ESPANJANSIRUETANA Arion lusitanicusERITYISEN HAITALLINEN VIERASLAJI

Espanjansiruetana. Kuva: Sakari Raiskio / MTT

LajiArion lusitanicus (Mabille 1868),

syn. Arion vulgaris (Moquin-Tandon 1855)Arionidaeespanjansiruetana, ’tappajaetana’

ruots. spansk skogssnigel, ’mördarsnigel’engl. Spanish slug, Iberian slug, ́ killer slug’

Päivitetty 8.8.2011/ Annemarie Hietala

Elintavat

RavintoEspanjansiruetanat käyttävät ravintonaan pääasiassa kasvimateriaalia,mutta ne syövät myös monenlaisia raatoja ja jopa kuolleita lajitoverei-taan. Tappajaetanoiksi kutsutut espanjansiruetanat eivät kuitenkaanaktiivisesti saalista. Etanoille kelpaavat kaikenlaisten koriste- ja hyöty-kasvilajien lehdet, kukat ja sipulit sekä lahoava tai mätänevä kas-viaines. Espanjansiruetanoilla on valtava ruokahalu, ja ne syövätyleensä ruuminsa painon (10g) verran kasviainesta vuorokaudessa.

Espanjansiruetana syömässä kasvia.. .. ja kuollutta lajitoveriaan.Kuvat: Wikimedia commons.

AktiivisuusMuiden nilviäisten tapaan espanjansiruetanat ovat riippuvaisia ympä-ristön kosteudesta, ja kuivuminen onkin niiden suurin uhka. Yksilötvoivat liikkua ja olla aktiivisia vain tarpeeksi kosteassa ympäristössä.Espanjansiruetanat liikkuvat ja syövät pääasiassa öisin, mutta myöspäivisin, jos kosteutta on riittävästi. Espanjansiruetanat liikkuvat pal-jon, jopa 50 metriä yössä. Lämpiminä päivinä etanat vetäytyvät viilei-siin, varjoisiin ja kosteisiin paikkoihin, kuten maaonkaloihin tai kivenko-loihin. Pidempien kuivuuskausien yli espanjansiruetanat selviävät le-päämällä syvällä maan alla, usein 10-15cm syvyydessä. Etanat voivatselvitä lepotilassa pitkiäkin aikoja ilman ravintoa, jopa kuukauden.

LisääntyminenEspanjansiruetanat ovat kaksineuvoisia, joten yksilöt voivat hedelmöit-tää itse itsensä. Näin ollen uusi kanta voi lähteä kasvuun jo yhdestäetanayksilöstä. Useimmiten etanat kuitenkin pariutuvat. Espanjansi-ruetanoilla on erinomainen lisääntymiskyky. Kevätkesän sateet laukai-sevat muninnan, joka jatkuu pitkin kesää ja syksyä ajoittuen sadejak-soihin. Tästä syystä viileinä ja sateisina kesinä populaatiot vahvistuvatnormaalia nopeammin. Aikainen kevät ja myöhäinen syksy edesautta-vat etanoiden lisääntymistä. Suunnilleen toukokuusta lokakuuhun kes-tävän lisääntymiskauden aikana etanayksilö munii noin 200-400 mu-naa, 20-30 munaa kerralla. Espanjansiruetanat munivat pääasiassamaakoloihin, mutta myös karikekasoihin, kateaineen tai maassa olevi-en oksien alle, kasvien lehtiruusukkeiden tyviin ja vastaaviin paikkoi-hin.

Espanjansiruetana munii pienet, valkoiset, pyöreät munansa 20-40munan rykelmiin. Munat tuntuvat sormissa liukkaalta, ja niitä on vai-kea murskata.Kuvat: Hans Erik Svart / NOBANIS

Munien kuoriutumiseen kuluu 2-4 viikkoa lämpötilasta riippuen. Kui-vana ja kuumana kesänä kuoriutumisprosentti on alhainen, mutta sa-teisena kesänä se on korkea. Sekä ravinnon määrä että ympäristönkosteus vaikuttavat poikasten selviytymiseen kuoriutumisen jälkeen.Espanjansiruetanat saavuttavat sukukypsyyden erittäin suotuisissaoloissa 4-6 viikon jälkeen kuoriutumisesta, jolloin ne ovat noin 5-6 cmpitkiä. Suomessa tähän kuluu yleensä yksi tai kaksi vuotta.

TalvehtiminenSuomessa kesän aikana munineet yksilöt ilmeisesti kuolevat syystalvel-la. Talven yli selviävät vain munat ja eri-ikäiset nuoret yksilöt, maksi-missaan 5-6 cm:n pituiset lähes sukukypsät etanat. Syksyllä ne hakeu-tuvat talvehtimaan maakoloihin, lehti- ja hakekasojen alle, kompostei-hin ja vastaaviin suojiin. Leudot, runsaslumiset talvet ovat etanoidentalvehtimiselle ihanteellisia (paksu lumikerros suojaa pakkaselta). Vä-hälumisina pakkastalvina etanoiden talvikuolleisuus on suurta.

Luonnolliset vihollisetAikuisilla espanjansiruetanoilla ei ole juurikaan saalistajia, sillä etanatovat hyvin sitkeitä ja limaisia. Nuoria espanjansiruetanoita syövät siilit,sammakot, rupikonnat, matelijat, maakiitäjäiset ja jotkin linnut (kutenmustarastaat). Eräät kotilolajit, pienet jyrsijät ja jotkin linnut saattavatsyödä espanjansiruetanan munia. Uhattuna etanat ”köyristävät sel-känsä” lähes pallomaiseksi. Luontaisten vihollisten vähyys edesauttaaespanjansiruetanan voimakasta lisääntymistä ja leviämistä.

TunnistaminenEspanjansiruetana on suurikokoinen ja roteva kuoreton kotilo, jokakasvaa 7-14 cm pituiseksi. Väritys on hyvin vaihtelevaa; vaalean puna-ruskeasta tumman punaruskeaan, harmaaseen ja mustaan. Yksilötvoivat olla myös harmaan vihertäviä, jolloin niillä on usein tumma sivu-juova ja kilvellä lyyramainen kuvio. Yleispiirteenä on värien likaisuus.Nuorilla yksilöillä on usein kyljessä tummempi juova, aikuisilta yksiöiltäse yleensä puuttuu. Jalkasauma on usein oranssi, ja siinä on mustiapystyjuovia. Anturan alapinta on valkea. Jokseenkin väritöntä ja sitkeäälimaa erittyy hyvin runsaasti. Myös etanoiden äkillinen runsastuminentietyssä paikassa voi antaa viitteitä siitä, että kyseessä on nimenomaanespanjansiruetana.

hengitysaukko kilven keskiosassa

sileä kilpi

takaosassa uurteinen pinta

jalkasaumassa mustia pystyjuovia

Aikuinen, tyypillisen värinen espanjansiruetana. Kuva: Kjetil Lenes, CreativeCommons.

Lajit, joihin voi sekoittaa:

Espanjansiruetana muistuttaa hyvin suuresti lähisukulaisiaan pu-nasiruetanaa (Arion rufus) ja mustasiruetanaa (Arion ater). Näiden laji-en koko- ja värivaihtelussa on huomattavaa päällekkäisyyttä, ja ne ovatvarmuudella erotettavissa vain sisäelintuntomerkkien perusteella.Ruotsissa espanjansiruetanan on havaittu myös risteytyvän mus-tasiruetanan kanssa. Sekä puna- että mustasiruetana ovat Suomessavieraslajeja, mutta huomattavasti harvinaisempia kuin espanjansi-ruetana.

Espanjansiruetanan voi koon perusteella sekoittaa ukkoetanaan (Limaxcinereoniger), joka on Suomessa alkuperäinen laji. Jopa 19 cm pitui-seksi kasvava ukkoetana ei ole puutarhatuholainen, vaan viihtyy lähin-nä metsissä ja käyttää ravinnokseen hajoavia lehtiä ja sieniä. Ukkoeta-na on harmahtava tai mustahko, ja sillä on selkeät vaaleat selkäjuovatsekä myös mustia viirunpätkiä selässä (ks. kuva). Ukkoetanan erottaaespanjansiruetanasta paitsi raidallisuuden, myös hengitysaukon sijain-nin perusteella. Ukkoetanalla se on pään takana olevan kilven keski-osaa taaempana, espanjansiruetanalla puolestaan hieman keskiosaaedempänä. Lisäksi ukkoetanan ”häntä” on terävä ja espanjansirueta-nan häntä pyöreä.

Lisätietoa ja hyviä kuvia ukkoetanasta tunnistamisen avuksi:http://www.luonnossa.net/Elaimet/Ukkoetana/ukkoetana.html

Ukkoetanan (Limax cinereoniger) erottaa espanjansiruetanastaparhaiten raidallisuudestaan.Kuva: Teemu Mäki, Creative Commons

EspanjansiruetanaKuva: Hans Erik Svart / NOBANIS

Nuoren, pienikokoisen espanjansiruetanan voi sekoittaa muihin maas-samme yleisiin puutarhatuholaisiin: tasaisen vaaleaan peltoetanaan(Deroceras agreste), ruskeanharmaaseen ja verkkokuviolliseen valepel-toetanaan (Deroceras reticulatum) sekä kyljeltään keltajuovaiseen kel-tajuovaetanaan (Arion fasciatus). Valepeltoetana ja keltajuovaetanaovat Suomessa haitallisia vieraslajeja (MMM 2011), peltoetana on al-kuperäinen. Aikuisen espanjansiruetanan erottaa näistä lajeista hel-posti koon perusteella: valepelto-, pelto- ja keltajuovaetanat ovat ai-kusina noin 3-6 cm pitkiä.

Nuoria, ei vielä sukukypsiä espanjansiruetanoita.Kuva: Wikimedia Commons.

Keltajuovaetana (Arion fasciatus) Valepeltoetana (Deroceras reticulatum) Peltoetana (Deroceras agreste)Kuva: http://www.jaxshells.org/530rry.htm (oikeudet?) Kuva: Creative Commons Attribution 3.0 United States Kuva:http://web.quick.cz

Alkuperä, saapumistapaEspanjansiruetana on peräisin Länsi-Euroopasta. Laji on saapunutSuomeen tahattomasti kauppapuutarhatuotteiden mukana muistaEuroopan maista, todennäköisesti useita kertoja. Munat ja nuoret yksi-löt kulkeutuvat etenkin ruukkukasvien juuripaakuissa sekä mullan mu-kana.

LeviäminenEspanjansiruetana leviää pitkiäkin matkoja passiivisesti, pääasiassaihmisen toimesta. Munat ja nuoret yksilöt kulkeutuvat erilaisten taimi-en, sipulien ja muiden kauppapuutarhatuotteiden juuristoja ympä-röivien multapaakkujen mukana sekä puutarhamullan mukana. Lyhy-empiä matkoja espanjansiruetanan on todettu levinneen mullan tainurmimaton mukana sekä puutarhojen komposti- ja lehtikasojen siir-tojen yhteydessä. Espanjansiruetana voi omin avuin levitä vain lyhyitämatkoja tontilta toiselle.

LevinneisyysEspanjansiruetanan alkuperäistä levinneisyysaluetta ovat Portugalin jaEspanjan pohjoisosan, Länsi-Ranskan ja Etelä-Englannin lehtimetsät.Kuivan ja kuuman ilmaston vuoksi laji on alkuperäisellä levinneisyys-alueellaan harvalukuinen. Nykyään espanjansiruetanaa on löytynytkulttuurisidonnaisena useimmista Euroopan maista sekä Yhdysvallois-ta. Lajin leviäminen Euroopassa on melko uusi ilmiö, ja leviäminen onollut nopeaa. Espanjansiruetanaa tavattiin vieraslajina ensimmäisen

kerran Ruotsista vuonna 1975. Laji on edelleen levittäytymässä ja run-sastumassa Euroopassa.

Levinneisyys SuomessaEspanjansiruetana löydettiin Suomesta ensimmäisen kerran Ahve-nanmaalta vuonna 1990 ja manner-Suomesta vuonna 1994 Helsingis-tä. Vuonna 1995 sitä tavattiin jo Espoossa, Turussa ja Lappeenrannanseudulla. Nykyään espanjansiruetanaa on tavattu noin 300 paikastaOulun korkeudelle saakka. Espanjansiruetanan kanta on vahvin Ahve-nanmaalla ja Etelä-Suomessa.

Levinneisyys HelsingissäEspanjansiruetana on Helsingissä yleinen, eikä sitä saada enää koko-naan hävitettyä. Levinneisyys ei ole keskittynyt tietyille alueille, vaanetanaa tavataan jo koko kaupungissa sopivilla kulttuurialueilla – erityi-sesti pientaloalueilla, joiden pihoista ja puutarhoista laji on levinnytympäröiville tienpientareille. Espanjansiruetanan levinneisyys on lä-hinnä tulosta siitä, minne etanoita on sattunut kulkeutumaan kauppa-puutarhatuotteiden ja mullan mukana.

Elinympäristö HelsingissäEspanjansiruetana on vahvasti kulttuurisidonnainen laji, joka viihtyypuistoissa, pihoissa, puutarhoissa ja viljelyalueilla. Espanjansiruetana eiole levinnyt Suomessa luonnonympäristöihin, kuten rannoille tai met-siin. Ks. levinneisyys Helsingissä.

Vaikutukset Helsingissä

Ekologinen haitta:Espanjansiruetana ei tiettävästi aiheuta merkittävää ekologista haittaaHelsingissä. Laji aiheuttaa kasvillisuudelle haittaa syömällä kasvinosia,mutta haitta kohdistuu lähinnä viljelykasveihin. Alkuperäiselle kasvila-jistolle aiheutuva haitta ei liene merkittävä, sillä espanjansiruetanaaesiintyy vain ihmisen vahvasti muuttamissa ympäristöissä.

Espanjansiruetana voi aiheuttaa haittaa alkuperäisille etana- ja kotilo-lajeille kilpailemalla niiden kanssa resursseista, mutta haitan laajuu-desta ei ole tietoa. Espanjansiruetana risteytyy punasiruetanan (Arionxxxx) kanssa, joka on Suomessa vieraslaji.

Elinympäristö, jossa haitallinen: kulttuuriympäristöt, kuten pihat, puu-tarhat, puistot, viljelysalueet.

Lajit, joita uhkaa: pääasiassa viljellyt koriste- ja hyötykasvit, mahdolli-sesti alkuperäiset kasvi- sekä etanalajit.

Vaikutusmekanismi: vaikuttaa kasveihin syömällä niiden maanpäällisiäosia. Vaikuttaa muihin etanoihin kilpailemalla resursseista ja risteyty-mällä niiden kanssa.

Vaikutus uhanalaisiin lajeihin: ei tiettävästi vaikutusta uhanalaisiinlajeihin.

Taloudellinen haitta:Espanjansiruetana aiheuttaa merkittävää taloudellista haittaa. Etanantuottamat vakavat tuhot viljelykasveille aiheuttavat merkittäviä kus-tannuksia maa- ja puutarhatalouden toimijoille sekä yksityishenkilöille.Etanatuhot aiheuttavat sadonmenetyksiä, kauppatavaran tai omaisuu-den tuhoutumista tai arvon menetystä sekä viljelykasvien korvaami-sesta aiheutuvia kustannuksia. Alkuperäiset etana- ja kotilolajit (pel-toetana, lehtokotilo, takkukotilo) sekä jo kotiutuneet vieraslajit (vale-peltoetana, keltajuovaetana) aiheuttavat kuitenkin huomattavastienemmän tuhoa kotipuutarhoissa ja viljelmillä kuin espanjansiruetana.

Espanjansiruetanan massaesiintymä voi myös alentaa tontin tai kiin-teistön arvoa, sillä etanan vaivamaa tonttia on hankala myydä. Lisäksiespanjansiruetana saattaa levittää joitakin kasvitauteja. Taloudellistahaittaa aiheutuu myös etanan torjunnasta. Lajin aiheuttamia koko-naiskustannuksia ei tiedetä.

Sosiaalinen haitta:Espanjansiruetanan ei ole todettu aiheuttavan ihmisille terveyshaitto-ja. Etanoiden massaesiintymät koetaan hyvin epämiellyttäviksi, ja eta-na voi herättää ihmisissä voimakkaita inho- tai pelkoreaktioita. Espan-jansiruetana on eräiden lemmikkien sukkulamatoloisten väli-isäntä.Etanoiden hävittämiseen käytetyt myrkylliset syötit voivat vaikuttaahaitallisesti lapsiin tai lemmikkieläimiin yksityisillä pihoilla. Espanjansi-ruetanan erittämä lima voi sisältää E. coli –bakteereja, joten limanpeittämien kasvinosien syömistä ei suositella.

Espanjansiruetanan lisäksi keltajuovaetana ja valepeltoetana ovat Suomessa haitallisia vieraslajeja. Keltajuova- ja valepeltoetana ovat kuitenkin saa-puneet huomattavasti aiemmin, jo yli 100 vuotta sitten, ja niiden voidaan katsoa jo kotiutuneen. Ote kansallisesta vieraslajistrategiasta (2011).

Torjunta ja kustannuksetEspanjansiruetanan laajamittaisesta torjunnasta ei ole kokemuksiaeikä kustannusarvioita Suomessa. Torjuntatoimenpiteet ovat rajoittu-neet lähinnä yksityishenkilöiden viljelmillään tai kotipuutarhoissaantekemään torjuntaan. Espanjansiruetanaa ei enää saada hävitettyäHelsingistä, eikä laajamittaiseen torjuntaan ryhtyminen ole järkevää.Etanakantaa voidaan paikallisesti rajoittaa niillä alueilla, joilla lajiaesiintyy runsaasti ja siitä aiheutuu selvää haittaa. Haittoja voidaan vä-hentää hävittämällä etanoita sekä oikeanlaisella puutarhanhoidolla(epäsuotuisat olosuhteet etanoille).

Helppoa, halpaa ja vaivatonta torjuntakeinoa, jota voitaisiin soveltaakaupungin alueilla (esim. puistoissa), ei ole. Torjuntatyö vaatii lähesväistämättä etanoiden poimimista käsin, josta muodostuu paljon kus-tannuksia. Espanjansiruetanan aiheuttamien haittojen vähentämiseksitarvitaan lisärahoitusta.

Torjunnassa kaupungin ja asukkaiden yhteistyö on tärkeää. Viheralu-eilla ja tienpientareilla ei kannata ryhtyä etanoiden hävittämiseen,mikäli etanoita saapuu aina uudestaan ympäröiviltä pientaloalueilta.Samoin kaupungin alueilta leviää etanoita yksityistonteille. Alueilla,joissa espanjansiruetanaa esiintyy haitaksi asti, tulee torjuntaan ryhtyäkaupungin ja koko naapuruston yhteistyössä. Kaupungin tulee antaaasukkaille neuvontaa sekä apua etanan torjunnassa. Torjuntahankkei-den organisointiin (naapurustoyhteistyö) sekä asukkaiden havaintojenvastaanottamiseen tulee nimetä vastuuhenkilö.

Etanoiden leviämisen ennaltaehkäisy on erittäin tärkeää. Kauppapuu-tarhoille ja multa-asemille tulee asettaa viranomaistahoilta velvoitteitaespanjansiruetanan hävittämiseksi sanktioiden uhalla. Espanjansi-ruetana on saamassa tuhoeläimen statuksen (parhaillaan käsittelyssä).Tuhoeläinten torjuntaan ja valvontaan on hepommin saatavissa re-sursseja. Viranomaisvastuita ja kaupungin roolia ei ole vielä määritelty.

Kustannuksia syntyy:- henkilöstön kouluttamisesta- torjuntaan kuluvasta työajasta- torjunnan suunnitteluun ja hankkeiden koordinointiin kuluvas-

ta työajasta- mahdollisesta suojarakenteiden asentamisesta- torjunta-aineista (myrkyt, sukkulamato-uute)- tiedotuksesta

Torjuntakeinoja

Saapumisen estäminen- Kaikki uusi kasvimateriaali, multa ja pakkaukset tulee tarkistaa

huolellisesti munien ja nuorten yksilöiden varalta.- Sellaisesta puutarhasta tai liikkeestä, jossa on esiintynyt espan-

jansiruetanoita, ei pidä ostaa/siirtää mitään tuotteita.- Puutarhamyymälöillä tai taimitarhoilla ei ole velvollisuutta il-

moittaa tuholaisten esiintymisestä, joten materiaalin hankkijantulee itse vaatia tietoa espanjansiruetanan esiintymisestä jatarkastaa tuotteet.

- Viranomaisten asettamat pakotteet kauppapuutarhoille- Helsingin kaupunki on suuri taimimateriaalin ostaja. Kaupungin

tulee vaatia tuottajilta todistusta multa- ja kasvimateriaalinpuhtaudesta.

- Etanoiden leviämistä läheiseltä tontilta on vaikea estää.- Etanat voivat levitä maansiirtojen mukana, joten espanjansi-

ruetana-esiintymän läheisyydestä ei saa ottaa täyttömaata tms.uusiokäytettävää maata. Jos maa-aines haudataan syvälle taipäälle rakennetaan, etanoiden leviämisestä ei ole vaaraa.

Haittojen rajoittaminen

Rajoita etanan elinmahdollisuuksia- Pidä alue siistinä sekä kasvillisuus lyhyenä ja hoidettuna (myös

reuna-alueet ja nurmikot). Tällöin etanoilla on vähemmän var-joisia ja viileitä piilopaikkoja, joita ne tarvitsevat. Etanat viihty-vät maanpeitekasvien ja köynnösten suojassa, korkeassa ruo-hossa, lehtikasoissa, komposteissa sekä suojapeitteiden, lauto-jen, ruukkujen ym. tavaran alla. Kivimuurit ja kivirakennelmattarjoavat myös sopivia suojapaikkoja, ja purot tai lammet tar-vittavaa kosteutta.

- Pidä alue melko avoimena, sillä etanat karttavat aurinkoa. Leik-kaa pensaat niin, etteivät oksat laahaa maata.

- Pidä maaperä mahdollisimman kuivana. Etanat tarvitsevat kos-teutta, eivätkä menesty kovin kuivassa ympäristössä. Kasteleaamulla tai päivällä, älä illalla (kosteus haihtuu päivän aikana,eikä näin hyödytä etanoita). Kastele kasvit yksittäin, niin ettäniiden väliin jää kuivia alueita.

- Älä käytä koristekatetta (etanat viihtyvät katteen alla).

- Kerää nurmikon leikkuujäte pois.

Rajoita etanan talvehtimismahdollisuuksia

- Kompostit ovat espanjansiruetanan mieluisimpia talvehtimis- jalisääntymispaikkoja. Kompostin kalkitseminen tekee siitä epä-suotuisan espanjansiruetanalle.

- Kompostiin voi lisätä sukkulamatoja, jotka ovat etanoiden loi-sia. Ks. kohta ”sukkulamadot”.

- Runsas lumipeite edesauttaa etanoiden talvehtimista (suojaapakkaselta). Lumipeitteen pitäminen ohuena etanoiden talveh-timispaikoissa heikentää niiden selviytyvyyttä.

- Polta lehti- ja risukasat, sillä ne ovat etanoille mieluisia talveh-timispaikkoja.

- Kerää syksyllä pois kasvijätteet ja etenkin hedelmäpuiden pu-dokkaat, sillä ne ovat etanoille mieluista ravintoa.

Rajoita etanoiden liikkumista ja pääsyä kasveille kulkuestein

- Sähköaita: tehokas, mutta menee helposti epäkuntoon. Joissa-kin aidoissa sähköisku on niin voimakas, että se tappaa etanat,toisissa lievempi sähköisku saa etanan muuttamaan suuntaa.Sähköaita lienee kallis menetelmä.

- Etana-aita esim. galvanoidusta teräksestä: tehokas ja pitkäkes-toinen, mutta sopii vain pienialaisiin kohteisiin. Etana-aidassaon pystysuorat, sileät reunat ja yläreunassa ylittämisen estävälippa (ks. kuva alla).

- Koivutisle eli koivuterva: karkottaa espanjansiruetanoita melkotehokkaasti, kehitetty Suomessa. Kasvustot voi ympäröidä koi-vutisleellä sivellyllä muovinauhalla. Sade heikentää tisleen te-hoa, ja osa etanoista voi keksiä ryömiä nauhan alitse.

- Kalkki: kalkki kuivaa etanan liman ja estää sen etenemisen.Voidaan käyttää yksittäisten kasvien suojaamiseen. Sirottele10cm levyinen ja 1cm paksuinen kerros (poltettua tai sammu-tettua) kalkkia kasvin ympärille.

- Savirakeet: täysin mykyttömiä, hajoavat luonnossa. Savirakeetimevät itseensä etanan limaa ja näin estävät sen etenemistä.Sopii yksittäisten kasvien suojaamiseen (10cm levyinen kaista-le, n. 1dl/perenna). Savirakeet pitävät tehonsa n. 6 viikkoa.

- Sora, hiekka, sahanpuru: ei varsinaisesti estä etanoiden liikku-mista, mutta muodostaa niille epämieluisan ja kuivan alustan.

- Yksittäisiä ruukkuja voidaan suojata erilaisilla torjuntatahnoilla,-teipeillä, -matoilla ja suojakauluksilla.

Esimerkki etana-aidasta ja ruukun suojaaminen torjunta-tahnalla.Kuvat:http://www.weichtiere.at/english/gastropoda/garden.html ja www.imgarten.de

Etanoiden torjunta keräämällä- Aikuisten ja keskenkasvuisten yksilöiden kerääminen käsin

poimimalla.

- Lähes välttämätöntä kaikissa tapauksissa.

- Pitkäjänteisesti tehtynä yksi parhaista torjuntakeinoista.

- Yksilöiden poistaminen kannattaa, sillä etanat voivat lisääntyäkoko kesän ja syksyn ajan.

- Paras aika keräämiseen on iltahämärissä kostealla säällä, kunetanat lähtevät etsimään ruokaa tai parittelukumppania.

- Keräystä voi tehostaa houkuttelemalla espanjansiruetanatmaassa makaavien etanasuojien alle (kosteat tai kostutetutlaudat, levyt ym.) ja poimimalla ne sieltä talteen

- Keräysastian reunoille voi levittää esim. vaseliinia, mikä estääetanoita ryömimästä ulos astiasta. Jos keräät etanoita muovi-pussiin, sulje pussin suu hyvin tiukasti (etanat karkaavat pienes-täkin raosta, ja ovat yllättävän nopeita)

- Tapa etanat pudottamalla ne kuumaan veteen (tappaa myöskehittyvät munat).

- Hävitä raadot esimerkiksi sekajätteen mukana muovipussissa.Älä laita raatoja kompostiin, sillä espanjansiruetanat voivatkäyttää niitä ravintonaan.

Sukkulamadot- Espanjansiruetanoita voidaan torjua lisäämällä alueelle sukku-

lamatoja, jotka ovat etanoiden loisia. Sukkulamadot tunkeutu-vat nuoriin etanayksilöihin, ja vioittavat ja tappavat niitä.

- Eivät vahingoita muita etanalajeja tai muita eliöitä.

- Sukkulamatoja on saatavissa uutteena, ja ne lisätään vedenmukana.

- Uutetta voidaan suihkuttaa suoraan kasvillisuuteen, esimerkiksikukkaistutuksiin ja viljelykasveihin, tai lisätä kompostiin ym.etanoiden suosimiin talvehtimispaikkoihin. Komposti tai kasvil-lisuus, johon uutetta on lisätty, tulee pitää kosteana.

- Uute sisältää eläviä sukkulamatoja. Sukkulamadot kuolevat, josne altistuvat pakkaselle, kuivumiselle tai yli +30 asteen lämpöti-loille, joten oikeaoppinen käsittely on tärkeää.

- Käsittely on tehokkainta heti keväällä, kun nuoret etanat nou-sevat esiin talven jälkeen.

- Käsittely tulee toistaa useita kertoja kesän ja syksyn aikana.

- Uute on kallista, ja laajalle alueelle sitä tarvitaan paljon. Käsitte-ly on kuitenkin nopeaa ja yksinkertaista.

Myrkytys

- Myrkytys ja pellettien käyttö ulkotiloissa on ongelmallista, sillämuutkin eläimet voivat syödä niitä, ja sade liuottaa useimpienmyrkkyjen tehoaineet.

- Rautafosfaattivalmisteeto Esim. Ferramol –rakeet, jotka sisältävät rau-

ta(III)fosfaattia ja houkuttimena sokeria (sinisiä pellette-jä). Luonnonmukainen tuote. Myydän eri tuotenimik-keinä.

o Rautafosfaatti häiritsee etanan kalsiumaineenvaihduntaaja sitä kautta nestetasapainoa. Etanat menettävät ruo-kahalunsa, niiden ruuansulatus häiriintyy ja ne vetäyty-vät maan alle kuolemaan (etananraadoista ei tarvitsehuolehtia, koska ne ovat maan alla). Saksalaisten tut-kimusten mukaan Ferramol tehoaa hyvin espanjansi-ruetanoihin.

o Sade voi liuottaa tehoaineet

o Annostus: 5 g/m2. Kasapäin levittämisestä ei ole hyötyä,sillä etanat eivät koske raemöykkyihin.

o Rautafosfaatti ole vaarallista muille eläimille, mutta aina-kin linnut syövät sitä mielellään. Siksi syöttiraeauto-maattien käyttö voi olla parempi vaihtoehto.

o Syöttiraeautomaatti on laatikko, jonka pienestä aukostaetanat ryömivät sisään. Rakeita kuluu vähemmän, ja ne

säilyvät kuivina ja muiden eläinten ulottumattomissa.Syöttiautomaatit sijoitetaan metrin välein, jos etanoitaon runsaasti. Mikäli etanoita on vähän, yksi automaatti2-3m välein riittää.

o Automaatti kannattaa sijoittaa erityisesti maanpeitekas-vien lähelle.

o Ferramol –rakeita voi sirotella kompostin ympärille estä-mään etanoiden ”pesiytymistä” kompostiin. Käsittelytulee tehdä keväällä ja toistaa säännöllisin väliajoin ko-ko kesän ajan.

Espanjansiruetana Ferramol-rakeiden Syöttöraeautomaatti,kimpussa. Kuva: www.esbau.fi ”etanabaari”.

- Mesurolo Käyttö on luvanvaraista ja sallittu ainoastaan ammattivil-

jelijöilleo Sisältää metiokarbia, joka on voimakas myrkkyo Hyvin myrkyllistä myös muille eläimille, kuten koirille ja

kissoille, mikä rajoittaa aineen käyttömahdollisuuksia

- Huom! Rautasulfaattia sisältävät eläinrehut ovat kiellettyjäetanoiden torjunnassa. Niitä on helposti saatavilla ja ne ovathalvempia kuin rautafosfaattivalmisteet, minkä vuoksi niitäsaatetaan suositella etanantorjuntaan.

- Joissakin ulkomailla myynnissä olevissa etanantorjunta-aineissaon tehoaineena metaldehydiä. Metaldehydin käyttö on kiellet-ty Suomessa.

LaidunnusHoitamattomien alueiden kasvillisuuden pitäminen lyhyenä esimerkiksilammaslaidunnuksella heikentää etanoiden elinmahdollisuuksia. Lyhy-essä kasvillisuudessa etanat eivät löydä suojaa kuivumiselta.

Ojien tukkiminenOjien täyttö tai muuttaminen salaojiksi vähentää etanoille suotuisiasuojapaikkoja.

AnsatOlut-ansa: Etanat maistelevat mielellään astiassa olevaa olutsyöttiä jahukkuvat nesteeseen. Houkuttimena voi käyttää myös jotain muutavoimakkaasti haisevaa. Kaiva noin kahden litran astia maahan siten,että sen reuna on 2-3 cm maanpinnan yläpuolella. Ansat asetetaan10-15 m päähän toisistaan. Ansat täytyy tarkistaa päivittäin.

Ensisijaiset alueet torjunnassa

Ensisijaisesti torjuntatoimet tulee kohdistaa sellaisille alueille, joillaespanjansiruetanaa esiintyy runsaasti, ja se aiheuttaa merkittävää,todennettua haittaa. Espanjansiruetanoiden torjuminen on tärkeääkasvillisuudeltaan arvokkaissa puutarhoissa ja puistoissa. Myös viljely-maat ja siirtolapuutarhat ovat ensisijaisia kohteita. Sosiaalisen haitanvuoksi espanjansiruetanoiden massaesiintymät vaativat torjuntatoimiaesim. lasten leikkipaikoilla, uimarannoilla ja tärkeimmillä virkistykseenkäytetyillä puistoalueilla.

Lähteet ja lisätietoa

DAISIE- vieraslajiportaali:http://www.europe-aliens.org/speciesFactsheet.do?speciesId=52937

Engstrand, K (2010): Apua! Etanat hyökkäävät. 120s.Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki.-- Saatavissa kaupunginkirjastosta ja kirjakaupoista.

Ilmari Valovirta, tutkija, Helsingin yliopiston Luonnontieteellinen kes-kusmuseo, Eläinmuseo: keskustelu elokuussa 2011.

Luonnontieteellinen keskusmuseo:http://www.luomus.fi/elaintiede/selkarangattomat/tietoa/espanjansiruetana/index.htm

MMM 2011: Ehdotus kansalliseksi vieraslajistrategiaksi. – Työryhmä-muistio mmm 2011:2. Maa- ja metsätalousministeriö. 202 s.Saatavissa elektornisena osoitteessa:http://www.mmm.fi/attachments/mmm/julkaisut/tyoryhmamuistiot/newfolder_25/5xXyg8NtA/trm2011_2.pdf

Weidema, I. (2006): NOBANIS- Invasive Alien Species Fact Sheet– Arion lusitanicus. -- Saatavissa osoitteesta: www.nobanis.org