Futura 3/2014
-
Upload
hannu-linturi -
Category
Education
-
view
310 -
download
1
description
Transcript of Futura 3/2014
“Teemat ilmaisevat kussakin ajassa ratkaistavia tehtäviä ja ongelmia. Ihmisen humanisaatio riippuu siitä, kuinka hyvin hänkykenee ratkaisemaan oman aikakautensa teemat ja integroitumaan ajan henkeen. Aikakaudet täyttyvät sitä mukaa, kun ihmiset käsittävät sen teemat ja ratkaisevat sen tehtävät.”
Aikojen murroksessa vaihtuvat paitsi teemat myös ajan järki. Oppimisen tulevaisuus 2030- barometri on työkalu, jollatulevaisuuksientutkimuksen työkaluin metsästetään tätä uuttajärkeä ja ymmärrystä.
- Paolo Freire http://www.freire.org/paulo-freire/concepts-used-by-paulo-freire
Paolo Freire ajan teemoista
Esi-, perus- ja lukio-opetus
“The industrial age assembly-line model for education has shaped our schools more than we can imagine – producing generations of ´knowers´, not life-long learners, people beautifully prepared for a world that no longer exists.”
- Peter Senge (The Futurist November-December 2004)
OLD SCHOOL
“no surprises”
Kantameemit!
Mitä, miksi ja miten?Argumentteja todennäköisen, haluttavan ja mahdollisen
tulevaisuuden puolesta
Katsotaan riittävän kauas jotta
intressien vaikutus laimenee
Nuuskitaan käännepisteitä ja
paradigmamurroksia (laadullinen
ennakointi)
Tähyillään ajopuita, liukumia ja
valumisia käytäntöihin, joita
kukaan ei kerro haluavansa
Etsitään systeemisiä malleja,
vuorovaikutuksia, relaatioita ja
vipuvaikutuksia
Lietsotaan, laajennetaan ja
ylläpidetään argumenttien
markkinoita
Käynnistetään dialogeja ja
osallistetaan toimijoita (oppijat,
vanhemmat, koulut, kunnat)
Delfoi-metodi: asiantuntijuus,
asianosaisuus, anonyymisyys
ja iteratiivisuus
eDelfoi-työkalu: internet (pääsy,
saavutettavuus), reaali-
aikaisuus (kohtaaminen,
dialogi), kumulatiivisuus
(aikasarja, paneelit)
Toimintaperiaatteiksi ”open
source”, ”open data” ja ”open
argument”
• Unesco -> Oecd: inhimillisestä kasvusta blokkientalouskamppailuun (yhteiskunta- ja talousmääritteisyys)
• Oppiminen: henkilökohtaistuvat oppimisen polut• Opetus: modernin profession metamorfoosi• Eksosysteemi: uudelleenorganisointi• Monikko-oppiminen: oppimisen käsitepullistuma• Osaaminen: uusi yleissivistys?
Oppitarinaa ennen, nyt ja huomenna
“Eläminen on jatkuvaa oppimista, eikä ilman oppimista ole olemassaelämää. Oppiminen tarkoittaa ympäristön valloittamista, ihmisen ja ympäristön muodostaman järjestelmän jatkuvaa laajentumista ja eriytymistä ja uusien toimintatapojen ja toiminnan tulostensyntymistä.” (Timo Järvilehto)
Vuorimetafora
2030 Vuoren huippu
Opetuksen toiminnan tavat ja uskomukset uudistuvat tavalla, joka toisaalta moniammatillistaa ja toisaalta tiimiyttää opetustyön.
Ainejakoisen koulun rinnalle organisoidaan toisia oppimisen -teemallisia, ongelmalähtöisiä ja autenttisia – polkuja.
Henkilökohtaistuva oppiminen ja opetus, joka mukautuu oppijan tarpeisiin ja ominaisuuksiin.
“Metodi on tie”Barometrista opetussuunnitelmiin ja takaisin
2030Kaukotulevavaisuus, jolloin vuonna
2016 koulutiensä alkavat oppilaat pääsevät soveltamaan oppimaansa.
2016Uudet opetussuunnitelmat astuvat
voimaan esi- ja perusopetuksessa sekä lukioissa.
2009Opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen ja oppimisen tulevaisuuden barometri käynnistetään.
Tulevaisuuskartta metaforana –
puolivakavaa leikittelyä tulevaisuuksilla
• pinnanmuodot (muutos ja merkitys)• tiet ja polut (systeemiset yhteydet ja reitit)• kairaukset (mitä on pinnan alla)• leirit (kokeilut)• kompassi (navigointi mahdollisissa
tulevaisuuksissa, skenaariot)• maailmankartta (toimintaympäristö
drivereineen)
“Koeporauksia“
FUTURA 3/2014: OPPIMINEN
Artikkeli Tekijä
Uusintavasta uudistavaan oppimiseen Linturi
Metodi, metafora ja tulevaisuuskartta Linturi & Rubin
OPPIMINEN POLUTTUU JA PERSONOITUU Peltomaa & Linturi
Tekemällä oppiminen Soini-Salomaa
OPETUKSEN METAMORFOOSI Luostarinen et alii
Ammatillisen opettajan osaamisen ennakointi Paaso
KARTANPIIRTÄJÄN POLUNRAIVAUS Rubin et alii
Oppimisen teknologiset mahdollisuudet Kuusi & Risto Linturi
OSAAMISTEN YLEISSIVISTYS Linturi et alii
Bändilinja kehittää kompetenssejaan Tikkanen
KOLLEKTIIVINEN OPPIMINEN ON TOISENLAISTA Linturi & Airaksinen
Yhteisöllinen oppiminen Korhonen-Yrjänheikki
FUTURA 2/2015: KOULUArtikkeli Tekijä
PERUSKOULUN TULEVAISUUS Iida-Maria Peltomaa
Opetussuunnitelmien tulevaisuus Irmeli Halinen
LUKION TULEVAISUUS Tiina Airaksinen
Kehittyvän kouluyhteisön neljä E:tä Vesa Raasumaa
Pelipedagogiikalla tutkivaan oppimiseen Heikki Koponen, Mikko Tarmia & Samuli Turunen
Tulevaisuusoppiminen kansalaistaitona Ahvenainen, Jokinen, Korento & Ollila
Internet, sosiaalinen meida ja yleissivistävä opetus Kari A. Hintikka
Learning in the open Michael Gallagher & Pekka Ihanainen
Koulu kylässä, kylä koulussa Jaana Strandman
Ilmiöpohjainen oppiminen Pasi Silander & Hannu Linturi
Sivistys ja ajan henki Eero Ojanen
Scrum, skaalautuvaa prosessioppimista Tommi Issakainen
Oppivat koulut Tiina Airaksinen et alii
Oppimisen kaukotulevaisuus Hannu Linturi
eBAROMETRI
eDELFOI
eDELFOI
Teemat ja paneelitJaetusta urakasta vuoropuheluun
SISÄ ULKO
TietoTieto, taito ja oppiminen(Otavan Opiston Osuuskunta)
Arvot ja tavoitteetArvot, päämäärät ja
tavoitteet (Turunyliopiston tulevaisuuden
tutkimuskeskus)
ToimintaympäristöToimintaympäristön
muutokset poliittisesti, sosiaalisesti ja ympäris-
töllisesti (Demos Helsinki)
ToimintaToiminta, yhteisö ja koulu(Otavan Opiston Osuuskunta)
ULKOISTETTU OPETUS
”Kunnat lakkauttavat opettajien vakanssit ja ostavat opetuspanokset
keikkaopettajafirmoilta. Palkkiot on sidottu opetussuoritteisiin, opettajan osaamiseen,
maineeseen ja kykyyn neuvotella sopimuksensa.”
Selite
Vuonna 2030 kollegiaalisesti opettajainhuoneisiin organisoitunut opettajakunta on
purkautunut, kun mahdollisuudet toimia perinteisiä kansallisia ja kansainvälisiä rajoja -
organisaatio, kieli, luokka, koulu, koulumuoto - ylittäen ovat lisääntyneet. Opettajat
tarjoavat osaamistaan rajojen yli ja kilpailevat keskenään niin hinnalla kuin osaamisen
laadulla. Samalla kuntien taloustilanne ja kustannussäästöt ovat johtaneet siihen, että
pysyvien opettajavakanssien määrä on vähentynyt.
Tulevaisuusteesi (Delfoi)
Todennäköinen ja toivottava tulevaisuus 2030
Kiistakysymys
Todennäköinen ja toivottava tulevaisuus 2030
Nelikenttä
Puolesta Vastaan
Kilpailu tulee myös kouluihin, ja tulokset ratkaisevat.
Huonot palveluntuottajat karsiintuvat ja opetuksen
ostajat määrittelevät tavoitteet.
Ei kuulu reaalimaailmaan perusopetuksessa. Pieni
koululainen tarvitsee oman ja pysyvän opettajan, joka
voi rauhassa keskittyä kasvatukseen ja opetukseen
vailla "suorituspaineita".
Väittämä on kovin arvolatautunut, mutta idea sisällä
ihan hyvä. Itse en usko 2030 meille kellekään yhteen
professioon (esim. vain ope) tai yhteen malliin –
palkkatyö ja yrittäjyys lomittuvat ja värjäytyvät. Tämä
on hyvä tulevaisuudenkuva!
En kannata missään tapauksessa. Ruotsissa on
esimerkkejä, joissa koulujen tuottama voitto menee
pääomasijoittajille. Koululaitoksen pitää olla
yhteiskunnan peruspalvelua, ei yritystoimintaa!
Ostettujen opetuspanosten kohdalla on suuri riski
opetuksen laadun ja toisaalta pysyvien opettaja-
oppilaskontaktien säilymisen kannalta. Toisaalta
ostetut opetusjaksot voivat parhaimmillaan nostaa
oppilaiden opiskelumotivaatiota ja todella rikastuttaa
oppimisympäristöä ja tilanteita.
Stor risk för att skolan därefter skulle vara mycket
ojämlik och inte kunna garantera en likvärdig
grundutbildning för alla. Mindre orter skulle lida mest.
Finlands befolkning skulle än mera koncentreras till
Nyland och huvudstads-regionen samt några få andra
större orter ! Icke önskvärt - skulle medföra betydligt
större samhälleliga problem.
Argumentaatio
Teesien kolmijakoTeesien tilat
KIISTA
Näkemykset ja argumentittulevasta kehityksestäpolarisoituvat oppimisen kannalta tärkeässä asiassausein tunnepitoiseksikiistakysymykseksi.
DIALOGI
Käsitykset tulevastakehityksestä jakautuvatmoniksi näkökulmiksi ja tulevaisuuspoluiksi, jotka on mahdollista ja tarpeen ottaayhteiseen keskusteluun.
RATKAISU
Panelistit ovattulevaisuusväitteestäsuhteellisen yksimielisiä. Pääkysymykseksimuodostuukin se, milloin ja miten muutos tapahtuu.
Liikennemetafora
A New Paradigm for Education
Deschooling SocietyIllich 1970 Lundt 2004
Reference Service to Educational Objects:An open directory of educational resources and their availability to learners.
The antiquated nineteenth-century of today´s school was designed to meet the needs of a world that no longer exists
Skills Exchange: A database of people willing to list their skills and the basis on which they would be prepared to share or swap them with others.
Schools can succesfully refuse to change because theys hold the status of a monopoly in the area of educationalfunding. Genuine educational reform can begin with simple funding legislation.
Peer-Matching: A network helping people to communicate their learning activities and aims in order to find similar learners who may wish to collaborate.
Growing numbers of parents find the core activities and values of the school inappropriate for their children. Parentsand concerned citizens must get involved to force funding reform.
Directory of Professional Educators: A list of professionals, paraprofessionals and free-lancers detailing their qualifications, services and the terms on which these are made available.
There are literally hundreds of ways for twenty-first-century students to gain an education, other than the traditional public school
• Herbart (1776-1841): Lehrplan –subject-centred, presenting teaching materials
• Dewey (1859-1952): Curriculum –learner-centred, planning children´s learning experiences
- ks. Kasvatus-lehti 2014: kiinnostava tulkinta (Turun yliopiston opettajakouluttajat)
Lehrplan versus Curriculum
Datalaatua syventämään ja laajentamaan!
“Vetoomus“
Jakaumat
Muutokset
Argumentit
Dialogit
Teesit kolmessatilassa: kiista, dialogi, ratkaisu
Tulevaisuuskarttatodennäköisestä ja toivottavastatulevaisuudesta
Laajenevat paneelitErot asiantuntija- ja intressiryhmittäin
Dynaaminentulevaisuuskartantopografia
Nousevat ja laskevattulevaisuudet
KoeporauksetMeta-analyysit
Teesit kolmessatilassa: kiista, dialogi, ratkaisu
Perustellut todennäköisetja toivottavattulevaisuudet
Osallistavat ja laajenevat prosessit
Opetussuunnitelmienuudistaminen
Parhaat argumentitvahvistuvat
Kiistoista dialogiin ja dialogeista ratkaisuihin
KoeporauksetKuumat teematpaljastuvat
Causal Layered Analysis by Iniatullah
“Pinnasta syvyyksiin ja takaisin“
A
LitaniatasoEnsimmäinen taso eli litania kuvaa tasoa, jolla yleistetään ja yksinkertaistetaan tarkasteltava ongelma.
B
Systeemien ja sosiaalisten syiden tasoSosiaalisten syiden tasolla tunnistetaan ongelma ja sen (usein lyhyen aikavälin) syyt ja seuraukset.
C
Diskurssin, arvojen ja maailmankuvan tasoAvataan päätösten ja suunnitelmien sekä niiden sisältämien ratkaisujen ja valintojen taustalla vaikuttavat arvot ja maailmankuvat.
D
Myyttien ja metaforien tasoTällä tasolla ”näyttäytyvät” kollektiiviset kätketyt ulottuvuudet, joihin ei ole suoraa pääsyä.
Sivistymisen prosessi pedagogian pohjana
1. Ensimmäinen tekijä on ihminen itse kaikkine potentiaaleineen, joista tärkein
on sivistyskykyisyys.
2. Toinen tekijä on pedagoginen vuorovaikutus, jonka suhteen keskeistä on
kehitys, jossa kasvatus muuttuu vähitellen itsekasvatukseksi.
3. Kolmas komponentti on interaktio sosiokulttuurisen ja luonnonympäristön
kanssa, joita ihminen jatkuvasti muokkaa.
Kasvatus on ulkoista vaikuttamista, sivistys itse tekemistä. Sivistyskykyisyys
(bildsamkeit) on ymmärrettävissä ihmisen kyvyksi sopeutua ympäristöön. Se on
uusintavaa ja uudistavaa mukautumiskykyä – plastisuutta – suhteessa
ympäristöön. Sivistyskykyisyys on kaikkien metataitojen ja kompetenssien äiti!
Pedagogia koulussa
VISIO (tulevaisuus)
TILANNE
(ympäristö)
IDEA
(pedagogia)
METODI
(toiminta)
Aristoteleen teon teoriaTulevaisuusodotukset
Häiriö
Päätös
Tilanne Tulevaisuus Menetelmä Tilanne –
tulevaisuus …
Oikein oivallettu tilannekuva on edellytys kelpo toimintaan
Kiinnitä huomio tehtävään, instituutioon ja ympäristöön
Tulevaisuusvisio ei ole utopia, se on mahdollinen, todennäköinen ja haluttava tulevaisuuden tila
Menetelmä on tie nykytilanteesta haluttuun tulevaisuuteen.
Tu
leva
isu
ud
et
HL 2014