2.11.2015

FORSSAN PALVELUVERKKOSELVITYS - vaihtoehtoluonnokset

ESKO KORHONEN & RAILA OKSANEN

FCG KONSULTOINTI OY

Toimeksianto

Toimeksianto

Etenemissuunnitelma

Toukokuu 2015

Kesäkuu 2015

Elokuu 2015

Syyskuu 2015

Lokakuu 2015

Marraskuu 2015

Aloituspalaveri ja tehtävän tarkentaminen

Nykytilan kuvaus ja ennusteet

Palvelutarpeiden kehittyminen

Ohjausryhmän kokoukset, elokuun kokouksessa työpaja

Kyselyt, haastattelut ja vertailutieto

Vaihtoehtojen mallinnus, tarkastelu ja analyysi

Mallien investointi-suunnitelmien laadinta

Mallien vaikutusten arvi-ointi, vertailut ja talous-tarkastelut

Valmis työ ja luovutus (Word -raportti ja PowerPoint -esitys)

5.5.

X

Nyt valmiina

• Rakennuskannan korjausvelkalaskenta

• Nykyisen rakennuskannan korjaustarpeet ja kustannukset 2016-2025 = vaihtoehto 0

• Kolme vaihtoehtoluonnosta (VE1-VE3) tulevaksi palvelu-verkoksi 2016-2025

• Investointien ja kantokyvyn yhteistarkastelu (PowerPoint-esitys)

• Palvelutarpeiden ennakointi vuoteen 2029 saakka (PowerPoint-esitys)

• Palveluiden odotekustannukset 2014 (PowerPoint-esitys)

• Kiinteistöjen käyttäjien asiakastyytyväisyyskysely ja vertailu (PowerPoint-esitys)

• Kuntakysely tilahallinnosta ja palveluista (PowerPoint-esitys)

Palveluverkkojen kehittäminen ydinongelma

Toimitilat Palvelut

Tasapaino

Tilat Palvelut

• Pohjana Tilastokeskuksen

väestöennuste 2012:

• väestö 2011

• muuttotiedot 2007 -2011

• hedelmällisyys 2007-2011

• kuolleisuus 2005-2011

• väestöennuste osoittaa, mihin kehitys johtaa, jos nykyinen syntyvyyden, kuolleisuuden ja muuttoliikkeen mukainen kehitys jatkuu

Ennustettu väestökehitys ikäluokittain

2 013 2 017 2 021 2 025 2 029alle 1 -vuotiaat 141 156 154 150 1461-6-vuotiaat 888 899 894 880 8637-18-vuotiaat 2 050 1 955 1 929 1 907 1 890Työikäiset (17-64 v) 10 466 9 986 9 613 9 383 9 19965-74-vuotiaat 2 468 2 866 2 923 2 678 2 595Vanhusväestö* 2 057 2 197 2 566 3 146 3 517

Kaikki 17 667 17 707 17 716 17 784 17 867

*yli 75-vuotiaat

2 013 2 017 2 021 2 025 2 029

1-6-vuotiaat 100 101 101 99 97

7-18-vuotiaat 100 95 94 93 92

Työikäiset (17-64 v) 100 95 92 90 88

65-74-vuotiaat 100 116 118 109 105

Vanhusväestö* 100 107 125 153 171

Väestö 100 100 100 101 101

60

70

80

90

100

110

120

130

140

150

160

170

180

20

13

=1

00

Ti lastokeskus, kuntajako 2015

Forssa

• Palvelutarpeet kasvavat merkittävästi vanhusten hoidossa, vaikka vanhusten hoidon piiriin tulemisen ikärajaa on nostettu laskelmassa 0,5v/ennustejakso

• Huomio:

• resurssien kohdentaminen ja riittävyys

1.11.2015 Page 9

Kuntatalous 2013-2029

2013 2017 2021 2025 2029

Veroprosentti 20,00 20,00 20,00 20,00 20,00

Kunn.vero kattaa 59 % 58 % 57 % 54 % 52 %

Toimintakate M€ -88,4 -92,8 -98,8 -108,8 -117,0

Vuosikate M€ 8,5 5,9 2,0 -1,6 -3,3

Vuosikate €/asukas 482 332 110 -91 -185

Vuos ikate-ennusteiden laskennassa on huomioitu vuoden 2015 va l tionosuuks ien maksatuksen perusteet (VM ja OKM 31.12.2014).

Vuos ikate-ennusteessa ei ole huomioitu mahdol l i s ta sote-rahoitusosuuden muutosta.

2013 2017 2021 2025 2029

Vanhusten hoito 17,4 18,6 20,6 25,8 29,5

Erikoissairaanhoito 21,7 23,4 25,6 28,4 30,8

Perusterveydenhuolto, avo 10,1 10,6 11,2 11,9 12,5

Oma perusopetus ja lukiokoulutus 14,8 14,7 14,9 15,2 15,6

Päivähoito ja esiopetus 6,9 7,3 7,5 7,7 7,9

Muut tehtävät 17,4 18,2 18,9 19,7 20,6

Kunnallisvero 51,9 53,9 56,0 58,4 60,9

Kunnallisvero

0

20

40

60

80

100

120

140

M €

.

Forssa

Kunnallisveron trendilaskelma sekä palvelujen nettokustannusennusteet

Menoennuste perustuu väestöennusteeseen ja yksikkökustannusten 1 % reaalisen vuotuiseen kasvuun.

Vanhusten hoidossa on mukana myös perusterveydenhuollon vuodeosastohoito

Ennusteiden luvut ovat vuoden 2013 rahassa (inflaation vaikutus poistettu)

Forssan kuntatalouden kehitys 2013 – 2029 - Nettokustannukset on

ennakoitu palvelutarpeen kehityksen ja vuoden 2013 yksikkö-kustannusten mukaan

- Kunnallisverotuotto kehittyy selvästi hitaammin kuin nettokustannukset

- Kunnallisvero kattaa menoista vuonna 2013 59 %, vuonna 2029 52 %

- Valtionosuus ei ole ratkaisu

- Kuva osoittaa, että palvelutarjonnan sopeuttaminen kysyntään ei riitä, vaan palveluverkkoa ja –prosesseja tulee kehittää.

Alle 15 –vuotiaat Forssan kaupungissa

Syntymävuosi Vuosiluokka Ikäluokka

syntymävuoden

mukaan

Koulun

aloittamis-

lukuvuosi

Koulun

päättämis-

lukuvuosi

2000 9 160 2007 - 2008 2015 - 2016

2001 8 161 2008 - 2009 2016 - 2017

2002 7 144 2009 - 2010 2017 - 2018

2003 6 168 2010 - 2011 2018 - 2019

2004 5 152 2011 - 2012 2019 - 2020

2005 4 156 2012 - 2013 2020 - 2021

2006 3 158 2013 - 2014 2021 - 2022

2007 2 152 2014 - 2015 2022 - 2023

2008 1 176 2015 - 2016 2023 - 2024

2009 e 162 2016 - 2017 2024 – 2025

2010 5v 145 2017 – 2018 2025 - 2026

2011 4v 138 2018 – 2019 2026 – 2027

2012 3v 138 2019 – 2020 2027 – 2028

2013 2v 148 2020 – 2021 2028 – 2029

2014 1v 127 2021 - 2022 2029 – 2030

2015 arvio 125 2022 - 2023 2030 - 2031

2410

Rakennusten korjausvelka

JÄLLEENHANKINTA-ARVO

100 %

Rakennusten korjausvelka

• Kuntoluokka 100 % kun rakennus valmistuu

• Rakennus kuluu n. 1,5 – 2,5 % vuodessa rakennustyypistä riippuen

• Rakennuksen ns. kulumaton osuus n. 30 % (perustukset ja kantavat rakenteet), sekin kuluu vähitellen (0,5 %/v), mutta laskennassa ei yleensä huomioida

• Kuntoluokan tavoitetaso 75 % (saavutetaan n. 14 vuoden iässä)

• Rakennuksen peruskorjaus tulee ajankohtaiseksi kun kuntoluokka laskee alle 60 %:n ja viimeistään kun se laskee alle 50 %:n

• Huonokuntoisia ovat rakennukset, joiden kuntoluokka on alle 50 %

• Suojellut, vanhat rakennukset tarkasteltava erikseen! • Näitä tarkasteltu soveltuvin osin karkeasti palveluverkkoselvityksessä

Vuokrat ja investoinnit vaihtoehtojen laskennassa

• Vuokrat: • Lähtötasona vuoden 2015 vuokra

• Ennuste, sisäinen vuokra nousee 2 %/vuosi

• Investoinnit: • Ajankohta korjausvelkalaskennan ja kuntoarviointien mukaan

• Korjausaste n. 70 % (mukana vain peruskorjaukset)

• Poistoaika 20 v + 2 %:n korko (= nettovuokravaikutus)

Kiinteistön ylläpidon kustannusindeksi

6/2015

Nykymalli (VE 0)

Nykymalli (VE 0)

Vaihtoehto 1

Toiminta jatkuu Toiminta päättyy

Vaihtoehto 1

Vaihtoehto 2

Vaihtoehto 2

Vaihtoehto 3

Vaihtoehto 3

Vaihtoehtojen vertailu, vuokrat

Vaihtoehtojen vertailu, vuokrat ja investoinnit 2016-2025

Vuosikate – poistot – investoinnit, kumulatiivinen

• Talouden tasapainon näkökulmasta vuosikatteen, poistojen ja investointien tulisi vastata toisiaan ainakin pitkällä tähtäimellä = tässä tarkastelussa sama kulmakerroin • kumulatiivinen tarkastelu osoittaa poikkeaman selkeämmin

• TA2015 ja taloussuunnitelmavuodet näyttävät, että investoinnit kasvavat tulorahoitusta (vuosikate) nopeammin

Investointivaihtoehtojen vaikutus lainakannan kasvuun

• Yllä esitetyssä kuvassa havainnollistetaan eri vaihtoehtojen vaikutusta ajallisesti ja euromääräisesti

• Esitetty lisäys ei sisällä nykyistä lainakantaa, joka Forssan kaupungin taseessa 31.12.2014 oli 1.485 e/as. ja konsernitaseessa 3.450 e/as.

Oletukset ja johtopäätökset

• Edellisessä kuvassa on tarkasteltu eri investointivaihtoehtojen vaikutusta kaupungin velkaantumiseen • Kaupungin muuta lainanottoa ei ole laskettu lukuihin, vaan

kysymys on vaihtoehtojen 0-3 rahoituksesta

• Taustaoletuksena on, että investoinnit rahoitetaan kokonaisuudessaan vieraalla pääomalla, jonka takaisinmaksuaika on 20 vuotta (joka vastaa poistoaikaa) • Tarkastelussa ei ole otettu huomioon investointeihin saatavia,

mahdollisia rahoitusosuuksia

• Lainakanta euroa/asukas on yksi heikon talouden tunnusluku, minkä vuoksi sen kehittymistä on syytä tarkkailla ja ennakoida

• VE0 kasvattaisi lainakannan korkeimmillaan vuonna 2025 määrään 3.623 €/as.

• VE1:n vaikutus lainakantaan jäisi vuonna 2025 2.482 €/asukas, mikä on vaihtoehdoista pienin

• VE2:n ja VE3:n vaikutukset ovat hyvin lähellä toisiaan, kuitenkin VE2 nousisi hieman suuremmaksi tarkastelujakson päässä.

Kantokyky • Kantokykyä voidaan tarkastella

kuntalain mukaisten heikon talouden tunnuslukujen avulla (Kuntalaki § 118)

• Konsernilukujen mukaan laskettu pelivara on emokaupungin lukuja suurempi.

• Forssan kaupunkikonsernin tase on melko vahva, kertynyttä ylijäämää on konsernissa 7,6 miljoonaa euroa, mikä kuvastaa konsernin alijäämänsietokykyä

• Myös lainakannan osalta pelivaraa on siten, että konserni voisi velkaantua jopa 85 miljoonaa euroa ennen kuin raja-arvo ylittyisi • Emokaupungin pelivara

velkaantumisen osalta olisi n. 44 miljoonaa euroa

tilanne 31.12.2014 Kaupunki Konserni

Kuntala in

118 §

mukaiset

ra ja-arvot

Forssa-

konsernin

pel ivara

1000 €

Taseen kertyneet jäämät €/as. 487 437 -1 000 1 437

Taseen kertyneet jäämät 1000€ 8 541 7 650 25 171

Vuosikate 1000€ 4 953 10 598 > 0 10 598

Lainakanta €/as. 1 485 3 450 8 321 85 345

Vaihtoehtojen lainanlyhennykset • Vuotuiset investointilainojen

lyhennykset kasvavat suurimmillaan noin 2,9 milj. euroon (VE0) ja pienimmillään 2,15 milj. euroon (VE1). VE2 ja VE3 lähestyvät tässäkin tarkastelussa toisiaan. • Kasvu voimistuu vuodesta 2018

alkaen

• Lainojen lyhennys rahoitetaan vuosikatteella. Vuonna 2025 Forssan tulisi kerätä vuosikatetta jopa 2,9 milj. euroa lisää, jotta tulorahoitus riittää lainanlyhennyksiin.

• Forssan keinot kasvattaa vuosikatetta: veronkorotukset, toiminnan tehostaminen ja muu talouden tasapainottaminen, onko niissä vielä pelivaraa?

• Ovatko suunnitellut investoinnit toimintaa tehostavia ja tuottavia?

Kuinka eteenpäin?

• Ovatko esitetyt vaihtoehtoluonnokset järkeviä löytyykö muita?

• Vaihtoehtojen toiminnallisuustarkastelu

• Vaihtoehtojen hionta ja tarkennukset

• Toimeksiannon raportointi

Jatkossa

• Monitoimikeskuksen tarkempi tarkastelu tarpeen: • Sijainti

• Toiminnot

• Koko

• Kustannukset

• Aikataulu

• Valitun vaihtoehdon toteutussuunnitelma

Kiitos!

esko.korhonen@fcg.fi & raila.oksanen@fcg.fi