Etusivu | - 6 • 2005 · 2016-03-21 · CV, %) kerrotaan kattavuuskertoimella 1,65, mikä vas-taa...

32
6 • 2005

Transcript of Etusivu | - 6 • 2005 · 2016-03-21 · CV, %) kerrotaan kattavuuskertoimella 1,65, mikä vas-taa...

Page 1: Etusivu | - 6 • 2005 · 2016-03-21 · CV, %) kerrotaan kattavuuskertoimella 1,65, mikä vas-taa 90 % osuutta gaussisesta jakaumasta. Tällöin siis 90 % tuloksista on ilmoitettujen

6 • 2005

Page 2: Etusivu | - 6 • 2005 · 2016-03-21 · CV, %) kerrotaan kattavuuskertoimella 1,65, mikä vas-taa 90 % osuutta gaussisesta jakaumasta. Tällöin siis 90 % tuloksista on ilmoitettujen
Page 3: Etusivu | - 6 • 2005 · 2016-03-21 · CV, %) kerrotaan kattavuuskertoimella 1,65, mikä vas-taa 90 % osuutta gaussisesta jakaumasta. Tällöin siis 90 % tuloksista on ilmoitettujen

KLIINISEN LABORATORIOALAN JULKAISUSuomen Kliinisen KemianYhdistyksen jäsenlehti

Journal of The FinnishSociety of Clinical Chemistry

6•200522. vuosikerta

Päätoimittajat:Marjaana EllfolkYhtyneet Laboratoriot OyHöyläämötie 14, 00381 Helsinkipuh. 09-5060 5214sähköposti: [email protected]

Henrik AlfthanHUSLABNaistenklinikan laboratorioHaartmaninkatu 2, 00290 Helsinkipuh. 09-471 74901sähköposti: [email protected]:Aimo Harmoinen (015) 581 3172Pertti Koskinen (02) 313 1890Timo Kouri (08) 315 4640Päivi Laitinen (08) 315 4430Aila Leino (02) 313 1913Outi Malminiemi (03) 247 5619Tiina Mäki (09) 580 1581Ilkka Penttilä (040) 582 5564Kari Savolainen (017) 173 176Ursula Turpeinen (09) 471 72845Ilmoitukset:Aimo Harmoinen(015) 581 3172, 040-533 5315,fax (015) 581 3287sähköposti: [email protected] ja osoitteenmuutokset:Virva Huotari,puh (08) 315 4416, fax (08) 315 4409sähköposti: [email protected]

Kongressikalenteri:Ilkka Penttilä040 -582 5564, fax (017) 288 4488sähköposti: [email protected]: 30 €

Julkaisija:Suomen kliinisen kemianyhdistys r.y., Föreningen förklinisk kemi i Finland r.f.Kirjapaino:Esa Print, TamperePuh: (03) 31400 900, Fax: (03) 31400 950

TMI LEHTIAPU/ESA PRINT, TAMPERETampere 2005

ISSN 0782-1549

Kansi:ORION DIAGNOSTICALisätietoja QuikRead-laitteesta:Jaana Pykäläinen,tuotepäällikkö, puh. 010 429 4997,Sähköposti: [email protected]

Lehti sähköisessä muodossaosoitteessa www.skky.fi

Medlemstidning för Föreningenför klinisk kemi i Finland

Sisältö

Jäsenlehden olemuksestaMarjaana Ellfolk ........................................................ 111

Tarvitaanko in vitro-diagnostisten laitteidenjakeluportaaseen lisää seurantaa?Jarkko Ihalainen ........................................................ 113

Laadun rajat – 2s, 3s vai 6sTimo Kouri, Päivi Laitinen ja Esko Sajanti ................. 114

Sairaalakemistien 50-vuotisjuhlakokousAulangolla 10.-11.6.2005 ......................................... 122

VäitöskirjaEturauhasspesifisten geenien ilmentyminenverenkierrossa ja prostatakudoksessaSusanna Lintula ......................................................... 124

Sorvin ääreltäBiokemiallisen merkkiaineen puhdistusta OYS:ssaMarja-Kaisa Koivula .................................................. 125

SaksittuaLaboratoriotuloksen muutos – mikä on merkitsevää?Timo Kouri ................................................................ 126

Sihteerin palsta......................................................... 129

Kongressikalenteri .................................................... 130

Retkellä luonnossa ................................................... 133

Page 4: Etusivu | - 6 • 2005 · 2016-03-21 · CV, %) kerrotaan kattavuuskertoimella 1,65, mikä vas-taa 90 % osuutta gaussisesta jakaumasta. Tällöin siis 90 % tuloksista on ilmoitettujen
Page 5: Etusivu | - 6 • 2005 · 2016-03-21 · CV, %) kerrotaan kattavuuskertoimella 1,65, mikä vas-taa 90 % osuutta gaussisesta jakaumasta. Tällöin siis 90 % tuloksista on ilmoitettujen

111K L I I N • L A B 6 / 2 0 0 5

p ä ä k i r j o i t u s

Tämän numeron myötä täyttyy Kliinlabin 22. vuosikerta. Yli kahden vuosikymmenen aika-na on noin 130 numeroa toimitettu jäsenille. Vuoden 2003 viimeisessä numerossa saimmelukea karaistuneen ilmoitushankkijamme Aimo Harmoisen muisteluita alkuvuosien vai-keuksista. Lehden ilmestyminen on usein ollut muutaman uutteran ja innostuneen jäsenenvarassa, ja primus motoreiden siirryttyä vuoron perään ruorista on lehti ajoittain ollut läheshenkitoreissaan. Kolme vuotta sitten, kahdennenkymmenennen ilmestymisvuotensa kyn-nyksellä, Kliinlabin tilanne oli jälleen hankala – päätoimittajan tehtävästä innostuneita jä-seniä ei ollut jonoksi asti.

Yhdistyksen johtokunta päätti kokeilla uutta mallia: kahden päätoimittajan järjestelmää.Puheenjohtajalta sähköpostitse tullut ”työtarjous” ei positiivisuudestaan huolimatta hurjas-ti houkutellut: sekä Henrik Alfthanin että minun ensimmäinen reaktio oli kiittää luottamuk-sesta ja heittää pallo joillekin muille. Päätimme sitten kuitenkin suhtautua asiaan valtiomies-mäisesti ja juoda kupin kahvia ehdotusta pohtien. Ehkä vedessä oli jotakin, sillä rohkenim-me yrittää: olihan ainakin lehden 20. vuosikerta saatava ilmestymään painosta.

Toimituskuntaan houkuttelimme laboratoriolääkäri-sairaalakemisti-toimittajaparin jokai-sesta yliopistosairaalasta. Tällä konseptilla olemmekin saaneet lehteen mielenkiintoisia ar-tikkeleita eri puolilta Suomea. On toki sanottava, että toisinaan artikkeleita on tullut myöskuin entiselle tytölle fakseja: pyytämättä ja yllätyksenä. Parhaimmillaan nämä ”spontaani-artikkelit” ovat toimineet hengenpelastajina, kun muiden kirjoittajien aikataulut ovat pet-täneet. Lehden toimittaminen ja painatus kun etenevät kuin juna – aikataulun mukaan.

Omaehtoisesti lähetetyt artikkelit ovat erittäin tervetulleita edellyttäen kuitenkin, että neeivät ole piilomainontaa. Tässä olemme joutuneet vetämään tiukkaa linjaa: artikkelilleei voi tilata sivumääriä ennakkoon tiettyyn numeroon, tietylle paikalle; maksettu mainostilaon näitä varten.

Olemme paljonkin pohtineet jäsenlehden olemusta. Alkuun halusimme kunnianhimoi-sesti selvittää, mitä jäsenet lehdeltä toivovat, ja järjestimme sähköisen lukijakyselyn; näinuskoimme saavamme mahdollisimman hyvän responssin. – Saimme yhden vastauksen. Tu-losta ei voi parhaalla tahdollakaan pitää ”tilastollisesti merkittävänä”, mutta tuon vastauk-sen antaja sai kyllä mielipiteelleen paljon painoa!

Jäsenlehti palvelee tietokanavana sekä yhdistykseltä jäsenille että jäseniltä jäsenille.Joskus on tullut mieleen yleisönosaston tai keskustelupalstan avaaminen, mutta saisiko sin-ne muutakin kuin valituksia? Ihan mukava olisi lukea lehdestä vaikkapa kirja-arvosteluja jaeloonjäämisvinkkejä.

Lupasin aikoinani hoitaa päätoimittajan pestiä kolme vuotta. Aika on nyt täyttynyt, ja 18numeroa on saatu painosta ulos. Kiitos tästä ajasta niin teille lukijoille (jos teitä ihan oikeastion!) kuin toimituskunnalle ja tietysti co-editor Henrikille.

Kun on sanottavaa, sano se Kliinlabissa!

MARJAANA ELLFOLK

Jäsenlehden olemuksesta

Page 6: Etusivu | - 6 • 2005 · 2016-03-21 · CV, %) kerrotaan kattavuuskertoimella 1,65, mikä vas-taa 90 % osuutta gaussisesta jakaumasta. Tällöin siis 90 % tuloksista on ilmoitettujen
Page 7: Etusivu | - 6 • 2005 · 2016-03-21 · CV, %) kerrotaan kattavuuskertoimella 1,65, mikä vas-taa 90 % osuutta gaussisesta jakaumasta. Tällöin siis 90 % tuloksista on ilmoitettujen

113K L I I N • L A B 6 / 2 0 0 5

P u h e e n j o h t a j a n p a l s t a

Eurooppalainen terveydenhuollon laitteiden valvonta-järjestelmä rakentuu yhteismarkkinoilla koetelluille ns.Uuden lähestymistavan periaatteille. Amerikkalais- ja-panilaisen lääkemaailmaa muistuttavan ”FDA-menta-liteetin” sijasta Euroopassa annetaan laitemarkkinoillasijaa järjestelmälliselle mutta vapaaehtoiselle standar-disoinnille (CEN-järjestön puitteissa).

Markkinoiden valvonta perustuu riskinarviointiin jamuissa kuin suurimman riskin tuotteissa valmistajanoma menettely on keskeinen. Uuden lähestymistavanperiaatteet ovat mielestäni erinomaiset ja niitä pitäisikaikkien osapuolien tukea. Vaihtoehto olisi paljon pa-hempi.

Eurooppalainen säätely on tarkoitettu avaamaaneurooppalaiset yhteismarkkinat tuotteiden vapaalleliikkuvuudelle. Toisin kuin valmistava teollisuus, palve-lut eivät ole yhteismarkkinasäätelyn piirissä. Muista-nemme varsin hyvin tuoreen keskustelun palveludirek-tiivistä.

IVD-valmistajien jakelukanavan toimijat ovat useim-missa EU-maissa viranomaisvalvottuja vain välillisestivalmistajien kautta. Suomenkin terveydenhuollon lait-teiden lainsäädäntö jättää jakelun pitkälti viranomais-ten markkinavalvonnan ulkopuolelle. Joitain velvoit-teita (mm. Vaaratilanteiden ilmoittaminen valmistajil-le) toki on jakelijoille säädetty.

Eri valmistajayritysten jakelukanavat ovat erilaisia.Niiden ominaisuuksiin vaikuttavat monet tekijät kutentuotteen luonne, kohdemarkkina ja yrityksen koko.Myös yrityksen arvon tuottamisen strategia (onko ar-volupaus asiakkaalle itse tuotteessa vai hyvässä tekni-sessä tuessa tms.) on tärkeä jakelukanavan suunnitte-lussa. Niissä muutamissa maissa, esim. Ranskassa,joissa jakelukanava on suorassa viranomaisvalvonnassaon ongelmia markkinoiden toimivuudessa.

Käytännön laboratoriotyössä jakelukanavien moni-muotoisuus ja ketjun eri toimijoiden väliset sopimus-suhteet ovat normaalia arkea. Pahimmillaan monimuo-toisuus näkyy ongelmina. Vaaratilanne- ja häiriöilmoi-tusten selvittäminen voi pitkittyä eikä erilaisista tuo-temuutoksista tai uudelleenkalibroinneista jne. välttä-mättä ole kovinkaan helppoa saada teknisesti ja bio-lääketieteellisesti pitävää selitystä päämiehen teknisiltäasiantuntijoilta asti. Viranomaisilla on mahdollisuusvaatia tietoja itselleen, jos tilanne on riittävän vakava,mutta tuon tietouden levittäminen ammattimaisillekäyttäjille on ongelmallista salassapitosäädösten ta-kia.

Tarvitaanko in vitro-diagnostisten laitteidenjakeluportaaseen lisää seurantaa?

On ymmärrettävää, että yrityksillä on liikesalaisuuk-sia. Toisaalta nykyisten laboratorioiden koon kasvaessaja prosessien hioutuessa yhä automaattisemmiksi yl-läpidon virheiden seuraamukset ovat usein pahempiakuin käyttövirheiden. Tilanne on sitä korostuneempimitä suurempi osa tuotteen teknisestä sisällöstä onkäyttäjiltä suljettu. Laboratorioiden keskittymisen myö-tä vähenevät ne naapurit, joiden tuloksiin voimmeomiamme verrata tai joille ongelmatilanteessa voim-me näytteemme lähettää.

Kotimaiset ja pohjoiseurooppalaiset IVD-tuotteidenhuolto- ja tuotetukihenkilöt ovat yleensä etiikaltaan jaammattitaidoltaan erittäin korkeatasoisia. He eivät kui-tenkaan voi tehdä työtään kunnolla, jos tiedonkulkujakeluketjussa ei toimi tehokkaasti molempiin suun-tiin.

Mielestäni on aiheellista herättää kysymys pitäisiköjakelukanavat erityisesti huolto- ja tuotetukitoiminto-jen osalta saattaa entistä tarkemman seurannan ja mah-dollisesti myös valvonnan alaisiksi. Vaaratilanneilmoi-tusten aktiivinen tekeminen voisi olla eräs käyttäjienvallassa oleva askel tuohon suuntaan, mutta vaarati-lannemenettely on varsin kankea eikä välttämättä te-hosta tiedonkulkua. Seurauksena voisi olla jopa ongel-mien peittely. Keinoja asiallisen tiedon levittämiseenkaivataan. Mielestäni puskaradio ei ole oikea keinovälittää kriittistä toimintatietoa.

Niin IVD-valmistajien tuotekehityksen kuin alueel-listen jakeluorganisaatioiden tulisi ottaa tiedonvälittä-minen entistä vakavammin. Laatujärjestelmien mukai-sen byrokratian lisäksi tarvitaan todellista kiinnostu-mista ja reagointia kentän tapahtumiin myös pienillämarkkina-alueilla. Asiakastyytyväisyyden lisäksi setuottaa suunnittelun lähtötietoja entistä paremmilletuotteille – siis lisää bisnestä!

Tuotespesialistien ja jakelijoiden teknisen henkilö-kunnan pätevyysvaatimusten asettaminen ja seuraa-minen voisi olla keino tukea heidän asemaansa tie-donsiirtoketjussa vaikka osaamisen puutteet ovat si-nänsä harvinaisia. Jakeluhenkilöstön pätevöittäminenvoi parhaiten tapahtua teollisuuden omin voimin (vrt.esimerkiksi lääketeollisuuden RLE). Jos tuotteiden ja-kelusta ja ylläpidosta vastaavat markkinatoimijat an-tavat potilaisiin kohdistuvien tuoteriskien kasvaa nii-hin reagoimatta voi viranomaisten ohjaavan käden ote-kin jossain vaiheessa olla tarpeen.

JARKKO IHALAINEN

Page 8: Etusivu | - 6 • 2005 · 2016-03-21 · CV, %) kerrotaan kattavuuskertoimella 1,65, mikä vas-taa 90 % osuutta gaussisesta jakaumasta. Tällöin siis 90 % tuloksista on ilmoitettujen

K L I I N • L A B 6 / 2 0 0 5114

Johdanto

Viimeisessä Euroopan kliinisen kemian kongressissa(Euromedlab’05 Glasgow’ssa) sai Rochen tunnustus-palkinnon professori James O. Westgard elinikäisestälaatutyöstään kliinisen kemian laadunohjauksen alal-la, minkä takia hän esiintyi juhlapuhujana. Hän on tul-lut useimmille tutuksi Westgardin sääntöjen luojanaparisenkymmentä vuotta sitten. Esitelmöinti- ja opetus-aktiviteetti on tullut suomalaisillekin tutuksi, viimeksiLaaduntarkkailupäivillä 2005. Tämänvuotisten esitel-miensä aiheeksi James Westgard on valinnut totuudenlaboratorioiden laadusta ja kuuden sigman periaatteen(Six Sigma) esittelyn. Aiheeseen voi tutustua syvällisestiprofessori Westgardin verkkosivuilla (1), joita näyttääylläpitävän hänen poikansa Sten. Skandinaaviseen taus-taan sopii, että verkkosivuilla esitellään myös euroop-palaiset, biologiseen variaatioon perustuvat laatuta-voitteet vertailtavaksi. Esittelemme tässä katsauksessaWestgardin esiintuomia kuuden sigman (6s) laadunoh-jauksen periaatteita ammattikunnallemme. Aiheestahanei ole ollut juurikaan kotimaista keskustelua. Kuudensigman hajonnan sisällä pysymistä ei ole kattavasti hy-väksytty arkiseen laboratoriotoimintaan suoraan so-veltuvaksi mittausepävarmuuden ”laatutakuuksi”, vaik-ka sitä käytetäänkin paljon prosessiteollisuuden laatu-työssä.

Eurooppalaiset laatutavoitteet

Suomen kliinisen kemian laboratorioiden laatutavoit-teet on julkaistu Labqualityn laatutavoitetyöryhmänasiantuntijatyönä 1990-luvulla (2). Ne perustuvat eu-rooppalaiseen laatutyöhön (3, 4). Sallittava analyytti-nen kokonaisvirhe (= total allowable error, TE; kuvaatuloksen kokonaistarkkuutta, engl. accuracy) sisältääpoikkeaman (= bias, B; kuvaa tuloksen täsmäävyyttä,engl. trueness) ja hajonnan (= imprecision, I; kuvaa tu-loksen kokonaistoistuvuutta) tavoitteet. Se on laskettukaavasta

[1] kokonaisvirhe (TE) = poikkeama (B) +1,65 x hajonta (I)

jossa hajonta eli satunnaisvirhe (variaatiokertoimenaCV, %) kerrotaan kattavuuskertoimella 1,65, mikä vas-taa 90 % osuutta gaussisesta jakaumasta. Tällöin siis 90% tuloksista on ilmoitettujen virherajojen sisällä. (Ai-

Laadun rajat – 2s, 3s vai 6s

Timo Kouri, Päivi Laitinen ja Esko Sajanti

kanaan on siis hyväksytty, että 10 % tuloksista voi ollarajojen ulkopuolella!)

Laaduntarkkailusäännöillä pyritään sitten havaitse-maan määritysprosessin muutokset mahdollisimmansuurella todennäköisyydellä, mutta varomaan vääriähälytyksiä.

Täsmäävyyden väheneminen - systemaattinen vir-he eli poikkeama - vähentää sallitun hajonnan peliva-raa, jos halutaan pysyä kokonaisvirheen sisällä. Pro-sessin kokonaisvirheen minimoinnissa on sekä teolli-suudessa että laboratorioissa keskeistä, että satunnai-nen hajonta on mahdollisimman pientä, jotta poikke-amat havaitaan hyvin. Lisäksi on tehtävä oikeita vakioin-titoimenpiteitä.

Parisenkymmentä vuotta eurooppalainen ajatteluon perustanut analyyttiset laatutavoitteet (terveidenhenkilöiden) biologiseen variaatioon, jota on pidettyobjektiivisempana arviointiperustana kuin esim. klii-nikko-lääkäreiden mielipiteitä tavoitteista. Analyyttisetlaatutavoitteet on asetettu siten, että määritystoimin-nan epätarkkuus ei saisi lisätä ”merkittävästi” poti-lasseurannassa tapahtuvaa, potilaan oman biologisenvariaation aiheuttamaa tulosvaihtelua. Samoin tulok-sen täsmäävyyden tavoitteena on se, että potilaidenluokittelu terveisiin ja sairaisiin sujuisi ”mahdollisim-man oikein”. Lainausmerkit korostavat sitä, että seu-raavat rajat ovat sopimuksia, vaikka niissä onkin tilas-tollista pohjaa:

Hajonnan (analyyttisen kokonaistoistuvuuden) laa-tutavoitteeksi on vakiintunut puolet yksilönsisäisestäbiologisesta variaatiosta.

[2] Hajonta < 1/2 CVw ,

jossa CVw on yksilönsisäinen biologinen variaatio.

Poikkeaman eurooppalaiseksi laatutavoitteeksi onhyväksytty enintään neljäsosa terveiden populaation(ryhmän) biologisesta kokonaisvaihtelusta

[3] Poikkeama < 1/4 x CVt eli poikkeama2 <CVt

2/16 eli poikkeama2 < (CVw2 + CVg

2)/16

jossa CVg on yksilöiden välinen biologinen vaihtelu jaCVt on biologinen kokonaisvaihtelu.

Ryhmän biologisen vaihtelun likiarvona voidaankäyttää terveiden viiteväliä (jonka suuruus on likimain

Page 9: Etusivu | - 6 • 2005 · 2016-03-21 · CV, %) kerrotaan kattavuuskertoimella 1,65, mikä vas-taa 90 % osuutta gaussisesta jakaumasta. Tällöin siis 90 % tuloksista on ilmoitettujen

115K L I I N • L A B 6 / 2 0 0 5

viitehenkilötulosten neljä keskihajontaa). Tällöin täs-määvyyden laatutavoite lasketaan seuraavasti

[4] Poikkeama < (viiteväli/16) x 100 (%) /viitevälin keskiarvo

Biologisia variaatioita käyttäen on koottu jo merkit-tävä määrä eri määritysten laatutavoitteita (5).

Ne ovat olleet myös suomalaisten laatuvaatimustenperustana sillä erotuksella, että laatutavoitteemme onasetettu tarvittaessa tiukemmiksikin, mikäli siihen onollut teknisiä mahdollisuuksia: tavoite on joidenkinmääritysten kohdalla nojannut laboratorioiden joukos-ta paremman puolikkaan suorituskykyyn (kokonais-toistuvuuden mediaani ulkoisessa laadunarvioinnissa,CV%50). Labqualityn ja muidenkin ulkoisen laadunar-vioinnin järjestäjien raportit kertovat kuukausittain kul-lekin laboratoriolle sen laatusuoritukset näitä tunnus-lukuja käyttäen.

Eikö laatu olekaan riittävää? Mitä suorituskykyä ter-veydenhuolto meiltä odottaa? Taulukkoon 1 on koottukolme kansansairauksien diagnostiikassa käytettyä (sy-dän- ja verisuonitaudit, diabetes, hypotyreoosi) kliini-sen kemian tyyppianalyyttia ja niiden kotimaiset ja bio-logiaan pohjaavat teoreettiset laatutavoitteet tämän ar-tikkelin keskustelun havainnollistamiseksi.

Toleranssirajat ja laaturajat

Laboratorioammattilaiset ovat tottuneet määritysme-netelmien keskimääräisen hajonnan ja poikkeamantarkasteluun, koska niillä asetetaan menetelmiä ja lait-teita vertailtaviksi tai käyttökuntoon. Yksittäisen poti-laan yhden tuloksen kannalta tämä ei kuitenkaan riitä:on tiedettävä, kuinka usein ja kuinka paljon yksi potilas-tulos mahdollisesti voi enintään poiketa oikeasta.

MÄÄRITYSTEN LAATUTAVOITTEET

Analyytti Hajonta Suurin sallittava Suurin sallittava Peruste Kokonaisvirhe(päivästä poikkeama kokonaisvirhe a (laskettunatoiseen, %) (bias, %) a (%) biologisesta

variaatiosta b; %)

P-Kolesteroli 3 0,1 5 yksilönsisäinen variaatio 9B-Glykohemoglobiini 2 6,7 10 hoitosuositus 14 / 5.2 c

S-Tyreotropiini (TSH) 3,5 6,2 12 analyyttinen suorituskyky 23

a Sallittavan kokonais-virheen kaava TE (max) = B + 1.65 x I (Eurooppalainen laatutavoite d)

jossa TE (max) = total error, suurin sallittava kokonaisvirheB = bias, poikkeamaI = imprecision, hajonta1.65 = Gaussin jakaumaan liittyvä kerroin, jos koko jakaumasta katetaan 90%

b Viite: Ricos C ym. Scand J Clin Lab Invest 1999; 59: 491-500.c Viite: Sacks DB ym. Clin Chem 2002;48:436-472.d Viite: Hyltoft Petersen P ym. Eur J Clin Chem Clin Biochem 1996;34:983-999.

Taulukko 1.

Nykyinen laatutavoitteemme on ollut, että tulos on90 % todennäköisyydellä sen kokonaisvirheen sisällä,joka seuraa mittaushetken analyyttisesta hajonnasta japoikkeamasta yhteensä. Kun preanalytiikka otetaanhuomioon, ulkopuolelle tipahtavien tulosten osuus voiolla suurempikin kuin laitteiden toiminnasta laskettu10 % osuus.

Yksittäisen tuotteen laadun tarkempi varmistami-nen on peräisin prosessiteollisuudesta, jonka pionee-reja on ollut auto- ja elektroniikkateollisuudessa. Kes-keisiä yrityksiä ovat olleet mm. Motorola ja GeneralElectric (6). Kliinisen kemian putkivalmistajista BDPreanalytical Solutions käytti Six Sigma -ohjelmaa see-ruminäyteputkiensa lisäaineen konsentraation korjaa-misessa, kun ilmeni, että tuotantoprosessi on päässytlivahtamaan ohi aiemmista määrittelyistä. (Jos jollekintuli yllätyksenä: seerumiputkissa käytetään lisäainetta,jolla putken seinä liukastetaan, jotta sentrifugoitavapunasolumassa menisi kokonaan pohjaan eikä jäisisamentamaan putken seiniä seerumikerroksessa). Kuu-den sigman periaatteita voidaan soveltaa useilla erituotanto- tai palvelutoiminnan aloilla lentomatkusta-misesta renkaiden valmistukseen tai kliiniseen toimin-taan, mikäli vain voidaan laskea poikkeavien loppu-tuotteiden määrä ja niiden osuus koko tuotannosta.

Prosessien varmistamisessa on kyse tuotannon

toleranssirajoista, arkisesti koko pelivaran huomioonottamisesta laadun takaamiseksi (kuva 1). Ajatellaanasiaa yksittäisen tuloksen kannalta. Jos tuotantoproses-si pysyy keskimääräisellä tulostasollaan ja hajonta onentistä, hyväksymisrajojen ulkopuolelle osuu gaussisenhajonnan mukaisesti poikkeavia tuotteita 4,5 %, josrajana pidetään 2s rajoja. Hylättävien osuus on 0,27%, jos rajoina käytetään 3s rajoja (prosessivirheidenvoidaan olettaa jakautuvan gaussisesti; taulukko 2).

Page 10: Etusivu | - 6 • 2005 · 2016-03-21 · CV, %) kerrotaan kattavuuskertoimella 1,65, mikä vas-taa 90 % osuutta gaussisesta jakaumasta. Tällöin siis 90 % tuloksista on ilmoitettujen

K L I I N • L A B 6 / 2 0 0 5116

Mikäli hylätyt tuotteet lasketaan miljoonaa tuotettakohti, hyväksyttyjen tuotteiden ulkopuolelle jäisi siis3s-rajoilla 2700 tuotetta (esim. potilasvastausta) mil-joonasta (DPM = defects per million).

Hajonnan lisäksi on otettava huomioon, että eri syis-tä prosessi ei pysy keskimääräisellä tasollaan, vaanpoikkeaa siitä eri suuntiin ajan kuluessa. Tilastollisenlaadunohjauksen, kuten laboratorioiden soveltamienWestgardin laaduntarkkailusääntöjen ongelmana on,että keskiarvon siirtymää eli systemaattista virhettä onvaikea havaita jopa 1,5s:n suuruusluokassa. Tällaises-sa tuotannon tasosiirtymätilanteessa toleranssirajojenulkopuolella olevien tuotteiden osuus onkin 2s-rajalla31 % ja 3s-rajalla 6,7 % (taulukko 2). Voidaan toivoa,että sisäisen laadunohjauksen pitäisi havaita prosessinpoikkeamat, ennen kuin tällaiset tulokset (tuotteet)pääsevät käyttäjille. Näin ei kuitenkaan aina tapahdu

GAUSSIN JAKAUMAN OSUUDET 1.5 STANDARDIDEVIAATION SIIRTYMÄSSÄ

Poikkeavien osuus Osuus miljoonaa Osuus (DPM) 1.5 Osuus prosentteinaKeskihajontojen (jakauman molemmat tapahtumaa kohti keskihajonnan siirtymän 1.5 keskihajonnanmäärä päät) (DPM) jälkeen siirtymässä

2 4,50 % 45400 308537 30,85 %3 0,27 % 2700 66807 6,68 %4 0,0063 % 63 6210 0,62 %5 0,000057 % 0,57 233 0,023 %6 0,0000002 % 0,002 3,4 0,00034 %

Taulukko 2.

joko edellämainituista statistisista syistä tai joskuskäytännöllisistäkin syistä: laadunohjausnäytteitä aje-taan yleensä esim. työvuoron tai työpäivän alussa;”kaikkien tulosten” arviointi tapahtuu vain sarjatyyp-pisessä työssä ennen vastaamista hoitoyksiköille. Suo-malaisessa sairaalakulttuurissa puhelimet taitavatsoida laboratoriossa vasta, kun poikkeavien, ”outojen”tulosten osuus on selvästi yli 10 % laboratorion vasta-uksista. 3s-rajojen ulkopuolella olevien laboratorio-vastausten osuus saattaakin olla varsin merkittävä.

Mikäli tuotantoprosessin poikkeavien lopputuottei-den osuus halutaan saada todella pieneksi, poikkea-maan joudutaan ottamaan lisäpelivara eli ”toleranssi”3s + 2s eli 5s. Vasta 6s toleranssiraja on niin kaukana,että poikkeavien tuotteiden osuus ei kasva merkitse-västi 1,5s-siirtymänkään yhteydessä (taulukko 2). Siksitämän laadunohjauskäytännön nimeksi on vakiintu-

Page 11: Etusivu | - 6 • 2005 · 2016-03-21 · CV, %) kerrotaan kattavuuskertoimella 1,65, mikä vas-taa 90 % osuutta gaussisesta jakaumasta. Tällöin siis 90 % tuloksista on ilmoitettujen

117K L I I N • L A B 6 / 2 0 0 5

nut ”Six sigma”, kuuden sigman toleranssirajojen so-veltaminen tuotantoprosesseihin. Tuotantoprosessinsigmakerroin voidaan laskea kaavasta

[5] kokonaisvirhe (TE) = poikkeama (B) +sigma x hajonta (I, CV)

Ratkaistuna sigmakertoimen suhteen

[6] sigmakerroin = (kokonaisvirhe –poikkeama)/hajonta eli sigma = (TE - B)/ I

Kaava on sukua kaavalle [1]. Sigma(kerroin) on siishajonnan kattavuuskerroin.

Hyvässä tuotantoprosessissa ei saisi virheellisiä tuot-teita tulla ainakaan 10 % osuutta missään oloissa, ehkäyli 1 % virheidenkin osuus voi häiritä asiakkaiden toi-mintaa liian usein; 0,1 % tai 0,01 % virheiden suurinsallittava osuus voi olla usein unelma, mutta varmastitavoite esim. monissa tutkimuksissa, jos väärän tulok-sen seuraukset ovat kohtalokkaita. Taulukosta 2 voi-daan nähdä, että hyvä tuotantoprosessi on vähintäännoin 4s-sigmakertoimen tasoinen, mikäli poikkeavientuotteiden osuus halutaan pitää alle 1 % tasolla.Tuotantoprosessia, jossa sigma on pienempi kuin 3s, eivoi hallita luotettavasti, koska poikkeavien tulostenosuus ylittää 5-10 % rajan (taulukko 2).

Laboratoriotoiminta6s-mittarilla arvioituna

Nevalainen ym. (7) arvioivat amerikkalaisen kliinisenpatologian alan laboratoriotoimintaa 6s-mittaria apu-na käyttäen (taulukko 3). Amerikassa kliininen kemiakinon kliinistä patologiaa. Tulokset eivät yllätä: lääkeaine-määritysten ajoittaminen potilaiden hoidon seurannas-

LABORATORIOTOIMINNAN LAATU 6s ASTEIKOLLA a

Laatumittari Virheiden Virheitä / miljoona Sigmaosuus (%) tutkimusta (DPM) -kerroin

Lääkkeiden ajoitusvirhe ennen pitoisuusmääritysnäytettä 24,40 244 000 2,20Sytologisen näytteen edustavuus 7,37 73 700 2,95Patologisen kudosnäytteen edustavuus 3,40 34 000 3,30Väärien negatiivisten PAPA-seulontojen osuus jälkitarkastuksessa 2,40 24 000 3,45Pyynnön oikeellisuus 1,80 18 000 3,60Jääleikediagnoosin virhe lopulliseen PAD-diagnoosiin nähden 1,70 17 000 3,60Jälkipyyntöjen osuvuus 1,52 15 200 3,65Ulkoisen laadunohjauksen oikea tulos 0,90 9 000 3,85Rannekkeiden puuttuminen 0,65 6 500 4,00Hematologisen näytteen puutteellisuus 0,38 3 800 4,15Kemian näytteen puutteellisuus 0,30 3 000 4,25Tulostus/raportointivirheet 0,0477 477 4,80

a Viite: Nevalainen ym. Arch Pathol Lab Med 2000

Taulukko 3.

sa on tunnettu ongelma. Preanalytiikka on yleinen vir-helähde, myös sytologisen näytteen oton osuvuudessa.Sytologinen PAPA-seulonta on tunnetusti vaativaa työ-tä. Kliinisessä toiminnassa olemme tottuneet 1-10 %virheosuuksiin tavanomaisuutena, vaikka emme hyväk-sykään tätä matkalaukkujemme perilletulossa loma-matkallamme.

Kliinikon kaipaama diagnostiikan laatutavoite voiolla väljempi kuin suoraan terveiden biologisesta va-riaatiosta johdettu laatutavoitteemme. Varsinkin pika-diagnostiikan alalla kuulee toisinaan innostuneen klii-nikon kommentteja nopeiden vastausten hyvyydestätai käyttökelpoisuudesta, ilman että asianomainen onjoutunut tuskailemaan tuloksen oikeellisuuden kans-sa. Voi olla, että potilaiden hoidossa selvitäänkin mo-nesti huonommillakin diagnostisilla välineillä, koskapotilaan sairauden arviointi on muihinkin seikkoihinkuin yhteen laboratoriotulokseen perustuvaa ja tervei-den ja sairaiden välillä on suuriakin tulosten pitoisuus-eroja. Nämä kaikki helpottavat epätarkkojen tulostenkäyttöä.

Kuuden sigman laatumittarin käyttökelpoisuutta poh-dittaessa kannattaa aloittaa sellaisista laboratoriotutki-muksista, joille on ollut tarve ilmoittaa selvä kliininenlaatutavoite kansansairauksien ehkäisyyn tai hoitoonliittyvissä terveydenhuollon ohjelmissa.

Westgard hätkähdyttää soveltamalla 6s-mittariaUSA:n kansallisen kolesterolivalistusohjelman (NCEP,National Cholesterol Educational Program) laatutavoit-teisiin: Jos kolesterolimäärityksen laatutavoitteena pi-detään kokonaisvirhettä 10 %, suurinta poikkeamaa 3% ja hajontaa 3 %, saadaan sigmakertoimeksi vain 2,3(8). Niinpä amerikkalaisten kolesterolitulokset poik-keavat merkittävän usein tuosta 10 % tavoitteesta,mikäli ammattilaboratoriot tyytyvät NCEP:n antamiintoistuvuus- ja täsmäävyysraameihin. Jotta tuotantopro-sessin taso olisi laadukas 5s, hajonnan pitäisi olla

Page 12: Etusivu | - 6 • 2005 · 2016-03-21 · CV, %) kerrotaan kattavuuskertoimella 1,65, mikä vas-taa 90 % osuutta gaussisesta jakaumasta. Tällöin siis 90 % tuloksista on ilmoitettujen

K L I I N • L A B 6 / 2 0 0 5118

enintään 2 % luokkaa eikä poikkeamia saisi olla. Asiaaonkin puitu amerikkalaisissa ammattilehdessä. Vasta-argumentiksi on sanottu, että poikkeava laboratorio-tulossarja vastataan aina laaduntarkkailunäytteiden tar-kistamisen jälkeen, jolloin poikkeavien potilasvastaus-ten todellinen osuus olisi pienempi (9). Jos määrityksenhajonta on liian suuri, laaduntarkkailunäytteen tulos eikuitenkaan hälytä ajoissa. Suomessa Labqualityn esit-tämä kolesterolin laatutavoite on asetettu väestönterveysvalistuksen takia tiukasti yksilönsisäisen vaihte-lun raamiin kaavan [2] mukaisesti: suurimman sallit-tavan kokonaisvirheen tavoite on puolet yksilönsisäi-sestä variaatiosta eli 5 % eikä poikkeamia saa ylläpitää(taulukko 1).

Yksi kliinis-kemiallisen analytiikan ”murheenkryy-neistä” on tällä hetkellä veren glykohemoglobiinimää-ritysten (B-GHbA1c) laatu. Tulosten suuri hajonta ko-rostuu Amerikan Diabetesyhdistyksen (ADA) hoitosuo-situksia vasten, minkä takia USA:ssakin on perustettuNational Glycohemoglobin Standardization Program(NGSP) ja siihen liittyvä suositus laboratoriodiagnos-tiikasta (10). Kliinisesti merkittävä laatutavoite on glyko-hemoglobiinin osuuden 8 % varma erottaminen 7 %osuudesta, jotta hoitava lääkäri voi erottaa hyvän hoi-totasapainon huonosta. Raja perustuu tunnustetun ame-rikkalaisen diabeteksen komplikaatioiden ennaltaeh-käisyyn tähdänneen projektin (DCCT) ja vastaavanenglantilaisen projektin riskirajoihin. Jotta GHbA1c-tuloksia voitaisiin soveltaa potilaiden hoidossa, olisisiis havaittava (8-7) % / 7 % eli 14,3 % kokoinen glyko-hemoglobiiniosuuden muutos. Tilastollisesti voidaanlaskea, että suurin kokonaisvirhe voi tällöin olla enin-tään 5,2 % (puolet Labqualityn laatutavoitteesta; tau-lukko 1)! Laboratorion päivästä toiseen hajonta saa ol-la enintään 3 % eikä poikkeamia saa olla, jotta tähän

päästään. Nyt USA:n laboratorioiden välinen kokonais-hajonta vastaa kuitenkin tasoa, jolla vasta 6 % ja 9 %glykohemoglobiinin osuudet voidaan varmuudella erot-taa toisistaan (1).

Laboratoriomenetelmien suomalainenanalyyttinen vakaus

Olimme kiinnostuneita katsomaan joidenkin OYS:nmääritysten suoriutuvuutta 6s-mittaria käyttäen, jottasaataisiin tuntumaa 6s-mittarin toimivuudesta käytän-nön kannalta. Kolesteroli- ja glykohemoglobiinimääri-tysten lisäksi valitsimme arviointiin seerumin tyreo-tropiinin (TSH) määritykset tavallisimpana endokriini-sena seulontatutkimuksena, jolla luokitellaan useinuusia potilaita. Toistuvuudeksi otettiin vuoden sisällämitattuja sarjojen välisiä toistuvuuksia ja poikkeamienlikiarvot ovat keskiarvoja ulkoisten Labqualityn kier-rosten poikkeamista omaan tulostusryhmään verrattu-na (taulukko 4). Suoraan Labqualityn laatutavoitteistalaskettuna plasman kolesterolin suoritustasomme on2,2s, veren glykohemoglobiinin määrityksen 2,7s jaseerumin TSH-määrityksen taso 3,6s luokkaa. Näistävain TSH-määrityksiä voisi pitää ”kunniallisesti” hoi-dettuina, lähes 4s-prosessin tasoisina.

Tyreotropiinin laatutavoite biologisesta variaatiostalaskettuna olisi enintään 23 % kokonaisvirhe. Siinä onkuitenkin mukana vuorokausivaihtelu, jolloin potilas-luokittelussa on perusteltua lähteä liikkeelle aamu-näytteistä ja analyyttisesti mahdollisista tavoitteista,kuten Labqualityn 12 % rajan kohdalla on tehtykin - taisitten summittaisesta 10 % sallittavan virheen rajasta,jota on käytetty NCEP:n kolesterolimääritysten tavoit-teena ja useiden Labqualityn erilliskierrosten tavoite-rajana. TSH-luokittelu sujuisi 10 % tavoitteesta käsin

Taulukko 4.

MÄÄRITYSPROSESSIEN NYKYINEN VAKAUSTASO (OYS)

Kokonais-virheenHajonta Labqualityn (TE) tavoite

Analyytti päivästä laatutavoite laskettunatoiseen Poikkeama kokonais- Sigma- biologisesta Sigma-(I, %) (B, %) virheelle (TE) kerroina variaatiosta b kerroin a

P-Kolesteroli 1,83 1,00 5 2,2 9 4,4B-Glykohemoglobiini 2,79 2,50 10 2,7 14 4,1S-Tyreotropiini (TSH) 5,7 -8,32 12 3,6 23 5,5

a Sigma(kerroin) on hajontojen kertaluku (keskihajonnan symboli = sigma, s);eli hajonnan kattavuuskerroin (2s = 95% kattavuus Gaussin jakaumasta)

Sigma = (TE-B)/I eli Sigmakerroin = (kokonaisvirhe - poikkeama)/hajonta

b Biologinen variaatio: Ricos C ym. Scand J Clin Lab Invest 1999;59:491-500. Updated with new data from 2001(www.westgard.com/guest21.htm)

Page 13: Etusivu | - 6 • 2005 · 2016-03-21 · CV, %) kerrotaan kattavuuskertoimella 1,65, mikä vas-taa 90 % osuutta gaussisesta jakaumasta. Tällöin siis 90 % tuloksista on ilmoitettujen

119K L I I N • L A B 6 / 2 0 0 5

Lääkärinlaatutavoite Sigma-(arvio) kerroin a

10 4,910 2,710 3,2

Glykohemoglobiinimääritysten yhteinen laatu (Labqualityn kierros 2/2005, näyte 1)

Menetelmäryhmä Käyttäjien Ryhmän Keskimääräinen Ryhmän- Sigma-määrä tulos- poikkeama sisäinen kerroin

keskiarvo, referenssi- hajonta, b

%GHb tuloksesta a CV %

Abbott, Multigent HbA1c, immunoturbidometria 3 6,37 0,61 3,3 2,8ABX, Roche, Cobas Mira, Synchron CX, ABX reag 1 6,00 0,24 ei lask ei laskBayer, Advia 7 6,06 0,30 5,8 1,7Bayer, DCA 2000, LAInIA 43 5,71 -0,05 3,1 3,2Bio-Rad, HPLC, D-10 2 6,35 0,59 3,3 2,9Bio-Rad, Varian II, ioninvaihto-HPLC 12 6,02 0,26 2,6 3,7Bio-Rad, Varian, ioninvaihto-HPLC 4 6,00 0,24 3,1 3,1Dade Behring, Dimension RxL 4 6,07 0,31 1,3 7,5Medinor, NycoCard HbA1c 2 5,65 -0,11 1,3 7,8Olympus, HbA1c 1 5,70 -0,06 ei lask ei laskPharmacia, ioninvaihto-FPLC, Mono S 1 7,58 1,82 ei lask ei laskRoche, Integra, immunoturbidometria 2 6,35 0,59 1,1 8,6Roche, Integra, immunoturbidometria (kokoveri) 26 6,04 0,28 3,4 2,9Roche, TinaQuant reagenssi 9 5,71 -0,05 3,3 3,0Thermo Electron, Konelab HbA1c 17 5,67 -0,09 3,7 2,7Tosoh, ioninvaihto HPLC 14 6,09 0,33 2,4 4,0Muut 6 5,84 0,08 4,8 2,1

Kaikki yhdessä 154 5,90 0,14 5,1 1,9

a Referenssipitoisuus %GHb = 5,76 % (European Reference Laboratory for Glycohemoglobin, Holland)b Kaava: Sigmakerroin = (TE - B)/I ,jossa sallittavaksi kokonaisvirheeksi (TE) on otettu 10 %GHb, B = Poikkeama (bias) ja I = Hajonta (imprecision)

Taulukko 5.

arvioituna 3,2s-tasolla, ts. asiantuntijatoimin kutakuin-kin hallittavana prosessina. Kilpirauhasdiagnostiikkaaeivät häiritsekään käytännössä niinkään TSH:n tulos-vaihtelut kuin yksittäisten potilaiden muu ongelma,heterofiiliset vasta-aineet.

Kolesterolimääritysten laatutavoitteen asettamises-sa suomalaiset asiantuntijat ovat olleet huomattavanankaria: 5 % tavoiteraja on kapea 9 % biologiseenvariaatioon perustuvaan kokonaisvirheen tavoitteeseenverrattuna (taulukko 4). Jos tavoite otettaisiin suoraanbiologisista variaatioista, kolesterolimäärityksemmeolisi 4,4s-prosessi. Summittaisella 10 % virherajallaprosessi olisi 4,9s-tasoa. Laatutavoitteen kireyttä voiperustella kansanterveyden edistämisellä, ts. suurtenpotilasjoukkojen oikealla luokittelulla. Siihen emmesiis todellisuudessa yllä. (Mitenkähän on laita kadun-kulman mittaajien suhteen?) Kireän tavoitteen saavut-taminen edellyttää vuosia kestävää asiantuntijatyötäsekä menetelmäpoikkeamien ja hajonnan alueilla.Kolesterolille on olemassa luotettava vertailumenetelmäja primaarivakio. IFCC on yhdessä teollisuuden kanssaollut yhtenäistämässä määritysmenetelmiä, tuottamas-sa referenssimateriaalia ja parantamassa yksittäisenlaboratorion menetelmän jäljitettävyyttä alkuperäiseenreferenssimenetelmään. Kunkin laboratorion laadun-ohjauksen huolellisuus auttaa pysymään vakioidussa

Page 14: Etusivu | - 6 • 2005 · 2016-03-21 · CV, %) kerrotaan kattavuuskertoimella 1,65, mikä vas-taa 90 % osuutta gaussisesta jakaumasta. Tällöin siis 90 % tuloksista on ilmoitettujen

K L I I N • L A B 6 / 2 0 0 5120

tasossa. Hajonnan pienentyminen on näkynyt vuosientyönä ulkoisilla laadunarvioinnin kierroksilla. Siihenvaikutetaan yksittäisissä laitevalinnoissa, alueellisillayhtenäistämistoimenpiteillä ja ennakoivalla ylläpito-huollolla. Suunnitelmallisen käytännön työn jälkeenjäädään sitten odottamaan seuraavaa, yhä pienemmänhajonnan laitesukupolvea tai laitevalmistajan vakioidenkehittymistä.

Glykohemoglobiinimääritysten kohdalla 10 % ta-voite tuottaisi määrityksellemme 2,7s-suoritustason (tau-lukko 4). Tilanne on kriittinen glykohemoglobiininkohdalla, koska potilaiden elämään saatetaan tehdähyvinkin rankkoja hoitopäätöksiä jo 0,5-1 % GHbA1c-muutoksella. Jos tavoitteena pidetään GHbA1c-muu-toksen 8 % - 7 % varmaa havaitsemista eli kokonais-virhettä 5,2 %, laboratoriomme suorituskyky olisi 1,0seli selvästi alle hyväksyttävän tason. Keräsimme kokoSuomen GHbA1c-menetelmien yhteisen tulostason jasuorituskyvyn 6s-mittarilla Labqualityn kierrokselta 2/2005. Menetelmäryhmien nimet systematisoitiin val-mistajien mukaan uudelleen (taulukko 5). Kontrolli-näytteelle oli käytettävissä myös hollantilainen refe-renssitulos, GHbA1c-osuus 5,76 %. Suomen laborato-riot sijoittuivat yhdessä 1,9s-tasolle 10 % GHbA1c-määritysten kokonaisvirheen ehdolla; 5 % ehdollasuoritus oli 1,0s-tasoinen. Vasta 20 % kokonaisvirheentavoite toisi meille hyväksyttävän 4s suoritustason.Kansallisen glykohemoglobiinimäärityksemme tulos-hajonta on yhtä huono kuin amerikkalaisten tulos-hajonta! Tarkistimme vielä, johtuuko hyvä tai huonoselviäminen (sigmakerroin) menetelmän käyttäjien mää-rästä. Korrelaatio sigmakertoimen ja käyttäjämäärienvälillä oli kuitenkin vain 0,3 luokkaa (tilastollisesti nol-lasta poikkeava, mutta selitysaste heikko). Vieritutki-muslaitteena paljon käytetty Bayerin DCA2000 selviäähyvin suurempien laboratorioiden laitteisiin, mm. Bay-erin Advia-analysaattoreihin verrattuna, mutta vainmurto-osa todellisista diabeteshoitajien pikamittareistanäyttää olevan Labqualityn kierrosseurannassa.

Emme lähteneet selvittämään, saavatko samatmenetelmäryhmät jatkuvasti huonon sigmakertoimen.Luultavasti laitevalmistajan toimet vaikuttavat loppu-tulokseen ainakin yhtä paljon kuin yksittäisen labora-torion säädöt. Amerikassa ja Suomessa käytetään sa-maa teknologiaa samoin rutiinein, jolloin päädymmesamaan suoritustasoon. On huomattava, että osaavanyksittäisen laboratorion mahdollisuudet voivat olla täs-sä selvästi paremmat, esim. jos käytetään nestekromato-grafista menetelmää, jonka variaatiota ja vakiointiavoidaan itse hallita (11).

Mistä glykohemoglobiinitulosten suuri hajonta joh-tuu? Asiantuntijat tietävät, että määritettävän analyytinstandardointi on ollut IFCC:n erillistyöryhmän työnalla jo 10 vuotta ja oikea tulostaso ei olekaan DCCT-projektin taso. Jäljitettävyyttä DCCT-tasoon yritetäänkuitenkin ylläpitää kliinisen toiminnan yksinkertaista-miseksi. Vakiointi ja laitetekniikka ovat edelleen kehit-tymässä. GHbA1c-määritykset ovat selvästi alue, jossalaboratorioammattilaisten on vielä vuosia syytä sekävaroittaa hoitoyksiköitään oman keskitetyn analytiik-kansa liian tarkasta tulkinnasta että huomauttaa liian

innokkaasta mittarien hankinnasta (sekä laadun ettähinnan kustannuksella). Kliinikot saattavat sittenkinelää kohtuullisesti potilaittensa kanssa, jos he tietävät,että tuloksiemme kokonaisvirhe voi olla 10 % ja toisi-naan jopa 20 %, emmekä välttämättä voi sille mitään.Tarvittaessa on suositeltava uusintamääritystä satun-naisen poikkeaman poissulkemiseksi - valitettavasti.

Yhteenveto

Kuuden sigman laatumittariin kannattaa tutustua, vaik-ka sen soveltamisessa kliiniseen laboratoriotoimintaantäytyy käyttää järkeään: tunnusluvun takaa on löydet-tävä itse ilmiöt ja selitykset. Kliinisten hoitotavoitteidenkautta on syntynyt vasta muutamia konsensusrajojalaboratoriotuloksen suurimmalle sallittavalle virheelle.Näiden muovaamisessa laboratorioalan ammattilais-ten on syytä pitää kynttiläänsä esillä. Kansansairauksienhoidossa ei 10 % osuus virheellisiä tuloksia enäävälttämättä olekaan hyväksyttävää, jolloin tulosten oi-keasti sallittava kokonaisvirhe on tarkistettava. 6s-mittarin tapainen suoritustason tunnusluku auttaa no-peasti arvioimaan, onko kliinisin perustein ehdotettulaatutavoite realistinen tai missä laboratoriodiagnos-tiikassa olisi kehitettävää. Terveydenhuoltohenkilöstöon sinänsä tottunut elävän elämän epävarmuustekijöihinpotilashoidossa. Lääkäreille ja hoitajille on kuitenkinkerrottava, mikä on käytetyn menetelmän (alueellinen)tuloshajonta, jotta kliininen silmä asettuisi oikeaantarkkuustasoon.

Hallintomiehille on hyvä sanoa, että laboratorioi-den laatu ei ole vanha itsestäänselvyys. Laatu ei saa ollaliiallista, mutta aina ei tavoiteta selvästi tarvittuakaanlaatua. Laboratoriotulosten laatuun joudutaan siksijatkuvasti pysähtymään ja panostamaan sekä palvelu-jen tilaajien että tuottajien näkökulmasta.

Kiitokset

Kiitämme ylikemisti Aira Sortoa, professori Ilkka Pent-tilää ja tuotantopäällikkö Minna Loikkasta artikkelim-me saamista arvokkaista kommenteista.

Kirjallisuutta

1. J.O.Westgardin verkkosivut: www.westgard.com/2. Sorto A. Uudet tavoiterajat (selostus Labqualitynlaatutavoitetyöryhmän Kaihola HL, Ruokonen A, SortoA ja Willman K, Gävert J ja Loikkanen M työstä).MOODI 1995; 19:36-7.3. Frazer CG, Hyltoft Petersen P, Ricos C, Haeckel R.Proposed quality specifications for imprecision andinaccuracy of analytical systems for clinical chemistry.Eur J Clin Chem Clin Biochem 1992; 30:311-7.4. Hyltoft Petersen P, Ricos C, Stockl D, ym. Proposedguidelines for the internal quality control of analyticalresults in the medical laboratory. Eur J Clin Chem ClinBiochem 1996; 34:983-99.5. Ricos C, Alvarez V, Cava F, ym. Current databases onbiologic variation: pros, cons and progress. Scand JClin Lab Invest 1999;59:491-500. Updated with new

Page 15: Etusivu | - 6 • 2005 · 2016-03-21 · CV, %) kerrotaan kattavuuskertoimella 1,65, mikä vas-taa 90 % osuutta gaussisesta jakaumasta. Tällöin siis 90 % tuloksista on ilmoitettujen

121K L I I N • L A B 6 / 2 0 0 5

data from 2001 (www.westgard.com/guest21.htm).6. Pande PS, Neuman RP, Cabanagh RR. The Six SigmaWay: How GE, Motorola, and other top companies arehoning their performance. McGraw-Hill, New York,2000.7. Nevalainen D, Berte L, Kraft C, Leigh E, Morgan T.Evaluating laboratory performance on quality indicatorswith the six sigma scale. Arch Pathol Lab Med 2000;124:516-9.8. Westgard JO, Hyltoft-Petersen P, Wiebe DA. Labo-ratory process specifications for assuring the quality inthe US National Cholesterol Educational Program.Clin Chem 1991; 37:656-61.9. Caudill SP, Smith SJ, Cooper GR, Myers GL. Adequacyof NCEP recommendations for total cholesterol,triglycerides, HDLC, and LDLC measurements. ClinChem 1998; 44: 1063-4.10. Sacks DB, Bruns DE, Goldstein DE, Maclaren NK,McDonald JM, Parrott M. Guidelines and recommen-dations for laboratory analysis in the diagnosis and

management of diabetes mellitus. Clin Chem 2002;48:436-72.11. Penttilä I, Gävert J, Julkunen A, Rantanen T. Qualityrequirements for the measurement of glycatedhemoglobin. Uppsala J Med Sci 1993; 98:395-9.

Kirjoittajat:

TIMO KOURI,hallinnollinen apulaisylilääkäri, LKT, dosentti

PÄIVI LAITINEN, sairaalakemisti, FT, dosentti

ESKO SAJANTI, sairaalakemisti, FM

OYS, LaboratorioPL 50090029 OYSs-posti: [email protected]. 040 - 7730537

Kliinlab toivottaa

kaikille lukijoilleen

Hyvää Joulua ja

Onnellista Uutta

Vuotta 2006!

Page 16: Etusivu | - 6 • 2005 · 2016-03-21 · CV, %) kerrotaan kattavuuskertoimella 1,65, mikä vas-taa 90 % osuutta gaussisesta jakaumasta. Tällöin siis 90 % tuloksista on ilmoitettujen

K L I I N • L A B 6 / 2 0 0 5122

Sairaalakemistien 50-vuotisjuhlak

Sairaalakemistiyhdistyksen puheenjohtaja Ritva Mäntykoskitoivottaa kaikki tervetulleiksi juhlasymposiumiin.

Aira Harjanne valoitti sairaalakemistien alkutaipaleita.

Herman Adlercreutz vastasi kysymykseensä mitä uuttalignaaneista ja alkyyliresorsinoleista?

Timo Lövren hahmotti tulevaisuuden tekniikoitakliinisessä kemiassa.

Perustutkimuksesta tuotteeksi –PSA oli Ulf-Håkan Stenmanin aiheena.

Sirkka-Liisa Karonen kertoi näkemyksistäänradiokemiasta eilen ja huomenna.

Page 17: Etusivu | - 6 • 2005 · 2016-03-21 · CV, %) kerrotaan kattavuuskertoimella 1,65, mikä vas-taa 90 % osuutta gaussisesta jakaumasta. Tällöin siis 90 % tuloksista on ilmoitettujen

123K L I I N • L A B 6 / 2 0 0 5

kokous Aulangolla 10.-11.6.2005

Viihteestä vastasi SexPack Plus!

Eino Puhakainen ja Ritva Mäntykoski toivottavatAira Harjanteen tervetulleeksi juhlaillalliselle.

Riitta Keisalo ja Marja Leena Laipio keskittyneinäruokailuun.

Lopuksi leppoisaavapaa-aikaaVanajavedellä.

Page 18: Etusivu | - 6 • 2005 · 2016-03-21 · CV, %) kerrotaan kattavuuskertoimella 1,65, mikä vas-taa 90 % osuutta gaussisesta jakaumasta. Tällöin siis 90 % tuloksista on ilmoitettujen

K L I I N • L A B 6 / 2 0 0 5124

Väitöskirja

Susanna Lintula

Eturauhassyöpä on viime vuosina noussut rintasyövänohi Suomen yleisimmäksi syöväksi. Se on keuhkosyö-vän jälkeen miesten toiseksi yleisin syöpäkuolleisuudensyy. Eturauhassyövän hoidon kannalta on tärkeää tie-tää taudin leviämisaste. Tällä hetkellä sitä tutkitaanseuraamalla seerumin prostataspesifisen antigeenin,PSA:n tasoa sekä erilaisilla kuvantamismenetelmillä.Niillä havaitaan kuitenkin vain pitkälle edenneetetäispesäkkeet ja jopa n. 30-40 %:lla niistä potilaista,joille on diagnosoitu paikallinen eli eturauhaskapselinsisään rajoittunut kasvain, löydetään leikkauksen yhte-ydessä levinnyt syöpä. Etäispesäkkeitä lähettävässäsyövässä syöpäkudoksen solut leviävät muualle elimis-töön verenkierron välityksellä ja näiden verenkierrollevieraiden solujen havaitseminen ja tutkiminen voi an-taa kallisarvoista tietoa potilaan tilasta.

Eturauhasspesifisten geenien ilmentyminenverenkierrossa ja prostatakudoksessa

Väitöskirjatutkimuksen tavoitteena oli kehittää uu-sia molekyylibiologisia (Q-RT-PCR) menetelmiä etu-rauhassyövän ennusteen määrittämiseksi. Työssä osoi-tettiin, että prostataspesifisen antigeenin (PSA) lähetti-RNA:ta löydetään metastasoivaa syöpää sairastavienpotilaiden verenkierrosta. Löydös korreloi korkeaanseerumin PSA-tasoon. Negatiivinen tulos puolestaanliittyi onnistuneeseen hormonihoitoon ja matalaan see-rumin PSA-pitoisuuteen. Tutkimuksessa osoitettiin myös,että eturauhasperäisten solujen määrä lisääntyi potilai-den verenkierrossa erilaisten hoitotoimenpiteiden (ra-dikaali prostatektomia, TURP, orkiektomia, biopsia)jälkeen. Tämä lyhytaikainen solujen määrän lisäys eikorreloinut taudin kliinisiin parametreihin eikä näinol-len tuo ennusteellista lisäarvoa.

Tutkimuksesssa havaittiin lisäksi, että kahden eturau-hassesifisen kallikreinigeenin (hK2/PSA) lähetti-RNA:iden suhde on tilastollisesti merkitsevästi korke-ampi eturauhassyöpäkudoksessa kuin normaalissaeturauhaskudoksessa. Voidaan siis olettaa, että muutoshK2/PSA mRNA:iden suhteessa suosii eturauhassyövänaggressiivista kasvua, ja sitä voidaan nyt kehitetyllämenetelmällä tarkasti arvioida.

SUSANNA LINTULA([email protected])Biomedicum HelsinkiKliinisen Kemian LaitosHaartmaninkatu 800290 Helsinkihttp://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/laa/kliin/vk/lintula/

Page 19: Etusivu | - 6 • 2005 · 2016-03-21 · CV, %) kerrotaan kattavuuskertoimella 1,65, mikä vas-taa 90 % osuutta gaussisesta jakaumasta. Tällöin siis 90 % tuloksista on ilmoitettujen

125K L I I N • L A B 6 / 2 0 0 5

HPLC:n pumppu vinkaisee ja napsahtaa tasaiseen tah-tiin kuin lypsykone pienessä navetassa. Vierelläfraktionkerääjä elää omaa elämäänsä, omaan tahtiin-sa, keräten HPLC:n letkusta eluoituvaa nestettä…

Työvaiheita on ollut useita ennen kuin biokemialli-sen merkkiaineen, ICTP:n (tyypin I kollageeninkarboksitelopeptidin) puhdistusprotokollan loppu-vaiheita on päästy tekemään. Puhdistusta tehdään pro-fessori Juha Ristelin johdolla Oulun yliopistollisensairaalan (ja Oulun yliopiston kliinisen kemian laitok-sen) biokemian laboratoriossa. Tutkimusryhmä puhdis-taa ja karakterisoi erilaisia kollageenienaineenvaihduntaan liittyviä biokemiallisia merkki-aineita (mm. PINP, ICTP, PIIINP, PIIICP ja IIINTP).Eniten merkkiaineista on viime aikoina puhdistettuICTP:tä, jota käytetään diagnostiikkaan ja seurantaantiloissa, joihin liittyy kiihtynyt luun hajoaminen (esim.multippeli myelooma, reumatoidi artriitti, osteoporoosineri muodot, osteomalasia, prostatakarsinoomanosteolyyttiset muodot ja muut osteolyyttiset metastaasit).

Ennen laboratoriotyöskentelyä on haettu lupaa käsi-tellä ihmisperäisiä kudoksia Pohjois-Pohjanmaansairaanhoitopiirin kuntayhtymän eettiseltä toimi-kunnalta. ICTP eristetään ja puhdistetaan yleisimminlonkkaluun päästä (caput), joka poistetaan potilaaltakirurgisesti proteesileikkauksessa. Luu pakastetaanleikkaussalissa ennen siirtoa biokemian laboratorioon,missä luu säilytetään pakastettuna odottaenproteiinikemiallista käsittelyä. Laboratoriossa merkki-aineen eristäminen aloitetaan luun manuaalisella pilk-komisella ja jauhamisella luumyllyllä (Retsch AG, Haan,Saksa). Työvaiheessa käytetään apuna nestemäistä typ-peä, koska jäätyneen luun käsittely on helpompaa.Luujauhosta poistetaan rasva asetoni-metanoli- jaetanoli-käsittelyillä. Pehmytkudoskollageeni, joka eiole mineralisoitunut, voidaan eristää tässä vaiheessaerilleen. Luussa oleva mineraalikollageeni redusoidaanseuraavaksi NaBH4:n avulla. Redusoinnin jälkeenluusakkaa pestään vedellä ja denaturoidaan lämmönvaikutuksesta. Luun ulkopuolisen kollageenin poista-minen varmistetaan entsyymikäsittelyillä. Tyypillisim-mät entsyymit ovat trypsiini, kollagenaasi jakymotrypsiini. Luusakasta on näiden vaiheiden jäl-keen eristetty kollageenit; luussa on pääasiassa (90 %luun orgaanisesta matriksista) tyypin I kollageenia.

Haluamme eristää ICTP:tä. Tämän vuoksi kollageenitäytyy saada liukoiseen muotoon ja tässä apuna käyte-

Marja-Kaisa Koivula

SORVIN ÄÄRELTÄ

Biokemiallisen merkkiaineenpuhdistusta OYS:ssa

tään aluksi kalkin poistoa EDTA:lla. EDTA-käsittelynjälkeen luusakkaa pestään huolellisesti vedellä ja lo-puksi vielä dialysoidaan vettä vastaan. Kollageeninliukoiseksi saamisessa apuna käytetään myös edellämainittuja entsyymejä. Eri entsyymeillä voidaandigeroida erimittaisia karboksitelopeptidejä (kuva 1).Pepsiiniä ei voida käyttää, koska se rikkootelopeptidialueen. Digestioiden jälkeen aloitetaan liu-koisen ICTP:n puhdistus. Puhdistuksen alussa apunakäytetään Sep-Pak C18 – pylvästä (Millipore Waters,Milford, MA). On tutkittu, missä olosuhteissa ICTPeluoituu. Tämän perusteella ICTP:tä sisältävät fraktiotpoolataan ja lyofilisoidaan. Seuraavaksi puhdistettavaICTP eluoidaan Sephacryl S-100 HR (Amersham Phar-macia, Uppsala, Ruotsi) – geelipylvään läpi.Geelipuhdistus kestää noin 2 vrk ja sen fraktiot kerä-tään talteen. Eluutiofraktiot monitoroidaan ICTP-RIA:n(radio immuno assay) avulla. Monitoroinnissa käyte-tään laboratoriossa jo aiemmin eristettyä, puhdistettua

Kuva 1. Eri entsyymeillä voidaan digeroida erimittaisiatyypin I kollageenin karboksitelopeptidejä (ICTP).Kollageeninmolekyylin kumpaakin ei-helikaalista osaakutsutaan telopeptideiksi. ICTP-antigeeni muodostuukahdesta kollageenin telopeptidistä ja yhdestähelikaalisesta osasta (tässä kuvassa merkitty:– K) sekä näitä kolmea ketjua yhdistävästäpoikkisidoksesta. Seerumin ICTP-pitoisuus kuvastaakypsän tyyppi I kollageenin hajoamisnopeutta.

Page 20: Etusivu | - 6 • 2005 · 2016-03-21 · CV, %) kerrotaan kattavuuskertoimella 1,65, mikä vas-taa 90 % osuutta gaussisesta jakaumasta. Tällöin siis 90 % tuloksista on ilmoitettujen

K L I I N • L A B 6 / 2 0 0 5126

ja 125I-leimattua ICTP:tä. Lisäksi monitoroinnissa käyte-tään kanin seerumia, joka on immunisoitu ICTP:llä. –In house-monitoroinnin lisäksi ICTP:tä puhdistetaanlaboratoriomme ohella kaupallisiin ICTP-RIA kitteihin.

Poolatut fraktiot lyofilisoidaan ja jatkopuhdistetaankäyttäen C18-pylvästä, käänteisfaasi-HPLC:ssä. Fraktiotmonitoroidaan kuten edellä, poolataan ja puhdiste-taan lopuksi C8-pylväällä. HPLC:n pumppu vinkaiseeja napsahtaa tasaiseen tahtiin kuin lypsykone pienessänavetassa. Vierellä fraktionkerääjä elää omaa elämään-sä, omaan tahtiinsa, keräten HPLC:n letkusta eluoituvaa,liukoista ICTP:tä.

Lisätietoa

1. Laboratoriotutkimusten ohjekirja 2004. Pohjois-Poh-janmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä. Oulun yli-opistollinen sairaala.2. Risteli J, Elomaa I, Niemi S, Novamo A, Risteli L.Radioimmunoassay for the pyridinole cross-linkedcarboxyterminal telopeptide of type I collagen: A newserum marker of bone collagen degradation. Clin Chem1993; 39:635-40.

Kirjoittaja

MARJA-KAISA KOIVULAFM, tutkijaKliinisen kemian laitosPL 5000900014 OULUN [email protected]

TimoKouri

Laboratoriotuloksen numeerinen epätarkkuus häm-mästyttää usein sekä käyttäjiä (lääkäreitä ja hoitajia)että tuottajia (laboratorioammattilaisia). Tämä koros-tuu erityisesti silloin, kun pyritään päättelemään, mikäon kahden perättäisen tuloksen pienin merkitsevämuutos. Asiaan liittyvän tilastollisen lähestymistavanlöytää jo perinteisestä Fraserin ja Harrisin kirjallisuus-viitteestä, joka on ehkä monilta jäänyt lukematta.Kliinikoiden tuttuun tilanteeseen antamaa merkitse-vän muutoksen rajaa voidaan myös soveltaa tilastolli-sesti taaksepäin antamaan laboratoriolle analyyttisialaatutavoitteita, kuten tuore Sverre Sandbergin ja työ-tovereiden monikansallinen yhteistyö osoittaa (ClinicalChemistry 7/2005). Siinä sovelletaan norjalaisten(NOKLUS) kehittämää postanalyyttista ulkoisenlaadunohjauksen menetelmää kuudessa maassa. Viestion kahdensuuntainen: laboratorio saa tietää kliinisis-tä tavoitteista, samalla kun kliinikoille kerrotaan mit-taamisen epävarmuudesta.

Fraser CG, Harris EK. Generation and Application ofData on Biological Variation in Clinical Chemistry.Crit Rev Clin Lab Sci 1989; 27: 409-437.

Katsausartikkelissa tekijät ovat mm. määritelleetpienimmän tilastollisesti merkitsevän muutoksen kah-den perättäisen laboratoriotuloksen välillä “kriittiseksieroksi”. Jos kummankin määrityksen hajonta on sa-ma, kriittinen ero (critical difference, CD) voidaanlaskea kaavasta

CD = z-arvo x √2 x CVt ,

jossa CVt on kokonaishajonta; z-arvo riippuu valitus-ta merkitsevyystasosta ja saadaan Gaussin standardi-jakaumasta (Kuva). Lisäksi on ajateltava, arvioidaankovain yhteen suuntaan tapahtuvaa muutosta, jollointoinen jakauman pää riittää todennäköisyysarvioon(jos p < 0.05, z = 1,64) - vai ajatellaanko muutosta sekäsuuremmaksi että pienemmäksi, jolloin käytetäänkahdensuuntaisia todennäköisyyksiä (jos p < 0.05, z =1,96).

Kokonaishajonta (= mittausepävarmuus) voidaanjakaa osiin merkitsevien tekijöiden suhteen, joita las-ketaan yhteen neliösummina. Kokonaishajonnastavoidaan erottaa ainakin analyyttinen (CVa), tarvittaes-sa myös pre-analyyttinen (CVpre) ja biologinen yksilön-sisäinen hajonta (CVi). Kriittinen tilastollisesti merkit-sevä ero riippuu näistä kaikista:

Laboratoriotuloksen

Page 21: Etusivu | - 6 • 2005 · 2016-03-21 · CV, %) kerrotaan kattavuuskertoimella 1,65, mikä vas-taa 90 % osuutta gaussisesta jakaumasta. Tällöin siis 90 % tuloksista on ilmoitettujen

127K L I I N • L A B 6 / 2 0 0 5

muutos – mikä on merkitsevää?

Gaussin funktiot

0.000

0.020

0.040

0.060

0.080

0.100

0.120

-4.00 -3.00 -2.00 -1.00 0.00 1.00 2.00 3.00 4.00

Luok

an o

suus

0.50

0.05 0.95

z N(z)-1.96 0.025-1.64 0.050-1.28 0.100-0.84 0.200-0.17 0.4330.00 0.5000.17 0.5670.84 0.8001.28 0.9001.64 0.9501.96 0.975

Tiheysfunktio Kertymäfunktion arvoja

Kuva.

0.9750.025

Keskihajontojen lukumäärä

CVt2 = CVa

2 + CVpre2 + CVi

2

Skeie S, Perich C, Ricos C, Araczki A, ym. PostanalyticalExternal Quality Assessment of Blood Glucose andHemoglobin A1c: An International Survey. Clin Chem2005; 51 (7): 1145-1153.

Norjalaisten kokoamassa kansainvälisessä yhteis-työssä kuuden maan (Norja, Ruotsi, Alankomaat, Un-kari, Espanja ja Australia) yleislääkäreille lähetettiinkysely kahteen potilastapaukseen liittyen. Potilaan Apaastoverensokeri (ihopistonäyte) oli ollut 5,8 mmol/l.Lääkäreiltä kysyttiin, kuinka pieni pitoisuuden pitäisiolla, että he tulkitsisivat sen olevan oikeasti pienem-män kuin mainittu pitoisuus. Toiseksi kysyttiin suuren-tuneen pitoisuuden raja-arvoa. Potilaalla B kerrottiinolleen epäsäännölliset elämäntavat ja verenglykohemoglobiiniosuus (B-GHbA1c) 9,1 %. Hoito-ohjeiden antamisen jälkeen potilaan glykohemoglo-biiniosuus mitataan uudestaan. Kyselyssä tiedusteltiin,

mikä pienentyneen GHbA1c-osuuden pitäisi olla, jottase merkitsisi parantunutta tasapainoa. Samoin, mikäGHbA1c-tulos merkitsisi kliinisesti merkitsevästi suu-rentunutta osuutta.

Molempien analyyttien biologisesta variaatiosta onolemassa kirjallisuustieto: veren glukoosin yksilönsisäi-nen variaatio on CVi = 5 % ja glykohemoglobiiniosuu-den CVi = 4 %, jolloin kliinikkojen (yleislääkäreiden)ilmoituksista voitiin laskea suurin sallittava analyytti-nen hajonta (mittausepävarmuus, olettaen, ettei poik-keamia ole), jolla kliinisesti merkitsevä muutos voi-daan vielä havaita. Tutkijat saivat 1881 yleislääkäri-mielipidettä glukoosikysymyksiin ja 1102 vastaustaglykohemoglobiinikysymyksiin. Maiden välillä ei ol-lut merkitseviä eroja muuten kuin GHbA1c-osuudenpienenemisen arvioinnissa, jossa unkarilaiset arvioi-vat tarpeen (tai tulostarkkuuden) muita maita väljem-mäksi. Kliinisesti merkitsevänä pidetyt rajat on koottuoheiseen taulukkoon.

Page 22: Etusivu | - 6 • 2005 · 2016-03-21 · CV, %) kerrotaan kattavuuskertoimella 1,65, mikä vas-taa 90 % osuutta gaussisesta jakaumasta. Tällöin siis 90 % tuloksista on ilmoitettujen

K L I I N • L A B 6 / 2 0 0 5128

On huomattavaa, että glykohemoglobiinitulostentoivottiin olevan tarkempia erityisesti suurentumisensuuntaan: jopa 0,5 – 0,9 % GHbA1c-osuuden muutos-ten (5-10 % suhteellinen muutos) toivottiin olevanmerkitseviä. Lääkärit kohdistavat hoitotoimia potilai-siin GHbA1c-osuuden suurenemisen suunnassa her-kemmin, koska tavoitteena on diabeteksen komplikaa-tioiden estäminen. Tavoite on niin tiukka, että biologi-nen variaatio huomioon ottaen analytiikalle ei jäänytuseimmissa maissa mitään hajonnan varaa, jos käytet-tiin tavanomaista tilastollisen merkitsevyyden rajaa p <0.05 (varjostettu taulukon osa). Glykohemoglobiininanalyyttinen hajonta tulee saada laboratorion sisällävarmasti alle 3 % tason (National Academy of ClinicalBiochemistryn suositus), mielellään myös kansallisesti- eikä suuria poikkeamia saisi esiintyä (kansainvälinenjäljitettävyys mukaan lukien). Niinpä kaikille onkintässä runsaasti haastetta, jos jokin laatutaso halutaantaata.

Lääkäreille annetussa palautteessa kerrottiin, ettäveren glukoosin mittaamisen hajonta on noin 5 %, jo-hon tosin kaikki pikamittarit eivät pysty. Tästä ja yksi-lönsisäisestä vaihtelusta laskettuna merkitsevän muu-toksen kriittinen raja olisi noin 14 % (mikäli tulostasoon pysynyt vakaana). Vastaavasti veren glykohemoglo-biiniosuuden analyyttinen hajonta on nykyään 3-4 %tasoa (standardisaation ongelmia ei käsitelty). Tilastol-lisen merkitsevän muutoksen raja olisi siten vastaavastinoin 12 %. Jos keskimääräinen poikkeama (esim. 2 %),preanalyyttinen näytteenottoon liittyvä hajonta (esim.2 %) ja biologinen yksilönsisäinen variaatio (4 %) las-ketaan yhteen analyyttisen hajonnan (4 %) kanssa, mit-taamisen kokonaisepävarmuus voi olla helposti CV= 6%. Näin laskettuna merkitsevä muutos olisi 1,64 x √2x 6 = 14 % (yksisuuntainen p < 0.05). Minne joudum-mekaan, jos otetaan huomioon yksittäisten potilas-tulosten harvinaisempi vaihtelu kuuden sigman peri-aatteiden mukaisesti?

Analyytti ja Rajatuloksen 6 maan Mittaamisen laatutavoite CV%lähtöpitoisuus sekä mediaanit (poikkeama oletetaan nollaksi; sisältää CVa:n ja CVpre:n)muutoksen suunta (vaihteluväli) (kuuden maan vaihteluväli)

80% luottamusväli eli 95% luottamusväli elip< 0,20; z = 0.84 p < 0,05; z = 1.64

cB-Gluk 5,8 mmol/lpieneneminen 5,2 - 5,3 mmol/l 8,1- 10 % ei laskettavissa*suureneminen 6,3 - 6,5 mmol/l 8,1 - 10 % ei laskettavissa*

B-GHbA1c 9,1%pieneneminen 7,0 - 8,0 % 7,4 - 25,0 % ei laskettavissa* - 9,1 %suureneminen 9,6 - 10,0 % 3,5 - 9,7 % ei laskettavissa* - 1,5 %

*Ei laskettavissa: kokonaishajonta toivottu niin pieneksi, että tilastollisesti merkitsevää mittauksenhajontaa ei voitu laskea

Page 23: Etusivu | - 6 • 2005 · 2016-03-21 · CV, %) kerrotaan kattavuuskertoimella 1,65, mikä vas-taa 90 % osuutta gaussisesta jakaumasta. Tällöin siis 90 % tuloksista on ilmoitettujen

129K L I I N • L A B 6 / 2 0 0 5

ihteerinpalsta

S

Kevätkoulutuspäivät

Vuoden 2006 kevätkoulutuspäivätjärjestetään jo perinteisesti yhdessäSairaalakemistien kanssa. Ajankoh-ta on 6.-7.4.2006 ja paikka HotelliScandic Continental Helsingissä. Sa-massa yhteydessä järjestetään myösSKKY:n sääntömääräinen kevät-kokous. Seuraa ilmoittelua nettisi-vuilla ja Kliinlabissa.

Matka-apurahat

SKKY myöntää matka-apurahojaosakustannuksiin kokouksiin ja kou-lutuspäiville osallistumista varten.

Vapaamuotoiset hakemukset osoi-tetaan johtokunnalle. Erityisesti kou-lutuksessa olevia henkilöitä kannus-tetaan hakemaan apurahoja.

Uusia jäseniä

Uusiksi jäseniksi on hyväksytty Tom-mi Vaskivuo (5.9.2005) sekä RiikkaRontu ja Pirjo Valtonen (5.10.2005).

Jäseniä kateissa

Seuraavalla listalla olevien SKKY:njäsenten posti palautuu (suluissa vii-meinen tuntemani osoitepaikkakun-ta). Mikäli tunnet listalta jonkun,voisitko ystävällisesti pyytää ko jä-sentä ilmoittamaan uuden osoitteen-sa sihteerille ([email protected], puh. 08-3154416).

Marion Carson (Espoo)Kirsti Käpyaho (Helsinki)Eeva Taimela (Vantaa)

Osoitteenmuutokset jaeläkkeelle jäämiset

Muistakaa ilmoittaa sihteerille([email protected]) mikäli ni-menne/osoitteenne muuttuu tai jäät-te eläkkeelle (eläkkeellä olevat ovat

Rauhallista

hyv uutta vuotta2006 kaikille!

sihteeri VIRVA HUOTARI

KLIININEN KEMIA

1. B12-Vitamiinin puutteen laboratoriodiagnostiikka2. Massaspektrometrian periaate ja kliiniset sovellukset

sairaalalaboratorioissa3. Miten lainsäädännön asettamat vaatimukset vaikuttavat

huumausaineiden käytön osoittamiseksi tehtävienlaboratoriotutkimusten toteutukseen

4. Mitä ’’KÄYPÄ HOITO” suositus sanoo sydäninfarktinlaboratoriodiagnostiikasta

5. Multippeliskleroosin laboratoriolöydökset6. Alueellisen laboratoriotoiminnan kehittämisellä on ajateltu

saavutettavan valtakunnan tasolla suuria säästöjä.Millä tavalla säästöt syntyvät? Ovatko säästöt mahdollisiatentittävän omassa yliopillisessa sairaanhoitopiirissä?Jos säästöt eivät ole niin suuria, miksei?

RIKOISLÄÄKÄRITENTTIEE

joulunodotusta jaaa

vapautettuja jäsenmaksusta).

.. ..

Page 24: Etusivu | - 6 • 2005 · 2016-03-21 · CV, %) kerrotaan kattavuuskertoimella 1,65, mikä vas-taa 90 % osuutta gaussisesta jakaumasta. Tällöin siis 90 % tuloksista on ilmoitettujen

K L I I N • L A B 6 / 2 0 0 5130

2 0 0 5

Koulutus- ja kongressikalenterin yl-läpidosta vastaa emeritusprofessoriIlkka Penttilä. Tiedot uusista tai puut-tuvista kliinisen kemian alaan liitty-vistä kongresseista ja koulutusti-laisuuksista ovat tervetulleita E-mailosoitteeseenilkka.penttila@ pp.inet.fi taitelefaksiin (017) 2884488. * on uusitieto tai lisäys edelliseen numeroonnähden. Kongressitiedossa on myösmaininta, jos ryhmämatka järjes-tetään. Kalenterin alussa ovat tär-keimmät kansainväliset kliinisen ke-mian alan yleiskongressit. Kalente-ria päivitetään jatkuvasti kuukausit-tain ja se on kokonaisuudessaanluettavissa elektronisessa muodos-sa osoitteessa http://personal.inet.fi/private/ilkka.penttila/.Päivitetty: 05-11-08/Ilkka Penttilä

14.6.-17.6.2006XXX Nordic Congress in ClinicalChemistry, The Planum Institute,Copenhagen, Denmark;E-mail [email protected];www.nfkk2006.ics.dk/

3.6.-7.6.2007Euromedlab 2007, RAI CongressCentre, Amsterdam, The Nether-lands; www.euromedlab.nl/start.asp

14.6.-18.6.2008*XXXI Nordic Congress in ClinicalChemistry, Helsinki Fair Center, Hel-sinki, Finland; www.skky.fi

5.10.-9.10.2008XX International Congress of Clini-cal Chemistry, Fortaleza, Brazil;www.fortaleza2008.org/

7.6.-11.6.2009*EUROMEDLAB 2009, 18th IFCC-FESCC European Congress of Clini-cal Chemistry and Laboratory Medi-cine, Innsbruck Congress Centre,Innsbruck, Austria;E-mail [email protected]

15.5.-20.5.2011*IFCC-WORLDLAB Berlin 2011/21stInternational Congress of ClinicalChemistry and Laboratory Medicine& 19th IFCC-FESCC European Cong-

ress of Clinical Chemistry and Labo-ratory Medicine, ICC Berlin - Interna-tionales Congress Centrum, Berlin,Germany;http://www.berlin2011.org

12.12.-16.12.*Kurs i statistik och kvalitetsutveck-ling inom laboratoriemedicin förläkare och kemister/mikrobiologer,kursledare: Anders Kallner och ElvarTheodorsson, Stockholm, Sverige;E-mail [email protected]

6.1.-11.1.*Lymphocyte Activation and Signal-ing, Keystone, CO, USA;E-mail [email protected]

6.1.-11.1.*Genome Sequence Variation andthe Inherited Basis of CommonDisease and Complex Traits, BigSky, MT, USA;E-mail [email protected]

7.1.-11.1.*Society of Critical Care Medicine’s35th Critical Care Congress, SanFrancisco, CA, USA; www.sccm.org/education/annual_congress/index.asp

10.1.-13.1.*Protein Expression and Arrays,Coronado, CA, USA;E-mail [email protected]

16.1.-21.1.*Hypoxia and Development, Physio-logy and Disease, Breckenridge, CO,USA;E-mail [email protected]

18.1.-23.1.*Advances in the Understanding andTreatment of Melanoma, Santa Fe,NM, United States; [email protected]

21.1.-26.1.*Adipogenesis, Obesity and Inflam-mation, Vancouver, BC, Canada;E-mail [email protected]

21.1.-26.1.*Diabetes Mellitus and the Controlof Cellular Energy Metabolism, Van-couver, BC, Canada;E-mail [email protected]

23.1.-27.1.*Review and Update of PediatricEmergency Medicine, Bradenton-Sarasota, FL, USA;E-mail [email protected]

26.1.-28.1.*3rd Meeting on Human and Medi-cal Genetics, Montpeller, France;www.assises-genetique.org/

27.1.-28.1.*Annual Business Meeting of the Fin-nish Cardiac Society,Helsinki, Fin-land; E-mail [email protected]

2.2.-4.2.Breast Cancer: From Gene to Cure,Amsterdam, The Netherlands;E-mail [email protected]

5.2.-10.2.*14th Winter Symposium on IntensiveCare Medicine, Brussels, Belgium;E-mail [email protected]

9.2.-10.2.EQUALIS Användarmöte, Koagula-tion, Uppsala, Sverige;www.equalis.se

9.2.-11.2.*Laaduntarkkailupäivät 2006 andLabquality Days 2006, MarinaCongress Center, Helsinki, Finland;www.labquality.fi

10.2.-15.2.*Innate Immunity, Banff, AB, Canada:E-mail [email protected]

12.2.-14.2.*European Multidisciplinary Colo-rectal Cancer Congress 2006, Ber-lin, Germany;www.colorectal2006.org/

13.2.-18.2.Society of Cardiovascular Anesthe-siologists, Ninth Annual Compre-hensive Review and TEE Update,San

2 0 0 6

Page 25: Etusivu | - 6 • 2005 · 2016-03-21 · CV, %) kerrotaan kattavuuskertoimella 1,65, mikä vas-taa 90 % osuutta gaussisesta jakaumasta. Tällöin siis 90 % tuloksista on ilmoitettujen

131K L I I N • L A B 6 / 2 0 0 5

Diego, CA, USA;E-mail [email protected]

15.2.-17.2.*II European Conference On Myo-cardial Diseases, Venice, Italy;E-mail [email protected]

15.2.-18.2.*International Congress on CancerChemoprevention and Control withTailored Molecular Targeting An-cient Epidavros, Greece;E-mail [email protected]

16.2.-19.2.*7th International Conference onNew Trends in Immunosuppressionand Immunotherapy, Berlin, Germa-ny; E-mail [email protected]

18.2.-25.2.*Internal Medicine Update: Gastro-enterology & Pulmonology, Miami,FL, USA; [email protected]

19.2.-24.2.*Molecular Mechanisms of CardiacDisease and Regeneration, SantaFe, NM, USA;E-mail [email protected]

23.2.-25.2.*5th Genoa Meeting on Hyperten-sion, Diabetes and Renal Diseases,Genova, Italy;www.aristea.com/diredi2006/

23.2.-26.2.*GI/Liver Wrap Up, Naples, FL, USA;E-mail [email protected]

23.2.-26.2.*World Congress on Gender SpecificMedicine, Berlin, Germany;www.gendermedicine.com/

23.2.-26.2.*Osteoporosis: Diagnosis, Manage-ment & Prevention, Amelia Island,FL, USA; E-mail [email protected]

23.2.-28.2.*Pancreatic Islets: From Developmentto Transplantation, Taos, NM, USA;E-mail [email protected]

27.2.-3.3.*Mayo Clinic in Scottsdale WinterGastroenterology Meeting: Gastro-enterology Linked to Endoscopy and

Hepatology 2006,Scottsdale, AZ,USA; E-mail [email protected]

2.3.-8.3.*Topics & Advances in Internal Medi-cine, San Diego, CA, USA;E-mail [email protected]

2.3.-7.3.*Gut Hormones and Other Regulatorsof Appetite, Satiety and Energy Ex-penditure, Santa Fe, NM, USA;E-mail [email protected]

3.3.-8.3.62nd Annual Meeting of the Ameri-can Academy of Allergy, Asthmaand Immunology, Miami, FL, USA;www.aaaai.org/

4.3.-11.3.*34th Annual Diagnostic and Thera-peutic Skills in Internal Medicine,Maui, HI, USA;E-mail [email protected]

8.3.-12.3.*NCCN 11th Annual Conference/National Comprehensive CancerNetwork, Hollywood, CA, USA;Fax: +1-215-690-0280

9.3.-10.3.EQUALIS Användarmöte, Hemato-logi, Uppsala, Sverige;www.equalis.se

11.3.-14.3.*ACC 2006, The American Collegeof Cardiology, Heart House, 9111Old Georgetown Road, Bethesda,MD, USA; www.acc.org

16.3.-17.3Laboratory Automation, Okura Ho-tel, Amsterdam, The Netherlands;www.aacc.org

16.3.-18.3.20th Anniversary San Diego Confe-rence, San Diego, CA, UISA;www.aacc.org

17.3.-19.3.*Advanced Glycation End Productsand Diabetic Complications: In-sights into New Mechanisms andNew Therapeutic Targets, Cambrid-ge, MA, USA;E-mail [email protected]

19.3.-22.3.*32nd Annual Meeting of the Euro-

pean Group for Blood and MarrowTransplantation,Hamburg, Germa-ny; E-mail [email protected]

20.3.–21.3.The 2006 Antwerp Meeting: Auto-mation and Quality, Antwerp, Bel-gium; [email protected]

20.3.-25.3.5th International Conference on Ad-vances in Pulmonary Rehabilitationand Management of Chronic Respi-ratory Failure, Palazzo dei Congressi,Stresa, Italy; www.makevent.it/

21.3.-24.3.*26th International Symposium onIntensive Care and Emergency Medi-cine, Brussels, Belgium;E-mail [email protected]

21.3.-25.3.*5th European Breast Cancer Confe-rence, Nice, France;E-mail [email protected]

23.3.*EQUALIS Användarmöte, Immuno-logi, Uppsala, Sverige;www.equalis.se

23.3.-26.3.*ACMG Annual Clinical GeneticsMeeting, San Diego, CA, USA;E-mail [email protected]

25.3.-28.3.*Shanghai-Hong Kong InternationalLiver Congress 2006,Shanghai,China; www.livercongress.org/en/home.htm

27.3.-1.4.*Stem Cells, Whistler, BC, Canada;E-mail [email protected]

29.3.-31.3.EQUALIS Användarmöte, Protein-analyser/DNA,Uppsala, Sverige;www.equalis.se

30.3.-1.4.*1st International Conference onHypertension, Lipids, Diabetes andStroke Prevention, Paris, France; E-mail [email protected]

1.4.-5.4.ECE 2006, 8th European Congressof Endocrinology 2006, Scottish

Page 26: Etusivu | - 6 • 2005 · 2016-03-21 · CV, %) kerrotaan kattavuuskertoimella 1,65, mikä vas-taa 90 % osuutta gaussisesta jakaumasta. Tällöin siis 90 % tuloksista on ilmoitettujen

K L I I N • L A B 6 / 2 0 0 5132

Exhibition and Congress Centre,Glasgow, United Kingdom;www.ece2006.com

1.4.-5.4.American Association for CancerResearch, 97th Annual Meeting,Washington, DC, USA;E-mail [email protected]

2.4.-6.4.*5th International Ascona Workshopon Cardiomyocyte Cell Biology:DIFFERENTIATION, STABILITY OFCYTOARCHITECTURE AND THE-RAPEUTIC POTENTIAL OF HEARTMUSCLE CELLS, Ascona, Switzer-land; E-mail [email protected]

4.4.-7.4.XVII Congreso Latinoamericano deBioquimica Clinica, Hotel Yacht andResort, Asuncion, Paraguay;E-mail [email protected]

6.4. -11.4.*Allergy, Allergic Inflammation andAsthma Breckenridge, CO, USA;E-mail [email protected]

7.4.-8.4.*IX Forum on the Renin AngiotensinSystem, Capri Island, Italy;E-mail [email protected]

8.4.-15.4.*Diabetes Mellitus and Obesity,SanDiego, CA, USA; E-mail [email protected]

20.4.-21.4.38th Annual Oak Ridge Conference,San Jose, CA, USA; www.aacc.org

20.4.-24.4.*National Kidney Foundation ClinicalMeeting 2006, Chicago, IL, USA;E-mail [email protected]

24.4.-27.4.*Annual Scientific Conference of theBritish Cardiac Society,Glasgow,Scotland, United Kingdom;E-mail [email protected]

27.4.-29.4.*American Society of Breast Disease- 30th Anniversary Symposium, LasVegas, NV, USA;E-mail [email protected]

28.4.-30.4.*1st Scientific Conference of Baltic

Society for Pediatric Oncology andHematology, Vilnius, Lithuania;www.bal t icconference.com/bspoh2006/

29.4.-2.5.*Arabmedlab 2006, XI AFCB Cong-ress & VII SCLA Conference, Damas-cus, Syria; www.scla.org.sy/html/7th_conf/2nd_announce.php

2.5.-6.5.*Controversies in Internal Medicine,Hilton Head Island, SC, UnitedStates; E-mail [email protected]

3.5.-5.5.*The XXXVII Nordic Meeting ofGastroenterology, Västerås, Sweden;www.congrex.com/ngc2006/

4.5.-6.5.39th Nordic Coagulation Meeting2006, Malmö, Sweden;www.nordcoag2006.com

6.5.-9.5.*NOPHO/NOBOS / Nordic Confe-rence of Pediatric Hematology andOncology, Tampere, Finland;www.tampereconference.fi/nopho-nobos2006/

9.5.-12.5.*The 13th Asia-Oceania Congress ofEndocrinology, Teheran, Iran;E-mail [email protected]

10.5.-14.5.*33rd European Symposium onCalcified Tissues, Prague, CzechRepublic; E-mail [email protected]

15.5.-18.5.Focus 2006, Annual National Meet-ing, ACB, Brighton Hilton MetropoleHotel, UK; www.focus-acb.org

16.5.-20.5.*American Society of Hypertension21st Annual Scientific Meeting andExposition, New York, NY, USA;E-mail [email protected]

16.5.-19.5.*15th European Stroke Conferen-ce,Brussels, Belgium; [email protected]

18.5.-19.5.*1st World Congress on Therapiesagainst Obesity: Perspectives for

Pharmaceutical and Natural Pro-ducts (Paris Anti-Obesity Therapies2006), Paris, France; [email protected]

18.5.- 20.5.8th Baltic Congress of LaboratoryMedicine-Vilnius 2006, Vilnius,Lithuania; www.rachel.lt/congress

19.5.-24.5.American Thoracic Society 2006,International Conference, San Die-go, CA, USA;E-mail [email protected]

22.5.-25.5.*Technologies for PersonalizedMedicine: From Concept to Reality.The Future of Laboratory Practi-ce,Louisville, KY, USA;www.clasnewengland.org/nationalmeeting.htm

25.5.-28.5.*World Congress on Controversiesin Obesity, Diabetes and Hyperten-sion(CODHy), Berlin, Germany;www.codhy.com/

1.6.-5.6.*Federation of Clinical ImmunologySocieties 2006 Annual Meeting, SanFrancisco, CA, USA;E-mail [email protected]

2.6.-6.6.IOF World Congress on Osteopo-rosis, Toronto, ON, Canada;www.osteofound.org/wco/2004/wco_2006.php

2.6.-6.6.*42nd ASCO American Society ofClinical Oncology Annual Meeting,Atlanta, GA, United States; http://www.asco.org/ac/1,1003,_12-002092,00.asp

7.6.-10.6.*The XXXVIII Annual Meeting of theEuropean Pancreatic Club, Tampe-re, Finland;E-mail [email protected]

10.6.-14.6.*XXV Congress of the EuropeanAcademy of Allergology and ClinicalImmunology, V EAACI Congress inVienna 2006, Vienna, Austria;www.congrex.com/eaaci2006/

jatkuu siv. 134

Page 27: Etusivu | - 6 • 2005 · 2016-03-21 · CV, %) kerrotaan kattavuuskertoimella 1,65, mikä vas-taa 90 % osuutta gaussisesta jakaumasta. Tällöin siis 90 % tuloksista on ilmoitettujen

Retkelläluonnossa

Kuv

at: H

enri

k A

lftha

n

Page 28: Etusivu | - 6 • 2005 · 2016-03-21 · CV, %) kerrotaan kattavuuskertoimella 1,65, mikä vas-taa 90 % osuutta gaussisesta jakaumasta. Tällöin siis 90 % tuloksista on ilmoitettujen

K L I I N • L A B 6 / 2 0 0 5134

10.6.-16.6.*Food as Medicine, Baltimore, MD,USA; www.cmbm.org/trainings/FoodAsMedicine/index.htm

14.6.-17.6.XXX Nordic Congress in ClinicalChemistry, Copenhagen, Denmark;E-mail [email protected];www.nfkk2006.ics.dk/

14.6.-17.6.World Congress on GastrointestinalCancer, Barcelona, Spain;www.worldgicancer.com/WCGI/

15.6.-18.6.EHA-11: 11th Congress of the Euro-pean Haematology Association,Amsterdam RAI International Exhi-bition and Congress Centre, Ams-terdam, The Netherlands;www.eurocongress.com/eha

16.6.-22.6.*XIV International Symposium onAtherosclerosis, Rome, Italy;E-mail [email protected]

17.6.-20.6.*Heart Failure 2006, Helsinki, Fin-land;E-mail [email protected]

18.6.-21.6.*22nd Annual Meeting of the Euro-pean Society of Human Reproduc-tion and Embryology, Prague, CzechRepublic; www.eshre.com/emc.asp?pageId=206

18.6.-22.6.*XIV International Symposium onAtherosclerosis, Marriott Rome ParkHotel, Rome, Italy;www.isa2006.org

21.6.-24.6.EULAR 2006: European Congressof Rheumatology Amsterdam, Net-herlands; www.eular.org/

21.6.-23.6.*The 3rd Baltic Congress of Endo-crinology in association with the21st Symposium of the Federationof International Donau-Symposia onDiabetes Mellitus, Riga, Latvia;www.endocrinology2006.info/

24.6.-27.6.*ENDO 2006, Boston, MA, USA; E-

mail [email protected] /[email protected]

24.6. – 29.6.*31st FEBS Congress Molecules inHealth & Disease Istanbul, Turkey;www.febs2006.org

25.6.-29.6.International Society for Human &Animal Mycology, Paris, France;E-mail [email protected]

26.6.-30.6.*Cardiology Update in Primary CareMedicine: An Evidence-BasedApproach, Bradenton-Sarasota, FL,USA; E-mail [email protected]

28.6.-1.7.*World Congress on GastrointestinalCancer, Barcelona, Spain;www.worldgicancer.com/WCGI/

29.6.-30.6.*Transfusion Practice and TransfusionAlternatives, Riga, Latvia;E-mail [email protected]

30.6.-3.7.*45th Annual Meeting of the Euro-pean Society for Paediatric Endo-crinology, Rotterdam, The Nether-lands; www.espe2006.org/

1.7.-4.7.*19th Meeting of the European Asso-ciation for Cancer Research, Buda-pest, Hungary;E-mail [email protected]

15.7.-18.7.43rd ERA-EDTA Congress, Glasgow,Scotland, United Kingdom;www.eraedta2006.org/

23.7.-27.7.58th AACC 2006 Annual Meeting,Chigaco, Il, USA; www.aacc.org

27.8.-1.9.17th International Mass Spectro-metry Conference, Prague, CzechRepublic;E-mail [email protected]

31.8.-1.9.*6th Nordic Conference on eHEALTHand Telemedicine: “From Tools toServices”, Finlandia House, Helsin-ki, Finland;www.congrex.fi/nceht2006

3.9.-8.9.10th International Congress ofObesity, Sydney, NSW, Australia;www.ico2006.com/

6.9.-9.9.15th International Congress andEndo Expo 2006, Boston, MA, USA;E-mail [email protected]

7.9.-9.9.9th Alps Adria Congress, Como,Italy; www.mzcongressi.com/eventi/pdf/alpsadria.pdf

16.9.-19.9.19th Congress of the EuropeanCollege of Neuropsychopharma-cology, Paris, France;E-mail [email protected]

28.9.-30.9.*Redefining Point of Care TestingStrategies for Clinical and Emer-gency Care, Quebec, Canada;www.aacc.org/meetings/cpoct05/

28.9.-2.10.*III Biologie Prospective SantoriniConference 2006: From HumanGenetic Variations to Prediction ofRisks and Responses to Drugs andto the Environment, Santorine Ice-land, Greece; http://biol.prospective-conf.u-nancy.fr

15.10.-19.10.14th Congress of the EuropeanTransplant Coordinators Organiza-tion, Le Grand-Saconnex, Switzer-land; www.allconferences.com/conferences/20040920090452/

15.10.-19.10.The 21st Scientific Meeting of theInternational Society of Hyper-tension, Fukuoda, Japan;www.congre.co.jp/ish2006/

21.10.-26.10.CHEST 2006: 72nd Annual Inter-national Scientific Assembly of theAmerican College of Chest Physi-cians, Salt Lake City, UT, USA;E-mail [email protected]

10.11.-15.11.The Annual Meeting of the Ameri-can College of Allergy, Asthma &Immunology (ACAAI 2005) Phila-delphia, PA, USA; www.acaai.org

Page 29: Etusivu | - 6 • 2005 · 2016-03-21 · CV, %) kerrotaan kattavuuskertoimella 1,65, mikä vas-taa 90 % osuutta gaussisesta jakaumasta. Tällöin siis 90 % tuloksista on ilmoitettujen

Pure WaterPure SciencePURELAB®

Tutustu tuotteisiimme ja palveluihimme internetissä www.aquaflow.fi ja www.elgalabwater.com

Aquaflow Oy:n ja sen sisaryhtiön ELGA LabWaterin PURELAB®-malleistalöytyvät vedenpuhdistuslaitteet laboratorioon ja välinehuoltoon. Laitteeton suunniteltu sekä biokemian että analyyttisen ja kliinisen kemian käyttö-tarkoituksiin. Toimintavarmat ja erittäin hiljaiset ELGA-vedenpuhdistus-laitteet takaavat erinomaisen veden laadun.

Lisätietoja antavat Reijo Heikkinen, puh. (09) 4770 9032 tai 050 358 8328,[email protected] sekä Ritva Poutanen, puh. (015) 517 2249 tai050 410 9504, [email protected].

Page 30: Etusivu | - 6 • 2005 · 2016-03-21 · CV, %) kerrotaan kattavuuskertoimella 1,65, mikä vas-taa 90 % osuutta gaussisesta jakaumasta. Tällöin siis 90 % tuloksista on ilmoitettujen

K L I I N • L A B 6 / 2 0 0 5136

Vuoden 2005 Kliinlab lehtien sisällysluettelo

NUMERO 1/2005

Mistä näytteet tulevat?Tiina Mäki .................................................................................... 3

CELL-DYN 4000 retikulosyyttimäärityksen jaIRF:n viitearvot lapsilleEeva-Riitta Savolainen, Marjaana Mikkonen,Eveliina Räisänen, Marika Vainio ja Jouni Sallinen ...................... 4

Väitöskirja: Geenitutkimuksella uutta tietoamunuaisen suodattimen rakenteestaVesa Ruotsalainen ........................................................................ 9

Numero 2/2005

PääkirjoitusOuti Malminiemi ....................................................................... 23

Dopinganalytiikka tänäänAntti Leinonen, Tiia Kuuranne ja Katja Rautava ........................ 25

Väitöskirja: Anabolic Steroid Glucuronides:Enzyme-Assisted Synthesis and LiquidChromatographic-Mass Spectrometric AnalysisTiia Kuuranne ............................................................................. 34

Numero 3/2005

PääkirjoitusIlkka Penttilä ............................................................................. 47

Puheenjohtajan palstaMahdollisuuksia kansainväliseen yhteistyöhön ....................... 49

HemoSense INRatio@™ – vieritutkimuslaite stabiilissavaiheessa olevan oraalisen antikoagulanttihoidon seurantaanPia Leino, Marja Berlin, Marita Jauhiainen ja Kari Ivaska ........ 50

Kliiniset laboratoriotutkimuksetKristina Hotakainen ................................................................... 56

Minnesruna över docent Örn WahlroosNils-Erik Saris ............................................................................. 59

Väitöskirja: Virheet sydämen kalsium- jakaliumsignalointia säätelevissä geeneissäaiheuttavat periytyviä kammioperäisiä rytmihäiriöitäPäivi Laitinen ............................................................................. 60

Numero 4/2005

Laatu on aina muodissaJarkko Ihalainen ......................................................................... 71

Laboratorion palvelun mittaaminenMaija-Leena Kallio, Iiris Salonen, Tarja Huopainen jaRisto Tuominen ........................................................................... 73

Kuulumisia Euromedlab2005 kongressistaGlasgowissa 8.5.-12.5.2005Ilkka Penttilä ............................................................................. 80

Väitöskirja: Matriksin metalloproteinaasien -2 ja -9solulinjaspesifinen ilmentyminen transgeenisillä hiirilläTuire Salonurmi ......................................................................... 82

Vuoden kliininen kemisti 2005Timo Kouri ................................................................................. 83

Numero 5/2005

PääkirjoitusPäivi Laitinen ..............................................................................91

Autoimmuunitaudit ja autovasta-aineetAnna-Maija Haapala ................................................................ 92

Sairaalakemistit ry – 50 vuottaAimo Harmoinen ...................................................................... 96

Sairaalakemistien 50-vuotisjuhlat AulangollaPirjo Tanner ............................................................................... 98

Orlandosta vatukkoonPäivi Laitinen ........................................................................... 100

Väitöskirja: Sydänlihasvaurion sekä sydän- ja verisuonitauti-riskien merkkiaineiden määritysmenetelmien kehittyminenPirjo Hedberg ........................................................................... 102

Numero 6/2005

Jäsenlehden olemuksestaMarjaana Ellfolk ........................................................................ 111

Tarvitaanko in vitro-diagnostisten laitteidenjakeluportaaseen lisää seurantaa?Jarkko Ihalainen ........................................................................ 113

Laadun rajat – 2s, 3s vai 6 sTimo Kouri, Päivi Laitinen ja Esko Sajanti ................................ 114

Sairaalakemistien 50-vuotisjuhlakokousAulangolla 10.-11.6.2005 ........................................................... 122

Väitöskirja: Eturauhasspesifisten geenien ilmentyminenverenkierrossa ja prostatakudoksessaSusanna Lintula ....................................................................... 124

Page 31: Etusivu | - 6 • 2005 · 2016-03-21 · CV, %) kerrotaan kattavuuskertoimella 1,65, mikä vas-taa 90 % osuutta gaussisesta jakaumasta. Tällöin siis 90 % tuloksista on ilmoitettujen

Full automation for ID-Cards and the pipetting of microplates• The new Master

of automation – up-to-date technology

• Ideal for patient and donor serology

• User-friendly operation withthe integrated touch screen

• Self-supporting – does notneed bench space

• Load – start – walk away – let it work for you!

Go Techno!

Automate complet pourcartes-ID et préparation des microplaques• Le nouveau maître de tous

les automates – technologie moderne

• Idéal pour la sérologie de donneurs et receveurs

• Opération facile grâce à l’écran tactile incorporé

• Unité mobile – pas besoin deplace sur le paillasse du labo

• Charger – starter – «walkaway» – laissez-le travailler pour vous

Go Techno!

Vollautomat für ID-Karten und Pipettierung von Mikroplatten• Der neue Meister

aller Vollautomaten – mit modernster Technologie

• Ideal für Empfänger undSpenderserologie für ID-Karten und Mikroplatten

• AnwenderfreundlicheBedienung über integriertenTouch-Screen

• Steht auf eigenen Beinen –kein Labortisch-Bedarf

• Beladen – starten – «walk away» – lassen Sie ihn für sich arbeiten

Go Techno!www.diamed.com

Page 32: Etusivu | - 6 • 2005 · 2016-03-21 · CV, %) kerrotaan kattavuuskertoimella 1,65, mikä vas-taa 90 % osuutta gaussisesta jakaumasta. Tällöin siis 90 % tuloksista on ilmoitettujen