EU:N RAKENNERAHASTOJEN JA MAAKUNNAN … · 2011-01-20 · Jyväskylä Innovation Oy Biokaasusta...

KESKI-SUOMEN LIITTO Julkaisu C 125

EU:N RAKENNERAHASTOJEN JA

MAAKUNNAN KEHITTÄMISRAHAN

VUOSIRAPORTTI 2008

Jyväskylä 2009

Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä puhelin 020 7560 200 fax 020 7560 277 Kotisivu Internetissä: http.//www.keskisuomi.fi Yhteydet henkilökuntaan: Internet: [email protected] ISBN 978-951-594-335-4 ISBN 978-951-594-336-1 (sähköinen) ISSN 0788-7051 Julkaisun avainsanat: Maakunnan kehittämisraha EU:n rakennerahastot Maakuntaohjelma Painos: 150 kpl Painopaikka: Kopijyvä Oy

3

SISÄLTÖ 1. ALUEKEHITTÄMISEN RAHOITUS ............................................................................................ 4 2. UUDET HANKKEET ...................................................................................................................... 5

2.1. ELINKEINOT JA TEOLLISUUS ................................................................................................................. 6 2.2. OSAAMINEN JA KOULUTUS ................................................................................................................... 7 2.3. HYVINVOINTI .......................................................................................................................................... 8 2.4. YHDYSKUNTARAKENNE JA VETOVOIMA ............................................................................................ 8 2.5. ERITYISOHJELMAT ................................................................................................................................... 9

3. PÄÄTTYNEIDEN HANKKEIDEN TULOKSET JA ARVIOINNIT ......................................... 11

3.1. ELINKEINOT JA TEOLLISUUS ............................................................................................................... 11 3.2. OSAAMINEN JA KOULUTUS ................................................................................................................. 27 3.3. HYVINVOINTI ........................................................................................................................................ 45 3.4. YHDYSKUNTARAKENNE JA VETOVOIMA .......................................................................................... 48

4. HANKKEIDEN HALLINNOINTI ............................................................................................... 52

4

1. ALUEKEHITTÄMISEN RAHOITUS Maakunnan kehittämiseksi Keski-Suomen lii-tolla oli käytettävissään vuonna 2008 lähes 7,3 milj. euroa. Merkittävin rahoituslähde ovat EU-ohjelmat. Niiden osuutta lisäsi uuden ohjelma-kauden viivästymisen vuoksi vuodelta 2007 siirtynyt rahoitus. EAKR -rahoituksella Keski-Suomen liitto tuki valittu-jen klustereiden kehittymistä, liiketoimintaosaami-sen vahvistumista, kansainvälisen vetovoiman lisää-mistä ja hyvinvointipalveluiden kehittämistä. ESR -ohjelmalla Keski-Suomen liitto tuki nuorten kesä-työllistymistä. Kansallista maakunnan kehittämisrahaa Keski-Suomen liitto myöntää hankkeille, jotka edistävät Keski-Suomen maakuntaohjelman toteutumista. Etusijalla ovat maakunnan elinkeinojen kehittämi-nen, kuntien välinen yhteistyö ja osaamisen vahvis-taminen. Vuonna 2008 suurin yksittäinen rahoitus-päätös kohdentui koulutus- ja hyvinvointialojen lii-ketoiminnan vahvistamiseen. Maakunnan kehittämisrahaa myönnetään myös Jy-väskylän seudun osaamiskeskusohjelman, Jyväskylän aluekeskusohjelman, Jämsän aluekeskusohjelman ja alueellisen maaseutuosion toteuttamiseen. Näiden ohjelmien vuosittaisesta rahoituksesta päättää val-tioneuvosto työ- ja elinkeinoministeriön esityksestä. Keski-Suomen liitto toimii ohjelmissa hallinnoivana viranomaisena. Maakuntavaltuusto on vuoden 2008 toimintasuunni-telmaa hyväksyessään asettanut tavoitteet rahoituk-sen kohdentamisesta. EU-rahoituksesta tavoitteena oli käyttää 85 % ja maakunnan kehittämisrahasta 75 % valittujen klustereiden kehittämiseen. EU-ohjelmien varoja sidottiin noin 4 milj. euroa, jos-ta valittujen kolmen klusterin kehittämiseen koh-dennettiin 3,1 milj. euroa (77 %). Muutamille pa-nos/tuotos –suhteeltaan heikoiksi arvioidulle hank-keelle tehtiin kielteinen rahoituspäätös. Kaikki tue-tut hankkeet olivat maakuntaohjelman mukaisia.

Keski-Suomen liitto voi myöntää kehittämishank-keille avustusta neljästä rahoituslähteestä: Länsi-Suomen EAKR –ohjelmasta Manner-Suomen ESR –ohjelmasta kansallisesta maakunnan kehittämisrahasta ja Keski-Suomen Kehittämisrahastosta.

Maakuntaohjelman neljä kehittämisaluetta ohjaa-vat hankevalintaa: elinkeinot ja teollisuus osaaminen ja koulutus hyvinvointi yhdyskuntarakenne ja vetovoima.

Valitut klusterit ovat uudistuvat koneet ja laitteet bioenergiasta elinvoimaa kehittyvä asuminen.

Koska kärkiklustereihin liittyvät hankkeet pystyttiin käynnistämään EU-varoin, maakunnan kehittämisrahaa kohdennettiin koulutusliiketoiminnan, hyvinvointialan ja luovien alojen kehittämiseksi. Maakunnan kehittämis-rahasta näille klusteriehdokkaille ja kärkiklustereita sivuaville hankkeille kohdennettiin reilut 0,5 milj. euroa, jo-ka on 51 % sidotuista varoista.

EAKR-ohjelma4 462 000 €

ESR-ohjelma 335 000 €

Osaamiskeskus-ohjelma

620 000 €

Aluekeskus-ohjelma ja AMO

445 000 €

Maakunnan kehittämisraha

640 000 €

Keski-Suomen kehittämis-rahasto €770 000

Kehittämistyön rahoitus vuonna 2008

Tavoite 85 % Tavoite

75 %Tulos77 %

Tulos0 %

Klusteri-ehdokkaatmukaan lukien51 %

0 %

10 %

20 %

30 %

40 %

50 %

60 %

70 %

80 %

90 %

EU-rahoitus Maakunnan kehittämisraha

5

2. UUDET HANKKEET

Uusia hankkeita käynnistettiin lähes 11 milj. eu-rolla. Myönnetystä reilun 6 milj. euron avustuksesta noin 4 milj. euroa oli EU –ohjelmien osuutta noin 0,9 milj. euroa vapaata maakunnan

kehittämisrahaa ja noin 1,2 milj. euroa valtioneuvoston hyväksymien

erityisohjelmien rahoitusta. Merkittävin osa rahoituksesta käytetään elinkeinojen ja teollisuuden vahvistamiseksi. Uudistuvat koneet ja lait-teet –klusterissa on käynnistetty eniten yrityskohtaisia kehittämishankkeita. Bioenergiasta elinvoimaa –klusteri on aloittanut kehittämisorganisaatioiden ja yri-tysten keskinäisen yhteistyön vahvistamisella. Hankkeiden määrä osaamisen ja koulutuksen kehittä-misalueella on supistunut selvästi aiempiin vuosiin nähden. Tärkeimpänä syynä on ollut ESR –rahoituksen tuntuva vähennys EU-ohjelmakauden vaihduttua vuonna 2007.

Avustus 6 150 000 €

57 %Kunnat 2 837 000 €

26 %

Yritykset 1 822 000 €

17 %

Hankerahoitus 10,8 milj. €

Elinkeinot ja teollisuus

3 915 000 €64 %

Osaaminen ja koulutus

1 113 000 €18 %

Hyvinvointi 243 000 €

4 %

Yhdyskunta-rakenne

879 000 €14 %

Avustus kehittämis-alueittain

Vuonna 2008 myönnetystä EU-rahoituksesta 77 % kohdentui valittuihin klustereihin.

6

2.1. ELINKEINOT JA TEOLLISUUS Elinkeinoja ja teollisuutta vahvistavat vuonna 2008 käynnistyneet hankkeet suuruusjärjestyksessä.

Hakija Hankenimi Tuki Kunta Yksityinen YHTEENSÄ

Keski-Suomen liitto Keski-Suomen kärkielinkeinot 990 000 480 000 180 000 1 650 000

Jyväskylä Innovation Oy Jyväskylän seudun osaamiskeskusohjelman perusrahoitus 2008

650 000 650 000 1 300 000

Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö (JYKES) Oy

Liiketoimintaosaamisen kehittäminen eteläisen Keski-Suomen kärkiklustereissa

571 000 138 600 436 700 1 146 300

Kehittämisyhtiö Witas Oy LTO-liiketoimintaosaamisen kehittäminen pohjoisen Keski-Suomen avainklustereissa

342 595 32 805 247 500 622 900


Keski-Suomen kansainvälinen matkailun markkinointihanke

213 700 110 000 126 300 450 000

Jyväskylän aikuisopisto, Viitasaaren yksikkö

KUSTOM - Kehittyvä asuminen klusterin asiakaslähtöinen liiketoiminnan kehittäminen -

201 600 67 200 67 200 336 000

Saarijärven Seudun Yrityspalvelu Oy

Uudistuvat koneet ja laitteet klusterin pohjoisen Keski-suomen kärkiohjelma 2008-

191 030 81 870 0 272 900

Jyväskylä Innovation Oy Biokaasusta energiaa Keski-Suomeen 173 600 30 000 44 400 248 000

Kehittämisyhtiö Keulink Oy Keuruun osaamisverkoston esiselvitys 150 000 36 850 36 850 223 700

Vapo Oy Pellettilämpöyrittäjä 126 620 126 622 253 242


Bioenergialämmitysjärjestelmien kokonaispalvelun verkosto

107 500 43 000 64 500 215 000

Keski-Suomen Yrittäjät ry Asiakaslähtöinen yrityspalvelu-uudistus Keski-Suomessa, vaihe II

100 750 100 750 201 500


Keski-Suomi Pietariin 2 40 000 20 000 20 000 80 000


Keski-Suomen kansainvälisen matkailun markkinointivaiheen 1. vuoden jatkorahoitus

30 000 22 540 34 540

Jämsek Oy Jämsän seudun pk-teollisuuden kehittämisen Master Plan

26 000 26 000 52 000

3 914 395 1 738 865 1 450 822 7 086 082

HANKE-ESIMERKKI

LIIKETOIMINTAOSAAMISEN KEHITTÄMINEN KÄRKIKLUSTEREISSA

Jykes Oy:n ja Witas Oy:n toteuttamilla kehittämisohjelmilla tarjotaan asiantuntijapalveluita kärkiklustereissa toi-mivien yritysten liiketoimintaosaamisen kehittämistarpeisiin. Molemmat ohjelmat tukevat yrityksiä niiden hankki-essa avukseen ulkopuolista asiantuntemusta 30 – 60 % asiantuntijapalveluiden arvosta. Tyypillinen yrityshanke on kooltaan 5 000 – 20 000 euroa. Liiketoimintaosaamisen teemoja voivat olla esimerkiksi uusien tuotantokonseptien suunnittelu, innovaatioiden kaupallistaminen, viennin aloittaminen, uusien tuotteiden kehittäminen tai uuden teknologian käyttöönotto. Kasvu- ja kehittämispalveluiden vaikuttavuutta mitataan asiakasyritysten liikevaihdon ja kannattavuuden kasvulla. Tavoitteena on, että asiakasyritysten liikevaihto ja kannattavuus kasvavat 1 1/2 - 2 kertaa niin nopeasti kuin muut aloilla Keski-Suomessa toimivat yritykset.

7

2.2. OSAAMINEN JA KOULUTUS Osaamista ja koulutusta vahvistavat vuonna 2008 käynnistyneet hankkeet suuruusjärjestyksessä.

Hakija Hankenimi Tuki KuntaMuu

kansallinen julkinen

Yksityinen YHTEENSÄ

Keski-Suomen liittoEDU- ja hyvinvointiklusterin liiketoiminnan sovellukset sekä osaavan työvoiman saatavuus

329 000 141 000 470 000

Luonto-, liikunta- ja nuorisomatkailukeskus Piispala

Liikuntamatkailun kansainvälistäminen Keski-Suomessa

210 600 77 526 60 000 348 126


Kansainvälistyvä Keski-Suomi 175 500 107 000 10 000 0 292 500

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Ysien kesätyötori 158 200 67 800 226 000

Jyväskylän yliopisto, Ura- ja rekrytointipalvelut

Ulkomaisten opiskelijoiden työharjoittelumahdollisuuksien kehittäminen Keski-Suomessa, vaihe II

90 500 30 000 20 000 140 500

Jyväskylän kesäyliopistoyhdistys ry. OLKA - Osaamisen ylläpito koko elämänkaaren ajan

90 000 39 290 129 290

Jyväskylän ammattikorkeakoulu Jämsän seudun kehittämiskumppanuus 59 500 25 500 85 000

1 113 300 448 826 30 000 99 290 1 691 416

HANKE-ESIMERKKI EDU- JA HYVINVOINTIKLUSTERIN LIIKETOIMINNAN SOVELLUKSET SEKÄ OSAAVAN TYÖVOIMAN SAATAVUUS Tavoitteena on käynnistää EduCluster Finland Oy:n liike-

toiminta tuotteistaa koulutusalan osaamista koulu-

tus- ja kehittämispalveluiksi kansainvälisille markkinoille

toteuttaa 20 - 30 hyvinvointialan yrityksen kanssa liiketoimintaa lisäävä kasvuohjelma

tuottaa seutulähtöisiä työllisyyden edistä-misen toimintamalleja

toteuttaa maakunnallinen aikuiskoulutus-tarjonnan tiedotus- ja ohjauskanava.

Hanke sisältää kolme kokonaisuutta: koulutusklusteri - EduCluster Finland hyvinvointiala osaavan työvoiman saatavuus.

HANKE-ESIMERKKI LIIKUNTAMATKAILUN KANSAINVÄLISTÄMINEN KESKI-SUOMESSA Tavoitteena on lisätä mukana olevien yritysten liikevaih-toa liikuntamatkailun kansainvälisissä tuotteissa. Kasvua haetaan syventämällä liikunta-alan toimijoiden yhteistyö-tä ja verkostomarkkinointia. Tuloksena syntyy kansainvä-lisille markkinoille suunnattuja tuotepaketteja. Työssä hyödynnetään lajiorganisaatioiden keskinäiseen yhteistyöhön perustuvaa liikuntamatkailukonseptia. Hankkeessa tuotetaan esittelymateriaalia, järjestetään myynninedistämistilaisuuksia, kehitetään tuotteita ja tes-tataan palveluja. Kohdemaat ovat Espanja, Ranska ja Englanti. Mukana ovat luonto-, liikunta- ja nuorisomatkailukeskus Piispala, Peurunka ja Summassaari.

8

2.3. HYVINVOINTI Hyvinvointia vahvistavat vuonna 2008 käynnistyneet hankkeet suuruusjärjestyksessä.



Älykkäät liikuntaympäristöt 225 000 59 200 165 800 450 000

Keski-Suomen liitto

Luovan alan kansainvälistyminen ja kehittämisstrategian jatkotoimet

18 000 8 868 44 868

243 000 68 068 165 800 494 868

2.4. YHDYSKUNTARAKENNE JA VETOVOIMA Yhdyskuntarakennetta ja vetovoimaa vahvistavat vuonna 2008 käynnistyneet hankkeet suuruusjärjestyksessä.


Maaseudun Kehittämisyhdistys VIISARI ry

Muuttuva työ, muuttuva asuminen

238 000 102 000 340 000


Jyväskylän aluekeskusohjelman vuoden 2008 perusrahoitus

200 000 200 000 400 000

Työvalmennussäätiö Tekevä EkoCenter Raksa 106 600 45 676 152 276

Keski-Suomen liittoSaarijärven-Viitasaaren seutukunnan ohjelmatyö 2007-2013

92 610 39 690 132 300

Jämsek OyJämsän seudun aluekeskusohjelman koordinointi 2008

75 000 75 000 150 000

Stakes, Jyväskylän alueyksikkö

ParaSos - tutkimus- ja yhteistyöohjelman valmistelu

60 000 60 000 60 000 180 000

Saarijärven kaupunki Ympäristönsuojeluhallinnon keskittäminen

50 000 50 000 100 000


Ikääntymisestä voimaa 41 972 17 988 59 960

Saarijärven kaupunki

Selvitys kestävän yritystoiminnan mahdollisuuksista Saarijärven reitin alueella

15 000 6 500 21 500

879 182 551 178 105 676 1 536 036

HANKE-ESIMERKKI EKOCENTER RAKSA Työvalmennussäätiö Tekevä ja Jyväskylän Katulähetys ry käynnistivät tammikuussa 2008 rakennustarvikkei-den kierrätyskeskuksen EkoCenter Raksan Seppälänkankaalla. Asiakkaita ovat yksityiset rakentajat, raken-nusalan yritykset, rautakaupat ja rakennustuotteita valmistavat yritykset. Hankkeen tavoitteena on kehittää toimiva rakennustarvikkeiden kierrätysmalli koko Keski-Suomeen, luoda 15 uutta työvalmennuspaikkaa vaikeasti työllistyville henkilöille, koota maakunnan kattava rakennustarvikkei-den vastaanottopisteiden verkosto, parantaa kierrätysmateriaalin kuljetus- ja varastointilogistiikkaa ja inno-voida alalle kiinnostavia uusiotuotteita.

9

2.5. ERITYISOHJELMAT JYVÄSKYLÄN SEUDUN OSAAMISKESKUSOHJELMA

Hankkeen avulla toteutetaan Jyväskylän seudun osaamiskeskusohjelmaa, joka on laadittu vuosille 2007 - 2013. Jyväskylän seudun osaamisaloina ovat energiateknologia, tietoja viestintäteknologia, na-noteknologia, paperinvalmistusteknologia sekä matkailu ja elämystuotanto. Rahoituksesta noin puolet kohdennetaan klusterin koordinaatiotyöhön ja hankevalmisteluun. Toinen puolikas sijoitetaan yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa toteutettaviin hankkeisiin. Tilanne vuoden 2008 lopussa Suunnitellut toimenpiteet ovat pääasiassa käynnis-tyneet vuoden loppuun mennessä. Vuoden aikana tunnistettiin 75 liikeideaa (tavoite 45) uusia yrityksiä syntyi 18 (tavoite 10) pääomasijoituksia tehtiin 5 yritykseen (tavoite 5) ja osaamisverkostoihin tunnistettiin 66 uutta yritystä (tavoite 15).

Käytettävällä 650 000 € projektirahoituksella on vuosien 2007 - 2008 aikana yhdessä muiden toimijoiden kanssa generoitu kehittämiseen yli 20 milj. euron kehittämisrahoitus. Työ- ja elinkeinoministeriön palaute on ollut hyvää: nano, ICT ja energia ovat A-luokkaa. Pape-rinvalmistus on B-luokkaa, mutta kuuluu klusterinsa kärkeen. Matkailu on C-luokkaa, mutta myöskin klusterinsa kärkeä.

JYVÄSKYLÄN ALUEKESKUSOHJELMA Aluekeskusohjelman tavoitteena on määritellä Jyväs-kylän seudun alue- ja yhdyskuntarakenteen kehitys-suunnat, parantaa seudun vetovoimaa ja kilpailuky-kyä, parantaa hyvinvointipalveluiden määrää, laatua ja saatavuutta sekä vauhdittaa laajemman kehityskäytä-vän toteutusta. Hanke jakaantuu kolmeen painopis-teeseen, joita ovat

1) suurten kaupunkien politiikkaohjelman toteutus 2) hyvinvointiliiketoiminnan kehittäminen ja 3) Jyväskylä-Äänekoski kasvualueen kehittäminen.

Toimenpiteet vuonna 2008 Suurten kaupunkiseutujen politiikkaohjelman toteutuksessa tärkeimmät käynnistyneet selvityk-set liittyivät suurten järvien hyödyntämiseen asumisessa, yhdyskuntarakenteen jäsentämiseen autoriippuvuusvyöhykeanalyysin avulla sekä viher- ja virkistysyhteyksien jatkumiseen. Hyvinvointiliiketoiminnan kehittämiseksi seudulla tehtiin palvelusetelipilotti, joka johti välillisesti n. 10 uuden työpaikan syntymiseen ja osoittautui erittäin kustannustehokkaaksi malliksi kunta-tuotannon rinnalla ruuhkapiikkien tasaamisessa. Teknologiapiloteista lääkekello otettiin käyttöön yksityisen testauksen jälkeen myös Jyväskylän kaupungin kotipalveluihin.

Toteuttaja Jyväskylä Innovation Oy Rahoitus Tuki 650 000 € (50 %) Kunnat 650 000 € (50 %) YHTEENSÄ 1 300 000 € Rahoitus klustereittain Energiateknologia 290 000 € Jokapaikan tietotekniikka 280 000 € Nanoteknologia 290 000 € Paperinvalmistusteknologia 280 000 € Matkailu ja elämystuotanto 160 000 € Toteutus 1.1.2008 – 31.12.2009 Päätös Maakuntahallitus 26.3.2008 Diaarinro 398/2007 Lisätietoja Veli-Pekka Päivänen

Toteuttaja Jykes Oy Rahoitus Tuki 200 000 € (50 %) Kunnat 200 000 € (50 %) YHTEENSÄ 400 000 € Toteutus 1.1.2008 – 31.12.2008 Päätös Maakuntahallitus 23.4.2008 Diaarinro 406/2007 Lisätietoja Jouko Kahilainen

10

Jämsä - Jyväskylä - Äänekoski –kehittämisvyöhykkeestä on laadittu yhteistä kehityskuvaa. Vyö-hykkeen tulevaisuuden suunta on hallittu kasvu. Vyöhykkeen kehittämisen teemat; logistiikka, teollisuustuotanto, innovaatiot (mm. bio- ja ilmasto-osaaminen), palvelut, matkailu, asuminen.

JÄMSÄN SEUDUN ALUEKESKUSOHJELMA Jämsän aluekeskusohjelman tavoitteena on yritysten toimintaympäristön kehittäminen sekä elinkeinostra-tegian mukaisen osaamisperustan ja innovaatiotoi-minnan vahvistaminen. Toimenpiteet vuonna 2008 Aluekehittämisen rooli vakiinnutettiin Jämsek Oy:ssä perustamalla aluekehittämisyksikkö ja nimeämällä ke-hittämispäällikkö yksikön esimieheksi. Seutuviestinnässä keskityttiin muutosviestintään ja verkkopalve-lukokonaisuuden järkeistämiseen Jämsän ja Jämsänkosken kaupunkien kuntaliitosta silmällä pitäen. Seu-tuohjelmaa toteutettiin käynnistämällä kehittyvän asumisen klusterityö, osallistumalla Jämsä-Jyväskylä-Äänekoski –kehittämisvyöhykkeen suunnitteluun ja osallistumalla maakunnalliseen Uusi Kylä -hankevalmisteluun. Osana maakunnallista työmarkkinaohjelmaa käynnistettiin seudullinen työ yhdessä työvoimahallinnon, kehittämisyhtiön, työvalmennussäätiön ja kaupungin kanssa. Innovaatioiden kehit-tämispalveluiden kokonaisuutta mallinnettiin, palvelukuvauksia tarkennettiin ja työpajassa pohdittiin kehittämisprosessien omistajuutta ja asiakkuuden näkökulmaa.

MUUTTUVA TYÖ, MUUTTUVA ASUMINEN (AMO) Ohjelmassa paneudutaan työhön ja asumiseen liit-tyvien muutosten tunnistamiseen ja uudenlaisten ratkaisujen löytämiseen. Tavoitteena on ohjelma-alueen muutosvalmiuden lisääminen ja muutosval-miutta tukevien ydinprosessien käynnistäminen. Ohjelma keskittyy neljään ydinprosessiin: työn tekemisen uudet muodot valmistautuminen vierastyövoiman käyttöön maaseutuasumisen joustavat käytännöt ja hyvinvoinnin uudet palveluratkaisut.

Toimenpiteet vuonna 2008 Työvoiman rekrytointiin keskittynyt Case-Pihtipudas tuotti toimintamallin yritysten, kunnan ja työhal-linnon yhteistoiminnasta rekrytoinnissa. Seudullisen työtarjonnan ja kuntapalvelujen kokonaisuuden koostaminen ja tarjoaminen on mallissa kuvatun ”työtiimin” työtä. Toimintamallissa tarkastellaan muuttajan palvelujen tarvetta laajana kokonaisuutena pelkän työpaikan sijaan. Toimenpidesalkku vierastyövoiman ja perheenjäsenten tarvitsemien palvelujen ja kotouttamisen kehit-tämiseksi rakennettiin Keuruun seudulla. Kokonaisuuteen kuuluu kielikoulutuksen suunnitelma, rahoi-tusmalli sen toteuttamiseen sekä kotouttamisohjelman päivitys. Kotouttamisohjelmassa on huomioitu työnperäinen maahanmuutto ja sen merkitys mm. kunnan tarjoamiin palveluihin. Maaseutu-asumiseen liittyvissä toimenpiteissä etsittiin ja sovellettiin uusia toimintakäytäntöjä maaseu-tuasumisen markkinointiin huomioiden kuntien imagomarkkinointi sekä erilaisten asumisvaihtoehtojen tarjonta. Konneveden kunta kehitti uudenlaisia toimintamalleja asukasmarkkinointiin palvelujen ja asu-misen näkökulmasta. Viitasaaren kaupungin toteuttamassa Kirkkosaari –hankkeessa on rakennettu mallia uudentyyppisen asuntotuotannon ja sen rahoituksen pohjaksi.

Toteuttaja Jämsek Oy Rahoitus Tuki 75 000 € (50 %) Kunnat 75 000 € (50 %) YHTEENSÄ 150 000 € Toteutus 1.1.2008 – 28.2.2009 Päätös Maakuntahallitus 26.3.2008 Diaarinro 385/2007 Lisätietoja Jouko Kahilainen

Toteuttaja Maaseudun Kehittämisyhdistys VIISARI ry Rahoitus Avustus (AMO) 170 000 € (50 %) Lisäavustus 68 000 € (20 %) Kunnat 102 000 € (30 %) YHTEENSÄ 340 000 € Toteutus 1.1.2008 – 30.6.2009 Päätös Maakuntahallitus 26.3.2008 Diaarinro 73/2008 Lisätietoja Jouko Kahilainen

11

3. PÄÄTTYNEIDEN HANKKEIDEN TULOKSET JA ARVIOINNIT 3.1. ELINKEINOT JA TEOLLISUUS

Avustus4 193 000 €

56 %Kunnat1 774 000 €

24 %

Yritykset1 481 000 €

20 %

Rahoitus 7,4 milj. euroa

KESKI-SUOMEN PERUSTEOLLISUUDEN KEHITTÄMINEN (PERUSTA)

Keski-Suomessa on toteutettu toimialapohjaista ke-hittämistä vuodesta 1997 lähtien. Toimialatyötä ar-vioitiin keväällä 2004. Arviointi suositteli, että kehit-tämistä jatketaan neljällä alalla: metalliteollisuudessa, puutuoteteollisuudessa, graafisessa ja viestinnässä sekä elektroniikkateollisuudessa. Kullekin toimialalle laadittiin kehittämissuunnitelmat vuosille 2005 - 2007.

Työtä jatkettiin toimialapäällikkövetoisesti. Isäntäorganisaatioina toimivat: JAO metalliteollisuus, toimialapäällikkö Esa Tolvanen JAO puutuoteteollisuus, toimialapäällikkö Jukka Vilppola Jykes Oy, graafinen ja viestintä, toimialapäällikkö Carita Harju Jyväskylän Teknologiakeskus Oy, elektroniikka, toimialapäällikkö Arja Järvinen.

Hankkeen tavoitteena oli uudistaa ja kehittää Keski-Suomen perusteollisuutta yritysvetoisesti synnyt-tämällä uusia kehittämishankkeita ja verkottamalla yrityksiä keskenään. Arviointi Pitkäjänteisenä kehittämishankkeena toimialatyö on noudattanut hyvin EU-hanketoiminnan perusperi-aatteita. Työ onnistui kokonaisuutena hyvin. Hankkeet varmistivat perusteollisuuden uudistumista ja toimialojen kilpailukykyä Keski-Suomessa. Yrityslähtöinen kehittäminen ja kehittäjien verkostomainen yhteistyö ovat juurtuneet maakuntaan luonteenomaiseksi toiminnaksi. Toimialapäälliköiden sijoittami-nen eri organisaatioihin oli onnistunut ratkaisu, sillä organisaatiot sitoutuivat vahvasti kehittämistoimin-taan. Toimialatyö on myös auttanut yrityksiä huomaamaan osaamisen vahvistamisen merkityksen.

Hankkeissa mukana ovat olleet mm. Buildercom Oy HimosLomat Oy Honkarakenne Oyj Innosonic Oy Häkärinteet Oy Jyväskylä Paviljongin yhtiöt Kannonpuu Oy Lomakeskus Revontuli Metso Paper Oyj Peurunka Center RPN Wood Oy Siparila Oy SunSauna Oy Valtra Oyj

Tuloksina on vaikutettu 250 uuden työpaikan syntymiseen 45 uuden yrityksen aloittamiseen 140 henkilön kouluttautumiseen

Maakuntaohjelmassa painopisteinä Klustereiden kehittäminen Yrittäjyyden lisääminen Liiketoiminnan kehittäminen Innovaatioiden kaupallistaminen Teknologioiden soveltaminen Osaavan työvoiman saatavuus

Keski-Suomen liitto Avustus 850 467 € (tavoite 2) 115 000 € (tavoite 1) Palautui 2 192 € Ohjelma Tavoite 1 ja 2, EAKR Päätös 22.2.05 ja 14.12.07 Yhteyshlö Veli-Pekka Päivänen Diaarinro 348/2004 ja 350/2004

12

Toimialojen kehittämishankkeisiin Keski-Suomessa on suunnattu vuosina 2000 - 2006 yhteensä yli 200 miljoonaa euroa. Neljällä perustoimialalla on ollut yli 900 kehittämis- ja yrityshanketta.

Julkinen tuki Yritysrahoitus Metalliteollisuus 33 milj. € 108 milj. € Puutuoteteollisuus 13 milj. € 30 milj. € Graafinen ja viestintäala 5 milj. € 8 milj. € Elektroniikkateollisuus 7 milj. € 12 milj. €

YHTEENSÄ 58 milj. € 158 milj. €

Graafisella ja viestintäalalla yritysten ja kehittämisorganisaatioiden välinen yhteistyö oli esimerkillistä, jopa klusterinomaista, vaikkakaan alan kehitys ei ollut toivotun suuruista. Puutuotealalla vienti saatiin reippaaseen kasvuun ja pieniin yrityksiin kehittämishinkua. Metallialalla kasvu on perustunut globaalien toimijoiden kilpailukyvyn paranemiseen ja alan kehitys oli voimakasta. Elektroniikkateollisuuden merki-tys Keski-Suomessa vähentyi suurten yritysten teollisen toiminnan hiipumisen myötä. Teollisuudella, varsinkin vientiteollisuudella, on edelleen merkittävä rooli Keski-Suomen elinkeinorakenteessa. Osa toimialojen kehittämishankkeista oli pieniä, seudullisia ja sirpaleisia. Suunnitteluun olisi tarvittu maakunnallisempaa otetta ja tiiviimpää yhteistyötä rahoittajien kanssa. Uudessa klustereihin perustu-vassa elinkeinojen kehittämismallissa pyritäänkin laajempiin maakunnallisiin kokonaisuuksiin. Kehittämistoiminnan perusluonteeseen kuuluu tarve uudistaa kehittämismenetelmiä ja -näkökulmia. Toimialamalli olisi ehkä kaivannut uudistamista aiemmin, sillä loppuvuosina toimialatyön lisäarvo alkoi hiipua. Työn johtamiseen ja kehittämiseen ei parin viimeisen vuoden aikana ollut riittävästi resursseja. Tämä vähensi toimialatiimin yhteistyötä ja näivetti sen kehitystä. Vuoden 2006 lopulla aloitettiin Keski-Suomen elinkeinojen kehittämisstrategian uudistaminen. Laajan prosessin perusteella elinkeinojen kehittämisessä päädyttiin klusterimalliin. Elinkeinojen kehittäminen jatkuu Keski-Suomessa yritysvetoisena kolmessa klusterissa, jotka ovat uudistuvat koneet ja laitteet, bioenergiasta elinvoimaa ja kehittyvä asuminen.

KESKISUOMALAISTEN IT-YRITYSTEN KASVUN VAUHDITUSPILOTTIPROJEKTI

Tarkoituksena oli tukea yritysten kasvua panostamalla toi-menpiteisiin, jotka yritysten näkökulmasta ovat tärkeimpiä kasvun vauhdittamiseksi. Mukana oli 7 ohjelmisto-intensiivistä kasvuyritystä: 4Field Oy, Balentor Oy, Builder-com Oy, Descom Oy, Humap Oy, MetaCase Consulting Oy ja WTS Networks Oy. Yritysten bisnesmalli perustuu tuotepohjaisiin ratkaisuihin, jolloin monistaminen mahdollistaa nopean kasvun etäälläkin olevilla mark-kinoilla. Useat osallistujayrityksistä olivat hakemassa kasvua Suomen ulkopuolelta. Yhteisten verkosto-tapaamisten avulla voitiin auttaa kasvun vauhdituskokemusten ja -käytäntöjen siirtymistä myös alkuvai-heessa oleville. Seitsemässä osallistujayrityksessä työskenteli vuoden 2006 alussa 98 työntekijää. Tavoitteena oli 14 li-sätyöpaikkaa. Varovaisestikin arvioiden lähes miljoonan euron panostuksella tavoitellaan ainakin 10 mil-joonan lisäliikevaihtoa. Yksittäisten yritysten kehittymisen ohella korostettiin verkoston kokemuksista oppimista. Osallistujayritysten verkostojen lisäksi pystyttiin hyödyntämään hallinnoijan hyvät kotimaiset ja kansainväliset verkostot.

Jyväskylä Innovation Oy Avustus 487 000 € Palautui 41 377 € Ohjelma Tavoite 2, EAKR Päätös 21.6.2006 Yhteyshlö Veli-Pekka Päivänen Diaarinro 165/2006

13

Arviointi Kukin yritys määritteli omat kehittämistarpeensa ja toteutti ne hankkeen avulla. Tavoitellut 14 lisätyö-paikkaa saavutettiin lähes kaksinkertaisina. Hanke onnistui hyvin. Yritysryhmähanke oli toteutustaval-taan uusi osallistujille ja hallinnoijalle. Yhteys yritysten, hallinnoijan ja rahoittajan kesken toimi hyvin. Jy-väskylä Innovation Oy, fokuksessaan kasvuyritystoiminnan tukeminen, pystyi ohjaamaan lähes kaiken tukirahoituksen yritysten toiminnan kehittämiseen, sillä hallinnon osuus oli 2 % projektin budjetista. Koska osallistujayritykset olivat itse valmiita panostamaan merkittäviä summia kasvunsa vauhdittami-seen, tuki kohdistui toimintaan, jota yritykset pitivät kasvunsa suhteen keskeisenä. Toimintamalli olisi helposti otettavissa käyttöön yleisemminkin innovaatiojärjestelmän kehittämisessä.

IT-YRITYSRYHMÄN KASVUN VAUHDITUSPROJEKTI II Projektissa oli mukana viisi ohjelmistointensiivistä kasvuyri-tystä Jyväskylän seudulta: Firstbeat Technologies Oy, In-nosonic Oy, Integware Oy, Ligum Oy ja Starnet Oy. Tavoit-teiltaan ja toimenpiteiltään hanke oli edellä kuvatun hank-keen laajennus. Arviointi Hanke onnistui hyvin. Yritykset toteuttivat suunnitellut kehitystoimenpiteet: yhtiön strateginen kehit-täminen, kansainvälisen liiketoiminnan kehittäminen, teknologiayhteistyö IBM:n kanssa, kansainvälisty-misen kehittäminen, videosoittoäänen jakelukanavan globaali kehittäminen. Hankkeen aikana yrityksiin syntyi 8 uutta työpaikkaa. Hankkeen hyödyt kohdistuivat miltei kokonaisuudessaan yrityksiin, hanke-hallintoon kului 2 % kustannuksista. Tässä suhteessa hanke oli esimerkillinen.

ETELÄISEN KESKI-SUOMEN PUUTUOTETEOLLISUUDEN KEHITTÄMISOHJELMA 2005 – 2007

Hankkeella toteutettiin reilun 60 puutuoteteollisuusyrityk-sen kanssa yrityskohtaisia tai yritysten yhteisiä kehittämis-projekteja. Puutuoteteollisuuden ja puurakentamisen kilpai-lukykyä lisättiin kehittämällä uusia liiketoiminta- ja kump-panuusmalleja puualan pk- ja suuryritysten välille, alue- ja pientalorakentamisessa sekä julkisten tilojen ja liiketilojen rakentamisessa. Hankkeessa lisättiin Pietarin alueelle ja Puolaan kohdistuvia vienti- ja kansainvälisty-misvalmiuksia. Hankkeella edistettiin pientalovaltaista puurakentamista ja erityisesti aluerakentamista. Arviointi Hankkeella vaikutettiin noin 6 milj. euron investointikannan käynnistämiseen osallistuneissa yrityksissä. Yrityskohtaisia kehittämishankkeita käynnistyi noin 1 milj. euron arvosta. Aktiivisimpia yrityksiä olivat Siparila Oy, SunSauna Oy, Suolahden Höyläämö Oy ja Pikval Oy. Uusia liiketoimintakonsepteja toteu-tettiin kaksi. Kansainvälistymisessä hankkeen tavoitteet olivat yleisellä tasolla. Osin siksi myös toimen-piteet ja tulokset jäivät yleismalkaisiksi. Aluerakentamisessa tärkeimmät suunnittelukohteet olivat Petä-jävedellä ja Hankasalmen Niemisjärvellä. Hanke onnistui varsin hyvin. Hankkeen alussa oli kankeutta, joka näkyi mm. yritys- ja kuntarahoituksen vajeena. Projektipäällikön vaihduttua ja yritysyhteyksien tiivistyttyä projekti saatiin hyvään vauhtiin. Yri-tyskohtaisia kehittämis- ja investointihankkeita toteutui tavoitteen mukaisesti. Haasteeksi jää kansain-välistymiseen ja teknologiatason merkittävään nostoon tähtäävien kehittämishankkeiden käynnistämi-nen. Työ jatkuu kehittyvä asuminen -klusterissa.

Jyväskylä Innovation Oy Avustus 319 827 € Palautui 3 223 euroa Ohjelma Tavoite 2, EAKR Päätös 21.2.2007 Yhteyshlö Veli-Pekka Päivänen Diaarinro 5/2007

Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Avustus 319 495 € Palautui 0 € Ohjelma Tavoite 2, EAKR Päätös 28.6.05, 20.6.06, 25.9.07 ja 30.11.07 Yhteyshlö Pirjo Peräaho Diaarinro 15/2005

14

POHJOISEN KESKI-SUOMEN PUUTUOTETEOLLISUUS Tavoitteena oli puutuoteteollisuuden alan yritysten ja nii-den muodostamien verkostojen kilpailukyvyn lisääminen Saarijärven-Viitasaaren seudulla. Hanke oli jatkoa vuonna 2005 rahoitetulle hankkeelle. Hankkeessa käynnistettiin ja toteutettiin yrityskohtaisia ja yhteisiä liiketoimintojen kehittämishankkeita, jotka keskit-tyivät markkinointiin, logistiikkaan, tiedonhallintaan, tuotekehitykseen ja puurakentamiseen. Arviointi Hankkeessa keskityttiin verkostoyhteistyön ja tuotekehitystoiminnan edistämiseen ja yritysten liike-toimintojen kehittämiseen. Tavoitteiden mukaisesti saatiin myös uusia yrityksiä seutukunnalle. Hanke toteutettiin hankesuunnitelman mukaisesti. Asetetut tavoitteet saavutettiin selkeästi. Puutoi-mialalla on harvaan asutussa pohjoisessa Keski-Suomessa kasvava merkitys. Mukana olevien yritysten liikevaihto on kasvanut selvästi. Kehittämisen painopiste oli suunnattu oikein: kasvaviin ja potentiaalisiin kasvuyrityksiin. Mukana olevien yritysten lukumäärä oli mittava hankkeen kestoon nähden. Yritysten kiinnostus kehittämishankkeeseen näkyi myös siinä, että yritysrahaa kertyi hyvin. Kehittämisprojektilla oli myös positiivista vaikutusta seutukunnan yritysten ja puualan oppilaitoksen yhteistyön tiivistymi-seen. Yhteistyö jatkuu edelleen. Koska hanke on selkeästi vaikuttanut seudun puutoimialan yritystoi-minnan ja alan yhteistyöverkoston kehittymiseen, katson, että hanke on onnistunut.

HIMOSKYLÄ 2015 - VISIOISTA KÄYTÄNTÖÖN II (JATKO)

Tarkoituksena oli tukea Jämsän seudun Master Plan -kokonaissuunnitelman toteutumista ja vahvistaa Himos-kylän kehitystä investointien ja kehittämistyön avulla. Kokonaisuuden tavoitteena on tehdä Himoksesta entistä monipuolisempi, kansainvälisempi ja tunnetumpi ympäri vuoden houkutteleva matkailukeskus. Jatkovaiheen toimenpiteitä olivat: − liitännäisalueiden (Patajoki, luonnonpuistot, venesatama) liiketoimintasuunnitelmat kaavoituksen ja maankäytön suunnittelun edistäminen asiakaslähtöisten matkailupalveluiden kaupallistaminen uusien teknologiasovellusten (energia, ICT ja ympäristö) hyödyntäminen Himoksen

rakentamisessa aktiivinen tiedottaminen.

Jatkohankkeen avulla palkattiin Himoksen kehittämispäällikkö Hannu Pelkonen 12 kuukaudeksi. Arviointi Hanke on tukenut ja vahvistanut Jämsän kaupungin strategista näkemystä matkailun merkityksestä ra-kennemuutoksessa. Kehittämistoiminta jatkuu Jämsän kaupungin omalla rahoituksella. Himoksen alu-eelle on laadittu riittävästi kehittämissuunnitelmia; seuraavaksi on päästävä toteutukseen. Tässä hyvä apuna toimii Himoksen Road Map, joka kokoaa yhteen kaikki suunnitelmat ja antaa toteutukselle hyvän ohjausjärjestelmän.

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Viitasaaren yksikkö Avustus 200 850 € Palautui 10 152 € Ohjelma Tavoite 1, EAKR Päätös 22.3.2006 Yhteyshlö Hilkka Laine Diaarinro 42/2006

Jämsek Oy Avustus 190 000 € Palautui 0 euroa Ohjelma Tavoite 2, EAKR Päätös 20.12.2006 Yhteyshlö Veli-Pekka Päivänen Diaarinro 344/2006

15

KESKI-SUOMEN MATKAILUN YHTEISMARKKINOINTI 2004 – 2007

Tavoitteena oli nivoa Keski-Suomen matkailutoimijat sekä kunta- ja yritysosallistujat tiiviimmin mukaan Keski-Suomen matkailun edistämiseen. Hankkeen avulla pyrittiin luomaan pysyvä toimintakonsepti keskeisten toimijoiden kanssa ja toteuttamaan toimenpiteet, joilla Keski-Suomen matkailul-lista imagoa vahvistetaan. Hankkeella tehostettiin maakunnallista matkailunäkyvyyttä sekä kotimaan markkinoilla että kansainvälisillä markkinoilla. Arviointi Keski-Suomi pystyi hankkeen avulla aikaisempaa pitkäjänteisemmin ja näyttävämmin osallistumaan Matkailun Edistämiskeskuksen ulkomaanmarkkinoinnin tärkeimpiin toimenpiteisiin yhdessä yritysten kanssa. Näkyvyyttä ostettiin MEKin kansainvälisissä kesä- ja taIviesitteissä. Lisäksi pystyttiin osallistu-maan tärkeimpien markkina-alueiden (Venäjä, Etelä-Eurooppa: Ranska, Espanja, Italia) kohdennettuihin kampanjoihin ja myyntitilaisuuksiin. Kumppaneina olivat markkina-alueilla toimivat alueemme inco-ming-toimistot. Kotimaan markkinoinnin tärkeimmät toimenpiteet liittyivät Matka-messuihin ja ryhmämyyntiin. Keski-Suomi osallistui yhteisellä ja yhtenäisellä messuosastolla Matka-messuille. Jatkossa haastetta yhteis-markkinointiin tuo matkailukeskusten halu osallistua näyttävämmin ja toisaalta pienten yritysten pelko jäädä isojen jalkoihin. Jos halutaan yhtenäistä Keski-Suomi -ilmettä, jokaiselta osapuolelta edellytetään joustoa oman näkyvyyden suhteen. Ryhmämyyntiä tehostettiin mm. järjestämällä Keski-Suomen matkailun myyntikierroksia. Asiakastilai-suuksissa vieraili useampia satoja ryhmämatkojen järjestäjiä. Tilaisuuksista yritykset saivat hyvin ryhmä-kauppaa. Kotimaan matkailun ryhmämyyntiesite tuotettiin yhdessä Jyväskylän Seudun Matkailun kanssa. Yhä tärkeämmäksi markkinointivälineeksi muodostuneen internetin tehostunut käyttö tiedonvälitys-kanavana vaatii jatkossa lisäpanostusta.

OSAAMISKESKUSOHJELMAN 2006 JATKOPÄÄTÖS Jatkorahoitus kohdennettiin sisäasiainministeriön oh-jeen mukaan osaamiskeskusohjelman loppuunsaatta-miseen. Toimenpiteitä olivat: − OSKE 2006:n loppuraportointi ja loppuseminaari − pk-yritysten aktivointi uuteen OSKE -ohjelmaan − maakunnallisten kehittämisyhtiöiden aktivointi uuteen OSKE -ohjelmaan − OSKE -ohjelman ja maakuntaohjelman 2007 - 2010 yhteiset avaukset asiakkuuksien hallinnassa ja

ennakoinnissa. Hanketta hallinnoi 31.12.2006 saakka Jyväskylän Teknologiakeskus/Technopolis JSP. Arviointi Rahoitukselle toteutettiin seuraavat alahankkeet: − Biokaasualan osaamisen ja liiketoiminnan vahvistaminen − Esiselvitys Keski-Suomen ympäristötoimialan osaamispotentiaalin hyödyntäminen kansainvälisessä

liiketoiminnassa − Tehokkuuden nosto sellu-paperitehdas toiminnoissa keinomaun avulla − Sellunlaatumittarin kehittämisen valmistelu − Sulautetun tietotekniikan soveltaminen kilpailukyvyn kasvattamiseksi

Lisäksi tuettiin Hitech Foorum toimintaa. Jatkoprojekti onnistui suunnitellusti.

Jyväskylä Innovation Oy Avustus 125 000 € Palautui 0 € Rahoitus Maakunnan kehittämisraha Päätös 24.1.2007 Yhteyshlö Veli-Pekka Päivänen Diaarinro 401/2006

Keski-Suomen liitto Avustus 138 400 € Palautui 0 € Ohjelma Tavoite 2, EAKR Päätös 24.8.2004 Yhteyshlö Veli-Pekka Päivänen Diaarinro 152/2004

16

JYKE - JOUTSAN SEUTUKUNNAN YRITYSKEHITYS, YRITYSKEHITYSPALVELUIDEN JA KORKEAKOULUJEN SEKÄ TYÖELÄMÄN YHTEISTYÖN TIIVISTÄMINEN

Tavoitteena oli pk-yritysten johdon ja henkilöstön liiketoimin-taosaamisen kehittäminen. Lisäksi vahvistettiin Keski-Suomen koulutusorganisaatioiden aluekehitystyöhön osallistuvien henkilöiden osaamista yritysten kehittämis- ja analysointityös-sä. Toimintamallin avulla koulutus- ja kehittämisorganisaatioi-den osaaminen kyettiin hyödyntämään seudullisten osaamisohjelmien käytännön toteuttamisessa. Hanke oli Joutsan seutukunnan pilotti osaamisohjelmatyön käytännön toteuttamiseksi. Lisäksi taustalla oli yritysten kehittämistyö, josta kehittämistarpeet olivat nousseet. Kohderyhmänä olivat pk-yritysten johto ja henkilöstö, koulutusorganisaatioiden aluekehitystyöhön osallistuvat henkilöt ja opiskelijat. Arviointi Hanke oli Optiimi -kehittämistyön seudullinen pilottihanke. Joutsan seutu on muihin seutuihin nähden poikkeuksellinen, koska sillä ei ole kehittämisyhtiötä eikä peruskoulun jälkeistä koulutusorganisaatiota. Hankkeen ytimenä oli tukea yritysten liiketoimintaosaamisen kehittämistä, luoda seudullinen palvelu-malli yritys- ja osaamispalveluiden tarjonnalle sekä pilotoida ammattikorkeakoulun yrityslähtöistä kehit-tämistoimintaa. Perustaksi muodostui poikkeuksellisen vahva yritysten sitoutuminen ja selkeä tarve. Hanke toteutti tavoitteet hyvin. Sisällöllisesti ja käytännön toteutuksen osalta koulutus onnistui hyvin. Samalla vahvistettiin maakunnan eri toimijoiden palvelukonseptia ja yhteistyötä seudulla. Haasteeksi muodostuivat toteuttajan toiminnot etäällä seudusta. Liiketoiminnan koulutus sinänsä muodosti kor-keatasoisen yritystoimintaa tukevan palvelukokonaisuuden.

KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ 2005 - 2006 Tarkoituksena oli palkata vakituinen kehittämispäällikkö. Keulink Oy oli sitoutunut yhdessä Keuruun kaupungin ja Multian kunnan kanssa vastaamaan kehittämispäällikön palkkakustannuksista hankekauden jälkeen. Kehittämispäällikkö edistää seutukunnallista yritystoimin-taa metallitoimialalla ja graafisen viestinnän alalla. Hän varmistaa palveluiden säilymistä ja kehittymistä ja edistää seutukunnan asukkaiden työllistymistä harjoi-tettavan elinkeinopolitiikan avulla. Kehittämispäällikkö osallistuu seutukunnallisen elinkeinopoliittisen ohjelman valmisteluun. Arviointi Kehittämispäällikkö osallistui aktiivisesti Keuruun seudun yritystoiminnan kehittämiseen. Lisäksi kehit-tämispäällikkö osallistui seutukunnan yleisiin kehittämistehtäviin mm. seutustrategian laadintaan. Hanke onnistui hyvin ja sen avulla saatiin palkattua vakituinen kehittämispäällikkö seudun yritystoiminnan ke-hittäjäksi. Multian kunnan sitoutuminen seudulliseen työhön on ollut ongelmallista.

Jyväskylän ammattikorkeakoulu, liiketalouden yksikkö Avustus 126 750 € Palautui 16 173 euroa Ohjelma Tavoite 2, ESR Päätös 19.4.2006 Yhteyshlö Rauli Sorvari Diaarinro 23/2006

Keulink Oy Avustus 107 250 € Palautui 0 € Ohjelma Tavoite 2, EAKR Päätös 23.3.2005 Yhteyshlö Veli-Pekka Päivänen Diaarinro 42/2005

17

JYVÄSKYLÄN SEUDUN LOGISTISEN ASEMAN VAHVISTAMINEN JA MARKKINOINTI

Jyväskylän seudun ja erityisesti Jyväskylän maalaiskunnan painopisteeksi elinkeinostrategiassa oli valittu Tikkakosken lentokentän yritysalue. Tarpeelliseksi oli noussut laajempi logistiikan suunnittelu ottaen huomioon lento-, maantie- ja raideliikenteen muodostama kokonaisuus. Tarpeeseen vai-kutti maaliikenteen keskuksen rakentaminen Seppälänkan-kaalle. Hankkeella: - selvitettiin seudun logistiset kilpailuedut - kartoitettiin potentiaalisia, logistisesta asemasta kiinnostuneita yrityksiä - luotiin toimintamallia tehokkaaseen yhteydenpitoon ja palvelujen tuotantoon eri toimijoiden

kesken - markkinoitiin seutua logistiikan osaamispaikkana - tuotettiin tarvittavaa materiaalia ja näkyvyyttä markkinoinnin tueksi.

Arviointi Hankkeen aikana tehtiin erilaisia selvityksiä ja kehittämistoimenpiteitä Jyväskylän seudun logistisen aseman vahvistamiseksi. Merkittävin tulos oli Innoroad -brändin luonti. Brändin alla on laadittu kehit-tämissuunnitelmia ja aloitettu Jyväskylän seudun tieliikenteen osaamisen markkinointia. Hanke onnistui kohtuullisesti. Toteutusaika venyi turhan pitkäksi. Jykes Oy vastaa jatkossa Innoroad -brändin kehittä-misestä yhteistyössä oppilaitosten ja yritysten kanssa.

MIDFIN - HÖYTYLIIKENTEEN KEHITTÄMISHANKE Tarkoituksena oli laatia suunnitelma hyötyliikenteen testa-us- ja harjoittelukeskuksesta Laukaan Lievestuoreelle. Suunnitelman pohjalta voidaan toteuttaa liiketoimintaym-päristö kulkuneuvoteollisuuden testausta ja tutkimusta, ammattiliikenteen koulutusta ja liikenneturvallisuuden ke-hittämistä varten. Asiakastarpeiden ja potentiaalisten asiakkaiden sitouttami-seksi selvitystyö jaettiin neljään osaan. Establish Finland Oy vastasi kulkuneuvoteollisuuden testaus- ja tutkimuspalveluista ja tapahtumapalveluista, Jyväskylän ammattikorkeakoulu ammattiliikenteen koulu-tuksesta ja Contraf Oy liikenneturvallisuudesta. Alueen rakentamisen suunnittelusta vastasi Rakennus-Otava Oy. Arviointi Työ eteni hyvin. Investointisuunnitelma vaiheistettiin asiakastarpeiden mukaisesti. Ympäristölupaa var-ten laadittiin melumallinnus. Tehty työ osoittaa testaus- ja harjoittelukeskuksen taloudelliset realiteetit, arvion asiakaspotentiaalista ja lähtökohdat varsinaisille investoinneille. Koska testaus- ja harjoittelukes-kuksella haetaan uusia asiakkaita uudenlaisella konseptilla, asiakkaiden sitouttaminen osoittautui selvästi arvioitua vaativammaksi. Jatkovaiheessa sekä hankkeen hallinnoinnista vastaavilta että ostopalveluna hankituilta asiantuntijoilta on syytä edellyttää napakampaa työotetta. Jotta investoinnit voivat käynnis-tyä, testaus- ja harjoittelukeskus tarvitsee toiminnasta vastaavan avainyrityksen tai -yrittäjät. Projekti onnistui kohtuullisesti.

Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Avustus 100 000 € Palautui 0 € Ohjelma Tavoite 2, EAKR Päätös 17.12.2003 Yhteyshlö Veli-Pekka Päivänen Diaarinro 23040

Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Tekniikka ja liikenne Avustus 100 000 € Palautui 0 euroa Ohjelma Tavoite 2, EAKR Päätös 21.2.2007 Yhteyshlö Pirjo Peräaho Diaarinro 3/2007

18

HIMOKSEN MARKKINOINTIHANKE 2006 – 2007 Tavoitteena oli lisätä Himoksen matkailijamääriä ja matkai-lutuloa ympärivuotisesti sekä vahvistaa Himoksen matkai-luimagoa. Toimenpiteinä olivat ulkomaan ja kotimaan asia-kaskontaktien lisääminen, uusien asiakkaiden etsiminen myös uusista kohdemaista, markkinointiviestinnän tehos-taminen, sähköisen varausjärjestelmän ja asiakashallintajär-jestelmän kehittäminen sekä media- ja matkanjärjestäjävierailujen lisääminen. Markkinointitoimenpiteet suuntautuivat ulkomaille ja kotimaahan. Kotimaan markkinointi keskittyi Hi-moksen ympärivuotisten tuotepakettien kehittämiseen, sähköisen viestinnän ja sähköisen myyntipalve-lun kehittämiseen, laatuun ja asiakashallintaan. Ulkomaan markkinoinnilla tehostettiin myyntiä olemassa oleviin kohdemaihin: Venäjä, Baltia ja Ukraina. Kotimaassa osallistuttiin MEKin kansainvälisiin myyntita-pahtumiin mm. Snowball. Uusia kohdemaita ja agentuuria etsittiin Saksassa, Englannissa ja Espanjassa. Arviointi Hankkeen toteutukseen vaikutti rinnalla edennyt Himoksen kaavoitus ja siihen liittyvät erimielisyydet. Markkinointitoimenpiteiden suunnittelussa mukana ollut rinneyhtiö jättäytyi hankkeesta pois. Mukaan kuitenkin saatiin HimosLomien rinnalle uusi markkinointiyhtiö, Himos Matkailu Oy. Hanke toteutui alun perin suunniteltua pienempänä, mikä oli luonnollinen seuraus toimenpiteiden karsimisesta. Hanke oli hyödyllinen yksittäisten yritysten kannalta, mutta toivottua yhteisyyttä ei markkinoinnissa saavutet-tu. Tulevaisuuden odotukset ovat Himoksella suuret, mutta ensin tarvitaan runsain mitoin yksituumai-suutta. Projekti onnistui kohtuullisesti huomioiden muuttuneet olosuhteet.

BIOENERGIASEKTORIN KEHITTÄMINEN POHJOISESSA KESKI-SUOMESSA

Tavoitteena oli seudullisten raaka-ainevarojen monipuolisen tuotannon, jalostuksen ja käytön edistämien, seudun bio-energiaosaamisen vahvistaminen, bioenergia-alan palveluliike-toiminnan kehittäminen ja ympäristövaikutusten arviointi käytännön tasolla. Arviointi Bioenergia on yksi Pohjoisen Keski-Suomen painopistealue. Kasvavan toimialan kehittäminen edellyttää laajaa verkostoitumista ja projektien vahvaa koordinointia. Tämä työ on nyt saatu liikkeelle. Projektilla on koordinoitu alan kehittymistä Pohjoisessa Keski-Suomessa. Maakunnallisen klusterin vetovastuuta on annettu seutukunnalle. Asetetut numeeriset tavoitteet eivät hankkeessa täysin toteutuneet. Bio-energiaklusterin suunnittelu vei runsaasti työpanosta. Jatkossa työn painopiste on siirrettävä bioener-gia-alan yritysten liiketoiminnan, erityisesti palveluliiketoiminnan kehittämiseen ja yritysten tuotteista-miseen. Kokonaisuudessaan toimialan kehittäminen hankkeessa onnistui hyvin. Alalle on Pohjoisen Keski-Suomen kehitystyössä panostettava nykyistä enemmän ja hyödynnettävä laajempia yhteistyöver-kostoja ja uusia innovaatioita, jotta kasvavasta alasta saataisiin kehitysmoottori seutukunnalle.

Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Luonnonvarainstituutti Avustus 89 770 € Palautui 0 € Ohjelma Tavoite 1, EAKR Päätös 22.3.2006 Yhteyshlö Hilkka Laine Diaarinro 68/2006

Jämsek Oy Avustus 94 980 € Palautui 3 447 € Ohjelma Tavoite 2, EAKR Päätös 26.9.06 ja 18.4.2007 Yhteyshlö Pirjo Peräaho Diaarinro 220/2006

19

BIOENERGIASEKTORIN KEHITTÄMINEN ETELÄISESSÄ KESKI-SUOMESSA (JATKOHANKE)

Tarkoituksena oli paikallisten energiavarojen monipuolisen tuotannon, jalostuksen ja käytön edistäminen sekä osaamisen vahvistaminen. Projektissa toteutettiin selvitys potentiaalisista lämpöyrittäjä-kohteista Jämsän seudulla, kartoitettiin Jämsän seudun maa-seutuyritysten kiinnostus bioenergian tuotantoon ja käyttöön, laadittiin suunnitelma Kuhmoisten taa-jaman kaukolämpöverkostosta sekä arvioitiin hake- tai pellettilämmitykseen siirtymisen kannattavuutta useissa kiinteistöissä. Hanke järjesti monia bioenergian teemapäiviä eri puolilla maakuntaa. Hankkeen myötä Jyväskylän ammattikorkeakoulun Luonnonvarainstituutti tarjosi energia-alan osaamistaan Saari-järven-Viitasaaren seudun ohella koko maakuntaan. Arviointi Hankkeessa tehtiin bioenergia-alan perustyötä jalkautumalla alan yrityksiin, kuntiin ja kiinteistönomista-jien pariin, kotimaisen energian investointeja edistettiin ja alan yhteistyöverkostoja maakunnassa vah-vistettiin. Tehdyn työn julkisuusarvoa ei saatu täysin hyödynnettyä. Hanke onnistui melko hyvin. Työ jatkuu Bioenergiasta elinvoimaa -klusteriohjelmalla.

BIOENERGIAKESKUKSEN UUSIEN TOIMINTAMALLIEN JA OSAAMISEN KEHITTÄMINEN

Tavoitteena oli kehittää JAMKin Luonnonvarainstituutin bio-energiakeskuksen palveluja yrityselämän tarpeisiin ja moni-puolistaa yhteistyöverkostoa. Hanke sisälsi kolme kokonai-suutta: 1) Energiapuunkorjuun menetelmien hyvien esimerkkikoh-

teiden kehittäminen seutukunnalle 2) Bioenergiakeskuksen teknologiaympäristön kehittäminen vastaamaan laitevalmistajien ja bioener-

giayrittäjien tarpeita. 3) Uuden henkilöstökoulutusmallin kehittäminen yritysten henkilöstökoulutuksen eri vaiheisiin.

Hankkeessa kartoitettiin soveltuvimmat pelletti- ja briketöintitestilaitteistot ja testausympäristöt, joka palvelisivat biomassojen jalostamisesta kiinnostuneita pk-yrityksiä ja lämmityslaitteita valmistavia yrityk-siä. Myös priimaussäiliön ja siihen liittyvän ohjausjärjestelmän hankintaa selvitettiin. Lisäksi suunniteltiin yritysten käyttöön uuden työntekijäryhmän joustavaa rekrytointi- ja kouluttamisprosessia. Energiapuun pysyväiskoealat keskuksen ja sen yhteistyöverkoston koulutuksen tarpeisiin kartoitettiin. Arviointi Hankkeella vahvistettiin oppilaitosten ja yrityselämän yhteentoimivuutta kehittämällä uudenlaisia yritys-ten tarpeista lähteviä osaamis- ja palvelukonsepteja. Hankkeesta hyötyvät sekä seutukunnalla toimivat oppilaitokset että bioenergia-alan yritykset. Toteutustapaa jouduttiin hankkeen edetessä tarkentamaan. Toteutusta vaikeutti ohjelmakauden päät-tymisestä johtuva kireä toteutusaikataulu. Myös bioenergia-alan tuotteiden kysynnän vaihtelut heijas-tuivat toteutukseen. Pääasiassa rekrytointipalveluihin liittyvät työpaikkatavoitteet jäivät saavuttamatta kattilavalmistuksen kysynnän hidastuessa. Muuten hanke saavutti keskeiset tuloksensa. Hankkeella vai-kutettiin myönteisesti yhteistyön tiivistymiseen bioenergia-alan oppilaitoksissa olevan osaamisen ja in-novaatioiden siirtämisessä oppilaitosten ja yritysten välillä. Bioenergia-alan kehittämistyö jatkuu seutu-kunnalla. Jyväskylän ammattikorkeakoulu on tehnyt päätöksen bioenergiakeskuksen uusista toimitilain-vestoinneista Saarijärvelle. Katson, että hanke oli seutukunnan bioenergia-alan kehittämisessä tarpeelli-nen. Projekti oli onnistunut.

Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Luonnonvarainstituutti Avustus 84 980 € Palautui 0 euroa Ohjelma Tavoite 2, EAKR Päätös 26.9.2006 Yhteyshlö Pirjo Peräaho Diaarinro 239/2006

Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Luonnonvarainstituutti Avustus 100 795 € Palautui 24 878 € Ohjelma Tavoite 1, EAKR Päätös 24.1.2007 Yhteyshlö Hilkka Laine Diaarinro 377/2006

20

ASIAKASLÄHTÖINEN YRITYSPALVELU-UUDISTUS KESKI-SUOMESSA

Tarkoituksena oli edistää keskisuomalaisten yrittäjien aktii-vista osallistumista valtakunnalliseen yrityspalvelu-uudistukseen. Tavoitteena oli kehittää yrittäjien ja kehittä-misorganisaatioiden yhteistyötä, jakaa hyviä käytännön to-teutustapoja ja kasvattaa maakunnan yritysmyönteistä veto-voimaa. Keski-Suomen Yrittäjät ry palkkasi hankkeeseen kehittämispäällikön. Hän työskenteli yhdessä yhdistyk-sen luottamushenkilöiden kanssa lukuisissa elinkeinojen kehittämistä ja yrittäjyyttä edistävissä työryh-missä eri seuduilla. TE-keskuksen kanssa järjestettiin yrittäjille suunnattu RoadShow. Jäsen- ja yrityspal-veluista tehtiin tyytyväisyyskysely. Arviointi Keski-Suomen yrittäjyysilmapiiri on valtakunnallisten mittausten mukaan nousussa. Keski-Suomen Yrit-täjät ry:n jäsenmäärä on kasvanut parissa vuodessa reilulla 30 prosentilla 3 200 yrittäjään. Kunnat ja seudut ovat laatineet elinkeinopoliittisia suunnitelmia, mutta toimenpiteiden vaikuttavuudessa on pai-koitellen paljonkin parannettavaa. Yrittäjäyhdistysten kannustamat kuntaliitokset eivät ole vielä johta-neet paikallisten yrittäjäyhdistysten yhdistymisiin. Hanke onnistui melko hyvin. Työlle on haettu jatko-hanketta.

SAARIJÄRVEN YRITYSPAJA 2007 Saarijärven suurimman teollisen yrityksen Efore Oyj:n sadan työntekijän irtisanominen ja ennestään työttömänä oleva osaava työvoimapotentiaali antoivat erinomaisen pohjan uu-delle yritystoiminnalle Saarijärvellä. Projektissa markkinoitiin Saarijärveä työvoimaongelmista kärsiville alueille hyvänä yri-tystoiminnan sijaintipaikkakuntana ja/tai sopimusvalmistaja-kumppanin sijaintipaikkakuntana. Irtisanomisten lisäksi Eforen jäljiltä jäi tyhjää hallitilaa yli 7500 m2. Hankkeessa testattiin erilaisia toimintamalleja suurten irtisanomisten aiheuttamissa tilanteissa. Projek-tissa innostettiin ja tuettiin työttömiä tavanomaisen työllisyyskoulutuksen lisäksi yrittämisen polulle. Es-teitä raivattiin tehostetuilla keinoilla. Hanke sisälsi räätälöityjen koulutusten ja koulutusohjelmien suun-nittelua ja osittaista toteutusta, liiketoimintasuunnitelmien ja ulkoistamismahdollisuuksien valmistelua sekä erilaisten verkostoitumistilaisuuksien järjestämistä. Arviointi Hankkeen avulla saatiin lievennettyä Eforen irtisanomisen vaikutuksia Saarijärven seutukunnalla. Yhte-nä tavoitteena oli yrittäjyyden ja uusien yrityksien syntymisen lisääminen, mutta Eforen ammattilaiset siirtyivät mieluimmin toisen palvelukseen kuin perustivat yrityksen. Hankkeen aikana syntyi kolme yri-tystä. Yksi yritysidea on vielä mietinnässä. Hankkeella pystyttiin vaikuttamaan yleiseen ilmapiiriin ja kannustamaan irtisanottuja. Ammattilaiset Areenalla – tapahtuma oli erittäin hyvä ja uudella tavalla to-teutettu rekrytointitapahtuma, jossa irtisanotut eivät olleet ”työtön”-leima otsassa vaan ylpeitä alansa ammattilaisia. Hankkeen käynnistänyt kriisi-toimintamalli sai kiitosta. Hanke onnistui hyvin ja saavutti asetetut tavoitteet.

Keski-Suomen Yrittäjät ry Avustus 89 040 € (tavoite 2) 22 380 € (tavoite 1) Palautui 10 812 + 925 € Ohjelma Tavoite 1 ja 2, EAKR Päätös 21.6.2006 Yhteyshlö Pirjo Peräaho Diaarinro 178/2006 ja 153/2006

Saarijärven Seudun Yrityspalvelu Oy Avustus 84 040 € Palautui 12 772 € Ohjelma Tavoite 1, EAKR Päätös 22.11.2006 Yhteyshlö Hilkka Laine Diaarinro 318/2006

21

NELOSTIEN YKKÖSET –MATKAILUHANKE Tavoitteena oli kehittää vetovoimaisempaa matkailun palvelu-tarjontaa Viitaseudulle hyödyntämällä maantieteellisen sijainnin (4-tie, keskellä Suomea) etuja ja luonnon tuomia mahdollisuuk-sia. Hankkeessa laadittiin kehittämissuunnitelma Putaanportin ja Niemenharjun alueille. Matkailuyritysten verkostoitumista ja palvelutarjontaa kehitettiin Viitaseudun Urheilu- ja Vapaa-ajan keskuksen ympärille. Arviointi Hankkeessa laadittiin asialliset ja konkreettiset selvitykset. Suunnitelmat auttavat merkittävästi jatko-suunnittelussa ja markkinoinnissa. Viitaseudun Urheilu- ja Vapaa-ajan keskukseen kuuluvien yritysten yhteistoimintaa saatiin eteenpäin. Hankkeessa syntyi uusia tuotteita, markkinointimateriaalia ja varaus- ja myyntijärjestelmä. Itsenäisen kehittämisyksikön perustamiseen hankkeessa ei ollut tarpeeksi resurs-sia. Systemaattisempi suunnittelu olisi saattanut myös tuottaa tulosta. Vaikka hankkeen alkuperäiset ta-voitteet eivät tältä osin toteutuneetkaan, katson, että hanke oli onnistunut.

Y4-YRITTÄJYYSASIAMIES Tavoitteena oli yrittäjyysymmärryksen kasvattaminen, eri kou-luasteiden yrittäjyyskasvatusverkoston luominen, yrittäjien kouluttaminen positiivisen yrittäjyyssanoman kertomiseen, Y4-yrittäjyysasiamiehen toimen rahoituksen vakiinnuttaminen sekä Y4-yrittäjyysidelogian mallintaminen. Arviointi Tavoitteet olivat varsin suuria kokonaisuuksia ja hankkeen aikana tehtiin lukuisia toimenpiteitä kunkin tavoitteen saavuttamiseksi. Y4-yrittäjyysasiamiehen toimen rahoituksen vakiinnuttaminen ei onnistunut suunnitellulla tavalla. Hanke onnistui kokonaisuudessaan hyvin.

PERUNKA CENTER MASTERPLAN PeurunkaCenter -yritysverkosto on vakiinnuttanut toimintan-sa. Verkostossa toimii aktiivisesti reilut 10 yritystä, joista suu-rimpia ovat Kuntoutumis- ja liikuntasäätiö Peurunka, Kunto-polku Oy ja Varjolan tilan Matkailu Oy. Visiossa 2010 verkos-ton tavoitteena on: − olla 40 yrityksen yhteisöä, joiden liikevaihto on vähintään

40 miljoonaa euroa − työllistää 350 henkilöä / vuosi − investoida alueeseen 2002 - 2010 yhteensä 20 miljoonaa euroa.

Hankkeessa laadittiin Peurunka Centerin alueelle matkailutoimialan kokonaissuunnitelma, johon kuu-luivat: − näkemys vetovoimatekijöistä ja kehitysmahdollisuuksista − liiketoimintakonseptin perusajatus − suunnitelma toiminnallisten alueiden kehittämiseksi ja toimenpidesuositukset − tarvittavat uudet palvelut ja uudet investoinnit − fyysinen ympäristösuunnitelma ja infrastruktuuri − ympäristövaikutukset sekä havaintokuvat ja esitteet.

Keski-Suomen liitto Avustus 77 000 € Palautui 15 167 € Ohjelma Tavoite 1, EAKR Päätös 22.11.2006 Yhteyshlö Hilkka Laine Diaarinro 319/2006

Keski-Suomen kauppakamari Avustus 60 000 € (2-ohjelma) 15 000 (1-ohjelma) Palautui 0 € Ohjelma Tavoite 1 ja 2, EAKR Päätös 21.2.2007 Yhteyshlö Veli-Pekka Päivänen Diaarinro 402/2006 ja 403/2006

Laukaan kunta Avustus 55 000 € Palautui 0 € Ohjelma Tavoite 2, EAKR Päätös 22.3.2006 Yhteyshlö Veli-Pekka Päivänen Diaarinro 93/2006

22

Arviointi Hankkeessa laadittiin useita eri selvityksiä, joista yhdessä muodostui PeurunkaCenter Master Plan. Tärkeimmät erillisselvitykset olivat toimialakatsaus ja kilpailija-analyysi sekä PeurunkaCenterin strate-giaprosessi, jossa on määritelty yritysverkoston liiketoiminnan kehittämistavoitteet. Pöyry Environ-ment Oy:n laatimassa raportissa on esitetty tiivistetty yhteenveto eri osa-alueista sekä maankäytöllinen suunnitelma, joka muodostaa pohjan tulevalle yleiskaavasuunnittelulle. Master Planin toteuttamisen kannalta on tärkeää, että yritykset ovat sitoutuneet yhteisiin kehittämistavoitteisiin. Hanke onnistui hy-vin. Master Plan on hyvässä toteutusvaiheessa.

TEOLLISEN YRITYSTOIMINNAN KEHITTÄMINEN Hankkeessa Jämsän seudun teollisten yritysten toimintaa ja osaamista kehitettiin niin, että niiden valmius vastata asia-kasyritysten laajeneviin kunnossapitopalvelujen tarpeisiin ja verkostomaiseen yhteistyöhön parantuivat. Hankkeessa ke-hitettiin yhteistyömuotoja, joilla maakunnan oppilaitosten osaaminen saadaan seudun yritysten hyödynnettäväksi. Arviointi Hanke toimi pilottina, jossa käytettiin hyväksi oppilaitosten kehittämispalveluja. Hankkeen kehittämis-toimenpiteisiin, koulutuksiin ja tietoiskuihin osallistui yhteensä 353 henkilöä. Kehittämistoimenpiteitä tehtiin 19 yrityksessä, jotka jakautuvat kolmeen kokonaisuuteen: laatujärjestelmän kehittäminen, tur-vallisuuspassikoulutus ja liiketoimintasuunnitelmien laatiminen. Hanke toteutui suunniteltua pienempä-nä. Seudun kehittymisen kannalta oleellista on, että kehittämistyötä johdetaan seudulta ja että eri ke-hittäjäorganisaatiot kykenevät joustavaan ja avoimeen yhteistyöhön. Kehittämisorganisaatioiden yhteis-työ oli hyvää, mutta seudun oma johtaminen oli puutteellista. Hanke onnistui hyvin ja se johti Jämsän seudulla laajempaan teollisuuden kehittämiskokonaisuuteen.

MAHDOLLISUUKSIEN HIMOS - II LISÄRAHOITUS Tavoitteena oli edistää Himoksen matkailuinvestointien toteu-tumista Master Plan -suunnitelman mukaisesti. Hanke oli jat-koa toukokuussa 2007 päättyneelle Mahdollisuuksien Himos -hankkeelle. Hankkeen tuella tehtiin Ylä-Himoksen ja Patajoen Master Pla-nit, sauvakävelypuiston suunnitelma, Himos Road Map suunnitelma, pinta- ja valumavesitarkastelu, pai-koitusaluetarkastelu sekä matkailuyrittäjien Åren matka. Arviointi Hanke onnistui avaamaan asukkaiden ja pienyrittäjien näköaloja Himoksen mahdollisuuksista. Hank-keen aikana löydettiin uusia teknologiamahdollisuuksia matkailun kehittämisessä. Konkreettisena tulok-sena olivat Päijänteen ja Himoksen välisen alueen kehittämissuunnitelmat. Kylpylä-hotellin investointi-päätöksen siirtyminen on hidastanut Himoksen kehittymistä. Himoksen kehittämistyö voidaan aloittaa tämän hankkeen ansiosta myös Päijänteen suunnasta.

Jämsek Oy Avustus 74 200 € Palautui 19 596 € Ohjelma Tavoite 2, EAKR Päätös 29.8.06 ja 20.11.07 Yhteyshlö Veli-Pekka Päivänen Diaarinro 204/2006

Jämsek Oy Avustus 54 600 € Palautui 0 euroa Ohjelma Tavoite 2, EAKR Päätös 24.10.2007 Yhteyshlö Veli-Pekka Päivänen Diaarinro 326/2007

23

MARATON PALVELUYRITYSTEN MARKKINOINNIN JA VERKOSTOITUMISEN OSAAMISTASON NOSTAMINEN

Tavoitteena oli yrittäjien ja yritysten henkilöstön markkinoin-tiosaamisen nostaminen, yhteismarkkinoinnin ja verkostoitu-misen kehittäminen ja sitä kautta yritysten asiakaspohjan ja lii-kevaihdon lisääminen. Kohderyhminä olivat Viitasaaren keskus-tan, Pihtiputaan Putaanportin ja keskustan sekä Kinnulan palve-luyrittäjät ja näiden yritysten henkilöstö. Keskeiset osa-alueet olivat markkinointisuunnittelu, yhteismarkkinointi, vetovoimatutkimus, palvelu-kielen tehokurssi ja oppilaitosyhteistyömallin rakentaminen. Hankkeen aikana järjestettiin em. aiheista koulutuspäiviä lähiopetuksena. Osallistujat täydensivät osaamistaan etäopiskeluna. Henkilökohtaisen konsultoinnin avulla osallistujat laativat yritys- tai yritysverkostokohtaiset markkinointisuunnitelmat. Hankkeen aikana luotiin kullekin yhteistyöverkostolle yksinkertaiset, realistiset pitkän aikavälin yhteis-markkinointisuunnitelmat, joiden toteuttamista seurataan ja kehitetään vuosittain. Lisäksi rakennettiin mittarit seurantaa varten. Arviointi Hanketta toteutettiin suunnitelman mukaisesti. Tavoiteasetanta ja toteutuksen seuranta olivat selkeää ja systemaattista. Tulokset olivat konkreettisia ja osallistujien hyödynnettävissä. Laadulliset tavoitteet saavutettiin. Koulutus antoi osallistujille ratkaisuja käytännön ongelmiin. Sen sijaan pienten yritysten henkilöiden mukaan saaminen osoittautui haasteelliseksi. Halukkaista 20 - 30 henkilöistä vajaa puolet pystyi osallistumaan koulutukseen. Suunnitellut osallistujamäärät eivät toteutuneet. Pienten yritysten vähäiset henkilöresurssit olivat vaikea yhteen sovittaa tiiviiseen koulutusaikatauluun. Mukana olleet henkilöt olivat tyytyväisiä koulutuksen laatuun. Pienten yritysten henkilöiden osaamisen kehittäminen tarvitsee innovatiivisia mobiileja toimintamalleja, jotta saavutettaisiin laajemmat kohderyhmät. Hank-keen viestintää hoidettiin mallikelpoisesti. Hanke oli tarpeellinen ja melko hyvin onnistunut.

INNOVAATIOTAPAHTUMA Uudet tuote- ja palveluinnovaatiot kiinnostavat Viitasaaren seudun yrityksiä. Yrityksillä on kuitenkin rajalliset resurssit in-novaatioiden omatoimiseen kehittämiseen. Keksijät ja yritykset tarvitsevat yhteisen foorumin, jossa voivat tavata toisiaan ja saavat tietoa kaupallistamista edistävistä asiantuntijapalveluista. Hankkeessa järjestettiin innovaatiopäivät 25 - 28.8.2007. Li-säksi rakennettiin toimintamallia ja yhteistyöverkostoa, jonka avulla keksijät ja yritykset saadaan jatku-vaan yhteistyöhön innovaatioiden hyödyntämiseksi. Yhteistyöverkostossa ovat mukana mm. Suomen Keksijäin Keskusliitto, Keksintösäätiö, TE-keskusten keksintöasiamies, Keski-Suomen Yrittäjät paikal-lisyhdistyksineen, Finnvera Oyj, Pro Agria Keski-Suomi, Viisari ry, paikallinen työvoimatoimisto. Arviointi Hanke eteni suunnitelman mukaisesti. Kohderyhmän ja useimpien yhteistyökumppaneiden antama pa-laute oli hyvää. Tapahtuma koettiin tärkeäksi tavaksi edistää innovaatioita arkipäivän yritystoiminnassa. Esikoisluonteesta johtuen parannettavaa vielä löytyy. Tapahtuman kesto oli liian pitkä ja budjetin suun-nittelu haparoivaa. Kireästä aikataulusta huolimatta tapahtuman toteutus onnistui hyvin. Positiivinen ja negatiivinen palaute käsiteltiin ja korjaaviin toimenpiteisiin etsittiin ratkaisuja jatkoa ajatellen. Merkittä-vänä tuloksena pidän sitä, että hankkeella luotiin uusi, jatkuva tapahtuma. Hanke tuotti useita elinkei-noelämää hyödyntäviä kontakteja myyntiyhteistyön, neuvotteluiden ja muiden yhteydenottojen muo-dossa. Hanke sai hyvää näkyvyyttä valtakunnan medioissa. Myös seutu- ja maakuntatason kehittämista-hojen yhteistyö tiivistyi. Katson, että hanke on toiminnassaan hyvin onnistunut.

Witas Oy Avustus 46 900 € Palautui 8 564 € Ohjelma Tavoite 1, ESR Päätös 20.12.2006 Yhteyshlö Hilkka Laine Diaarinro 333/2006

Witas Oy Avustus 35 000 € Palautui 279 € Ohjelma Tavoite 1, ESR Päätös 18.4.2007 Yhteyshlö Hilkka Laine Diaarinro 120/2007

24

KESKI-SUOMEN KANSAINVÄLINEN MATKAILUN MARKKINOINTIHANKE

Keski-Suomen matkailustrategian perustana on yritysvetoi-nen kehittäminen. Tavoitteena on kehittää 3-5 kansainväli-sen tason matkailukeskittymää Keski-Suomeen. Lähivuosi-en matkailuinvestoinnit ovat Keski-Suomessa 130 - 150 miljoonaa euroa. Investoinnit edellyttävät matkailijamäärien kasvattamista. Tavoitteena on lisätä ulkomaalaisten majoi-tusvuorokausia 20.000/vuosi. Tämä vaatii lisäpanostusta kansainväliseen markkinointiin ja varsinkin myyntikanavien kehittämiseen. Hankkeen avulla palkattiin matkailun ulkomaan markkinoinnin ja myynnin ammattilainen eli Keski-Suomen matkailun markkinointijohtaja. Samassa yhteydessä perustettiin matkailun markkinointitoimi-joista tiimi, jonka jäseneksi markkinointijohtaja tuli. Arviointi Markkinointihanke on kolmivuotinen kokonaisuus, joka pilkottiin ohjelmakauden vaihteessa kahdeksi osaksi. Tällä hankkeella rahoitettiin ensimmäinen toimintavuosi. Matkailukeskukset valitsivat hankkeen vetäjäksi ja Keski-Suomen markkinointijohtajaksi Ari Ålanderin, jolla on hyvä kokemus mm. Kuusamon matkailun kehittämisestä ja markkinoinnista. Ensimmäisen toimintavuoden aikana on luotu perustaa matkailun ulkomaan markkinoinnin kehittämiseksi ja strategiaksi. Perusperiaatteena on, että yritykset maksavat toimenpiteistä 50 prosenttia ja lopulle pyritään etsimään julkista rahoitusta. Hankekokonai-suus on lähtenyt hyvin käyntiin. Markkinointisuunnitelma valmistui elokuussa.

HANKASALMEN MASTER PLAN Hankasalmella ysitien varrella ja tuntumassa toimii neljä matkailualan yritystä: Lomakeskus Revontuli, Revontuli Golf, Liikennekeidas Jari-Pekka ja Häkärinteet. Hankkeen avulla laadittiin alueen maankäyttö- ja liiketoimintasuunni-telmat. Kokonaisselvitys tähtää alueen matkailullisten mahdollisuuksien kirkastamiseen. Kokonaissuunnitelmassa 1) määriteltiin Hankasalmen alueen matkailun infrastruk-tuuri, kapasiteetti ja potentiaalit kehittämismahdollisuudet 2) laadittiin konseptit matkailun toiminnallisten alueiden kehittämiseksi. Erityisen tärkeitä ovat toimivat yhteistyöverkostot. Suunnitelmat laadittiin yksityiskohtaisena Häkärinteiden, Jari-Pekan ja Lomakeskus Revontulen alueelle sekä yleispiirteisenä laajemmin Hankasalmen aluetta koskien. Arviointi Suunnitelmien laadinnan osalta hanke onnistui hyvin, mutta vastuunotto suunnitelman toteuttamisesta ei onnistunut toivotulla tavalla. Master Planin toteutuminen vaatii Hankasalmen kunnalta ja yrityksiltä entistä parempaa, luottamuksellista yhteistyötä. Alueesta on mahdollista kehittää vetovoimainen maa-kunnallinen ja ehkäpä jopa tietyissä kohderyhmissä valtakunnallinen matkailukeskus.

Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Avustus 60 000 € 30 000 € Palautui 26 702 euroa Ohjelma Tavoite 2, EAKR Päätös 21.2.07 ja 20.2.08 Yhteyshlö Veli-Pekka Päivänen Diaarinro 57/2007 ja 31/2008

Hankasalmen kunta Avustus 40 000 € Palautui 7 169 € Ohjelma Tavoite 2, EAKR Päätös 14.2.2006 Yhteyshlö Veli-Pekka Päivänen Diaarinro 333/2005

25

KEURUUN SEUTUKUNNAN KOLMIKANTAYHTEISTYÖ Tavoitteena oli seudun pienyritysten, kehittämisyhtiön ja kuntien yhteyden kehittäminen. Lisäksi tavoitteena oli pien-yrittäjien yhteishengen luominen ja yrittäjien vaikutusmah-dollisuuksien kasvattaminen paikallisessa päätöksenteossa. Hankkeella palkattiin projektipäällikkö, jonka tehtävänä oli luoda yhteishenkeä Keuruun seutukunnan yrittäjien välille ja kannustaa yksinyrittäjiä puhaltamaan sa-maan hiileen, varmistaa seutukunnan palveluiden säilymistä ja kehittymistä, koota yritysryhmät kluste-reittain sekä kerätä tietoa yrityskentästä. Projektipäällikkö edisti ns. kolmikantayhteistyötä. Mukana olivat Keuruun Yrittäjät ry, Multian Yrittäjät ry, Keuruun kaupunki, Multian kunta ja Kehittämisyhtiö Keulink Oy. Arviointi Hankkeen avulla käynnistettiin suunniteltu kolmikantayhteistyö. Päätuloksena oli yrittäjyysilmapiirin kehittyminen, Yliahon teollisuusalueen muuttaminen palvelualueeksi sekä Keuruun keskustan kaupallis-ten tapahtumien kehittäminen. Lisäksi hanke on ollut mukana käynnistämässä Multian bioenergiaver-koston toimintaa. Hanke onnistui hyvin.

TOUHUKAS JÄMSÄN SEUDUN YRITTÄJYYSYHTEISTYÖPROJEKTI

Jämsän seudulla toimii neljä Suomen Yrittäjät ry:n paikallisjär-jestöä: Kuhmoisten, Kuoreveden, Jämsän ja Jämsänkosken yrittäjät. Kukin yhdistys on yksinään aika pieni ja voimaton. Hankkeen tavoitteena oli kehittää yrittäjäjärjestöjen toiminta-tapaa seudullisesti, auttaa yrittäjiä verkostoitumaan, kehittää yrittäjien järjestämiä tapahtumia, lisätä pienyrittäjien vaikuttamismahdollisuuksia sekä aktivoida pien-yrittäjiä yhteistyöhön oppilaitosten kanssa. Hankkeen avulla palkattiin yrittäjäyhdistysten yhteinen projektipäällikkö, jonka tehtävänä oli aktivoida yrityksiä yhteistyöhön, voimistaa yrittäjien vaikutusmahdollisuuksia, tehostaa järjestötoimintaa sekä toimia tiedottajana. Hanke toimi kiinteässä yhteistyössä Jämsekin kanssa. Onnistuessaan hanke johtaisi yhden yhtenäisen ja vaikutusvaltaisen yrittäjäjärjestön Jämsän seudulle. Arviointi Yrittäjäyhdistysten jäsenmäärä on kasvanut aktiivisemman toiminnan myötä. Kaupunkien yhdistyminen on avannut keskustelun myös yrittäjäyhdistysten yhdistymisestä. Koillis-Häme lehdessä on julkaistu kerran kuukaudessa yrittäjäsivu, jonka julkaisua jatketaan hankkeen päätyttyä. Hankkeen aikana on to-teutettu uusia tapahtumia ja kehitelty vanhoja. Yrittäjäyhdistyksen mielestä projektin olisi pitänyt olla pidempi, koska sitoutuminen hankkeeseen tapahtui vasta ajan myötä.

JÄMSÄN SEUDUN YRITYSPALVELUPISTE Tarkoituksena oli edistää Jämsän seudun maaseutuyritysten syntyä, kasvua ja kilpailukykyä välittämällä ja tuottamalla niille sopivia yrityspalveluita. Hankkeella jatkettiin 2003 käynnistettyä seudullista yritys-palvelupiste-konseptia, joka on osa valtakunnallista Yritys-Suomi -konseptia. Samalla rakennettiin eri toimijoiden ja yritysten välille verkostoja, jotka mahdollista-vat asteittaisen siirtymisen elinkeinopalveluista kehitys- ja innovaatiopalveluihin. Hankkeessa resursoi-tiin yhden henkilön - yrityspalvelupäällikön - työpanos. Konkreettiset toimenpiteet räätälöitiin asiakas-kohtaisesti. Aloittavilla yrityksillä palvelut ovat liikeidean arviointia tai rahoitusneuvontaa. Toimivilla yri-tyksillä neuvonta liittyy investointien rahoitukseen, markkinoiden laajentamiseen, liikkeenjohtoon tai

Jämsek Oy Avustus 29 375 € Palautui 4 184 euroa Ohjelma Tavoite 2, EAKR Päätös 21.2.2007 Yhteyshlö Jouko Kahilainen Diaarinro 19/2007

Keuruun Yrittäjät ry Avustus 43 000 € Palautui 12 471 euroa Ohjelma Tavoite 2, EAKR Päätös 29.8.2006 Yhteyshlö Veli-Pekka Päivänen Diaarinro 233/2006

Jämsän Yrittäjät ry Avustus 28 971€ Palautui 345 euroa Ohjelma Tavoite 2, EAKR Päätös 21.2.2007 Yhteyshlö Veli-Pekka Päivänen Diaarinro 20/2007

26

kansainvälistymiseen. Yrityspalvelupäällikkö hyödynsi olemassa olevia rahoitus-, konsultointi- ja koulu-tuspalveluja sekä yhteistyökumppaneiden muuta tarjontaa. Arviointi Hanke toteutettiin asiakaslähtöisesti. Rahoituspäätöksiä TE-keskuksen maaseutuosasto ei voinut vuo-den 2007 aikana tehdä, millä oli luonnollisesti kielteinen vaikutus uusien yritysten ja uusien työpaikko-jen syntymiseen. Kokonaisuudessaan hanke onnistui hyvin ja toimi yhteistyössä alueen muiden toimi-joiden kanssa. Tavoitteena ollut yrityspalveluiden uusi toimintamalli ei kuitenkaan täysin toteutunut.

PELLETTIENERGIAJÄRJESTELMÄT - KEHITYSVAIHEEN VALMISTELU 2007

Tavoitteena oli valmistella Bioenergiasta elinvoimaa -klusterin pellettienergiajärjestelmät -teeman kehityshank-keita. Tavoitteet vuoteen 2015 ovat: 1. Pellettien käyttö Keski-Suomessa lisääntyy 800 giga-

wattituntia 2. Maakuntaan syntyy pellettien pientuottajien verkosto 3. Pellettikyläkonsepti toteutetaan koko tuotantoketjun yritysyhteistyönä raaka-aineen keräämisestä

ja jalostuksesta lämmitysjärjestelmien toimitukseen ja käyttöön. 4. Pelletteihin liittyvän teknologian, osaamisen ja palveluiden myynti nousee 150 milj. euroon.

Lisäksi tavoitteena oli laatia yksityiskohtainen toimintasuunnitelma vuosille 2008 - 2012. Arviointi Hankkeen loppuraportissa on kuvattu Keski-Suomen pellettienergiamarkkinat. Hankkeessa tehtiin kuntakatselmuksia, joiden tavoitteena oli löytää sopivia pellettilämmityskohteita. Kaikista kunnista ei saatu perustietoja, joten kattava kuntakatselmus ei toteutunut. Hankkeessa päivitettiin Keuruun pellet-tikyläkonsepti. Syksyn 2007 aikana aktivoitiin toimijoita osallistumaan Bioenergiasta elinvoimaa -klusterin projektikutsuun. Pellettiteemaan liittyviä hakemuksia saapui 16 kpl, joista rahoituspäätöksen saanee 2-3 kpl. Pellettienergiajärjestelmät kehitysteeman valmistelu onnistui hyvin ja sen avulla saatiin muutama rahoituskelpoinen hankekokonaisuus.

Kehittämisyhtiö Keulink Oy Avustus 20 000 € Palautui 0 euroa Ohjelma Tavoite 2, EAKR Päätös 25.9.2007 Yhteyshlö Pirjo Peräaho Diaarinro 250/2007

27

3.2. OSAAMINEN JA KOULUTUS

Avustus4 048 000 €

68 %

Kunnat1 692 000 €

28 %

Yritykset226 000 €

4 %

Rahoitus 6 milj. euroa

KESKI-SUOMEN OPPIMISPAIKKAVERKOSTON KEHITTÄMINEN, OSAAMISEN JA INNOVAATIOIDEN SIIRTO

Tarkoituksena oli kehittää toimintatapaa, joka koko maakunnassa vastaa seudulliseen osaamistarpeeseen sekä rakentaa maakuntaan eri osaamisorganisaatioiden resursseja tehokkaasti hyödyntävän oppimispaikkaver-koston. Oppimispaikalla tarkoitetaan erilaisia oppimista ja koulutusta mahdollistavia ympäristöjä, kuten oppilaitokset, työyhteisöt, kansalaislähtöiset oppimisyhteisöt ja tietoverkkojen opinpolut. Seudullisella oppimispaikalla tarkoitetaan yhteistoimintaa, joka kokoaa seudullisesti yhteen eri toimijatahot, oppi-mispaikat ja maakunnalliset osaamisen kehittäjäresurssit. Seudullinen oppimispaikka -yhteistyö synnyt-tää seudun osaamisen tuottamiseen, välittämiseen ja soveltamiseen sekä tulevaisuuden rakennemuu-toksiin paneutuvan osaamisohjelman. Hanke oli kuntien, seutukuntien, eri rahoittajatahojen ja osaamisorganisaatioiden yhteistyötä rakentava ja ylläpitävä. Toiminta kohdistui kysyntälähtöisesti pk-yritysten ja muiden työorganisaatioiden koulutus- ja kehittämistoimintaan, osaamiseen liittyvään koulutus- ja kehittämistarpeiden analyysiin, elinkei-noelämää palvelevien alueellisten ja seudullisten kehittäjäorganisaatioiden ja verkostojen osaamisen vahvistamiseen sekä maakunnan innovatiivisuuden ja siihen liittyvän osaamisen siirtoon maakuntaan. Arviointi Oppimispaikkaverkosto yhdistää eriasteisen koulutuksen, innovaatiotoiminnan ja seudullisen kehittä-misen osaamista vahvistavaksi verkostoksi. Työ on saanut Optiimi – verkoston muodon. Uusi aluekehi-tyksen toimintamalli on ollut hyödyllinen ja tuloksellinen. Hankkeen ohjausryhmä on todennut tehdyt toimenpiteet ja tulokset tavoitteiden mukaisiksi ja aluekehitystä tukevaksi. Optiimi -ydintoimintojen li-säksi hankkeella on jalostettu oppilaitosten yhteistyötä koulutusklusteria kehittäen. On syntynyt brandi EduCluster Finland. Tämä keskisuomalainen sosiaalinen innovaatio on herättänyt myös kansallista ja kansainvälistä huomiota. Työ jatkuu EduCluster Finland -organisaation toimintana.

Hankkeissa mukana ovat olleet mm. Elomatic Oy Jyväskylän yliopiston Rehtori-instituutti Koneistamo Markku Paananen Luonto-, liikunta- ja nuorisomatkailu-

keskus Piispala Nuorten Keski-Suomi ry Osaamis- ja teknologiakeskus Ropotti Keski-Suomen lukiot Technopolis Oyj TeliaSonera Oyj

Tuloksina on vaikutettu 10 uuden työpaikan syntymiseen 8 uuden yrityksen aloittamiseen 3 700 henkilön kouluttautumiseen

Maakuntaohjelman painopisteitä Koulutusliiketoiminnan kehittäminen Innovaatiojärjestelmän uudistaminen Koulutuksen tuotteistaminen Kansainvälistymisen edistäminen Koulutusorganisaatioiden yhteistyö ja

työelämälähtöisyys

Keski-Suomen liitto Avustus 665 000 € Palautui 0 € Rahoitus Maakunnan kehittämisraha Päätös 24.3.04 ja 17.5.05 Yhteyshlö Rauli Sorvari Diaarinro 68/2004

28

KEURUUN KOULUTUSMALLI - SEUDULLISEN OPPIMISPAIKAN KEHITTÄMINEN, JATKOHANKE

Tarkoituksena oli kehittää seudullinen oppimispaikka ja luoda edellytyksiä joustavalle ja paikallisia tarpeita pal-velevalle koulutus- ja kehittämisjärjestelmälle. Hank-keessa ei rakennettu uusia koulutuskeskuksia, vaan yh-distettiin olemassa olevia resursseja ja toimintaa uudel-la tavalla. Kehittämisen painopistealueet olivat: yrittä-jyys, koulutus- ja kurssitarjottimen kehittäminen, opettaja- ja työntekijävaihto, oppimisympäristöjen teknisten edellytysten parantaminen, ennakointitietojen soveltaminen, kehittämistarpeiden tunnistami-nen, Keuruun viestintälukion kehittäminen, Jaikon toimintojen vahvistaminen ja uusien koulutusohjel-mien käynnistäminen. Arviointi Hankkeessa on rakennettu pitkäjänteisesti uudenlaista toimintamallia seudullisen koulutuksen toteut-tamiseksi. Seutu on ottanut vastuun nuorten koko ikäluokasta ja sen kouluttamisesta. Tämä on edellyt-tänyt eriasteisen koulutuksen vahvaa yhteistyötä ja raja-aitojen murtamista. Samalla se on avannut yh-teydet työelämään ja yrityksiin uudella tavalla. Koulutusmallissa luodaan erilaisia seudullisia oppimis-väyliä. Työelämäyhteys on vahvistanut yritysten tarvitseman ammatillisen koulutuksen asemaa. Se on tuonut seudulle Jyväskylän koulutuskuntayhtymän tarjontaa. Opetuksen ratkaisut antavat opiskelijalle mahdollisuuden yhdistellä paikkakunnalla ja oppilaitoksessa toteutettavaa opetusta. Aikuiskoulutuksen perustaksi on arvioitu työelämän vaihtuvuutta ja yritysten osaavan työvoiman tarvetta. Kunnan koulu-tuksen johtamistyö on uudistunut ja saanut kokonaisvaltaisemman otteen. Keulink Oy:n työkentässä on näkynyt yhteistyö eriasteisten koulutusorganisaatioiden kanssa. Elinkeinopolitiikkaan on yhdistynyt työvoimapolitiikka ja koulutuspolitiikka. Hankkeelle asetetut tavoitteet ovat toteutuneet pääsääntöises-ti. Painotus on ollut seutulähtöisyydellä. Jatkossa tarvitaan innovatiivista kehittämistä myös seudun alu-eellisen roolin vahvistamiseen, jossa oikein hyödynnettynä Keuruun koulutusmallilla on oma merkityk-sensä.

VAHVA JA KANSAINVÄLISTYVÄ KESKI-SUOMI Hankkeella toteutettiin Keski-Suomen kansainvälisty-misen toimintaohjelmaa. Osa-alueita olivat kansainvälisen projektipalvelutoiminnan

kehittäminen kansainvälistymistä tukeva viestintä kansainvälistymisen tilan seuranta, arviointi ja tar-

vittavan mittariston laadinta Business in Central Finland – palvelukonseptin kehittäminen.

Hankkeessa rakennettiin kansainväliseen toimintaan osallistuvien julkisorganisaatioiden verkosto, joka jakaa

keskenään kv. projektipalveluihin liittyvää asiantuntemusta tuettiin yritysten ja oppilaitosten kansainvälistymispyrkimyksiä ja viestintää yhteisen ydinviestin

käyttöönotolla ja Human Technology -portaalin luomisella ylläpidettiin tietoa Keski-Suomen kv-valmiuksia lisäävästä koulutustarjonnasta tutkittiin parhaita käytäntöjä ns. yhden luukun periaatteella toimivalle kansainvälistymispalveluja

tarjoavalle yrityspalvelukeskukselle, jonka perustaminen on pitkän tähtäimen tavoitteena. Arviointi Hankkeessa jalostettiin Keski-Suomen kv projektitoimijoiden yhteistyöverkoston toimintamallia Keski-Suomen kansainväliset projektipalvelut – yksiköksi eli Projectiaksi, jonka pitkän aikavälin tavoitteena on kyetä toimimaan liiketoimintapohjaisesti. Projectian jatkon haasteena ovat mm. maakunnallisen yhteis-

Kehittämisyhtiö Keulink Oy Avustus 299 600 € Palautui 18 236 euroa Ohjelma Tavoite 2, ESR Päätös 22.4.2005 ja 1.3.3005 Yhteyshlö Rauli Sorvari Diaarinro 47/2005

Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Avustus 279 860 € Palautui 0 euroa Ohjelma Tavoite 2, EAKR Päätös 20.12.2006 Yhteyshlö Veli-Pekka Päivänen Diaarinro 371/2006

29

työverkoston toimintamallin juurruttaminen, tuotteiden testaus ja markkinointi sekä eProjectian jatko-kehitys. Viestintää lähdettiin toteuttamaan yhteisen Human Technology- brändin alla. Keski-Suomen kansainvälistymisen mittareita on kehitetty yhdessä Jyväskylän yliopiston kanssa. Keski-Suomi 5 pro-sentin maakuntana on kansainvälistymisen mittareilla vain 3 prosentin maakunta. Business in Central Finland -osiossa pääpaino oli kv. palvelukeskusmallin kehittäminen. Hanke on toteutunut suunnitelmien mukaan ja on lisännyt keskisuomalaisten toimijoiden yhteistyötä kansainvälistymisessä. Hankkeelle on haettu jatkorahoitusta vuosille 2008 - 2009.

HENKILÖKOHTAISTETUT OPINPOLUT Tavoitteena oli kehittää henkilökohtaistettuja opintoja tukevia ohjaus- ja opetusmenetelmiä. Tässä korostui osaamistarpeiden, nykyisen ammattitaidon ja koke-muksen huomioivan tutkintoja tuottavan koulutuksen yhdistäminen. Oppilaitosten yhteistyönä luotiin yhte-näiset menettelytavat ja kuvaus tarjonnasta. Hankkees-sa valmisteltiin aikuiskoulutuksen ohjausportaalia, koottiin aikuiskoulutuksen palvelupisteet, laadittiin opintojen opas ja osaamiskartoitusmallit tutkinnoittain sekä kehitettiin työpaikkakouluttajia tukevia pal-veluita. Hankkeeseen osallistui yritysten henkilöstöä, opettajia ja kehittäjäorganisaatioiden henkilöstöä. Hanke toteutettiin ammatillisen koulutuksen toimijoiden yhteistyönä. Hankkeessa hyödynnettiin työpaikka-kouluttajien verkostoa. Hanke rakensi osaltaan ammatillisen koulutuksen yhtenäistä laatukuvaa. Arviointi Aikuiskoulutuksen sisällön kehittäminen ja määrällinen kasvu asettavat haasteet henkilökohtaisten va-lintojen ja opiskelun etenemisen tukemiselle. Maakunta haluaa kehittää ammatillista koulutusta yhte-näisenä kokonaisuutena. Keski-Suomella on ollut erinomainen mahdollisuus toimia valtakunnallisenakin pilottimaakuntana ohjauksen alalla. Yhteistyö eri koulutusasteiden kanssa sekä Jyväskylän yliopiston asi-antuntemus ja kansainväliset verkostot ovat antaneet tälle mahdollisuuden. Maakunta hakee voimakas-ta tutkintoihin tähtäävää aikuiskoulutuksen kasvua, selkeää yhtenäiseen strategiaan ja laatuajatteluun perustuvaa koulutuksen ohjauspalvelua sekä verkkopohjausta kansalaispalvelua. Näihin haasteisiin Haasteeks-hanke on vastannut. Tavoitteet ovat toteutuneet kiitettävästi. Ammatillisen koulutuksen osalta aikuistutkintojen määrä on kasvanut nopeasti. Kehitystyö on myös antanut perustan yhteisen koko koulutuskentän kattavan aikuiskoulutuksen portaalin kehittämiselle. Työ tukee myös käynnisty-vää kansallista laajamittaista aikuisohjauksen kehittämisen kokonaisuutta maakunnassa.

REGIONAL CO-OPERATION AND COMPETENCE IN INTERNATIONAL PROJECTS

Tavoitteena oli lisätä maakunnan keskeisten toimijoi-den hankeyhteistyötä, tiedonvälitystä, hanketoimintaan liittyvää osaamista, asiantuntijuuden markkinointia sekä näin kansainvälistä kilpailukykyä. Yhteisin toimenpitein nostettiin toiminnan laatua ja li-sättiin kansainvälisen verkostoitumisen määrää. Hankkeessa jalostettiin keskisuomalaisten asiatuntijoi-den tietopankkia, toteutettiin yhteinen koulutusohjelma sekä maakunnallinen yhteistyön malli. Hanke oli osa Optiimi-yhteistyötä ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistamisen toimenpiteitä. Arviointi Lähtökohtana oli kansainvälisissä hankkeissa todetut puutteet projektiosaamisessa, toimijoiden verkos-ton kapea-alaisuus sekä yhteisten maakunnallisten käytäntöjen puute. Toimijoilla oli tarve kasvattaa ky-

Jyväskylän aikuisopisto, palvelualat Avustus 271 530 € Palautui 169 euroa Ohjelma Tavoite 2, ESR Päätös 23.3.2005 ja 1.3.2006 Yhteyshlö Rauli Sorvari Diaarinro 302/2004

Oy UniServices Ltd Avustus 268 521 € Palautui 15 924 euroa Ohjelma Tavoite 2, ESR Päätös 17.5.2005,1.3.2006 ja 21.3.3007 Yhteyshlö Rauli Sorvari Diaarinro 26/2005

30

kyään hakea kansainvälistä rahoitusta ja rakentaa kansainvälisiä verkostoja. UniServices Oy:n oma toi-minta ja kiinnostus kehittää projektitoimintaa antoi kehittämiselle myös perustaa. Tavoitteena oli luoda monipuolinen koulutettu projektitoimijoiden verkosto ja osaamisen portaali. Teknisesti haluttiin luoda oma keskisuomalaisille toimijoille soveltuva virtuaalinen projektitoimisto, jonka synnyttämiseen Jyväs-kylä yliopiston TITU:lla oli asiantuntemusta. Hankkeen haasteellisuus huomioiden toimijoiden verkosto muodostui rajalliseksi. Samoin koulutus rajoittui vain tiettyyn valittuun joukkoon keskittyen vahvasti projektiosaamiseen. Tämä kyllä antoi koulutuksen saaneille projektisalkun hallinnan taidon. Syntynyt projektitoimisto siirtyi Jykesin hallitsemaksi Projektia -palveluksi. Muutokset merkitsivät myös hank-keen laajuuden ja rahoituksen muutoksia, jotka perusteltuina hyväksyttiin. Hanke on projektitoimiston osalta siirtynyt maakunnalliseen käyttöön ja pysyväksi toiminnaksi. Hankkeen perustavoitteet on näin ollen saavutettu. Erityinen haaste on ollut keskisuomalaisen asiantuntijaverkoston laajentaminen, oike-an koulutuksen toteuttaminen sekä henkilökohtaisiin valmiuksiin perustuva kehittäminen. Tämä vaatii oikeaa verkostokulttuuria ja riittävää organisaatioiden resursointia. Haaste jatkuu nyt vahva kansainvä-listyvä Keski-Suomi kehittämistyössä.

TAITAVA NEXT STEP Jatkohankkeen tarkoituksena oli päättää koulutusalakohtai-nen työskentely, viedä loppuun kehitystyön ja sen tulosten liittäminen osaksi järjestäjien toimintaa, kehittää yrittäjyy-den oppimispaikkaverkostoa sekä organisoida valtakunnalli-sen Next Step -messuille keskisuomalaisten koulutusorga-nisaatioiden yhteistyönä aikuiskoulutuksen Next Step. Han-ke on ammatillisen koulutuksen järjestäjien, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän yliopiston yhteishanke sekä ammatillisen koulutuksen Taitava-hankkeen päätös. Arviointi Osaavan työvoiman turvaamiseen liittyy koulutuksen ja työelämän tiivis yhteistyö. Yli puolet tulevasta työvoimasta tarvitaan ammatillisen koulutuksen piiristä. Siksi Keski-Suomi on pitkäjänteisesti kehittänyt sekä nuorisoasteen koulutusta että aikuiskoulutusta. Tämä on näkynyt yhteyden rakentamisena eri koulutusasteiden välillä sekä ammatillisen koulutuksen markkinoinnin ja näkyvyyden lisäämisenä. Valta-kunnallinen Next Step on pitkät perinteet omaava ammatillisen koulutuksen messutapahtuma. Keski-Suomi asetti tavoitteekseen saada kaikki perusasteen opiskelijat, maakunnan yritykset sekä oppilaitos-ten opiskelijat ja opettajat liikkeelle. Next Step ja maakunnallinen Osaajat Kohtaavat-tapahtumat yhdis-tettiin. Taitava Next Step -hanke kokosi maakunnallisten tavoitteiden mukaisesti erinomaisesti eri toi-mijat, kävijät ja asiakasryhmät yhteen. Panostus nuoriin kasvatti kävijämäärät uuteen ennätykseen. Sa-malla lisättiin Taitava Keski-Suomi -hankkeen näkyvyyttä ja otettiin uusi askel maakunnan aikuiskoulu-tuksen kehittämishaasteeseen vastaamiseksi.

UUDISTUVA TYÖELÄMÄPALVELU JA KOULUTUSTARJONTA (HQH)

Tavoitteena oli uudista Jämsän seudun koulutustarjontaa ja koulutuksen palvelutoimintaa. Seudun klusteripohjaista ke-hittämistä sekä erityisesti Himoksen asiakas- ja liiketoiminta-lähtöistä kehittämistä haluttiin tukea uudella osaamisen HR -kehittämisohjelmilla. Hankkeessa otettiin asiakaspalvelun kehittämiseen mukaan Jämsän seudun palveluyritykset, laadittiin liiketoimintasuunnitelma Himoksen yritysverkoston virallistamiseksi ja vahvistettiin kehittäjäverkoston toimintaa. Painopisteenä oli oppilaitos- ja kehittämisorganisaatioiden yhteistyön tiivistäminen, asiakas-palveluprosessien määrittely ja prosessien kehittämisestä sopiminen yrittäjien kesken sekä liiketoimin-

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Avustus 236 530 € Palautui 1 805 € Ohjelma Tavoite 2, EAKR Päätös 26.9.2006 Yhteyshlö Rauli Sorvari Diaarinro 222/2006

Jämsän seudun ammatillisen koulu-tuksen kuntayhtymä Avustus 146 460 € Palautui 5 199 € Ohjelma Tavoite 2, EAKR Päätös 20.12.06 ja 24.10.07 Yhteyshlö Rauli Sorvari Diaarinro 168/2006

31

tasuunnitelman tekeminen Himoksen alueen yrittäjien viralliselle yhteistyölle (esim. rekisteröity yhdis-tys tai yhtiö). Arviointi Jämsän seutu on teollisuuden ja palvelusektorin muutosten johdosta merkittävien haasteiden edessä. Teollisuuden työpaikkarakenne muuttuu: tarvitaan uudenlaisen koulutuksen omaavaa työvoimaa. Hi-mos – ympäristön ja sen palveluiden kehittyminen lisää yritystoimintaa ja kasvattaa palveluhenkilöstön tarvetta. Kaupunkikeskustan kehittäminen liittää myös muut palvelut koko seudun kehittämiseen. Työ-voiman ikääntyminen lisää entisestään vaihtuvuutta ja osaavan työvoiman tarpeita. Samaan aikaan am-matillinen koulutus uudistaa rakenteita sekä kasvattaa yhteyttään ja yhteistyötä Jyväskylän suuntaan. Tämä antaa mahdollisuuden vahvistaa seudun kriittisen osaamisen ja koulutuksen kehittymistä. Jyväsky-län ammattikorkeakoulu uudistaa myös koulutuksen rakenteita tiimiakatemian osalta sekä alueen ja seudun kehittämispalveluiden otetta. HQH -hanke on rakentanut erinomaisella tavalla ammatillisen koulutuksen yhteyttä ja HR -palvelumalleja Himos-verkostoon. Tuloksena on syntynyt laatumalleja, yhteisiä palvelukokonaisuuksia, koulutusta sekä yhteinen markkinointiyhtiö. Jkouken sisällä puolestaan on uudistettu koulutuksen sisäl-töjä ja rakenteita valmistautuen sekä oikeaan tarjontaan että maakunnallisen yhdistymiseen. Hanke on edistänyt tavoitteiden mukaisesti seudullista kilpailukykyä, muutoskykyä elinkeinojen kehittyessä sekä kokonaisuudessaan ammatillisen koulutuksen kilpailukykyä. Samalla se on luonut erään uuden mallin osaamiseen liittyvien HR-palveluiden toteuttamiseksi seudulla.

NUORTEN YRITTÄJYYSTALOT Tavoitteena oli yrittäjyystalojen avulla tarjota nuorille innos-tavia oppimisen tilaisuuksia, muokata yrittäjyysasenteita myönteiseen suuntaan ja edistää nuorten valmiuksia yrittä-jämäiseen toimintaan. Hankkeessa perustettiin kolme uutta nuorten yrittäjyystaloa Suolahteen, Uuraisille ja Jyväskylään. Neljäntenä mukana oli yrittäjyystalojen pioneeri, Muuramen Innola-talo. Talojen toimintaan kuuluivat nuorten itsensä toteuttamat projektit, työnvälitys ja koulutus nuorille. Toiminta suunnattiin alle 25-vuotiaille. Yhteistyökumppaneita olivat koulut, nuoriso- ja vapaa-aikatoimi, elinkeinoyhtiö tai elinkeinotoimi, paikallinen yrittäjäyhdistys, yritykset ja nuoriso- ja liikuntajärjestöt. Arviointi Nuoret toteuttivat reilut 60 erilaista projektia esim. tapahtumia, nettisivuja, Itämeren purjehduksen ja kahviopalveluja. Koulutusten teemoja olivat mm. kesätyön haku, työelämän pelisäännöt ja hygieniapas-si. Yrittäjyystalojen duuniringit välittivät lähes 300 työtehtävää nuorten hoidettaviksi. Mukana toimin-nassa oli yli 800 keskisuomalaista nuorta. Jokaisen neljän yrittäjyystalon lähtökohdat olivat toisistaan poikkeavat. Vankin pohja oli jo useamman vuoden toimineella Muuramen Innola -talolla. Jyväskylän yrittäjyystalo löysi heikoimmin roolinsa suh-teessa nuoriin ja muihin toimijoihin. Uuraisilla pienen etsikkoajan päästiin hyvään vauhtiin. Suolahdessa epävarmuutta loi kuntaliitos. Uusi Äänekoski on sitoutunut yrittäjyyden vahvistamiseen, joten myös nuorten yrittäjyystalolle löytynee sijansa. Hanke onnistui hyvin. Toiminnan volyymia kuvaavat määrälliset tavoitteet saavutettiin erinomaisesti. Työ jatkuu kaikissa yrittäjyystaloissa. Käynnistymässä on Länsi-Suomen lääninhallituksen rahoittama hanke, jossa tavoitteena on vähentää nuorten syrjäytymistä.

Nuorten Keski-Suomi ry Avustus 140 000 € Palautui 0 euroa Ohjelma Tavoite 2, ESR Päätös 17.5.2006 Yhteyshlö Pirjo Peräaho Diaarinro 123/2006

32

HAASTEEKS -TYÖELÄMÄN OPPIMISYMPÄRISTÖ PALVELUALOILLA

Tavoitteena oli palvelualojen tiedon, taidon ja osaamisen kehit-täminen, työelämän muutostarpeiden tunnistaminen ja yrittä-jähenkisen kulttuurin ja sitä edistävien toimintamallien luomi-nen. Hanke oli osa Taitava Keski-Suomi hankekokonaisuutta. Hankkeeseen osallistuivat kaikki koulutuskuntayhtymät. Hankkeella syvennettiin työssäoppimista ja kehitettiin yritysten oppimisympäristöjä myös yrittäjyyden oppimispaikkoina. Samalla rakennettiin yh-teistyön verkostoa, jossa kullakin opettajalla on yrityksistä kumppani. Tälle parityöskentelylle luotiin toimintamallit. Hanke tukee Palvelualojen oppilaitoksen laadukkaaseen koulutuksen tähtäävää työsken-telyä sekä eri oppilaitosten maakunnallista verkottumista. Arviointi Hanke liittyi pitkäkestoiseen systemaattiseen ammatillisen koulutuksen palvelualojen työelämäsuhteen ja palvelualojen kehittämiseen. Laadittua laatukäsikirjaa soveltaen on työelämän kumppaneiden kanssa (yritykset ja palveluorganisaatiot) kehitetty palvelukonsepteja. Haasteeksi on muodostunut erityisesti pienten palveluryitysten osallistuminen ja uusien toimintamuotojen kehittäminen. Tästä syystä hank-keen toteutusaikaa on jatkettu ja luotu mahdollisuus tavoittaa uusin tavoin uudet kohderyhmät. Hank-keessa on myös kehitetty kouluttajien ja opettajien palveluosaamista sekä verkostoitumisen taitoja. Hanke on toteuttanut hyvin tavoitteita yhteistyössä 17 eri organisaation kanssa. Hyvät kokemukset on koottu ja niitä on hyödynnetty kehittämistyössä. Samoin on koulutuksen uudistamisen tueksi syntynyt käsitys työelämän muutoksista ja yritystoiminnan uusista haasteista palvelutoiminnan kasvaessa. Han-kekokonaisuus olisi voinut kuitenkin toteutua tiiviimpänä kokonaisuutena ja kattavampana. Tälle olisi antanut perustan hankkeen alussa tuotettu hyvä, käyttäjälähtöinen ja kysytty laatuajattelun materiaali.

PERUSKOULUN PÄÄTTÄVILLE KESÄTYÖPAIKKA KESKI-SUOMESSA

Tavoitteena oli saada jokaiseen keskisuomalaiseen kun-taan toimintamalli, jolla mahdollistetaan peruskoulunsa päättävälle nuorelle vähintään kahden viikon mittainen kesätyökokemus. Työ kattoi koko maakunnan. Projekti toimi peruskoulunsa päättävien kesätyöllistymisen käynnistäjänä ja kannustajana. Kesätyön myötä nuorten oma-aloitteisuus, elämänhal-linta ja omaehtoinen aktiivisuus lisääntyvät. Samalla nuoret saavat tukea ammatinvalintaan. Kaikille tar-jotun kesätyömahdollisuuden myötä vaikutetaan syrjäytymisen ehkäisyyn ja tuetaan nuorten hakeutu-mista koulutukseen ja työelämään. Arviointi Merkittävä osa kesätyöpaikoista saatiin organisoitua hankkeessa perustettujen kesätyötoimistojen avul-la. Nuorten kesätyöt ja niiden merkitys nousi asiana yleiseen keskusteluun. Myös työnantajien yhteis-kuntavastuuta nuorten työllistäjinä korostettiin. Projekti eteni suunnitelman mukaisesti. Tavoiteasetan-ta ja toteutus oli selkeää ja systemaattista. Mukana oli lähes 400 yritystä. 70 prosenttia halukkaista nuo-rista työllistyi. Hankkeessa tuotettiin kesätyötoimistojen ja opinto-ohjaajien avuksi tukimateriaalia. Ke-sätyötoimistot eivät kuitenkaan ole vielä pysyvää, normaalia toimintaa, vaan tehty kehittämistyö tarvit-see jatkovaiheen. Hankkeen ensimmäinen vaihe onnistui hyvin.

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä Avustus 135 730 € (2-ohjelma) 18 706 € (1-ohjelma) Palautui 1 362 euroa Päätös 21.2.2007 Ohjelma Tavoite 1 ja 2, ESR Yhteyshlö Pirjo Peräaho Hilkka Laine Diaarinro 15/2007 ja 58/2007

Jyväskylän ammattiopisto Avustus 140 000 € Palautui 1 317 euroa Ohjelma Tavoite 2, ESR Päätös 20.10.2004 Yhteyshlö Rauli Sorvari Diaarinro 166/2002

33

POKE SV-PILOTTI Pohjoisen Keski-Suomen toisen asteen koulutuksen on-gelmia ovat: työvoiman kysyntä tulee ylittämään toisen asteen am-

matillisen tutkinnon saaneiden määrän nuorista 12 prosenttia jää vaille tutkintoa opiskelijoiden ohivirtaama. Tavoitteena oli yhtenäisen toisen asteen koulutusjärjestelmän toteuttaminen ja suunnittelu Pohjoisen Keski-Suomen alueelle yritysten ja elinkeinoelämän tarpeet huomioiden niin nuoriso- kuin aikuiskoulu-tuksen osalta. Hanke on seudun osaamisohjelman pilottihanke. Tehdyn selvityksen pohjalta pilotoitiin malli, missä ammatillista ja lukiokoulutusta alueella yhdistetään laajoina kokonaisuuksina yritysten tarpeet, seudun asutusrakenne ja ikärakenne, oppilaitosverkosto ja opiskelijan tarpeet huomioiden. Hanke sisälsi opetuksen ja koulutuksen suunnittelun, opinto-ohjauksen kehittämisen, näyttökokeet, yrittäjyysopintojen uudelleensuunnittelun sekä tietoverkkojen hyödyntä-misnäkökohdat opinnoissa. Pilotointi tehtiin seudun kussakin lukioissa. Hankkeeseen palkattiin työnte-kijä ja resursoitiin kolmen kuukauden työpanos kuhunkin lukioon pilotin toteuttamista varten. Vastaa-vantyyppinen koulutuksen uudistamisen selvitys toteutetaan myös Ääneseudulla. Arviointi Hanketta toteutettiin ja se eteni hankesuunnitelmaan nojautuen. Kehittämisteemat ja toiminta-alue oli-vat isoja, mutta toisiinsa selkeästi kytkeytyviä. Opetuksen kehittämistyötä tehtiin ammattimaisella ot-teella yhteistyökumppaneiden kesken. EU-hankkeiden hallinnointikäytänteitä opeteltiin hankkeen ai-kana. Projektihenkilöstön ja ohjausryhmän jäsenten vaihtuminen heijastui projektin hallintoon. Myös hallinnoijan johdolta olisi tarvittu hankkeen laajuuden huomioiden voimakkaampia toimia hankkeen ta-voitteiden saavuttamiseksi. Hankkeella vaikutettiin myönteisesti toisen asteen yhteistyön tiivistymiseen alueella. Se antoi uusia lähestymistapoja toiminnan kehittämiselle. Samoin yhteistyön esteetkin saatiin kirjattua. Hankkeessa luoduista yhteistyömalleista löytyy kehittämiskelpoisia räätälöityjä ratkaisuja. Ke-hittämistyötä halutaan selkeästi jatkaa oppilaitoksissa edelleen. Lopulliseen maaliin, yhteiseen koulu-tusmalliin ei tässä hankkeessa vielä päästy. Toimijoiden yhteinen konkreettinen tarve ei kristallisoitu-nut. Tämä näkyi myös kuntapalveluiden käyttämättömyytenä hankkeessa. Nykyinen koulutusalojen val-tionrahoitusjärjestelmä ei kannusta yhteistyön tiivistämiseen. Hanke oli kuitenkin erittäin tarpeellinen alueella. Henkisellä tasolla yhteistyön tarve hyväksytään. Se luo hyvät jatkoedellytykset kehittämistyöl-le. Katson, että hanke oli tarpeellinen kehittämisprosessi ja onnistui hankkeen laajuuden ottaen kohta-laisen hyvin.

BUILDING EDUCLUSTER FINLAND Koulutusklusterin tavoitteena on vahvistaa Keski-Suomen koulutustoimijoiden kilpailukykyä kansallisilla ja erityisesti kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla, kasvattaa Keski-Suomen koulutuspalveluiden tarjoajien liikevaihtoa ja kan-nattavuutta, luoda uusia koulutusinnovaatioita ja -palveluita, lisätä maakunnan vetovoimaa opiskelijoiden ja yritysten sijaintipaikkana sekä tukea muita maakunnan klustereita. Hankkeen tarkoituksena oli perustaa EduClusterin Finlandin klusteriverkoston kehittämistiimi, joka tuottaa ja koordinoi jäsenilleen liiketoiminnan tukipalveluita sekä tukee osaklustereissa tapahtuvaa lii-ketoimintaa ja sen kehittämistä, valmistelee klusterin pilottihankkeita ja pilottivaiheen jälkeiselle ajalle EduINNO -ohjelmaa sekä tarkastelee koulutusliiketoiminnan kenttää ja ECF:n asemaa kansainvälisessä kilpailussa.

Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Avustus 130 691 € Palautui 925 € Ohjelma Tavoite 1, EAKR Päätös 19.4.2006 Yhteyshlö Hilkka Laine Diaarinro 102/2006

Oy UniServices Ltd Avustus 124 183 euroa Palautui 1 365 euroa Ohjelma Tavoite 2, ESR Päätös 18.4.2007 Yhteyshlö Rauli Sorvari Diaarinro 111/2007

34

Arviointi Koulutus, opetus ja tutkimus ovat toimialana Keski-Suomessa poikkeuksellisen merkittävässä asemas-sa. Toimialan liikevaihto on 600 M€, josta liiketoiminta- ja yrityslähtöistä on 150 M€. Yrityksiä tai opis-toja toimii Keski-Suomessa 130. Yritysten tarjoamat koulutus- ja asiakaskoulutuspalvelut ovat arvoltaan 100 M€. EduCluster Finland verkostoon liittyy 20 verkostoyritystä joiden liikevaihdon arvo on 27-30 M€ ja henkilöstömäärä yli 200. Julkisella sektorilla puolestaan työskentelee n. 2300 asiantuntijaa. Klus-terissa on asetettu tavoitteeksi lisätä kansainvälisen liiketoiminnan arvoa, opiskelijoiden määrää, yritys-toimintaa ja uusia palvelutuotteita. Hankkeessa on tehty viestintäsuunnitelma, markkinointimateriaali ja brändin perustaa, liiketoimintasuunnitelma, palvelukartoitus palveluiden kehittämisen perustaksi, to-teutettu koulutusta sekä rakennettu yritysten verkostoa. Hanke on toteutettu suunnitelman ja tavoit-teiden mukaisesti. Samalla on luotu perusta jatkopäätöksille sekä markkina- ja asiakaspalveluperustai-selle kehittämisstrategialle.

EDU- JA HV-KLUSTEREIDEN LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖJEN KEHITTÄMISHANKE

Hankkeessa selvitettiin osaamisen ja koulutuksen sekä hyvinvointialan tuotantorakenne, kartoitettiin verkosto-yhteistyön edellytykset, tunnistettiin liiketoiminnan mah-dollisuudet ja kasvuhalut sekä koottiin hankeaihiot. Hankkeessa laadittiin myös klustereiden kärkiohjelmat Saarijärven-Viitasaaren seudulla. Arviointi Saarijärven-Viitasaaren seudulla Hanketta toteutettiin hankesuunnitelman mukaisesti ja tavoitteet saavutettiin. Sillä luotiin selkeitä suuntaviivoja klusterien jatkokehittämiseen ja pohjaa pitkäjänteiselle ohjelmakauden mittaiselle kluste-rityöskentelylle. Ohjausryhmä antoi hyviä sisältöesityksiä hankevetäjille. Positiivista oli myös yritysten mukana olo kärkiohjelman valmistelutyössä. Suoranaisia yrityshankkeita ei hankkeen toteutusvaiheessa pystytty rakentamaan. Yrityspoolin kehittämishanke kuitenkin syntyi heti kärkiohjelman valmistumisen jälkeen. Samoin EduCluster Finlandin toiminta pääsi alkumetreille. Viestintää olisi voinut vielä tehostaa ja systematisoida niin hanketoimijoiden kuin asiakkaiden suuntaan. Katson, että hanke oli tarpeellinen ja onnistunut. Arviointi Koulutusklusterin hankeosio liittyi osaksi EduCluster Finland toiminnan ja verkoston kehittämistä. Hanke jatkoi Building EduCluster hankkeen toimintoja. Hankkeessa keskityttiin määriteltyjen palvelu-alueiden (kehityskonsultaatio, henkilöstö- ja asiakaskoulutus, kansainvälinen täydennyskoulutus) liike-toimintasuunnitelmien laadintaan, koulutusliiketoiminnan markkinoiden määrittelyyn sekä palvelupo-tentiaalin kuvaamiseen. Selvitysten lisäksi pilotoitiin toimintaa kohdistetuilla markkina-alueilla: Kaluga, Pietari ja Balkan. Tähän liittyen luotiin markkinointimateriaalia. Benchmarking toimenpiteet kohdistet-tiin maailman koulutusmarkkinoiden kärkialueille: USA, Uusi Seelanti ja UK. Toimenpiteet ja selvityk-set ovat luoneet perustan liiketoimintasuunnitelman toteuttamiselle, ECF yritystoiminnan käynnistämi-selle ja yritysverkoston kehittämiselle. Hyvinvoinnin hankeosiossa keskityttiin klusterin tuotantorakenteeseen, verkostoyhteistyön edellytyk-siin, liiketoimintamahdollisuuksiin ja kasvuhalukkuuteen. Hankkeessa koottiin liiketoimintalähtöiset hankeaihiot. Hankkeella tuettiin myös kansainvälistä verkottumista. Hankkeella tuotettiin useita erillis-selvityksiä, jotka olivat tarpeen alan toimijoiden verkottamiseksi ja klusterityön edistämiseksi maakun-nassa. Merkittävin tehtävä hyvinvointialan erillisselvityksessä oli maakunnasta esitettyjen hyvinvointi-hankkeiden priorisointi toteuttamisjärjestykseen. Selvityksessä erotettiin mm. koulutus- ja kuntaor-ganisaatioiden omat kehittämistehtävät, julkisen alan kehittämisrahoituksen piiriin ohjattavat hankkeet, järjestötoimijoiden Raha-automaattiyhdistyksen rahoitusavustuksen piiriin ohjattavat kokonaisuudet sekä liiketoiminnallisin perustein toimivat yrityshankkeet.

Keski-Suomen liitto Avustus 119 494 € (2-ohjelma) 33 250 € (1-ohjelma) Palautui 853 euroa Ohjelma Tavoite 1 ja 2, EAKR Päätös 18.4.2007 Yhteyshlö Hannu Korhonen Hilkka Laine Diaarinro 124/2007 ja 123/2007

35

HV-Pro -esiselvityshankkeessa kartoitettiin hyvinvointisektorin palveluntuottajia sekä perehdyttiin alan nykytoimintaan haastattelujen avulla. Haastattelujen tarkoituksena oli selvittää erityisesti hyvinvoin-tialan tämän hetkistä tilaa, kentässä vallitsevia ongelmia sekä tulevaisuuden kehitystarpeita. Keskustelua käytiin sekä julkisten toimijoiden, kuten Keski-Suomen sairaanhoitopiirin ja Jyväskylän kaupungin kans-sa, että yksityisten palvelutarjoajien kanssa. Kartoituksella paikallistettiin alan keskeisimmät toimijat se-kä selvitettiin yhteistyön organisoituminen näiden välillä. Haastattelujen perusteella muodostettiin ku-va, mitä toiminnassa pitäisi parantaa, ja mitkä ovat keinot paikallistettujen ongelmien ratkaisemiseksi. Erillisselvityksellä tavoitellaan Tekesin rahoitusta varsinaiselle jatkohankkeelle. HV – osion toimenpi-teet ovat toteutuneet tavoitteiden mukaisesti.

ITMYLLY - YRITYSTEN TIETOTEKNIIKKAOSAAMISEN TARVELÄHTÖINEN KEHITTÄMINEN

Tavoitteena oli kehittää ja vakiinnuttaa koulutusmalli, jo-ka perustuu oppilaitosten, yritysten ja kehittämisyhtiöi-den yhteistyöverkostoon. Tavoitteena oli edistää pk-yritysten tietoteknistä osaamista ja kehittää kohdeyritys-ten liiketoimintaa siirtämällä koulutus- ja tutkimusorgani-saatioiden osaamista pk-yritysten käyttöön. Projekti oli jatkoa Länsi-Suomen lääninhallituksen rahoittamalla Mylly-hankkeelle, joka päättyi 31.12.2006. ITMyllyssä jatkokehitettiin ja vakiinnutettiin Mylly-hankkeessa alulle saatettu toimintamalli, jolla edistetään pitkällä tähtäimellä yritysten liiketoimintaa. Arviointi Hanketta toteutettiin hankesuunnitelman mukaisesti. Hankkeen tavoiteasetanta ja toteutuksen seuran-ta oli selkeää ja systemaattista. Yrityksistä saatu suullinen palaute hankkeesta oli positiivista. Vierikoulu-tuksen tarkempi suunnittelu ja voimakkaampi resursointi kenttätyöhön (kehittämisyhtiöt, ammatillinen oppilaitos) hankkeen alkuvaiheessa olisi saattanut tuottaa useampia opiskelijoita ja yrityksiä hankkeen piiriin. Tiukka toteutusaikataulu ohjelmakauden loppumisesta johtuen loi hankaluutta hankkeeseen. Yksityisen rahoituksen saaminen hankkeelle osoittautui haasteelliseksi. Mikroyrityksissä valmiudet maksaa koulutuksesta on rajalliset, vaikka tarve osaamisesta on selkeä ja tiedostettu. Hankkeessa pää-dyttiinkin lopulta korkeampaan kuntarahoitusosuuteen ja projektin osittaiseen toteutukseen. Hank-keen avulla syntyi uusia innovaatioita ja toimintatapoja. Hanke myötävaikutti uusien yhteistyömuotojen löytymiseen kehittämisyhtiöiden ja tietotekniikan yritysten välille, pk-yrityksissä tietotekninen osaami-nen kasvoi ja oppilaitosten ja yritysten vierikoulutusmalli vakiinnutettiin osaksi oppilaitoksen toiminta-tapoja. Katson, että hankkeen tavoitteet saavutettiin ja hanke onnistui toiminnassaan hyvin.

LASSO - LANGATTOMIEN SOVELLUSTEN KEHITYSYMPÄRISTÖ

Tavoitteena oli perustaa Jyväskylän ammattikorkeakou-lun IT -instituuttiin uusien langattomien sovellusten TK-laboratorio ja pilotoida laboratorion toimintaa yritysten kanssa. Laboratorio toimii uusien sovelluksien ja tuottei-den koulutus-, tutkimus-, testaus- ja tuotteistamisympä-ristönä. Tavoitteena on profiloitua langattomien lyhyen kantaman teknologioiden asiantuntijatahona, joka parantaa valmistuvien opiskelijoiden ajanmukaisia työelämävalmiuksia ja edistää alalla toimivien yritysten uusien innovaatioiden poikkitieteellistä synnyt-tämistä. Lisäksi Lasso palvelee IT-instituutin tietoverkkotekniikan ja elektroniikan koulutustarpeita.

Jyväskylän yliopisto, Tietotekniikan tutkimusinstituutti Avustus 113 820 € Palautui 3 004 € Ohjelma Tavoite 1, ESR Päätös 24.1.2007 Yhteyshlö Hilkka Laine Diaarinro 369/2006

Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy, IT-instituutti Avustus 101 000 € Palautui 1 877 € Ohjelma Tavoite 2, EAKR Päätös 19.4.2006 Yhteyshlö Pirjo Peräaho Diaarinro 338/2005

36

Projekti ei sisältänyt laiteinvestointeja, vaan laboratorion toiminnan käynnistämisen. Projektissa toteu-tettiin neljä osatehtävää. Opinsys Oy:n kanssa tutkittiin RFID:n käyttöä tietoturvalliseen henkilötunnis-tukseen. TeliaSoneran kanssa testattiin seuraavan sukupolven tietoverkkojen etäkäyttö- ja mobiilipal-veluita. Osatehtävä liittyi Jyväskylän yliopiston NGNAP –tutkimushankkeeseen. Flexlink Automation Oy:n kanssa testattiin lyhyen kantaman sensoriverkkopaikannusta. UPM Raflatec Oy:n osatehtävässä määriteltiin RFID –tunnisteiden testausratkaisua. Arviointi Hanke onnistui hyvin. Perustettua laboratoriota hyödynnetään opetuksessa ja yritysten kanssa tehtä-vässä kehittämistyössä. Yritysten kanssa tehdyt testaus- ja tutkimustehtävät olivat sisällöltään sellaisia, että ne eivät välittömästi luo uutta liiketoimintaa. Yritysten tähtäin on vaihtoehtoisten teknologioiden testaamisessa ja tulevaisuuden ratkaisuissa.

JYVÄSKYLÄN SEUDUN YRITTÄJYYSLUKIO Hanke oli neljän Jyväskylän seudun kunnan kesken toteutettu yrittäjyyskasvatuksen ja yrittäjyysopintojen kehittämishanke. Mukana olivat Voionmaan, Muuramen, Palokan ja Laukaan lukiot. Projektin aikana syntyi yrittäjyyslukion toimintamalli, joka si-sältää 10 lukiokurssin laajuisen opetussuunnitelman yrittäjyystaidossa hyödynnettäväksi lukioissa ja toi-sen asteen ammatillisessa koulutuksessa. Opetussuunnitelman lisäksi syntyi käytännössä testattu ja do-kumentoitu menetelmä teorian ja käytännön yhdistävästä yrittäjyysopetuksesta ja opetusmateriaaleista. Hankkeeseen osallistuvat nuoret suorittivat kehittämistyön tuloksena syntyneen Yrittäjyyslukio -linjan. Hankkeen avulla lisättiin yhteistyötä sekä verkostokaupungin lukioiden kesken että lisättiin yhteistyötä toisen asteen (lukiot, ammatillinen koulutus) koulutuksessa. Lisäksi parannettiin uusien opettajien yrit-täjyystaitoja lisäämällä yhteistyötä OKL:n kanssa. Arviointi Yrittäjyyden teema ja kasvatuksen elementit tulee sisällyttää kaikkien asteiden opetukseen. Lukio omalta osaltaan tarvitsee uusia innovatiivisia opetusympäristöjä ja yhteistyösuhteita. Ammattia, osaa-mista ja oppimisen polkuja ajatellen käynnistettiin yhteistoiminnallinen hanke Jyväskylän seudun yrittä-jyyslukion kehittämiseksi. Tavoitteiden osalta on onnistuttu kiitettävästi. Ainoastaan oppilaiden yritystoiminnan liikevaihto on osoittautunut aikaikkunasta johtuen haastavaksi. Hanke on luonut jatkuvalle ja laajentuvalle toiminnalle perustan, joka on virittänyt myös kansainvälisiä yhteyksiä. Tehty hanketyö on antanut osaltaan perustaa maakunnallisen yrittäjyyskasvatuksen kehittämisohjelman laadinnalle.

KANNUSTE - KANSALLISEN NUORISOTYÖN OSAAMISYHTEISÖ JYVÄSKYLÄÄN

Hankkeessa vakinaistettiin nuorisotyön osaamisyhteisö Jy-väskylään. Perustana oli aiemman Kannuste -hankkeen ai-kana tehty valmistelu. Osaamisyhteisön toiminnalla kehi-tettiin alan koulutuksen, työelämän ja tutkimuksen välistä yhteistyötä, jonka avulla vahvistetaan toimijoiden osaamis-ta. Nuorisotyön toimijoiden lisääntynyt osaaminen kana-voituu nuorille laadukkaimpina palveluina.

Muuramen kunta/lukio Avustus 105 000 € Palautui 10 646 euroa Ohjelma Tavoite 2, ESR Päätös 19.4.2006 Yhteyshlö Rauli Sorvari Diaarinro 27/2006

Suomen humanistinen ammattikorkeakoulu Oy Avustus 91 350 € Palautui 2 265 euroa Ohjelma Tavoite 2, ESR Päätös 21.2.2007 Yhteyshlö Rauli Sorvari Diaarinro 388/2006

37

Kohderyhmiä olivat Keski-Suomessa nuorisotyötä tekevät, alalle kouluttautuvat, sivistystoimen henki-löt sekä vapaaehtoisesti nuorten kanssa työskentelevät kansalaistoimijat. Toisena kohderyhmänä olivat oppilaitosten opettajat ja suunnitteluhenkilöstö, tutkimus- ja kehittämishenkilöstö sekä alan tutkimus-organisaatiot. Hankkeessa mukana olivat Keski-Suomen Opisto, JAMK, Nuorten Keskisuomi ry, Jyväs-seudun 4H, Jyväskylä, Jyväskylän mlk, Muurame, Laukaa, Petäjävesi, Toivakka, Keuruu, mahd. Ääne-koski. Arviointi Keski-Suomi on asettanut tavoitteekseen huolehtia kulloisestakin nuorten koko ikäluokasta. Tämä merkitsee ammattitaitoista ja nuorison elämän tilanteet tuntevaa otetta työssä ja kasvatuksessa. Ta-voitteiden mukaisesti kehittämistyön vahva visio ja käytännön yhteydet työelämän ja kasvatukseen liitti hankkeen kehittäjien työkenttään. Yhteistyö palveluiden käyttäjien ja alan toimijoiden kanssa sitoutti toiminnan osaksi jatkuvaa toimintaa. Jatkohankkeessa vaikuttavuus lisääntyi mukaan tulleen tutkimuk-sellisen otteen myötä. Hankkeen aikana on tapahtunut monia muutoksia ja strategisia uusia linjauksia toimintaympäristössä. Toiminnan kenttään ovat vaikuttaneet PARAS kehittämistyö sekä kuntien yhteis-työsuhteiden muutokset. Koulutuskenttä on hakenut uudistuksia ja nuorisotyön muotoja opetusken-tässä. Yhteisöllisyyden haasteet ovat kasvaneet yhteiskunnassa. Tavoitteiden mukaisesti hankkeessa on syvennetty koulutuksen ja työelämän vuorovaikutusta, kehitetty ammattilaisten ammattitaitoa, lisätty poikkihallinnollista yhteistyötä, kehitetty oppimisympäristöjä sekä laajennettu yhteistyön verkostoja. Kannuste on nyt maakunnallista toimintaa ja sillä on vaikuttavuutta maakunnan strategisessa kehittämi-sessä. Toimijoiden vahva ammatillinen ote ja asiantuntemus sekä näkemyksellisyys nuorten asialla olos-ta ovat kantaneet kansalliselle tasolle. Kannuste on nyt työtä kansallisellakin tasolla. Keskisuomalaisten toimijoiden määrätietoinen työ ansaitsee arvostuksen, kiitoksen ja muita kehittäjiä luotsaavan näkyvyy-den.

KANSAINVÄLISTÄ LIIKUNTAMATKAILUA PIISPALASSA Tavoitteena oli Piispalan ja sen yhteistyöverkoston kan-sainvälisen toiminnan kehittäminen yhteistyössä asiantun-tijaorganisaation kanssa. Hankkeessa luotiin yhteistyö-kumppanuudet espanjalaisten ja suomalaisten toimijoiden kesken. Hanke sisälsi markkinointimateriaalin suunnitte-lun, 3-5 tutustumis-, kartoitus- ja suunnittelutyömatkaa Espanjan ja Suomen välillä, tuotepakettien suunnittelun ja pilotoinnin. Piispala-formaattia voidaan jatkossa mallintaa muussakin ulkomaan markkinoinnissa. Pilotti-toiminnan volyymitavoitteeksi vuodelle 2007 asetettiin 200 mvrk ja toiminnan varsinaiselle käynnisty-misvuodelle 2008 2000 mvrk. Arviointi Hankkeessa pilotoitiin ja testattiin uudenlaista markkinointikonseptia. Malli todettiin toimivaksi. Sitä voidaan hyödyntää Piispalassa ja jatkossa kehittää myös laajemmin seutukunnan matkailuyritysten markkinointiväylänä. Mallin tuoma matkailijapotentiaali seutukunnalle on merkittävä. Hankkeesta hyö-tyvät seutukunnan yritykset. Hanke eteni projektisuunnitelman mukaisesti. Hankkeen ohjausryhmä pidettiin hyvin ajan tasalla hank-keen etenemisestä. Hanke saavutti keskeiset tuloksensa. Sillä vaikutettiin myönteisesti yhteistyön tiivis-tymiseen matkailualan yritysten välillä, uudenlaisen yhteistyöverkoston avautumiseen seutukunnan lii-kuntamatkailun saralla Eurooppaan. Se antoi uusia lähestymistapoja matkailun kehittämiselle. Kehittä-mistyötä ollaankin seutukunnalla jatkamassa ja se laajenee koko Keski-Suomeen hankkeesta saatuja kokemuksia ja yhteyksiä hyödyntäen. Katson, että hanke oli seutukunnan matkailun kehittämisessä erittäin tarpeellinen. Kehittämistyö onnistui hankkeen vaativuuden huomioon erittäin

Luonto-, liikunta- ja nuorisomatkailu-keskus Piispala Avustus 90 860 € Palautui 3 863 € Ohjelma Tavoite 1, EAKR Päätös 22.11.2006 Yhteyshlö Hilkka Laine Diaarinro 292/2006

38

OPPILAITOSJOHDON KOULUTUSOHJELMIEN TUOTTEISTAMINEN KANSAINVÄLISILLE MARKKINOILLE

Tavoitteena oli kehittää kansainvälisille koulutusmarkki-noille pääosin verkkopedagogiikkaa hyödyntävä korkea-tasoinen yliopistollinen oppilaitosjohdonkoulutusohjel-ma. Ohjelman työnimeksi annettiin Master of Educational leadership (MEd). MEd on MBA – tyyppinen oh-jelma, jonka suorittaneilla on mahdollista sujuvasti jatkaa oppilaitosjohtamisen kansainvälisessä maiste-riohjelmassa tai tohtoriohjelmassa. Hankkeessa toteutettiin tuotteen liiketoimintasuunnitelma, markki-nointisuunnitelma, verkkopedagogiset ratkaisut ja verkko-opetusaineistot Varsinainen markkinointi käynnistettiin vuonna 2008. Pitkän aikavälin tarkoituksena on kehittää koulutusklusterin kansainvälistä liiketoimintaa. tukeva Edu-Cluster Finland -tuoteperhe. Arviointi Hanke liittyi sekä koulutusklusterin että yliopiston kansainvälisten koulutustuotteiden kehittämiseen. Historia opettajien ja rehtorien koulutuksessa on antanut perustan myös kansainväliselle yhteistyölle. Tavoitteiden mukaisesti on luotu etäkoulutukseen perustuvia tuotteistettuja koulutusosioita sekä ope-tusteknologian ympäristö. Samalla on tehty kohdistettu markkinaselvitys. Hankkeeseen on liittynyt te-kijänoikeuksien ja immateriaalisten oikeuksien määrittely ja sopimukset. Tämä on mallintanut toimintaa tulevaisuutta varten. Hankkeessa on luotu myös toteuttajien ja asiantuntijoiden verkosto. Hankkeen tulosten perustalta voidaan viimeistellä ohjelmaa ja laajentaa kansainvälistä markkinointia. Hanke on luonut sekä sisällölliset että tekniset valmiudet toteuttaa etäkoulutusohjelmia sekä markkinoida niitä kansainvälisesti. Samalla sen tulisi antaa mahdollisuudet avoimeen ja laajenevaan koulutukselliseen yh-teistyöhön koulutusklusterissa.

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN PAPERITEOLLISUUDEN OSAAMISKESKITTYMÄN KEHITTÄMINEN

Tarkoituksena oli tukea ja edistää teollisuuden kehittymistä ja kilpailukykyä Keski-Suomessa käynnistämällä suunnitel-mallinen Jyväskylän ammattikorkeakoulun Paperiteollisuu-den osaamiskeskittymän toiminta.

Toimenpiteinä oli 1. perustaa asiantuntijuus- ja asiakkuusverkosto, joka tunnistaa ja vastaa asiakkaiden tarpeisiin 2. resursoida osaamiskeskittymä, josta löytyvät tarvittavat asiantuntijuus ja fasiliteetit, joita hyödyn-

netään koulutuksessa sekä T&K- ja palvelutoiminnassa 3. käynnistää joustavasti toimiva osaamiskeskittymä, joka osallistuu verkostonsa hankkeisiin sovitulla

tavalla 4. parantaa alan imagon ja kasvattaa alan hakijamääriä.

Arviointi Ammattikorkeakoulu päivitti osaamiskeskittymiensä asemaa ja merkitystä. Uuden T&K-strategian mu-kaan osaamiskeskittymiä on entistä vähemmän ja ne ovat laajempia kokonaisuuksia. Samaan aikaan oli käynnissä ammattikorkeakoulujen koulutusalojen yhdistäminen. Näistä syistä johtuen hankkeelle ei ha-ettu jatkoa vaan hanke jäi 10 kuukauden mittaiseksi. Projekti jatkuu useina Uudistuvat koneet ja lait-teet -kärkiklusteriin liittyvinä erilaisina yrityslähtöisinä investointi- ja osaamisen vahvistamisen hankkeil-la sekä yhä laajenevalla yrityksille suunnatuilla tuotekehitys-, asiantuntijuus- ja koulutuspalveluilla.

Oy UniServices Ltd Avustus 94 060 € Palautui 1 504 euroa Ohjelma Tavoite 2, EAKR Päätös 24.1.2007 ja 17.10.2008 Yhteyshlö Rauli Sorvari Diaarinro 385/2006

Jyväskylän ammattikorkeakoulu Avustus 75 000 € Palautui 853 euroa Ohjelma Tavoite 2, EAKR Päätös 22.8.2007 Yhteyshlö Veli-Pekka Päivänen Diaarinro 134/2007

39

JÄMSÄN SEUDUN KEHITTÄMISKUMPPANUUS Tarkoituksena oli tehdä Jämsän seudulla yhteisesti sovittu-jen periaatteiden mukaista kehittämistyötä, jossa JAMK on aktiivinen kehittäjäkumppani. Projektin tuloksiksi tavoiteltiin: 1. Jämsän seudun kehittämistyötä toteutetaan seudulla

yhteisesti hyväksytyn työnjaon ja seutustrategian mu-kaan.

2. Jyväskylän ammattikorkeakoulun monialainen alueyksikkö tuottaa Jämsän seudun kilpailukykyä tu-kevia kehittämispalveluja kokonaistaloudellisesti kannattavalla tavalla.

3. Jyväskylän ammattikorkeakoulun aluekehitystoimenpiteet Jämsän seudulla perustuvat alueella sel-vitettyihin työelämän tarpeisiin.

Arviointi Hankkeen perustana olivat seudullisen kehittämisen uudet haasteet ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun Jämsän Tiimiakatemiantoiminnan muutokset. Jämsän asema osana maakunnan kehityskäytävää (Ääne-koski-Jyväskylä-Jämsä) sekä lähellä Pirkanmaan merkittäviä koulutustoimijoita on antanut mahdollisuu-den uusille seudun kilpailukykyä kehittäville malleille. Jämsän taloudellinen kehitys ja osaavan työvoi-man tarpeen haasteet ovat mittavat. Siksi tarvitaan selkeää seudullista kehittämisstrategiaa, korkeata-soisia kehittämispalveluita sekä eri koulutustasojen yhteistyössä tapahtuvaa dynaamista osaamisen vah-vistamista. Kumppanuushanke on ollut juuri näihin tavoitteisiin tarkoitettu seudullinen yhteistyön han-ke. Asetetut tavoitteet ovat olleet haasteellisia. Seututalouden kehitystavoitteet on kyllä tunnistettu. Han-ke ei ole vielä pystynyt tuottamaan vaihtoehtoisia toimintamalleja niin seudun kehittämistyön kuin ammattikorkeakoulun roolin selkeyttämiseksi. Työ näiltä osin jatkuu. Kumppanuusverkoston kehittä-miselle niin ikään on erityisen haasteen asettanut eri toimijoiden yhteistyönä toteutettava asiakasläh-töinen palvelu. HR – toiminnan rooli näin uudella tavalla nähtynä osana seudun toimijoiden palveluita ja rooleja on selvästi maakunnallinen seutukehittämisen haaste joka vaatii panostusta ja eri hankkeiden yhteistoimintaa. Hanke on luonut perustan alkuperäistä haasteellisemman seudullisen aluekehittämis-mallin synnyttämiselle jatkotyöskentelyllä.

ULKOMAISTEN OPISKELIJOIDEN TYÖHARJOITTELUMAHDOLLISUUKSIEN PARANTAMINEN KESKI-SUOMESSA

Jyväskylän seudulla eriasteisessa koulutuksessa on merkittä-västi ulkomaalaisia opiskelijoita. Harjoittelijavaihto tuo Kes-ki-Suomeen harjoittelijoita. Harjoittelijat ja opiskelijat tar-joavat osaamisen lisäksi mahdollisuuden yhteistyön suun-taamiseen, monikulttuurisuuden lisäämiseen sekä yritysten kansainvälistymiseen ja ulkomaisen työvoiman rekrytointiin. Tarkoituksena oli luoda uusi toimiva harjoittelun toimintamalli, vahvistaa koulutuksen kansainvälistäviä työelämäsuhteita sekä lisätä työnantajien valmiuksia ulkomaalaisten työntekijöiden rekrytointiin. Hyvin toimiva harjoittelun toimintamalli tarjoaa opiskelijoille väylän työllistyä ja yrityksille luontevan tavan kansainvälistyä. Hankkeeseen osallistuivat Jyväskylän yliopisto, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, ammatillisen koulutuk-sen organisaatiot, TE–keskus ja työvoimatoimisto sekä elinkeinoelämän organisaatiot ja yritykset.

Jyväskylän ammattikorkeakoulu Avustus 70 000 € Palautui 0 euroa Ohjelma Tavoite 2, EAKR Päätös 20.12.2006 Yhteyshlö Rauli Sorvari Diaarinro 365/2006

Jyväskylän yliopisto, tutkimus- ja rekrytointipalvelut Avustus 72 250 € Palautui 6 255 € Rahoitus Maakunnan kehittämisraha Päätös 19.4.2006 Yhteyshlö Rauli Sorvari Diaarinro 129/2006

40

Arviointi Keski-Suomen kansainvälistymisen toimintaohjelma määrittää sekä visiossa että toimenpiteissä koh-teeksi kansainvälisten opiskelijoiden määrän lisäämisen sekä erityisesti yritysyhteistyön vahvistamisen. Opiskelijoiden työllistyminen niin opiskeluaikana kuin sen jälkeen on ollut heikko. Hankkeessa on luotu selkeämpi yhteistoimintamalli yritysten kanssa sekä palveluyhteys. Samalla on luotu materiaalia toimin-taa varten, markkinointi-iskut sekä verkoston nettipalveluiden sisältö. Haaste on ollut eri koulutusor-ganisaatioiden yhteistyö ja yhteisen toiminnan organisoituminen. Tämä on tapahtunut vasta hankkeen loppuvaiheessa. Hankkeessa on tutustuttu parhaisiin käytäntöihin niin kansallisesti kuin kansainvälises-tikin. Hanke jatkuu varsinaisella markkinointi- ja palveluvaiheella seuraavassa vaiheessa. Hanke on täyt-tänyt tavoitteet hyvin.

DIPPIS Tarkoituksena oli luoda uudenlainen kehittyvä yritystoimin-taympäristö, joka antaa eväitä kinnulalaisille nuorille uusien yritysten perustamiseen. Hankkeessa seutukunnan teknolo-gian ja hyvinvointiteknologian opiskelijoiden tueksi luotiin yhteistyöverkosto. Hankkeen avulla saatiin nuoria teknolo-gia-alan opiskelijoita tekemään opinnäytetyönsä seutukun-nalle ja perustamaan alueelle uusia yrityksiä. Yhteistyökumppaneina hankkeessa toimivat Kinnulan kunta, Witas Oy, TE-keskus, eri oppilaitokset, opiskelijat, yrittäjät ja yhdistykset. Arviointi Hankkeen tavoiteasetanta oli korkealla. Nuoret kaupunkiympäristöön muuttaneet opiskelijat, yhteis-työyritysverkoston rakentaminen ja yritysten perustaminen on iso haaste pitkien etäisyyksien päässä olevalle alueelle. Toisaalta korkea tavoiteasetanta asetti myös positiivista painetta hanketyöhön. EU-hankkeiden hallinnointikäytänteitä opeteltiin hankkeen aikana. Projektipäällikön kokemattomuus hei-jastui projektikäytäntöihin. Hallinnoijan johdolta olisi tarvittu hankkeen vaativuus huomioon ottaen voimakkaampaa ohjausta niin hallintokäytänteiden kuin myös tavoitteiden saavuttamiseksi. Myös asian-tuntijapalveluiden käyttöä olisi voinut harkita. Hanke ei kaikilta osin saavuttanut tavoitteitaan. Uusien yrityksiä ei hankkeen aikana syntynyt ja työpaikkatavoitteet jäi saavuttamatta. Hanke oli kuitenkin erit-täin tarpeellinen. Se loi hyvät jatkoedellytykset nuorten yrittäjyyden kehittämiselle alueella. Hankkeella saatiin aikaan uudenlaista toimintakulttuuria alueelle. Sillä vaikutettiin myönteisesti yhteistyön tiivisty-miseen alueella, yhteistyöverkoston muodostamiseen kunnan, yritysten ja oppilaitosten kesken. Se an-toi uusia lähestymistapoja toiminnan kehittämiselle ja lisäsi yhteistyötä kunnan ja kehittämisyhtiön välil-lä. Kehittämistyötä ollaan kunnassa jatkamassa hankkeesta saatuja kokemuksia ja yhteyksiä hyödyntäen. Katson, että hanke oli tarpeellinen ja ohjelman mukainen kehittämistyö ja onnistui hankkeen vaativuu-den huomioon ottaen kohtalaisen hyvin.

RUSSIAN - NORDIC REGIONAL BUSINESS DEVELOPMENT PROGRAMME

Tavoitteena oli hyödyntää JAMKin yhteyksiä keskisuoma-laisten yritysten Venäjän kaupassa. Jyväskylän ammattikor-keakoululla on ollut yhteistyötä Kalugan alueen kanssa vuo-desta 1994 alkaen. Kaluga sijaitsee 100 km Moskovasta lounaaseen, asukkaita on n. 120.000, alueen pääteollisuus-alat ovat: ydinteknologia, energia-, suodatin- ja rakennusteollisuus. Alueella on erittäin korkea koulu-tustaso. Kalugan kaupungilla on Venäjän federaation tiedekaupungin status. Tavoitteena oli saada mukaan 10 uutta keskisuomalaista yritystä ja kartoittaa heille potentiaaliset yh-teistyökumppanit Kalugan alueelta. Potentiaalisimpia ovat energia-, ympäristö- ja rakennusalan yrityk-set, jotka ovat kiinnostuneita solmimaan liikeyhteyksiä Kalugan alueen yritysten kanssa. Päätavoitteena

Kinnulan kunta Avustus 72 700 € Palautui 14 063 € Ohjelma Tavoite 1, EAKR Päätös 19.4.2006 Yhteyshlö Hilkka Laine Diaarinro 348/2005

Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy Avustus 50 000 € Palautui 526 € Ohjelma Tavoite 2, EAKR Päätös 22.3.2006 Yhteyshlö Veli-Pekka Päivänen Diaarinro 51/2006

41

oli näiden yritysten yhteistyön käynnistäminen ja viennin lisääminen Kalugan alueelle. Kalugassa toimii kansainvälisen mallin mukainen yrityshautomo, jonka kanssa tehdään yhteistyötä. Arviointi Hankkeen avulla JAMK toteutti uutena avauksena pilottikoulutuksen Sperbankille Obninskin asiakas-palveluja osastopäälliköille. Lisäksi käynnistettiin teknologiakeskusten yhteistyö, partnerihakupalveluja keskisuomalaisille yrityksille sekä helmikuussa 2007 allekirjoitettiin yhteistyösopimus Obninskin ja Jy-väskylän kaupungin kesken. Hanke saavutti tavoitteensa ja osa toiminnoista jatkuu organisaatioiden normaaleina toimintoina kuten Jamkin oma rahoittama RunBiz 2 hanke sekä Jykesin Venäjän kaupan koulutukset.

VERKOSTOMAISESTI TOIMIVAN OSAAMISKESKUKSEN MALLINNUS INTERNET-POHJAISELLE TYÖALUSTALLE

Jyväskylän yliopistoon on perustettu ohjausalan osaamiskes-kus, jonka toimikausi on 2006 - 2011. Osaamiskeskus koko-aa yhteen olemassa olevaa ohjausalan asiantuntijuutta. Ta-voitteena on kehittää ohjausalan opetuksen ja tutkimuksen osaamiskeskittymä. Kehittämishankkeessa tavoitteena oli mallintaa ja rakentaa osaamiskeskuksen toiminta selainkäyttöiselle työvälineelle. Työvälineeseen kootaan verkostossa mu-kana olevien tahojen asiantuntijuus ohjauksen eri toiminta-alueilla ja integroidaan tietoja alueellisista jo olemassa olevista ohjauspalveluista tai meneillään olevista kehittämishankkeista. Käyttäjien on helppo löytää osaamiskeskuksen verkostossa tarjolla oleva asiantuntijuus teemoittain ja organisaatioittain jä-sennettynä. Ohjausalan osaamiskeskuksen oman infrastruktuurin jäsentämisen rinnalla tavoitteena on kehittää työväline, jonka avulla vastaavat asiantuntijaverkostot voisivat hallinnoida omaa toimintaansa. Hanke edistää myös osaamiskeskuksen kokonaiskonseptin tuotteistamista. Arviointi Elinikäinen oppiminen sekä osaamisen vahvistaminen ovat Keski-Suomen kehityksen menestystekijöitä. Maakunnan strategiat erityisesti osaamisen ja työllisyyden painopistealueella korostavat koulutuksen eriasteilla ja työelämän eri sektoreilla tapahtuvaa monipuolista uraohjausta ja osaamisen hallintaa. Tämä vaatii selkeää hallinnonalojen yhteistyötä ja toimijoiden rajat ylittävää yhteispalvelutoimintaa. Koulutus-klusterin kehittäminen edellyttää osaltaan julkisten ja yksityisten toimijoiden yhteistyön lisäksi tutki-muksen ja kehittämisen monipuolista liittämistä toimijaverkostoa tukemaan. Kansallisella tasolla tämä yhteistyö näkyy Valtakunnallisen ohjausalan osaamiskeskuksen toimintana, joka on sijoitettu Jyväsky-lään KTL:n yhteyteen. Pilottina on Keski-Suomen liiton ja KTL:n aloitteesta käynnistetty alueellisen tie-toja verkkopalveluun suunnittelu ja toteutus. Hankkeen ensimmäinen vaihe on toteuttanut asetettuja tavoitteita sekä luonut mallille perustan. Hanke on maakunnan strategisten linjausten mukainen ja kuu-luu osana tulevaan Toimivat työmarkkinat – osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen ohjelmaan.

YRITYS OPPILAITOKSEN ASIAKKAANA Hankkeen avulla pyrittiin luomaan uudenlaisia toimintatapoja ja -malleja yritysten ja oppilaitosten välille. Lisäksi tavoitteena oli yrittäjämäisen toiminnan lisääminen opiskelijoiden työssä oppi-misessa ja opettajien kummiyritystoiminnassa. Visiona oli, että kevätjuhlassa 2008 yritykset ovat paikalla kertomassa, kuinka monta valmistunutta opiskelijaa ne ovat rekrytoineet. Hankkeen avulla palkattiin yritysagentti, joka selvitti yritysten työvoima- ja osaamistarpeita ja organisoi opettajien yrityskummitoiminnan.

Jyväskylän yliopisto, Koulutuksen tutkimuslaitos Avustus 75 000 € Palautui 36 676 € Rahoitus Maakunnan kehittämisraha Päätös 27.6.2007 Yhteyshlö Rauli Sorvari Diaarinro 137/2007

Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Avustus 39 500 € Palautui 2 105 euroa Ohjelma Tavoite 2, EAKR Päätös 24.1.2007 Yhteyshlö Veli-Pekka Päivänen Diaarinro 406/2006

42

Arviointi Hankkeen myötä kävi ilmi, että opiskelijoiden yrittäjämäinen toiminta kehittyy työssä oppimisen kaut-ta. Tämä edellyttää yritysten vahvempaa mukaan tulemista ja heidän edellytystensä huomioonottamis-ta. Kummiyrittäjyyden ja oppilaitosyhteistyön merkitys ymmärretään yrityksissä, mutta aloitteen on tultava opettajan taholta. Tämä edellyttää, että opettajat omaksuvat yrittäjämäisen toimintatavan. Toi-mintatapaa voidaan kehittää kouluttautumisella. Hanke onnistui hyvin. Se käynnisti muutosprosessin.

2. ASTEEN KOULUTUKSEN YHTEISTYÖN MERKITYS TYÖVOIMAN SAANTIIN POHJOISESSA KESKI-SUOMESSA

Opiskeleva pohjoinen Keski-Suomi -selvityksen mukaan alueen tuleva ongelma on työvoiman kysynnän kasvu, joka tulee ylit-tämään selvästi toisen asteen ammatillisen koulutuksen saanei-den määrän. Yksi tärkeimmistä keinoista puuttua ongelmaan on toisen asteen koulutuksen aiempaa tehokkaampi yhteistyö. Tavoitteena oli selvittää mahdollisuudet luoda yhteinen, toisen asteen koulutusjärjestelmä koko poh-joiseen Keski-Suomeen huomioiden alueen erityistarpeet. Järjestelmässä olisi mahdollista yhdistellä ammatillista ja lukiokoulutusta kokonaisuuksina opiskelijan kannalta mielekkäällä tavalla. Opinto-ohjauksella varmistettaisiin opiskelijan kannalta mahdollisimman hyvä koulutuksen vastaavuus alueen työelämän vaateisiin. Opintojen yhdistäminen mahdollistaisi ammatillisen koulutuksen järjestämisen pa-remmin myös paikkakunnilla, joissa POKE:lla ei ole toimipistettä, koska ns. yhteisiä aineita voisi suorit-taa oman kunnan lukiossa. Arviointi Hanketta toteutettiin ja se eteni suunnitelmaan nojautuen. Kehittämisteemat ja toiminta-alue olivat iso-ja, mutta toisiinsa selkeästi kytkeytyviä. Opetuksen kehittämistyötä tehtiin ammattimaisella otteella yh-teistyökumppaneiden kesken. EU-hankkeiden hallinnointikäytänteitä opeteltiin hankkeen aikana. Pro-jektihenkilöstön ja ohjausryhmän jäsenten vaihtuminen heijastui projektin hallintoon. Myös hallinnoijan johdolta olisi tarvittu hankkeen laajuuden huomioiden voimakkaampia toimia hankkeen tavoitteiden saavuttamiseksi. Hankkeella vaikutettiin myönteisesti toisen asteen yhteistyön tiivistymiseen alueella. Se antoi uusia lähestymistapoja toiminnan kehittämiselle. Samoin yhteistyön esteetkin saatiin kirjattua. Hankkeessa luoduista yhteistyömalleista löytyy kehittämiskelpoisia räätälöityjä ratkaisuja. Kehittämis-työtä halutaan selkeästi jatkaa oppilaitoksissa edelleen. Lopulliseen maaliin, yhteiseen koulutusmalliin ei tässä hankkeessa vielä päästy. Toimijoiden yhteinen konkreettinen tarve ei kristallisoitunut. Tämä nä-kyi myös kuntapalveluiden käyttämättömyytenä hankkeessa. Nykyinen koulutusalojen valtionrahoitus-järjestelmä ei kannusta yhteistyön tiivistämiseen. Hanke oli kuitenkin erittäin tarpeellinen alueella. Henkisellä tasolla yhteistyön tarve hyväksytään. Se luo hyvät jatkoedellytykset kehittämistyölle. Katson, että hanke oli tarpeellinen kehittämisprosessi ja onnistui hankkeen laajuuden ottaen kohtalaisen hyvin.

TET-TORI, JATKOHANKE Työelämään tutustuminen on yksi yleisimmistä yrityksen ja koulun yhteistyömuodoista ja keskeinen osa peruskoulun ja-kamaa työelämätietoutta. TET-jakson tavoitteena on parantaa oppilaan työelämän tuntemusta ja arvostusta. Hankkeessa kehitettiin Keski-Suomen peruskouluja ja ammatil-lista koulutusta palveleva sähköinen TET-tori. Projektihenkilös-tö oli yhteydessä alueen yrityksiin ja muihin toimipaikkoihin, jotka voivat ottaa vastaan työelämään tu-tustujia ja työssäoppijoita. Mukana oleville yrityksille luotiin sähköiselle TET-torille yrityskohtaiset sivut sekä perehdytettiin yritysten yhteyshenkilöt ja opinto-ohjaajat sen käyttöön. Samalla kehitettiin yritys-ten ja opinto-ohjaajien välistä yhteistyötä.

Jyväskylän yliopisto, koulutuksen tutkimuslaitos Avustus 105 000 € Palautui 3 594 euroa Ohjelma Tavoite 2, ESR Päätös 22.3.2006 Yhteyshlö Rauli Sorvari Diaarinro 314/2005

Äänekosken ammatillisen koulutuksen kuntayhtymä Avustus 38 325 € Palautui 1 025 euroa Ohjelma Tavoite 1, ESR Päätös 19.4.2006 Yhteyshlö Hilkka Laine Diaarinro 103/2006

43

Arviointi Keski-Suomessa on kehitetty kouluja ja oppilaitoksia palveleva opetusverkko Pedanet. Tämä on alusta monille eri sovelluksille. Sovellukset ovat perustuneet Koulutuksen tutkimuslaitoksen asiantuntemuk-seen oppimisen ja opettamisen alueella. TET–tori –hanke on yhdistänyt opiskelijan/oppilaan, työelämän ja yritysten toimijat, opettajat ja van-hemmat yhteisen verkkovälineen avulla. Tämä on vahvistanut nuorten tietoisuutta työstä ja eri amma-teista. Alueellisesti ja paikallisesti yritykset ovat tulleet tutuiksi ja mahdollisuudet tutustua erilaisiin työ-paikkoihin ovat monipuolistuneet. Verkoston toimijoiden palautteille on syntynyt keskustelun foorumi. TET–tori on kehittynyt asteittain ja se on samalla laajentunut maakunnalliseksi. Tehty kehittämistyö on liittänyt tuotteen, palvelun ja työtavan osaksi Koulutuksen tutkimuslaitoksen toimintaa. Samoin on ta-pahtunut oppilaitoksissa. Nyt TET–tori on herättänyt kiinnostusta kansainvälisesti ja siihen liittyvä asi-antuntijuus on ollut osa Jyväskylän yliopiston kansainvälistä projektitoimintaa. Tavoitteet on saavutettu kiitettävästi. Hankkeen eteneminen, hallinnointi ja tulosten hyödyntäminen on ollut esimerkillistä. TET- tori on hyödyntänyt aiempaa kehitystyötä. Tulokset ovat osa keskisuomalaista oppimiseen liitty-vää innovaatiotoimintaa.

TET-TORI 3. VAIHE Keski-Suomessa on kehitetty peruskouluja ja ammatillista kou-lutusta palveleva sähköinen TET-tori, joka on apuna työelä-mään tutustumispaikan etsimisessä ja esittelyssä. Torin kol-mannessa vaiheessa painopisteenä oli nuorten kesätyöllistämi-nen ja toisen asteen opintoihin siirtyminen. Samalla vahviste-taan yritysten ja oppilaitosten käytännön yhteistyötä entises-tään. Arviointi TET- Hankkeessa on tehty koko maakunnan käyttöön sähköinen nuorten kesätyötoimintaa tukeva kohtauspaikka, kesätyötori (www.peda.net/kesatyotori). Lisäksi on jatkettu TET-torin mallintamista myös kansainväliseen käyttöön. Projekti eteni suunnitelman mukaisesti. Työ jatkuu pysyväisluonteisena toimintana Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksessa.

MATTI-TUOTE TYÖELÄMÄÄN JA OPISKELUUN Hankkeella käynnistettiin kehittämisprosessi, jolla autetaan ammattikorkeakoulun aikuisopiskelijoita yhdistämään opiskelu ja työ paremmin toisiinsa. Samalla voidaan auttaa työnantajaa hyödyntämään opiskelijan uutta osaamista yrityksen toimin-nassa. Kohderyhmänä olivat matkailu-, ravitsemis- ja kiinteis-töalan yritykset ja niiden henkilöstö. Arviointi Projekti oli starttivaihe, jossa toteutettiin neljän opiskelijan työantajien kanssa kehittämistehtävä, tes-tattiin CQ -osaamiskartoitusjärjestelmää ja suunniteltiin kehittämisprosessin seuraavaa vaihetta. Kah-deksan henkilön testiryhmä koostui matkailu-, ravitsemis- ja talousalan opiskelijoista. Hanke onnistui melko hyvin. Toimenpiteet ja tavoitteet rajattiin realistisiksi suhteessa hankkeen lyhyt-kestoisuuteen. Starttivaihe kirkasti näkemyksen työssä käyvän opiskelijan ja hänen työnantajansa tar-peista ja auttoi suuntaamaan kehittämistyön seuraavaa vaihetta. Työ jatkuu koko ammattikorkeakoulun koulutustarjonnan kattavana projektina Länsi-Suomen lääninhallituksen rahoituksella.

Jyväskylän yliopisto, koulutuksen tutkimuslaitos Avustus 36 400 euroa Palautui 0 euroa Ohjelma Tavoite 2, ESR Päätös 25.9.2007 Yhteyshlö Pirjo Peräaho Diaarinro 282/2007

Jyväskylän ammattikorkeakoulu, matkailu-, ravitsemis- ja talousala Avustus 19 450 euroa Palautui 201 euroa Ohjelma Tavoite 2, ESR Päätös 24.10.2007 Yhteyshlö Pirjo Peräaho Diaarinro 322/2007

44

OHJAUKSEN JA OPETUKSEN ERITYINEN TUKI LUKIOISSA-POHJOISEN KESKI-SUOMEN YHTEISTYÖMALLI

Erityisen tuen tarve on lukioissa lisääntynyt. Tähän mennessä erityistä tukea ja opetusta on annettu vain muutamissa kaupun-kilukioissa. Projektin tarkoituksena oli selvittää lukion oppilaille annettavan erityistuen toimintavaihtoehdot ja tarve Saarijärven – Viitasaaren seutukunnassa. Samalla etsittiin maaseutulukioita palvelevaa toimintamallia. Projektissa kartoitettiin Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan lukioissa tarvittavan erityistuen tarve, laa-juus ja ohjauksen laatu. Kartoituksen perusteella pystyttiin määrittämään tarvittavat toimenpiteet ja nii-den kohdentaminen niin, että saadaan paras mahdollinen hyöty. Verkkotyöskentely ja videoneuvottelu tulevat olemaan keskeisiä menetelmällisiä kehittämiskohteita. Hankkeessa syntyy Saarijärven-Viitasaaren lukioille erityistuen alueellisen ohjauksen ja opetuksen suunnitelma ja yhteistyömalli. Pro-jektissa lisätään myös lukioiden omaa erityistuen osaamista opettajien täydennyskoulutuksen avulla. Arviointi Hanke toteutui sille asetetut tavoitteet. Projektissa tehdyn selvityksen tuloksena tukea tarvitsee noin 5 prosenttia lukiolaisista. Pitkät välimatkat tulivat taloudelliseksi esteeksi laajemman yhteistyön rakenta-miselle. Lähimalli, jossa lukiot ja perusopetus tekevät yhteistyötä sai lukioiden rehtoreilta eniten kanna-tusta. Hanke eteni hankesuunnitelmassa esitetyn mukaisesti. Hankkeessa tehty selvitystyö toteutettiin hyvin ja asiantuntevasti. Uusia merkittäviä avauksia tai innovatiivisia ratkaisuja ei tehty. Hankkeella on kuiten-kin jatkuvuutta. Mukana olevissa kunnissa mietitään eritystuen järjestämistä hankkeessa tehtyyn selvi-tykseen nojautuen. Katson, että hanke on toiminnassaan onnistunut.

TEKNOLOGIATASON NOSTAMINEN POHJOISESSA KESKI-SUOMESSA ESISELVITYSHANKE

Puu-, rakennustuote- ja metalliteollisuuden kilpailukykyä on tarpeen edelleen kehittää hankkimalla uutta teknologiaa ja soveltamalla sitä keskisuomalaisissa yrityksissä. Tavoitteena oli tuottaa selvitys valittujen yritysten konkreet-tisista teknologian kehittämistarpeista ja uuden teknologian hyödyntämisen mahdollisuuksista huomioi-daan erityisesti Karstulan Yritysmyllyssä oleva uusi teknologia. Karstulan Yritysmyllyyn on hankittu uut-ta teknologiaa, jonka tehokas ja suunnitelmallinen hyödyntäminen voi tarjota oleellista lisäarvoa em. elinkeinojen kehittämiseen. Toisena tavoitteena oli tuottaa tietoa valittujen yritysten koulutustarpeista millä mahdollistetaan uusien teknologioiden käyttöönotto. Hankkeessa kartoitettiin yritysten nykyiset päätuotantoprosessit ja niissä käytettävä teknologia yritys-kohtaisesti, analysoitiin yrityskohtaisesti vaihtoehtoja/mahdollisuuksia tuottavuuden parantamiseen jo-ko nykyistä teknologiaa kehittämällä tai uutta teknologiaa käyttöönottamalla ja koostettiin yrityskohtai-sista kehittämishankkeista yksi teknologiatason nostamiseen tähtäävä hankesuunnitelma. Arviointi Hankkeeseen valitut yritykset olivat hyviä kohteita kuvaamaan alan kehitystä seutukunnalla. Hankkeen toteutus oli systemaattista. Hankkeen tavoitteet saavutettiin ja hanke toteutettiin aikataulu huomioon ottaen hyvin. Hankkeen tulokset ovat olleet perustana toimialoille tehdyn uuden kehittämisohjelman laatimisessa. Katson, että hanke on onnistunut.

Pihtiputaan kunta Avustus 19 600 € Palautui 776 € Ohjelma Tavoite 1, ESR Päätös 21.2.2007 Yhteyshlö Hilkka Laine Diaarinro 59/2007

Karstulanseutu Oy Avustus 14 900 € Palautui 644 € Ohjelma Tavoite 1, EAKR Päätös 20.11.2007 Yhteyshlö Hilkka Laine Diaarinro 342/2007

45

3.3. HYVINVOINTI

Avustus388 000 €

67 %

Kunnat171 000 €

29 %

Yritykset23 000 €

4 %

Rahoitus 0,582 milj. €

FOORUMI - LUOVAN TOIMIALAN PERUSTA, JATKOVAIHE

Luova foorumi -hankkeen tarkoituksena on ollut luovien toimialojen edellytysten kehittäminen ja tunnetuksi tekemi-nen sekä toimijoiden verkottuminen. Jatkokauden 2006 - 2007 tavoitteena oli luoda kestävä toimintamalli ja toteutus keskisuomalaisen luovan toimialan taloudellisen perustan vahvistamiseksi ja turvaamiseksi. Toimenpiteitä olivat inno-foorumit, luovan toimialan kehittämispalvelut, kotimaisten ja kansainvälisten jakeluratkaisujen edistäminen sekä kestävän palveluverkostomallin kehittäminen. Hanke kuului luovan toimialan kehittämiskokonaisuuteen, jossa vastuutahona on ollut Keski-Suomen liiton rinnalla Jyväsky-län ammattikorkeakoulu. Arviointi Keskisuomalaisen luovan osaamisen ja taidon esittelypaikkana on edeltävän hankkeen aikana avattu portaali www.luovapaja.fi. Portaalia kehitettiin ja monipuolistettiin jatkohankkeen aikana. Taiteilijoiden, alan yrittäjien, kouluttajien ja kehittäjien keskinäistä verkottumista on edistetty erilaisilla foorumeilla, joissa on työstetty yhteisiä teemoja ja toimenpiteitä. Alan osaamista on syvennetty monilla teematilai-suuksilla. Teemoina ovat olleet esim. viestintä, näyttelyrakentaminen ja sponsorointi. Yritysten kehit-tämiseksi Keski-Suomen liitto on ottanut käyttöön ns. luovan alan siemenrahoituksen. Viidellä haku-kierroksella avustusta on myönnetty 170 000 euroa 66 alan toimijalle. Hanke onnistui melko hyvin. Se on ollut laaja ja monialainen. Verkottumisen ja toimijoiden yhteen ko-koamisen tavoitteet on saavutettu. Moninaisuuden varjopuolena on aika ajoin ollut toimenpiteiden pin-tapuolisuus. Luovan alan kehittäminen jatkuu Keski-Suomessa Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:n johdolla. Tulevaisuudessa painopisteenä ovat alan yrityspalveluiden kehittäminen ja kansainvälis-tyminen.

Hankkeissa mukana ovat olleet muun muassa

Atena Kustannus Oy Design Alonen Oy Tmi Elementori Keski-Suomen elokuvakeskus ry Keski-Suomen liikunta ry Metson työterveyshuolto Papiina Oy Sisä-Suomen Tanssin aluekeskus ry Sosiaali- ja terveysturvan keskusliitto Visiokolmio Oy

Tuloksina on vaikutettu 2 uuden työpaikan syntymiseen 70 henkilön kouluttautumiseen

Maakuntaohjelman painopisteitä Hyvinvointialan kehittäminen Ennaltaehkäisevä toiminta ja omavastuu Syrjäytymisen ja eriarvoistumisen ehkäise-

minen Kansalaisten osallisuus ja sektorirajat ylittävä

yhteistyö Hyvinvointiteknologian kehittäminen Kulttuuri

Keski-Suomen liitto Avustus 14 900 € (tavoite 1) 156 600 € (tavoite 2) Palautui 0 € Ohjelma Tavoite 1 ja 2, EAKR Päätös 22.3.06 ja 14.12.07 Yhteyshlö Pirjo Peräaho Diaarinro 49/2006 ja 50/2006

46

TYÖNTEKIJÄN TERVEYDEN JA TYÖHYVINVOINNIN EDISTÄMINEN ENNALTAEHKÄISEVÄLLÄ TYÖTERVEYSMALLILLA

Tavoitteena oli synnyttää rinnakkainen malli suurten työ-terveystalojen sairaanhoitoon keskittyvälle toimintataval-le. Hankkeessa pilotoitiin erilaisten työterveystuottajien (suuri, muutama pieni) kanssa vuosikatsastus-mallia työn-tekijöiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Eri toimialoilta haettiin yli 20 mikro- ja pk-yritystä, joiden henkilöstölle malli otettiin käyttöön. Mallilla akti-voitiin pieniä yrityksiä panostamaan ennaltaehkäisevään terveydenhoitoon. Prosessin olennainen osa on palveluohjaus, eli työterveyden kautta annettiin työtekijöille suosituksia vuoden aikana käytettävistä mahdollisuuksista terveyden edistämiseksi. Arviointi Hanke onnistui kokonaisuudessaan kohtuullisesti ja saavutti tärkeimmät tavoitteet. Mukaan saatiin laaja heterogeeninen osallistujajoukko. Yritysmäärässä ylitettiin tavoitteet. Hankkeella pystyttiin vaikutta-maan yksilöiden motivaatioon hyvinvointiasioiden hoitamisessa. Työyhteisöissä herätettiin keskustele-maan hyvinvointiasioissa. Hankkeessa saatiin kokemuksia hyvinvointiteknologioista. Sykevöiden kanssa oli paljon ongelmia, sillä ne eivät toimineet toivotulla tavalla. Jyväskylän ammattikorkeakoulun kanssa opinnäytetöitä ja muuta yhteistyötä ei kertynyt niin kuin oli toivottu.

JÄRJESTÖ + Tarkoituksena oli Keski-Suomen kolmannen sektorin yh-teisöjen palveluja kansalaistoiminnan verkostojen moni-puolistaminen ja yhteisötoimijoiden osaamisen parantami-nen. Tavoitteena oli Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n (KYT) toiminnan vahvistaminen niin, että se voi aidosti toimia koko maakunnassa kolmannen sektorin yhteisöjen välittäjä- ja ohjausorganisaationa. Hankkeessa tehtiin laaja selvitystyö Keski-Suomen järjestökentästä. Raportissa kuvattiin järjestöjen tu-kipalveluiden tarpeet. Esille nousseisiin tarpeisiin tarttumalla KYT on pystynyt laajentamaan yhteistyö-verkostojaan järjestöihin, kuntiin ja maaseudun toimintaryhmiin. Yhdistysasiakkaille KYT on tarjonnut tuki- ja kehittämispalveluita. Painopisteenä oli tukipalveluiden laadullinen kehittäminen ja tuotteistami-nen. Palveluita ovat olleet konsultaatio ja ohjaus, hankesuunnittelu sekä yhteisöviestinnän ja talousjoh-tamisen koulutus. Arviointi Hanke onnistui hyvin. Tärkeimmät saavutukset olivat hyvin tehty selvitystyö Keski-Suomen järjestöistä ja Raha-automaattiyhdistyksen rahoituksen hankkiminen kolmannen sektorin yhteisöjen tukipalvelui-den turvaamiseksi. Hanke ajoittui erinomaisesti suhteessa Ray:n avustuslinjausten uudistamiseen vuon-na 2008. Ray:n uusi avustustoiminnan alue on järjestöjen perustoiminnan turvaaminen. Haasteena jat-kossakin on maakunnan järjestöjen, kuntien ja kehittämisyhtiöiden keskinäisen ymmärryksen ja vuoro-puhelun syventäminen.

KLEMMARI, POHJOINEN KESKI-SUOMI Tarkoituksena oli koota Saarijärven-Viitasaaren seudun hyvinvointipalvelujen yritykset maakunnan yhteisen Klemmari -brändin alle ja lisätä yritysten liikevaihtoa uu-den markkinointikanavan avulla. Hanke oli jatkoa muualla Keski-Suomessa toteutetulle Klemmari - hankekokonaisuudelle (www.klemmari.org).

Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Avustus 133 000 € Palautui 27 859 € Ohjelma Tavoite 2, EAKR Päätös 22.3.2006 Yhteyshlö Veli-Pekka Päivänen Diaarinro 28/2006

Saarijärven Seudun Yrityspalvelu Oy Avustus 41 125 € Palautui 4 001 € Ohjelma Tavoite 1, ESR Päätös 18.4.2007 Yhteyshlö Pirjo Peräaho Diaarinro 53/2007

Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry Avustus 55 800 € Palautui 0 euroa Ohjelma Tavoite 2, ESR Päätös 19.4.2006 Yhteyshlö Pirjo Peräaho Diaarinro 71/2006

47

Hankkeeseen osallistui lähes 70 Saarijärven-Viitasaaren seutukunnan koti- ja hyvinvointipalvelun yritys-tä. Hanke kokosi koti- ja hyvinvointipalvelun pieniä toimijoita yhteisen brändin (Klemmari) alle. Hank-keessa innostettiin hoivapalveluyrityksiä oman toiminnan kehittämiseen ja ulkopuolisten työntekijöiden työllistämiseen. Yrityskartoituksen ja yrityshaastattelujen pohjalta järjestettiin yrityskohtaista ohjausta ja yhteisiä koulutus- ja tiedotustilaisuuksia. Arviointi Hankkeeseen osallistui 69 yritystä. Lisäksi reilut sata henkilöä osallistui erilaisiin teematilaisuuksiin. Hanke kokosi hyvinvointipalvelujen tarjonnan yhteisen brändin ja palveluhakemiston alle. Rinnalla jär-jestettiin tietotekniikka- ja johtamiskoulutusta. Markkinointitoimenpiteet keskitettiin paikallislehtiin ja paikallisiin tapahtumiin. Hanke onnistui kohtuullisesti. Se osoitti palveluyritysten toimintaedellytysten ja kehittämishaasteiden erilaisuuden suhteessa kaupungissa toimiviin yrityksiin. Palveluiden kysynnän mit-tasuhteet ovat täysin erilaiset. Kynnys työntekijän palkkaamiseen on yrityksissä hyvin korkealla, vaikka kysyntää olisikin runsaasti. Klemmari jatkaa Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy:n työkaluna. Mukana on myös runsas 30 Saarijärven-Viitasaaren seudun yritystä.

LUOVAN ALAN KANSAINVÄLISTYMINEN JA KEHITTÄMISSTRATEGIAN JATKOTOIMET

Laajalla yhteistyöllä rakennettu luovan alan kehittämis-strategia valmistui vuoden 2008 alussa. Luovan alan kehit-tämisstrategian tavoitteena on luoda perusteet luovan alan vakiinnuttamiseksi yhdeksi maakunnan klustereista. Hankkeella selvitettiin edellytykset perustaa luovan toi-mialan kehittämistä koordinoiva yhdistys. Samalla tutkittiin mahdollisuutta löytää synergiaa eri toimialo-jen (matkailu, hyvinvointi, koulutus) kanssa. Hankkeella aloitettiin kulttuurin yhteistyön sisältöjen mää-rittely keväällä 2008 Puolan Swietokrzyskien maakuntaan tehdyn työvierailun pohjalta. Ko. yhteistyö-sopimukseen kirjattiin aietasolla yhteistyö kulttuurin alalla. Hankkeen resurssein palkattiin liittoon projektipäällikkö jatkamaan 5 kuukauden ajan luovan alan kehit-tämistehtäviä. Arviointi Hanke oli osa pitkäjänteistä luovan alan kehittämistä. Tavoitteena oli jatkaa luovan alan kansainvälisty-mistä ja valmistautua haetun Creative Regions -hankkeen (Interreg IVC-ohjelma) toteuttamiseen. Ra-hoitusta ei kuitenkaan saatu ensimmäisellä hakukierroksella. Tämän vuoksi toiminta suuntautui maa-kunnan omien klusteriverkostojen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Kansainvälisyyttä hankkeessa edusti kulttuuriyhteistyö Swietokrzyskien alueen kanssa. Hankkeessa jatkettiin niiden toimenpiteiden eteen-päin vientiä, jotka määriteltiin laajalla yhteistyöllä laaditussa Future - Keski-Suomen luovan alan kehit-tämisen suuntaviivoja 2008-2013 -raportissa. Kehittämistyön tukena toimi ns. Luomus-tiimi, jossa oli-vat edustettuina Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän yliopisto, Jykes, Jyväskylän kaupunki), luo-van alan yrittäjä ja kehittäjä sekä Keski-Suomen liitto. Luomus-tiimi määritteli tärkeimmäksi tehtäväk-seen luovan alan kehittämisstrategian juurruttamisen uuden Jyväskylän strategiaan. Hankkeessa selvi-tettiin edellytyksiä ja toimintamallia keskisuomalaista luovaa toimialaa kehittävän ja koordinoivan yhdis-tyksen mahdollista perustamista varten. Samoin selvitettiin yhteistyötapoja ja synergiaetuja yhteisen klusterin synnyttämiseksi luovien alojen, matkailun, EDUn ja hyvinvointialan kesken. Hanke toteutui suunnitellusti. Luovan alan edelleen kehittämiseksi maakunnassa on vireillä kaksi kehittämishanketta.

Keski-Suomen liitto Avustus 18 000 € Palautui 0 € Rahoitus Maakunnan kehittämisraha Päätös 16.5.2008 Yhteyshlö Hannu Korhonen Diaarinro 150/2008

48

3.4. YHDYSKUNTARAKENNE JA VETOVOIMA

Avustus545 000 €

55 %

Kunnat373 000 €

38 %

Yritykset68 000 €

7 %

Rahoitus 0,986 milj. €

JYVÄSKYLÄN ALUEKESKUSOHJELMA 2007

Jyväskylän kaupunkiseudun aluekeskusohjelman painopis-teenä on ollut viisi vuotta verkostokaupunki, jolla on haet-tu uutta näkökulmaa yksityisen ja julkisen sekä kolmannen sektorin voimien koontiin ja yhdessä suuntaamiseen. Jat-kossa vaiheittain etenevä verkostokaupunkiprosessi toteu-tuu PARAS -hankkeen kautta. Aluekeskusohjelma 1) toteuttaa suurten kaupunkiseutujen politiikkakokonaisuutta (innovaatiostrategiat, kaupunkiuudis-

tus/lähiöt, maankäyttö, asuminen ja liikenne, kansainvälinen markkinointi ja investointien houkut-telu sekä työperustainen muuttoliike)

2) valmistelee elinvoimaa tukevia kasvukäytäviä (Äänekoski-Jyväskylä-Jämsä) sekä 3) kehittää hyvinvointia tukevaa liiketoimintaa. Aluekeskusohjelma osallistuu maakuntaohjelman hyvinvointiklusterin tavoitteiden toteuttamiseen. Ta-voitteena on tukea palvelutuotannon uusia toimintatapoja sekä liikuntaa ja toimintakykyä ylläpitäviä ja edistäviä toimenpiteitä. Hyvinvointiin perustuvan liiketoiminnan toimintaympäristöä kehitetään madal-tamalla verotukseen, lainsäädäntöön ja toimintaprosesseihin liittyviä esteitä, kuten verolainsäädäntöön liittyvät terveyspalveluiden veroetuus ja kotitalousvähennys sekä hyvinvointiyritysten toiminnanohjaus-järjestelmät. Kasvukäytävien kehittämisessä tarvitaan toimintojen yhteensovittamista ja avaintoimintojen yhteistä kehittämistä mukaan lukien julkiset palvelut, joukkoliikenneratkaisut, edunvalvonta ja yhteismarkki-nointi. Jyväskylän seutu on valmis valtakunnalliseen kaupunkipolitiikan kehittämiseen asetettavan kau-punkipolitiikan yhteistyöryhmän kautta.

Maakuntaohjelman painopisteitä Maakunnallinen yhteistyö ja palveluiden järjes-

täminen Ympäristö ja virkistys Infrastruktuuri Luonnonvarat Hankkeissa mukana ovat olleet muun muassa

Kotisairaanhoito Harmonia Oy Kauppakeskus Paletin yritykset Keski-Suomen Kylät ry kaikki keskisuomalaiset kunnat Koneyrittäjien liitto Metsäntutkimuslaitos Metsänhoitoyhdistys Keski-Suomi Metsänhoitoyhdistys Metso Vapo Oy

Tuloksina on vaikutettu 3 uuden työpaikan syntymiseen 260 henkilön kouluttautumiseen

Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Avustus 210 000 € Palautui 838 € Rahoitus Maakunnan kehittämisraha Päätös 18.4.07 ja 14.12.07 Yhteyshlö Jouko Kahilainen Diaarinro 192/2006

49

Arviointi Jyväskylän seudun aluekeskusohjelman toteutus keskittyi kolmeen pääteemaan, joita olivat: 1) suurten kaupunkiseutujen politiikkaohjelman toteutus, 2) hyvinvointia tukevan liiketoiminnan kehittäminen ja 3) Jyväskylä-Äänekoski-kasvualueen kehittäminen. Myös luovan toimialan soveltamista aluekeskusoh-jelmaan selvitettiin. Hyvinvointiliiketoiminnan kehittäminen ja siihen kehitetty palveluseteli on onnis-tunut hyvin. Myös Jyväskylä-Äänekoski-kehityskäytävä selvitys on valmistunut ja helmikuussa aiheesta pidettiin seminaari. Myös tältä osin hanke on onnistunut hyvin. Myös suurten kaupunkien politiikkaoh-jelman toteuttamiseksi tuotettiin asiakirja ja toimintaa jatketaan vuonna 2008 kaupunkipolitiikan suur-kaupunkijaostossa ja sen sihteeristössä.

JÄMSÄN SEUDUN ALUEKESKUSOHJELMA 2007 Hankkeessa koordinoitiin Jämsän aluekeskusohjelmaa ja sitä toteuttavia hankkeita. Vuoden 2007 aikana laadittiin osaava työvoima -ohjelma, päivitettiin seudun innovaatio-ohjelma, tehostettiin seutuviestintää, käynnistettiin Jäm-sän seudun aluekehittämis- ja yrityspalvelujen kokonais-uudistus sekä osallistuttiin aktiivisesti verkostoyhteistyö-hön. Jämsän aluekeskusohjelman tavoitteena on yritysten toimintaympäristön kehittäminen sekä elinkeino-strategian mukaisen osaamisperustan ja innovaatiotoiminnan vahvistaminen. Arviointi Koordinoinnin osalta ohjelman toteutuminen onnistui suunnitelmallisesti. Hankkeessa on hyvin toteu-tettu kaikkia eri osa-alueita ja kokonaisuudessaan ohjelman toteutuminen on onnistunut hyvin.

MUUTTUVA TYÖ, MUUTTUVA ASUMINEN Ohjelmassa paneudutaan työhön ja asumiseen liittyvien muutosten tunnistamiseen ja uudenlaisten ratkaisujen löy-tämiseen. Ohjelmassa on neljä ydinprosessia: − työn tekemisen uudet muodot − valmistautuminen vierastyövoiman käyttöön − maaseutuasumisen joustavat käytännöt ja − hyvinvoinnin uudet palveluratkaisut.

Arviointi Hanke käynnistyi marraskuussa 2007, joten toteuttamiseen oli vuonna 2007 vain kaksi kuukautta. Oh-jelma käynnistyi tehokkaasti ja useita kehittämishankkeita saatiin liikkeelle. Kokonaisuudessaan ohjelma on toteuttanut aluepoliittista maaseutuosiota hyvin.

LAATUPUU Lähtökohtana oli turvata hyvänlaatuisen järeän puuta-varan sekä erikoispuutavaralajikkeiden saatavuutta pohjoisen Keski-Suomen puutoimialan yritysten käyt-töön. Tavoitteena oli siirtää laatupuusta saatua tutki-mustietoa käytännön työtehtäviin metsäalan ammatti-laisille. Hankkeella lisättiin järeän laatupuun kasvatukseen ja käyttöön liittyvää osaamista maaseudulla koulutuksen ja tiedotuksen avulla. Keskeisenä oli Metlan tuot-taman laatupuututkimustiedon siirtäminen käytäntöön. Koulutuskonsepti kytkettiin myös metsäalan

Jämsek Oy Avustus 75 000 € Palautui 722 € Rahoitus Maakunnan kehittämisraha Päätös 18.4.07 ja 14.12.07 Yhteyshlö Jouko Kahilainen Diaarinro 199/2006

Keski-Suomen metsäkeskus Avustus 90 000 € Palautui 4 176 € Rahoitus Tavoite 1, ESR Päätös 20.12.2006 Yhteyshlö Hilkka Laine Diaarinro 350/2006

Maaseudun Kehittämisyhdistys VIISARI ry Avustus 42 000 € Palautui 0 € Rahoitus Maakunnan kehittämisraha Päätös 14.12.2007 Yhteyshlö Jouko Kahilainen Diaarinro 369/2007

50

toisen asteen koulutuksen sisältöön. Kohderyhmänä olivat metsäammattilaiset (metsäneuvojat, metsä-suunnittelijat, metsurit ja metsäkoneen kuljettajat), metsiään ammattimaisesti hoitavat metsänomistajat maaseudulla sekä puutuoteteollisuuden laatupuuta käyttävät ihmiset. Tuloksena tavoiteltiin nykyistä parempaa osaamista laatupuun tuottamiseen ja hankintaan ketjussa. Hankkeessa valmistui laatupuuasian koulutusaineisto, mallikoealoista tehdyt maastokoulutusaineistot sekä toimintamalli Mottisimulaattorin käytön soveltamisesta neuvontaan. Arviointi Projektissa tehtiin tutkimustiedon siirtoa palvelemaan pysyviä koealoja yhteistyössä hankkeen hallinnoi-jan, seutukunnalla toimivan toisen asteen oppilaitoksen (POKE) ja Metsäntutkimuslaitoksen kanssa. Yh-teistyöverkostossa olivat myös keskeiset puualan yritykset ja metsänhoitoyhdistykset. Hankkeessa tuo-tettiin opetusmateriaalia, opittiin laatupuun kouluttamista ja koulutettiin osaajia laatupuun tuottami-seen. Hanke toteutettiin hankesuunnitelmassa esitetyn mukaisesti ja hankkeen toimijoita yhteyshenkilö mukaan lukien on pidetty toteutuksen kuluessa hyvin ajan tasalla. Myös ulkoinen viestintä on hoidettu asianmukaisesti. Tavoitteet saavutettiin selkeästi. Kehittämisprojektilla on saatu myönteistä vaikutusta laatupuu osaamisen kehittämiseen ja luotu pysyviä opetuskäytäntöjä sekä kehitetty yhteistyöverkosto-ja. Hankkeen päätyttyä pohjoisen Keski-Suomen kehittämisyhtiöt lähtivät mukaan kansainväliseen laa-tupuun kehittämishankkeeseen. Hanke on selkeästi osoittanut tarpeellisuutensa. Lyhyestä toteutusai-kataulusta huolimatta kehitystyö saatiin hyvän vauhtiin ja kehittämisen uudet polut oraalle. Koska hankkeessa lisäksi saatiin pysyviä ratkaisuja laatupuun osaamisen kehittämiseen ja koska hankkeen myötä syntyi myös uudenlaista yhteistyökumppanuutta ja osaamista, katson että hanke on toiminnas-saan onnistunut hyvin.

HAJA-ASUTUKSEN VESIHUOLLON KOULUTUS- JA KEHITTÄMISHANKE

Asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten vie-märiverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) astui voi-maan 1.1.2004. Asetuksen myötä talousjätevesien käsittely-vaatimukset haja-asutusalueilla kiristyivät huomattavasti. Tu-hannet kiinteistöt joutuvat lähivuosina parantamaan jätevesi-järjestelmäänsä. Jätevesijärjestelmien parannusten toteutta-miseksi laadukkaasti tarvitaan alalle lisää ammattitaitoisia suunnittelijoita ja urakoitsijoita. Tavoitteena oli koulutusten avulla parantaa ja laajentaa alan yrittäjien ammattitaitoa ja -tietoutta jäteve-si- ja talousvesiasioissa sekä edesauttaa yrittäjiä luomaan palvelupaketteja jätevesi- ja talousvesihuol-toon ja tarjoamaan laadukasta suunnittelua. Haja-asutusalueiden kyliin koulutettiin vesihuoltotalkkarei-ta edistämään jätevesi- ja talousvesijärjestelmien huoltoa ja kyläläisten yhteistoimintaa. Kylien asukkaita aktivoitiin jätevesijärjestelmien rakentamiseen. Kuntien viranomaisten ja toimijoiden yhteisiä käytäntei-tä yhdenmukaistettiin yhteistyössä Keski-Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Arviointi Hankkeen tavoiteasetanta ja toteutus olivat selkeää ja systemaattista. Koulutusten sisältö oli laadukasta ja saatu palaute positiivista. Hankkeen hallinnointi oli raskas, koska toteutus jouduttiin pilkkomaan kolmeksi hankkeeksi. Rahoittajien ja hallinnoijan yhteinen aloituspalaveri hankkeen käynnistysvaiheessa osoittautui hyväksi toimintatavaksi. Hankkeen raportointi tehtiin hyvin. Hankkeen avulla syntyi ja päi-vittyi ympäristön kestävään käyttöön liittyvää vesihuolto-osaamista maaseudulla. Osaamista voidaan hyödyntää jatkossa. Katson, että tavoitteet saavutettiin ja hanke oli hyvin onnistunut.

Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Luonnonvarainstituutti Avustus 68 125 € Palautui 8 354 € Ohjelma Tavoite 1, ESR Päätös 26.9.2006 Yhteyshlö Hilkka Laine Diaarinro 201/2006

51

SELVITYS KESTÄVÄN YRITYSTOIMINNAN MAHDOLLISUUKSISTA SAARIJÄRVEN REITIN ALUEELLA

Hankkeessa selvitettiin yritys- ja ihmistoiminnan vaikutuksia Saarijärven reitin ympäristömuutoksissa, erityisesti vesiym-päristössä. Selvitys antoi tietoa siitä, mitkä ovat alueen elin-keinojen kehittämisen mahdollisuudet kestävän kehityksen periaatteilla, millä edellytyksillä eri toiminnot voisivat alueel-la jatkaa ja laajentua aiheuttamatta liian suuria muutoksia ympäristön tilaan. Keskeistä hankkeessa oli oppia tunnistamaan ekologisten riskien torjuminen elinkeinojen harjoittamisessa. Saatua tutkimustietoa voidaan hyödyntää yritystoiminnassa, luonnonvara-alan ja matkailun opetuksessa. Arviointi Hanke oli kehittämispanostus kestävän kehityksen huomioimiseen Saarijärven reitin varrella harjoitet-tavassa elinkeinotoiminnassa. Hankkeet tavoitteet huomioiden toteutusaikaa olisi voinut olla enem-män. Ohjelmakauden vaihtuminen vaikeutti selvästi tavoitteiden saavuttamista. Julkaisua ei hankkeen toteutusaikana saatu valmiiksi. Loppuraportin mukaan se kuitenkin tehdään ja sitä tullaan käyttämään opetusmateriaalina. Hankkeen hallinnoijasta riippumatta tutkimustulosten analysointi ei onnistunut näin tiukassa aikataulussa. Tutkimuslaitoksilla käytössä olevat menetelmät osoittautui hankkeen aikana riit-tämättömiksi. Hankkeella myötä mukana olevat laitokset ottivatkin käyttöönsä kaksi uutta tutkimus-menetelmää. Hankkeen ohjausryhmätyöskentely oli esimerkillistä tavoitteellista yhteistyötä. Hankkeen avulla vaikutettiin positiivisesti ympäristön tilan huomioimiseen toimijoiden intressiristiriidoista huoli-matta. Katson, että hanke oli tarpeellinen kestävän kehityksen huomioon ottamiseksi seutukunnan elinkeinotoiminnan kehittämisessä. Sillä luotiin pohjaa elinkeinoelämän kestävälle yhteistyölle. Hank-keen tuloksia voidaan hyödyntää maakunnallisessa ja seudullisessa maankäytön suunnittelussa. Hank-keella lisättiin myös tutkimuslaitosten hyödynnettävyyttä vastaavan tyyppisissä selvitystöissä. Vaikka kaikki tavoitteet eivät lyhyestä toteutusajasta huolimatta täysimääräisesti toteutuneet hankkeen aikana, toimijat ovat sitoutuneet julkaisun tuottamiseen ja hyödyntämiseen hankkeen jälkeen. Katson, että hanke oli onnistunut.

VALTATEIDEN 13 JA 16 RISTEYSALUEEN KEHITTÄMINEN Kehittämissuunnitelman tavoitteena oli luoda valtateiden 13 ja 16 risteysalueen kehittämisen tavoitekuva, vahvistaa alueen asemaa valtakunnallisena tehtaanmyymälöiden ja kolmen maakunnan reuna-alueiden erikoiskauppapalveluiden keskit-tymänä sekä automatkailijoiden huolto- ja palvelupisteenä löytämällä alueelle uusia alueen kokonaisuutta tukevia toimi-joita. Hankkeessa selvitettiin valtateiden 13 ja 16 risteysalueen vetovoimaisuutta tukevat potentiaaliset uudet liiketoimintamahdollisuudet, kartoitettiin mahdolliset uudet toimijat ja selvitettiin toimijoiden tarvitse-mat tila, tontti yms. tarpeet. Kehittämissuunnitelmassa laaditaan ko tiloista alustavat suunnitelmat, sel-vitetään suunnitelmien rahoitusmahdollisuudet ja hankitaan rahoittajat sekä uudet toimijat/yritykset alueelle. Arviointi Hankkeessa laadittiin selvitys, jonka pohjalta alueelle ollaan tekemässä jatkosuunnitelmia. Suunnitelman ja uusien toimijoiden sitouttamisen tueksi teetettiin lisäksi asiakastutkimus. Tarve tutkimuksen tekemi-seen hahmottui hanketyön aikana. Ohjelmakauden päättyminen vaikeutti hankkeen toteutusta. Asia-kaskontaktien saamiseen aikaa ei ollut riittävästi. Ostosmatkailun kehittämissuunnitelma mahdollistaa kuitenkin jatkotyöt alueen kehittämiseksi. Vaikka hankkeen alkuperäiset tavoitteet eivät suunnitellussa muodossa täysin toteutuneet, hanke perustarkoitus saavutettiin. Katson, että hanke on täyttänyt kes-keiset tavoitteensa.

Saarijärven kaupunki Avustus 56 300 € Palautui 0 € Ohjelma Tavoite 1, EAKR Päätös 18.4.07 ja 27.3.08 Yhteyshlö Hilkka Laine Diaarinro 119/2007

Kyyjärven kunta Avustus 27 500 € Palautui 10 269 € Ohjelma Tavoite 1, EAKR Päätös 21.2.2007 Yhteyshlö Hilkka Laine Diaarinro 378/2006

52

4. HANKKEIDEN HALLINNOINTI Rahoituksen hakeminen

Keski-Suomen liitto valitsee rahoitettavat EU-hankkeet määräaikoihin perustuvilla julkisilla ja avoimilla hankehauilla. Hakukierrokset toteutetaan yhdessä muiden Keski-Suomen rahoittajaviranomaisten kanssa. Hakukierroksia oli vuonna 2008 kaksi: huhtikuussa ja marraskuussa. Maakunnan kehittämisra-hoituksessa hakuaika on jatkuva. Hausta tiedotetaan hakijoille viranomaisten yhteisellä ilmoituksella sanomalehti Keskisuomalaisessa, laajalla sähköpostijakelulla kehittäjäorganisaatioille ja sidosryhmille, Keski-Suomen liiton internet -sivujen pääsivulla ja/tai julkaistavassa sähköisessä Vipuvoimaa EU:lta –lehdessä. EU-rahoitushakemukset täytetään koko Suomessa selainpohjaiseen EURA 2007 -tietojärjestelmään osoitteessa www.eura2007.fi. EURA -järjestelmällä laaditaan rahoitushakemukset, rahoituspäätökset, maksatushakemukset, seurantalomakkeet ja loppuraportointi.

Hakemusten arviointi ja rahoitettavien hankkeiden valinta

Aluekehitystiimi vastaa EU-hankkeiden ja maakunnan kehittämisrahahankkeiden valmistelusta. Kaikki Keski-Suomen EU-hankkeet käsitellään rahoittajien yhteisessä hankeryhmässä, joka kokoontuu joka toinen viikko. Hanketta arvioidaan ryhmässä kaksi kertaa: ensin hakemuksen saapumisvaiheessa ja toisen kerran, kun hankkeen valmistelija on päätynyt joko puoltavaan tai kielteiseen esitykseen. Han-keryhmässä hanketta tarkastellaan EU-ohjelmien arviointiperusteiden valossa. Samalla punnitaan hank-keen sopivuutta maakuntaohjelman painotuksiin ja kaikkien kehittämistoimenpiteiden kokonaisuuteen. Maakunnan yhteistyöryhmä päättää suuret linjat. Uuden ohjelmakauden hankkeiden valinnassa yhteis-työryhmä on korostanut vaatimusta toimenpiteiden tuloksellisuudesta ja vaikuttavuudesta. Tulosten tulee viime kädessä näkyä maakunnan työllisyyden ja arvonlisäyksen kasvuna. Ympäristö- ja tasa-arvovaikutuksia sisältävät hankkeet käsitellään YVA –ryhmässä.

Rahoituspäätöksen tekeminen

Maakuntahallitus tekee rahoituspäätöksen maakuntajohtajan päätösehdotuksesta. Valmistelija laatii hankkeesta valmistelumuistion ja perustelut päätösehdotukselle maakuntahallituksen esityslistaa var-ten. Useimmiten Keski-Suomen liitto myöntää rahoituksen hankkeen koko toteutusajalle. Jos hankkeen suuruuden tai päätöksentekohetken rahoituksen vähyyden vuoksi on tarpeen, voidaan rahoituspäätös myös jaksottaa useammalle vuodelle. Jatkorahoituksen edellytyksenä on, että hanke etenee suunnitel-lusti ja että liitolla on käytössä tarvittavat varat. Maakuntajohtaja voi tehdä myönteiset rahoituspäätökset 15 000 euroon asti ja kielteiset päätökset sel-laisista hankkeista, joihin ei ole haettu tukea yli 30 000 euroa. Maakuntahallituksen päätöksen jälkeen apulaisjohtajan allekirjoittama päätöskirje liitteineen lähetetään hankkeelle. Päätöksen liitteenä on ote maakuntahallituksen pöytäkirjasta oikaisuvaatimusohjeineen, hankkeen hyväksytty projektisuunnitelma ja ohjeet projektin toteuttajalle:

1. tukikelpoiset kustannukset 2. ohjeita hankkeen ohjausryhmälle 3. ohjeita hankintojen kilpailuttamisesta

53

4. tiedotusohje EU-hankkeiden toteuttajille ja 5. maksatushakemusohje.

Maakuntahallituksen tekemään rahoituspäätökseen voi hakea muutosta oikaisuvaatimuspyynnöllä. Pyyntö osoitetaan maakuntahallitukselle, joka tekee asiasta päätöksen. Hankkeen toteuttaja voi hakea muutosta myös hankkeelle hyväksyttyyn kustannusjakaumaan, rahoitussuunnitelmaan tai toteutusai-kaan. Muutospäätöksen valmistelee hankkeen yhteyshenkilö. Maakuntajohtaja tekee muutoksesta vi-ranhaltijapäätöksen. Rahoituspäätöksistä tiedotetaan välittömästi maakuntahallituksen päätöksen jälkeen alueen tiedotusvä-lineille ja sidosryhmille. Tiedote julkaistaan aina myös Keski-Suomen liiton internet –sivuilla.

Hankkeen maksatukset ja raportointi

EU-hankkeen maksatukset ja raportointi hoidetaan EURA 2007 -järjestelmän välityksellä. Hakija täyt-tää maksatushakemuksen järjestelmään ja lähettää sen allekirjoitettuna liittoon. Maksatuspäätös valmis-tellaan sekä EURA 2007 ja Valtteri -tietojärjestelmien avulla. Maksatuspäätös lähetetään hakijalle pos-titse. Hakija täyttää myös hankkeen raportointiasiakirjat EURA 2007 -järjestelmässä mm. seuranta-, vä-li- ja loppuraportit. Väli- ja loppuraporttien osalta tietojärjestelmä on vielä keskeneräinen. Maakunnan kehittämisrahahankkeita ei hallinnoida EURA –järjestelmässä, vaan niitä varten on omat hakemus-, maksatus- ja seurantalomakkeet sekä hankkeen toteuttajan ohjeet.

Hankkeen toteutuksen seuranta ja valvonta

Yhteyshenkilö seuraa ja ohjaa hankkeen toteuttamista mm. osallistumalla aktiivisesti hankkeen ohjaus-ryhmän kokouksiin ja keskustelemalla säännöllisesti hankkeen vetäjän kanssa. Yhteyshenkilö osallistuu maksatusten käsittelyyn varmistamalla hankkeen sisällön ja toimenpiteiden osuvuuden hankesuunni-telmaan. Hankkeen yhteyshenkilö osallistuu paikan päällä tehtäviin tarkastuksiin asiantuntijan roolissa, koska hän tuntee hankkeiden sisällön. Tuen maksamiseen liittyviä tehtäviä hoitava maksatustarkastaja on päävas-tuullinen paikan päällä tehtävissä tarkastuksissa. Jos yhteyshenkilö huomaa puutteita hankkeen toteutuksessa tai että hanke on poikennut hankesuunni-telmasta ja rahoituspäätöksestä, hän pyytää tarvittaessa muutoshakemuksen toimittamista Keski-Suomen liittoon. Yhteyshenkilö neuvottelee korjaavista toimenpiteistä tai hankkeen keskeyttämisestä. Jos puutteet ovat vakavia, Keski-Suomen liitto voi vähentää tukikelvottomia menoja maksatuksessa, keskeyttää hankkeen maksatukset tai koko hankkeen sekä mahdollisesti ryhtyä takaisinperintään.

Hallinto- ja valvontajärjestelmän kuvaus

Kesäkuussa 2008 uusittiin EU–ohjelmien toimeenpanoa ja hallinnointia ohjaavat hallinto- ja valvontajär-jestelmien kuvaukset työ- ja elinkeinoministeriön ohjeen mukaisesti. Erityistä huomiota ministeriö kiin-nittää tehtävien riittävään eriyttämiseen. Eri henkilöiden tulee vastata tuen myöntämisestä, maksami-sesta ja mahdollisista jatkotoimenpiteistä. Tehtävien eriyttäminen perustuu parhaimmillaan selkeisiin osasto- tai tiimivastuisiin ja vähimmillään henkilöiden eriytettyihin toimenkuviin. Erityistä tarkkuutta tarvitaan, jos viranomainen toteuttaa myös itse rahoittamaansa hanketta. Keski-Suomen liitossa aluekehitystiimi vastaa tuen myöntämisen valmistelusta maakuntahallitus ja maakuntajohtaja vastaavat tuen myöntämisestä hallintotiimi vastaa tuen maksamisesta ja maakuntahallitus ja talouspäällikkö vastaavat mahdollisista jatkotoimenpiteistä.

EU:N RAKENNERAHASTOJEN JA MAAKUNNAN … · 2011-01-20 · Jyväskylä Innovation Oy Biokaasusta...

Documents

Transcript of EU:N RAKENNERAHASTOJEN JA MAAKUNNAN … · 2011-01-20 · Jyväskylä Innovation Oy Biokaasusta...