Futura 3/2014

39

description

Futura 3/2014: johdatuksia keskusteluun oppimisen tulevaisuuksista

Transcript of Futura 3/2014

Page 1: Futura 3/2014
Page 2: Futura 3/2014

“Teemat ilmaisevat kussakin ajassa ratkaistavia tehtäviä ja ongelmia. Ihmisen humanisaatio riippuu siitä, kuinka hyvin hänkykenee ratkaisemaan oman aikakautensa teemat ja integroitumaan ajan henkeen. Aikakaudet täyttyvät sitä mukaa, kun ihmiset käsittävät sen teemat ja ratkaisevat sen tehtävät.”

Aikojen murroksessa vaihtuvat paitsi teemat myös ajan järki. Oppimisen tulevaisuus 2030- barometri on työkalu, jollatulevaisuuksientutkimuksen työkaluin metsästetään tätä uuttajärkeä ja ymmärrystä.

- Paolo Freire http://www.freire.org/paulo-freire/concepts-used-by-paulo-freire

Paolo Freire ajan teemoista

Page 3: Futura 3/2014

Esi-, perus- ja lukio-opetus

Page 4: Futura 3/2014

“The industrial age assembly-line model for education has shaped our schools more than we can imagine – producing generations of ´knowers´, not life-long learners, people beautifully prepared for a world that no longer exists.”

- Peter Senge (The Futurist November-December 2004)

OLD SCHOOL

Page 5: Futura 3/2014

“no surprises”

Page 6: Futura 3/2014

Kantameemit!

Page 7: Futura 3/2014

Mitä, miksi ja miten?Argumentteja todennäköisen, haluttavan ja mahdollisen

tulevaisuuden puolesta

Katsotaan riittävän kauas jotta

intressien vaikutus laimenee

Nuuskitaan käännepisteitä ja

paradigmamurroksia (laadullinen

ennakointi)

Tähyillään ajopuita, liukumia ja

valumisia käytäntöihin, joita

kukaan ei kerro haluavansa

Etsitään systeemisiä malleja,

vuorovaikutuksia, relaatioita ja

vipuvaikutuksia

Lietsotaan, laajennetaan ja

ylläpidetään argumenttien

markkinoita

Käynnistetään dialogeja ja

osallistetaan toimijoita (oppijat,

vanhemmat, koulut, kunnat)

Delfoi-metodi: asiantuntijuus,

asianosaisuus, anonyymisyys

ja iteratiivisuus

eDelfoi-työkalu: internet (pääsy,

saavutettavuus), reaali-

aikaisuus (kohtaaminen,

dialogi), kumulatiivisuus

(aikasarja, paneelit)

Toimintaperiaatteiksi ”open

source”, ”open data” ja ”open

argument”

Page 8: Futura 3/2014
Page 9: Futura 3/2014

• Unesco -> Oecd: inhimillisestä kasvusta blokkientalouskamppailuun (yhteiskunta- ja talousmääritteisyys)

• Oppiminen: henkilökohtaistuvat oppimisen polut• Opetus: modernin profession metamorfoosi• Eksosysteemi: uudelleenorganisointi• Monikko-oppiminen: oppimisen käsitepullistuma• Osaaminen: uusi yleissivistys?

Oppitarinaa ennen, nyt ja huomenna

“Eläminen on jatkuvaa oppimista, eikä ilman oppimista ole olemassaelämää. Oppiminen tarkoittaa ympäristön valloittamista, ihmisen ja ympäristön muodostaman järjestelmän jatkuvaa laajentumista ja eriytymistä ja uusien toimintatapojen ja toiminnan tulostensyntymistä.” (Timo Järvilehto)

Page 10: Futura 3/2014

Vuorimetafora

2030 Vuoren huippu

Opetuksen toiminnan tavat ja uskomukset uudistuvat tavalla, joka toisaalta moniammatillistaa ja toisaalta tiimiyttää opetustyön.

Ainejakoisen koulun rinnalle organisoidaan toisia oppimisen -teemallisia, ongelmalähtöisiä ja autenttisia – polkuja.

Henkilökohtaistuva oppiminen ja opetus, joka mukautuu oppijan tarpeisiin ja ominaisuuksiin.

Page 11: Futura 3/2014

“Metodi on tie”Barometrista opetussuunnitelmiin ja takaisin

2030Kaukotulevavaisuus, jolloin vuonna

2016 koulutiensä alkavat oppilaat pääsevät soveltamaan oppimaansa.

2016Uudet opetussuunnitelmat astuvat

voimaan esi- ja perusopetuksessa sekä lukioissa.

2009Opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen ja oppimisen tulevaisuuden barometri käynnistetään.

Page 12: Futura 3/2014

Tulevaisuuskartta metaforana –

puolivakavaa leikittelyä tulevaisuuksilla

• pinnanmuodot (muutos ja merkitys)• tiet ja polut (systeemiset yhteydet ja reitit)• kairaukset (mitä on pinnan alla)• leirit (kokeilut)• kompassi (navigointi mahdollisissa

tulevaisuuksissa, skenaariot)• maailmankartta (toimintaympäristö

drivereineen)

Page 13: Futura 3/2014

“Koeporauksia“

Page 14: Futura 3/2014

FUTURA 3/2014: OPPIMINEN

Artikkeli Tekijä

Uusintavasta uudistavaan oppimiseen Linturi

Metodi, metafora ja tulevaisuuskartta Linturi & Rubin

OPPIMINEN POLUTTUU JA PERSONOITUU Peltomaa & Linturi

Tekemällä oppiminen Soini-Salomaa

OPETUKSEN METAMORFOOSI Luostarinen et alii

Ammatillisen opettajan osaamisen ennakointi Paaso

KARTANPIIRTÄJÄN POLUNRAIVAUS Rubin et alii

Oppimisen teknologiset mahdollisuudet Kuusi & Risto Linturi

OSAAMISTEN YLEISSIVISTYS Linturi et alii

Bändilinja kehittää kompetenssejaan Tikkanen

KOLLEKTIIVINEN OPPIMINEN ON TOISENLAISTA Linturi & Airaksinen

Yhteisöllinen oppiminen Korhonen-Yrjänheikki

Page 15: Futura 3/2014

FUTURA 2/2015: KOULUArtikkeli Tekijä

PERUSKOULUN TULEVAISUUS Iida-Maria Peltomaa

Opetussuunnitelmien tulevaisuus Irmeli Halinen

LUKION TULEVAISUUS Tiina Airaksinen

Kehittyvän kouluyhteisön neljä E:tä Vesa Raasumaa

Pelipedagogiikalla tutkivaan oppimiseen Heikki Koponen, Mikko Tarmia & Samuli Turunen

Tulevaisuusoppiminen kansalaistaitona Ahvenainen, Jokinen, Korento & Ollila

Internet, sosiaalinen meida ja yleissivistävä opetus Kari A. Hintikka

Learning in the open Michael Gallagher & Pekka Ihanainen

Koulu kylässä, kylä koulussa Jaana Strandman

Ilmiöpohjainen oppiminen Pasi Silander & Hannu Linturi

Sivistys ja ajan henki Eero Ojanen

Scrum, skaalautuvaa prosessioppimista Tommi Issakainen

Oppivat koulut Tiina Airaksinen et alii

Oppimisen kaukotulevaisuus Hannu Linturi

Page 16: Futura 3/2014

eBAROMETRI

Page 17: Futura 3/2014

eDELFOI

Page 18: Futura 3/2014

eDELFOI

Page 19: Futura 3/2014

Teemat ja paneelitJaetusta urakasta vuoropuheluun

SISÄ ULKO

TietoTieto, taito ja oppiminen(Otavan Opiston Osuuskunta)

Arvot ja tavoitteetArvot, päämäärät ja

tavoitteet (Turunyliopiston tulevaisuuden

tutkimuskeskus)

ToimintaympäristöToimintaympäristön

muutokset poliittisesti, sosiaalisesti ja ympäris-

töllisesti (Demos Helsinki)

ToimintaToiminta, yhteisö ja koulu(Otavan Opiston Osuuskunta)

Page 20: Futura 3/2014

ULKOISTETTU OPETUS

”Kunnat lakkauttavat opettajien vakanssit ja ostavat opetuspanokset

keikkaopettajafirmoilta. Palkkiot on sidottu opetussuoritteisiin, opettajan osaamiseen,

maineeseen ja kykyyn neuvotella sopimuksensa.”

Selite

Vuonna 2030 kollegiaalisesti opettajainhuoneisiin organisoitunut opettajakunta on

purkautunut, kun mahdollisuudet toimia perinteisiä kansallisia ja kansainvälisiä rajoja -

organisaatio, kieli, luokka, koulu, koulumuoto - ylittäen ovat lisääntyneet. Opettajat

tarjoavat osaamistaan rajojen yli ja kilpailevat keskenään niin hinnalla kuin osaamisen

laadulla. Samalla kuntien taloustilanne ja kustannussäästöt ovat johtaneet siihen, että

pysyvien opettajavakanssien määrä on vähentynyt.

Tulevaisuusteesi (Delfoi)

Page 21: Futura 3/2014

Todennäköinen ja toivottava tulevaisuus 2030

Kiistakysymys

Page 22: Futura 3/2014

Todennäköinen ja toivottava tulevaisuus 2030

Nelikenttä

Page 23: Futura 3/2014

Puolesta Vastaan

Kilpailu tulee myös kouluihin, ja tulokset ratkaisevat.

Huonot palveluntuottajat karsiintuvat ja opetuksen

ostajat määrittelevät tavoitteet.

Ei kuulu reaalimaailmaan perusopetuksessa. Pieni

koululainen tarvitsee oman ja pysyvän opettajan, joka

voi rauhassa keskittyä kasvatukseen ja opetukseen

vailla "suorituspaineita".

Väittämä on kovin arvolatautunut, mutta idea sisällä

ihan hyvä. Itse en usko 2030 meille kellekään yhteen

professioon (esim. vain ope) tai yhteen malliin –

palkkatyö ja yrittäjyys lomittuvat ja värjäytyvät. Tämä

on hyvä tulevaisuudenkuva!

En kannata missään tapauksessa. Ruotsissa on

esimerkkejä, joissa koulujen tuottama voitto menee

pääomasijoittajille. Koululaitoksen pitää olla

yhteiskunnan peruspalvelua, ei yritystoimintaa!

Ostettujen opetuspanosten kohdalla on suuri riski

opetuksen laadun ja toisaalta pysyvien opettaja-

oppilaskontaktien säilymisen kannalta. Toisaalta

ostetut opetusjaksot voivat parhaimmillaan nostaa

oppilaiden opiskelumotivaatiota ja todella rikastuttaa

oppimisympäristöä ja tilanteita.

Stor risk för att skolan därefter skulle vara mycket

ojämlik och inte kunna garantera en likvärdig

grundutbildning för alla. Mindre orter skulle lida mest.

Finlands befolkning skulle än mera koncentreras till

Nyland och huvudstads-regionen samt några få andra

större orter ! Icke önskvärt - skulle medföra betydligt

större samhälleliga problem.

Argumentaatio

Page 24: Futura 3/2014

Teesien kolmijakoTeesien tilat

KIISTA

Näkemykset ja argumentittulevasta kehityksestäpolarisoituvat oppimisen kannalta tärkeässä asiassausein tunnepitoiseksikiistakysymykseksi.

DIALOGI

Käsitykset tulevastakehityksestä jakautuvatmoniksi näkökulmiksi ja tulevaisuuspoluiksi, jotka on mahdollista ja tarpeen ottaayhteiseen keskusteluun.

RATKAISU

Panelistit ovattulevaisuusväitteestäsuhteellisen yksimielisiä. Pääkysymykseksimuodostuukin se, milloin ja miten muutos tapahtuu.

Page 25: Futura 3/2014
Page 26: Futura 3/2014
Page 27: Futura 3/2014

Liikennemetafora

Page 28: Futura 3/2014
Page 29: Futura 3/2014

A New Paradigm for Education

Page 30: Futura 3/2014

Deschooling SocietyIllich 1970 Lundt 2004

Reference Service to Educational Objects:An open directory of educational resources and their availability to learners.

The antiquated nineteenth-century of today´s school was designed to meet the needs of a world that no longer exists

Skills Exchange: A database of people willing to list their skills and the basis on which they would be prepared to share or swap them with others.

Schools can succesfully refuse to change because theys hold the status of a monopoly in the area of educationalfunding. Genuine educational reform can begin with simple funding legislation.

Peer-Matching: A network helping people to communicate their learning activities and aims in order to find similar learners who may wish to collaborate.

Growing numbers of parents find the core activities and values of the school inappropriate for their children. Parentsand concerned citizens must get involved to force funding reform.

Directory of Professional Educators: A list of professionals, paraprofessionals and free-lancers detailing their qualifications, services and the terms on which these are made available.

There are literally hundreds of ways for twenty-first-century students to gain an education, other than the traditional public school

Page 31: Futura 3/2014

• Herbart (1776-1841): Lehrplan –subject-centred, presenting teaching materials

• Dewey (1859-1952): Curriculum –learner-centred, planning children´s learning experiences

- ks. Kasvatus-lehti 2014: kiinnostava tulkinta (Turun yliopiston opettajakouluttajat)

Lehrplan versus Curriculum

Page 32: Futura 3/2014

Datalaatua syventämään ja laajentamaan!

“Vetoomus“

Jakaumat

Muutokset

Argumentit

Dialogit

Teesit kolmessatilassa: kiista, dialogi, ratkaisu

Tulevaisuuskarttatodennäköisestä ja toivottavastatulevaisuudesta

Laajenevat paneelitErot asiantuntija- ja intressiryhmittäin

Dynaaminentulevaisuuskartantopografia

Nousevat ja laskevattulevaisuudet

KoeporauksetMeta-analyysit

Teesit kolmessatilassa: kiista, dialogi, ratkaisu

Perustellut todennäköisetja toivottavattulevaisuudet

Osallistavat ja laajenevat prosessit

Opetussuunnitelmienuudistaminen

Parhaat argumentitvahvistuvat

Kiistoista dialogiin ja dialogeista ratkaisuihin

KoeporauksetKuumat teematpaljastuvat

Page 33: Futura 3/2014

Causal Layered Analysis by Iniatullah

“Pinnasta syvyyksiin ja takaisin“

A

LitaniatasoEnsimmäinen taso eli litania kuvaa tasoa, jolla yleistetään ja yksinkertaistetaan tarkasteltava ongelma.

B

Systeemien ja sosiaalisten syiden tasoSosiaalisten syiden tasolla tunnistetaan ongelma ja sen (usein lyhyen aikavälin) syyt ja seuraukset.

C

Diskurssin, arvojen ja maailmankuvan tasoAvataan päätösten ja suunnitelmien sekä niiden sisältämien ratkaisujen ja valintojen taustalla vaikuttavat arvot ja maailmankuvat.

D

Myyttien ja metaforien tasoTällä tasolla ”näyttäytyvät” kollektiiviset kätketyt ulottuvuudet, joihin ei ole suoraa pääsyä.

Page 34: Futura 3/2014

Sivistymisen prosessi pedagogian pohjana

1. Ensimmäinen tekijä on ihminen itse kaikkine potentiaaleineen, joista tärkein

on sivistyskykyisyys.

2. Toinen tekijä on pedagoginen vuorovaikutus, jonka suhteen keskeistä on

kehitys, jossa kasvatus muuttuu vähitellen itsekasvatukseksi.

3. Kolmas komponentti on interaktio sosiokulttuurisen ja luonnonympäristön

kanssa, joita ihminen jatkuvasti muokkaa.

Kasvatus on ulkoista vaikuttamista, sivistys itse tekemistä. Sivistyskykyisyys

(bildsamkeit) on ymmärrettävissä ihmisen kyvyksi sopeutua ympäristöön. Se on

uusintavaa ja uudistavaa mukautumiskykyä – plastisuutta – suhteessa

ympäristöön. Sivistyskykyisyys on kaikkien metataitojen ja kompetenssien äiti!

Page 35: Futura 3/2014
Page 36: Futura 3/2014

Pedagogia koulussa

VISIO (tulevaisuus)

TILANNE

(ympäristö)

IDEA

(pedagogia)

METODI

(toiminta)

Page 37: Futura 3/2014

Aristoteleen teon teoriaTulevaisuusodotukset

Häiriö

Päätös

Tilanne Tulevaisuus Menetelmä Tilanne –

tulevaisuus …

Oikein oivallettu tilannekuva on edellytys kelpo toimintaan

Kiinnitä huomio tehtävään, instituutioon ja ympäristöön

Tulevaisuusvisio ei ole utopia, se on mahdollinen, todennäköinen ja haluttava tulevaisuuden tila

Menetelmä on tie nykytilanteesta haluttuun tulevaisuuteen.

Tu

leva

isu

ud

et

HL 2014

Page 38: Futura 3/2014
Page 39: Futura 3/2014