“Teemat  ilmaisevat  kussakin  ajassa  ratkaistavia  tehtäviä  ja  ongelmia.  Ihmisen  humanisaa6o  riippuu  siitä,  kuinka  hyvin  hän  kykenee  ratkaisemaan  oman  aikakautensa  teemat  ja  integroitumaan  ajan  henkeen.  Aikakaudet  täy<yvät  sitä  mukaa,  kun  ihmiset  käsi<ävät  sen  teemat  ja  ratkaisevat  sen  tehtävät.”      

Aikojen  murroksessa  vaihtuvat  paitsi  teemat  myös  ajan  järki.  Oppimisen  tulevaisuus  2030-­‐  barometri  on  työkalu,  jolla  tulevaisuuksientutkimuksen  työkaluin  metsästetään  tätä  uu@a  järkeä  ja  ymmärrystä.      -­‐  Paolo  Freire  h@p://www.freire.org/paulo-­‐freire/concepts-­‐used-­‐by-­‐paulo-­‐freire      

Paolo Freire ajan teemoista

   

Esi-­‐,  perus-­‐  ja  lukio-­‐opetus  

“The  industrial  age  assembly-­‐line  model  for  educaLon  has  shaped  our  schools  more  than  we  can  imagine  –  producing  generaLons  of  ´knowers´,  not  life-­‐long  learners,  people  beauLfully  prepared  for  a  world  that  no  longer  exists.”          -­‐  Peter  Senge  (The  Futurist  November-­‐December  2004)  

OLD SCHOOL

“no  surprises”  

Kantameemit!  

Mitä, miksi ja miten? Argumentteja todennäköisen, haluttavan ja mahdollisen

tulevaisuuden puolesta

Katsotaan riittävän kauas jotta intressien vaikutus laimenee

Nuuskitaan käännepisteitä ja paradigmamurroksia (laadullinen ennakointi)

Tähyillään ajopuita, liukumia ja valumisia käytäntöihin, joita kukaan ei kerro haluavansa

Etsitään systeemisiä malleja, vuorovaikutuksia, relaatioita ja vipuvaikutuksia

Lietsotaan, laajennetaan ja ylläpidetään argumenttien markkinoita

Käynnistetään dialogeja ja osallistetaan toimijoita (oppijat, vanhemmat, koulut, kunnat)

Delfoi-metodi: asiantuntijuus, asianosaisuus, anonyymisyys ja iteratiivisuus

eDelfoi-työkalu: internet (pääsy, saavutettavuus), reaali-aikaisuus (kohtaaminen, dialogi), kumulatiivisuus (aikasarja, paneelit)

Toimintaperiaatteiksi ”open source”, ”open data” ja ”open argument”

•  Unesco  -­‐>  Oecd:  inhimillisestä  kasvusta  blokkien  talouskamppailuun  (yhteiskunta-­‐  ja  talousmääri@eisyys)  

•  Oppiminen:  henkilökohtaistuvat  oppimisen  polut    •  Opetus:  modernin  profession  metamorfoosi  •  Eksosysteemi:  uudelleenorganisoinL  •  Monikko-­‐oppiminen:  oppimisen  käsitepullistuma  •  Osaaminen:  uusi  yleissivistys?  

Oppitarinaa ennen, nyt ja huomenna

“Eläminen  on  jatkuvaa  oppimista,  eikä  ilman  oppimista  ole  olemassa  elämää.  Oppiminen  tarkoi<aa  ympäristön  valloi<amista,  ihmisen  ja  ympäristön  muodostaman  järjestelmän  jatkuvaa  laajentumista  ja  eriytymistä  ja  uusien  toimintatapojen  ja  toiminnan  tulosten  syntymistä.”  (Timo  Järvilehto)  

Vuorimetafora 2030  Vuoren  huippu  

Opetuksen  toiminnan  tavat  ja  uskomukset  uudistuvat  tavalla,  joka  toisaalta  moniammaLllistaa  ja  toisaalta  Limiy@ää  opetustyön.    

Ainejakoisen  koulun  rinnalle  organisoidaan  toisia  oppimisen  -­‐  teemallisia,  ongelmalähtöisiä  ja  auten^sia  –  polkuja.  

Henkilökohtaistuva  oppiminen  ja  opetus,  joka  mukautuu  oppijan  tarpeisiin  ja  ominaisuuksiin.  

MAALI  

“Metodi on tie” Barometrista opetussuunnitelmiin ja takaisin

2030  Kaukotulevavaisuus,  jolloin  vuonna  2016  kouluLensä  alkavat  oppilaat  

pääsevät  soveltamaan  oppimaansa.  

2016  Uudet  opetussuunnitelmat  astuvat  voimaan  esi-­‐  ja  perusopetuksessa  

sekä  lukioissa.  

2009  Opetussuunnitelmien  perusteiden  uudistaminen  ja    oppimisen  tulevaisuuden  barometri  käynnistetään.  

OPS  

ALKU  

MAALI  

Tulevaisuuskartta metaforana – puolivakavaa leikittelyä tulevaisuuksilla •  pinnanmuodot  (muutos  ja  merkitys)  •  Let  ja  polut  (systeemiset  yhteydet  ja  reiLt)  •  kairaukset  (mitä  on  pinnan  alla)  •  leirit  (kokeilut)  •  kompassi  (navigoinL  mahdollisissa  

tulevaisuuksissa,  skenaariot)  •  maailmankar@a  (toimintaympäristö  

drivereineen)  

“Koeporauksia“

FUTURA 3/2014: OPPIMINEN ArEkkeli   Tekijä  

Uusintavasta  uudistavaan  oppimiseen   Linturi  

Metodi,  metafora  ja  tulevaisuuskar@a   Linturi  &  Rubin  

OPPIMINEN  POLUTTUU  JA  PERSONOITUU   Peltomaa  &  Linturi  

Tekemällä  oppiminen   Soini-­‐Salomaa  

OPETUKSEN  METAMORFOOSI   Luostarinen  et  alii  

AmmaLllisen  ope@ajan  osaamisen  ennakoinL   Paaso  

KARTANPIIRTÄJÄN  POLUNRAIVAUS   Rubin  et  alii  

Oppimisen  teknologiset  mahdollisuudet   Kuusi  &  Risto  Linturi  

OSAAMISTEN  YLEISSIVISTYS   Linturi  et  alii  

Bändilinja  kehi@ää  kompetenssejaan   Tikkanen  

KOLLEKTIIVINEN  OPPIMINEN  ON  TOISENLAISTA   Linturi  &  Airaksinen  

Yhteisöllinen  oppiminen   Korhonen-­‐Yrjänheikki  

FUTURA 2/2015: KOULU ArEkkeli   Tekijä  

PERUSKOULUN  TULEVAISUUS   Iida-­‐Maria  Peltomaa  

Opetussuunnitelmien  tulevaisuus   Irmeli  Halinen  

LUKION  TULEVAISUUS   Tiina  Airaksinen  

Kehi@yvän  kouluyhteisön  neljä  E:tä   Vesa  Raasumaa  

Pelipedagogiikalla  tutkivaan  oppimiseen   Heikki  Koponen,  Mikko  Tarmia  &  Samuli  Turunen  

Tulevaisuusoppiminen  kansalaistaitona   Ahvenainen,  Jokinen,  Korento  &  Ollila  

Internet,  sosiaalinen  meida  ja  yleissivistävä  opetus   Kari  A.  HinLkka  

Learning  in  the  open   Michael  Gallagher  &  Pekka  Ihanainen  

Koulu  kylässä,  kylä  koulussa   Jaana  Strandman  

Ilmiöpohjainen  oppiminen   Pasi  Silander  &  Hannu  Linturi  

Sivistys  ja  ajan  henki   Eero  Ojanen  

Scrum,  skaalautuvaa  prosessioppimista   Tommi  Issakainen  

Oppivat  koulut   Tiina  Airaksinen  et  alii  

Oppimisen  kaukotulevaisuus   Hannu  Linturi  

eBAROMETRI

eDELFOI

eDELFOI

Teemat ja paneelit Jaetusta urakasta vuoropuheluun

SISÄ   ULKO  

Tieto  Tieto,  taito  ja  oppiminen  (Otavan  Opiston  Osuuskunta)  

Arvot  ja  tavoiIeet  Arvot,  päämäärät  ja  

tavoi@eet  (Turun  yliopiston  tulevaisuuden  

tutkimuskeskus)    

Toimintaympäristö  Toimintaympäristön  

muutokset  polii^sesL,  sosiaalisesL  ja  ympäris-­‐

töllisesL  (Demos  Helsinki)    

Toiminta  Toiminta,  yhteisö  ja  koulu  (Otavan  Opiston  Osuuskunta)  

ULKOISTETTU  OPETUS  

”Kunnat lakkauttavat opettajien vakanssit ja ostavat opetuspanokset keikkaopettajafirmoilta. Palkkiot on sidottu opetussuoritteisiin, opettajan osaamiseen, maineeseen ja kykyyn neuvotella sopimuksensa.”

Selite Vuonna 2030 kollegiaalisesti opettajainhuoneisiin organisoitunut opettajakunta on purkautunut, kun mahdollisuudet toimia perinteisiä kansallisia ja kansainvälisiä rajoja - organisaatio, kieli, luokka, koulu, koulumuoto - ylittäen ovat lisääntyneet. Opettajat tarjoavat osaamistaan rajojen yli ja kilpailevat keskenään niin hinnalla kuin osaamisen laadulla. Samalla kuntien taloustilanne ja kustannussäästöt ovat johtaneet siihen, että pysyvien opettajavakanssien määrä on vähentynyt.

Tulevaisuusteesi (Delfoi)

Todennäköinen  ja  toivo@ava  tulevaisuus  2030  

Kiistakysymys

Todennäköinen  ja  toivo@ava  tulevaisuus  2030  

Nelikenttä

Puolesta Vastaan

Kilpailu tulee myös kouluihin, ja tulokset ratkaisevat. Huonot palveluntuottajat karsiintuvat ja opetuksen ostajat määrittelevät tavoitteet.

Ei kuulu reaalimaailmaan perusopetuksessa. Pieni koululainen tarvitsee oman ja pysyvän opettajan, joka voi rauhassa keskittyä kasvatukseen ja opetukseen vailla "suorituspaineita".

Väittämä on kovin arvolatautunut, mutta idea sisällä ihan hyvä. Itse en usko 2030 meille kellekään yhteen professioon (esim. vain ope) tai yhteen malliin – palkkatyö ja yrittäjyys lomittuvat ja värjäytyvät. Tämä on hyvä tulevaisuudenkuva!

En kannata missään tapauksessa. Ruotsissa on esimerkkejä, joissa koulujen tuottama voitto menee pääomasijoittajille. Koululaitoksen pitää olla yhteiskunnan peruspalvelua, ei yritystoimintaa!

Ostettujen opetuspanosten kohdalla on suuri riski opetuksen laadun ja toisaalta pysyvien opettaja-oppilaskontaktien säilymisen kannalta. Toisaalta ostetut opetusjaksot voivat parhaimmillaan nostaa oppilaiden opiskelumotivaatiota ja todella rikastuttaa oppimisympäristöä ja tilanteita.

Stor risk för att skolan därefter skulle vara mycket ojämlik och inte kunna garantera en likvärdig grundutbildning för alla. Mindre orter skulle lida mest. Finlands befolkning skulle än mera koncentreras till Nyland och huvudstads-regionen samt några få andra större orter ! Icke önskvärt - skulle medföra betydligt större samhälleliga problem.

Argumentaatio

Teesien kolmijako Teesien tilat

KIISTA  

§  Näkemykset  ja  argumenLt  tulevasta  kehityksestä  polarisoituvat  oppimisen  kannalta  tärkeässä  asiassa  usein  tunnepitoiseksi  kiistakysymykseksi.  

DIALOGI  

§  Käsitykset  tulevasta  kehityksestä  jakautuvat  moniksi  näkökulmiksi  ja  tulevaisuuspoluiksi,  jotka  on  mahdollista  ja  tarpeen  o@aa  yhteiseen  keskusteluun.  

RATKAISU  

§  PanelisLt  ovat  tulevaisuusväi@eestä  suhteellisen  yksimielisiä.  Pääkysymykseksi  muodostuukin  se,  milloin  ja  miten  muutos  tapahtuu.  

Liikennemetafora

A New Paradigm for Education

Deschooling Society Illich  1970   Lundt  2004  

Reference  Service  to  EducaLonal  Objects:  An  open  directory  of  educaLonal  resources  and  their  availability  to  learners.  

The  anLquated  nineteenth-­‐century  of  today´s  school  was  designed  to  meet  the  needs  of  a  world  that  no  longer  exists  

Skills  Exchange:  A  database  of  people  willing  to  list  their  skills  and  the  basis  on  which  they  would  be  prepared  to  share  or  swap  them  with  others.  

Schools  can  succesfully  refuse  to  change  because  theys  hold  the  status  of  a  monopoly  in  the  area  of  educaLonal  funding.  Genuine  educaLonal  reform  can  begin  with  simple  funding  legislaLon.  

Peer-­‐Matching:  A  network  helping  people  to  communicate  their  learning  acLviLes  and  aims  in  order  to  find  similar  learners  who  may  wish  to  collaborate.  

Growing  numbers  of  parents  find  the  core  acLviLes  and  values  of  the  school  inappropriate  for  their  children.  Parents  and  concerned  ciLzens  must  get  involved  to  force  funding  reform.  

Directory  of  Professional  Educators:  A  list  of  professionals,  paraprofessionals  and  free-­‐lancers  detailing  their  qualificaLons,  services  and  the  terms  on  which  these  are  made  available.  

There  are  literally  hundreds  of  ways  for  twenty-­‐first-­‐century  students  to  gain  an  educaLon,  other  than  the  tradiLonal  public  school  

•  Herbart  (1776-­‐1841):  Lehrplan  –  subject-­‐centred,  presenLng  teaching  materials  

•  Dewey  (1859-­‐1952):  Curriculum  –  learner-­‐centred,  planning  children´s  learning  experiences  

     -­‐  ks.  Kasvatus-­‐lehL  2014:  kiinnostava  tulkinta  (Turun  yliopiston  ope@ajakoulu@ajat)  

Lehrplan versus Curriculum

Datalaatua syventämään ja laajentamaan! “Vetoomus“

Jakaumat  

Muutokset  

ArgumenEt  

Dialogit  

Teesit  kolmessa  Llassa:  kiista,  dialogi,  ratkaisu  

Tulevaisuuskar@a  todennäköisestä  ja  toivo@avasta  tulevaisuudesta  

Laajenevat  paneelit  Erot  asiantunLja-­‐  ja  intressiryhmi@äin  

Dynaaminen  tulevaisuuskartan  topografia  

Nousevat  ja  laskevat  tulevaisuudet   Koeporaukset  Meta-­‐analyysit  

Teesit  kolmessa  Llassa:  kiista,  dialogi,  ratkaisu  

Perustellut  todennäköiset  ja  toivo@avat  tulevaisuudet  

Osallistavat  ja  laajenevat  prosessit  

Opetussuunnitelmien  uudistaminen  

Parhaat  argumenLt  vahvistuvat  

Kiistoista  dialogiin  ja  dialogeista  ratkaisuihin   Koeporaukset  Kuumat  teemat  

paljastuvat  

Causal Layered Analysis by Iniatullah “Pinnasta syvyyksiin ja takaisin“

A    Litaniataso  Ensimmäinen  taso  eli  litania  kuvaa  tasoa,  jolla  yleistetään  ja  yksinkertaistetaan  tarkasteltava  ongelma.  

B    Systeemien  ja  sosiaalisten  syiden  taso  Sosiaalisten  syiden  tasolla  tunnistetaan  ongelma  ja  sen  (usein  lyhyen  aikavälin)  syyt  ja  seuraukset.  

C    Diskurssin,  arvojen  ja  maailmankuvan  taso  Avataan  päätösten  ja  suunnitelmien  sekä  niiden  sisältämien  ratkaisujen  ja  valintojen  taustalla  vaiku@avat  arvot  ja  maailmankuvat.  

D  MyyWen  ja  metaforien  taso  Tällä  tasolla  ”näy@äytyvät”  kollekLiviset  kätketyt  ulo@uvuudet,  joihin  ei  ole  suoraa  pääsyä.  

Sivistymisen prosessi pedagogian pohjana 1.  Ensimmäinen tekijä on ihminen itse kaikkine potentiaaleineen, joista tärkein

on sivistyskykyisyys. 2.  Toinen tekijä on pedagoginen vuorovaikutus, jonka suhteen keskeistä on

kehitys, jossa kasvatus muuttuu vähitellen itsekasvatukseksi. 3.  Kolmas komponentti on interaktio sosiokulttuurisen ja luonnonympäristön

kanssa, joita ihminen jatkuvasti muokkaa. Kasvatus on ulkoista vaikuttamista, sivistys itse tekemistä. Sivistyskykyisyys (bildsamkeit) on ymmärrettävissä ihmisen kyvyksi sopeutua ympäristöön. Se on uusintavaa ja uudistavaa mukautumiskykyä – plastisuutta – suhteessa ympäristöön. Sivistyskykyisyys on kaikkien metataitojen ja kompetenssien äiti!

Pedagogia koulussa

VISIO  (tulevaisuus)  

TILANNE  (ympäristö)  

IDEA  (pedagogia)  

METODI  (toiminta)  

Aristoteleen teon teoria Tulevaisuusodotukset

Häiriö Päätös

Tilanne Tulevaisuus Menetelmä Tilanne – tulevaisuus …

§  Oikein oivallettu tilannekuva on edellytys kelpo toimintaan

§  Kiinnitä huomio tehtävään, instituutioon ja ympäristöön

§  Tulevaisuusvisio ei ole utopia, se on mahdollinen, todennäköinen ja haluttava tulevaisuuden tila

§  Menetelmä on tie nykytilanteesta haluttuun tulevaisuuteen.

Tule

vais

uude

t

HL  2014