NSrN HYVAr UUTTSET: iososaat kevelle, osaat mydstanssia. Kun opettelet vaik-kapa rumbaa, opettelet oi-keastaan vain uuden tavankdvelld.

Itse asiassa sinun ei tar-

sinulle tulee vapautunut olo, vaikka vainhytkyisit itseksesi musiikin tahdissa.

Tanssiminen on mytis loistavaa aivotree-nid. Musiikki jo sindllddn terdstdA aivopuo-liskojen yhteistyritA. Sen yhdistdminen liik-keeseen tehostaa aivotreenid entisestaen.

Uusien rytmien ja askeleiden opettelemi-nen aktivoi eri hermoverkostoia, ia niiden vd-liset yhteydet vahvistuvat. Tdmdn voit huo-mata arkieldmdssdsi niin, ette opit nopeam-min uusia asioita, peattelykykysi ja kielellisettaitosi paranevat ja aiatuksesi kirkastuu.

Musiikki ia tanssi vaikuttavat myds aivo-jen limbiseen systeemiin, joka sddtelee

ihmisen tunnetiloja. Tanssimalla voidaanvdlttdd kielteisie tunnereaktioita ia vdhen-tdd esimerkiksi stressid. Tanssiterapiassakyse on pitkiilti tunteiden ilmaisemisestaei-verbaalisesti eli vain kehoa liikuttamalla.

Muista kuitenkin, ettd oikeat askeleeteivdt ole tanssimisessa tdrkeintd. Voit tanssiandyttdvdsti ja nauttia siitA mycis ihanomillaaskelkuvioilla. -)

vitse osata edes kdvelld. Tanssi ei ndet olevain askelia, vaan ennen muuta se on ihmi-selle luontainen tapa ilmaista tunteitaan,liikkua rytmissd ia reagoida musiikkiin. Tans-si on yksi ihmisen varhaisimmista keinoistaviestid asioitaan ia ilmaista tunteitaan.

Sitten vield paremmat uutiset: tanssimi-nen paitsi kohottaa kuntoa ja vahvistaalihaksia, myos lisdd mielihS,viiii. Rytmi iasiihen yhdistyve toistuva liike tdkkivdt aivo-jen mielihyvdkeskusta ja lisddvdt vireystilaasddtelevdn serotoniinin ja mielihyvdA tuot-tavan endorfiinin erityst6. Sen vuoksi

Haluatko oppia tanssimaan?Olet turhaan kuvitellut, ettet ikina opi tanssimaan, koska sinulla ei muka olerytmitajua. Kylla on. Siita vain parketille kokeilemaan, silld tanssimista parempaamielihwali ikuntaa ei olekaa.o. re rsrr MTRIAAARNTo

EVrrA I 109

Neljd askelta kohti parkettia

r HARIoITTELE RyrMElA. Kuuntele mo-nia eri laisia musiikkityyleji i . ElAydy ja tun-nustele, miten kehosi alkaa iiikkua eri rytmi-en mukaan. Ale aiattele, milta neytat liikku-ESSASi.

Kokeile taputtamista musiikin tahdissa.Suurin osa suomalaisista paritansseista ontasajakoisia ja niiden rytmi on helposti tun-nistettava. NiissA basso soittaa tanssin en-simmdisen iskun, jolla tanssi useimmitenalkaa.

Lattaritansseissa tahtien hahmottami-nen on vaikeampaa. Yrita loytdd musiikistayksi kiintopiste, isku joka toistuu, ja keskitysiihen. Monimutkaisia rytmeie opit parhai-ten pala palalta. ]os aloitat salsatunnit,kuuntele salsaa muutenkin mahdoliisim-man paljon. Kun aivosl aktivoituvat hah-mottamaan salsan rytmia, se alkaa kuulos-taa luontevalta ja tutulta.

Suomalaisille luontevimmat rytmit ovatjenkassa ja polkassa, joiden rytmi on kaksi-jakoinen eli sama kuin kAvelyssA.

I opISKELE KEHoASI. Kehon ykslloll istenmittasuhteiden vuoksi kaikki eivAt nayta sa-malta tanssiessaan. Tee pieniA hahmotus-harjoituksia, iotta alat tunnistaa, miten juu-ri sinun kehosi liikkuu. Tunnustele vaikka-pa, miltd rintakehdsi tuntuu, kun se on edes-sd, takana, pydreane tai suorana. Kokeile sa-manlaisia harjoituksia muilia kehon osilla.

I ALOITA ASKELEET ALKEISTA. PATitanS-

situnneilla opetellaan vain askeleet ja asen-

not parin kanssa. Varsinainen tanssiminenopitaan kaytannossd e1i kaymallA tansseissa.

Yksintanssitunneil la kannattaa kayddpaljon kauemmin. NAin saat opetella kaikes-sa rauhassa askelia, kehon liikkeite ja rytme-ja. Harjoittele niitdkin tuntien ulkopuolella.

Kaikki askelkuviot oppii parhaiten palapalalta. Tee aluksi vain isot linjat: liiku ylos,alas, oikealle, vasemmalle alake edes yritatehda kaikkia askelia ja kAdenliikkeitd sa-manaikaisesti. Kun suunnat alkavat olla ha1-lussa, voit lisdta yksityiskohtia liikkeisiin.

r oLE PITKAIANTETNEN. Jos taitava balet-titanssija aloittaa hiphopin, hdnkin aloittaaihan alusta. Malta opetella alkeita tarpeeksikauan,,otta liikkeet siirtyvdt lihasmuistiinpysyvasti ia automatisoituvat.

KAy erilaisilla tanssitunneilla. Vaikka erltansseissa on erilaiset askeleet, l i ikkeet iarytmit, ne aktivoivat aivojasi ja l ihaksiasi.

110 EViTA

Tr{dh rytmi 0 aifurttso ke h ossa

SELKARANGASTA JA AIVOIS -TA Li i ,HTEvAr H ERMoRADATaktivoituvatja luovat uusia yhteyksiai ryt-missd liikkuessasi. Uudet reitit hermostos-sa edistev;t tehokkaasti kehon kykye op-pia uutta ja sopeutua uusiin liikkeisiin.

AMISSA tanssimiseen ja

rytmiin osallistuvat pikkuaivot,liikeaivokuori, kuuloaivokuori ja

otsalohko. Tutkimuksissa ontodettu, ette kun ihminen kuu-lee musiikkia, sekii liike- ettSkuuloaivokuoret reagoivat sa-manaikaisesti. Rytmi ja siihenyhdistetty liike kdynnistdd mie-lihyvdhorminien tuotannon.

HENG ITYSE LIMISTOreagoi rytmiin samalla tavallakuin sydiinkin: hengitystd voirauhoittaa tai kiihdyttaei ryt-mistd riippuen.

Musiikin ja rytminkuuleminen vaikuttaaSYDAMEN SYK.xrrsnrw. Onhavaittu, ette hidas

rytmi hidastaa ja no-pea kiihdytaa puls-sia. Samalla tavalla

rytmi vaikuttaa myosaivojen ja koko kehonverenkiertoon.

, _ - ._ __

KAMMENILLA, JALKATERILLA JA pAAIIA

musiikkiin ja sen rytmiin reagoiminen on yleensd auto-maattista. Nijiden hienomotoristen liikkeiden avulla ryt-min hakeminen aktivoi huomattavasti suuremman alu-een aivoista kuin esimerkiksi rintakehbn liikuttelu.

Opi askeleet omalla tavallasiEnnen kuin hetaannyt siite, etta jakasi menevet taas tanssitunnilla solmuun,mieti, mihin oppijatyyppiin kuulut, ja yritti rohkeasti uudelleen.

I vISUAALINEN opprlA oppii katsomalla, matkimalla ja peil ir i apuna kaytteen. Asetutanssitunnilla niin, ettd nAet hyvin opettatan ja myos itsesi peilistA.

I KINESTEETTINEN oPPIIA oppii parhaiten kokeilemalla ja itse tekemAllA. Sinun eitarvitse seurata opettajaa koko ajan, vaan opit testaamalla itse askelia ja liikkeitli. Ttilliityypilld on parhaat valmiudet oppia tanssimaan.

r AUDrrrrvrNEN opprlA osaa kuunnella tahtiharjoituksia, sanall isia ohjeita jamusiikkia. Askelkuviot saat helpoiten haltuun, jos annat liikkeille nimid ja tunnelmia,jotka helpottavat niiden hahmottamista.

I rc\9. f\t r

\ t .\ , \ \

\ \

KUVITUS HELMI SIRoLA / ACENT PEKK,

Miksi tanssi on toisilleniinhelppoa?

Kaikki voivat oppia tanssimaan, muttakaikki eivAt opiyhtA nopeasti eikii kaikistatule yhte loistavia tanssijoita. Siihen, kuin-ka omaksut uusia rytmejd, kuulet musiikintahteja ja opit askelia, vaikuttavat monettekijat.

r prnrr'rA lA HARJorrrsLulrAAnA. osanmusikaalisuudesta olet saanut geeneissd,osanympdristcista ja kulttuurista. MyOs ke-hon motoriset taldot ovat osittain perinndili-sid. Aivotkin toimivat yksilcillisesti. Siksi esi-merkiksi uusien liikkeiden opettelu ei sujukaikilta yhta luonnostaan.

Mutta hartoittelemalla voit tulla kaikessaparemmaksi. Kun kuuntelet musiikkia, kes-kitykuulemaan eri tahtilajeja ja musiikinrakennetta. Kehon treenaaminen ja sen lii-kuttaminen eri tavoin aktivoi aivojen ja li-hasten valisia hermoratoja. Toiston ansiostaaivosi luovat uusiayhteyksiii ja hermoradat

vahvistuvat - ndin hallitset kehoasi ainavain paremmin.

Samaa patee toisinpiiin: jos kehoa ei kiiy-tete, hermotus laiskistuu ja kehon hallintaheikentyy.

T ROHKEUS ILMAISTA ITSBA. Tanssimi-nen on vahvasti psyykkiste ja sosiaalista toi-mintaa. Vaikka tunnet olosi ensimmiiisilldtanssitunneilla pcikkeldksi, dld anna epiion-nistumisen tunteelle valtaa. Tanssiminen onkehollista itseilmaisua, johon vaikuttaa esi-merkiksi se, oletko tottunut ilmaisemaanasioita kehollasi, puhumaan kdsillAsi japomppimaan riemusta. Jos et ole koskaankokenut huvikseen tanssimista itsellesiluontevana, on selvaa etta antautuminenliikkeisiin tuntuu aluksi oudolta.

ASIANTUNTIJAT: MUSIIKKITERAPEUTTI,

TANSSI- JA LI IKETERAPEUTTI HEIKKI LEMPTAINEN

JA AMMATTITANSSIIA, TANSSINOPETTAJA SANNA

HIRVASKARI.

MITA TARKOITTAARYTMITAJU?Rytmitaiu on kiinnostanut tutkUoitai5t ajat, mutta viel5kean ei tiedete,mitS se tarkalleen ottaen on ja mi-ten se syntyy'. Fysikaalisesti rytmi onkaiken olemassaolon perusta. Sydii-men syke, hengitys, verenkierto,unirytmi, kSveleminen, seksi, vuoro-kauden ja vuoden syklit perustuvatkaikki sii5nncilliseen rytmiin.

Rytmin kaipuu on ihmiselleluontaista. Se alkaa jo kohdussa,jossa didin pulssi on kaiun ja vdriih-telyn kautta lapsen ensimmdinenyhteys ulkomaailmaan. Jokaisellaon siis jonkinlainen rytmitaju jo syn-tyess5en. Tanssissa on kyse rytminhahmottamisesta, liikkeen jdrjest5-

misest6 ja sen yhdistSmisestd mu-siikkiin.

Kun rytmitaito kehittyy, opitkuulemaan ja erottamaan eri ryt-mejd luontevasti. Muusikon tunnis-taa usein siit5, ette tSmdn on mah-dotonta olla elaytymatta kehollaanmusiikkiin. Jalka alkaa vipattaa vilit-tdmesti rytmin mukana.