselle kehitykselle. Suomesta on tulossa Ruotsin jälkeen EU:n toiseksi tärkein kaivosmaa.

Itä- ja Pohjois-Suomessa halutaan korostaa kestävää kaivannaisalan kehitystä, jossa panostetaan luontoa säästävään toimintaan. Toimiva lainsäädäntö, maan-käytön suunnittelu, ympäristövaikutusten arviointi, lupamenettelyt ja muihin hal-linnon käytänteisiin on panostettava. Toisaalta tarvitaan tutkimus- ja kehittämis-panostuksia kokonaisvaltaisen resurssitehokkuuden kehittämiseen, sivuvirtojen minimointiin ja hyödyntämiseen, kaivosten ympäristöhaittojen vähentämiseen, yri-tysten verkostoituseen ja koulutuksen kehittämiseen. Kaivosten vesiturvallisuu-den parantaminen ja riskien hallinta sekä kaivosvesien kierrätys ja puhdistus ovat tärkeitä kehittämiskohteita.

Luonnonvarojen hyödyntämiseen liittyvät keskeisesti kaivos- ja teollisuuspalvelu-yritykset, johon liittyen Pohjois-Karjalassa on vahvaa osaamista. Maailmanluokan kaivos- ja teollisuustoimijat luovat jatkuvaa kysyntää erikoistuneille palveluille niin investointivaiheessa kuin kunnossapito- ja huoltopalvelujen muodossa. Kansain-välisesti kaivosalaa palvelevaan suomalaiseen teknologiateollisuuteen ja palve-luosaamiseen tulee suunnata merkittäviä tuotekehitystä ja innovaatiotoimintaa tu-kevia resursseja.

Valtion osallistuminen kaivoshankkeiden toteutumisen tukemiseen ja niihin liitty-vän infrastruktuurin rakentamiseen on tärkeää. Myös koulutushankkeet työvoiman turvaamiseksi ovat keskeisiä. Pohjois-Karjalan merkittävimmät kaivoskohteet ovat

Perustelu:

Perustelu:


Pampalon kultakaivos Ilomantsissa, Kylylahden monimetallikaivos Polvijärvellä sekä Juuan kunnan Nunnanlahden vuolukiviteollisuus.

Mustankiven hyödyntäminen Ilomantsissa Koidanvaaran–Kivijärven mustakivialueellaKustannusarvio 2,0 milj. euroa, investointiavustus 35 %

Ilomantsin Hattuvaaran kylällä Koidanvaaran–Kivijärven alueella esiintyy markki-noita kiinnostavaa hyvälaatuista mustaa kiveä. Alueen varannot on tutkittu ja hy-välaatuisen kaupallisesti hyödynnettävän esiintymän laajuus on selvitetty GTK:n Mustakivi 2011 -hankkeessa. Hyödynnettävät alueet on merkitty maakuntakaavaan.

Ilomantsissa tehty selvitys on johtamassa tuotantolaitoksen perustamiseen ja val-mistelutyöt ovat käynnistyneet. Investointitukihakemus on jätetty. Kustannusarvio on noin 2 miljoonaa euroa, ja investointiavustusta haetaan 35 %

Geologian tutkimuskeskuksen (GTK Mintec) Mineraalitekniikan laboratorion vahvistaminen Outokummussa

GTK:n Mineraalitekniikan laboratorio Outokummussa (GTK Mintec) on erikoistu-nut malmien prosessitutkimukseen ja rikastusteknologioiden kehitykseen yhteis-työssä alan teollisuuden ja laitetoimittajien sekä tutkimuslaitosten kanssa. GTK Mintecin tutkimuskokonaisuus kattaa ketjun mineralogisesta tutkimuksesta ja la-boratoriomitan rikastuskokeista lähtien aina jatkuvatoimisiin pilotmitan koeajoihin saakka, mikä tekee laboratoriosta ainutlaatuisen kansainvälisestikin tarkasteltuna.

GTK Mintec tarjoaa rikastusteknisiä tutkimuspalveluja kaivosteollisuuden tarpei-siin sekä ratkaisuja maaperän puhdistukseen että materiaalien kierrätykseen. Tut-kimuspalvelut tähtäävät ekotehokkaiden prosessien kehittämiseen ja sen myötä alan teollisuuden kilpailukyvyn paranemiseen sekä mineraalivarojen ympäristöys-tävälliseen ja kestävän kehityksen mukaiseen käyttöön. Mintecin toiminta on erit-täin tärkeää kaivostoiminnan kestävän tulevaisuuskehityksen kannalta.

Toiminnan kehittämisessä on oleellista varmistaa sekä laite- että henkilöstöresurs-sien riittävyys siten, että tutkimuksen kansainvälinen taso voidaan taata kaivoste-ollisuuden taloudellisen merkityksen edelleen kasvaessa. Valtion odotetaan ole-van aktiivinen Outokummun laboratoriotoimintojen kehittämisessä.

Kuntien teollisuusalueiden infrastruktuurin kehittäminen yritysinvestointeja tukevalla tavalla

Pohjois-Karjalassakin teollisuustoiminta on keskittynyt vahvoille teollisuusalueil-le, joiden kehittämisessä ja vetovoiman lisäämisessä kunnilla on merkittävä roo-li. Teollisuusalueiden infrastruktuuria ja energiahuoltoa on kehitettävä yritysinves-tointeja tukevalla tavalla (mm. teollisuusraiteet, syväsatamat, puuterminaalialueet, tietoliikenneyhteydet, kuntien omistamien teollisuuskiinteistöjen kunnostaminen, keskitetty bioenergiaan ja kierrätyspolttoaineisiin perustava energiatuotanto). Val-tion odotetaan olevan hankkeiden rahoituksessa mukana. Pohjois-Karjalan mer-kittäviä teollisuuskeskittymiä ja hankekokonaisuuksia ovat:

Ç Lieksan Kevätniemen teollisuusalueen kokonaisvaltainen kehittäminen (maa-aluehankinnat, kaavoitus, tiestön ja kunnallistekniikan rakentaminen, teollisuussivuraide) - edistetään biojalostamon ja metsäteollisuutta palvele-van bioterminaalin sijoittumista alueelle sekä toteutetaan kantatie 73 kierto-liittymä ja kevyen liikenteen väylät alituksineen Kevätniemen teollisuusalu-eella

Perustelu:

Perustelu:

Perustelu:


Ç Nurmeksen puuterminaalin toteuttaminen Känkkäälän teollisuusalueel-le osana Grow Green Nurmes -hanketta - edistetään biojalostamon sijoittu-mista alueelle

Ç Kiteen Puhoksen teollisuusalueen kokonaisvaltainen kehittäminen – ediste-tään keskitetyn energiavoimalaitoksen toteuttamista teollisuusalueen yritys-ten tarpeisiin

Ç Niirala Business Center – Niiralassa kansainvälisen rajanylityspaikan välit-tömästä läheisyydestä on vapautunut vuoden 2014 alussa merkittävä mää-rä sisäterminaalitiloja. Uuden liiketoiminnan saaminen kyseisiin tiloihin vaa-tii maakunnallisia ja valtakunnallisia panostuksia

Ç Joensuun, Liperin ja Outokummun teollisuusalueiden kehittäminen

Energiapolitiikka ja uusiutuvan energiantuotannon edistäminen

Bioenergiahankkeiden toteuttaminen – EnergiatukiMäärärahan tarve Pohjois-Karjalassa 8,0 milj. euroa

Kotimaisen bioenergian kilpailukyky on heikentynyt, kun kivihiilen ja päästöoikeuk-sien hinta on maailmanmarkkinoilla laskenut ja kotimaisen energian tukea on sa-maan aikaan leikattu. Lämpöä ja sähköä tuotetaan entistä enemmän tuontikivihii-lellä. Kivihiili aiheuttaa suuria ympäristöhaittoja, ja sen käytön vähentäminen on yksi tärkeimmistä keinoista ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kivihiilen tuonti las-kee Suomen vaihtotasetta ja merkitsee kansantalouden velkaantumista ja pie-nentää samalla elvytysvaraa.

Samalla kun kivihiiltä tuodaan, pysyvät bioenergiatuotanto, kuten pellettitehtaat suljettuina. Uusiutuvan energian tuki Suomessa on kaikki verotuet mukaan luki-en paljon pienempi kuin Saksan kivihiileen käyttämä tuki. Lainsäädäntöä on Suo-messa muutettu siten, että turpeen verotusta on kiristetty ja puuhun liittyvää tu-kea on pienennetty.

Suomessa on ryhdyttävä käyttämään energiantuotannossa entistä enemmän ko-timaista bioenergiaa. Kivihiilen käyttöä voidaan korvata myös kotimaisella puu-hiilellä. Kotimaisia resursseja hyödyntävät energiantuotantohankkeet parantavat energiaomavaraisuutta ja niillä on merkittäviä vaikutuksia työllisyyteen. Samalla vä-hennetään haitallisia päästöjä ja oikaistaan vaihtotasetta ja velkaantumiskierrettä.Energiapolitiikan linjauksia on tarkistettava ja tuotantohankkeille on ohjattava val-tion rahoitustukea. Pohjois-Karjalassa on useita merkittäviä hankkeita, joilla vas-tataan ajankohtaisiin haasteisiin (uuden teknologian käyttöönoton edistäminen energian tuotannossa, energiahuollon varmuuden ja monipuolisuuden edistämi-nen, alan pienyritystoiminnan kehittäminen ja uusien energian tuotantomahdolli-suuksien hyödyntäminen). Isompia hankkeita on vireillä Lieksassa ja Nurmekses-sa. Lisäksi Ilomantsin pellettitehtaan uudelleen käynnistäminen on tavoitteena. Eri puolilla maakuntaa valmistellaan myös pienempiä bioenergiahankkeita.

Kiteen kaupungin ja Kontiolahden kunnan yhteinen ajoneuvo-kaasun tankkausasemaverkosto

Pohjois-Karjalassa aloitettiin vuonna 2009 biokaasun liikennekäyttöä edistävän hankekokonaisuuden toteuttaminen. Kokeilu- ja esittelyhanke kuuluu yhtenä osa-na maakunnalliseen liikennebiokaasuverkoston kehittämiskokonaisuuteen tarkoi-tuksena luoda mahdollisuus siirtyä fossiilisista polttoaineista ympäristöystävällisen, hiilidioksidineutraalin ja paikallisista biojätteistä tuotetun uusiutuvan liikennebio-kaasun käyttöön.

Perustelu:

Perustelu:


Yleishyödyllisessä investointihankkeessa Kiteen kaupunki ja Kontiolahden kunta investoivat laitteisiin, joilla demonstroidaan liikennebiokaasun jalostusta, paineis-tusta, kuljetusta sekä jakelua kahdella erilaisella tankkausasemalla. Kiteellä inves-toidaan biokaasujalostamoon ja tankkausasemaan (ns. emoasema) ja Kontiolah-della biokaasun siirtovälineistöön (2 pullopatteriston sisältävää kuljetuskonttia) ja tankkausasemaan (ns. tytärasema). Kiteen kaupungin ja Kontiolahden kunnan-hallitukset ovat tehneet myönteisen päätöksen hankkeen käynnistämisestä edel-lytyksellä, että hankkeeseen saadaan valtion rahoitusosuus 70 %.

Innovaatioväylätoimintamalli metsäbiotalouden osaamiskeskittymässä

Pilottihankkeessa Pohjois-Karjalaan muodostetaan innovaatioväyläajatukseen pe-rustuva toimintamalli, joka muodostuu keskuskaupunki Joensuun ja maakunnan vahvojen teollisten alueiden ympärille (Puhos, Lieksa, Uimaharju). Joensuun tut-kimuksellinen osaaminen, koulutus ja kansainväliset verkostot yhdistettynä teol-liseen osaamiseen muodostaa ainutlaatuisen kokonaisuuden metsäbiotalouden ympärille, mikä lisää alueiden kiinnostavuutta teollisuuden sijoittumispaikkana ja varmistaa uusien investointien syntymisen.

Tavoitteena on innovaatioväylästrategian luominen maakuntaan. Toimintamallis-sa Joensuun kaupunki tarjoaa esimerkiksi houkuttelevia ekologisen rakentamisen pilottimahdollisuuksia osana INKA-ohjelman toteutusta ja toisessa vaiheessa Pu-hoksen alueen teollinen tuotanto pystyy tarjoamaan tarvittavat ratkaisut yhdessä verkoston kanssa. Kehittämiskohteet, jotka mahdollistavat toimintamallin käynnis-tymisen ovat: 1) teollisen puurakentamisen tuotannollisen yritystoiminnan ja in-vestointien varmistaminen Puhoksen alueella sekä sitä tukevat rakenteet ja jatko-jalostus, 2) puunjalostukseen ja biotalouteen liittyvät terminaaliratkaisut Keski- ja Pielisen-Karjalassa ml. Venäjän puu, 3) pyrolyysiöljyn jatkojalostuksen kehitys-toiminta, demonstraatiot ja uusien arvoverkkojen kehittäminen ja 4) muut mah-dolliset uudet biotalouteen ja bioenergian tuottamiseen liittyvät alueelliset ja ha-jautetut ratkaisut

Alueellisen kuljetustuen uudistaminen

Määrärahan tarve Pohjois-Karjalaan 1,5 milj. euroa vuodessa

Hallitus päätti keväällä 2013 jatkaa alueellista kuljetustukea. Kuljetustukijärjestel-mällä ylläpidetään harvaan asuttujen alueiden pienten ja keskisuurten yritysten toi-mintaedellytyksiä vähentämällä pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvaa kustannus-rasitetta. Päätös kuljetustuen jatkamisesta oli tervetullut, mutta määrärahat ovat tarpeisiin nähden riittämättömiä. Suomen kuljetustuki on ollut noin 5 miljoonaa eu-roa vuodessa ja tuki on säilymässä tällä tasolla vuoteen 2017 asti.

Itä- ja Pohjois-Suomen pk-teollisuuden kannalta kuljetustuki on toimenpide, joka saattaa yritykset samaan asemaan samantyyppisillä sijaintialueilla olevien esi-merkiksi ruotsalaisten pk-yritysten kanssa. Ruotsissa kuljetustukea maksetaan sekä raaka-aineiden ja komponenttien tuonnista että valmiiden tuotteiden vien-nistä vientisatamiin. Valtion toivotaan selvittävän Ruotsin mallin mukaisen kulje-tustuen käyttöönottoa Suomessa.

Perustelu:

Perustelu:


Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen 32.30.45

Määrärahan tarve Pohjois-Karjalaan 4,8 milj. euroa vuodelle 2015

Kontiorannan varuskunnan lakkauttamisen vuoksi tukialueeksi määritellylle Joen-suun seudulle tarvitaan erityisiä ponnisteluja työpaikkavaikutuksiltaan merkittävi-en yrityshankkeiden aikaansaamiseksi. Pienentyneillä rakennerahastovaroilla ei ole mahdollista saavuttaa tavoiteltua vaikutusta.

Rahoitusta suunnataan erityisesti kasvukykyisten aloittavien sekä kehittyvien toi-mivien yritysten kehittämishankkeisiin. Rahoitus kohdistetaan innovatiivista osaa-mista edustaviin ja/tai kasvupotentiaalia omaaviin yrityksiin, joiden kehittämishank-keilla on positiivinen vaikutus aluetalouteen.

Yritysten investointi- ja kehittämishankkeiden tukeminen 32.30.45Toimintaympäristötuki

Määrärahan tarve Pohjois-Karjalaan 2,2 milj. euroa vuodelle 2015

Valtion vuoden 2015 talousarviossa tulee osoittaa ko. momentille vähintään 2,2 miljoonaa euroa toimintaympäristöhankkeisiin Pohjois-Karjalaan. Toimintaympä-ristötuella edistetään kansainvälisesti vetovoimaista toimintaympäristöä, edellytyk-siä kilpailukykyisten ja ympäristövastuullisten yritysten kasvulle sekä luonnonva-rojen kestävään käyttöön perustuvaa tutkimus-, tuotekehitys- ja tuotantotoimintaa.

Rahoitusta suunnataan hankkeisiin, joiden tarkoituksena on yritysten toimintaym-päristön tai yritystoiminnan kehittymisedellytysten parantaminen. Tukea tarvitaan yritystoiminnan kannalta tarpeellisiin selvityksiin, yritysten tarvitsemien palvelujen kehittämiseen, yritysten yhteistyön edistämiseen sekä muihin yritysten toimintaym-päristöä ja kehittymisedellytyksiä parantaviin hankkeisiin.

Julkiset työvoima- ja yrityspalvelut 32.30.51

Määrärahan tarve Pohjois-Karjalaan 25 milj. euroa vuodelle 2015

ELY-keskus esittää määrärahatasoksi 25 miljoonaa euroa. Pohjois-Karjala on edel-leen maan vaikeimpia työttömyysalueita. ELY-keskuksen käytössä olevat julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin tarkoitetut määrärahat ovat vähentyneet selkeästi viime vuosina. Vuonna 2010 käytössä oli yli 10 miljoonaa euroa enemmän, mitä vuodelle 2015 esitetään. Sekä ELY-keskus että TE-toimisto ovat joutuneet sopeut-tamaan toimintaansa vähentyneiden määrärahojen mukaiseksi.

Niukentuneiden resurssien ja pitkittyneen taantuman seurauksena erityisesti pit-käaikaistyöttömien määrä maakunnassa on lisääntynyt. Pitkäaikaistyöttömyyden kääntäminen laskuun on erittäin vaikeaa, jos määrärahat edelleen vähenevät. Myös nuorten työllisyystilanne on pitkittyneen taantuman johdosta heikentynyt. Nuorten että pitkäaikaistyöttömien työllistymisen parantaminen ovat toiminnan painopisteitä.

Perustelu:

Perustelu:

Perustelu:


Työllisyysperusteiset siirtomenot investointeihin

Määrärahan tarve Pohjois-Karjalassa 3,5 milj. euroa

Pohjois-Karjalan alhaisen työllisyysasteen nostaminen lähemmäksi maan keski-määräistä tasoa edellyttää korkean työttömyyden ja rakennemuutoksen oloissa työllisyysperusteisten investointimäärärahojen pitämistä kohtuullisella tasolla. Val-tion talousarviossa tulee osoittaa 3,5 miljoonaa euroa Pohjois-Karjalaan. Rahoi-tuksella pystytään hoitamaan riittävässä laajuudessa mm. rakennemuutostilan-teiden (Joensuun seutu ja Keski-Karjala) sekä rakenteellisten ongelmien (mm. Pielisen Karjala) edellyttämiä toimenpiteitä.

Työllisyysperusteista investointiavustusta koskevat hakemukset ovat olleet lähin-nä elinkeinotoiminnan edellytysten parantamiseen liittyviä infrastruktuurihankkeita, joilla on huomattavat rakennusaikaiset työllisyysvaikutukset. Välillisesti hankkeet auttavat säilyttämään olemassa olevia työpaikkoja ja synnyttävät kerrannaisvaiku-tuksina myös uusia työpaikkoja. Työllisyysperusteinen investointiavustus on käy-tännössä lähes ainut valtion tukimuoto erilaisten julkisyhteisöjen investointihank-keisiin. Tuen merkitys on suuri erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa.

Maakunnan kehittämisraha

Määrärahan tarve Pohjois-Karjalassa 1,2 milj. euroa (ohjelmiin sitoma-ton maakunnan kehittämisraha)

Maakunnan kehittämisrahaa on leikattu rajusti viime vuosina. Ohjelmiin sitoma-ton maakunnan kehittämisraha on tarjonnut nopean ja joustavan tavan käynnis-tää aluekehityksen kannalta merkittäviä strategisesti tärkeitä selvityksiä ja ke-hittämishankkeita. Pienelläkin siemenrahoituksella voidaan saada käyntiin koko maakunnan elinkeinoelämää hyödyttäviä hankekokonaisuuksia ja parhaimmillaan päätöksiä on tehty viikon sisällä hakemuksen saapumisesta. Tämän kaltainen no-pea reagointi on entistä tärkeämpää etenkin äkillisissä rakennemuutostilanteissa.

Pohjois-Karjalassa maakunnan kehittämisrahahankkeilla on vauhditettu mm. in-vestointien liikkeellelähtöä edistäviä selvityksiä. Konkreettisena tuloksena esimer-kiksi Kontiolahdella järjestetään vuonna 2015 ampumahiihdon MM-kisat, joiden saamisessa ratkaisevana kehittämisresurssina toimi maakunnan kehittämisraha-hanke. Kulttuurin saralla on kehitetty merkittävien tapahtumien (Ilosaarirock, ENO-verkkokoulun konferenssi, Koli Forum) nousemista kansainväliselle tasolle ja mm. alueellisen elokuvatuotantorahaston perustamista. Maakunnan kehittämisrahalla on vaikutettu hyvinvointialan uusiin avauksiin kuten ikäosaamiseen, ennaltaeh-käisevään työhön ja nuorten osallistumismahdollisuuksiin.

Rakennemuutosalueiden toimenpiteet

Joensuun seudun rakennemuutostoimenpiteet

Joensuun seutu on nimetty äkillisen rakennemuutoksen tukialueeksi vuoden 2015 loppuun saakka Kontiorannan varuskunnan lakkauttamisen takia (280 työpaik-kaa). Joensuun seudulle on kohdistunut myös muita, pääosin valtion työpaikko-jen vähennyksiä.

Valtion tulee huolehtia riittävistä toimenpiteistä Pohjois-Karjalan Prikaatin lakkau-tuksen jälkihoitotoimien tukemiseksi. Vapautuvan alueen uuteen maankäyttöön,

Perustelu:

Perustelu:

Perustelu:


kiinteistöihin ja muuhun infrastruktuuriin liittyvien investointien tukeminen tulee ai-kanaan ajankohtaiseksi ja edellyttää valtiolta kehittämisavustusta. Rahoitusta tu-lee olla saatavilla niin kunnille kuin yritysten hankkeisiin.

Keski-Karjalan rakennemuutoksen jatkohoito

Kitee on kuulunut äkillisen rakennemuutoksen alueisiin ja haluaa säilyttää statuk-sen edelleen. Kiteellä on useita suuria yrityksiä, joiden toimintaan maailmanlaajui-nen taloustilanne vaikuttaa negatiivisesti. Paikallisten yritysten toimintaan sisältyy edelleen suuria markkinoista johtuvia riskejä siitä huolimatta, että yritykset ja Kes-ki-Karjalan kehitysyhtiö Oy ovat aktiivisesti työskennelleet riskien minimoimisek-si ja toiminnan kehittämiseksi. Tähänastinen toiminta-aika äkillisen rakennemuu-toksen alueena on ollut liian lyhyt, jotta toiminnalla olisi riittävää vaikuttavuutta.

Itä-Suomen Monitoimikeskus Kiteen AIMO

Kiteen lentokentän ympäristöön rakennetaan monipuolinen liiketaloudellisesti kan-nattava elämysmatkailu- ja harrastuskeskus AIMO. Alueella on jo toteutettu han-kekokonaisuuteen kuuluvat liikennejärjestelyjen sekä vesi- ja viemäriverkoston rakentaminen. Alueen toimijat rakentavat lentokonehallin ja sen yhteyteen koulu-tustiloja, seudullisen ampumaradan aputiloineen sekä moottoriurheilijoiden huol-tohallin ym. toiminnan kehittämisen edellyttämiä rakenteita. Yritysinvestointien ko-konaiskustannusarvio on 2,0 miljoonaa euroa.

AIMO-alue on hyväksytty seutukaupunkiverkoston ”Matkailun- ja hyvinvoinnin ke-hittäminen seutukaupungeissa” -osion pilottikohteeksi.

Meijerinrannan yritys- ja kulttuurikeskus II-vaihe Kiteellä

Kustannusarvio (2014–2017): kaupungin investoinnit 4 milj. euroa (vo. 50 %) ja yritysinvestoinnit 4 milj. euroa Meijerinrannasta ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevasta Hutsin liikunta- ja urheilukeskuksesta kehitetään vetovoimainen matkailukeskittymä. Suunnitel-lut investoinnit kohdistuvat vanhojen rakennusten peruskorjaukseen sekä Mei-jerinrannan infrastruktuurin kehittämiseen. Yksityiset toimijat toteuttavat alueella matkailua tukevia investointeja sekä muuta alueelle soveltuvaa yritystoimintaa. Alueelle ohjataan myös asuntotuotantoa ja laadittavana on yleiskaava ja asema-kaavan tarkistus.

Pielisen vesistömatkailun kehittäminen (liikenne, palvelurakenteet ja reitit)

Pielinen valittiin vuonna 2011 Pohjois-Karjalan maakuntajärveksi. Pielisen vesis-tö on elinkeinokäytössä alihyödynnetty resurssi, vaikka mahdollisuuksia on valta-vasti. Keskeisiä syitä alihyödyntämiseen ovat matkailua palvelevien rakenteiden puuttuminen ranta-alueilta ja se, että järvialtaan matkailupalvelujen tuotteistami-seen ei ole panostettu riittävästi.

Matkailun kehittämiseksi tulee panostaa sekä julkiseen rakentamiseen (väylät ja yleisten alueiden rakentaminen, mm. satama-alueet ja julkiset laituri-alueet) että yksityiseen rakentamiseen (kaupalliset palvelut). Valtion odotetaan olevan rahoi-tusvälinein mukana Pielisen järvialtaan vesistömatkailun kehittämisessä.

Perustelu:

Perustelu:

Perustelu:


Finnveran takausten myöntäminen maatilataloudelle

Pohjois-Karjalassa arvioidaan jäävän vuosittain käynnistymättä 3–5 navettahan-ketta vakuuksien puutteen vuoksi. Ongelma paikallistuu erityisesti isoimpiin in-vestointeihin ja sukupolvenvaihdosten yhteyteen. Ongelman ratkaisemiseksi esi-tetään Finnveran takausten myöntämistä myös maatilataloudelle.

Perustelu:


Sosiaali- ja terveysministeriö (talousarvion pääluokka 33)

Valtionavustus kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon hankkeisiin 33.60.31

Määrärahaa tarvitaan sosiaali- ja terveydenhuollon vanhan rakennuskannan pe-ruskorjauksiin sekä sisäilma- ja kosteusvaurioiden korjaamiseen. Rahaa tulisi voi-da käyttää tarvittaessa myös uudisrakentamiseen, silloin kun se on tarkoituksen-mukaisempaa kuin vanhojen rakennusten korjaus. Toimenpiteitä voidaan ajoittaa suhdanteita tasaavalla tavalla ja kohdistaa investointeja yhteiskunnallisesti mer-kittävällä pitkävaikutteisella tavalla. Hankkeisiin on saatu rahoitusta vain valtion li-säbudjetissa, vuosille 2013-2014 koko maahan vain 15 miljoonaa euroa.

Kuntien hankeluetteloon ilmoittamat hankkeet (alv 0 %, eivät ole etuoikeusjärjes-tyksessä):

Ç Siilaisen terveysaseman peruskorjaus ja laajennus, Joensuu (2013–2018) ka 38,1 milj. euroa

Ç Terveyskeskuksen rakentaminen, Kitee (2013–2016) ka 10,3 milj. euroa

Ç Terveyskeskuksen rakentaminen, Liperi (2014–2016) ka 17,0 milj. euroa

Ç Hoivakoti (kunnan hankintana), Juuka ka 3,5 milj. euroa

Ç Juuan terveyskeskuksen vesikaton saneeraus ja asumisyksikön laajennus ka 4,4 milj. euroa

Ç Kesälahden terveyskeskuksen toiminnalliset muutokset ja peruskorjaami-nen, Kitee (2014–2015) ka 2,6 milj. euroa

Yliopistojen apteekkioikeus

Helsingin ja Itä-Suomen yliopistojen apteekeilla on yksityisapteekeista poiketen kaksi erityistehtävää, jotka ovat farmasian opetukseen liittyvän harjoittelun ja lää-kehuoltoon liittyvän tutkimuksen toteuttaminen. Molempien yliopistojen apteekki-oikeus perustuu siten farmasian opetukseen ja tutkimukseen. Itä-Suomen yliopis-tosta valmistuu vuosittain sama määrä farmaseutteja ja proviisoreja kuin Helsingin yliopistosta. Itä-Suomen yliopiston farmasian laitoksella tehdään runsaasti lääke-huoltoon liittyvää tutkimusta ja aiheesta on valmistunut kymmeniä väitöskirjoja.

Itä-Suomen yliopistolla ei farmasian opetuksesta ja tutkimuksesta huolimatta ole tällä hetkellä oikeutta pitää sivuapteekkeja. Yksityisellä apteekilla voi lain mukaan olla enintään kolme sivuapteekkia ja Helsingin Yliopiston apteekilla 16 sivuapteek-kia. Koska Itä-Suomen yliopistolla on kampukset Joensuussa ja Savonlinnassa, olisi perusteltua ja luontevaa siirtää näiden sivuapteekkien pito-oikeus Itä-Suo-men yliopistolle.

Lääkelakiin (52 §) on esitetty muutosta siten, että Itä-Suomen yliopistolla olisi oi-keus pitää kolmea sivuapteekkia. Valmistelussa oleva lakiesitys on tulossa edus-kunnan käsittelyyn keväällä 2014. On tärkeää huolehtia, että lakimuutos etenee päätökseen esitetysti. Apteekit tulouttavat merkittävät omistajayliopistolleen ja va-rat ovat käytettävissä opetuksen ja tutkimuksen kehittämiseen.

Perustelu:

Perustelu:


Liköörin vähittäismyynnin mahdollistaminen viinitiloilta

Maaseudun viinitilatoiminta käynnistyi uuden alkoholilain puitteissa Suomen liitty-essä Euroopan Unioniin. Ensimmäiset suomalaiset viinitilat aloittivat toimintansa keväällä 1995, jolloin myös tilaviinin vähittäismyynti alkoi. Viinitilojen määrä kas-voi aluksi, mutta on puolittunut noin 25 tilaan, jotka ovat ensisijaisesti matkailuyri-tyksiä. Lukumäärän pienentymiseen ovat vaikuttaneet taloudelliset ja rakenteel-liset syyt. Liiketoiminta pitää saada kannattavaksi, että vanhempikin yrittäjä saa jatkajan yritykseensä.

Viinitilojen toiminta on vuosien varrella kohdannut monia ongelmia, joista useim-mat on saatu ratkaistua. Liköörin vähittäismyyntikielto haittaa kuitenkin edelleen kohtuuttomasti tilaviiniyrittäjien toimintaa siitä huolimatta, että vaalikaudella 2003–2007 tehdyn lakialoitteen liköörin myynnin sallimiseksi tilaviinimyymälöistä allekir-joitti yli 115 kansanedustajaa. Vuonna 2010 myös EU:n komissio ilmoitti hyväk-syvänsä itse tuotetun liköörin myynnin suoraan tiloilta, jos myynti on alle 5 000 litraa/vuosi/tila ja näin ollen ei aiheuta markkinahäiriöitä. Valitettavasti lakia ei eh-ditty tuolloin käsitellä. Uusi hallitus päätti uudistaa alkoholilain, jolloin annettiin ym-märtää, että myös likööriasia tulisi käsittelyyn. Asia ei kuitenkaan edelleenkään ole ratkennut toivotulla tavalla.

Tilaliköörin myynnin on arvioitu nostavan viinitilojen liikevaihtoa 25 % ja kannat-tavuuden kasvu olisi merkittävä. Liikevaihdon kasvu toisi myös lisää työpaikko-ja maaseudulle. Marja- ja hedelmäliköörit ovat osa suomalaista kulttuuriperintöä, jonka vaaliminen on käytännössä jäänyt suomalaisten viinitilojen harteille. Hienot, aromikkaat ja puhtaat tuotteet tarvitsevat lisää volyymiä pysyäkseen tuotannos-sa. Useista yrityksistä huolimatta Alko ei pysty huolehtimaan pienistä tuottajista. Monopolin transparentti tarjousjärjestelmä ja henkilökunnan koulutus ovat taan-neet edun suurille toimijoille.

Suomalaisen yhteiskuntapolitiikan tulee antaa mahdollisuudet elävän maaseudun säilymiseen ja kehittämiseen. Komissio ymmärtää, ettei liköörin vähittäismyyn-ti suoraan tiloilta aiheuta markkinahäiriöitä eikä uhkaa Alkon monopolia. Liköörin vähittäismyynti tulee mahdollistaa kotimaisessa lainsäädännössä mahdollisim-man nopealla aikataululla.

Perustelu:


Ympäristöministeriö (talousarvion pääluokka 35)

Ympäristönsuojelun edistäminen 35.10.61

Määrärahan tarve Pohjois-Karjalaan 2,56 milj. euroa

Poikkeukselliset ilmasto-olosuhteet, ekotehokkuuden lisääminen ja vesienhoito-suunnitelman toteuttaminen edellyttävät uusia ratkaisuja vesiensuojeluun. Vesi-huollon kehittämisessä kiinnitetään huomiota erityisesti vesihuoltolaitosten toiminta-varmuuteen, jätevesien käsittelyn tehokkuuteen ja haja-asutusalueiden jätevesien käsittelyyn. Pohjavesiä suojellaan ennaltaehkäisevästi ja riskejä poistaen.

35.10.61.2.1 Keskeneräiset ja uudet hankkeetTikkala – Onkamo siirtoviemäri, Tohmajärvi (vaihe I) Kokonaiskustannus 0,5 milj. euroa, josta valtion osuus 0,2 milj. euroa

Hankkeessa toteutetaan siirtoviemäri Tikkalan alueelta Onkamoon. Hankkeen myötä Tikkalan pienpuhdistamo poistuu käytöstä. Hanke mahdollistaa siirtovie-märin välialueen (Teerisuo) viemäröimisen.

Onkamo–Kemie siirtoviemäri, Tohmajärvi (vaihe II) Kokonaiskustannus 0,6 milj. euroa, josta valtion osuus 0,24 milj. euroa

Hankkeessa toteutetaan siirtoviemäri Onkamon alueelta Tohmajärven kirkonky-län viemäriverkostoon, jolloin Onkamon pienpuhdistamo poistuu käytöstä. Hanke mahdollistaa siirtoviemärin välialueen viemäröimisen. Hankkeen myötä kaikki Toh-majärven kunnan alueen viemäröintialueet on liitetty kunnan pääpuhdistamoon.Hankkeet on mahdollista toteuttaa edellä kuvatusti vaiheittain tai yhtenä hankeko-konaisuutena, jolloin kokonaiskustannukset ovat 1,1 milj. euroa ja valtion osuus 0,44 milj. euroa.

35.10.61.2.2 Ympäristötyöt, pilaantuneiden alueiden kunnostus Ç pilaantuneiden alueiden kunnostus, valtion osuus 0,20 milj.euroa

35.10.61.2.3 Ympäristötyöt, vesistöjen kunnostus ja muut ympäristötyöt

Ç luonnonsuojeluhankkeet, valtion osuus 0,20 milj. euroa Ç vesistöjen kunnostus, valtion osuus 0,20 milj. euroa Ç pienehköt vesihuoltotyöt, valtion osuus 0,28 milj. euroa

35.10.61.1.1 Avustukset vesiensuojelua edistäviin investointeihin Ç avustukset vesiensuojelua edistäviin investointeihin 0,12 milj. euroa

Kolin luontokeskus Ukon ja hotellikiinteistön maalämpöratkaisut

Nykyisellään Luontokeskus Ukon ja vieressä olevan hotellikiinteistön lämmityk-seen käytetään ainoastaan öljyä. Tämä ei ole taloudellisesti ja ympäristön kan-nalta tarkoituksenmukaista. Molemmat kiinteistöt sijaitsevat vaaran laella ja kan-sallispuistossa.

Parhaaksi ratkaisuksi on todettu maalämpö, joka voidaan sijoittaa jo rakennetul-le alueelle. Maalämpö vähentäisi öljyn tarvetta oleellisesti ja maalämpöön siirty-misen kustannukset tarkentuvat suunnitelmien edetessä. Kiinteistöt omistaa Met-

Perustelu:

Perustelu:


sähallitus. Maalämpöön siirtyminen tukee Kolin matkailukeskuksen profiloitumista kestävän matkailun kansainvälisenä kohteena ja edistää Pohjois-Karjalan energi-astrategian mukaisia tavoitteita kohti vähähiilisyyttä.

Pielisen säännöstelyn kehittäminen

Pohjois-Karjalan pohjoisosissa sijaitseva Pielinen on Suomen neljänneksi suurin ja samalla Suomen suurin säännöstelemätön järvi. Pielinen valittiin Pohjois-Kar-jalan maakuntajärveksi syksyllä 2011. Pielisen valuma-alue Pielisjoen yläosalla Kaltimon voimalaitoksen kohdalla on lähes 21 000 neliökilometriä. Valuma-alu-eesta 43 prosenttia sijaitsee Venäjän puolella. Suurimpia Pieliseen laskevia jo-kia ovat Lieksanjoki ja Koitajoki. Pielinen laskee Pielisjoen kautta Pyhäselkään ja alemmas Saimaalle. Pielisjoen keskivirtaama on 240 kuutiota sekunnissa ja joes-sa sijaitsee kaksi voimalaitosta, Kaltimo ja Kuurna.

Pielisen juoksutuksen kehittämishanke alkoi vuoden 2006 alussa. Aloite selvi-tysten käynnistämiseksi tuli alueen kunnilta ja hankkeen päätavoitteena on ollut erityisesti kaikkein alimpien kesä- ja syysaikaisten vedenkorkeuksien nostomah-dollisuuksien selvittäminen. Hankkeen vetovastuu on Pohjois-Karjalan ELY-kes-kuksella.

ELY-keskuksen koordinoima juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä on ko-koontunut keskustelemaan kehittämistyön linjauksista vuosina 2005–2013 viisi-toista kertaa. Säännöstelyhankkeen tueksi on toteutettu lukuisia selvityksiä eri osa-alueista, vaihtoehdoista ja vaikutuksista optimaalisen ehdotuksen löytämiseksi. Vuodenvaihteessa 2013/2014 valmistui oikeudellinen selvitys, joka käsitteli ensi-sijassa Kaltimon voimalaitosluvan muuttamisedellytyksiä. Selvitys liittyy Itä-Suo-men aluehallintoviraston päätökseen 23.7.2013, jossa ELY-keskus velvoitettiin selvittämään, onko Pielisen korkeuteen mahdollista vaikuttaa muulla tavoin kuin tähän saakka käytäntönä olleella poikkeusmenettelyllä (vesilain ns. vaarantorjun-tapykälän nojalla tapahtuva poikkeaminen).

Alkuvuoden 2014 aikana valmistuu säännöstelyselvitysten koontiraportti, jonka jälkeen osapuolet kokoontuvat neuvottelemaan Pielisen säännöstelyedellytyksis-tä. Tavoitteena on kaikkien Pohjois-Karjalan toimijoiden yhteinen esitys valtiolle säännöstelyhankkeen toteuttamiseksi.

Suomen ympäristökeskuksen toimintojen vahvistaminen Joensuussa

Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) Joensuun toimipaikassa on 28 työnteki-jää, joista osa työskentelee Pohjois-Karjalan ympäristökeskukselta vuoden 2010 alussa siirtyneessä laboratoriossa. Yhteistyö Itä-Suomen yliopiston kanssa on lä-heistä. 1.1.2015 aloittava Luonnonvarakeskus tulee olemaan Joensuussa jatkos-sa tärkeä yhteistyökumppani.

SYKEn Joensuun toimipaikan tutkimuksessa keskitytään monitieteiseen luonnon-varojen kestävän käytön, luonnon monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen tutkimukseen. Painopisteet tarjoavat hyvän lähtökohdan toiminnan vahvistamisel-le ja pitkän aikavälin suunnitelmalliselle kehittämiselle yhteistyössä alueen mui-den toimijoiden eli Itä-Suomen yliopiston, Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen, EFI:n ja Luonnonvarakeskuksen kanssa.

Perustelu:

Perustelu:


Vahvojen yhteistyöverkostojen lisäksi vakaa tutkimusrahoituksen saatavuus on olennaisessa asemassa Joensuun toimipaikan roolin kehittämisessä. Joensuun ympäristömittaus- ja testauslaboratorio palvelee pääasiassa Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon maakuntia. Kuhmossa sijaitseva Ystävyyden puis-ton tutkimuskeskus on osa Joensuun toimipaikkaa. Kuhmossa tehdään tutkimus-yhteistyötä Venäjän kanssa. Lieksan kaarisillan korjaus kulttuuriympäristökohteena Kustannusarvio 0,9 milj. euroa

Vuonna 1930 valmistunut Lieksan kaarisilta sijaitsee Siltakadulla ylittäen Liek-sanjoen. Silta on tanskalaisen Christiani & Nielsenin Ostenfeld -menetelmällä ra-kentama, tyypiltään 2-aukkoinen teräsbetoninen kaarisilta, jonka kansirakenne on ripustettu kaarista vetotangoilla. Tällaisia siltoja on Suomessa jäljellä Lieksan kaarisillan lisäksi yksi.

Kaarisilta kuuluu olennaisena osana lieksalaiseen kulttuurimaisemaan. Lieksan kaupunginhallitus on päättänyt, että siltaa ei pureta, vaan korjataan myöhemmin päätettävällä tavalla. Vaikka silta sijaitsee kunnan kaava-alueella, niin valtion tuli-si osallistua sillan korjauksen kustannuksiin kulttuuri- ja rakennushistoriallisin pe-rustein.

Perustelu:


LiitteetLiite 1 Pohjois-Karjalan väestömuutokset 2013

Valtimo

Nurmes

Lieksa

Juuka

Polvijärvi

KontiolahtiOutokumpu

LiperiJoensuu

Ilomantsi

RääkkyläTohmajärvi

Kitee

2 379-42-1,7

8 192-116-1,4

12 302-97

-0,85 197-127-2,4

4 664-64-1,4

7 266-77-1,0

12 39700

14 4191741,2

5 620-73

-1,3

2 471-19

-0,84 871

-26-0,5

11 193-148-1,3

Pielisen Karjalanseutukunta

Joensuunseutukunta

Keski-Karjalanseutukunta

124 0371390,1

22 873-255-1,1

18 535 -193-1,0

74 4743060,4

Pohjois-Karjala165 445

-309-0,2

Väkiluku 31.12.2013 (ennakkotieto)Väestönmuutos vuonna 2013Väestönmuutos % vuonna 2013

Lähde: Tilastokeskus, Väestötilastot

Väestönmuutokset


Liite 2 Liikevaihdon muutos vuoden 2013 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä ja yritysten liikevaihto 2012

Liikevaihdon muutos (%) vuoden 2013 kolmella ensimmäisellä neljänneksellä

Pohjois-Karjala Koko maa

A-X Kaikki toimialat 1,7 -2,3

C Teollisuus -0,2 -4,6

F Rakentaminen 9,1 -1,8

G Tukku- ja vähittäiskauppa 0,3 -3,7

H-U Muut palvelut 1,1 1,1

Lähde: Tilastokeskus: Asiakaskohtainen suhdannepalvelu/Toimiala Online

Yritysten liikevaihto (2012)

Milj. euroa Osuus koko maan tasosta, %

237 Kiven leikkaaminen, muotoilu ja viimeistely 45,8 27,9

222 Muovituotteiden valmistus 164,4 7,2

16 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus 379,2 5,8

F Rakentaminen 650,6 2,3

10-11 Elintarviketeollisuus 200,3 1,8

C Teollisuus 2 184,6 1,7

A-X Kaikki toimialat 6 430,6 1,4

G Tukku- ja vähittäiskauppa 1 940,5 1,4

24-30+33 Metalliteollisuus 846,7 1,3

H-U Muut palvelut 1 092,2 1,3

Lähde: Tilastokeskus: Asiakaskohtainen suhdannepalvelu/Toimiala Online

www.pohjois-karjala.fi/maakuntaliitto

Hankeluettelo 2015

Documents

Transcript of Hankeluettelo 2015