Hakkurit ja murskaimet · 2019. 10. 24. · Vermeer TG5000 kaukalomurskain 20 411 402 halk. 2440...

13
Tyyppi Syöttöaukon mitat, mm lev. x kork. Puun max halk. mm Voimanlähde Tehon tarve, kW Paino, kg Hake/murske tuotos m 3 /h Merkki ja malli Käsiteltävät materiaalit Hakkurit ja murskaimet Laimet HP-300 M/L ruuvi + murskain 5 000–15 000 75–400 350 x 430 sähkö/diesel 300 -245 ranka, latvukset, sahapinnat Laimet HP-400 L ruuvi + murskain 8 000–20 000 75–500 400 x 500 sähkö/diesel 400 -435 ranka, latvukset, sahapinnat Laimet HP-50 L/XL ruuvi + murskain 150 000–25 000 132–710 550–700 sähkö/diesel 500 -450 ranka, latvukset, sahapinnat LHM Hakkuri Oy, Poratie 1, 40320 JYVÄSKYLÄ, Tommi Lahti, 0400 656 045, [email protected], www.lhmhakkuri.com GIANT X rumpuhakkuri 32 000 400–600 1 440 x 600 600 0–250 puu Luminer Oy, Vähätalontie 4, 21160 MERIMASKU, Kari Strandvall, 0400 839 175, info@luminer.fi, www.luminer.fi Lindner Vega S600 Hidas roottorimurskain 2800 11 540 x 1690 Sähkömoottori ei rajoi- tettu riippuu seulasta ja materiaalista puu, muovi yms. Lindner Vega S1100 Hidas roottorimurskain 4800 22 1100 x 1700 " " " puu, muovi yms. Lindner Vega L1100 Hidas roottorimurskain 5400 37 tai 45 1100 x 1800 " " " puu, muovi yms. Lindner Vega L1650 Hidas roottorimurskain 8100 55 tai 75 1650 x 1800 " " " puu, muovi yms. Micromat 1500 Hidas roottorimurskain 9300 75 1530 x 1600 " " " puu, muovi, REF Micromat 2000 Hidas roottorimurskain 11000 90 tai 110 2030 x 1650 " " " puu, muovi, REF Universo 2200 Hidas roottorimurskain 18000 132 2135 x 1525 " " " puu, muovi, REF Universo 2200 Hidas roottorimurskain 21000 2 x 110 2135 x 1525 " " " puu, muovi, REF Universo 2800 Hidas roottorimurskain 27200 2 x 132 2825 x 1525 " " " puu, muovi, REF Jupiter 2200 Hidas roottorimurskain 30 000 2 x 132 2135 x 1750 " " " puu, muovi, REF Jupiter 3200 Hidas roottorimurskain 40000 2 x 160 3190 x 1750 " " " puu, muovi, REF PowerForest Oy, Varikkotie 89, 40800 VAAJAKOSKI, Atso Viitanen, 040 867 6547, atso.viitanen@powerforest.fi, www.powerforest.fi Mus-Max Wood-Terminator 7 L rumpu 5 800 80–150 hv 62 x 50 traktori 50 70* kaikki Wood-Terminator 8 XL rumpu 8 700 130–220 hv 64 x 60 traktori 60 90* kaikki Wood-Terminator 9 XL rumpu 9 200 180–300 hv 82 x 70 traktori 70 130-150* kaikki Wood-Terminator 10 XL rumpu 12 500 270-400 hv 98 x 75 traktori/auto/oma moottori 75 180-260* kaikki Wood-Terminator 11 XL rumpu 12 900 300–500 hv 114 x 75 traktori/auto/oma moottori 75 200-300* kaikki *Tuotot riipuvaisia puulaadusta, max tuotto pehmeällä puulla suurempi. Lisäksi saatavilla isompia omalla moottorilla varustettuja hakkureita 750 hv asti. Raumaster Oy, Nortamonkatu 34, 26100 RAUMA, Pasi Grönroos, (02) 837 741, info@raumaster.fi, www.raumaster.fi Raumaster RWC-1-800 hidaskäyntinen murskain 10 000 45–90 820–1 630 sähkömoottori 40 cm / 45 m³/h seulan ylitemurskain Raumaster RWC-2-600-3200 hidaskäyntinen murskain 25 000 110–264 1 820–3 160 hydraulikoneikko 60 cm / 100 m³/h** * Raumaster RWC-2-1000-4000 hidaskäyntinen murskain 40 000 320–500 2 600–4 015 hydraulikoneikko 120 cm / 250 m³/h** * Raumaster RWC-1-1000-3200 hidaskäyntinen murskain 20 000 75–160 1 300–3 200 hydraulikoneikko 50 cm / 75 m³/h** * * puupohjaiset materiaalit, esim. kannot, risutukit, kuormalavat, ratapölkyt, purkupuu, kuori ym. * pahvi, paperi, muovit ** kapasiteetti riippuu käsiteltävästä materiaalista. Mainittua kapasiteettia ei saada kaikilla materiaaleilla. Saalasti Oy, Juvantie 1, 02920 ESPOO, (09) 2511 550, info@saalasti.fi, www.saalasti.fi Saalasti Murska RS 0906 murska 8 500 160 620x695 sähkö 60 kuori, puujäte Saalasti Murska RS 0909 murska 10 000 200 918x695 sähkö 100 kuori, puujäte Saalasti Murska RS 0912 murska 11 500 250 1216x695 sähkö 135 kuori, puujäte Saalasti Murska RS 0915 murska 13 500 315 1514x695 sähkö 170 kuori, puujäte Saalasti Murska RS 1212 murska 17 500 355 1216x875 sähkö 220 kuori, puujäte Saalasti Murska RS 1215 murska 20 000 400 1514x875 sähkö 270 kuori, puujäte Saalasti Murska HP 1212 murska 21 000 630 1220x870 sähkö 180 eukal.kuori, puujäte Saalasti Murska HP 1215 murska 26 500 800 1520x870 sähkö 225 eukal.kuori, puujäte Saalasti Murska HP 1218 murska 29 500 1 000 1820x870 sähkö 270 eukal.kuori, puujäte Saalasti Murska HF 1209 murska / hakkuri 24 000 500 900x1500 sähkö 170–290 metsätähde, runkopuu Saalasti Murska HF 1212 murska / hakkuri 30 000 500 1200x1500 sähkö 170–290 metsätähde, runkopuu Saalasti Murska HF 1218 murska / hakkuri 42 000 1 000 1800x1500 sähkö 250–540 metsätähde, runkopuu Saalasti Murska HF 1224 murska 54 000 1 300 2400x2000 sähkö 420–500 kok. kannot, metsätähde OY SAWCENTER AB, Billskogintie 23, 02580 SIUNTIO, 0207 590 990, info@sawcenter.fi, www.sawcenter.fi BRUKS 605 PT Trailer mobiilihakk. trailerilla sis. nosturin 7 000 /paketti 130–220 685 x 500 traktorivet. 400 80–100 risut, rangat, pyöreä puu BRUKS 805.2 ST mobiilihakk. omalla moottorilla 9 000 331 850 x 720 Scania 500 150–200 risut, rangat, pyöreä puu BRUKS 805.2 PT Truck mobiilihakk. integroitu 26 000–27 000 400–456 850 x 720 kuorma-aut. moottori 500 150–200 risut, rangat, pyöreä puu BRUKS 805.2 STC mob.hakk. omalla moott.+21m3 kontilla 11000 331 850 x 720 Scania 500 150–200 Several Oy, Takkatie 10 E, 00370 HELSINKI, (09) 348 9110, info@several.fi, www.several.fi Vermeer BC160XL laikkahakkuri 750 20 200 x 160 Kohler dsl 27 hv 160 5+ puu Vermeer BC600XL laikkahakkuri 780 20 150 x 150 Kohler 27 hv 150 5+ puu Vermeer BC1000XL rumpuhakkuri 2 091 64 430 x 300 Cummins dsl 85 hv 300 13 puu Vermeer BC1200XL rumpuhakkuri 2 415 82 431 x 336 Cummins dsl 110 hv 330 20 puu Vermeer BC1500 rumpuhakkuri 3 121 93 510 x 380 John Deer dsl 125 hv 380 25 puu Vermeer BC1800XL rumpuhakkuri 3 964 104 610 x 510 John Deere dsl 140 hv 480 25 puu Vermeer BC2100XL rumpuhakkuri 6 670 205 1015 x 634 Cummins dsl 275 hv 530 40 puu Vermeer TG5000 kaukalomurskain 20 411 402 halk. 2440 Caterpillar dsl 540 hv 116 250 puu, org.jäte hakkurit murskaimet kannonkäsitte-

Transcript of Hakkurit ja murskaimet · 2019. 10. 24. · Vermeer TG5000 kaukalomurskain 20 411 402 halk. 2440...

  • Tyyp

    pi

    Syöt

    töau

    kon

    mita

    t,

    mm

    lev.

    x ko

    rk.

    Puun

    max

    hal

    k. m

    m

    Voim

    anlä

    hde

    Teho

    n ta

    rve,

    kW

    Pain

    o, k

    g

    Hake

    /mur

    ske

    tuot

    os m

    3 /h

    Mer

    kki j

    a m

    alli

    Käsi

    teltä

    vät

    mat

    eria

    alit

    Hakkurit ja murskaimet

    Laimet HP-300 M/L ruuvi + murskain 5 000–15 000 75–400 350 x 430 sähkö/diesel 300 -245 ranka, latvukset, sahapinnatLaimet HP-400 L ruuvi + murskain 8 000–20 000 75–500 400 x 500 sähkö/diesel 400 -435 ranka, latvukset, sahapinnatLaimet HP-50 L/XL ruuvi + murskain 150 000–25 000 132–710 550–700 sähkö/diesel 500 -450 ranka, latvukset, sahapinnat

    LHM Hakkuri Oy, Poratie 1, 40320 JYVÄSKYLÄ, Tommi Lahti, 0400 656 045, [email protected], www.lhmhakkuri.comGIANT X rumpuhakkuri 32 000 400–600 1 440 x 600 600 0–250 puu

    Luminer Oy, Vähätalontie 4, 21160 MERIMASKU, Kari Strandvall, 0400 839 175, [email protected], www.luminer.fi Lindner Vega S600 Hidas roottorimurskain 2800 11 540 x 1690 Sähkömoottori ei rajoi-tettu

    riippuu seulasta ja materiaalista puu, muovi yms.

    Lindner Vega S1100 Hidas roottorimurskain 4800 22 1100 x 1700 " " " puu, muovi yms.Lindner Vega L1100 Hidas roottorimurskain 5400 37 tai 45 1100 x 1800 " " " puu, muovi yms.Lindner Vega L1650 Hidas roottorimurskain 8100 55 tai 75 1650 x 1800 " " " puu, muovi yms.Micromat 1500 Hidas roottorimurskain 9300 75 1530 x 1600 " " " puu, muovi, REFMicromat 2000 Hidas roottorimurskain 11000 90 tai 110 2030 x 1650 " " " puu, muovi, REFUniverso 2200 Hidas roottorimurskain 18000 132 2135 x 1525 " " " puu, muovi, REFUniverso 2200 Hidas roottorimurskain 21000 2 x 110 2135 x 1525 " " " puu, muovi, REFUniverso 2800 Hidas roottorimurskain 27200 2 x 132 2825 x 1525 " " " puu, muovi, REFJupiter 2200 Hidas roottorimurskain 30 000 2 x 132 2135 x 1750 " " " puu, muovi, REFJupiter 3200 Hidas roottorimurskain 40000 2 x 160 3190 x 1750 " " " puu, muovi, REF

    PowerForest Oy, Varikkotie 89, 40800 VAAJAKOSKI, Atso Viitanen, 040 867 6547, [email protected], www.powerforest.fiMus-Max Wood-Terminator 7 L rumpu 5 800 80–150 hv 62 x 50 traktori 50 70* kaikki Wood-Terminator 8 XL rumpu 8 700 130–220 hv 64 x 60 traktori 60 90* kaikki Wood-Terminator 9 XL rumpu 9 200 180–300 hv 82 x 70 traktori 70 130-150* kaikki

    Wood-Terminator 10 XL rumpu 12 500 270-400 hv 98 x 75 traktori/auto/oma moottori 75 180-260* kaikki

    Wood-Terminator 11 XL rumpu 12 900 300–500 hv 114 x 75 traktori/auto/oma moottori 75 200-300* kaikki

    *Tuotot riipuvaisia puulaadusta, max tuotto pehmeällä puulla suurempi. Lisäksi saatavilla isompia omalla moottorilla varustettuja hakkureita 750 hv asti.

    Raumaster Oy, Nortamonkatu 34, 26100 RAUMA, Pasi Grönroos, (02) 837 741, [email protected], www.raumaster.fiRaumaster RWC-1-800 hidaskäyntinen murskain 10 000 45–90 820–1 630 sähkömoottori 40 cm / 45 m³/h seulan ylitemurskain

    Raumaster RWC-2-600-3200 hidaskäyntinen murskain 25 000 110–264 1 820–3 160 hydraulikoneikko60 cm / 100

    m³/h***

    Raumaster RWC-2-1000-4000 hidaskäyntinen murskain 40 000 320–500 2 600–4 015 hydraulikoneikko120 cm / 250

    m³/h***

    Raumaster RWC-1-1000-3200 hidaskäyntinen murskain 20 000 75–160 1 300–3 200 hydraulikoneikko 50 cm / 75 m³/h** *

    * puupohjaiset materiaalit, esim. kannot, risutukit, kuormalavat, ratapölkyt, purkupuu, kuori ym. * pahvi, paperi, muovit** kapasiteetti riippuu käsiteltävästä materiaalista. Mainittua kapasiteettia ei saada kaikilla materiaaleilla.

    Saalasti Oy, Juvantie 1, 02920 ESPOO, (09) 2511 550, [email protected], www.saalasti.fiSaalasti Murska RS 0906 murska 8 500 160 620x695 sähkö 60 kuori, puujäteSaalasti Murska RS 0909 murska 10 000 200 918x695 sähkö 100 kuori, puujäteSaalasti Murska RS 0912 murska 11 500 250 1216x695 sähkö 135 kuori, puujäteSaalasti Murska RS 0915 murska 13 500 315 1514x695 sähkö 170 kuori, puujäteSaalasti Murska RS 1212 murska 17 500 355 1216x875 sähkö 220 kuori, puujäteSaalasti Murska RS 1215 murska 20 000 400 1514x875 sähkö 270 kuori, puujäteSaalasti Murska HP 1212 murska 21 000 630 1220x870 sähkö 180 eukal.kuori, puujäteSaalasti Murska HP 1215 murska 26 500 800 1520x870 sähkö 225 eukal.kuori, puujäteSaalasti Murska HP 1218 murska 29 500 1 000 1820x870 sähkö 270 eukal.kuori, puujäteSaalasti Murska HF 1209 murska / hakkuri 24 000 500 900x1500 sähkö 170–290 metsätähde, runkopuuSaalasti Murska HF 1212 murska / hakkuri 30 000 500 1200x1500 sähkö 170–290 metsätähde, runkopuuSaalasti Murska HF 1218 murska / hakkuri 42 000 1 000 1800x1500 sähkö 250–540 metsätähde, runkopuuSaalasti Murska HF 1224 murska 54 000 1 300 2400x2000 sähkö 420–500 kok. kannot, metsätähde

    OY SAWCENTER AB, Billskogintie 23, 02580 SIUNTIO, 0207 590 990, [email protected], www.sawcenter.fiBRUKS 605 PT Trailer mobiilihakk. trailerilla sis. nosturin 7 000 /paketti 130–220 685 x 500 traktorivet. 400 80–100 risut, rangat, pyöreä puu

    BRUKS 805.2 ST mobiilihakk. omalla moottorilla 9 000 331 850 x 720 Scania 500 150–200 risut, rangat, pyöreä puu

    BRUKS 805.2 PT Truck mobiilihakk. integroitu 26 000–27 000 400–456 850 x 720 kuorma-aut. moottori 500 150–200 risut, rangat, pyöreä puu

    BRUKS 805.2 STC mob.hakk. omalla moott.+21m3 kontilla 11000 331 850 x 720 Scania 500 150–200

    Several Oy, Takkatie 10 E, 00370 HELSINKI, (09) 348 9110, [email protected], www.several.fiVermeer BC160XL laikkahakkuri 750 20 200 x 160 Kohler dsl 27 hv 160 5+ puuVermeer BC600XL laikkahakkuri 780 20 150 x 150 Kohler 27 hv 150 5+ puuVermeer BC1000XL rumpuhakkuri 2 091 64 430 x 300 Cummins dsl 85 hv 300 13 puuVermeer BC1200XL rumpuhakkuri 2 415 82 431 x 336 Cummins dsl 110 hv 330 20 puuVermeer BC1500 rumpuhakkuri 3 121 93 510 x 380 John Deer dsl 125 hv 380 25 puu

    Vermeer BC1800XL rumpuhakkuri 3 964 104 610 x 510 John Deere dsl 140 hv 480 25 puu

    Vermeer BC2100XL rumpuhakkuri 6 670 205 1015 x 634 Cummins dsl 275 hv 530 40 puu

    Vermeer TG5000 kaukalomurskain 20 411 402 halk. 2440 Caterpillar dsl 540 hv 116 250 puu, org.jäte

    hakkurit murskaimet kannonkäsitte-

  • 1.9.2011

    Vermeer TG9000 kaukalomurskain 43 545 746 halk. 3350 Caterpillar 1000 hv 163 400 puu, org.jäteVermeer HG4000TX (tela) vaakasyöttömurskain 20 700 328 1 270 x 710 Caterpillar dsl 440 hv 710 150 puu, org.jäteVermeer HG6000CE vaakasyöttömurskain 26 145 470 1 520 x 810 Caterpillar dsl 630 hv 810 300 puu, org.jäteVermeer HG6000E vaakasyöttömurskain 25 175 223 1 520 x 810 sähkö 300 hv 810 300 puu, org.jäteVermeer HG6000TX (tela) vaakasyöttömurskain 32 658 470 1 520 x 810 Caterpillar 630 hv 810 300 puu, org.jäteVermeer HG8000 vaakasyöttömurskain 46 266 782 1 816 x 1270 Caterpillar 1050 hv 1270 500 puu, org.jäteVermeer HG8000TX (tela) vaakasyöttömurskain 56 700 782 1 816 x 1270 Caterpillar 1050 hv 1270 500 puu, org.jäteMetso M&J 1000M mobiili murskain / repijä 18 000 159 1600 x (1584) DSL 20–50 puu, org.jäteMetso M&J 2000M mobiili murskain / repijä 23 000 159 1273 x (2420) DSL 20–70 puu, org.jäteMetso M&J 4000M mobiili murskain / repijä 33 000 390 3700 x (2000) DSL 40–100 puu, org.jäteMetso M&J 1000S staattinen murskain / repijä 14 000 55 / 75 / 90 1600 x (1584) Sähkö 20–50 puu, org.jäte

    Metso M&J 2000S staattinen murskain / repijä 16 000 110 / 132 / 160 / 200 1273 x (2420) Sähkö 20–70 puu, org.jäte

    Metso M&J 4000S staattinen murskain / repijä 23 000 132 / 160 / 200 2420 x (2000) Sähkö 40–100 puu, org.jäte

    Metso M&J 6000S staattinen murskain / repijä 37 000 200 / 250 2123 x (3460) Sähkö 80–200 puu, org.jäte

    Veljekset Pirttinen Oy, Pirttisentie 245, 62435 PIRTTINEN, Seppo Pirttinen, (06) 488 1040, [email protected], www.veljeksetpirttinen.fiPC770-PD laikkahakkuri 1150 22–75 190x190 traktori 190 10–17 puuPC770-P laikkahakkuri 1350 22–75 210x240 traktori 210 10–17 puuPC942-P laikkahakkuri 1500 35–110 270x270 traktori 270 10–30 puuPC942-PC laikkahakkuri 1550 35–110 270x270 traktori 270 10–30 puu

    Vimelco Oy, Kerkkolankatu 30, 05800 HYVINKÄÄ, Lauri Rahikainen, Max Leino, 050 4568 143, 050 4568 144, [email protected], www.vimelco.fiKomptech CRAMBO 3400 hidasnop. puumurskain 21 400 242 4 600 × 3 300 Cat C9 >1000 n. 200 puu, kannotKomptech CRAMBO 5000 hidasnop. puumurskain 22 500 328 4 600 × 3 300 Cat C13 >1000 n. 260 puu, kannotKomptech CRAMBO 6000 hidasnop. puumurskain 23 400 429 4 600 × 3 300 Cat C18 >1000 n. 400 puu, kannotPainotiedot koskevat trailerialustaista mallia. Lisäksi CRAMBOn saa tela-alustalla, vaihtolavalle nostettavana tai kiinteänä sähkökäyttöisenä koneena. Kone voidaan varustaa hiekanerotusseulalla.Komptech CRAMBO 5000 Direct hidasnop. puumurskain 34 700 353 4 600 × 3 300 MAN TGS 33.480 >1000 n. 240 puu,kannotKomptech CHIPPO 510C hakkuri 17 000 traktori > 220 750 × 1 000 (1 675) traktori max 380kW 560/750 ...–180 rungot, oksat, latvatKomptech CHIPPO 5010C Direct hakkuri 25 000 355 750 × 1 000 (1 675) MAN TGS 33.480 750 ...–220 rungot, oksat, latvatKomptech CHIPPO 8010C hakkuri 33 000 571 750 × 1 000 (1 675) Cat C18 750 …–300 rungot, oksat, latvat

    Komptech AXTOR nopeakäyntinen vaaka-murskain 26 000 566 1000 × 1 610 (2 100) Cat C18 1000 …–400 puu, vihermassa

    Komptech TERMINATOR 3400 ja 3400S hidasnop. jätemurskain 21 500 242 4 600 × 3 300 Cat C9 10–100 t/h* kaikenlainen jäte

    Komptech TERMINATOR 5000 ja 5000S hidasnop. jätemurskain 22 100 328 4 600 × 3 300 Cat C13 kaikenlainen jäte

    Komptech TERMINATOR 6000S hidasnop. jätemurskain 23 500 429 4 600 × 3 300 Cat C18 kaikenlainen jäteKomptech RASOR 5400 energiajät. jälkimurskain 16 000 250 (3 syöttöruuvia) sähkömoottori 15 t/h esikäs. jäteVaihtoehtoina traileri-, telaketju-, vaihtolava- ja kiinteä malli, kuten Crambossakin. Lisäksi murskainyksikkötyypit U, F, XF ja UF käyttökohteen mukaisestiUlster Shredders U-7...U-100 leikkaava murskain 700–10 000 15–75Pienet ja keskisuuret kiinteät murskaimet eritellyille jätejakeille (muovit, vaneri, SER, jätepuu…) *riippuu materiaalista, syötöstä ja murskainmallista

    XO-Group Oy, Mestarintie 17, 01730 VANTAA, (09) 77400 670, [email protected], www.xogroup.fiWeima ECO hidas roott.mursk. 100 11–15 800 x 600 oma sähkömoottori riippuuWeima WL 4 " 1 300 11–18,5 800 x 600 " seulakostaWeima WL 4 S " 1 700 15–22 900 x 600 " jaWeima WL 6 " 1 500 15–22 1 000 x 800 " leikkuristaWeima WL 6 S " 2 000 18,5–37 1 000 x 800 "Weima WL 10 " 2 800 22–45 1 200 x 1 000 "Weima WL 12 " 3 200 22–45 1 200 x 1 200 "Weima WL 14 " 4 000 30–55 1 200 x 1 500 "Weima WL 15 " 4 500 30–55 1 500 x 1 500 "Weima WL 18 " 5 800 45–75 1 800 x 1 500 "Weima WL 20 " 6 500 55–90 2 000 x 1 500 "Weima WL 25 " 8 500 75–90 2 500 x 1 500 "Weima WL 30 " 10 500 75–90 3 000 x 1 500 "WL 12-WL 30 Jumbo " 20 000 55–110 1 845 x 1 200 "Weima Biber 400 hidas vaakasyött. 1 000 15–18,5 350 "Weima Tiger 400 S " 1 600 22–37 400 "Weima Tiger 600 S " 2 100 22–37 600 "Weima Tiger 800 S " 2 600 30–45 800 "Weima Tiger 1000 S " 3 500 30–45 1 000 "Weima Leopard 400 S " 1 800 22–37 400 "Weima Leopard 600 S " 2 400 22–37 600 "Weima Leopard 800 S " 3 000 30–45 800 "Weima Leopard 1000 S " 4 000 30–45 1 000 "Weima Leopard hidas 4-akselimursk. 1 300 5,5–11 1 000 x 1 250 "Weima ZM 30 " 2 150 11–18,5 1 000 x 1 400 "Weima ZM 30 S " 2 500 11–18,5 1 300 x 1 400 "Weima ZM 40 " 3 000 11–18,5 1 500 x 1 400 "

    Tyyp

    pi

    Syöt

    töau

    kon

    mita

    t,

    mm

    lev.

    x ko

    rk.

    Puun

    max

    hal

    k. m

    m

    Voim

    anlä

    hde

    Teho

    n ta

    rve,

    kW

    Pain

    o, k

    g

    Hake

    /mur

    ske

    tuot

    os m

    3 /h

    Mer

    kki j

    a m

    alli

    Käsi

    teltä

    vät

    mat

    eria

    alit

    Hakkurit ja murskaimet

    Kant

    ohar

    vest

    eri,

    /-le

    ikku

    ri, /-

    hara

    tms.

    Hara

    ssa

    piik

    kien

    m

    äärä

    Maa

    nmuo

    kkau

    slai

    te

    kyllä

    /ei

    Hara

    n le

    veys

    Laitt

    een

    pain

    o, k

    g

    Kork

    eus

    x le

    veys

    , cm

    Peru

    skon

    een

    pain

    o

    Suos

    itelta

    vape

    rusk

    one

    Hint

    a (A

    LV =

    %)

    1.8.

    2011

    Rota

    atto

    ri ky

    llä/e

    iAu

    tom

    aatti

    ravi

    stus

    kyl

    lä/e

    iM

    yyty

    kpl

    200

    9-20

    10

    Mer

    kki j

    a m

    alli

    Juur

    akko

    mill

    e so

    veltu

    u: k

    uusi

    , m

    änty

    , leh

    tipuu

    ..

    Kannonkäsittelylaitteet

    A. Hirvonen Oy, Hitsaajantie 8 B, 82500 KITEE, Armas Hirvonen, (013) 824 848, 0400 824 848, asiakas(a)ahirvonenoy.net, sales(a)vakevametal.com, www.ahirvonenoy.net, www.vakevametal.com

    VäkeväKantopilkkuri

    mallit 1, 2 ja 3

    alk. 12 500 kaikki 12–40 tn 1 000–1 600 1750 x 700 kyllä * ei ei 55 kaikki

    Hara alk. 2500 kaikki 10–35 tn 750–1 800 2–12 kpl 600–2400 mm kyllä* ei ei 45 kaikki*mätästyslippa/lapio

    HAPA-KONEET, Hunnakontie 99, 62760 MENKIJÄRVI, Ilpo Haapa-aho, 0400 457 929, [email protected], www.hapa-koneet.comHapa kantohara 2 623 Kaivinkone 12t-ylöspäin 800kg 1300mm 2–10 n. 1 500 mm kyllä ei ei Kaikilla kannoille ja juurakoille

    Hinta voimassa

    toisteiseksi

    Myös pieniin koneisiin kovuus 400 Myös kaiken leveysiä

    Saamme kaikkia kiinnikkeitä

    myös kivien kouhi-miseen

    vahvuus 40 mmväli 200–400 mm

    Hapa Routapiikki Kaivinkone 12-ylöspäin 300-400kg 1300mm 1 kpl kyllä ei ei Maan pehmittämiseenMyös pieniin

    koneisiin vahvuus 40 mm

    kovuus 400

    Honkajoki Works Oy, Kankaanpääntie 372, 38950 HONKAJOKI, (02) 528 8200, [email protected], www.ph-works.comKH 1000/4 kantohara 7–11 tn 350 4 1 000 mmKH 1400/5 " 10–15 tn 700 5 1 400 mmKH 1600 " 16–20 tn 1 200 6 1 600 mmKH 2200 " 20–25 tn 1 500 8 2 200 mm

    KH 850/3/30 " leikkurilla ja laikutuslevyllä 10–15 tn 700 3 850 mm

    KH 1000/3/40 " 18–24 tn 1 300 3 1000 mmKH 1400/4/40 " Yli 20 tn 1 500 4 1400 mm

    Kareliatech, Hietalantie 6, 80710 LEHMO, Martti Liimatta, 050 500 5552, info(at)kareliatech.fi, www.kareliatech.fiXteho Kantohar-vesteri 41000 kaivinkone 21tn - 30tn 2 500 220 x 224 - ei kyllä kyllä 1 kuusi, mänty, muut

    Terosa Oy, Teollisuustie 1B, 88400 RISTIJÄRVI, (08) 681 105, 040 525 2123, [email protected], [email protected], www.terosa.fiTerosa KK 900 Kantokoura 14–25 tn 900 Pikak. tiivistyslevy KaikkiTerosa KK 1400 Kantokoura 22–40 tn 1 400 Kaikki

    Tervolan konepaja Oy, Konepajantie 6, 95330 TERVOLA, 020 743 3070, [email protected], www.tervolankonepaja.fiPallari KH-160 HW Kantohar-vesteri

    Kaikki merkit 18–25t 2 050 Kaikki

    Pallari KL-110 KL Kantoleikkuri Kaikki merkit 15–25t 1 700 "

    Pallari KHM-140 Kantohar-vesteriKaikki merkit 18–25t 1 800 Kyllä ei "

    Pallari KHM-100 Kantohar-vesteriKaikki merkit 12–18t 1 100 Kyllä ei "

    Pallari KHM-125 Kantohar-vesteriKaikki merkit 16–22t 1 600 Kyllä ei "

    Tiedot on kerännyt Elina Muuttomaa. Jos yrityksesi haluaa mukaan kyselyyn, ota yhteyttä [email protected]

  • n Kalle Kärhä

    Metsäteho Oy:ssä on selvitet-ty metsähakkeen tuotantoketjuja 2000-luvulla.

    Keväällä 2011 kartoitettiin käy-tetyt metsähakkeen tuotantoket-jut vuodelta 2010. Selvitettävänä olivat pienpuuhakkeen, hakkuu-tähdehakkeen, kantomurskeen sekä järeästä, (lahovikaisesta) runkopuusta valmistetun metsä-hakkeen tuotantoketjut.

    Pienpuuhakkeen tuotannossa tienvarsihaketus päämenetelmäPienpuuhake on perinteisesti tuo-tettu Suomessa tienvarsihake-tus-tuotantoketjulla. Viime vuon-na tienvarsihaketuksen osuus oli 83 prosenttia. Verrattuna vuoteen 2009 kasvua tuli neljä prosenttiyk-sikköä.

    Terminaalihaketuksen osuus pienpuuhakkeen tuotannossa on ollut keskimäärin 12 prosenttia

    2000-luvulla. Vuonna 2010 termi-naalihaketuksen osuus oli 10 pro-senttia. Käyttöpaikkahaketuksen osuus pienpuuhakkeella on ol-lut joka vuosi 2000-luvulla alle 10 prosenttia. Viime vuonna käyttö-paikkahaketuksen osuus ylsi seit-semään prosenttiin.

    Hakkuutähteillä tienvarsi- haketuksen asema vahva Tienvarsihaketuksen rooli on ol-lut hyvin merkittävä hakkuutäh-dehakkeen hankinnassa 2000-lu-vulla. Viime vuonna hakkuutäh-dehakkeesta 70 prosenttia tuo-tettiin tienvarsihaketus-tuotan-toketjulla. Tienvarsihaketuksen osuus nousi kahdeksan prosent-tiyksikköä vuodesta 2009 vuoteen 2010.

    Käyttöpaikkahaketuksen osuus on vaihdellut hakkuutähdehak-keen tuotannossa viidenneksestä runsaaseen kolmannekseen Suo-messa 2000-luvulla. Viime vuon-na käyttöpaikkahaketuksen osuus oli 23 prosenttia, josta vajaa puolet oli paaleja.

    Käyttöpaikkahaketuksen osuus supistui viisi prosenttiyksikköä vuodesta 2009. Terminaalihake-tuksen osuus on ollut keskimäärin 11 prosenttia 2000-luvulla. Viime vuonna hakkuutähdehakkeesta seitsemän prosenttia tehtiin ter-minaaleissa.

    Kannot murskeeksi käyttö- paikoilla ja terminaaleissa Käyttöpaikkamurskaus on ollut Suomessa päätuotantomuoto kan-tomurskeen hankinnassa. Viime vuonna käyttöpaikkamurskauksen osuus kantomurskeen tuotannossa oli 51 prosenttia. Käyttöpaikka-murskauksen osuus laski lähes 20 prosenttiyksikköä vuodesta 2009.

    Vastaavasti terminaalimurska-uksen osuus kasvoi 13 prosent-tiyksikköä vuodesta 2009 vuoteen 2010 ollen 41 prosenttia. Tuotan-

    1.9.2011

    Metsäteho aloitti vuosi sitten hak-kureiden ja murskainten tuotta-vuuden tutkimushankkeen, jon-ka tuloksia on esitelty Bioenergia-lehdessä. Lähes kaikki hakkurei-den ja murskaimien tekijät ovat uudistaneet mallistonsa viime vuosien aikana.

    Ensimmäisenä testatun Ver-meerin tuloksia ei ole vielä ollut esillä Bioenergia-lehdessä. Tämä HG 6000 -malli on ensimmäinen laatuaan Suomessa, sillä sen Dup-lex-rumpu pystyy toimimaan se-kä hakkurina että murskaimena. Se lisää joustavuutta toiminnassa, jossa mietitään pitääkö haketus/murskaus tehdä tien varrella vai terminaalissa.

    Käyttötapa raaka-aineen ja loppukäyttäjän mukaanMuuttaminen hakkurista murs-kaimeksi vie kohtuulliset 3–4 tun-tia, mikä merkitsee lisää työtä pie-nemmällä alueella ja sitä kaut-ta enemmän käyttötunteja. Hak-kurista tehdään murskain, kun siirrytään epäpuhtauksia sisältä-vään raaka-aineeseen.

    Kun tarjolla on kokopuuta, puhdasta latvusmassaa, ranka-puuta tai järeää runkopuuta, voi-daan muuntaa toisin. Käyttöpai-kan laatuvaatimukset vaikuttavat tietysti myös käyttötapaan. Tule-vaisuuden biojalostamot ja puu-paahtimot vaativat tasalaatuista raaka-ainetta prosessin paranta-miseksi.

    Taakan nouto vaatii eniten työaikaaTutkimuksessa todettiin, että lat-vusmassan ja pienpuun tuotta-vuudet ovat selvästi korkeampia, vaikka tilanne saattaa olla korjat-tavissa syöttövaiheessa paremmal-la kouralla. Samaa kouraa joutuu tietysti käyttämään käyttötavas-ta riippumatta. Silloin pienpuun taakkakoko oli 0,6 kuutiota, kun vastaavasti latvusmassan taakka-koko oli 0,34–0,47 kuutiota.

    Kantojen käsittely oli hitain-ta, kun taakan koko oli 0,25–0,27 kuutiota. Koolla on merkitystä, sillä taakan nouto vie 70 prosent-tia tehoajanmenekistä.

    Yli 200 irtokuutiota tunnissaRatkaisevaa on kuitenkin se, mi-ten paljon haketta tulee ulos ko-neesta. Myös hakettamalla latvus-massaa päästiin korkeampiin tu-loksiin kuin murskaamalla kanto-ja. Tehotuntituottavuus ei sisällä muita tuotantokatkoja kuin lyhyi-tä tilapäisiä.

    Polttoaineen kulutus vaihtelee huomattavasti: kun seulan koko kasvaa, se merkittävästi vähentää polttoaineen kulutusta. Pienim-millään kulutus oli 0,357 litraa irtokuutiota kohden latvusmas-san murskauksessa ja 4”:n seulal-la. Suurimmillaan se oli 0,67 lit-raa kantojen murskauksessa, kun seula oli 3”. Kulutus latvusmassal-la oli lähes yhtä korkea. Koko tut-kimuksen keskimääräinen poltto-

    aineen kulutus oli 0,53 litraa irto-kuutiolle.

    Laadukasta haketta ja murskettaTyön jälki oli sekä murskaimel-la että hakkurilla sama. Yli 40 mm:n kokoista materiaalia oli al-le 10 prosenttia kuiva-ainepainos-ta sekä 30 että 40 mm:n seulalla. Yli 100 mm:n tavaraa ei ollut lain-kaan. Hienoainetta oli suhteelli-sen paljon. 30 mm:n seulan käyttö on ainakin tällä koneella kyseen-alaista, kun tuottavuus on lähei-sempi kuin karkeammalla seulalla ja polttoaineen kulutus on korke-ampi. Käyttäjän kannalta laatu ei huonontunut juurikaan.

    Lähde: Metsätehon tuloskalvo-sarja 15/2010.

    Murskain ja hakkuri samassa paketissa

    Suurimmillaan tuottavuus oli latvusmassan murskauksessa, mutta myös haketuksessa päästiin yli 200 kuution tuntivauhtiin.ã

    0

    10

    20

    30

    40

    50

    60

    70

    80

    90

    100

    2009 2010 2009 2010 2009 2010 2009 2010

    Pienpuu Hakkuutähteet Kannot Järeä runkopuu

    Tuotantoketjun osuus, %

    Käyttöpaikkahaketus

    Terminaalihaketus

    Tienvarsihaketus

    Pienpuuhakkeen, hakkuutähdehakkeen, kantomurskeen sekä järeästä, (lahovikaisesta) runkopuusta tehdyn metsä-hakkeen tuotantoketjut Suomessa vuosina 2009 ja 2010

    toketjumuutosten taustalla on myös muiden kuin isojen voi-malaitosten tulo kantomurskeen käyttäjiksi.

    Terminaalimurskauksen lisäk-si kantojen tienvarsimurskausvo-lyymit ovat nousseet parin viime vuoden aikana. Vuonna 2010 va-jaa kymmenes kannoista murskat-tiin tienvarsivarastoilla.

    Järeällä runkopuulla terminaalihaketus ykkönen Järeästä, (lahovikaisesta) runko-puusta valmistetun metsähakkeen hankinnassa terminaali- ja käyt-töpaikkahaketus ovat olleet val-tamenetelmät Suomessa 2000-lu-vulla. Viime vuonna terminaaliha-ketuksen osuus oli 59 prosenttia ja käyttöpaikkahaketuksen osuus 28 prosenttia. Vuodesta 2009 vuoteen 2010 terminaalihaketuksen osuus kasvoi ja käyttöpaikkahaketuksen osuus pieneni.

    Metsähakkeen tuotantoa tehostettava ponnekkaastiYhtä ainoaa, oikeaa tuotantoket-jua ei ole olemassa, eikä tule kos-kaan olemaankaan. Kullakin tuo-tantoketjulla on omat vahvuu-tensa ja heikkoutensa: korjuu-olot, tienvarsivarastotilat, kulje-tusmatkat, lämpö- ja voimalai-tosten käyttömäärät ja varasto-tilat, saatavissa oleva tuotanto-kalusto, tuotettava metsähakejae (pienpuuhake, hakkuutähdehake, kantomurske, hake järeästä run-kopuusta) sekä tietysti tuotanto-ketjun kustannukset määrittävät sen, millä tuotantoketjulla haket-ta tuotetaan.

    Metsähakkeen tuotantovolyy-mien kasvu merkitsee tehostunut-ta hankintaa; korjuu on ulotetta-va jatkossa entistä pienemmille ja heikommille työmaille. Lisäksi kaukokuljetusmatkat pitenevät. Nämä tekijät aiheuttavat kustan-nuspaineita tuotantokustannuk-siin.

    Kustannusten hallinnassa han-kintalogistiikan kehittäminen on avainasemassa. Tuotantoketjujen eri osat on saatava toimimaan en-tistä tehokkaammin, ja erityisesti ne on saatava nivellettyä parem-min toisiinsa. Myös metsähakkeen laadunhallinta on saatava parem-malle tasolle. Pienpuuhakkeen tuotannossa terminaali- ja käyttö-paikkahaketuksen asema voimis-tuu tulevaisuudessa.

    Kirjoittaja on Metsäteho Oy:n erikoistutkija.

    Metsähakkeen tuotanto- ketjut Suomessa 2010Metsäteho Oy kartoitti tuotantoketjut, joilla hankittiin Suomessa viime vuonna käytetty metsähake: Tienvarsihaketus oli edelleen valtamenetelmä pienpuu- ja hakkuutähdehakkeen tuotannossa. Kantomurskeen hankin-nassa käyttöpaikkamurskaus oli merkittävin tuotantomenetelmä. Termi-naalihaketus yleistyi merkittävästi kannoilla ja järeällä runkopuulla.

    Tuotantoketjut 2010 -selvityksen toteutusMetsähakkeen tuotantoket-jut 2010 -selvitys toteutettiin maalis-toukokuussa 2011. Sel-vitykseen osallistui 14 metsä-hakkeen tuottajaa ja toimit-tajaa. Selvitykseen vastanneet toimijat tuottivat metsähaket-ta yhteensä 9,5 terawattituntia, joka vastaa 76 prosenttia ener-gialaitosten metsähakkeen käy-töstä vuonna 2010. Selvitykses-sä käytetty jaottelu eri tuotan-toketjuista oli seuraava:

    Palstahaketus:Haketus palstalla palstahakku-rilla. Hake käyttöpaikalle hake-autolla.

    Tienvarsihaketus:Haketus hakkurilla/murskai-mella tienvarressa, josta hak-keen/murskeen kaukokuljetus käyttöpaikalle.

    Terminaalihaketus:Metsähakeraaka-aine termi-naaliin, jossa haketus/murs-kaus. Hakkeen/murskeen siir-to terminaalista käyttöpaikalle hakeautolla/junalla/laivalla.

    Käyttöpaikkahaketus:Metsähakeraaka-aine käyttö-paikalle, jossa haketus/murs-kaus.

    Kannot ja järeä, (lahovikainen) runkopuu murskataan yhä useam-min terminaaleissa. Kuvassa kantojen murskausta Vermeer HG6000 -murskaimella terminaalissa. Valokuva: Kalle Kärhä, Metsäteho Oy.

    ã

    28 29NRO 4 1.9.2011

    Sivu 1

    FARMIKKOKOURAT KARSII

    KATKOO JA

    KUORMAA

    painot 90-150 kg

    FARMIKKO OYPUH:0445771156

    VIDEOT JA

    LISÄTIEDOT

    www.farmikko.fiwww.farmikko.fi

    Valitse sinulle sopivin giljotiini- ja runkovaihtoehto

    200200

    220220

    150150

  • n Kari Vuorio

    Nuorisoikäluokkien pienetessä kiristyy koulutusalojen välinen kilpailu lahjakkaimmista opiske-lijoista. Metsäkonealan työnteki-jät ovat perinteisesti tulleet maa-seudulta. Koulutuksen toteutus kokonaan uusilla taajama-alu-eilla ja sen aiempaa aktiivisem-pi markkinointi myös ”metsä- ja konesuuntautuneille” kaupunki-laisnuorille on tarpeen.

    Lisääntynyt aikuiskoulutus pys-tyy vastaamaan kuljettajatarpee-seen huomattavasti kolmivuotista nuorten koulutusta nopeammin. Yhtenä mahdollisuutena onkin tällä hetkellä metsäsektorin ulko-puolella työskentelevien metsäko-neenkuljettajien saaminen metsä-koneen ohjaimiin täydennyskou-lutuksen avulla.

    Ulkomaalaisen työvoiman suu-rempi määrä tulee oleman tulevai-suudessa todellisuutta myös met-

    säkonealalla. Haastetta varsinkin kausiluontoisen ulkomaalaisen työvoiman käytölle asettaa työn vaativuus ja kielitaito.

    Metsäkonekuljettajien tarvelaskelmatEnergiapuun korjuun kasvu li-sää kuljettajatarvetta koko hak-keen tuotantoketjuun huomat-tavasti. Jos metsähakkeen käyttö kasvaa 13,5 miljoonaan kuutio-metriin asetettujen tavoitteiden mukaisesti, tarvitaan energia-puun hankintaan koneenkuljet-tajia 3,3–4,1-kertainen määrä ny-kyiseen verrattuna. Tämä merkit-see 3 400–4 000 kuljettajaa. Suu-rin tarve olisi kuorma¬traktorin kuljettajille, energiapuun ja ha-keautojen kuljettajille, kantojen nostokoneisiin sekä hakkuuko-neisiin.

    Mielenkiintoinen työTTS toteutti vuosina 2009–2011 selvityshankkeen uusien metsä-

    koneenkuljettajien saatavuudesta alalle. Selvityksen aineisto kerättiin Internetissä toteutetuilla opiskeli-joille, koneyrittäjille ja koneenkul-jettajille tehdyillä kyselyillä ja haas-tatteluilla. Kyselyjaineistoja täyden-nettiin opettajien ja työnantajien haastatteluilla.

    Ylivoimaisesti mielekkäimpiä ta-poja oppia uusia asioita oli opiske-lijoiden mielestä käytännön har-joitukset metsässä, työssäoppimi-nen yrityksissä ja simulaattorilla harjoittelu. Opiskelijat olivat var-sin tyytyväisiä työharjoittelujak-soihin. Ainoastaan pientä kritiik-kiä sai se, että oppilaitoksesta ei ol-tu aina riittävästi harjoittelun aika-na yhteydessä oppilaisiin. Itsenäis-tä työskentelyä toivottiin lisää, sillä se vastaisi paremmin työelämän ti-lannetta.

    Koulutusta pidetään edelleen lii-an teoriapainotteisena. Opiskelijat toivovat, että metsäkonekoulutus tulevaisuudessa painottuu enem-män työssäoppimiseen kuin tun-nilla paperista opiskeluun.

    Oppilaitosten tulisi lisätä yritysyhteistyötä entisestäänKyselyyn vastanneet yrittäjät pi-tivät yrityksen mainetta tärkeim-pänä työvoiman saatavuuteen vaikuttavana tekijänä. Yrittäjien tärkeimmät keinot ammattitai-toisen henkilökunnan yrityksis-sä pitämisessä olivat henkilökun-nan mahdollisuudet vaikuttaa

    työvuoroihin, ympärivuotinen palkkaus, työsuhteiden pysyvyys ja kilpailukykinen palkkaus.

    Alan palkkaus koettiin useas-ti työuran alkuvaiheessa työn vaa-tivuuteen nähden heikoksi, joka osaltaan vaikuttaa alalta poissiir-tymiseen. Ammattitaitoisella kul-jettajalla nähtiin kuitenkin olevan mahdollisuudet myös hyviin ansi-oihin.

    Noin puolet kyselyyn vastan-neista työnantajista oli sitä mieltä, että oppilaitosten tulisi olla enem-män yhteydessä alan yrityksiin. Jos yrittäjä oli ollut yhteistyössä oppi-laitoksen kanssa, joka toinen ei ol-lut tyytyväinen yhteistyöhön. Sitä voidaan pitää hyvin suurena mää-ränä.

    Puunhankinnassa tapahtuvat muutokset monipuolistavat ja laa-jentavat myös kuljettajien työteh-täviä. Kasvavia osaamistarpeita on muun muassa aiemmin työnjoh-dolle kuuluneissa tehtävissä. Tä-mä tulisi näkyä myös koulutuk-sessa. Samoin myös uusien työelä-mään tulevien korjuumenetelmien ja -laitteiden tulee olla koulutuksen käytössä.

    Kuljettajat olivat hakeutuneet alalle töihin pitkälti samojen syi-den vuoksi kuin opiskelijat hakeu-tuivat alan ammatilliseen koulu-tukseen: Itsenäinen ja kiinnosta-va työ sekä luonnossa työskente-ly olivat annetuista vaihtoehdoista selkeästi tärkeimmät. Annetuista

    1.9.2011

    Metsäkonealan ajoittaiselle työvoimapulalle on useita syitä. Niistä tuskin vähäisempiä ovat työn vaativuus ja moniin muihin ammatteihin verrattuna haasteelliset työskentelyolosuhteet.

    Mistä uusia kuljettajia metsäalalle?

    vaihtoehdoista vähiten merkitys-tä alalle hakeutumisessa oli ollut ”alan hyvällä palkkauksella” ja ”ar-vostetulla työllä”.

    Kuljettajat arvostavat työn monipuolisuuttaTyöntekijät arvostavat alalla itse-näistä ja mielenkiintoista työtä. Työntekijät puhuvat työstä nyky-ajan käsityöammattina, koskaan ei ole valmis, aina voi kehittyä ja aina pitää kehittyä. Moni työnte-kijä piti omaa työporukkaa niin motivoivana, että näin haasta-vassa työssä pärjää. Alati vaih-tuvat työolosuhteet ja työmaat tuovat lisämausteen työnteolle. Luonnon läheisyys ja joustavat työajat ovat positiivisia asioita, jotka saavat työntekijät hakeutu-maan alalle.

    Haastateltujen opettajien mie-lestä metsäkonealan opiskelijat on aiempaa monimuotoisempia. Siksi suhtautuminen heihin täytyy olla aiempaa monipuolisempaa. Kou-lutus alkaa joskus elämänhallinasta. Nuorison tietoteknisten valmiuk-sien koettiin parantuneen, mutta metsällisten ja teknisten valmiuksi-en pääosin heikenneen aiemmasta.

    Muuttuneen opiskelija-ainek-

    sen ja koulutuksen asettamien vaa-timusten johdosta opettajien työn koetaan muuttuneen aiempaa ko-konaisvaltaisemmaksi ja vaativam-maksi.

    Kirjoittaja on TTS:n tutkija.

    Lähteet:Tanttu V, Vuorio K. 2011. Met-

    säkonealan työvoiman saatavuus. Loppuraportti.

    Strandström, M. 2007. Metsä-työvoiman tarve. Metsätehon kat-saus 31/2007. 4 s.

    Kärhä, K. ym. 2009. Metsähak-keen tuotannon kalusto- ja työvoi-matarve Suomessa 2020. Metsäte-hon katsaus-sarja.

     

    Jämsän ammattiopistolla järjes-tettiin tammikuussa 2011 Työvoi-man saatavuus hankkeen tulosse-minaari. Seminaarissa kerrottiin hankkeen tuloksista ja kuunnel-tiin käytännön toimijoiden kom-menttipuheenvuoroja aiheesta.

    Metsäkoneenkuljettaja Hannu Heikkisen (Veljekset Lehtimäki Oy) mielestä metsäalan kokonais-kuvaa pitäisi saada positiivisem-maksi. Myös työntekijöiden alal-la pysyvyyteen tulisi kiinnittää li-sää huomiota, sillä se unohdetaan usein. Nuorten töihin siirtyminen vasta varusmiespalveluksen jäl-keen voisi tuoda paremman tulok-sen. Työssä olevien lisäkoulutusta Heikkinen piti myös tärkeänä.

    Toimitusjohtaja Kai Laaja Met-sä-Multia Oy:stä toi esille hen-

    kilöstön jatkuvan kehittämisen, työntekijöiden kartoittamisen ja rekrytoinnin sekä henkilöstöpoli-tiikan kokonaisuudessaan. Kaikki ne ovat yrityksen menestymisen kannalta avainasemassa. Opiske-lijoiden työharjoittelu tulee ol-la monipuolista ja vastata vaati-muksia – eri tahojen välillä tulee olla yhteistyötä. 25-vuotias am-matinvaihtaja on usein yritykselle potentiaalisempi työntekijä kuin nuori työharjoittelija.

    Opettaja Jarmo Nikkasen Jäm-sän ammattiopistosta kertoi, että koulun jälkeen opiskelijoiden pe-rus- ja teknisen osaamisen taidot ovat hyviä ja työ opettaa sitten li-sää. Metsäntuntemuksessa on opiskelijoilla parantamisen varaa tai niihin asioihin pitäisi olla mo-

    tivaatiota enemmän. Työssäoppi-miseen ja työelämään siirtymiseen opiskelijan tulisi saada tukea entis-tä paremmin.

    Kehittämispäällikkö Risto Lil-leberg Metsäliitosta painotti, ettei metsäteollisuus poistu tästä maas-ta vaikka sen tuotteet voivat muut-tua. Korjuutavoitteet ovat myös jatkossa korkealla tasolla. Ener-giapuun korjuun kasvu lisää kul-jettajatarvetta. Ammattitaitoiset kuljettajat ovat tärkeässä asemas-sa puunkorjuun resurssikysymyk-sistä puhuttaessa. Ala kehittyy ja muuttuu jatkuvasti. Koulutuksen pitää pysyä kehityksessä muka-na, ja sitä on uusittava jatkuvasti. Kuljettajien tehtäväalue laajenee, koneet ja tietojärjestelmät muut-tuvat.

    Sanottua tulosseminaarissa Jämsänkoskella

    Mitkä tekijät vaikuttivat siihen, että hakeuduit nykyiseen koulutukseen?

    Koneenkuljettajat näkevät heti työnsä jäljen.

    30 31NRO 4 1.9.2011

    Säätötuli Oy, Keskustie 30, 61850 Kauhajoki as.Myynti puh. 0207 299 302, jälleenmyyjät www.saatotuli.fi

    BIOPOLTINJÄRJESTELMÄT

    I Säätötuli-biopoltinjärjestelmä on erinomainen valinta lämmitysratkaisuksi.

    I Lämmitys toimii edullisesti ja ekologisesti

    I Säätötuli-järjestelmät todettu pitkäikäisiksi ja toiminnaltaan turvallisiksi

    I Polttoaineena – hake, turve, pelletit ja seospolttoaineet

    I Laajasta tuotevalikoimastamme löytyvät lämmityslaiteratkaisut joka kohteeseen.

    HYDROPOHJAT - TANKOPURKAIMET - VILJANKUIVAUSLAITTEET -ERILLISET PELLETTILAITTEET

    BIOKATTILAT50–1000 kW

    KUORMAINTÄYTTÖISETBIOPOLTTIMET 40-500 kW

    BIOLÄMPÖKONTIT 50- 1500 kW

    HANDYBIOPOLTTIMET20–60 kW

    VAIHDA NYT

    EDULLISEMPAAN

    LÄMMITYS-

    MUOTOON TUTUSTU TUOTTEIS

    IIMME

    TARKEMMIN

    WWW.SAATOTULI.FI

    HYDROPOHJAT - TANKOPURKAIMET - VILJANKUIVAUSLAITTEET -ERILLISET PELLETTILAITTEET

    MEILTÄ MYÖS

    PIIPUT JAKANAALIT

    LÄMMITYS KOTIMAISILLA POLTTOAINEILLA

  • sopiikin hyvin luonnossa viihty-välle.

    ”Monet näytteenottajat ovat biologeja tai ympäristöalan ihmi-siä. Näytteenottoon liittyvän osaa-misen lisäksi tarvitaan myös yleisiä

    luonnossa selviytymisen taitoja se-kä hyvää perusymmärrystä muun muassa järvien vesien kierrosta, ve-sien virtauksista, soiden toimin-nasta ja turvetuotannosta”, Niemi painottaa.

    ”Tässä työssä ei stressi vaivaa niin kuin yrittäjänä toimiessa. Myös va-paa-ajalle on tilaa ja lomia voi pitää talvella, kun on hiljaisempaa. Yksi-näistähän tämä puuha enimmäk-seen on, mutta minnekäs minä täs-tä enää tämän ikäisenä. Ja tällä ko-kemuksella saa välillä tehdä vähän spesiaalimpia hommia, kuten työs-kennellä projekteissa ja merellä”, hän jatkaa.

    Pekka Niemi on monitaitoinen mies. Kemian prosessitekniikan ja metsämestarin koulutuksen saanut

    mies on toiminut pitkään yrittäjä-nä elämysmatkailun parissa, ollut Fortumin leivissä ja työskennellyt Päijänteen kansallispuiston huol-tomiehenä.

    ”Näytteenottajaksi on helppo ryhtyä kenen tahansa”, Niemi kan-nustaa.

    Artikkelin laatijat ovat Jyväskylän ammattikorkeakoulun Bioenergia-osaaja-koulutukseen osallistuneita, jotka suorittivat koulutukseen sisäl-tyvän työssäoppimisjakson Turve-teollisuusliitto ry:ssä.

    Pekka Niemi ottaa näytteen turvetuotantoalueelta pois johdetta-vasta vedestä. Mittapato on V:n mallinen levy, jonka läpi vesi johde-taan. Kyseisen hetken virtaama voidaan lukea levyssä olevalta astei-kolta veden korkeuden mukaan.

    ã

    n Susanna Palmu, Teija Hakalahti-Sirén

    Pekka Niemi on yksi Jyväskylän Vaajakoskella toimivan Nab Labs Oy:n yhdeksästä näytteenottajas-ta. Hän on sertifioitu eli alan stan-dardien mukaan päteväksi arvioitu näytteenottaja. Hän on toiminut alalla viisi vuotta, joista ensimmäi-set vuodet Jyväskylän yliopiston palveluksessa ja viimeiset kaksi ja puoli vuotta Nab Labs Oy:n palk-kalistoilla.

    Nab Labs Oy toimii Vaajakos-ken lisäksi Tampereella, Oulussa ja Kaustisella tarjoten analyysi- ja mittauspalveluita, erilaisten pro-sessien ja tuotelaadun analytiikkaa

    sekä vesi- ja ilmapäästöjen monito-rointia.

    ”Näytteenottajan työ on yksi-näistä ja joskus vaarallistakin puu-haa. Työtä tehdään ympäri vuo-den ja ajokilometrejä kertyy noin 65 000. Säiden ja vuodenaikojen mukaan matka taittuu tarvittaessa myös mönkijällä, moottorikelkalla tai veneellä”, Niemi toteaa matkalla Leivonmäen Aukeansuolle.

    Näytteenotto on ympärivuotistaPerillä autosta otetaan näytepullot ja näytteenottovarsi, jonka pääs-sä on valmiina näytteenottopullo. Näytteenotto alkaa Aukeansuon mittapadolla pintavalutuskentän loppupäässä. Virtaaman selvittä-misen jälkeen Niemi huuhtelee

    näytteenottopullon näytevedel-lä ennen sen täyttämistä. Tämän jälkeen näytteet nimetään ja näyt-teenottaja täyttää kenttäsaatteen, josta ilmenee muun muassa päivä-määrä ja virtaama.

    Kuormitusnäytteitä otetaan useimmilla tuotantoalueilla vähin-tään kaksi kertaa vuodessa. Niin kutsutuilla tarkkailusoilla seuranta on intensiivisempää. Kuormitus-näytteitä otetaan pääsääntöisesti keväällä viikon välein, kesällä kah-den viikon välein ja talvisaikaankin kerran kuussa. Virtaama mitataan tarkkailusoilla jatkuvatoimisesti.

    Ympäristöviranomaisen hyväk-symästä tarkkailuohjelmasta käy-vät ilmi kunkin kohteen näytteen-ottopisteet.

    ”Nämä ladataan koordinaateik-si näytteenottajan käsi-gps-laittee-seen, työauton gps:ään sekä autos-sa olevan tietokoneen karttaohjel-maan. Gps-laitteet kertovat näyt-teenottajan liikkeet ja sijainnin esimiehelle. Turvallisuuden lisäksi näin varmistetaan, että näytteet on todella haettu oikeista näytepisteis-tä”, Niemi kertoo.

    Työ sopii luonnossa viihtyvälleTyötahti on päivän aikana reipas, mutta leppoisa. Niemi hakee näyt-teitä usealta Leivonmäen suolta. Työuransa mieleenpainuvimpia kokemuksia ovat olleet karhun jäl-jet ja jätökset, ketun poikien leikki sekä neljä sutta erään kasvuturve-auman luona. Näytteenottajan työ

    Kuormitusnäytteenottoa Keski-SuomessaTurvetuotanto on ympäristöluvanvaraista ja viranomaisen valvomaa toimintaa. Kuormitustarkkailu on osa turvetuotannon ympäristöluvissa määriteltyä tarkkailuohjelmaa. Turvetuottajat ovat lisäksi velvoi-tettuja vesistötarkkailuun, jossa selvitetään turvetuotannon vaikutuksia vastaanottavaan vesistöön.

    Pintavalutuskentiltä kerätään säännöllisesti kuormitusnäytteitä.

    Pekka Niemen keräämät kuormitusnäytteet ovat styrox-laatikoissa valmiina lähtemään ana-lysoitavaksi laboratorioon.

    ãVirtaama voidaan selvittää myös jatkuvatoimisesti, mutta se edellyttää mittakaivoa. Kai-vossa oleva painemittari antureineen ilmoittaa veden korkeuden. Mittariin kiinnitetään luku-laite, jolla virtaamatiedot puretaan ja siirretään tietojärjestelmään. Kaivossa on myös mitta-asteikko, josta virtaama voidaan silmämääräisesti arvioida ja näin huomata sähköisen mitta-rin mahdollinen toimintahäiriö.

    ã

    331.9.2011

    KOTIMAISET EVI-METSÄKONEET

    Evi-570-L kuormain, -11T metsätelivaunu ja energiakoura. Suunniteltu erityisesti energiapuun korjuuseen.

    Evi-kuormaimet:465-L, 470-L, 565-L, 570-L, 575-L, 580-L ja 670-LEvi-energiakoura, sama laite kaatoon ja kuormaukseen.Evi-metsäperävaunut: 8T, 9,5T, 10T, 11T ja 12T

    EVIMET-GROUP OY, 62500 EvijäriPuh. 020 7739 680 Kotisivu: www.evimet.com

  • 1.9.2011

    n Tage Fredriksson

    Kantojen korjuun kehittämistä ja käyttöä on Suomessa viety eteen-päin vauhdikkaasti Ruotsiin ver-rattuna. Aikoinaan, 20–30 vuotta sitten, kantojen korjuuta kehitettiin molemmissa maissa rinnakkain. Lopulta kehitystyö jatkui Ruotsissa myöhempään ja ehkä siksi uudel-leen herättäminen on tapahtunut myöhemmin.

    Ruotsissakin ideoitu ja kokeiltuPallarin pilkkovat kannonnosto-laitteet ovat markkinajohtajia naa-purissakin eikä siellä ole käytän-nössä muita kilpailijoita kuin ame-rikkalainen CBI. Tuottavuustut-

    kimukset osoittavat kuitenkin, et-tä koneiden tekniikka ei ainakaan tutkimusten valossa ole mennyt kovinkaan paljon eteenpäin. Toi-saalta käyttöpäässä markkinoille on tullut kattiloita, joiden herkkyys epäpuhtauksille on pienempi kuin aikaisemmin. Siitä huolimatta epä-puhtaudet ovat kustannusten lisäk-si suurin haaste.

    Kantoharan valmistajia löytyy myös Ruotsin maaperältä. Kolmas päämenetelmä on sivujuuria kat-kaiseva pyörivä laite, josta on tehty prototyyppi, mutta sitä ei ole aina-kaan vielä kaupallistettu. Sen etu-na on siistimpi työjälki. Se saattaa myöhemmin olla eduksi ympäris-tökeskustelussa. Menetelmän hait-tapuoliin kuuluu pienempi talteen

    saatava puumäärä ja laitteen melko monimutkainen rakenne. Perusko-neeksi kelpaavat muutkin koneet kuin yli 20-tonniset kaivinkoneet

    Nostovaiheeseen ei muita töitäOhjelman tärkeimpiä havaintoja on kuitenkin se, että kantojen kor-juu- ja kuljetusvaiheessa on edel-leen paljon tehtävissä. Kustan-nuksista voidaan karsia jopa 35–40 prosenttia. Nostovaiheen suurin tuottavuuden kasvattamisen jar-ru onkin sekä maa-aineksen varis-taminen että maanmuokkauksen tekeminen samalla kerralla. Sen on katsottu vievän liikaa aikaa ja rankaisevan tuottavuutta, kun ky-seessä on pari hehtaaria suurem-mat leimikot. Maanmuokkaus vie

    30–40 prosenttia ajankäytöstä eikä lopputulos ole yhtä hyvä kuin eril-lisen maanmuokkauksen jälkeen.

    Nykyistä mielenkiintoisem-maksi työketjuksi todettiin se, et-tä epäpuhtaudet saadaan pois vas-ta murskausvaiheessa tienvarsiva-rastolla. Murskausta voi tehdä esi-murskauksena seulalla, ja esimurs-kattu puu voidaan tarvittaessa va-rastoida jopa sellaisenaan.

    Terminaali- ja käyttöpaikka-murskaus aiheuttavat kasvavia maakasoja, joissa on seassa puu-ainetta. Suuret määrät näitä kaso-ja ovat terminaaleissa ja käyttöpai-koilla ylimääräinen kustannus. Sii-tä voi jatkossa aiheutua erilaisia on-gelmia. Mobiilimurskaimen käyttö mahdollistaa maakasojen jättämi-nen metsään.

    Esimurskaus tien varrella tai ter-minaalissa mahdollistaa selväs-ti alemmat kuljetuskustannukset, sillä kantopalojen kuljetus termi-naaliin tai käyttöpaikkamurskalle on kuljetusmatkojen pidentyessä kallis työvaihe. Kantojen korjuu il-man ravistelua ja maanmuokkaus-ta yhdistettynä tienvarsimurskauk-seen voi antaa selviä säästöjä nykyi-

    Entistä aktiivisempi ote Ruotsissa kantopuun hankinnan kehittämisessä

    Länsinaapurin energiapuun korjuu ja käyttö tunnetaan meillä yleisellä tasolla. Mutta, mitä maassa oikeasti tehdään ja miten asiat kehitetään, on usein vain hajatiedon varassa. Ruotsissa ESS-ohjelma kokosi yhteen alan tutkijat ja kehittäjät, jotka kokosivat ja tuottivat uutta tietoa ja kokemusta laajemmalle yleisölle. Ohjelma onkin poikimassa jatko-ohjelmia, joita STEM, energia-alan viranomainen tukee.

    seen käyttöpaikka- tai terminaali-murskaukseen.

    Markkinoille on tullut entistä ketterämpiä mobiilimurskaimia. Ruotsalaisten loppupäätelmiä tul-kittaessa kannattaa muistaa, et-tä heillä ole juurikaan kokemusta käyttöpaikkamurskauksesta, joka on paljon halvempaa kuin tienvar-si- ja terminaalimurskaus. Pienet irtotavaran hyötykuormat ovat ly-hyehköillä matkoilla kilpailuky-kyistä, mutta kun kuljetusmatkat pitenevät ja siirtyvät junavaunui-hin, tarvitaan tiiviimmät kuormat.

    Onko kasoissa kuivaaminen turhaa?Kuumemman ketjun puolesta il-man pitkää kuivattamista hakkuu-alalla puhuu myös metsän uudista-misen logistiikka. Kannot tulee saa-da pois uudistamistyötä häiritse-mästä. Ruotsalaisten tutkimusten mukaan kannot kuivuvat aumoissa lähes yhtä hyvin kuin pienissä ka-soissa työmaalla. Raskasrakenteiset kantokuorma-autot vaihtuvat ha-keautoihin, joiden hyötykuorma on selvästi suurempi kuin irtotava-ra-autoilla.

    UPM-Kymmenen energiapuun korjuun ja hankinnan pitkän lin-jan kehittäjä Christer Backlund on kuitenkin vakuuttunut siitä, että erilaiset kuorman tiivistämisen ta-vat tulevat kuvaan mukaan entistä enemmän. Samoin myös paalaus, jota tällä hetkellä tehdään suures-sa mittakaavassa enää Pietarsaaren tehtaalle. ”Pitenevät kuljetusmatkat tulevat kuitenkin pakottamaan uu-siin ratkaisuihin”, toteaa elokuussa eläkkeelle siirtynyt emeritius kehit-täjä Backlund.

    Hakerekan pituudeksi yli 30 metriä?Kun kuljetuskustannus on suu-ri erä, on ideoitu ja laskettu, miten paljon voitaisiin säästää pidentä-mällä rekkoja. Ylipitkä hakerekka

    voisi kuljettaa 200 kuutiota haketta ja näin säästää 25 prosenttia. Teori-assa voitaisiin säästää 25 prosenttia kuljetuskustannuksista ja vähentää päästöjä saman verran kuutiomet-riä kohden. Kaksi entistä pidempää ja raskaampaa rekkaa voisi tehdä kolmen nykyisen työt.

    Kantopuun kosteus ei myöskään alene merkittävästi, vaikka sitä kui-vatettaisiin kasoissa hakkuu-alalla. Tärkeintä on saada kantopuun au-moihin kuivumaan.

    Hiilitase ja monimuotoisuus luupin allaKantojen käytön vaikutus moni-muotoisuuteen ja hiilitaseeseen ovat tapetilla samalla tavalla kuin Suomessakin. Ruotsin kannoissa, kuten Suomessakin, elää varsin vä-hän uhanalaisia koppakuoriaisia, puuta hajottavia sieniä sammalei-ta, jäkäliä, hyppyhäntäisiä ja tuhat-jalkaisia. Maassa makaava liekopuu sen sijan on monimuotoisuuden kannalta arvokkaampi eikä sitä so-vi laittaa hakkureihin.

    Kantopuun määrä Ruotsin met-sissä on kasvanut 30 vuodessa 30 prosenttia hakkuiden kasvun myö-tä. Kannoista ei ole puutetta. Vas-taava kehitys on ollut Suomessakin. Kantojen korjuuta on tätä moni-muotoisuuden tietotaustaa vasten mahdollista lisätä erittäin paljon.

    Hiilitasekysymyksetkin ovat Ruotsin puolella samanlaisia kuten Suomessa. Sielläkin on selvää, että kantojen nostolla täytyy olla po-sitiivinen vaikutus ilmaston kan-nalta pitemmällä tähtäimellä. Jos kantojen nosto ei vähennä päästö-jä, toimenpiteellä ei ole oikeutusta. Nykyisiä tutkimuksia pitää täyden-tää erilaisten maanmuokkauksen ja muiden kasvuun ja uudistami-seen liittyvien toimenpiteiden vai-kutuksilla hiilitaseeseen.

    Ajankohtaista kantoasiaa on esillä Ruotsissa SLU:n seminaarissa 24.–26.10. Uppsalassa.

    Latvusmassakuormien ajoa on Ruotsissakin yritetty parantaa tii-vistämällä kuormia. Tässä latvusmassaa meillä lähes tuntemattoman metsäkonemerkin Rottnen kyydissä.

    ã

    Kantojen nosto Ruotsissa sai uuden alun viime vuosikymmenen myrskyjen jälkien siivoukses-sa. Pallari on tunnettu tuotemerkki.

    Taimikonhoidon rästit kulkee Ruotsissa nimellä röjningsberget - raivausvuori. Taimikonhoidon tukeminen lopetettiin 1990-luvun alussa.

    ã

    34 NRO 4

    Vahva näyttö vaativien teollisuuden materiaalien siirto-, käsittely- ja varastointijärjestelmistä

    • Antti – varastosiilot ja -säiliöt • Antti – kuljetin- ja

    siirtojärjestelmät, pneumaattiset siirrot mm. puupelletille

    ANTTI-TEOLLISUUS OY • Koskentie 89, 25340 KANUNKIpuh. (02) 774 4700 • project@antt i - teol l isuus.f i

    W W W . A N T T I - T E O L L I S U U S . F I

    Puu- ja biomateriaalithallintaan

    Koneviesti_AnttiTeol_110x300_3mm.indd 1 21.10.2010 12.10

  • 30–40 prosentin kosteuteen. Ener-gian myyntituloja tarkastellen vuo-den kuivatusajalla päästään näin ollen helposti yli 10 prosentin li-sätuottoon, mikä on erinomai-nen prosentti, kun verrataan sitä esimerkiksi pankkien pääomalle maksamaan korkoon.

    Jo yhdessä hakekuormassa kui-vauksella saatava taloudellinen hyöty on merkittävä ja esimerkik-si Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuk-sen alueella hyöty lasketaan jo mil-joonissa euroissa. Koko Suomen alueella puhutaan jo kymmenistä miljoonista euroista. Kun vielä aja-tellaan metsäenergian suuria tu-levaisuuden käyttötavoitteita, joi-hin pääseminen on muutoinkin haasteellista, ei ole järkevää heittää energiaa hukkaan polttamalla kos-teaa haketta!

    Tulosten luotettavuus ja hyödynnettävyysTulokset on laskettu keskimääräi-

    sillä lukuarvoilla ja ne antavat hy-vän yleiskuvan kosteuden vaiku-tuksesta polton kannattavuuteen. Esimerkiksi polton hyötysuhde saattaa olla yksittäiselle polttolai-tokselle hyvinkin merkittävä te-kijä, vaikka keskimäärin vaikutus on varsin pieni. Myös hakeauto-jen kuormatilavuudet ja energian myyntihinnat vaihtelevat.

    Lisäksi on syytä muistaa, että mataliin kosteuksiin on käytännös-sä mahdotonta päästä ilman kei-nokuivausta ja lähellä nollaa olevat kosteudet ovat lähinnä teoreetti-sia. Täysin tyhjentäviä laskelmia ei voida esittää. Viime kädessä jokai-sen yrittäjän kannattaakin tehdä it-se omat kannattavuuslaskelmansa päätöksentekonsa tueksi.

    Aikaisempia euromääräisiä las-kelmia energiapuun kosteuden vaikutuksesta kannattavuuteen on tehty yllättävän vähän tai ainakaan niitä ei ole julkaistu. Tässä esitetyt tulokset osoittavat selvästi, kuinka

    paljon kosteus vaikuttaa energian myyntituloihin. Tuloksista hyöty-vät niin energiapuun myyjät kuin ostajatkin, jotka näkevät nyt ehkä selvemmin kuivattamisesta saata-van taloudellisen hyödyn energia-puukauppoja tehdessään.

    Kirjoittajat ovat Seinäjoen am-mattikorkeakoulun maa- ja metsä-talouden yksikön tutkijoita.

    n Tuomas Hakonen Jussi Laurila

    Kosteutta pidetään yleisesti hak-keen laatutekijöistä merkittävim-pänä. Sillä on monia vaikutuksia hakkeen käytön kannattavuuteen ja laatuun. Eniten kosteus vaikut-taa kannattavuuteen vähentämällä polttovaiheessa hakkeesta saatavaa energiamäärää. Tämä vaikutus il-menee sekä polton hyötysuhteen että lämpöarvon kautta.

    Polton hyötysuhde määrää sen, kuinka suuri osuus hakkeen ener-giasisällöstä saadaan talteen. Kun kosteus laskee 55 prosentista 20 prosenttiin muuttuu polton hyö-tysuhde keskimäärin muutaman prosenttiyksikön. Hajonta eri-tyyppisten ja -kokoisten poltto-kattiloiden kesken on kuitenkin merkittävää. Varsinkin arinatek-niikalla toimivissa pienemmän kokoluokan kattiloissa kosteuden vaikutus hyötysuhteeseen voi olla huomattavan suuri.

    Tässä artikkelissa kosteuden vaikutusta kannattavuuteen tar-kastellaan pelkästään lämpöar-voon pohjautuen. Hyötysuhde ei ole mukana tarkastelussa, koska yleispätevää kuvausta kosteuden vaikutuksesta hyötysuhteeseen ei

    voida esittää.Lämpöarvo mahdollistaa ener-

    giasisällön laskemisen hake-erälle. Kotimaisista pääpuulajeista tehty-jen hakkeiden kuiva-aineen läm-pöarvot ovat hyvin lähellä toisi-aan. Näin ollen laskelmiin voidaan valita männystä, kuusesta tai koi-vusta tehdyn hakkeen teoreettinen lämpöarvo.

    Tämän tutkimuksen laskelmis-sa käytettiin männyn kokopuu-hakkeen lämpöarvoa (19,6 MJ/kg eli 5,444 kWh/kg). Kyseinen läm-pöarvo on laskettu kuiva-aineelle eli teoriassa vedettömälle hakkeel-le. Tähän lämpöarvoon pohjau-tuen laskettiin muunnosyhtälöl-lä lämpöarvot kosteuksissa 0–55 prosenttia.

    Tavoitteena oli selvittää kosteu-den vaikutus yhden hakekuorman

    energiasisältöön ja edelleen pol-ton kannattavuuteen. Selvitykses-sä käytetyn hakerekan kuormati-lavuus oli 120 kuutiota eli kiinto-kuutioina haketta mahtuu yhteen kuormaan 48 kuutiota.

    Hakekuormalle laskettiin vielä massat eri kosteuksissa (0–55 %). Kuorman massa oli tällöin 19 200–42 667 kiloa. Kertomalla lämpöar-vot hakekuorman massoilla saa-daan selville kuorman energiasi-sällöt. Eli esimerkiksi nollapro-sentin kosteudessa energiasisältö hakekuormaa kohden on 104,5 megawattituntia ja 55 %:n kosteu-dessa 88,6 megawattituntia.

    Kosteus ja myyntitulotHakkeen kuivaamisen kannatta-vuutta on selkeintä arvioida ener-

    gian myyntitulojen perusteella. Koska kosteuden vähentyessä ha-ke-erän energiasisältö kasvaa, saa-daan yhdestä kuormasta enemmän energiaa ja näin myös enemmän myyntituloja. Energian myynti-hintana megawattitunnilta on täs-sä tarkastelussa käytetty 31 euroa (alv 0). Myyntihinta perustuu Ete-lä-Pohjanmaan metsäkeskusalueen lämpöyrittäjien keskimääräisiin tu-loihin vuosina 2006–2007.

    Kyseisessä hinnassa ei ole muka-na mitään kiinteitä maksuja, vaan se perustuu puhtaasti energian ku-lutukseen. Todellisuudessa läm-pöyrittäjät saavat tuloja usein myös erilaisista kiinteistä maksuista.

    Hakekuorman (48 k-m3) sisältä-män energian myyntitulot tuoreelle hakkeelle (kosteus 55 %) ovat 2 747 euroa. Vastaava lukuarvo kosteus-prosentilla 40 on 2 971 euroa. Eli jo yhdessä hakekuormassa kuivauk-sen hyöty on vähintään 224 euroa. Energiapuuta kuivaamalla pääs-tään hyvissä olosuhteissa kuitenkin helposti alle 40 prosentin.

    Esimerkiksi 30 prosentin tasol-la kuivauksella saatava hyöty olisi 321 euroa. Vertailua voidaan tehdä myös eri kosteuksiin kuivuneiden hakekuormien välillä. Esimerkiksi ero 30 ja 40 prosentin kosteuksissa olevien hake-erien myyntituloissa on 97 euroa.

    Hakeauton kantavuus (37 000 kg) estää kuormatilan täyteen kuormaamisen korkeilla kosteus-prosenteilla.

    Tämän rajoitteen huomioiminen laskee selvästi hakekuormien ener-giasisältöä korkeilla kosteuspro-senteilla (>48 %). Kun tämä rajoi-te huomioiden verrataan tuoreen (55 %) hakekuorman polton kan-nattavuutta 40 prosentin kosteu-dessa olevaan hakkeeseen, on hyöty jo 589 euroa. Kosteusprosentilla 30 vastaava hyöty olisi 686 euroa.

    Kuivaus antaa hyvän korkoprosentinEnergiapuun kuivaaminen on kan-nattavaa myös tarkasteltaessa kor-koprosenttia. Tavanomaisella vuo-den kuivatusajalla energiapuu kui-vuu hyvissä olosuhteissa yleensä

    1.9.2011

    Tutkimus tehtiin Etelä-Pohjan-maan metsäkeskuksen ja Sei-näjoen ammattikorkeakoulun yhteisellä Kestävä metsäener-gia -hankkeessa, joka kuuluu Manner-Suomen maaseutuoh-jelmaan. Hanketta rahoittavat Etelä-Pohjanmaan ja Pohjan-maan ELY-keskukset sekä alu-een yritykset.

    Tutkija Tuomas Hakonen vertailee kuivan ja tuoreen hakkeen eroja Tuomarniemen lämpölaitoksella Ähtärissä. Kuva: Jussi Laurilaã

    Lisää tuloja energiapuuta kuivaamalla Hakekuormalle voi-daan saada satojen eurojen lisätuotto energiapuuta kuivaa-malla. Energiasisällöksi muutettuna tämä tarkoittaisi 10–20 megawattituntia lisää kuormaa kohden. Suomen vuotuista energiapuun käyttöä ajatellen kuivaamisesta saatava hyöty voi olla jopa kymmeniä miljoonia euroja.

    0 3241 32415 3219 3219

    10 3196 319615 3169 316920 3140 314025 3106 310630 3068 306835 3023 302340 2971 297145 2910 291048 2868 286850 2734 283755 2382 2747

    Kosteus % Myyntitulot € (kantavuus huomioitu)

    Myyntitulot €

    2734

    2382

    3241 31963140

    30682971

    28372747

    2000

    2200

    2400

    2600

    2800

    3000

    3200

    3400

    0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60Kosteus %

    Myyntitu

    lot €

    Myyntitulot € (kantavuus huomioitu) Myyntitulot €

    Hakekuormasta (48 k-m3) saatavat energian myyntitulot (31 e/MWh) eri kosteusprosenteilla. Sininen kuvaaja ottaa huomioon auton kanta-vuuden (37 000 kg), jolloin kuormatila jää vajaaksi yli 48 prosentin kos-teudessa. Punaisen kuvaajan tapauksessa kuormatila täytetään ko-konaan.

    ã

    36 37NRO 4 1.9.2011

    Veljekset Ala-Talkkari Oy | Hellanmaantie 619 | 62130 HELLANMAA puh: 06-433 6333 | fax 06-437 6363 | www.ala-talkkari.fi

    VETO-LÄMMITYSKATTILAT 30-700 kWKIINTEÄN POLTTOAINEEN POLTTOLAITTEET 30-990 kWLÄMPÖKONTITLOGIIKKAOHJAUKSETSAVUKAASUPUHDISTIMETNUOHOUSAUTOMATIIKATTUHKANPOISTOT

    PUHTAASTI KOTIMAISELLA...

  • 1.9.2011

    Energiaturpeen tuotantotekniikka

    n Salla Bernardis

    Julkaisu esittelee käytössä ole-vat turvetuotantokoneet, turpeen ominaisuudet polttoaineena sekä energiaturpeen tuotannon mene-telmät käytännönläheisesti suon valmistelusta turpeen varastoin-tiin saakka.

    Suo- ja turvemaiden strategia huomioituMateriaali on laadittu Turveteolli-suusliiton yrittäjyys- ja koulutus-jaoston aloitteesta ja se on tarkoi-tettu energiaturpeen tuotannon peruskoulutusaineistoksi. Se sopii myös käsikirjaksi bioenergia-alan asiantuntijoille ja turvetuottajil-le sekä itseopiskelumateriaaliksi alan opiskelijoille.

    ”Oppaan ympäristöasiat on uu-distettu ja tuotantomenetelmien osalta se on päivitetty nykyaikaa vastaavaksi. Oppaassa on keskityt-

    ty yleisimpiin tuotantomenetel-miin: jyrsinturpeen Suomessa ke-hitettyyn erilliseen kuormaajaan perustuvaan Haku-menetelmään sekä laine- ja sylinteripalaturpeen tuotantomenetelmiin. Aineistossa on otettu huomioon tänä vuonna valmistunut Suo- ja turvemaiden strategia”, Mari Juntunen kertoo.

    Kirjassa käytetyt tuotantoket-jun eri vaiheiden kuvat on saatu kirjoittajien lisäksi Raussin Metalli Oy:ltä, Suokone Oy:ltä, Turveruuk-ki Oy:ltä, Vapo Oy:ltä ja VTT:ltä.

    Koulutettua työvoimaa tarvitaanKoulutusaineiston päivitys oli ajankohtainen, sillä turveteolli-suudessa on huutava pula osaa-vasta työvoimasta. Koulunsa päät-tävät nuoret eivät ole selvillä alan mahdollisuuksista ja heidän ha-keutumistaan alalle tulisi ohjata paremmin.

    ”Toivoisimme myös oppisopi-muskoulutuksen kehittämistä tur-

    vetuotannon tarpeita vastaavaksi. Yrittäjän kannalta on hyvä, kun kolmen oppisopimusvuoden jäl-keen saa koulutettua työvoimaa”, itsekin turveyrittäjänä toimiva Juntunen sanoo.

    ”Osaavan työvoiman houkut-telemista turveteollisuuden pariin estää kuitenkin alan töiden kausi-luonteisuus. Siksi olisikin tärkeätä kehittää yhteisyrittäjyysmalli, jos-sa esimerkiksi oppisopimuskoulu-tuksessa oleva opiskelija voisi olla kahden työnantajan opissa. Näin työvoima saisi koulutuksen myös talven ajan työllistymiselle. Esi-merkiksi metsäalalta löytyisi töitä talvikaudelle”, hän jatkaa.

    Päivitetty Energiaturpeen tuo-tantotekniikka – Koulutusaineis-to ilmestyi elokuussa Jyväskylän ammattikorkeakoulun julkaisuja -sarjassa (www.jamk.fi /julkaisut) ja siitä on saatavana sekä sähköi-nen että painettu versio. Painettua aineistoa voi tiedustella JAMK:n

    bioenergiakeskuksesta ([email protected]) ja Turveteolli-suusliitosta ([email protected]).

    Kirjoittaja on filosofian tohtori ja osallistuu parhaillaan JAMK:n jär-jestämään Bioenergiaosaaja -kou-lutukseen korkeakoulutetuille. Kou-lutus on TE-keskuksen tilaama täy-dennyskoulutus.

    – Koulutusaineisto nykypäivään

    ”Energiaturpeen tuotantotekniikka – Koulutusaineisto” on ilmestynyt uusittuna, nykyisiä tuotantotekniikoita paremmin vastaavana julkaisuna. Uudistuneen aineiston muokkasi ja kirjoitti Jyväskylän ammattikorkea-koulun maaseutuelinkeinojen koulutusohjelman opiskelija, projekti-työntekijä Mari Juntunen. Eija Alakangas ja Pekka Hölttä laativat alku-peräisen koulutusaineiston VTT:lle vuonna 1997.

    JAMK:n hankeAineiston päivitys tehtiin osa-na Keski-Suomen ELY-keskuk-sen osaksi rahoittamaa ja Jy-väskylän ammattikorkeakou-lun hallinnoimaa ”Keskisuo-malaisen bioenergiaklusterin osaavan työvoiman turvaami-nen” -hanketta.

    Työn ohjauksesta vastasi projektin asiantuntijana työs-kennellyt Jyväskylän ammat-tikorkeakoulun Tero Vesisen-aho. Työtä ohjasi myös K-S Ekoturve Oy:n Pekka Hölttä.

    Eija Alakangas VTT Tekno-logian tutkimuskeskuksesta vastasi 6. luvun ”Turve poltto-aineena” uudelleen kirjoitta-misesta.

    Haku-menetelmän työvaiheita turvetuotantoalueella. Kuva: Turve-teollisuusliittoã Turvetuotantoalueen pintavalutuskenttä. Kuva: Tero Vesisenahoã

    n Seppo Vaara

    Turpeen käytössä Suomella on hyvin suuri kansallinen liikkuma-vara. Voimme hyödyntää sitä va-paasti, koska turveasioista päät-täminen on kansallinen asia. Kyse on samantyyppisestä asetelmasta kuin esimerkiksi ruskohiilen käy-tössä Saksassa tai palavan kiven käytössä Virossa.

    Turpeen ja muiden energioiden hyödyntämisellä on Pohjois-Poh-janmaalle iso taloudellinen ja työl-listävä vaikutus.

    Näin viestitti kesäkuun lopulla Haapavedellä turveseminaarissa alustanut työ- ja elinkeinominis-teriön energiaosaston päällikkö Esa Härmälä.

    Härmälän mukaan Euroopan

    unionilla ei ole ylikansallista ener-giapolitiikkaa, mutta sillä on yh-teinen ilmastopolitiikka. Siitä tu-lee Suomelle energiapolitiikan suuri raami, joka on alisteinen ympäristöpolitiikalle. Se merkit-see 20 prosentin vähennystä kas-vihuonekaasuihin, 20 prosentin lisäystä uusiutuvien energioiden käyttöön ja vielä 20 prosentin pa-rannusta energiatehokkuuteen. Nämä tavoitteet tulee toteuttaa vuoteen 2020 mennessä.

    Kirjoittaja on lehden vakituinen avustaja.

    Turpeen hyödyntäminen on kansallinen asia

    Turpeella on Haapavedelle suhteellisesti suurin piirtein sa-ma merkitys kuin mitä on Nokian toiminnalla Oulussa, Esa Härmä-lä arvioi.

    ã

    38 39NRO 4 1.9.2011

    Tuottavia laitteita monipuoliseen puunkorjuuseen

    • max katkaisu Ø 20-23 cm • Tuottovaatimus 40-70 l/min • Paino 260-310 kg • 2 vaihtoehtoa giljotiineissa ja keruukäpälissä

    • max katkaisu Ø 25-28 cm • Tuottovaatimus 50-90 l/min • Paino 390-490 kg • 2 vaihtoehtoa giljotiineissa • Saatavana harvesteri tai ajokonehydrauliikka

    Pamilonkatu 30, 80130 Joensuu VAIHDE 013 825 051 FAKSI 013 825 053

    Osallistumme Jyväskylän Puu ja Bioenergia 2011 messuille 7.-9.9. Löydät meidät osastolta C-222

    www.naarva.fi

  • 1.9.201140 41NRO 4 1.9.2011

    ”Ensin kilpailtiin konseptilla, sen jälkeen hinnalla. Lähtökohtana olivat uusiutuva energia, alhaiset hiilidioksidin päästöt ja korkeat ympäristöluokitusvaatimukset.”

    ”Fortum teki investoinnin ja vastaa laitoksen toiminnasta. Me toimitamme asiakkaalle kauko-lämpöä ja 60-asteista vettä”, For-tum Energiaratkaisut-yksikön Etelä-Suomen aluejohtaja Esa Mörsky sanoi.

    Tuloksena syntyi järjestelmä, jossa maalämpö toimii logistiik-kakeskuksen perusenergialähteenä mahdollisimman suurella käyttö-ajalla. Talviajan isompi lämmitys-tarve turvataan puupelleteillä.

    Sellaisenaan laitos ei ole ainoalaa-tuinen, mutta kylläkin Suomen suu-rin. Siihen kuitenkin sisältyy mer-kittäviä kotimaisia innovaatioita.

    Fortumin tekemän investoin-nin suuruus kuuluu liikesalaisuu-den piiriin. Lämmöntoimitusso-

    pimuksen Mörsky sanoo olevan pitkäaikainen. ”Luonnollisesti so-pimusjakson pituuden on oltava riittävä, jotta toiminta olisi kau-pallisesti kannattavaa”, hän tar-kensi.

    Hanke on saanut julkista tukea

    Tekesiltä, työ- ja elinkeinoministe-riöltä sekä ELY-keskukselta.

    8 jalkapallokenttääSipooseen, Keravan rajan tuntu-maan rakennettava, ensi vuoden huhtikuussa valmistuva logistiik-

    kakeskus on mitoiltaan mykistävä: rakennuksen pinta-ala on 8 heh-taaria ja kun sen korkeus on 25 metriä, niin rakennuskuutioita on kaikkiaan noin 2 miljoonaa.

    Uusi keskus korvaa Vantaan Hakkilassa sijaitsevan entisen kes-

    Maalämpöä ja pellettejä hyödyntävä hybridilai-tos tuottaa S-ryhmän logistiikkakeskuksen tarvitseman lämpö- ja jäähdytysenergian.

    n Pertti Jalonen

    Maalämpö ja pelletit tuottavat lämpöä ja jäähdytysenergiaa

    Sipoon logistiikkakeskuksen GeoBio: kuksen ja sen kautta kulkevat kaik-ki S-ryhmän päivittäistavarat elin-tarvikkeita lukuunottamatta.

    Rakennuksessa on kaikkiaan 120 rekkapaikkaa. Päivittäin siellä pyörähtää 60 rekkaa tavaraa tuo-massa tai sitä hakemassa.

    Rekkojen lisäksi suurin osa kes-kuksen 400 työntekijästä käyttää työmatkaan omia autojaan, joten pääväylää eli Öljytietä joudutaan väistämättä leventämään.

    Logistiikkakeskuksen lämpö yleensä karkaa lastaussiltojen avoi-mista ovista. Sipoossa rekoille on tehty tämän estämiseksi tiiviit, pu-hallettavat taskut.

    Puolet energiasta maalämmölläKeskuksen vuosienergiantarpeek-si on laskettu 20 GWh ja jäähdy-tystarpeeksi 1,8. GeoBio-yhdistel-män nimellisteho on 6 MW, huip-pukuormiin on vielä 2 MW:n ras-kasöljykattila. Jäähdytystehoa tar-vitaan 1,5 MW. Maalämpöjärjes-telmän kompressorit ovat lämpö-laitoksen tiloissa. Ne käynnistyvät tarpeen mukaan.

    ”Maalämmöllä tuotetaan enim-millään 2 MW:n teho. Sen ylitty-essä pellettikattilat käynnistyvät vuorollaan tehontarpeeseen mu-kautuen. Niiden yhteinen nimel-listeho on 4 MW. Mikäli 6 mega-wattiakaan ei riitä, öljykattila tu-lee mukaan. Perusoletus on, että yli 50 prosenttia vuotuisesta ener-giasta tuotetaan maalämmöllä”, Mörsky painotti.

    Jäähdytysenergia saadaan ke-sällä vapaajäähdytyksenä kallios-ta, mutta jos se ei riitä, käynniste-tään lämpöpumppujen kompres-sorit.

    Pellettikattilat ja raskasöljykatti-la ovat Vaporin toimittamia. Katti-loissa on liikkuva arina. Polttoaine tulee välisäiliön ja sulkusyötinten kautta tuplaruuveille, jotka siirtä-vät pelletit polttimille.

    Tuhka lietetään veteen, konvek-tiopinnat puhdistetaan vesisuih-kulla. Tuhka varastoidaan kont-tiin. ”Se sopisi metsän lannoitteek-si, mutta ainakin toistaiseksi tääl-tä Etelä-Suomesta on ollut vaikea löytää sopivaa kohdetta. Ratkaisua haetaan”, Mörsky mainitsi. – Sa-vukaasun nokihiukkaset otetaan kiinni syklonipuhdistimiin.

    Lämpölaitoksen pihassa on kak-si 100 kuution pellettisiiloa ja eta-nolisäiliöt. Molemmille kattiloille on oma siilo, joten mitään jako-laitteita ei tarvita.

    Polttoaine riittää viikonvaihteen yli, jolloin polttoainetoimitukset ajoittuvat arkiin. Laitoksen vastaa-

    va hoitaja seuraa siilojen tyhjenty-mistä ja tilaa pellettirekan sen mu-kaan.

    Pelletit toimittaa Vapon Turen-gin-tehdas. ”Olisi teknisesti mah-dollista kytkeä siilojen alarajahä-lytin polttoaineentoimittajan ti-lausjärjestelmään, mutta toistai-seksi mennään näin.”

    Kesän lämpö takaisin peruskallioonPeruskallioon on porattu kaikki-aan 150 kaivoa 300 metrin syvyy-teen. Niistä lähtee 45 kilometriä lämmönkeruupiirejä, joissa kier-tää 28-prosenttinen etanoliliuos. Liuos lämpenee muutaman asteen matkansa aikana.

    Maaliuoksesta saatava lämpö nostetaan lämpöpumpulla 50 cel-siusasteeseen ja siirretään matala-lämpötilaverkkoon. Korkealäm-pöverkon menoveden lämpö nos-tetaan asetusarvoonsa pellettikat-tilassa.

    Ennen poraamista Geologian tutkimuskeskus teki perusteelli-sen maaperä- ja pohjavesitutki-muksen, joilla koko kenttä voi-tiin mallintaa. Sipoon maaläm-pökenttä on samalla GTK:n tut-kimushanke.

    Rakennuksen auringon puolei-sella seinustalla on 2,5 hehtaarin verran aurinkokeräimiä. Niiden valun alla on keruuputkistoja, jot-ka lataavat peruskallion lämpökai-vot kesän aikana. Vastaavasti tal-vella laatat pidetään sulina, mikä helpottaa rekkaliikennettä.

    Keskuksessa on useita lämmitet-täviä sektoreita ja jokaisella oma lämmönjakokeskus. Osassa raken-nusta on patteriverkosto, mutta var-sinaisesti lämpö jaetaan ilmanvaih-don kautta ja lämpösäteilijöillä.

    Laitos käy miehittämättömänäLaitoksen puistomuuntajaan tulee 20 kV:n sähköjohto. Muuntajalta sähkö jaetaan eteenpäin. Lämpö-laitos on ukkosherkällä alueella. Sähkön syöttöhäiriöiden varalle on dieselgeneraattori. Sen teho riittää pitämään öljykattilan, kiertovesi-pumput ja tietokoneet käynnissä.

    Laitosta käytetään ja valvotaan Fortumin Suomenojan keskus-valvomosta 24 h/vrk. Sitä voidaan ajaa myös miehitettynä omasta valvomosta.

    ”Suunnilleen puolet hälytyk-sistä voidaan hoitaa etänä. Lisäksi olemme pyrkineet löytämään alu-een läheltä henkilöitä, jotka toimi-vat päivystäjinä ja sijaisina”, Mörs-ky mainitsi.

    Laitoksen koekäyttö jatkuu.

    Tästä kulmasta S-ryhmän uusi logistiikkakeskus ei näytä kooltaan mitenkään suurelta, mutta sen katon alle mahtuisi 8 täysimittaista jalkapallokenttää. Kattiloiden polttoainesiiloihin mahtuu 200 pel-lettikuutiota, joiden on laskettu riittävän viikonvaihteen yli. Siilojen oikealla puolella on kaksi etanolisäiliötä maalämmön keruuputkis-tossa kiertävää maaliuosta varten.

    Vaporin toimittamat pellettikattilat käynnistyvät välitehoalueella, jolloin maa-lämmön nimellisteho 2 MW ei enää riitä.

    Maalämpöpumppujen kompressorit ja muu tekniikka on tuotu lämpökeskusra-kennukseen. Ne syöttävät matalalämpö-tilaverkkoon 50-asteista vettä. Kompres-sorit käyvät tehontarpeen mukaan.

    Etäohjauksesta huolimatta lämpölaitoksella on myös oma valvomo. Monitorinäkymä on kuitenkin sama kuin Fortumin Suomenojan keskusvalvomossa, jossa vuo-rossa oleva mies tarkkailee 100 lämpölaitoksen toimin-taa. Aluejohtaja Esa Mörsky kertoo valvontaan liittyvien ohjelmien olevan Fortumin omia.

    ã

    ããã

  • 1.9.2011

    n Jukka Kontulainen

    Kirjoittaja on Pro Agria Sata-kunnan energianeuvoja .

    Porissa järjestetystä maatalousnäyttelys-tä on todennäköisesti tulossa monipuolisin energia-alan näyttely vuonna 2011. Kirjurin-luodon areenan puit-teet olivat houkutelleet paikalle runsaasti näytteilleasettajia, mutta erityisesti ener-giaosasto oli napannut suuren osan raskaam-malle kalustolle sopi-vasta alustasta.

    Klapilämmitys tuntuu olevan vuoden 2011 suosikkilämmitysmuoto, ja kuumista ke-säpäivistä huolimatta klapikonevalmista-jien osastot täyttyivät jatkuvasta ihmisvir-roista. Sekä Maaselän kone että Laitilan rautarakenne, kuten myös Ylistaron Te-rästakomo olivat tuoneet suurimman osan mallistoaan esille näyttelyyn. Ne toivat hy-vän mahdollisuuden kiinnostuneille tutus-tua valikoimiinsa työnäytöksien muodos-sa. Samaa sanoi myös Ville Koskelo Agro-masterilta ja arvioi, että tänä vuonna Pil-kemaster-klapikoneiden myynnissä pääs-tään tehtaan osalta suurimpaan määrään eli 1 400–1 500 myytyyn koneeseen.

    Kattiloiden varustelu on kasvanut ajan saatossa, yhä useampi kattila varuste-taan jälkikäteen automaattinuohouksella, sanoo Hannu Ala-Talkkari.

    Kankaanpääläinen yritys Pentti Korpela Oy on ru-vennut tuomaan maahan serbialaisia Termont-

    lämmitysjärjestelmiä. Valikoimaan kuuluvat klapikattiloiden lisäksi pellettijärjestelmät,

    moniöljypolttimet sekä takat ja liedet. Pen-ti Korpelan vasemmalla puolella on perin-

    teinen yläpalokattila ja oikealla puolella käänteispalokattila.

    Versowood oy:ltä tavoitettu Tero Dill-ström on tyytyväinen osastolla käyneiden määrään. Laaduk-kaiden puupellettien lisäksi esillä oli Hot-ti-koivuklapin uusi pienpakkaus poltet-tavassa pahvipake-tissa.

    Kemiön Hake Oy oli tuonut näyttelyyn taatusti suurim-man kattilan eli Overdahl K-850 -olkikattilan, joka on malliston suurin ja löysi paikkansa Koski Tl:stä näyt-telyn jälkeen. Bjarne Gröning Kemiöltä saikin vastail-la tungokseen asti kyselyihin kattilasta, ja kaikki kol-me päivää olivat melkoista vipinää osastolla. Kattilan hinta varaajalla on 86 000 e (alv 0%) ja hyötysuhde 83 +5%, koska piippu kulkee varaajan läpi.

    Omakotitaloon sopivat kattilat tekivät mes-suilla hyvin kauppaansa, kertoo Esa Suvan-to Aritermiltä. Vuoden alussa lämmitysjär-jestelmien muutokseen haettu Ara:n tuki on nyt muutettu teoiksi, joten sekä klapi- että pellettikattilat ovat tehneet hyvin kauppaan-sa. Uutuutena messuilla oli esillä Biomatic+ -kattila, jonka hinta selviää kiinnostuneille lähiaikoina.

    Biofire Oy:n kärryssä on yleensä palanut messuilla puupel-letti. Tällä kertaa Laatukattilan kyljessä poltettiin uudella poltinmallilla sekä turvapellettiä että olkipellettiä, joita on yleensä totuttu näkemään vain suurempien laitosten läm-mönlähteenä. Uusi poltinmalli mahdollistaa polton myös pienen kokoluokan laitoksissa, kertoo Reijo Santala Bio-fire Oy:ltä. Hän esittää toiveen päättäjille, että uusiutuvan energian hyödyntämisentukeen saataisiin pitkäjänteisyyt-tä. Näin saataisiin taas rohkeutta investointeihin.

    Geneset Oy:ltä paikalla olivat Harri Orastie, Rauno Rajala, Anne Koreila ja Suvi Uusi-Rajasalo. Heidän tuulivoimaloiden mallistoonsa kuuluivat vaihtoehdot yhdestäkilowatista aina 20 kilowattiin. Näyttelyssä oli paikalla kahden kilowatin voimala. Hintaa sillä oli 6 800 e (alv 0%). Siihen saa lisähintaan akut.

    Porin Farmari pursusi energiaa!

    42 NRO 4

  • 1.9.2011

    Kalenteri 20115.–9.9. International Nordic Bioenergy Conference, Jyväskylä, www.nordicbioenergy.finbioenergy.fi 7.–9. 9. Puu ja Bioenergia, Jyväskylä, www.jklpaviljonki.fi13.–14.9. International Biomass Valorisation Congress & Exhibition, the Jaarbeurs Utrecht, Alankomaat, http://biomass-valorisation.com /International-Biomass-Valorisation-Congress/page/1411/14.9. Suomalaisen energian päivä, Helsinki, www.talentumevents.fi/tapahtumat/leadingevents15.9. Energiapuun korjuu ja kasvatus -kurssi; Hirvas, Rovaniemi, www.lapinbiotie.fi/events/4815.–16.9. Bioenergia-aiheinen yritysvierailumatka, lähtö ja tulo: Rovaniemi www.lapinbiotie.fi/events/34/, ilm. 9.9.19.9. Energiapuun korjuu ja kasvatus -kurssi, Ivalo, Metsäkeskus &Ylä-Lapin metsänhoitoyhdistys20.9. Bioenergiaretki Etelä-Suomeen, Lähtö: Tampere, ABC Lahdesjärvi, ilm. 16.9. www.pirmk.fi> ajankohtaista21.9. Bioenergia ja työ – terveys ja turvallisuus, Kuopio, www.ttl.fi>koulutus22.09. Energiapuun korjuu ja kasvatus -kurssi, Tornio, Metsäkeskus Lappi30.9. Innovative Waste Management – Greening the European Economy Helsinki, www.ymparistoyritykset.fi/conference3009114.10. Tuulivoima 2011 -seminaari, Turku, www.teknologiateollisuus.fi/fi/ ryhmat-ja-yhdistykset/ajankohtaista-486.html5.10. Energiapuun korjuu ja kasvatus -kurssi, Kemijärvi, Metsäkeskus Lappi5.–6.10. 25. Valtakunnalliset Jätehuoltopäivät, Tampere, www.jatehuoltoyhdistys.fi6.–7.10. 7th European Conference on Green Power Marketing 2011 – The European forum for market players and decisionmakers in the renewable energy industry, Sweitsi, www.greenpowermarketing.org

    Lisätietoa tapahtumista löytyy www.puuenergia.fi-sivuston kautta. Kalenterista vastaa toimitussihteeri Elina Muuttomaa. Jos haluat ilmoittaa tapahtuman kalenteriin, laita sähköpostia [email protected]

    Tiistaina 23. elokuuta luovutettiin koulutuskäyttöön Tampereen am-mattiopiston Kurun toimipistees-sä autohakkuri. Jenz 561R -hak-kuri on MB Actros 2648 -kuorma-autoalustalla.

    Autohakkurin kuljettajan kou-lutus on alkanut tänä syksynä Tampereen ammattiopistossa en-simmäisenä Suomessa. Koulutuk-

    sen tavoitteena on, että koulutuk-sen jälkeen henkilö pystyy toimi-maan itsenäisesti ja taloudellises-ti tuottavalla tavalla autohakkurin kuljettajana alan yrityksissä. Hän osaa myös huolehtia hakkurin toi-mintakunnosta.

    Koulutus on erittäin käytäntö-painotteista, ja sen loppuvaiheessa on kymmenen viikon työssäoppi-

    misjakso työpaikoilla. Painopistei-nä ovat oikeat työtekniikat ja työn laatu. Keskeisenä osana koulutusta on myös kustannustietoisuus kor-juun, haketuksen ja kuljetuksen eri vaiheissa.

    Koulutukseen sisältyy auto-haketuksen lisäksi metsäenergi-an korjuuta ja hakkeen kuljetus-ta käyttöpaikoille metsäenergian

    korjuu- ja kuljetuskokonaisuuden ymmärtämiseksi.

    Tilaisuudessa oli mukana myös edustajia kuorma-autoalustan toi-mittajalta Veholta, hakkurin toi-mittajalta Ideachipiltä, hakkeen toimituksen yhteistyökumppani JH-Kuljetukselta sekä Tampereen ammattiopiston johtoa.

    Autohakkuri uuteen kuljettajakoulutukseen

    n Varpu Savolainen

    Koulutus keräsi huiman hakija-määrän – heitä oli peräti 76 henki-löä, joista joka viides tuli valituksi koulutukseen. Kovatasoiseen ryh-mään valikoitui lopulta biologeja, kemistejä, fyysikkoja, soveltuvien alojen insinöörejä sekä yksi met-sänhoitaja. Joukossa on viisi tie-teellisen jatkotutkinnon tehnyttä ammattilaista.

    Bioenergia-ala esillä kattavastiKoulutuksen tavoitteena on pa-rantaa osallistujien työllistymis-mahdollisuuksia bioenergia-alan suunnittelun, kehittämisen, tie-dottamisen, koordinoinnin, pal-veluyrittäjyyden tai työnjohdon tehtävissä. Puolen vuoden aikana on käyty läpi bioenergiaketjun eri vaiheet biopolttoaineiden tuotan-nosta käyttöpaikoille asti.

    Ohjelmaan mahtuu muun mu-assa ympäristöasioita, logistiikkaa, bioenergiayrittäjyyttä, projektin-hallintaa ja työturvallisuutta. Li-säksi tutustutaan alan tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Opinto-jen painopiste on ollut kiinteiden biopolttoaineiden hyödyntämi-sessä. Esillä ovat olleet myös nes-temäiset biopolttoaineet sekä bio-kaasu.

    Periaatteena aiemman osaamisen hyödyntäminenOpiskelijoiden aiempaa kokemus-ta ja osaamista on pyritty hyödyn-

    tämään mahdollisimman hyvin. Tärkeä osa koulutuksesta onkin ollut toisilta oppiminen. Jokaisel-la on valtavan paljon bioenergia-alan kannalta arvokasta osaamis-ta: biologeilla ekologisissa asiois-sa ja vesiensuojelukysymyksissä, kemisteillä savukaasujen ja hiuk-kaspäästöjen analysoinnissa. Fyy-sikoille tuttua on esimerkiksi ter-modynamiikka ja kattiloiden ma-teriaalivalinta. Insinöörit hallit-sevat erilaisia teknisiä ratkaisuja ja vaikkapa kunnossapidon kysy-myksiä.

    Yritykset yhteistyössä!Hyvin tärkeä osa koulutusta on ol-lut parin kuukauden työharjoitte-lujakso alan yrityksissä ja organi-saatioissa. Keskisuomalaiset yri-tykset tarttuivat kiitettävästi tä-hän mahdollisuuteen, ja ansaitse-vat lämpimät kiitokset erinomai-sesta yhteistyöstä. Opiskelijat ovat päässeet tekemään vaativia tehtä-viä, ja myös kielitaidosta on ollut hyötyä.

    Palaute kentältä ja myös opiske-lijoilta itseltään on ollut hyvin po-sitiivista. Eräs opiskelijamme kir-joitti harjoittelujakson aikana seu-raavasti: ”Minut on yllättänyt po-sitiivisesti se, että viihdyn loista-vasti. Tulen hyvällä mielellä kotiin päivän jälkeen. Tältäkö siis tuntuu tehdä mielekästä työtä?”

    Opiskelijat laativat lisäksi osa-na opintojaan työelämälähtöisen kehittämistehtävän. Aiheet ovat nousseet työharjoittelupaikois-

    ta. Tärkeintä kehittämistehtävissä onkin työelämän todellinen tarve ja käytännönläheinen ote.

    Aiheet vaihtelevat turvetuotan-non ympäristöasioista ja biopolt-toaineiden laadunhallinnasta kas-vihuonekaasutaseiden laskentaan ja laitevalmistajan vientiponnis-teluihin sekä erilaisiin markkina-selvityksiin.

    Kouluttajille Bioenergiaosaa-ja-koulutus on ollut erittäin mie-lenkiintoinen ja antoisa projek-ti. Opetuksesta on vastannut iso joukko ammattilaisia omasta ta-losta. Parhaat voimat on valjas-tettu koulutustehtäviin – oli sitten kyse korjuuteknologioista, läm-möntuotannosta, ympäristöasi-oista tai projektiopinnoista.

    Yhteistyötä on tehty myös Jy-väskylän yliopiston, POKEn ja Be-net Oy:n kanssa. Paletti on ollut haastava, mutta erittäin palkitseva kaikille osapuolille.

    Parasta kiitosta meille ovat ol-leet opiskelijoidemme palautteet, esimerkkeinä pari kommenttia: ”Koko koulutus on onnistunut to-della hyvin. Erityistä kiitosta voi-

    sin jakaa siitä, että opettajia on ol-lut runsaasti mukana. Kaikki ovat tuoneet oman osaamisensa mu-kaan erittäin hyvin. Toinen kiitok-sen aihe ovat tutustumiskohteet. Niitä on ollut runsaasti, monipuo-lisesti ja kaikki ovat olleet mielen-kiintoisia. Olemme saaneet mah-dollisuuksia verkostoitua moniin yrityksiin.”

    ”Koulutus on vastannut odo-tuksiani hyvin. Minulla on tuntu-ma, että tälle alalle avautuu uusia työpaikkoja tulevaisuudessa run-saasti. Oli onni päästä tälle kurs-sille! Ala on ollut todella positiivi-nen kokemus.”

    Lopullinen onnistumisen mit-tari on tietysti opiskelijoiden työl-listyminen koulutuksen jälkeen. Se jää vielä nähtäväksi, mutta merkit ovat lupaavia. Bioenergia-ala tar-vitsee monenlaisia osaajia!

    Kirjoittaja työskentelee projekti-koordinaattorina Jyväskylän am-mattikorkeakoulun Bioenergiakes-kuksessa ja on Bioenergiaosaaja-koulutuksen vastuuopettaja.

    Korkeakoulutettuja bioenergiaosaajia työelämän tarpeisiin!Viidentoista korkeasti koulutetun opiskelijan ryhmä on maaliskuun alusta alkaen pakertanut bioenergiaopintojen parissa Jyväskylän ammatti-korkeakoulussa. Kyseessä on korkeakoulutetuille tarkoitettu puolen vuoden mittainen työvoima-poliittinen Bioenergiaosaaja-täydennyskoulutus. Rahoituksesta vastaa Keski-Suomen ELY-keskus.

    Paperitekniikan insinööri Anna Maukonen on perehtynyt työssään Äänevoima Oy:ssä muun muassa biopolttoaineiden laatuasioihin.ã

    44 45NRO 4 1.9.2011

    Seuraava

    Bioenergia

    ilmestyy

    13. lokakuuta.

    � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � � �

    ���������������������������������

    ������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������

    ���������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������

    ������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������

    ���������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������

    ����������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������

    �������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������

    ������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������

    �������������������������������������������

    Metsäalan ammattilaiseksi joustavasti työn ohessa

    ������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������

    ����������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������������


Tub Grinder TTGG55000000 · 2019. 5. 7. · TG5000 Control panel. The control panel display of the microprocessor and CAT engine systems, provides real time performance data. The

Tub Grinder TTGG55000000 · 2019. 5. 7. · TG5000 Control panel. The control panel display of the microprocessor and CAT engine systems, provides real time performance data. The

HAKKURIT x CHIPPERS CKER37.233.91.34/fileadmin/user_upload/kesla/Brochures/KESLA... · 2016-04-08 · solution with very high output, low fuel consumption, and good off-road properties.

HAKKURIT x CHIPPERS CKER37.233.91.34/fileadmin/user_upload/kesla/Brochures/KESLA... · 2016-04-08 · solution with very high output, low fuel consumption, and good off-road properties.

September | 11 · 2014-08-13 · 440 0 ZZürcher Kulturagendaürcher Kulturagenda DO 1.9.2011 BÜHNE / THEATER zürcher theater spektakel: m. balzer / d. bischoff das zentrum der

September | 11 · 2014-08-13 · 440 0 ZZürcher Kulturagendaürcher Kulturagenda DO 1.9.2011 BÜHNE / THEATER zürcher theater spektakel: m. balzer / d. bischoff das zentrum der

Jahresbericht 2012Jahresbericht 2012 der Hochschule für Wirtschaft und Umwelt Nürtingen-Geislingen (HfWU) Berichtszeitraum 1.9.2011 bis 31.8.2012 Liebe Mitglieder der Hochschule,

Jahresbericht 2012Jahresbericht 2012 der Hochschule für Wirtschaft und Umwelt Nürtingen-Geislingen (HfWU) Berichtszeitraum 1.9.2011 bis 31.8.2012 Liebe Mitglieder der Hochschule,

HAKKURIT x CHIPPERS CKER...solution with very high output, low fuel consumption, and good off-road properties. Rotor options for KESLA C645 chippers are CLASSIC, spiral rotor or HEAVY

HAKKURIT x CHIPPERS CKER...solution with very high output, low fuel consumption, and good off-road properties. Rotor options for KESLA C645 chippers are CLASSIC, spiral rotor or HEAVY

Tub Grinder TTGG55000000 - Vermeer · the Vermeer TG5000 tub grinder ... in areas where soil conditions are unstable. ... Pump: Load sense, PSI comp Stabilizers: Rear hydraulic

Tub Grinder TTGG55000000 - Vermeer · the Vermeer TG5000 tub grinder ... in areas where soil conditions are unstable. ... Pump: Load sense, PSI comp Stabilizers: Rear hydraulic

 · GRAND PRIX CSI***- W PEZINOK Pezinok, 1.9.2011 - 4.9.2011 VÝSLEDKOVÉ LISTINY - RESULTS Rozhodcovský zbor/Ground Jury Hlavný rozhodca/President: Robert FEKÁR Darius ORSZOL

 · GRAND PRIX CSI***- W PEZINOK Pezinok, 1.9.2011 - 4.9.2011 VÝSLEDKOVÉ LISTINY - RESULTS Rozhodcovský zbor/Ground Jury Hlavný rozhodca/President: Robert FEKÁR Darius ORSZOL

HAKKURIT x CHIPPERS CKER - dominga.lt · 2018-03-30 · solution with very high output, low fuel consumption, and good off-road properties. Rotor options for KESLA C645 chippers are

HAKKURIT x CHIPPERS CKER - dominga.lt · 2018-03-30 · solution with very high output, low fuel consumption, and good off-road properties. Rotor options for KESLA C645 chippers are

Osavuosikatsaus kaudelta 1.9.2011-31.5€¦ · 120.000 supinnahkaa (120.000). Välitysmyynnin arvo oli 504 miljoonaa euroa (437 MEUR). Huutokauppa Välitysmyynti Arvo Välitysmyynti

Osavuosikatsaus kaudelta 1.9.2011-31.5€¦ · 120.000 supinnahkaa (120.000). Välitysmyynnin arvo oli 504 miljoonaa euroa (437 MEUR). Huutokauppa Välitysmyynti Arvo Välitysmyynti

Kakanjske novine [broj 172, 1.9.2011]

Kakanjske novine [broj 172, 1.9.2011]

Discover the Cosmos Bonn, 9/12/2011 e-Infrastructures for an Engaging Science Classroom Start: 1.9.2011 End: 30.8.2013 funded by EU 7th Framework Programme.

Discover the Cosmos Bonn, 9/12/2011 e-Infrastructures for an Engaging Science Classroom Start: 1.9.2011 End: 30.8.2013 funded by EU 7th Framework Programme.

TG5000 - Vermeer · 2017. 2. 19. · Flexxaire cooling fan, the TG5000 is built with operating efficiency top of mind. The fan adjusts the pitch of the blades based on temperature,

TG5000 - Vermeer · 2017. 2. 19. · Flexxaire cooling fan, the TG5000 is built with operating efficiency top of mind. The fan adjusts the pitch of the blades based on temperature,

Opetussuunnitelman perusteet ja OPH:n yhteistyö normaalikoulujen kanssa 1.9.2011

Opetussuunnitelman perusteet ja OPH:n yhteistyö normaalikoulujen kanssa 1.9.2011

10.7.2015 ES Diario Oficial de la Unión Europea C 226/49€¦ · 1.9.2011 1.9.2012 EN 331:1998/A1:2010 1.9.2011 1.9.2012 CEN EN 413-1:2011 Cementos de albañilería. Parte 1: Composición,

10.7.2015 ES Diario Oficial de la Unión Europea C 226/49€¦ · 1.9.2011 1.9.2012 EN 331:1998/A1:2010 1.9.2011 1.9.2012 CEN EN 413-1:2011 Cementos de albañilería. Parte 1: Composición,

TG5000-EN TOWAR TRACTOR 5000 LBS - Aviaco · 2020. 9. 29. · Title: TG5000-EN TOWAR TRACTOR 5000 LBS.pdf Author: bkroonen Created Date: 6/21/2013 6:03:54 PM

TG5000-EN TOWAR TRACTOR 5000 LBS - Aviaco · 2020. 9. 29. · Title: TG5000-EN TOWAR TRACTOR 5000 LBS.pdf Author: bkroonen Created Date: 6/21/2013 6:03:54 PM

HAKKURIT x CHIPPERS CKER - dominga.lt · 2018-07-12 · solution with very high output, low fuel consumption, and good off-road properties. Rotor options for KESLA C645 chippers are

HAKKURIT x CHIPPERS CKER - dominga.lt · 2018-07-12 · solution with very high output, low fuel consumption, and good off-road properties. Rotor options for KESLA C645 chippers are

DNA Antenni-TV-info 1.9 · 2015-01-19 · Tavoitteena olla Suomen suurin tv- toimija. 11. 1.9.2011 • DNA on 41 prosentin markkina -osuudellaan Suomen suurin kaapeli -tv-toimija

DNA Antenni-TV-info 1.9 · 2015-01-19 · Tavoitteena olla Suomen suurin tv- toimija. 11. 1.9.2011 • DNA on 41 prosentin markkina -osuudellaan Suomen suurin kaapeli -tv-toimija

Dnevne nezavisne novine [broj 4657, 1.9.2011]

Dnevne nezavisne novine [broj 4657, 1.9.2011]

New KAUHAVAN KAUPUNGIN MAAHANMUUTTOSTRATEGIA JA … · 2019. 2. 4. · uuden kotouttamislain valmistelu. Laki astui voimaan 1.9.2011. Maahanmuuttotyöryhmän perustamista edesauttoivat

New KAUHAVAN KAUPUNGIN MAAHANMUUTTOSTRATEGIA JA … · 2019. 2. 4. · uuden kotouttamislain valmistelu. Laki astui voimaan 1.9.2011. Maahanmuuttotyöryhmän perustamista edesauttoivat

GET THE EDGE THIS SPRINGISEKI TG5000 SERIES ISEKI SF SERIES TOUGH & DEPENDABLE EFFICIENT & RELIABLE ER INCLUDES ^ VE UP TO $ 3 , 500 ^ CE SLASHED Features: • Hydrostatic transmission

GET THE EDGE THIS SPRINGISEKI TG5000 SERIES ISEKI SF SERIES TOUGH & DEPENDABLE EFFICIENT & RELIABLE ER INCLUDES ^ VE UP TO $ 3 , 500 ^ CE SLASHED Features: • Hydrostatic transmission