EU-selonteko ja EU:n sosiaalinen pilari

Työministeri Lauri Ihalainen

Keskustelutilaisuus uudesta EU-selonteosta

ja Suomen EU-politiikasta

Mikkeli 2.9.2013

Tarkoitus

• Hallitusohjelmassa sovittu

• Integraation hyödyt ja haasteet

• Määritellään Suomen EU-politiikan peruslinja

• Esitellään keskeisimmät kehittämiskohteet unionin toiminnassa

• Millä tavoin Suomi pyrkii muuttamaan unionia paremmaksi kansalaisille sekä elinkeino- ja työelämälle

2

EU-politiikan linjaukset

• Suomi pyrkii muuttamaan unionia paremmaksi kansalaisille sekä elinkeino- ja työelämälle

• Suomi tukee Euroopan tiiviimpää yhdentymistä, kun se on reilua ja oikeudenmukaista

• Euroopan unionin tulee toimia tavalla, jonka ihmiset tuntevat omakseen ja jota he voivat tukea

• Entistä vahvempi, yhtenäisempi ja reilumpi unioni on Suomen ja suomalaisten etu

• Suomi on aktiivinen ja aloitteellinen Euroopan unionin jäsen.

3

…politiikan linjaukset jatkuu

• Päätöksenteon avoimuuden ja demokraattisuuden vahvistaminen on edellytys integraation syventämiselle

• Tässä vaiheessa integraation syventäminen on toteutettavissa nykyisten perussopimusten puitteissa

• Eurooppalaista integraatiota on kehitettävä niissä asioissa, joissa yhdessä toimiminen tuottaa lisäarvoa tai on EU:n ulkoisen vaikuttamisen kannalta tärkeää

• Toissijaisuusperiaatetta kunnioitettava ja pitäydyttävä sääntelystä, jonka tavoitteet voidaan saavuttaa yhtä hyvin tai paremmin kansallisella tasolla

• Suomi on sitoutunut yhteiseen rahaan euroon sekä talous-ja rahaliiton vahvistamiseen

• Unionin yhtenäisyys tulee säilyttää

4

Integraation kehittäminen: keskeisimmät kehittämishankkeet• Arvojen kunnioittaminen: oikeusvaltioperiaate, ihmis- ja

perusoikeudet

• Kilpailukyvyn, kasvun, työllisyyden ja sosiaalisen ulottuvuuden parantaminen

• Talous- ja rahaliiton vahvistaminen: vakaa finanssipolitiikka, pankkiunionin luominen

• Ilmastonmuutos

• Sääntöjen noudattaminen: korruption ja veronkierron torjuminen

• Henkilöiden vapaan liikkuvuuden edistäminen oikeudet ja turvallisuus taaten

• Ulkoisen toiminnan vahvistaminen, yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittäminen

• Laajentumisen edelleen tukeminen

5

EU-politiikan tekeminen Suomessa

• Toimivat menettelyt EU-asioiden valmistelussa ja vaikuttamisessa

• Poliittisessa päätöksenteossa keskeisintä ovat EU-ministerivaliokunnan linjaukset ja tiivis yhteistyö eduskunnan kanssa

• Eduskunnan osallistuminen kannanmuodostukseen vahvuus, joka tekee Suomen kannoista kestäviä EU-tason neuvotteluissa ja varmistaa niiden laajan poliittisen tuen kotimaassa

• Rakentava, tuloksiin pyrkivä ja käytännönläheinen lähestymistapa

• Toimintatapojen kehittämistä sekä resurssien tehokkaampaa hyödyntämistä

6

…. EU-politiikan tekeminen Suomessa jatkuu

• Säännöllistä kehittämistyötä niin sektoriministeriöissä kuin valtioneuvoston kansliassa

• Laajemmin erilaisten sidosryhmien ja kansalaisyhteiskunnan kuulemista asioiden valmistelun eri vaiheissa

• Viestintä EU-politiikan tavoitteista on osa EU-vaikuttamista

• EU-vaikuttamisselvityksen suositusten toteuttaminen tulee saattaa loppuun.

7

Valtioneuvoston selonteko EU-politiikasta 2013

-kilpailukykyä , työllisyyttä ja sosiaalista EU:ta koskevat

linjaukset

TEM 29.8.2013

Keskeisimmät kehittämishankkeet (esimerkkejä)

• Kilpailukyvyn, kasvun ja työllisyyden parantaminen kaikissa jäsenmaissa

• Työttömyyden ja muiden sosiaalisten ongelmien hoitaminen kansallisia toimia tukevalla EU-tason politiikalla esimerkiksi osoittamalla varoja EU:n talousarviosta korkean nuorisotyöttömyyden alueille

• Sisämarkkinoiden, erityisesti digitaalisten, toteuttaminen sekä kaupan ja investointien vapauttamisen edistäminen yhteisen kauppapolitiikan avulla kuluttajien asema huomioon ottaen

• Eurooppalaisen hyvinvointimallin kehittäminen pohjoismaisen hyvinvointimallin suuntaan

• Työelämän kehittäminen työntekijöiden työsuojelua, muutosturvallisuutta, tasa-arvoa, työelämän vähimmäisnormeja ja lähetettyjen työntekijöiden asemaa parantavilla uudistuksilla

9

Kilpailukyvyllä ja kasvulla uusia työpaikkoja

• Avainasemassa EU-maiden kilpailukyvyn palauttaminen

• EU-tason toimintaa ohjaa EU:n talous- ja työllisyysstrategia (Eurooppa 2020 -strategia)

• Vastuu rakenteellisista uudistuksista on jäsenmailla

• EU:ssa poliittista vertaispainetta sekä uuden lainsäädännön ja koheesiorahoituksen mahdollistamia sanktioita välttämättömien uudistusten edistämiseksi

• Korkea kilpailukyky yhteydessä korkeaan sosiaaliturvaan, koulutustasoon, työelämä- ja kuluttajastandardeihin ja tasa-arvoon

10

Kilpailukyvyllä ja kasvulla uusia työpaikkoja

• Sisämarkkinoiden kehittäminen

• Sisämarkkinoiden hyvä toiminta Suomen etu. Vahva yhteismarkkina, josta ponnistaa globaaliin kilpailuun

• Luotava ja edistettävä maailmanlaajuisesti eurooppalaisia standardeja

• Digitaalisten sisämarkkinoiden luominen

• Palveluiden sisämarkkinoiden toiminnan turvaaminen

• Epäreilun kilpailun eliminointi

• Rakennemuutosta vihreään talouteen edistettävä työllisyyttä ja talouskasvua tukevilla investoinneilla

11

Vientiperusteisen työllisyyden osuus kokonaistyöllisyydestä(lähde: Euroopan komissio)

12

Kilpailukyvyllä ja kasvulla uusia työpaikkoja

• Euroopan globaalin kilpailukyvyn turvaamiseksi tarvitaan investointeja tutkimukseen ja innovointiin

• EU:n teollisuuspolitiikka edellytysten luominen yritysten siirtymiselle arvoketjussa ylöspäin

• Tehokas valtiontuki- ja kilpailupolitiikka, jolla varmistetaan, ettei teollisuuspolitiikka vääristä kilpailua tai suojele tehottomia rakenteita.

• Rakennemuutoksen seurauksiin vastaamiseksi tarvitaan yhteiskunnan tukea ja koulutuspalveluita, jotka auttavat yksilöitä ja yrityksiä siirtymään alalta toiselle.

13

Sosiaalinen Eurooppa

• Pohjoismainen universaali malli mallina myös EU:lle kriisin jälkeistä politiikkaa määritettäessä

• Työllisyys- ja työvoimapolitiikassa toimivalta jäsenvaltioilla. EU-tasolla yhteensovittamista, vähimmäissääntelyä sekä työmarkkinajärjestöjen välisiä sopimuksia sääntelyn täydentämiseksi.

• Oikeusperustat eivät mahdollista vähimmäissääntelyä palkkauksesta

• Yritykset puuttua työmarkkinajärjestöjen vapaaseen neuvotteluoikeuteen palkanmuodostuksen osalta tulee torjua.

• Työmarkkinajärjestöjen osallistumista EU:n ja sen jäsenvaltioiden työ- ja sosiaalipolitiikan kehittämiseen sekä samalla myös niiden sitouttamista uudistuksiin vahvistetaan sosiaalisella vuoropuhelulla.

14

Sosiaalinen Eurooppa

• EU:n työllisyyspolitiikka

• Talouspolitiikan koordinaatio

• Talous- ja työllisyyspolitiikan integroidut suuntaviivat

• Maakohtaiset suositukset

• EU-tason toimia ja välineitä, esim. Euroopan sosiaalirahastolla ja globalisaatiorahastollavoidaan tarvittaessa täydentää kansallisia toimia

• Eures-työnvälitysverkosto edistää työvoiman vapaata liikkuvuutta

15

Nuorisotyöttömyys

• Päävastuu on jäsenmailla itsellään

• EU-tasolla on

• Osoitettu varoja yhteisestä talousarviosta kaikkein korkeimman nuorisotyöttömyyden maille

• Suositeltu kaikkia jäsenmaita ottamaan käyttöön nuorille työ-, koulutus- tai harjoittelupaikan turvaava nuorisotakuu

• Monille jäsenmaille on annettu myös maakohtaisia suosituksia koskien nuorisotyöttömyyden alentamista

16

EMU:n kehittäminen

• EMU:n kehittämisen yhteydessä ehdotettua eurooppalaista työttömyysvakuutus-järjestelmää, joka täydentäisi tai korvaisi osittain kansalliset työttömyysvakuutusjärjestelmät. Ei voi pitää tarkoituksenmukaisena.

• Demokraattisen legitimiteetin ja vastuullisuuden vahvistamisesta tulee huolehtia myös EMU:n kehittämisen yhteydessä sekä päätösten hyväksymisen että niiden täytäntöönpanon tasolla.

• Komission ehdotus sosiaalisesta ulottuvuudesta on tulossa syyskuussa 2013. Siihen sisältyviä elementtejä ovat mm. keskeisten työmarkkinauudistusten ennakkoarviointi neuvostossa sekä työllisyyden ja sosiaalisen kehityksen seurannan tiivistäminen (”tulostaulu”).

17

Ajankohtaisia työelämää koskevia EU -hankkeita

• Julkisten työvoimapalveluiden tehostettua yhteistyötä koskeva päätös

• Oppisopimusallianssi

• Nuorisotakuun toteuttaminen

• Lähetetyt työntekijät – toimeenpanon tehostaminen

• Työvoiman vapaan liikkuvuuden toimeenpanodirektiivi

• Henkilöstön osallistumisjärjestelmät Euroopan laajuisissa yhtiömuodoissa

• Raskaussuojeludirektiivi

• Globalisaatiorahastoasetus

• Vähävaraisille suunnatun eurooppalaisen avun rahasto

• Nuorten työllisyysaloite (rahoitusohjelma)

18