Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2013–2014

Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma

2013–2014

2

Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2013–2014Julkaisu A:39ISBN 978-951-766-182-9 (verkkojulkaisu)ISSN 1237-993XSuunnittelu ja taitto: Mainostoimisto Kaminen

Kannen kuvat:Tanssivat lapset Tangomarkkinoilla: MonsuuniJuna ja laborantti: Juha HarjuVehnäpelto: Laura SyväojaSeinäjoki 2012

SISÄLLYSLUETTELO

1. JOHDANTO ...................................................................................................................................................................... 3

2. ETELÄ-POHJANMAAN NYKYTILA JA LÄHITULEVAISUUDEN NÄKYMÄT ........................................... 4

3. MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN 2013–2014 ................................................................................. 8 3.1. Maakunnan sisäiseen työnjakoon ja rahoitukseen perustuvat asiat ................................................... 8 3.2. Maakunnan edunvalvonta-asiat ..................................................................................................................... 14 3.3. Valtioneuvoston päätösten edellyttämät alueelliset erityistoimet ...................................................... 21 3.4. Kaupunkiseutujen sopimusmenettely ........................................................................................................... 21

4. LAAJA-ALAISESTI TOTEUTETTAVA YHTEISHANKE / NEUVOTTELUESITYS ...................................... 22

5. RAHOITUS ...................................................................................................................................................................... 23

3

1. JOHDANTO

Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa sovitaan Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman 2011–2014 toimeenpanosta. Maakuntaohjelman toteuttamista edistävät asiat on jaoteltu kahteen ryhmään: maakunnan sisäiseen työnjakoon ja rahoitukseen perustuviin asioihin sekä kes-kushallinnon kanssa neuvoteltaviin maakunnan edunvalvonta-asioihin. Ensimmäisessä kategoriassa esitetään maakuntaohjelmaa toteuttavia keskeisimpiä kärkiteemoja ja -hankkeita, jotka ovat maakunnallisesti, valtakunnallisesti ja osin myös kansainvälisesti merkittäviä. Nämä toteut-tamissuunnitelmassa mainitut strategisesti merkittävät toimenpiteet ja hankkeet vaativat vuosien 2013–2014 aikana toimenpiteiden käynnistä-mistä, erityisiä kehittämistoimia tai niillä on uutuusarvoa, ja ne ovat pääosin maakunnan omin päätöksin rahoitettavissa. Toiseen kategoriaan on koottu Etelä-Pohjanmaan maakunnalle merkittäviä asioita, jotka vaativat keskushallinnon rahoitusta, päätöstä tai linjausta seuraavan kahden seuraavan vuoden aikana. Nämä asiat koskettavat pääasiassa korkeakoulutusta, innovaatiotoimintaa, liikenneväyliä sekä kulttuuritoimintaa.

Vuonna 2012 keskushallinto kannustaa maakuntia alueiden kehittämislain 12 §:n mukaiseen yhteistoimintaan. Toteuttamissuunnitelmassa on mahdollista esittää 1–3 yhteishanketta, joiden toteuttamisen katsotaan edellyttävän myös keskushallinnon toimenpiteitä. Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan yhteishanke rakennettiin hyvinvointia kulttuurista teeman ympärille.

Valmisteluprosessi ja osallistujatahot

Toteuttamissuunnitelma on laadittu laajassa yhteistyössä. Huhtikuussa 2012 järjestettiin yhdessä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) kanssa aluekehittämisen ajankohtaispäivät (JIK-kunnat, Järviseutu, Kauhavan ja Lapuan yhteinen tilaisuus, Kuu-siokunnat, Seinäjoki ja Suupohja). Tilaisuuksien tarkoitus oli sovittaa yhteen alueiden kehittämistarpeet ja rahasto-ohjelmien mahdollistama rahoitus.

Maakuntaohjelman toteuttamisen konkretisoimiseksi on käyty työneuvotteluja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen, Seinäjoen ammattikorkea-koulun, Seinäjoen yliopistokeskuksen, Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyhdistyksen, Etelä-Pohjanmaan Yrittäjien ja Etelä-Pohjanmaan kauppa-kamarin kanssa. Toteuttamissuunnitelman valmistelu on pyritty niveltämään ELYn ja AVIn strategisten tulossopimusten päivitysprosesseihin.

Suunnitelman toimintaympäristöosiota on työstetty Etelä-Pohjanmaan ennakointiryhmässä, joka koostuu aluehallinnon, elinkeinoelämän sekä tutkimus- ja koulutussektorin edustajista. Ennakointiryhmässä on keskusteltu Etelä-Pohjanmaan tulevaisuuden kehitysnäkymistä sekä sovitettu yhteen toteuttamissuunnitelman ja ELYn strategisen tulossopimuksen toimintaympäristöosioita.

Maakuntahallitukselle ja maakunnan yhteistyöryhmälle järjestettiin työseminaari 3.9.2012. Seminaarissa nostettiin keskusteluun muutamia ajan-kohtaisia teemoja. Nämä teemat koskivat Etelä-Pohjanmaan innovaatiotoiminnan haasteita muuttuvassa toimintaympäristössä sekä Pellolta pöytään -ketjun merkitystä maakunnan kilpailukyvylle. Teemoihin johdattivat asiantuntija-alustukset.

Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan yhteishanketta käsiteltiin maakunnan liittojen johtoryhmien yhteisessä kokouksessa 14.8.2012 sekä yhteistoiminta-alueen neuvottelussa 13.9.2012.

Hyväksyminen

Maakunnan yhteistyöryhmä käsitteli Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman 2013–2014 kokouksessaan 12.10.2012, ja maakuntahallitus hyväksyi suunnitelman 22.10.2012.

Kiitämme kaikkia valmisteluun osallistuneita arvokkaasta panoksesta maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman valmistelussa.

Tapio LiinamaaMaakuntahallituksen puheenjohtaja

Asko PeltolaMaakuntajohtaja

4

2. ETELÄ-POHJANMAAN NYKYTILA JA LÄHITULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

Hyvinvoiva ja osaava eteläpohjalainen• Työttömien määrä vähentyy• Väestön koulutustaso kohoaa, mutta korkea-asteen koulutuksen suorittaneiden osuus väestöstä on yhä valtakunnallisesti pieni• Tutkimus- ja kehitystoiminnan kansallinen ja kansainvälinen verkostoituminen kasvaa• Alueiden väliset erot kasvavat

Kilpailukykyinen ja innovatiivinen elinkeinoelämä• Yritysten omistajanvaihdokset alkavat lisääntyä omistajien eläköitymisen kasvaessa ja yritysostojen muodostuessa yhä enemmän

osaksi yritysten kasvustrategioita.• Maatalouden toimintaympäristö muuttuu edelleen aiempaa epävakaammaksi, mm. maataloustuotteiden maailmanmarkkinahintojen

suuren vaihtelun takia • Palveluinnovaatiot ovat yhä tärkeämpiä teknologiateollisuuden toiminnassa• Rakentamiseen ja asumiseen liittyville uusille tuotteille ja palveluille on kasvavat markkinat sekä Etelä-Pohjanmaalla että globaalisti

2010-luvulla• Julkisten ja yksityisten palvelutuottajien sekä kolmannen sektorin yhteistyön lisääminen hyvinvointipalvelujen tuotannossa voi luoda

mahdollisuuksia kehittää yhä asiakaslähtöisempiä palveluja

Kehittyvä toimintaympäristö• Laadukkaiden ja nopeiden liikenneyhteyksien merkitys korostuu• Sähköiset palvelut ovat muuttumassa yhä tärkeämmiksi• Ympäristöön liittyvä osaamisen tarve kasvaa globaalisti, mm. ympäristön tilan heikentymisen ja vesivarojen hupenemisen takia• Uusiutuvaan energiaan liittyvä tietotaidon tarve kasvaa, kun ei-uusiutuvat energialähteet muuttuvat aiempaa niukemmiksi• Investointien rahoituspohja alkaa heikentyä, kun työllisten eläköityminen kasvaa ja korkotaso nousee• Yhteistyön kasvaminen eri aluetasoilla luo uusia mahdollisuuksia Etelä-Pohjanmaan kehittämiseen

Etelä-Pohjanmaan kehitysnäkymät 2013–2014 pähkinänkuoressa

Etelä-Pohjanmaan profiili

5

Nykytila: Etelä-Pohjanmaalla asui vuoden 2011 lopulla 193 735 hen-keä. Vuonna 2011 maakunnan väkiluku kasvoi 231 hengellä. Vuosina 2007–2011 väestö kasvoi joka vuosi kolmessa kunnassa ja vähentyi 12 kunnassa. Etelä-Pohjanmaan väestönkasvu perustuu valtaosin maahanmuuttoon, sillä maakuntakeskusta lukuun ottamatta lähes kaikissa kunnissa kuolleisuus ylittää syntyvyyden, ja Suomen sisäi-nen lähtömuutto on korkeampi kuin tulomuutto. Alkuvuonna 2012 Etelä-Pohjanmaan väkiluku on ollut edellisvuoden vastaavia kuukau-sia suurempi. Väkiluku oli heinäkuun 2012 lopussa ennakkotiedon mukaan 194 097 henkeä.

Etelä-Pohjanmaan väestökehityksen ongelma on väestön vähenty-minen ja ikääntyminen. Väestöään menettäviä kuntia on varsinkin maakunnan reuna-alueilla. Samanaikaisesti väestö on keskittynyt yhä enemmän maakunnan keskusalueille. Väestön vähentyminen aiheu-tuu ennen muuta nuorista, jotka hakeutuvat korkeakouluopintoihin maakunnan ulkopuolelle. Toisen asteen koulutusverkolla on myös iso merkitys maakunnan asuttuna pitämiselle sekä elinkeinoelämän tar-peille. Etelä-Pohjanmaalla asui vuoden 2011 lopulla noin 20 600 lap-siperhettä, joissa oli alle 18-vuotiaita lapsia, ja noin 10 200 perhettä, joissa oli alle 7-vuotiaita lapsia.

Etelä-Pohjanmaan keskimääräinen työttömyysaste (ml. lomautetut) vuonna 2011 oli 7,7 prosenttia, kun se oli koko maassa 9,4 prosent-tia (työ- ja elinkeinoministeriön työvälitystilaston luvuin). Maakunnan työttömyys aleni vuonna 2011, sillä se oli 1,3 prosenttiyksikköä ma-talammalla tasolla kuin 2010. Maalis–heinäkuussa 2012 työttömien määrä on ollut hieman suurempi kuin vastaavina kuukausina vuonna 2011. Heinäkuun 2012 lopulla Etelä-Pohjanmaan työvoimatoimistois-sa oli 7 416 työtöntä työnhakijaa

Etelä-Pohjanmaalla on melko vähän korkeakoulututkinnon suoritta-neita. Vuoden 2010 lopulla 15 vuotta täyttäneestä väestöstä korkea-asteen tutkinnon suorittaneita oli hieman yli 22 prosenttia, kun valta-kunnallisesti sama osuus oli lähes 28 prosenttia.

Etelä-Pohjanmaalla esiintyy huomattavan paljon ammattitauteja. Alu-eella on paljon työntekijöitä ammattiryhmissä, joissa on suurempi ammattitautien riski (esim. maatalouden ja elintarviketeollisuuden ammatit).

Arvio kehitysnäkymistä 2013–2014: Tilastokeskuksen väestöen-nusteen 2009 mukaan Etelä-Pohjanmaan väkiluku kasvaisi vuosien 2012–2014 aikana noin 360 hengellä. Kasvun taustalla on lähinnä vä-estön eliniän nousu. Väestön ikääntyminen on merkittävä megatren-di, jolla on laajoja taloudellisia ja yhteiskuntapoliittisia vaikutuksia, jot-ka alkavat näkyä maakuntaohjelmakaudella 2011–2014. Vaikutukset kohdistuvat mm. hyvinvointipalvelujen rahoitukseen, työmarkkinoihin ja koulutusjärjestelmän kehittämiseen.

Maakunnan työikäisen väestön vähentyminen alkaa näkyä talous-kasvua hidastavasti, sillä vuosina 2012–2013 tapahtuu huomattavaa eläköitymistä, jota työmarkkinoille tulevien nuorten määrä ei riitä kat-tamaan. Vuonna 2011 maakunnan työikäisten määrä väheni noin tu-hannella hengellä ja 65 vuotta täyttäneiden määrä kasvoi noin 1 200 henkeä. Tämä voi edistää nuorten työllistymistä varsinkin sellaisiin tehtäviin, joissa eläköityminen on huomattavaa ja joissa työvoiman tarve kasvaa. Tärkeä on edistää myös jo työssä olevien työkykyä.

Yksinasuvien määrä on viimeisten 20 vuoden aikana kasvanut mer-kittävästi, ja huomattava osa vanhemmasta väestöstä on yksin asu-via. Tämän vuoksi on tarpeen kiinnittää huomiota vanhempien asuk-kaiden lähi- ja tukipalveluiden kehittämiseen.

Nykytila: Etelä-Pohjanmaa on tunnettu yrittäjyysmaakunta, jossa oli vuoden 2011 lopulla noin 13 400 yritystä. Eniten yrityksiä toimii kaupan sekä rakentamisen toimialoilla. Teollisuuden ja kaupan aloilla toimivien yritysten osuus on noin 72 prosenttia maakunnan yritysten kokonaisliikevaihdosta, mutta teollisuusyritysten määrä on viime vuo-sina vähentynyt.

Eteläpohjalaiset yritykset ovat keskimäärin pieniä. Kasvuyrityksiä ja kansainväliseen liiketoimintaan liittyvää osaamista tarvitaan lisää. Yri-tyskannan vaihtuvuus on Etelä-Pohjanmaalla pientä.

Etelä-Pohjanmaan elintarvikeklusteri on kooltaan kansallisesti mer-kittävä ulottuen maataloudesta elintarviketeollisuuteen sekä me-talli- ja koneenrakennusalan yrityksiin. Maatalouden ongelmana on maatalousyritysten toimintaympäristön muuttuminen aiempaa epävakaammaksi, mikä johtuu mm. maataloustuotteiden maailman-markkinahintojen entistä suuremmasta vaihtelusta. Nämä ongelmat heijastuvat muille toimialoille ja varsinkin elintarviketeollisuuteen. Pal-

velusektorille on syntynyt viime vuosina yhä uusia yrityksiä.

Arvio kehitysnäkymistä 2013–2014: Jos maakunnan väestö vähenee, yritysten markkinat pienentyvät. Tämän vuoksi on tärkeää, että yri-tysten toimintaedellytyksiä vahvistetaan, että ne voivat toimia paitsi kotimaakunnassa, mutta myös muualla Suomessa ja kansainvälisesti. Maakuntaan on tarve saada kasvuyrityksiä. Yrittämisen edellytyksiä parantamalla on mahdollista kääntää maakunnan väestönkehitys kasvu-uralle.

Maailmantalouteen ja erityisesti euroalueen velkakriisiin liittyvät epä-varmuustekijät aiheuttavat varovaisuutta, joka heijastuu yritysten lai-nansaantiin, tuotanto-odotuksiin sekä investointi- ja rekrytointihaluk-kuuteen. EK:n valtakunnallisen suhdannebarometrin mukaan päätoi-mialojen suhdannetilanne oli heinäkuussa 2012 keskivertoa heikompi ja teollisuus odotti tuotannon pysyvän lähikuukausina nykyisellä tasolla. Palveluissa myynnin kasvun ennakoitiin olevan hidasta loppu-vuonna 2012. Vähittäiskaupassa luottamus tulevaisuuteen heikkeni

Toimintalinja 2: KILPAILUKYKYINEN JA INNOVATIIVINEN ELINKEINOELÄMÄ

Toimintalinja 1: HYVINVOIVA JA OSAAVA ETELÄPOHJALAINEN

6

selvästi ja myyntiodotukset loppuvuoden osalta olivat huomattavasti aiempaa varovaisempia.

Investoinnit ovat keskeisen tärkeä taloudellisen kasvun ja hyvinvoin-nin lähde. Etelä-Pohjanmaalla on yritysten pienuuden takia erityinen tarve kehittää ratkaisuja, joiden avulla yritykset voivat tehdä inves-tointeja varsinkin, kun investointien rahoitusmahdollisuudet heiken-tyvät lähivuosina väestön eläköitymisen kasvaessa ja investointien rahoituspohjan supistuessa.

Lähivuosina huomattava määrä yrittäjiä siirtyy eläkkeelle. Jo sitä ennen tulee ajankohtaiseksi kysymys, kuinka yritys voisi jatkaa toi-mintaansa yrittäjän eläkkeelle siirtymisen jälkeen. Mikäli yritys joutuu lopettamaan, voivat sen kerrannaisvaikutukset kohdistua paitsi yri-

Liikenteen turvallisuusviraston Trafin mukaan Etelä-Pohjanmaalla olevilla ajoneuvojen haltijoilla oli kesäkuun 2012 lopussa noin 132 000 liikennekäytössä olevaa autoa. Tällä hetkellä maakunnan liikenneyh-teyksien pullonkaulana on Seinäjoen itäisen ohikulkutien puuttumi-nen. Lisäksi maakunnassa on muita parannusta vaativia liikenteellisiä ongelmia, kuten alemmanasteisen tieverkon riittämätön kunnossapi-to. Ongelmallista on myös maaseudun joukkoliikenneyhteyksien vä-hentyminen, mikä aiheuttaa ongelmia mm. työssäkäyville, opiskelijoil-le ja eläkeläisille. Etelä-Pohjanmaalla asui Trafin mukaan em. ajankoh-tana lähes 59 000 henkeä, joilla ei ollut voimassa olevaa ajokorttia. Toisin sanoen noin 30 prosenttia maakunnan asukkaista on valtaosin julkisten joukkoliikenneyhteyksien varassa.

Toimivat lentoyhteydet ovat maakunnan kannalta tärkeitä, koska ne edesauttavat yritysten kansainvälistymistä. Useat eteläpohjalaisyri-tykset toimivat kansainvälisillä markkinoilla, joten lentoyhteyksille on kysyntää. Kansainvälisesti toimivat korkea-asteen koulutusorga-nisaatiot ja kasvava ulkomaanmatkailu edellyttävät hyviä lentoyhte-yksiä. Seinäjoen lentoasemaa tulee kehittää yhä vahvemmin myös turistiyhteyksiä palvelevaksi kentäksi.

Rataverkon osalta meneillään oleva Seinäjoki–Oulu-ratayhteyden parantaminen on todettu kansallisesti merkittäväksi hankkeeksi. On tärkeää, että hankkeen toteuttamiseen ohjataan riittävästi valtion ra-hoitusta, jotta hankkeen kansallisia hyötyjä pystytään hyödyntämään nopeammin.

Toimivat tietoliikenneyhteydet ovat merkittävä tekijä tietoyhteiskun-nassa. Yhteyksiä käytetään säännöllisesti niin yritysten, hallinnon kuin yksittäisten kansalaisten toimesta. Maakunnan tietoliikenne-verkkoja on rakennettu entistä paremmiksi, mutta ongelmaksi on muodostunut maakuntakeskusalue, jonka verkot eivät toistaiseksi ole olleet yhdistettävissä maakunnalliseksi verkoksi.

Ympäristön kestokykyyn ja luonnonvarojen kulutukseen liittyvät ky-symykset ovat nousseet entistä tärkeämmiksi niihin liittyvien riskien kasvaessa. Maailman väestön ja talouden kasvu on johtanut siihen, että ympäristöriskeistä tulee nykyisen kehityksen jatkuessa ihmiselle hallitsemattomia.

Arvio kehitysnäkymistä 2013–2014: On tärkeää, että kansallisesti merkittävä Seinäjoki–Oulu-ratayhteys peruskorjataan mahdollisim-man nopeasti, jotta sen hyödyt realisoituvat. Yhtä tärkeää on aloittaa nopeasti kaksoisraideosuuksien suunnittelu ja rakentaminen rata-

osuudelle Seinäjoki–Tampere. Kaskisten radan perusparantaminen on myös tärkeäksi vähäpäästöisten elinkeinoelämän kuljetusten ja logistiikan kannalta (NECL II -hanke). Vaasa–Seinäjoki-ratayhteyden sähköistyksen hyödyntäminen maakuntakeskusten välisessä työmat-kaliikenteessä on molemmille maakunnille tärkeää. Joukkoliikenteen kehittämisen kohdistaminen niille yhteysväleille, joilla on potentiaalia (Seinäjoki–Vaasa ja Kurikka–Lapua), tuo parhaan hyödyn joukkolii-kenteen kehittämisrahoille.

Seinäjoen itäisen ohikulkutien valmistuminen tulee parantamaan maakunnan logistista asemaa. Maantieverkon osalta uhkana on alemmanasteisen tieverkon palvelutason laskeminen kohtuuttoman huonoksi, ellei korjaukseen vuosina 2013–2014 saada riittävästi ra-hoitusta.

Ympäristökysymysten osalta keskeisiä ovat tiedottamiseen ja verot-tamiseen liittyvät keinot, joilla voidaan vaikuttaa mm. kuluttamiseen sekä energiankäyttöä koskeviin ratkaisuihin. Esim. rakentajan ratkai-sut vaikuttavat asuntojen lämmitystapaan vuosikymmeniä eteenpäin.

Jatkossa on tärkeää selvittää kansallisesti maakunnissa eri sektoreilla olevia investointitarpeita. Investointien rahoitus alkaa vaikeutua yhä useamman työllisen siirtyessä eläkkeelle ja korkotason noustessa edulliselta nykytasolta. Nykyisellään investointitarpeista ei ole kan-sallista kokonaiskuvaa, vaan tiedot ovat hajallaan ja investoinneista käytävä keskustelu liittyy useimmiten jonkun tietyn sektorin inves-tointihankkeisiin (esim. tiehankkeet, homekoulut, energiainvestoin-nit). Kokonaiskuvan tarvetta korostaa, että investointien rahoitus kerätään pitkällä aikavälillä ja se, että investoinnit ovat hyvinvoinnin kasvun välttämätön edellytys.

tyksen omaan henkilöstöön, mutta myös laajemmin yrityksen asiak-kaisiin ja alueelle. Tämän vuoksi tarvitaan yritysten omistajanvaihdos-palveluita, jotta yritystoiminnan jatkuvuus saataisiin turvattua.

Tulevaisuudessa tarvitaan yhä enemmän palvelualojen yrityksiä. Alaan liittyvän yritystoiminnan ennakoidaan sisältävän kasvumahdol-lisuuksia.

Nykytila: Toimiva infrastruktuuri on keskeistä sekä kansalaisten että yritysten kannalta, sillä se edistää niin ihmisten, tavaroiden kuin tie-don liikkumista ja saavutettavuutta. Maakunnan tieverkon kehittä-mistä ja ylläpitoa ei ole kuitenkaan voitu toteuttaa liikennetarpeiden mukaan.

Toimintalinja 3: KEHITTYVÄ TOIMINTAYMPÄRISTÖ

7

* Sarakkeen luvut perustuvat Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman 2011–2014 valmistelutyön aikana käytettävissä olleisiin tilastotie-toihin.

** Sarakkeen luvut on määritelty Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman 2011–2014 valmistelutyön aikana.

KESKEISET SEURANTAINDIKAATTORIT(suluissa mainitaan uusimman tiedon ajankohta ja tietolähde)

Lähtötaso* Uusin tieto Arvio 2014 Tavoite 2014**

Alueen talous ja kilpailukyky

• Bruttokansantuote asukasta kohti, euroa, vuoden 2000 hinnoin (Tilastokeskus, aluetilinpito, vuosi 2009)

• Perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneiden osuus 15 vuotta täyttäneestä väestöstä 31.12., % (Tilastokes-kus, väestön koulutusrakennetilastot, 31.12.2010)

• Kuntien vuosikate asukasta kohti vuoden aikana, euroa (Tilastokeskus, kuntien talous- ja toimintatilasto, vuosi 2011)

• Yritystoimipaikkojen liikevaihto toimipaikkaa kohti suh-teessa koko maan tasoon, % (Tilastokeskus, yritysrekis-terin vuositilasto, 2010)

Työmarkkinatilanne

• Työttömyysaste vuoden aikana, keskimäärin, % (Tilasto-keskus, työvoimatutkimus, vuosi 2011)

• Työllisyysaste vuoden aikana keskimäärin, % (Tilasto-keskus, työvoimatutkimus, vuosi 2011)

• Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä työnhakijoista vuoden lopulla, %, ml. henk. koht. lomautetut (Etelä-Pohjanmaan ELY, joulukuu 2011, työnvälitystilasto)

Väestönkehitys ja hyvinvointi

• Väkiluku vuoden lopulla, henkeä (Tilastokeskus, väes-tönmuutosten ennakkotiedot, kesäkuu 2012)

• Ulkomaalaisen väestön osuus, % (Tilastokeskus, väes-tötilastot) 31.12.2011 – erityisesti osaavan työvoiman ja

opiskelijoiden määrää kasvattamalla

• Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden osuus kaikista eläkkeelle siirtyneistä vuoden aikana, % (Eläketurvakes-kus, eläketilastot, 2011)

• Tieliikenneonnettomuuksissa kuolleiden määrä vuoden aikana, 100 000 asukasta kohti väkiluvusta vuoden lo-pulla (Tilastokeskus, tieliikenneonnettomuustilastot, 2011)

Ympäristön kestävä kehitys

• Teollisuuden ja energiantuotannon hiilidioksidipäästöt ilmaan 2010, t/vuosi (VAHTI-valvontatietojärjestelmä)

• Teollisuuden ja yhdyskuntien fosforikuormitus vesistöi-hin 2010, kg/vuosi (VAHTI-valvontatietojärjestelmä)

• Suojelusuunnitelmien piirissä olevat pohjavesialueet 2011, % vesialueista (Ympäristötiedon hallintajärjestel-mä Hertta)

22 757

61,9

260

47,7

7,9

67,5

12,6

193 524

0,9

38,3

6,7

798 969

11 993

25,8

19 352

63,9

-5

48,8

7,4

68,5

15,1

194 023

1,3

35,9

9,3

692 100

13 500

32,1

24 800

67,5

-5

50,0

6,3

71,0

13,0

194 200

1,9

35,0

5,0

798 960

13 000

35

24 100

67,5

260

50,0

6,0

70,0

10,0

194 900

osuus kasvaa muuta maata nopeammin

35,0

5,0

800 000

12 000

30,0(päivitetty tavoite 37)


8

3 MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMINEN 2013–2014

3.1. Maakunnan sisäiseen työnjakoon ja rahoitukseen perustuvat asiat

Tässä kappaleessa esitetään esimerkkejä Etelä-Pohjanmaan maa-kuntaohjelmaa 2011–2014 toteuttavista keskeisimmistä kärkitee-moista ja -hankkeista, jotka ovat maakunnallisesti, valtakunnallisesti ja osin myös kansainvälisesti merkittäviä. Mainitut strategisesti mer-kittävät toimenpiteet ja hankkeet vaativat vuosien 2013–2014 aikana toimenpiteiden käynnistämistä, erityisiä kehittämistoimia tai niillä on uutuusarvoa, ja ne ovat pääosin maakunnan omin päätöksin rahoitet-

otetta. Järjestelmää tulee myös kehittää maakunnallisemmaksi siten, että esimerkiksi maakuntakorkeakoulut voisivat toimia maakunnan eri osissa yhä vahvempina osaamis- ja innovaatiojärjestelmän alueel-lisina kehittäjätahoina, eräänlaisina koulutuksen ja tutkimustoiminnan linkkeinä alueilla. Tämä edellyttää maakuntakorkeakoulutoiminnan kehittämistä yhteistyössä ammattikorkeakoulun, yliopistokeskuk-sen, vapaan sivistystyön toimijoiden sekä ko. alueen kehittäjätahojen kanssa.

Vuonna 2014 tapahtuva ohjelmakauden muutos tulee näillä näkymin merkittävästi vähentämään maakuntaan saatavia kansallisia raken-nerahastovaroja. Myös kilpailu kansainvälisestä hankerahasta tulee kiristymään. Etelä-Pohjanmaan osaamis- ja innovaatiojärjestelmän näkökulmasta on ensisijaista edesauttaa maakunnan toimijoita kan-sainvälisen hankerahan ja kansainvälisten rahoitusinstrumenttien hyödyntämisessä. Maakuntaan tulee luoda pysyvä toimintamalli, jol-la myös kansainvälistä hankerahaa saadaan nyt ja tulevaisuudessa maakunnan kehittämiseen.

Toimenpiteet: Tiivistetään osaamis- ja innovaatiojärjestelmän toimi-joiden välistä verkostomaista yhteistyötä sekä selkeytetään työnja-koa. Muodostetaan näkymä tulevaisuuden osaamis- ja innovaatiojär-jestelmästä. Kehitetään osaamis- ja innovaatiojärjestelmää alueiden tarpeiden mukaan yhä kansainvälisemmäksi. Toteutetaan toimenpi-teitä, jotka luovat uutta ja edistävät yritystoiminnan kasvua. Kehite-tään osaamis- ja innovaatiojärjestelmää maakunnallisemmaksi siten, että selvitetään maakuntakorkeakoulujen mahdollisuus toimia yhä vahvempina alueellisina osaamis- ja innovaatiojärjestelmän keskit-tyminä. Edistetään Epanet III -vaiheen toteutusta. Luodaan toimin-tamalli, joka edesauttaa kansainvälisen hankerahoituksen saamista alueelle.

Kustannusarvio: Epanet III -vaihe, n. 1,8–3,5 milj. euroa / vuosi. Koko-naiskustannusarvio: n. 7,7–14 milj. euroa (5-vuotinen). 0,1 milj. euroa / vuosi (kv-toimintojen kehittäminen).

Toimintalinja 1: HYVINVOIVA JA OSAAVA ETELÄPOHJALAINEN

tavissa. Osa kärkiteemoista vaatii sekä alueellisia että keskushallin-non päätöksiä rahoituksesta. Toteuttamissuunnitelmassa mainittujen kärkiteemojen lisäksi on lukuisa määrä pienempiä kehitettäviä tee-moja ja rahoitettavia hankkeita, jotka toteuttavat maakuntaohjelmaa.

Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelma 2011–2014 on hyväksytty Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuustossa 31.5.2010. Maakuntaval-tuustolle raportoidaan maakuntaohjelman toteutumisesta ja etene-misestä vuosittain.

Hyvinvoiva ja osaava eteläpohjalainen -toimintalinjaa toteuttavia ke-hittämisen sisältöjä ja kärkihankkeita ovat mm.:

1. Maakunnan osaamis- ja innovaatiojärjestelmän kehittäminen

Perustelut: Maakunnan osaamis- ja innovaatiojärjestelmän perusra-kenteet ovat kunnossa. Etelä-Pohjanmaalla toimii maakunnan työ- ja elinkeinorakennetta hyvin palvelevat Seinäjoen ammattikorkeakoulu ja Seinäjoen yliopistokeskus (Tampereen, Helsingin ja Vaasan yliopis-tot, Sibelius-Akatemia sekä Tampereen teknillinen yliopisto). Etelä-Pohjanmaan korkeakoulumalli 2015 rakentuu itsenäisen Seinäjoen ammattikorkeakoulun ja monipuolisesti verkostoituneen Seinäjoen yliopistokeskuksen tiiviimmälle yhteistyölle. Malli perustuu professori Kari Neilimon johdolla tehtyyn selvitystyöhön tutkimuksen ja koulu-tuksen kehittämisvaihtoehdoista. Etelä-Pohjanmaalla on panostettu määrätietoisesti tutkimus- ja innovaatiotoiminnan vahvistamiseen ja tästä mittavasta maakunnallisesta yhteistyöstä syntyi vuonna 1999 Etelä-Pohjanmaan korkeakouluverkosto Epanet. Epanet-tutkimus-professoriverkostoa koordinoi Etelä-Pohjanmaan korkeakouluyh-distys. Etelä-Pohjanmaan maakuntakorkeakoulu toimii lähes koko maakunnan kattavasti. Maakuntakorkeakoulun tavoitteena on alueen työ- ja elinkeinoelämää palvelevien koulutus-, tutkimus- ja kehittä-mispalveluiden edistäminen. Maakunnassa toimii myös 16 vapaan sivistystyön toimijatahoa, jotka mm. toteuttavat alueiden tarpeisiin sopivaa korkeakoulutusta maakunnan eri osissa.

Osaamis- ja innovaatiojärjestelmä kohtaa merkittäviä ulkoisia muu-tospaineita aloituspaikkamäärien karsimisen, resurssien tehostami-sen, nuorten ikäluokan pienentymisen, aikuiskoulutuksen kehittä-mistarpeen sekä keskittämiskehityksen seurauksena. Maakunnan osaamis- ja innovaatiojärjestelmän nykytila tulee selvittää sekä tehdä siihen mahdollisia tarvittavia muutoksia. Toimijoiden välistä verkos-tomaista yhteistyötä tulee entisestään tiivistää sekä työnjakoa sel-keyttää. Osaamis- ja innovaatiojärjestelmä tulee kiinnittää entistä tiiviimmin maakunnan työ- ja elinkeinorakenteeseen. Keskeistä on vahvistaa tutkimuksen ja kehittämistoiminnan sekä liiketoiminnan vä-listä yhteistyötä. Maakunnan osaamis- ja innovaatiojärjestelmä tarvit-see kasvusuuntautunutta, dynaamista, uutta luovaa ja kansainvälistä

9

2. Maakuntakorkeakoulutoiminnan kehittäminen

Perustelut: Etelä-Pohjanmaan maakuntakorkeakoulu kattaa maan-tieteellisesti lähes koko Etelä-Pohjanmaan. Maakuntakorkeakoulu toimii tällä hetkellä vakinaisesti Alajärvellä sekä hankemuotoisesti Kauhavalla, Kuusiokunnissa sekä tuoreimpana Kurikan ja Suupohjan alueella, jossa toiminta käynnistyy syksyllä 2012. Maakuntakorkea-koulun tavoitteena on mm. yrityslähtöisten tutkimus- ja kehittämis-palveluiden edistäminen maakunnan eri osissa, monipuolisemman korkeakouluopetuksen edistäminen alueiden tarpeiden mukaan sekä yritysten tarpeisiin kehitetyn täydennyskoulutuksen kartoittaminen ja tarjoaminen. Lähtökohtana ovat alueiden elinkeinoelämän tarpeet sekä tulevaisuuden ennakointi. Toiminnan myötä väestön koulutus-taso ja yritysten osaamistaso nousee sekä aikuis- ja täydennyskoulu-tuksen tarjonta maakunnan eri osissa lisääntyy.

Tavoitteena on käynnistää tehokkaasti maakuntakorkeakoulutoimin-not Kurikan ja Suupohjan alueella sekä vakiinnuttaa hankemuotoi-sesti toimivat Kauhavan ja Kuusiokuntien maakuntakorkeakoulutoi-minnot osaksi Seinäjoen ammattikorkeakoulun maakuntakorkeakou-lutoimintaa. Keskeistä on kehittää avoimen korkeakouluopetuksen, opintojen ohjauksen ja yritysten kehittämistoiminnan tapoja sekä sellaisia uusia malleja, joilla edistetään alueen TKI-toimintaa. Maa-kuntakorkeakoulutoimintaa voidaan jatkossa laajentaa myös sisällölli-sesti. Keskeistä on pohtia, voivatko maakuntakorkeakoulut eri alueilla toimia yhä vahvempina osaamis- ja innovaatiojärjestelmän alueellisina kehittäjätahoina, eräänlaisina koulutuksen ja tutkimustoiminnan sol-muina alueilla. Alueiden toimijoiden keskinäinen yhteistyö ja sitoutu-minen toimintaan ovat maakuntakuntakorkeakoulutoiminnan kehittä-misen kannalta ratkaisevassa asemassa.

Toimenpiteet: Toteutetaan maakuntakorkeakoulutoimintaa hanke-muotoisesti Kauhavalla, Kuusiokunnissa sekä Kurikan ja Suupohjan alueella. Kartoitetaan alueiden elinkeinoelämän ja väestön tarpeet korkeakoulutuksen ja täydennyskoulutuksen osalta, laaditaan niiden pohjalta toimenpidesuunnitelma sekä etsitään koulutuksen tarjoajia vastaamaan tarpeisiin. Koulutuksen koordinoinnista ja tehtävistä toi-menpiteistä vastaa korkeakouluopetuksen koordinaattori. Toisena keskeisenä toimenpiteenä kartoitetaan yritysten ja muiden organi-saatioiden kehittämistarpeita, laaditaan niiden pohjalta suunnitelma toimenpiteistä sekä pyritään löytämään tekijät niiden kehittämiseen ja toimeenpanoon. Yrityksiä palvelevista toiminnoista vastaa hank-keessa työskentelevä yritysasiamies. Kehitetään osaamis- ja innovaa-tiojärjestelmää maakunnallisemmaksi siten, että selvitetään maakun-takorkeakoulujen mahdollisuus toimia yhä vahvempina alueellisina osaamis- ja innovaatiojärjestelmän keskittyminä.

Kustannusarvio: Kokonaiskustannusarvio n. 1 milj. euroa.

3. Työelämälähtöiset oppimisympäristöt ja koulutusmallit

Perustelut: Maakunnan työikäisen väestön vähentyminen hidastaa talouskasvua, sillä vuosina 2013–2014 tapahtuu huomattavaa elä-köitymistä, jota työmarkkinoille tulevien nuorten määrä ei riitä katta-maan. Ammatillisen osaamisen tarve on suuri eri puolilla maakuntaa, ja joustavia opintopolkuja osaamisen vahvistamiseksi tarvitaan. Opin-tojen läpäisyä tulee nopeuttaa mm. kehittämällä joustavia, monimuo-toisia ja työelämälähtöisiä koulutusmalleja sekä vetovoimaisia ja inno-vatiivisia oppimisympäristöjä. Myös työelämän tarpeisiin vastaavalla työvoimapoliittisella koulutuksella on tärkeä rooli osaavan työvoiman saatavuuden turvaamisessa.

Maakuntaan tulee rakentaa entistä houkuttelevampi ja vahvempi osaamisympäristö, jonka keskiössä ovat Seinäjoen ammattikorkea-

koulu, Seinäjoen yliopistokeskus maakunnassa toimivine yliopistoi-neen, ammatilliset oppilaitokset sekä vapaan sivistystyön toimijat. Vahvojen osaamisympäristöjen tueksi on rakennettava työelämän ja alueiden tarpeisiin perustuvia ajanmukaisia opetusmenetelmiä ja uuden teknologian oppimisympäristöjä. Oppimisympäristöjen tulisi edistää myös kansainvälistymistä. Lisäksi keväällä 2012 toteutetun Etelä-Pohjanmaan aikuiskoulutusselvityksen mukaan aikuiskoulutuk-sen muotoja ja tarjontaa tulee kehittää kaikilla koulutusasteilla. Näillä toimenpiteillä helpotetaan työuraansa aloittavien pääsyä työmark-kinoille sekä edistetään opiskelijoiden mahdollisuutta käyttää omaa osaamistaan tulevilla työpaikoilla.

Toimenpiteet: Tuetaan maakunnan osaamisrakenteita tukevia työelä-mälähtöisiä oppimisympäristöjä ja koulutusmalleja.

Kustannusarvio: n. 0,5–1 milj. euroa / vuosi.

4. Hyvinvoinnin ja viihtyvyyden edistäminen

Perustelut: Elinkeino- ja osaamisrakenteiden kehittämisen rinnalla on keskeistä huolehtia maakunnan eri osissa asuvien asukkaiden hyvinvoinnista ja viihtyvyydestä. Työn ja koulutusmahdollisuuksien rinnalla sosiaaliset verkostot, ympäristö, henkilökohtaiset arvostuk-set ja turvallisuuden tunne luovat pohjaa asumiselle ja yrittämiselle. Asumisviihtyvyyden, vetovoimaisuuden ja toiminnallisuuden paranta-miseen tähtäävät toimenpiteet houkuttelevat myös uusia asukkaita maakuntaan.

Hyvinvoinnin ja viihtyvyyden kehittämiseksi kulttuuri on keskeinen voimavara. Kulttuuri paitsi vahvistaa asukkaiden identiteettiä, mutta luo myös edellytyksiä omaleimaiselle yritystoiminnalle ja tuotekehit-telylle. Tämä ilmenee erityisesti matkailussa sekä käsi- ja taideteol-lisuudessa, joista on muodostunut merkittäviä toimeentulon lähteitä Etelä-Pohjanmaalla.

Asukkaiden viihtyvyyden kannalta keskeistä ovat niin kylien kehit-tämistoimenpiteet kuin kunta-/kaupunkikeskusten elävöittämistoi-menpiteet (sisältäen kunta-/kaupunkikeskusten toiminnalliset ja ympäristön parantamiseen tähtäävät kehittämistoimet). Olennaista on, että asukkailla on mahdollisuus osallistua aktiivisesti oman elin-ympäristönsä kehittämiseen. Eteläpohjalaiset kaupungit, kunnat ja kylät tunnistavat hyvin omia vahvuuspiirteitään ja näiden ympärille on jatkuvasti kehitteillä erilaisia toimenpiteitä.

Toimenpiteet: Tuetaan asukkaiden palveluihin ja elämänlaatuun liit-tyviä hankkeita sekä alue- että paikallislähtöisesti. Edistetään har-rastusmahdollisuuksia ja luonnon virkistyskäyttömahdollisuuksien hyödyntämistä. Edistetään maakunnan vetovoimaa tukevia kulttuuri-, liikunta- ja vapaa-ajanpalveluhankkeita erilaisten kehittämis- ja in-vestointihankkeiden muodossa.

Kustannusarvio: n. 4,5 milj. euroa / vuosi.

10

Toimintalinja 2: KILPAILUKYKYINEN JA INNOVAATIIVINEN ELINKEINOELÄMÄ

Kilpailukykyinen ja innovatiivinen elinkeinoelämä -toimintalinjaa tote-uttavia kehittämisen sisältöjä ja kärkihankkeita ovat mm.:

5. Kasvuyrittäjyyden edistäminen

Perustelut: Kasvuyrittäjyys nostettiin vuonna 2006 allekirjoitetussa yrittäjyyden yhteistyösopimuksessa yhdeksi neljästä painopistealuees-ta. Kasvuyrittäjyyden edistäminen ei ole kuitenkaan edennyt toivotulla tavalla ja maakunta on ollut valtakunnan hännillä kasvuyritysten suh-teellisessa osuudessa koko yrityskantaan nähden. Keskeisten elinkei-notoimijoiden yhteisellä päätöksellä on työstetty talvella 2012 Etelä-Pohjanmaan kasvuyrittäjyysohjelma. Vaikka kasvuyrittäjyys on valittu kehittämisen keskiöön, ei muiden osa-alueiden kehittämistä unohdeta. Esimerkiksi yrityskauppa ja siihen liittyvä omistajanvaihdos ovat luon-nollinen osa yritystoiminnan kehittämistä ja yrityksen kasvuprosessia sen elinkaaren aikana. Maakunta on myös hyvin mikroyritysvaltainen, ja nämä yritykset tarvitsevat edelleen erityisiä kehittämistoimia.

Tulevina vuosina on keskeistä huolehtia kasvuyrittäjyysohjelman toi-meenpanosta. Ohjelman pääkohderyhmät ovat (1) kansainvälistymällä kasvua tavoittelevat pk-yritykset, (2) kasvuhakuiset, kotimarkkinoilla toimivat pk-yritykset ja (3) potentiaaliset kasvuyrittäjät (erityisesti sar-ja- ja portfolioyrittäjät sekä spin off -yrittäjät). Kuntien tulevaisuus on niin ikään kiinni kasvuyrittäjyydestä, sillä elinkeinoelämän tulovirroilla on elintärkeä merkitys alueille mm. työllistymisen ja hyvinvointipalvelu-jen tuottamisen näkökulmasta. Kuntiin tai laajemmille yhteistyöalueille tarvitaan myös konkreettisempi pk-yrittäjyyden kasvustrategia.

Kansainvälistymällä kasvua tavoittelevien pk-yrityksien osalta kes-keisimpiä toimenpiteitä ovat kv-suunnitelmat ja niiden toimeenpano. Suunnitelmien tavoitteena on selkeyttää yritysten strategisia valintoja kansainvälisen liiketoiminnan kehittämisessä. Jakelukanavien kehit-täminen on tunnistettu tärkeäksi toimenpiteeksi yritysten kasvun ja kansainvälistymisen edistämiseksi. Kansainvälistä markkinapotenti-aalia koskeva toimintatutkimus on niin ikään keskeinen toimenpide kansainvälisille markkinoille etabloitumista suunnitteleville yrityksille.

Kotimarkkinoilla toimiville kasvuhakuisille pk-yrityksille tulee laatia vahvuusanalyyseja, joiden pohjalta yritykset voivat käynnistää erillisiä kehitystoimenpiteitä. Kasvun vauhditta jana voivat toimia myös yritys-ryhmähankkeet, jolloin alueella toimivista yrityksistä kootaan yritys-ryhmiä, joille käynnistetään erityisiä kasvuun liittyviä kehittämis- ja valmennusohjelmia. Kasvuhakuisille yrityksille tulee järjestää räätä-löityjä valmennuksia esim. johtamiseen, rahoitukseen, henkilöstöasi-oihin tai myyntiin ja markkinointiin liittyvissä asioissa.

Potentiaaliset kasvuyrittäjät on tunnistettu yhdeksi pääkohderyh-mäksi. Alueen sarjayrittäjille pyritään organisoimaan erityinen VIP Lounge. Halukkaille yrittäjille nimetään asiakasvastaavat, joiden teh-tävänä on etsiä systemaattisesti uutta ostettavaa liiketoimintaa. Spin off -yrittäjille käynnistetään toimenpiteitä, joiden tavoitteena on ra-kentaa liiketoimintakonsepteja spin off -yrittäjien ideoiden ympärille. Potentiaaliset kasvuyrittäjät tarvitsevat myös koulutusta, jonka avulla parannetaan yrittäjien valmiuksia kasvuyrityksen johtamiseen.

Toimenpiteet: Edistetään yritysten kasvua ja kansainvälistymistä. Lisätään yritysten liiketoiminnan kasvua tukevaa tutkimusta ja kou-lutusta. Toteutetaan kasvuyrittäjyysohjelman mukaisia toimenpiteitä.

Kustannusarvio: n. 0,5–1 milj. euroa / vuosi.

6. Etelä-Pohjanmaan kehittäminen ruokamaakuntana

Perustelut: Etelä-Pohjanmaa on ruokamaakunta. Pellolta pöytään -ketjun kehittäminen on maakunnassa strateginen valinta, johon on vahvasti sitouduttu. Ketjun vaiheiden kehittäminen koskee elintarvik-keiden raaka-aineita ja tuotteita, elintarvikealan kone- ja laitevalmis-tusta, teollisuuden prosesseja ja laitteita, markkinointia ja kulutusta sekä terveyttä ja hyvinvointia. Elintarvikealan tki-toiminta maakun-nassa edustaa edelläkävijyyttä alalla niin kansallisesti kuin kansain-välisesti. Elintarvikealan koulutusmahdollisuudet tukevat ruokamaa-kunnan kehittämistä.

Eri puolilla maakuntaa sijaitsee noin 7400 maatilaa. Elinvoimaisen alkutuotannon säilyminen maakunnassa varmistaa klusterin muiden osien toimintoja. Alkutuotannolla ja klusterin muilla osilla on kohtalon yhteys. Keskeistä on huolehtia alkutuotannon toimenpiteistä mm. ko-tieläintuotannon investoinneista, maatilojen sukupolvenvaihdoksista, luomutuotannon kehittämisestä, maatilojen riskienhallinnasta ja kan-nattavuudesta, viljelijöiden jaksamisesta, osaamistason ylläpidosta ja vahvistamisesta sekä maatilojen yhteistoiminnan, urakointipalvelujen ja tilusrakenteen kehittämisestä.

Valtakunnallisista elintarvikeklusterin kärkiyrityksistä maakunnassa toimivat Atria, Valio, Altia, Juustoportti, Maaseudun Kone ja Pellon-paja. Suupohjan seudulla toimii kasvisperäisiä ainesosia valmistavaa teollisuutta (esim. Linseed, Norbiox, Lindfors Foods), joiden asiakas-kunta on globaali. Maakunnassa on kaksi alaan liittyvää osaamis-keskusta: Elintarvikealan osaamiskeskus Foodwest Oy toimii osaa-miskeskusten elintarvike- ja ravitsemusklusterin koordinaattorina, ja Frami Oy koordinoi Älykkäät koneet -klusterin osaamiskeskusta maa- ja metsätalouden sekä elintarvikealan koneenrakennuksen kehitystoiminnan osalta. Osaamiskeskusohjelman jälkeisen innova-tiiviset kaupungit (INKA) -ohjelman 2014–2020 ydinsisältö korostaa ruokaketjun kokonaishallintaa asiakasarvon näkökulmasta.

Ruokamaakunnalla/-provinssilla tarkoitetaan hyvinvoivaa Etelä-Pohjanmaan maakuntaa, jossa yhdistyvät ruoka-, liikunta-, terveys-, kulttuuri-, tapahtuma- ja matkailuyrittäjyys sekä koulutus-, tutki-mus- ja kehittämistoimijat sekä kuntien elinkeinotoimijat. Tällä tavoin maakuntaan luodaan ainutlaatuinen osaamiskeskittymä. Ruokamaa-kunnan elementit ovat olemassa, mutta niiden yhdistäminen, markki-nointi ja brändäys ovat kesken. Ruokamaakunnan kehittäminen vaatii kokonaissuunnitelmaa, missä hahmotetaan eri kehittämisosiot.

Ruokaprovinssi tarvitsee näkyvän ja konkreettisen maamerkin , ruoka-provinssitalon, joka kokoaa alan keskeiset toimijat yhteen ja tekee niistä ulospäin selkeästi näkyvän kokonaisuuden. Ruokaprovinssitalon toimijat muodostavat ytimen hyvinvointi-liikunta-ravitsemus-ruoka-konseptille, joka vahvuudellaan ja omaleimaisuudellaan nostaa Etelä-Pohjanmaan Suomen kärkimaakunnaksi tällä toimialueella tutkimuksen, kehittämi-sen, koulutuksen ja yritystoiminnan alueilla. Ruokaprovinssitaloon on tarkoitus synnyttää Suomessa ainutlaatuinen osaamista ja resursseja sisältävä kokonaisuus sinne sijoittuvien toimijoiden ja heidän verkos-tojensa kautta. Osa suunnitelluista yksiköistä on uusia, osa maailmalla olevia hyviä konsepteja. Suomessa olevia toimijoita on tarkoitus hou-kutella sijoittamaan toimintojaan Seinäjoelle ja tuottamaan siten uusia palveluita alueen ja koko Suomen elintarvikesektorille laajasti ajateltuna. Ruokaprovinssitalon toimintakonseptin suunnittelu on niin laaja työ että sen työstämiseen tarvitaan oma suunnitteluresurssi.

11

Toimenpiteet: Turvataan elintarvikeketjun toimintaedellytykset ja kehittämistoiminta. Suunnitellaan ruokamaakunnan kokonaissuun-nitelmaa. Nostetaan lähiruuan asemaa ja kehitetään toimenpiteitä lähiruuan tuotannon (sis. luomutuotanto) ja kulutuksen edistämi-seksi. Kehitetään ruokaprovinssiin liittyviä elämyskonsepteja (ruoka, hyvinvointi, liikunta, kulttuuri, tapahtuma- ja matkailuyrittäjyys) si-sällöllisesti ja markkinoinnin keinoin. Edistetään ruokaprovinssitalon toteutumista.

Kustannusarvio: n. 0,6 milj. euroa / vuosi (ruokaprovinssin kehittämi-nen ja ruokatalon toimintakonseptin suunnittelu). Ruokatalon koko-naiskustannusarvio n. 13 milj. euroa.

7. Asumisteollisuuden kehittäminen uuteen aaltoon

Perustelut: Lähivuosina Etelä-Pohjanmaalla on keskeistä kiinnittää huomiota asumisen kehittämiseen kokonaisuudessaan. Etelä-Poh-janmaa on kotimaisen huonekaluteollisuuden keskittymänä kolmen vahvimman alueen joukossa, mitattiin merkittävyyttä millä tahansa keskeisellä tunnusluvulla: toimipaikkojen määrällä, liikevaihdolla tai henkilöstön määrällä. Yritteliäisyyden tukena toimii vahvoja alan kou-lutus- ja kehittäjäorganisaatioita. Etelä-Pohjanmaalla sijaitsevat myös maan johtavat keskittymät hirsitalo- ja puutaloteollisuudessa sekä ikkuna- ja oviteollisuudessa.

Huonekalualan tulevaisuus ei kuitenkaan näytä vahvalta. TEM:n toi-mialaraportin kaikki tunnusluvut ovat laskeneet merkittävästi vuonna 2008 alkaneen finanssikriisin vaikutuksesta. Erityisesti laskua on ta-pahtunut alan viennissä. Huonekaluteollisuus kohtaa kansainvälisen kilpailun jo kotimarkkinoillaan. Kuitenkin kansainvälisesti tarkastel-tuna huonekaluteollisuus on kehittyvä toimiala, jonka kaupallinen kehitys on ollut nousujohteista huonekalujen maailmankaupan arvon yli kaksinkertaistuessa viimeisen vuosikymmenen kuluessa (lähde: Martti Lindman: Huonekalualan konseptitutkimus 2003–2011).

Asumisteollisuuden kasvumahdollisuuksina nähdään kansainvälis-tyminen sekä muotoilu- ja designosaamisen aiempaa laajempi hyö-dyntäminen niin tuotekehityksessä kuin koko liiketoiminnassa. Myös kokonaisuuksien muodostaminen ja palveluiden kytkeminen tuottei-siin nähdään ensisijaisen tärkeänä. Kehittämistarpeina on huoneka-luvalmistuksen ja -kaupan välinen vuoropuhelu. Kumppanuuksia olisi luotava myös huonekaluteollisuuden rajojen ulkopuolelle muodosta-en kokonaisuuksia muiden asumisteollisuuden toimijoiden kanssa. Myös alan koulutukseen olisi panostettava voimakkaasti vastoin ny-kyisiä linjauksia. Yhtenä merkittävänä kasvukanavana on voimakas sisustusbuumi ja sen tehokas hyödyntäminen. Etelä-Pohjanmaan asumisteollisuuden kehittämiseksi tarvitaan uusien ajattelu- ja toi-mintamallien käyttöönottoa.

Puun käytön lisääminen rakennusteollisuudessa ja jalostusasteen nostaminen on kansallinen ja erityisesti Etelä-Pohjanmaan etu, sillä maakunnassa sijaitsevat maan johtavat keskittymät hirsitalo- ja puu-taloteollisuudessa lähinnä Järviseudulla ja Suupohjassa sekä ikkuna- ja oviteollisuudessa etenkin Kuusiokunnissa ja Kauhavalla. Lisäksi maakunnassa on runsaasti erilaista puutuoteteollisuutta, jolle puu-rakentamisessa tapahtuva kehittämistyö saattaa tuoda aivan uusia mahdollisuuksia. Myös asumisklusteriin liittyvä sisustus- ja huone-kaluteollisuus sekä muotoiluosaaminen ovat Etelä-Pohjanmaan vah-vuuksia. Edelleen pohjalainen perinnetalo tulee kehittää nykyaikai-seksi asunnoksi ja sen imagoa tulee hyödyntää vahvemmin. Maa- ja metsätalousministeriö painottaa tulevaisuudessa puun käyttöä maa-tilarakentamisessa, mikä on merkittävää Etelä-Pohjanmaalla. Puura-kentamisen vauhdittamisella saadaan aikaan positiivisia vaikutuksia aluetalouteen, työllisyyteen ja vientiin.

Toimenpiteet: Edistetään Etelä-Pohjanmaan asumisen klusterin osaamis- ja innovaatiotoimintaa sekä niitä koskevia rakenteita ja osaamisklustereita toimialan ja alueen kilpailukyvyn säilyttämiseksi ja kehittämiseksi. Kehitetään toimialan liiketoimintaosaamista (ml. kan-sainvälistyminen) sekä nostetaan alan profiilia ammatillisen koulutuk-sen vetovoimaisuuden lisäämiseksi. Edistetään kokonaisvaltaisesti puurakentamista Etelä-Pohjanmaalla ja huomioidaan puurakentami-nen tarvittavilta osin päivitettävässä uusiutuvan energian omavarai-suusstrategiassa.

Kustannusarvio: n. 0,9 milj. euroa.

8. Teknologiateollisuuden kehittäminen

Perustelut: Teknologiateollisuus on Etelä-Pohjanmaan teollisuuden selkäranka. Eri puolilla maakuntaa sijaitsee alan erikoistuneita keskit-tymiä. Järviseudulla on vahvaa alumiiniteollisuuden ja metalliraken-tamisen osaamista, Suupohjassa materiaalin käsittelyyn ja logistisiin järjestelmiin liittyvää yritystoimintaa, Kauhavalla koneiden ja työko-neiden rakentamiseen erikoistuneita yrityksiä. Seinäjoen seudulla toimii metallialan kasvu- ja veturiyrityksiä sekä Kuusiokunnissa vene-teollisuutta ja hitsaavaa teollisuutta. Seinäjoen ammattikorkeakoulun kone- ja automaatiotekniikan investoinnit sekä tuoreet investoinnit Sedun uudenaikaisen metallialan osaamiskeskittymän ja Järviseudun ammatti-instituutin alumiinialan koulutus- ja kehittämiskeskuksen rakentamiseen yhdessä tki-toiminnan, Älykkäät koneet -osaamis-keskusohjelman ja Epanet-professoreiden kanssa tukevat toimialan yritysten kasvua ja kehittymistä.

Globaali rakennemuutos teknologiateollisuuden alalla jatkuu voimak-kaana ja kilpailu on oleellisesti lisääntynyt. Markkinat ovat siirtyneet enenevästi Aasiaan. EU-tasolla on tavoitteeksi asetettu valmistuksen ja työpaikkojen säilyminen Euroopassa. Teknologiateollisuus kattaa 54 prosenttia Etelä-Pohjanmaan viennistä, mikä osoittaa alan mer-kittävyyden alueelle. Tärkeimmät vientimaat ovat Ruotsi, Saksa ja Venäjä. Teknologiateollisuuden yritykset Etelä-Pohjanmaalla ovat keskimäärin pienempiä (8,7/11,5 hlöä), ja tuottavuus työntekijää koh-den on niin ikään matalampi (135 000/199 000 /hlö) kuin Suomessa keskimäärin. Teknologiateollisuus Etelä-Pohjanmaalla tarvitsee uusia kehitysmalleja vastatakseen nykypäivän kehitystarpeisiin.

Teknologiateollisuutta uhkaa voimakas eläköityminen vuosina 2012–2014 sekä toimihenkilöiden että työntekijöiden osalta. Tilannetta pahentaa samanaikaisesti nuorisoikäluokan selkeä pienentyminen vuosina 2006–2020. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen on tärkeää alueen teknologiateollisuuden yritysten kehittymisen ja kasvun varmistamiseksi.

Etelä-Pohjanmaalla on melko paljon teollisuutta, jossa ollaan arvoket-jun hännillä. Kysymys on vähän jalostetuista tuotteista ja usein ko. teollisen yritystoiminnan palkkataso on matala. Maakunnan tekno-logiateollisuuden yritysten omia tuotteita ja palveluja tulee kehittää arvoketjussa eteenpäin. Näin houkutellaan myös opiskelijoita suun-tautumaan alalle.

Toimenpiteet: Kehitetään teknologiateollisuuden kilpailukykyä ja tuotannon tehokkuutta uudenlaisten tuotantomallien ja -automaation avulla sekä vahvistetaan alueellisen innovaatiojärjestelmän osaamis-ta. Lisätään eko- ja energiatehokkuutta tuotannossa. Aktivoidaan teollisuuden yhteistyötä korkeakoulujen, oppilaitosten ja muiden innovaatiotoimijoiden kanssa tavoitteena jatkuva kehittäminen yri-tyksissä. Kehitetään toimintamalleja tukemaan yrityksiä tuotekehi-tyksessä ja hyödyntämään sitä tukevia rahoituksia kansallisesti ja kansainvälisesti.

12

Osaavan työvoiman turvaamiseksi kehitetään koulutusmalleja ja -si-sältöjä kaikilla tasoilla (DI-koulutus, AMK-koulutus, 2. asteen am-matillinen koulutus) tukemaan yritysten kasvavia osaamistarpeita ja henkilöstön rakennemuutosta sekä nuorten että jo työssä olevien osalta.


9. Maakunnan matkailupalvelujen sisällöntuottaminen ja kansainvälistäminen

Perustelut: Matkailun kasvua Etelä-Pohjanmaalla voidaan vauh-dittaa panostamalla matkailukeskittymien edelleen kehittämiseen. Keskittymien vetovoimaa kasvattamalla erottaudutaan kilpailevista maakunnista ja saadaan lisää matkailijoita alueelle. Samalla on mah-dollista saada hyöty jakautumaan laajemmin myös koko maakuntaan. Teemapohjaisen matkailun kehittämisessä huomioidaan eteläpohja-laisuus ja oma kulttuuri, jota hyödynnetään innovatiivisesti matkailu-palvelujen kehittämisessä.

Matkailun erityisalueista suosiotaan kasvattavalla arkkitehtuurimat-kailulla Etelä-Pohjanmaa omaa jo nyt myös kansainvälisesti tunnuste-tut edellytykset. Alvar Aallon syntymämaakunnassa oleva Seinäjoen Aalto-keskus ja Alajärven moninainen Aalto-rakennusten kokoelma tarvitsevat vahvempaa markkinointia. Alvar Aallon eteläpohjalai-set työt tarjoavat mahdollisuuksia muunkin rakennetun ympäristön (kaksfooninkiset talonpoikaistalot, rakennetut jokivarret ja tiiviit kylä-ryhmät) hyödyntämiselle matkailussa.

Etelä-Pohjanmaan matkailustrategian ja toimenpidesuunnitelman päivitystyö on parhaillaan käynnissä. Strategiassa tullaan valitsemaan pääteemat sekä asiakassegmentit, joihin kehittämistyön painopiste-alueet tulevaisuudessa suunnataan.

Matkailullisesti Etelä-Pohjanmaa on ulkomailta katsottuna tunte-matonta aluetta. Ulkomaalaisten osuus rekisteröidyistä yöpymisistä Etelä-Pohjanmaalla on vain noin 4,5 %. Pitkällä tähtäimellä matkailun kasvu on kuitenkin haettava ulkomaisista matkailijoista. Maakunnan matkailun kansainvälistymistoimenpiteissä tulee aluksi keskittyä pa-riin päämarkkina-alueeseen. Matkailun peruspalvelut, tuotesisällöt, markkinointi- ja myyntimateriaali on kehitettävä kansainväliselle ta-solle. Ähtäri on jo onnistuneesti tavoittanut venäläisiä uudenvuoden matkailijoita, joilla sydäntalviajan matkailua on onnistuttu vauhditta-maan. Venäläismatkailijoiden tavoittamiseksi ja houkuttelemiseksi laajemminkin maakuntaan on käynnistetty toimenpiteitä. Venäläi-sille ja muille kansainvälisille matkailijoille tulee kyetä tarjoamaan perusmatkailupalvelujen lisäksi myös lisäpalveluja ja tuotesisältöä. Sisällöntuotanto edellyttää kehittämistoimia ja tuotteistamista koko matkailuelinkeinon keskuudessa. Myös sähköisten markkinointi- ja myyntikanavien sisällöntuottamiseen kieliversioineen on maakunnas-sa panostettava.

Toimenpiteet: 1) Aktiviteettitarjonnan ja luontoreittien kehittäminen – lisäpalveluja matkailijoille. (0,2 milj./v.) Tuotteistetaan matkailuun soveltuvat luonto- ja pyöräilyreitit matkailupalveluiksi ja tuotetaan markkinointimateriaalia reiteistä ja palveluista sähköisiin, olemassa oleviin markkinointi- ja myyntikanaviin, myös kieliversiona. Edistetään konkreettisin toimenpitein luontoreittien ja aktiviteettien näkyvyyttä internetin kansallisilla ja globaaleilla foorumeilla.

2) Kansainvälisten matkailijoiden määrän lisääminen (0,15 milj./v.). Edistetään venäläisille matkailijoille suunnatun matkailutarjonnan nä-kyvyyttä venäläisten käyttämissä sosiaalisen median palveluissa ja tuetaan maakunnan matkailua esittelevän venäjänkielisen sivuston löydettävyyttä netistä myös valikoiduin, perinteisin markkinointi-

keinoin (esim. educ-tourit, kampanjamarkkinointi, jne. yhteistyössä VisitFinland/Mekin kanssa). Tuotetaan englanninkielistä sisältöä alu-een matkailupalveluista sähköisiin markkinointi- ja myyntikanaviin. Edistetään sivustojen löydettävyyttä internetissä.

3) Maakunnan matkailuprofiilin nosto – tunnettuuden lisäämi-nen. Yhteismarkkinointikampanja kotimaisille kohderyhmille. (0,15 milj./v.). Houkutellaan maakuntaan uusia matkailijoita kohottamalla alueen matkailuprofiilia ja nostamalla vetovoimakohteita ja matkailu-keskittymiä enemmän näkyviin. Toteutetaan eri medioissa laaja yh-teismarkkinointikampanja.


10. Innovaatiotoiminnan edistäminen maakunnan eri osissa

Perustelut: Etelä-Pohjanmaan maakunnan yhdyskuntarakenne ja yrityskenttä on hajautunut. Maakuntakaavan ja maakuntaohjelman mukaisesti tavoitellaan hajakeskitettyä rakennemallia, jolla turvataan palvelujen tarjonta maakunnan eri osissa. Rakennemallia tarkastel-laan uudelleen maakuntakaavan laadintaprosessien yhteydessä. Eri puolilla maakuntaa sijaitsee merkittäviä yrityksiä, joille on oleellista tarjota välittäviä kehittämispalveluja läheltä. Profiloituneita innovaa-tioympäristöjä toimii omilla vahvuusalueillaan maakuntakeskuksessa ja eri seutukaupungeissa. Näitä rakenteita tulee edelleen kehittää.

Innovaatioympäristöjen haasteena on jatkuva uudistuminen. Muu-toksiin ja nouseviin mahdollisuuksiin on reagoitava nopeasti ja enna-koitava niitä. Kehityshaasteena on saada innovaatiotoiminta kosket-tamaan yhä suurempaa osaa yrityksiä, julkisia ja kolmannen sektorin toimijoita sekä toimintoja. Toimintaympäristön tulisi tukea yritysten ja muiden toimijoiden uudistumista ja tässä avoin, käyttäjälähtöinen innovaatiotoiminta voisi olla ratkaisu. Etelä-Pohjanmaalla vahvuutena ja profiloitumisen kohteena on tunnistettu käytäntö- ja käyttäjälähtöi-nen innovaatiotoiminta.

Uuteen EU-ohjelmakauteen (2014–2020) valmistauduttaessa on tär-keää vahvistaa ja syventää alueellista osaamisprofiilia sekä toisaalta laajentaa innovaatiotoimintaa synnyttämään tulevaisuuden kasvualo-ja. Innovaatiokeskittymä ei voi rakentua pelkästään yhden tai kahden toimialakärjen varaan, vaan tarvitsee rinnalleen ”aluskasvillisuutta”, laaja-alaista ja käyttäjälähtöistä innovaatiotoimintaa, jatkuvaa uusien kasvun aihioiden hakemista, toimialojen ja osaamisten yhdistämistä sekä uusia ihmisiä laajalla rintamalla.

Uudessa kansallisessa innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelmassa 2014–2020 ollaan tämänhetkisen näkemyksen mukaan painottamas-sa nykyistä oske-toimintaa laaja-alaisempien keskittymien luomista. Toimialakohtaisesta kehittämistyöstä ollaan siirtymässä laajempiin teemoihin liittyvien, toimialarajat ylittävien innovaatiokeskittymien kehittämiseen. INKA-ohjelma kytkeytyy vahvasti valtion ja kaupun-kien väliseen sopimusmenettelyyn, mutta ei automaattisesti takaa innovaatiokeskittymän saamista alueelle. Innovaatiokeskittymän hakuvalmistelu on aloitettu maakunnassa Pellolta pöytään -ketjun ympärille. Lähtökohtana valmistelussa ovat mm. toimialarajapintojen ylittäminen, kansainvälisen tason liiketoiminta ja innovaatiotoimin-tojen uudelleenajattelu. Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelman 2014–2020 ydinsisältö korostaa ruokaketjun kokonaishallintaa asia-kasarvon näkökulmasta. Kokonaisuutta terävöittäviä avainteemoja ovat jäljitettävyys ja turvallisuus, käyttäjälähtöiset innovaatiot, kulut-tajien ymmärtäminen sekä ruokaan liittyvät elämykset. Valmistelua tehdään Seinäjoen kaupungin johdolla ja siinä ovat mukana keskei-sesti mm. nykyiset osaamiskeskustoimijat Foodwest Oy (elintarvike-kehitys) ja Frami Oy (älytekniikka). Innovaatiotoiminnan edistäminen

13

Etelä-Pohjanmaalla liittyy olennaisesti edellä mainittuihin pääkohtiin: maakunnan osaamis- ja innovaatiojärjestelmän kehittämiseen, maa-kuntakorkeakoulutoiminnan kehittämiseen sekä Etelä-Pohjanmaan kehittämiseen ruokamaakuntana.

12. Maakunnan maankäyttöä koskevan rakennemallin kehittäminen

Perustelut: Maakuntakeskusalueen väestön ja työpaikkojen kasvu on viime vuosina ollut historiallisen nopeaa. Kasvu on luonut suuria paineita kaavoitukselle ja maapolitiikalle, joiden on kyettävä vastaa-maan sekä asukkailta että elinkeinoelämältä tuleviin tontti- ja raken-nuspaikkatarpeisiin. Suunnittelulla olisi luotava myös laadukasta ja kestävää elinympäristöä. Samanaikaisesti on lainsäädännöllä luotu kaavoitukselle uusia velvoitteita. Muun muassa kaupan suuryksiköi-den osalta kaavoja tulisi päivittää niin maakunta- kuin kuntatasolla. Maakunnasta ja sen keskeisiltä kehitysvyöhykkeiltä kuitenkin puut-tuu tällä hetkellä kokonaisnäkemys siitä, millaista alue- ja yhdyskun-tarakennetta tänne tulevaisuudessa tullaan tarvitsemaan.

Maakuntakaavoituksen ja kuntien yleiskaavoituksen tulevia tarpeita varten on tarpeen laatia ensivaiheessa Etelä-Pohjanmaan yhdyskun-tarakenteen kehityssuunnat -selvitys erilaisten tarpeiden ja tavoittei-den yhteensovittamiseksi. Selvityksessä voisi olla mukana esim. ylei-nen osio sekä erikseen valittujen kasvualueiden yksityiskohtaisempi analyysi. Selvityksellä luodaan suuntaviivat maakunnan yhdyskunta-rakenteen kehittämiselle.

Toimenpiteet: Toteutetaan ensimmäisessä vaiheessa maakunnalli-nen alue- ja yhdyskuntarakenteen tulevaa kehittämistä tukeva selvi-tys. Selvitys edeltää maakunnan keskeisille kaupunkialueille laaditta-vien strategisten maankäytön suunnitelmien laadintaa.


13. Nopeat laajakaistayhteydet ja Open access -mallin mukaiset yhteydet

Perustelut: Valtioneuvoston ”Laajakaista 2015” -hankkeen mukai-sesti nopeat, laadukkaat ja kohtuuhintaiset tietoliikenneyhteydet tu-lee saattaa koko maakunnan alueelle. Hankkeen tavoitteena on laaja-kaistaverkkojen rakentaminen alueilla, joille verkkoja ei kaupallisesti todennäköisesti rakenneta. Tavoitteena on mahdollistaa huippuno-pean 100 megan laajakaistayhteyden saatavuus enintään 2 kilomet-rin etäisyydellä yli 99 prosentissa vakinaisista asunnoista sekä yri-tysten ja julkishallinnon organisaatioiden vakinaisista toimipaikoista vuoden 2015 loppuun mennessä. Tuki suunnataan maantieteellisesti syrjäisimpien alueiden yhteyksien saatavuuden parantamiseen. Ete-lä-Pohjanmaalla on useita harvaan asuttuja alueita, joissa nopeiden laajakaistaverkkojen rakentaminen on tarkoituksenmukaista toteut-taa valtion tukemina hankkeina.

Open access -mallin eli tasapuolisen pääsyn mallin etuna on alan kil-pailun siirtyminen tietyllä maantieteellisellä alueella viestintäverkoista viestintäpalveluihin. Mallin käyttöönotolla voidaan lisätä verkoissa


Kehittyvä toimintaympäristö -toimintalinjaa toteuttavia kehittämisen sisältöjä ja kärkihankkeita ovat mm.:

11. Energia- ja ilmastostrategian laadinta

Perustelut: Globaalin ilmastonmuutoksen torjunta ja siihen sopeutu-minen ja toisaalta energia-alalla tapahtuvat muutokset edellyttävät Etelä-Pohjanmaalta aktiivisia toimia. Erityisesti sähkön tuotannossa maakunnan omavaraisuus on heikko. Lisäksi esimerkiksi ruokaketjun toimivuus ja liikenne ovat täysin riippuvaisia fossiilisista polttoaineista. Uusiutuvan energian osuus koko maakunnan energiasektorista on vain noin 15 prosenttia. Etelä-Pohjanmaalla on kuitenkin merkittä-vää energiapotentiaalia, etenkin biomassojen ja tuulienergian osalta. Tällä hetkellä erityisesti tuulivoiman hyödyntämiseen panostetaan merkittävästi. Suunnitteilla on viidestä kymmeneen suurta tuulivoi-mapuistoa. Bioenergian tuotannon ja käytön lisääminen ei ole edis-tynyt vastaavalla tavalla, johtuen lähinnä kansallisen energiapolitiikan linjauksista.

Maakunnan osallistuminen ilmastotalkoisiin ja kasvihuonekaasujen vähentämiseen näyttää toteutuvan etenkin lisäämällä voimaperäisen tuulisähkön käyttöä, jolla tullaan korvaamaan hiilellä tuotettua säh-köä. Jatkossa tarvitaan kuitenkin lisää toimenpiteitä energiatehok-kuuden lisäämiseksi, kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi ja ener-giaomavaraisuuden lisäämiseksi.

Vähähiilinen talous on myös tulevan rakennerahastokauden ja maa-seutuohjelmakauden 2014–2020 painopiste. Painopisteen tavoittee-na on ohjata energiantuotannon investointeja uusiutuvaan energian-tuotantoon ja jakelun parantamiseen. Kestävän kehityksen teknolo-giat, energia- ja liikenneratkaisut, ekotehokkuus ja vähäpäästöiset prosessit antavat mahdollisuuksia uudenlaisille liiketoimintakon-septeille, vahvistavat yrittäjyyden toimintaedellytyksiä ja luovat työ-mahdollisuuksia koko maassa. Energiateknologian kasvua tuetaan elinkeinolähtöisen innovaatiopolitiikan, tutkimuksen ja tuotekehityk-sen keinoin sekä osaamista lisäämällä. Maakunnan toimijoiden tulee valmistautua hyödyntämään vähähiiliseen talouteen suuntautuva EU-rahoitus.

Toimenpiteet: Lisätään panostuksia etenkin hajautetun bioenergian tuotannon edellytysten selvittämiseen. Tuetaan energiatehokkuutta lisääviä innovaatioita ja uusiutuvan energian käyttöä painopistealoilla, etenkin ruokaketjun eri osissa. Laaditaan maakunnallinen energia- ja ilmastostrategia huomioiden jo olemassa olevat selvitykset (mm. k8-kuntien ilmastostrategia, energiaomavaraisuusstrategia jne.).


Toimenpiteet: Jatketaan alueiden profiilien mukaisten innovaatioym-päristöjen kehittämistä maakunnan eri osissa. Tuetaan käytännönlä-heistä innovaatiotoimintaa sekä hankkeita, jotka vahvistavat elinkei-noelämän ja korkeakoulujen välistä yhteistyötä.


14

olevaa palveluntarjontaa sekä käyttäjien valinnanvaraa, vähentää päällekkäisiä verkkoinfrastruktuurin investointeja sekä parantaa tukkuhintojen läpinäkyvyyttä. Open access -mallin mukaan verkon omistaja ei tarjoa palveluita, vaan palvelujen tarjoaminen on avointa kaikille verkkoon liittyneille palveluntarjoajille. Tasapuolisen pääsyn mallin mukaisen palvelujen tarjoamisen edistämisen katsotaan pa-rantavan palvelujen hinta-laatusuhdetta ja saatavuutta.

Toimenpiteet: Jatketaan Laajakaista 2015 -hankkeen ja kuituverkko-yhteyksien rakentamisen edistämistä.Edistetään verkkojen avautumista hintakilpailulle palvelujen laadun parantamiseksi.


14. Maakunnallisesti ja valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön säilyttäminen ja asianmukaisen hoidon turvaaminen

Perustelut: Viihtyisä ympäristö on keskeinen tekijä ihmisten arjen hy-vinvoinnissa. Kulttuuriympäristö (rakennettu ympäristö ja maisema) on olennainen osa ihmisen arkea ja elämää, ja sillä on hyvin keskeinen rooli ihmisen hyvinvoinnin kannalta. Rakennusperinnön ja kulttuuri-maiseman hoito on tärkeää myös alueen vetovoimaisuuden kannalta, esimerkiksi virkistyskäytön ja matkailun näkökulmasta. Luonnonym-päristöjen säilyttäminen ja hoitaminen korostuvat myös matkailun näkökulmasta.

Toimenpiteet: Yhtenä keskeisenä kulttuuriympäristön vaalimisen toimenpiteenä voidaan pitää pohjalaistalojen säilymisedellytysten turvaamista esimerkiksi edesauttamalla niiden arvon tunnustamista erilaisilla huomionosoituksilla (statuksilla), rakennusten asianmukai-sella korjaamisella ja jopa suojelua edistävillä toimilla. Myös laaja ete-läpohjalainen kulttuurihistoriallisten museoiden verkosto on pidettä-vä maakunnan asukkaiden saavutettavissa yhteiskunnan tukitoimia tehostamalla. Konkreettisesti kulttuuri-identiteettiämme vaalivat pai-kallismuseot ovat tällä hetkellä käytännöllisesti katsoen täysin paikoin ikääntyvän kolmannen sektorin vapaaehtoistyön varassa.

Alueen rakennetut kulttuurikeskukset toimivat sekä rakennetun kult-tuuriympäristön vaalijoina/säilyttäjinä, että kokoavat luovan alan toi-mijoita yhteen. Esimerkkinä maakunnassa jo toimivat Aalto-keskus ja uusi maakuntakirjasto sekä Rytmikorjaamo Seinäjoella, Vanhan Pau-kun kulttuurikeskus Lapualla, Sisustuskeskus Sella Kurikassa sekä Rakennuskulttuurikeskus Herrala Ilmajoella. Niiden sateenvarjon alla toimii joukko erilaisia luovan alan yrityksiä, joiden elinkeinollinen merkitys kasvaa koko ajan. Myös alueelle suunnitteilla olevien uusien kohteiden kunnostamista ja sisällöllistä kehittämistä tulisi edistää.

Kustannusarvio: n. 0,05 milj. euroa / vuosi (suunnitteluun tarvittava määräraha).

3.2. Maakunnan edunvalvonta-asiat

Tässä kappaleessa esitellään Etelä-Pohjanmaan maakunnalle mer-kittäviä edunvalvonnallisia asioita, jotka vaativat keskushallinnon rahoitusta, päätöstä tai linjausta seuraavan kahden vuoden aikana.

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖAlueviranomainen: Etelä-Pohjanmaan liitto

koulun kohdalla leikkaus on 15 prosenttia ja merkitsee tulorahoituksen vä-henemistä noin neljällä miljoonalla eurolla. Parhaillaan on valmisteilla myös uusi ammattikorkeakoululaki, jossa määritellään mm. tulevat toimiluvat sekä kunkin ammattikorkeakoulun koulutusvastuut. Ammattikorkeakouluille on edelleen määritelty laissa vahva aluekehittäjän rooli.

Nämä asiat käsittelevät korkeakoulutusta, innovaatiotoimintaa, liiken-neväyliä sekä kulttuuritoimintaa.

KORKEAKOULUJEN YHTEISKUNNALLISEN JA ALUEELLISEN VAIKUTTAVUUDEN PARANTAMINEN

Toimenpiteet: • Ammattikorkeakoulun toimintaedellytysten turvaaminen

• Etelä-Pohjanmaan korkeakoulumallin resursointi • Epanet 3 -vaiheen toteuttaminen• Yliopistokeskuksen kehittäminen

Ammattikorkeakoulun toimintaedellytysten turvaaminen

Ammattikorkeakoulusektorilla toteutuu vuonna 2013 laajamittainen nuor-ten koulutuksen aloituspaikkojen leikkaaminen. Seinäjoen ammattikorkea-

15

Seinäjoen ammattikorkeakoulussa nuorten koulutus keskitetään Sei-näjoelle ja Ilmajoelle vuonna 2013. Aluekehitystoimintaa turvataan jatkossa laajentamalla maakuntakorkeakoulutoiminta koko maakun-nan kattavaksi sekä vahvistamalla TKI-toimintaa strategian paino-aloilla korkeakonsortioyhteistyössä. Meneillään on myös osakeyhti-öittämisprosessi vuoteen 2014 mennessä.

yhteistyötä sekä rakentamaan yhteisiä koulutuksen ja tutkimuksen tukipalveluja.

Epanet II -vaiheen toteutus on loppusuoralla. Tutkimus- ja tuoteke-hitystoiminnan vahvistamiseksi maakunnassa suunnitellaan uusia toiminnan tapoja ja rakenteita. Epanet III -vaiheen tutkimushankkeet suunnitellaan pääsääntöisesti viiden vuoden periodeina ohjelmallisik-si kokonaisuuksiksi, joilla tavoitellaan monitieteisyyttä, uudenlaisia lähestymistapoja ja kiinnostavia tuloksia. Tutkimus kootaan korkea-koulukonsortion painoaloille, jossa kussakin työskentelee 3–6 pro-fessoria. Tutkimusryhmien rahoitus kootaan monipuolisesti, myös kansainvälisistä lähteistä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä työ- ja elinkeinoministeriö edis-tävät alueiden kilpailukykyä ja innovaatiojärjestelmien kehittymistä. Julkisella rahoituksella tuetaan alueiden erilaisten olosuhteiden mu-kaan rakennettujen osaamisjärjestelmien kehittymistä sekä pitkäjän-teistä toimintaa, vahvistetaan tutkimukseen perustuvaa elinkeinojen ja palvelujen kehittämistyötä sekä edistetään asiantuntijoiden kan-sainvälistä yhteistyötä ja asiantuntijayhteisöjen kansainvälistymistä eri maakunnissa.

Yliopistokeskuksen kehittäminen

Yliopistokeskukset toteuttavat uudessa yliopistolaissa mainittua yliopistojen vuorovaikutusta muun yhteiskunnan kanssa sekä mah-dollistavat elinikäisen oppimisen toteutumisen. Yliopistokeskukset saavat rahoituksensa maakunnista, yliopistoilta sekä kilpailluista ra-hoituslähteistä Suomesta ja ulkomailta.

Yliopistokeskukset vahvistavat tieteellisellä toiminnallaan merkittä-västi alueiden omia innovaatioympäristöjä. Ne toimivat linkkeinä kan-sainvälisiin osaamisverkostoihin. Yliopistokeskusmaakuntien väestön koulutustaso on selvästi koko maan keskiarvoa alhaisempi erityisesti ylempien korkeakoulututkintojen osalta. Myös tutkimus- ja kehittä-mistoiminnan (t&k) menojen osuus on huomattavasti maan keski-arvon alapuolella ja korkeakoulujen t&k-toiminnan osuus on näissä maakunnissa alhainen. Yliopistokeskukset toimivat talousalueilla, jot-ka ovat kokeneet ja kokevat edelleen, elinkeinoelämämme suurimpia rakenteellisia muutoksia.

Yliopistokeskukset ovat osa yliopistolaitosta. Monitieteisinä ja nope-asti reagoivina yksikköinä ne pyrkivät vastaamaan ajassa muuttuviin tarpeisiin ja tilanteisiin. Yliopistojen tulosohjauksessa tulisi huolehtia, että yliopistoilla on taloudellisia edellytyksiä ja kannustimia toimia vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kanssa sekä edistää elin-ikäistä oppimista.

Esitetään, että opetus- ja kulttuuriministeriö tukee aluei-den erilaisten olosuhteiden mukaan rakennettujen osaa-misjärjestelmien toimintaa sekä kehittämistä. Ministeriön tulee vahvistaa tutkimus- ja kehittämistyötä, jolla on posi-tiivista vaikuttavuutta alueiden elinkeinojen ja palvelujen kehittämiseen.

Esitys:

Esitetään, että opetus- ja kulttuuriministeriö osoittaa maakuntakorkeakoulutoimintaan sekä strategian paino-alojen TKI-toimintaan 0,7 milj. euroa vuosittain.

Esitys:

Esitetään, että alueellisen pääoman täydentäjänä valtio osoittaa Etelä-Pohjanmaan korkeakoulutuksen kehittä-misrahastoon (korkeakoulusäätiö) 1,2 milj. euroa / vuosi.

Esitys:

Etelä-Pohjanmaan korkeakoulumallin resursointi

Korkeakoulutuksen kehittäminen Suomessa on merkittävien haastei-den edessä. Muutospaineita aiheuttavat muun muassa väestön alu-eellinen keskittyminen ja nuorisoikäluokkien pieneneminen sekä voi-makas kansainvälistyminen. Etelä-Pohjanmaalla korkeakoulutusta on hyvin vähän suhteessa nuorten ikäluokkaan, minkä takia korkeakou-lutukseen liittyvillä toimilla on huomattava merkitys koko maakunnan tulevaisuudelle. Etelä-Pohjanmaan korkeakoulumalliin panostetaan alueellisesti merkittävästi.

Etelä-Pohjanmaan korkeakoulumalli 2015 rakentuu itsenäisen Sei-näjoen ammattikorkeakoulun ja monipuolisesti verkostoituneen Seinäjoen yliopistokeskuksen tiiviille yhteistyölle. Malli perustuu pro-fessori Kari Neilimon johdolla tehtyyn selvitystyöhön tutkimuksen ja koulutuksen kehittämisvaihtoehdoista. Maakunnallisena tavoitteena on luoda nykyistä tiiviimpi, verkostomaisesti toimiva korkeakouluyh-teisö, jossa on lähivuosina noin 5000 opiskelijaa eri korkeakouluissa ja noin 600 akateemista työntekijää. Koulutusta, tutkimusta ja inno-vaatiotoimintaa vahvistetaan neljällä alueen työ- ja elinkeinoelämälle merkittävällä profiilialueella, jotka ovat: elintarviketalous ja hyvinvoin-nin edistäminen, älykkäät koneet ja tuotannon järjestelmät, kulttuuri ja elämystuotanto sekä julkiset palveluinnovaatiot. Näitä aloja sitoo yhteen liiketoiminnan ja yrittäjyyden tutkimus ja koulutus, joka tähtää erityisesti pk-yritysten johtamisen vahvistamiseen.

EPANET III -vaiheen toteuttaminen

Etelä-Pohjanmaalla on panostettu määrätietoisesti tutkimus- ja in-novaatiotoiminnan vahvistamiseen. Mittavan maakunnallisen yhteis-työn eli Etelä-Pohjanmaan korkeakouluverkoston (Epanetin) toteut-taminen aloitettiin vuonna 1999. Tutkimustoiminnassa toteutunut yliopistojen yhteistyö tiivistyi entisestään, kun marraskuussa 2003 perustettiin Seinäjoen yliopistokeskus. Yliopistokeskus toi Seinä-joelle yliopistojen oman yhteistyöfoorumin tiivistämään keskinäistä

16

Esitetään opetus- ja kulttuuriministeriölle rahoituksen myöntämistä European Regions of Culture -verkostossa 50 000 euroa tehtävään yhteistyöhön.

Esitys:

European Regions of Culture -verkostossa tehtävän yhteistyön kehittäminen

European Regions of Culture (EROC) -verkosto syntyi vuosina 2008–2010 European Regions of Culture -hankkeen tuloksena. Hankkeen keskeinen sisältö oli eurooppalaisen kulttuurimaakuntastatuksen luominen perifeerisille alueille Euroopassa. EROC-verkostoon kuuluu 37 aluetta Euroopan unionista. Kataisen hallitus tavoittelee ohjel-massaan kulttuurin saamista kaikkien kansalaisten tavoitettaviin.

Etelä-Pohjanmaan kulttuuristrategian yksi neljästä kärkiteemasta on ”Eurooppalainen kulttuurimaakunta”. Etelä-Pohjanmaan kulttuurin kansainvälistämiseksi on keskeistä osallistua EROC-verkoston toi-mintaan, jossa päästään hyödyntämään eurooppalaisten alueiden osaamista. Suunnitellut yhteistyömuodot liittyvät mm. taiteilijaresi-denssitoimintaan, musiikkifestivaalien yhteistyöhön, nuorten syrjäy-tymisen ehkäisyyn sekä luovien alojen kehittämiseen.

Taidekasvatusverkosto ja taiteen perusopetuksen yhteistyö

Hallitusohjelmassa linjataan, että kaikilla lapsilla on oikeus taiteeseen ja kulttuuriin. Sitä tuetaan vahvistamalla lasten kulttuurin asemaa ja toimintaedellytyksiä. Ohjelmassa myös taiteen perusopetuksen maanlaajuista tavoitettavuutta edistetään. Etelä-Pohjanmaan taiteen perusopetuksen tila on selvitetty 2010. Selvityksessä nousi esiin, että eteläpohjalaisista 7–15-vuotiaista 20,7 % kuuluu taiteen perus-opetuksen piiriin. Vastaava valtakunnallinen luku on 24,1 %. Maan keskiarvoon pääsemiseksi Etelä-Pohjanmaalle tarvitaan 725 uutta aloituspaikkaa. Etelä-Pohjanmaalla taiteen perusopetuksen tarjonta vaihtelee paljon eri osissa maakuntaa. Etelä-Pohjanmaalla taiteen perusopetusta ei ole lainkaan tarjolla audiovisuaalisessa taiteessa, arkkitehtuurissa eikä sanataiteessa. Etelä-Pohjanmaalla on toteutettu Taiteen perusopetuksen kehittämishanketta vuonna 2012. Suunnitel-lun jatkohankkeen toimenpiteet liittyvät pilottihankkeessa esiin nous-seisiin tarpeisiin, kuten yhteistyöverkoston toiminnan syventämiseen, viestinnän kehittämiseen sekä taiteen perusopetuksen saatavuuden parantamiseen.

Esitetään opetus- ja kulttuuriministeriölle Etelä-Pohjan-maan taiteen perusopetuksen kehittämishankkeen jat-kohankkeeseen osallistumista.

Esitys:

Esitetään, että yliopistojen tulosohjauksessa opetus- ja kulttuuriministeriö resursoi ja kannustaa yliopistoja toi-mimaan vuorovaikutuksessa muun yhteiskunnan kans-sa, edistämään elinikäistä oppimista ja mahdollistamaan yliopistokeskusten toiminnan kehittymisen. Yliopistojen tutkimus- ja koulutustoimintaa koskevia tietojärjestelmiä kehitetään niin, että ne mahdollistavat yliopistokeskusten toiminnan seuraamisen ja dokumentoinnin.

Turvataan yliopistokeskusten koordinaatio- ja kehittä-mismäärärahan määrä 0,71 milj. euroa / vuosi / yliopis-tokeskus. Määräraha edustaa vain pientä osaa yliopis-tokeskusten budjetista. Sen merkitys toiminnan jatku-vuudelle sekä vaikuttavuuden kehitykselle on kuitenkin keskeinen. Näistä syistä on tärkeää, että määrärahan taso seuraa kustannusten kehitystä.

Esitys:

TAITEEN PERUSOPETUKSEN JA KUNTIEN KULTTUURIPALVELUJEN SAATAVUUDEN VAHVISTAMINEN SEKÄ KULTTUURIMAAKUNNAN KANSAINVÄLISTÄMINEN

Toimenpiteet: • Taidekasvatusverkosto ja taiteen perusopetuksen yhteistyö

• European Regions of Culture -verkostossa sisällä tehtävän yhteistyön kehittäminen

17

Alueellisten innovaatiokeskittymien kehittäminen

Kehittyvässä maakunnassa tarvitaan ehdottomasti innovaatiokes-kittymien tuottamaa lisäarvoa. Tutkimus- ja käyttäjälähtöisen inno-vaatiopolitiikan aktivoimiseksi alueellisten innovaatiokeskittymien syntymistä ja kehittymistä on edistettävä muuallakin kuin pääkau-punkiseudulla ja suurilla yliopistopaikkakunnilla. Etelä-Pohjanmaan innovaatioympäristöä on kehitetty määrätietoisesti. Maakuntaan on keskittynyt merkittävää osaamista mm. elintarvikealan sekä korkea-koulutuksen ja tutkimuksen rakenteiden ympärille.

Seinäjoella toimii elintarvikekehityksen ja älytekniikan osaamiskes-kukset. Foodwest Oy:n elintarvikekehityksen osaamiskeskus luo Etelä-Pohjanmaasta kansainvälisesti kiinnostavaa ruokamaakuntaa. Älytekniikan osaamiskeskus on erikoistunut maa- ja metsätalouden sekä elintarviketeollisuuden koneenrakennuksen yrityskehitykseen sekä käyttäjälähtöisen innovaatiotoiminnan edistämiseen. Älytek-niikan osaamiskeskuksen toiminnasta vastaa Frami Oy. Uuden kan-sallisen innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelman 2014–2020 haku-valmistelu on aloitettu maakunnassa Pellolta pöytään -ketjun ympä-rille. Lähtökohtana valmistelussa ovat mm. globaaleihin haasteisiin vastaaminen, toimialarajapintojen ylittäminen, kansainvälisen tason liiketoiminta ja innovaatiotoimintojen uudelleenajattelu. INKA -ohjel-man ydinsisältö korostaa ruokaketjun kokonaishallintaa asiakasarvon näkökulmasta.

Suupohjassa globaalin tason vahvuuksia ovat mm. kasvis-, marja- ja juuresalan komponenttiteollisuus, teollisuuden ja kaupan logistiset järjestelmät, metalliteollisuuden kone- ja laitevalmistus sekä optisen kuidun living lab -testipalvelut. Vastaavasti Järviseudulla vahvuuksia löytyy mm. hirsirakentamisen, turkistalouden sekä puutuote-, metal-li- ja alumiiniteollisuuden parista. Kuusiokuntien keskeisiä vahvuus-alueita ovat rakennustuoteteollisuus, veneteollisuus sekä matkailu- ja hyvinvointipalvelut.

Kunta- ja aluehallintorakenteen kehittäminen

Kunta- ja aluehallintorakenteen muutos jatkuu Suomessa. Päämi-nisteri Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelman mukaan Suomes-sa toteutetaan maan laajuinen kuntauudistus, jonka tavoitteena on vahvoihin peruskuntiin pohjautuva elinvoimainen kuntarakenne. Hal-litusohjelman mukaan vahva peruskunta muodostuu luonnollisista työssäkäyntialueista ja on riittävän suuri pystyäkseen vastaamaan itsenäisesti peruspalveluista vaativaa erikoissairaanhoitoa ja vaativia sosiaalihuollon palveluja lukuun ottamatta.

Etelä-Pohjanmaan liitto on todennut lausunnossaan 26.3.2012, että kuntauudistuksen tavoitteet kuntien palveluiden kehittämisestä ja turvaamisesta ovat tärkeitä ja kannatettavia. Parin seuraavan vuosi-kymmenen aikana tapahtuvat ikärakenteen ja huoltosuhteen muu-tokset sekä ennakoitu väestön muuttoliike keskuksiin edellyttävät kuntien vastuiden ja koko palvelujärjestelmän tarkistamista, jotta jo-kaisen suomalaisen palveluista pystyttäisiin huolehtimaan kestävällä ja tasapuolisella tavalla. Uudistuksen toteuttamistapa ei kuitenkaan kunnioita kuntien itsemääräämisoikeutta. Kuntiin liittyy monia mui-takin asioita kuin palveluiden tuottaminen, kuten identiteetti ja mah-dollisuus vaikuttaa oman lähiseutunsa asioihin. Nämä näkökulmat on otettava huomioon kuntarakenteita muutettaessa.

Etelä-Pohjanmaan asutus- ja elinkeinorakenne on hajautunut ja moni-keskuksinen. Asutusta on varsin tasaisesti joka puolella maakuntaa. Toisaalta lähes kaikki valtion palvelut ja suuri osa julkisista palveluista ovat viime vuosikymmeninä keskittyneet maakuntakeskukseen Sei-näjoelle. On kiinnitettävä erityishuomiota tasavertaisten palveluiden saatavuuteen maan eri osissa.

Kuntauudistuksen yhteydessä on tarkasteltava myös aluehallinnon uudistamista. Kataisen hallitusohjelman mukaan ELY-keskusten ja aluehallintovirastojen (AVI) toimintaa kehitetään niiden nykyisen määrän ja rakenteen pohjalta. Valtion aluehallinto onkin ollut Suomes-sa viime vuodet jatkuvien organisaatiomuutospaineiden alla, ja nyt alueille kaivataan työrauhaa. Alueiden kehittämislain 11 §:n mukaan maa jaetaan maakuntien yhteistoiminta-alueisiin. Jako noudattelee ELY 9 -jakoa. Yhteistoiminta-alueiden tehtäviä ja roolia tulee pohtia

Mahdollistetaan ja tuetaan alueellisten innovaatioraken-teiden kehittämistä maan eri osissa.

Nostetaan maakunnan kehittämisrahan määrä vuoden 2011 tasolle. Maakunnan kehittämisraha kohdistetaan maakuntaohjelman mukaisille kehittämishankkeille. Maa-kunnan kehittämisraha toimii tarpeellisena välineenä myös alueiden innovaatioympäristön kehittämisessä. Sen vipuvaikutus toimenpiteiden jatkokehittelyssä on merkit-tävä.

Valitaan kansallisiksi innovaatiokeskittymätoimijoiksi alan

Esitys:

edelläkävijät, jotka vastaavat globaaleihin haasteisiin. Innovaatiokeskittymien valinnassa tulee huomioida mo-nipuoliset kehitysympäristöt ja käyttäjälähtöiset menetel-mät sekä myös toiminnan alueellinen vaikuttavuus.

Jatketaan valtion toimintojen alueellistamista maakuntien profiilien mukaisesti niille hallinnonaloille, joissa alue tar-joaa selkeää kilpailuetua.

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖAlueviranomainen: Etelä-Pohjanmaan liitto ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

ALUE- JA INNOVAATIOPOLITIIKAN EDISTÄMINEN PIENILLÄ JA KESKISUURILLA ALUEILLA

Toimenpiteet: • Alueellisten innovaatiokeskittymien kehittäminen

• Kunta- ja aluehallintorakenteen kehittäminen

18

uudelleen. On huomioitava, että usein maakuntien kärkiasiat ovat pääsääntöisesi maakunnallisia tai jossain tapauksissa ylimaakunnal-lisia siten, että kumppaneita haetaan eri ilmansuunnista. Lisäksi eri-laisia yhteistyöalueita on Suomessa runsaasti (ELY-alueet, yt-alueet, AVI-alueet, NUTS 2 -suuralueet, aluetaidetoimikunta-alueet jne.), ja niitä tulisi tarkastella kokonaisuutena. Aluehallinnon uudistukseen liittyen tulee myös selvittää, mitkä kokonaisuudet olisi järkevää to-teuttaa kuntapohjaisella aluetasolla.

Hallitusohjelmassa todetaan, että kaupunkiseutujen kehittämisessä on harjoitettava positiivista erityiskohtelua. Keskuskaupunkien roolia ja vaikuttavuutta oman alueensa kestävälle hyvinvoinnille ja kilpai-lukyvylle vahvistetaan sekä valtion ja suurten kaupunkiseutujen ai-esopimusmenettelyä vahvistetaan erityisesti maankäytön, asumisen, liikenteen osalta. Toisaalta maaseutumaisten alueiden innovaatioym-päristöjen kehittämiseen tarvitaan erilainen lähestymistapa ja uusia vaihtoehtoisia toiminnan tapoja kuin kaupunkien innovaatioympäris-töjen kehittämiseen.

Valtatien 19 kehittäminen

Valtatie 19 johtaa runsaasti läpikulkevia pohjoisen ja etelän väli-siä tavara- ja henkilövirtoja kolmostien kautta, ja se on tärkeä osa valtakunnallista liikennejärjestelmää. Liikennemäärät ovat kasva-neet tieosuudella voimakkaasti. Valtatie kulkee nykyisin Seinäjoen kohdalla kaupunkialueen läpi katuverkon kautta, ja Seinäjoki onkin ainut maakuntakeskus, jonka läpi kulkee raskas liikenne. Valtatielle 19, Seinäjoen itäpuolelle, on suunniteltu rakennettavan ohikulkutie välille Rengonkylä–Nurmo. LVM on tehnyt itäiselle ohikulkutielle ra-hoituspäätöksen. Hankkeen yleissuunnitelma on hyväksytty Ilmajoen Rengonharjulta Kuortaneentielle asti. Loppuosa yleissuunnitelmasta Kuortaneentieltä alkaen on nähtävillä syksyllä 2012 ja samoin tie-suunnitelma välillä Rengonharju–Kuortaneentie.

Valtatien 19 liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden kehittämiseen liittyy kiinteästi itäisen ohikulkutien ns. jatkohanke välillä Nurmon eri-tasoliittymä–Atria. Tälle välille tulee rakentaa 2+2-kaistainen tieosuus sekä Seinäjoki–Lapua-välille ohituskaistaparit molempiin päihin sekä Koveron eritasoliittymä. Hanke on toteuttamisvalmiudessa, mutta rahoitusta hankkeelle ei vielä ole. Hanke soveltuu hyvin ns. teema-hankkeeksi. Valtatien 19 kehittämiskokonaisuuden hankkeet ovat kiireellisiä ja kuuluvat tärkeään päätieverkostoon.

Toteutetaan käynnissä oleva kuntauudistus kuntien omi-en lähtökohtien ja tarpeiden pohjalta vapaaehtoisesti. Kuntarakenteen uudistamiselle on annettava riittäväs-ti aikaa ja kuntien näkemyksiä uudistusprosessissa on aidosti kuultava. Varataan jatkossakin porkkanarahoja kuntaliitoksiin.

Turvataan valtionhallinnon palveluiden alueellinen saata-vuus maakunnan eri osissa resursoimalla yhteispalvelu-pisteiden – sekä henkilökohtaisen että etäpalvelun – toi-mintaa.

Tarkastellaan aluehallinnon uudistamista kokonaisuutena huomioiden valtion aluehallinnon rakenteet, kuntapohjai-sen aluehallinnon rakenteet sekä lukuisat yhteistyöalu-eet. Huomioidaan alueiden erilaisuus.

Vahvistetaan erilaisten ja erikokoisten kaupunkiseutujen kilpailukykyä niin, että mukana pidetään niin maakunta-keskusveturit kuin seutukaupungit.

Huomioidaan maaseutualueet aluepoliittisissa linjauksis-sa ja kohdistetaan rahoitusta näille alueille.

Esitys:

LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖAlueviranomainen: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ja Etelä-Pohjanmaan liitto

ELINKEINOELÄMÄN JA ASUMISEN KANNALTA MERKITTÄVIEN YHTEYKSIEN TOTEUTTAMINEN

Toimenpiteet: • Valtatien 19 kehittäminen

• Alemmanasteisen tiestön kunnossapito• Suomen pääradan (Helsinki –Seinäjoki–Oulu) kehittäminen

• Valtatien 3, valtatien 18 ja kantatien 67 kehittäminen• Seinäjoki–Kaskinen-radan, satamayhteyksien ja Seinäjoen logistiikkakeskuksen kehittäminen

19

Alemmanasteisen tiestön kunnossapito

Maakunnan teillä, myös alemmanasteisilla, kulkee runsaasti henki-lö- ja tavaraliikennettä. Nykytilanteessa perustienpidon rahoituksella pyritään hoitamaan ja ylläpitämään päätiet pintakunnoltaan nykyises-sä tasossa. Vähäliikenteisen tieverkon kunnon ylläpitoon rahoitusta on niin vähän, että kunto heikkenee lukuun ottamatta yhteiskunnalle tärkeimpiä tieosuuksia. Tilanne aiheuttaa alueelle erityishaasteen, koska maakunnan alueella on laaja alemmanasteinen tieverkko, jonka varrella sijaitsee runsaasti yrityksiä. Yritysten yksi merkittävä menes-tyksen edellytys on kunnossa olevat liikenneyhteydet.

Elinkaaren päähänsä tulleet tiet kaipaavat kiireesti rakenteen paran-tamista. Lisäksi vanhentuneen liikenneympäristön nykyaikaistaminen sujuvaksi ja kaikille liikkujille turvalliseksi käy yhä vaikeammaksi in-vestointivarojen edelleen supistuessa. Perustienpidon nykyisellä ra-hoitustasolla alueellisia investointeja toteutetaan liian vähän.

Suomen pääradan (Helsinki–Seinäjoki–Oulu) kehittäminen

Pääradan vaikutusalueella sijaitsee merkittävää teollisuutta, korkean teknologian yrityksiä, vahvoja yliopistoja ja korkeakouluja. Päärata on myös osa eurooppalaista ja kansainvälistä liikenneverkkoa, josta hyö-tyvät teollisuus, elinkeinoelämä ja yksittäiset kansalaiset.

Pääradan kehittämisen osalta ollaan nostamassa Seinäjoki–Oulu-välin palvelutasoa. Toimenpiteisiin kuuluvat radan peruskunnostus, liikennenopeuden nosto, akselipainon nostaminen 25 tonniin, hen-kilöliikenteen matka-ajan lyhentäminen, pullonkaulojen poistaminen kohtauspaikkoja kehittämällä ja 2-raideosuuksien rakentaminen. Mahdollisimman nopeasti tulee parantaa pääradan palvelutasoa ra-kentamalla riittävän pitkät kaksoisraideosuudet välille Seinäjoki–Tam-pere ja myöhemmin kaksoisraide Seinäjoki–Tampere-rataosuudelle.

Valtatien 3, valtatien 18 ja kantatien 67 kehittäminen

Valtatie 3 sisältyy maan tärkeimpien pääteiden verkkoon ja on liiken-nemääriltään päätieverkon vilkkaimpia. Liikenneturvallisuudeltaan tie on keskimääräistä valtatietä vaarallisempi, ja tien laatutaso vaihtelee voimakkaasti eri jaksoilla. Tievyöhykkeen vaikutuspiirissä on 2,2 mil-joonaa asukasta. Valtatie 3 on Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Poh-janmaan maakuntien keskeinen etelä–pohjois suuntainen yhteys, joka yhdistää maakuntien keskuksia toisiinsa. Yhteydellä on keskeinen merkitys henkilöliikenteen lisäksi teollisuuden kuljetuksille ja joukko-liikenteelle. Tie on monin paikoin kapea, mutkainen ja mäkinen. Lisäk-si tiellä on tiheästi liittymiä, joista osasta puuttuvat kääntymiskaistat tai väistötilat ja ne sijaitsevat myös nykyisten ohituskaistojen kohdilla. Myös kevyen liikenteen osalta tieyhteydellä on ongelmallisia kohteita.

Valtatie 18 on osa kansainvälistä NECL (North East Cargo Link) -yh-teyttä Atlantilta Pietariin. Valtatie toimii myös maakuntien välisenä tarpeellisena yhteytenä, ja siitä hyötyy koko yhteysvälin Vaasa–Seinä-joki–Jyväskylä-talousalue ja elinkeinoelämä. Tieyhteys on kuitenkin monin paikoin kapea, mutkainen ja mäkinen. Valtatien 18 pahimman pullonkaulan poistaminen, ns. Multian oikaisu (Keski-Suomessa), on valtatien 18 merkittävin parannustoimenpide.

Kantatie 67 on osa maakunnan sisäisen liikenteen tärkeintä liiken-nekäytävää ns. banaanikäytävää (kt 67 Kurikka–Seinäjoki ja vt 19 Seinäjoki–Kauhava). Se toimii myös usean maakunnan tavarakulje-tusreittinä pohjoisesta alkaen länsirannikon satamiin. Kantatie 67 on merkitykseltään rinnastettavissa päätieverkkoon, ja sen liiken-nemäärät ovat valtateiden luokkaa ns. banaanikäytävällä. Liikenne-turvallisuuden osalta tieosuudella on kuitenkin merkittäviä puutteita mm. tien laatutasossa, liikenteen sujuvuudessa ja turvallisuudessa. Erityisongelmana ovat puuttuvat eritasoliittymät tien solmukohdissa.

Toteutetaan valtatien 3 Ylöjärvi–Vaasa kehittämissuunni-telman mukaisia hankkeita.

Laaditaan valtatien 18 aluevaraussuunnitelma (kaava) välille Ähtäri–Multia ja toteutetaan toimenpiteitä pienem-missä osissa.

Laaditaan kantatielle 67 ja valtatielle 19 välille Kurikka –Lapua kehittämissuunnitelma liikennejärjestelmän ja maakuntakaavan tarpeisiin sekä toteutetaan hankkeita tärkeysjärjestyksessä (eritasoliittymien rakentaminen sekä muut liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuu-den parantamistoimenpiteet).

Esitys:

Korotetaan perustienpidon ja alueellisten investointimää-rärahojen tasoa. Näin huolehditaan tiestön palvelutasos-ta, liikenteen ja kuljetusten sujuvuudesta, liikenneturval-lisuudesta, tiestön ja liikenteen työllisyysvaikutuksista, elinkeinoelämän kilpailukyvystä sekä alueellisesta ja so-siaalisesta tasa-arvosta.

Esitys:

Turvataan rahoitus Seinäjoen itäiselle ohikulkutiehank-keelle.

Laaditaan ja toteutetaan onnettomuuksien vähentämi-seksi liikenteen teematurvallisuuspaketti, joka kohdistuisi päätieverkon pullonkauloille mm. Seinäjoki–Lapua-välille.

Esitys:

Laaditaan suunnitelmat Suomen pääratahankkeen Sei-näjoki–Tampere-välin kaksoisraideosuuksille.

Turvataan rahoitus Suomen pääratahankkeelle välillä Sei-näjoki–Oulu.

Esitys:

20

Osoitetaan valtion rahoitusta 80 milj. euroa radan kun-nostamiseen ja liikenneturvallisuuden parantamiseen. Tehdään jatkoselvitys ratayhteyden merkityksestä Suo-men liikennejärjestelmän osana ja mahdollisuutena (NECL-hanke).

Esitys:

Vesienhoitosuunnitelman toteuttaminen ja riittävä resursointi

Etelä-Pohjanmaan vähäiset vesistöt ovat pääosin välttävässä tai tyy-dyttävässä ekologisessa tilassa. Osin myös vesistöjen kemiallinen tila on hyvää huonompi. Vedenlaatua ovat heikentäneet erityisesti rehe-vöityminen, happamista sulfaattimaista johtuva happamoituminen ja vesistöjen rakenteelliset muutokset kuten padot ja penkereet. Alueen vesistöillä on huomattava merkitys asukkaiden viihtyvyyteen ja alu-een elinvoimaisuuteen. Vesipolitiikan puitedirektiivin ja vesienhoidon järjestämisestä annetun lain pohjalta laadittu vesienhoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma linjaavat vuoteen 2015 mennessä tavoitteeksi vesien tilan parantamisen ja hyvän tilan saavuttamisen. Tavoittee-seen pääseminen edellyttää toimia sekä ravinne- että happamuus-kuormituksen vähentämiseksi ja vesistöjen kunnostamiseksi. Haja-asutuksen jätevesien käsittelyn tehostaminen ja viemäriverkostojen laajentaminen vaativat merkittäviä ponnistuksia lainsäädännössä asetettujen määräaikojen noudattamiseksi. Viemäröintitilanne alueel-la on maan heikointa tasoa. Pohjavedensuojelu on maakunnassa tär-keää, sillä kaikki jaettava talousvesi on pohjavettä. Lisäksi tarvitaan lisää tietoa pohjavesialueista ja niiden rajauksista.

Esitetään, että alueellisen rahoituksen täydentäjänä maa- ja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö osoittavat Etelä-Pohjanmaan vesistöjen kunnostukseen sekä valtakunnallisen viemäröintiohjelman toteutukseen riittävän rahoituksen.

Esitetään, että maa- ja metsätalousministeriö osoittaa riittävän rahoituksen pohjavesialueiden rajaukseen ja ympäristöministeriö pohjavesien suojeluun.

Esitys:

Esitetään, että maa- ja metsätalousministeriö varaa riittä-vän rahoituksen tulvariskien hallintaan tarvittaviin maan-käytön ja toimenpiteiden suunnitteluun sekä rakenteelli-siin toimenpiteisiin.

Esitetään, että maa- ja metsätalousministeriö varaa riit-tävän rahoituksen tulvariskeihin varautumisen kehittämi-seen.

Esitys:

Tulvariskien hallinnan kehittäminen

Etelä-Pohjanmaalla erityishaasteena on tulvariskien hallinta, johon oleellisena osana liittyy ilmastonmuutoksen haitallisten vaikutusten ennaltaehkäisy. Taajamakeskusten ja asutuksen keskittyminen vesis-töjen läheisyyteen lisää tulvien aiheuttamia riskejä mm. asutukselle, infrastruktuurille, yrityksille ja ympäristölle. Tulviin voidaan parhaiten varautua ennakolta ottamalla tulvat huomioon maankäytössä. Tul-variskiä tulva-alueella jo olemassa oleville vahinkokohteille voidaan vähentää mm. olemassa olevien tulvasuojelurakenteiden kunnossa-pidolla ja käytön kehittämisellä. Maa- ja metsätalousministeriö on nimennyt Kyrönjoen, Lapuanjoen ja Laihianjoen merkittäviksi tulva-riskialueiksi, joille laaditaan vuoteen 2015 mennessä tulvariskien hal-lintasuunnitelmat.

MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ JA YMPÄRISTÖMINISTERIÖAlueviranomainen: Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Seinäjoki–Kaskinen-radan, satamayhteyksien ja Seinäjoen logistiikkakeskuksen kehittäminen

Kansainvälisen Atlantilta Pietariin ulottuvan NECL-yhteyden mukaisia rakennushankkeita on jo rakennettu Itä-Suomeen. Tasapuolisuuden ja hyötyjen näkökulmasta on Kaskisten rataan satsattava, jotta muut yhteysvälille jo rakennetut osuudet eivät jäisi liian vähälle käytölle. Ra-dan perusparannus on välttämätön satamatoimintojen kehittämisek-si. Seinäjoen logistiikkakeskus ja koko Suomen liikennejärjestelmä tarvitsevat tuekseen radan parantamistoimenpiteet.

TULVARISKIEN HALLINTA JA VESIEN TILAN PARANTAMINENToimenpiteet:

• Vesienhoitosuunnitelman toteuttaminen ja riittävä resursointi• Tulvariskien hallinnan kehittäminen

• Valtion vesirakenteiden käyttö ja kunnossapito

21

Esitetään, että maa- ja metsätalousministeriö varaa riittä-vän rahoituksen rakenteiden ja laitteiden teknisen tason parantamiseen sekä valtion vesirakenteiden käyttöön ja kunnossapitoon.

Esitys:

Valtion vesirakenteiden käyttö ja kunnossapito

Etelä-Pohjanmaalle sijoittuu noin puolet valtion omistamasta vesistö-rakennusomaisuudesta, yhteisarvoltaan lähes 140 milj. euroa. Raken-teiden käyttöön ja kunnossapitoon käytetään vuosittain 2,5 milj. eu-roa, joka ei riitä turvaamaan rakenteiden vanhenemisesta aiheutuvia muutoksia. Vedenkorkeuksia ja vesistöjen virtaamia säännöstelevät vesistörakenteet vaativat ikääntyessään jatkuvaa ylläpitoa ja ajanmu-kaistusta. Merkittävä osa rakenteista on tehty 1960- ja 1970-luvuilla. Niistä osa on vielä alkuperäisessä kunnossa ja saattaa rappeutues-saan lisätä turvallisuusriskiä. Resurssien vähentyessä ja toiminnan muuttuessa säännöstelyrakenteiden automatisointiin ja toimintavar-muuteen tulisi kiinnittää jatkossa erityistä huomiota. Nykyaikaisilla

järjestelmillä ja laitteilla pystytään rakenteiden käyttö ja kunnossapito toteuttamaan nykyistä varmemmin ja kustannustehokkaammin.

3.3. Valtioneuvoston päätösten edellyttämät alueelliset erityistoimet

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus on esittänyt 19.6.2012 työ- ja elinkeino ministeriölle Kauhavan kaupunkia äkillisen rakennemuutok-sen alueeksi. Taustalla on Kauhavan lentosotakoulun lakkauttaminen vuoden 2014 loppuun mennessä, jonka seurauksena kaupungista häviää noin 300 työpaikkaa. Kauhava on nykyisellään laaja liitoskun-ta, jonka ovat muodostaneet Kauhavan kaupunki sekä Alahärmän, Kortesjärven ja Ylihärmän kunnat.

Uuden Kauhavan alueella asuu Tilastokeskuksen väestötilastojen mukaan noin 17 300 asukasta (31.12.2011). Väestönkehitys alueella on ollut pitkään tappiollista, ja Tilastokeskuksen väestöennusteiden mukaan trendi jatkuu samanlaisena seuraavien vuosikymmenten ai-kana. Myös väestön ikärakenne on haasteellinen. Noin 30 prosenttia kunnan asukkaista on eläkeläisiä.

Alueen elinkeinorakenne on yksipuolinen ja erittäin miesvaltainen. Teknologiateollisuuden (metallituotteiden valmistus, koneiden ja laitteiden valmistus) merkitys on ylikorostunut. Naisvaltaisten alojen työpaikoista on alueella selkeä pula.

Jo vuonna 2008 alkanut taantuma vaikutti voimakkaasti alueen yri-tyksiin. Työssäkäyntitilaston mukaan yksistään teollisuuden työpaikat vähenivät noin 580 paikalla vuosien 2007–2009 välillä. Sopeuttamis-toimenpiteiden johdosta alueen muuttotappio kasvoi selvästi. Alueel-la työssäkäyvien kokonaismäärä on laskenut 660 henkilöllä aikavälillä 2000–2009.

Lentosotakoulun lakkauttaminen voimistaa edellä mainittuja trende-jä. Lakkauttamisella on luonnollisesti merkittävät vaikutukset myös Kauhavan kaupungin verotulokertymään ja palveluiden kokonaisky-syntään.

3.4. Kaupunkiseutujen sopimusmenettely

Valtion ja kaupunkiseutujen yhteistyötä vahvistetaan sopimuksil-la ja muilla kumppanuusjärjestelyillä. Sopimuksia tehdään kolmesta kehittämisteemasta: Kasvusopimuksilla vahvistetaan suurten kau-punkiseutujen kansainvälistä vetovoimaa ja roolia Suomen talouden vetureina, edistetään elinkeinoelämän uudistumista, kasvua ja kan-sainvälistymistä sekä kannustetaan kaupunkeja strategiseen kehit-tämistyöhön ja strategisiin valintoihin. MAL-aiesopimuksilla ohjataan maankäytön, asumisen ja liikenteen ratkaisuja yhdyskuntarakenteen tiivistymiseksi ja sosiaalisen eheyden kumppanuusohjelmilla vahvis-tetaan kaupunkiseutujen sosiaalista kestävyyttä. Kaupunkipolitiikan toimenpideohjelman 2012–2015 mukaan Seinäjoen kaupunkiseutu on kasvusopimusmenettelyn piirissä. Kasvu-/kaupunkisopimukset laaditaan vuosille 2012–2015.

Kaupunkipolitiikan toimenpideohjelman mukaan kasvusopimus-ten valmistelu kytketään innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelman 2014–2020 valmisteluun (osaamiskeskusohjelman jälkeinen kehittä-misväline). Uudessa kansallisessa INKA -ohjelmassa ollaan tämän-hetkisen näkemyksen mukaan painottamassa nykyistä oske-toimin-taa laaja-alaisempien keskittymien luomista. Toimialakohtaisesta kehittämistyöstä ollaan siirtymässä laajempiin teemoihin liittyvien,

toimialarajat ylittävien innovaatiokeskittymien kehittämiseen. Vaikka innovaatiokeskittymäpolitiikka kytkeytyy vahvasti valtion ja kaupun-kien väliseen sopimusmenettelyyn, se ei automaattisesti takaa inno-vaatiokeskittymän saamista alueelle.

Innovatiiviset kaupungit (INKA) -ohjelman hakuvalmistelu on aloitet-tu maakunnassa. Lähtökohtana valmistelussa ovat mm. globaaleihin haasteisiin vastaaminen, toimialarajapintojen ylittäminen, kansainvä-lisen tason liiketoiminta ja innovaatiotoimintojen uudelleenajattelu. Innovaatiokeskittymän ydinsisältö korostaa ruokaketjun kokonais-hallintaa asiakasarvon näkökulmasta. Kokonaisuutta terävöittäviä avainteemoja ovat jäljitettävyys ja turvallisuus, käyttäjälähtöiset inno-vaatiot, kuluttajien ymmärtäminen sekä ruokaan liittyvät elämykset.

Seinäjoen kaupunki johtaa kaupunkisopimuksen ja innovaatiokes-kittymän valmistelua. Valmistelutyöryhmään kuuluu edustajia nykyi-sistä osaamiskeskustoimijoista Foodwest Oy:stä (elintarvikekehitys) ja Frami Oy:stä (älytekniikka) sekä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuk-sesta, Etelä-Pohjanmaan liitosta, Seinäjoen ammattikorkeakoulusta ja Seinäjoen yliopistokeskuksesta. Kasvusopimusesitys ja innovaa-tiokeskittymäesitys valmistellaan vuoden 2012 loppuun mennessä.

22

4. LAAJA-ALAISESTI TOTEUTETTAVA YHTEISHANKE / NEUVOTTELUESITYS

Yhteishankkeen nimi, kuvaus ja tavoitteet

Hyvinvointia kulttuurista

Taustaa• Suomen hallitusohjelma lähtee siitä, että kulttuurilla on keskeinen asema yhteiskuntaa rakennettaessa. Taide ja kulttuuri ovat ihmi-

senä olemisen välttämättömiä perusasioita, joiden uutta luova vaikutus säteilee elämän kaikille alueille (Hallitusohjelma).• Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisun Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia -ehdotus toimintaohjelmaksi 2010–2014 (Hanna-Liisa

Liikanen, 2010) mukaan kulttuuritoiminnalla ja taiteella on vaikutuksia hyvinvointiin ja terveyteen. Väitteen katteena on monia koti-maisia ja kansainvälisiä tutkimuksia, mm. Markku T. Hyypän ”Mini-Suomi” -terveyskysely ja haastatteluaineisto vuosilta 1978–2002.

• Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntaohjelmissa hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on keskeinen tavoite. Maakuntien kulttuuri- ja hyvinvointistrategiat ja -ohjelmat ovat asettaneet tavoitteeksi kulttuurin vaikuttuvuuden lisäämisen ja yhteistyön kehittämisen sosiaali- ja terveysalan kanssa. Kulttuurisisältöisiä hyvinvointipalveluita ja -tuotteita on kehitetty kaikissa maakunnissa.

Tavoite• Kulttuurisisältöisten palvelujen organisointi eri ryhmille (lapset, nuoret, ikäihmiset, maahanmuuttajat, syrjäkylien asukkaat) kun-

tapilottien avulla sektorirajat ylittäen. Kokeilutoiminnan keskiössä ovat jatkuvuuden varmistamiseksi kuntien kulttuuri-, terveys- ja sosiaalitoimet. Kokeilujen onnistumista seurataan teknistä toteutusta mittaamalla (resurssitarpeet) sekä hyvinvointivaikutuksia seu-raamalla.

Hankkeen organisointi • Hankkeen organisoinnista vastaavat Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien liitot sekä Svenska Öster-

bottens förbund för utbildning och kultur yhteistoiminnassa hankkeen eri osa-alueita koordinoiden. Yhteistyössä ovat mukana hallinnolliset sektorirajat ylittäen kuntien kulttuuri-, terveys- ja sosiaalitoimi. Myös kolmas sektori kytketään mukaan hankkeen toteutukseen.

Toteuttamisvalmius ja -suunnitelma• Hankeaihio on saatettu liikkeelle vuonna 2009 Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan kulttuurilautakuntien yhteiskokoontumisessa.

Vuonna 2011 valmistui Kulttuurin kehittäjien ja viranomaisten yhteistyön kehittäminen Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa -raportti, jonka toimenpiteinä vahvistetaan luovien alojen, kulttuurin toimijoiden ja ammattilaisten välistä yhteistyötä sekä alueellisten toimijoiden kansainvälisiä verkostoja. Tämän prosessin aikana yhteistyö hankeaihion suunnittelussa laajeni myös Keski-Pohjanmaalle.

• Hankkeen suunnittelua jatketaan kaikkien yhteistyötahojen kesken kohderyhmien määrittelyllä ja yhteistyötahojen roolien täsmen-tämisellä. Kohderyhmiä voivat olla esim. Nuoret (koulupudokkaat), Työikäiset (maahanmuuttajat) ja/tai Seniorit (avo-/laitoshuolto). Kuntapilottien toteutuksessa kehitetään pysyviä toimintamalleja, joiden avulla voidaan hyödyntää ja tehostaa kuntakentässä eri sektorien (kulttuuri, sosiaali ja terveys) yhteistyötä ja oman alan osaamista.

• Hankkeessa toteutetut kuntapilotit sekä niistä kerätty kokemus ja tieto jaetaan yhteistoiminta-alueella kuntien kesken. Hyvien ko-kemusten vaihtoverkostoon pääsevät mukaan yhteistoiminta-alueen kaikki kunnat. Pilotteja toteutetaan vain osassa kunnista.

• Hankkeen suunniteltu toteutusaika on vuosille 2013–2015.

Kustannusarvio • Hankerahoitus pyritään saamaan ensisijaisesti valtion talousarviosta (STM/OKM).• Kokonaiskustannusarvio on noin 250 000 euroa/vuosi.

Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan yhteishanke / neuvotteluesitys 2012

23

5. RAHOITUS

Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa mainittujen toimen-piteiden rahoitus kootaan eri lähteistä. Merkittäviä rahoituslähteitä ovat EU-rahoitus, ELY-keskusten myöntämä kansallinen rahoitus, maakunnan liiton myöntämä maakunnan kehittämisraha sekä eri mi-nisteriöistä suoraan haettava rahoitus.

Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen määrärahat ja valtuudet esitetään Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen strategisessa tulossopimuksessa, jonka päivitystä on valmisteltu samanaikaisesti toteuttamissuunnitel-

MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNITELMA, RAHOITUS 2013-2016

Maakuntaohjelman toteuttamisen kannalta keskeiset määrärahat.Ei sisällä pääosin ELYn ja AVIn määrärahoja, jotka esitetään ELYn ja AVIn strategisissa tulossopimusesityksissä.Tarkkuus 1 000 euroa esim. 1,234 milj.euroa.

Maakunta: Etelä-Pohjanmaa

* Liikennehankkeiden osalta esitetään kokonaiskustannusarvio, lukuja ei ole maakunnallistettu.

** Rahoituspäätös on olemassa.

Hallinnon-ala

Momentin numero Momentin nimi Lähtötaso

2012Esitys 2013

Esitys 2014

Esitys 2015

Esitys 2016

OKM 29.40.30 Valtionosuus ja -avustus kunnallisten ja yksityisten ammattikorkeakoulujen käyttökustannuksiin

• T & k-toiminta 0,300 0,700 0,700 0,700 0,700

• Maakuntakorkeakoulutoi-minta

0,100 0,200 0,200 0,200 0,200

OKM 29.40.50 Valtionrahoitus yliopistojen toi-mintaan ml. yliopistokeskusten koordinaatio- ja kehittämismää-räraha

2,400 3,500 3,500 3,500 3,500

Valtion osallistuminen korkea-koulusäätiön pääoman kartutta-miseen

0,000 1,200 1,200 1,200 1,200

LVM 31.10.20 Perusväylänpito (sis. alueelliset investoinnit)

23,183 23,662 23,554 23,003 23,003

LVM 31.10.77 Väyläverkon kehittäminen *

• Vt 19: Seinäjoen itäinen ohi-kulkutie ** ja sen yhteyteen lisäosana välille Nurmon eritasoliittymä–Atria 2 + 2 -kaistaosuus

19,000 0,000 30,000 14,000 0,000

• Vt 19: 2 ohituskaistaosuutta välille Atria-Kovero (sis. Ko-veron eritasoliittymä). Tie-suunnitelma on olemassa.

0,000 5,000 5,000 0,000 0,000

• Vt 3 palvelutason kehittämi-nen

0,000 0,000 10,000 10,000 0,000

man 2013–2014 kanssa. Nämä prosessit on nivelletty tiiviisti toisiinsa. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston rahoitus esitetään Länsi- ja Sisä-Suomen AVIn strategisessa tulossopimuksessa.

Ensimmäisessä taulukossa esitetään EU-rahoitus Etelä-Pohjanmaan osalta. Toiseen taulukkoon on koottu maakuntaohjelman toteutta-misen kannalta merkittäviä momentteja, jotka eivät pääosin sisälly Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tai Länsi- ja Sisä-Suomen AVIn strategisten tulossopimusten rahoitustaulukoihin.

24

• Päärata Seinäjoki-Oulu ** 73,500 60,000 60,000 60,000 60,000

LVM 31.10.78 Eräät väylähankkeet *

• Vaasan radan sähköistys ** 0,000 17,200 0,000 0,000 0,000

• Kaskisten radan parantami-nen

0,000 0,000 5,000 10,000 10,000

LVM 31.10.50 Valtionavustus yksityisten teiden kunnossapitoon ja parantami-seen

6,500 4,000 4,000 4,000 4,000

LVM 31.10.41 Valtionapu eräiden lentopaikko-jen rakentamiseen ja ylläpitoon

1,200 1,200 1,200 1,200 1,200

TEM 32.50.43 Maakunnan kehittämisraha (yh-teensä)

0,950 1,820 1,820 1,820 1,820

• OSKE / innovaatiokeskitty-mätoiminta

0,320 0,320 0,320 0,320 0,320

• Ohjelmiin sitomaton 0,630 1,500 1,500 1,500 1,500

TEM 32.20.40 Tutkimus-, kehittämis- ja inno-vaatiotoiminnan tukeminen

4,000 4,250 4,500 4,500 4,750

TEM 32.20.83 Lainat tutkimus- ja innovaatiotoi-mintaan

2,500 2,500 2,500 2,750 3,250

STM 33.60.63 Valtionav. sosiaalialan osaamis-keskustoimintaan (Etelä-Pohjan-maan osuus)

0,269 0,250 0,240 0,240 0,240

MMM 30.20.43 Maatalouden ympäristötuki, eläinten hyvinvointia edistävät tuet ja ei-tuotannolliset inves-toinnit

35,000 35,000 33,000 33,000 31,000

30.20.49 Maatalouden investointituet, korkotukilainojen myöntämisval-tuus

28,000 29,000 15,000 20,000 20,000

MAKERAn avustukset 10,000 11,000 5,000 7,000 7,000

Valtion rahoitus yhteensä 206,902 200,482 206,414 197,113 171,863

Kuntien rahoitus (arvio) 1,530 3,118 3,114 3,114 3,114

Julkinen rahoitus yhteensä 208,432 203,600 209,528 200,227 174,977

Yksityinen rahoitus (arvio) 26,033 27,379 28,379 29,379 32,379

RAHOITUS YHTEENSÄ 234,465 230,979 237,907 229,606 207,356

* Liikennehankkeiden osalta esitetään kokonaiskustannusarvio, lukuja ei ole maakunnallistettu.

** Rahoituspäätös on olemassa.

Hallinnon-ala


2012Esitys 2013

Esitys 2014

Esitys 2015

Esitys 2016

25

MAAKUNTAOHJELMAN TOTEUTTAMISSUUNITELMA, RAHOITUS 2013-2016

EU-ohjelmien rahoitus, milj euroa.Tarkkuus 1 000 euroa esim. 1,234 milj.euroa.

Maakunta: Etelä-Pohjanmaa

Hallinnon-ala


2012Esitys 2013

Esitys 2014

Esitys 2015

Esitys 2016

MMM 30.10.61 EU:n osallistuminen maaseudun kehittämiseen / Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma:

7,162 4,016 4,500 4,500 4,500

MMM 30.10.62 Valtion rahoitusosuus EU:n osak-si rahoittamasta maaseudun ke-hittämisestä / Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma:

7,918 4,114 5,400 5,400 5,400

MMM 30.40.62 Elinkeinokalatalouden markki-noinnin ja rakennepolitiikan edis-täminen

0,000 0,100 0,100 0,100 0,100

EKTR 0,000 0,043 0,043 0,043 0,043

Kansallinen 0,000 0,057 0,057 0,057 0,057

TEM 32.50.64 EU:n rakennerahastojen ja val-tion rahoitusosuus EU:n raken-nerahasto-ohjelmiin ohjelmakau-della 2007—2013

7,593 4,900 13,000 13,000 13,000

EU:n ja valtion rahoitus:

EAKR-toimenpiteet 4,141 2,997 6,500 6,500 6,500

ESR-toimenpiteet 3,452 1,903 6,500 6,500 6,500

EU:n ja valtion rahoitus yhteensä 22,673 13,130 23,000 23,000 23,000

Kuntien rahoitus (arvio) 2,993 1,962 4,163 4,163 4,163

Julkinen rahoitus yhteensä 25,666 15,092 27,163 27,163 27,163

Yksityinen rahoitus (arvio) 24,270 15,359 31,099 31,099 31,099

RAHOITUS YHTEENSÄ 49,935 30,451 58,262 58,262 58,230

Etelä-Pohjanmaan liittowww.epliitto.fi

Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2013–2014

Documents

Transcript of Etelä-Pohjanmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2013–2014