Esiopetusryhmän toimintasuunnitelma ja -kertomusfile/download... · niin kiinnostunut. Koodaus ja...

Esiopetusryhmän toimintasuunnitelma ja -kertomus

Laaditaan ajalle: 09.08.2019- 29.05.2020

Ryhmän nimi: VIRENOJAN ESIOPETUS/ PENNALAN PÄIVÄKOTI, KÄPÄLÄMÄKI

Henkilöstö: Virenoja: varhaiskasvatuksen opettaja Hanna-Mari Kärkkäinen ja avustaja Jaana Sallinen

Pennala: varhaiskasvatuksen opettaja Mervi Mäenlehto, varhaiskasvatuksen lastenhoitajat Hanna Aalto ja Pia Mäkinen, avustaja Terhi Vilén-Temonen

Käyttöohje• Toimintasuunnitelma on työväline, joka auttaa henkilöstöä suunnittelemaan, toteuttamaan ja arvioimaan työtään perusopetuslain ja

valtakunnallisen esiopsin sisällön mukaisesti.

• Toimintasuunnitelmaan konkretisoidaan tiimin yhteiset pedagogiset toimintaperiaatteet ja käytännöt. Sisällön on tärkeää olla riittävän

konkreettinen.

• Toimintasuunnitelma laaditaan prosessinomaisesti hyödyntäen laadinnan tukena kunnan esiopsia sekä huomioiden oman ryhmän lasten ja

vanhempien toiveet ja tarpeet.

• Toimintasuunnitelman laadinnan yhteydessä käytävä pedagoginen keskustelu ja yhteisen näkemyksen syntyminen on tärkeää.

• Toimintasuunnitelman tarkoituksena on toimia samalla valtakunnallisen ja kunnan esiopsin sisäistymisen työvälineenä.

• Toimintasuunnitelma on muuntuva asiakirja, jonka toteutumista ja sisältöä tulee arvioida ja muokata kun ryhmän tarpeet muuttuvat.

• Kun lisäät tekstiä tai kirjoitat arviointeja, lisää mukaan aina päivämäärä, jolloin olet muutoksen tehnyt.

Esiopetusryhmän kuvaus ja ryhmäkohtaiset tavoitteet:

Toiminnan tavoitteena on itseensä luottava, tasapainoinen lapsi, joka oppii huolehtimaan ja arvostamaan itseään ja kavereitaan. Toiminnassa mahdollistetaan kiinnostus uusia asioita ja taitoja kohtaan osallistavan toiminnan avulla. Työskentelyssä käytetään joustavia uuden esiopetussuunnitelman mukaisia työmuotoja. Esiopetuksessa kiinnitetään erityisesti huomiota hyvään perusasioiden opetukseen, hyvään käytökseen ja erilaisuuden hyväksymiseen.

Virenoja

• Virenojan esiopetusryhmä sijaitsee Virenojan koulun yhteydessä, Virenojan kylässä. Esiopetuksessa käy Virenojan, Heinämaan ja Pennalan lapsia. Lapsia ryhmässä on 13, joista osa on tuen/monikulttuurisia lapsia.

• Virenojan koulu on kyläkoulu, joka toimii vuorovaikutuksessa kyläyhteisön kanssa. Virenojan koulun nykyinen koulurakennus on valmistunut vuonna 1992 ja sen laajennus kuusiluokkaiseksi vuonna 2014. Koulutilat ovat modernit ja luokkien väliset välitilat antavat mahdollisuuden monenlaiseen yhteistyöhön. Esiopetus ja koulu tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään.

Pennala

• Pennalan esiopetusryhmä sijaitsee Pennalan päiväkodin yhteydessä, Pennalan kylässä. Esiopetukseen osallistuvat lapset asuvat Pennalassa ja Virenojalla. Ryhmässä on lapsia 24, joista 16 on esioppilaita ja 8 lasta viskari-ikäisiä. Ryhmässä osa on tuen/monikulttuurisia lapsia.

• Pennalan esiopetus sijaitsee samassa rakennuksessa Pennalan koulun kanssa. Esiopetus ja koulu tekevät jatkuvaa yhteistyötä kouluvuoden aikana.

Esiopetusryhmän toimintasuunnitelma ja -kertomus2

ARVOPERUSTA JA YLEISET TAVOITTEET

Esiopetuksen arvoperusta

Lapsuuden itseisarvo • Ihmisenä kasvaminen • Lapsen oikeudet • Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja moninaisuus • Perheiden monimuotoisuus • Terveellinen ja kestävä elämäntapa • Miten aiomme toteuttaa arvoja käytännössä?

Näin toteutamme arjessaHuomioon valtakunnallisen ja kunnan esiopsin sisältö, lasten leopseihin(sekä tuen suunnitelmiin) kirjatut asiat sekä vanhempien ja lasten näkemykset

• Yhteisten sääntöjen miettiminen ja niiden noudattaminen

• Erilaisuuden hyväksyminen. Toisten lasten huomiointi ja yhteistyön harjoittelu.

• Turvallinen ilmapiiri oppimiselle, tuetaan ja kannustetaan. Ei ole vääriä vastauksia.

• Lapsen ja perheen lämminhenkinen kohtaaminen.

• Säännönmukainen toiminta ja selkeä päivärytmi, auttaa lasta hahmottamaan päivän kulkua ja tuo turvallisuuden tunteen.

• Lasten kuuleminen. Toiveiden ja ajatusten kirjaaminen ja niiden toteuttaminen.

• Toiminnan näkyväksi tekeminen vanhemmille, TietoEdu ja pedanet-sivut.



Esiopetuksen arvoperusta

Lapsuuden itseisarvo • Ihmisenä kasvaminen • Lapsen oikeudet • Yhdenvertaisuus, tasa-arvo ja moninaisuus • Perheiden monimuotoisuus • Terveellinen ja kestävä elämäntapa • Miten aiomme toteuttaa arvoja käytännössä?

ARVIOINTI

VIRENOJA

syksy 2019

Säännöllinen päivärytmi helpotti lapsia arjessa.

Viikoittainen pedanet-sivuille kirjaaminen viikon touhuista. Vanhemmille näkyväksi mitä olimme viikon aikana tehneet.

Havainnoitu aktiivisesti lasten toimintaa ja nostettu sieltä asioita toimintaan.

Aikuisella aikaa kuunnella lasta.

kevät 2020

Edellä mainitut syksyn arvioinnit toteutuneet myös keväällä.

Pedanet-sivujen käyttö on kevään poikkeusolojen takia noussut tärkeäksi tiedotuskanavaksi. Etäeskarin tehtävät tulevat sinne viikoittain.


PENNALA

• Yhteiset säännöt mietittiin syyskuussa ja niihin palattiin säännöllisesti esiopetusvuoden aikana.

• Keväällä panostimme lasten havainnointiin, aloittaen leikin havainnoinnista. Tavoitteena oli tuoda lasten ajatuksia ja mielenkiinnon kohteita esiin.

• Viikottaista toimintaa suunniteltiin yhdessä lasten kanssa ja lasten toiveita pyrittiin toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan. Mieluisimmat lasten itse suunnittelemat toteutukset olivat Halloween-juhlat marraskuussa sekä pehmolelunpäivä keväällä.

• TietoEdun kautta tiedotettiin tulevasta toiminnasta ja pedanetin kautta pyrittiin tekemään toimintaa näkyväksi. Vanhemmat seurasivat hyvin vaihdellen tiedotuskanavia. Palautetta saimme siitä, että vielä enemmän olisimme voineet kertoa päivän kuulumisia.

• Sähköisten viestimien seuraaminen lisääntyi poikkeustilan aikana. Pedanet-sivustolle laitettiin viikoittain etäesiopetuksen tehtäviä.


Laaja-alaisen osaamisen edistäminen

Ajattelu ja oppiminen • Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu • Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot • Monilukutaito •Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen • Osallistuminen ja vaikuttaminen (vrt. osallisuus myöhemmässä osassa)

Huom! Laaja-alaisen osaamisen kehittämisen tehtävä otetaan huomioon kaikessa esiopetuksen toiminnassa: toimintakulttuuria ja oppimisympäristöjäkehitettäessä sekä kasvatus- ja opetustyössä


• Tuetaan lapsen omaa ajattelua ja oppimaan oppimista, ei anneta valmiita vastauksia. Annetaan aikaa omatoimisuudelle ja omalle ajattelulle. Aikuinen kannustaa ja rohkaisee löytämään vastauksia.

• Kunnioittava suhtautuminen eri kulttuureja kohtaan. Otetaan niistä selvää ja tutustutaan niihin yhdessä lasten kanssa.

• Monilukutaidon tuominen lasten saataville.

• Tablettien käyttö mukana arjessa säännöllisesti oppimispeleihin, videointiin ja valokuvaukseen. Koodauslaitteisiin tutustuminen. Kamerakynäpedagogiikan käyttöönotto.

• Toiminnan dokumentointia peda.net- sivuille.

• Mediataitoviikkoon ja sanomalehtiviikkoon osallistuminen.

• Vanhempien ja lasten toimintaan liittyvien toiveiden kirjaaminen tutustumispäivänä.

• Opastetaan lapsia turvalliseen liikkumiseen liikenteessä, reippaaseen liikkumiseen ja monipuoliseen ruokailuun. (Sapere, Valo)

• Toiminnallinen tapa työskentelyssä

• Kirjastoauton monipuolinen käyttö ja siihen lasten kanssa tutustuminen.



Laaja-alaisen osaamisen edistäminen

Ajattelu ja oppiminen • Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu • Itsestä huolehtiminen ja arjen taidot • Monilukutaito • Tieto- ja viestintäteknologinenosaaminen • Osallistuminen ja vaikuttaminen (vrt. osallisuus myöhemmässä osassa)

Huom! Laaja-alaisen osaamisen kehittämisen tehtävä otetaan huomioon kaikessa esiopetuksen toiminnassa: toimintakulttuuria ja oppimisympäristöjä kehitettäessä sekä kasvatus-ja opetustyössä

ARVIOINTI

VIRENOJA

syksy 2019

Työskentelyssä oli käytössä toiminallinen työskentely tapa. Lapsi sai itse tehdä, kokeilla ja löytää vastauksia. Työskentely erilaisissa kokoonpanoissa yksin, parin kanssa ja isommassa ryhmässä.

Tabletit oli käytössä viikoittain, mutta tämä lapsiryhmä ei ollut niistä niin kiinnostunut. Koodaus ja kamerakynäpedagogiikkaan tutustutaan keväällä.

Vanhempien ja lasten toiveet kirjattiin tutustumispäivänä ylös.

Lokakuussa 31.10 oli koko koulun liikenneturvallisuuspäivä.

Ruokailussa kiinnitettiin huomiota ruokalajien maisteluun, ruokarauhaan ja ruuan jättämiseen.

Teemallinen ruokailu: Intia. Maan kulttuuriin tutustuminen.

kevät 2020

Osallistuimme mediataito- ja sanomalehtiviikoille.

Harjoittelimme koodausta Bee-Botin avulla ja tabletilla Bee-Bot sovelluksella.

Kulttuurien erilaisuus otettiin huomioon esim. lauluissa ja laskemisessa.

Ohjattiin perheitä kotioloissa käyttämään tablettia oppimispelien pelaamiseen.

Teemallinen ruokailu: Espanja. Maan kulttuuriin tutustuminen.


PENNALA

• Toiminnallisuus oli mukana kaikessa toiminnassa. Työskenneltiin erilaisissa kokoonpanoissa yksin, parin kanssa ja isommassa ryhmässä.

• Tabletit oli käytössä viikoittain ja perheitä ohjattiin oppimispelien käyttämiseen myös kotona.

• Vanhemmilta pyysimme toiveita ja ajatuksia eskariin tutustumisessa. Samoin lasten omat toiveet ja odotukset kirjattiin ylös toteuttaen niitä mahdollisuuksien mukaan.

• Kirjastoautolla vierailtiin säännöllisesti.

KASVUA JA OPPIMISTA TUKEVA TOIMINTAKULTTUURI

Monipuoliset oppimisympäristöt

Oppimisympäristöjen suunnittelu yhdessä lasten kanssa mahdollisuus pedagogisesti monipuoliseen, erilaisia vaihtoehtoja tarjoavaantekemiseen • Mahdollisuus toimia eri kokoisissa, lapsilähtöisen toiminnan mahdollistavissa ryhmissä • Ilmapiiriltään turvallisen,kunnioittavan ja yhteisvastuullisen ympäristön luominen edistäen vuorovaikutusta ja yhteisöllistä tiedon rakentumista • Oppimisympäristönrikastuttaminen lähiympäristöä, kulttuuritarjontaa, vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötä hyödyntäen


• Oppimisympäristön muovaaminen aina tilanteen vaatimalla tavalla.

• Tavarat lasten saatavilla ja otettavissa.

• Erilaisissa kokoonpanoissa toimiminen.

• Tehtäviä eriytetään lasten taitotason mukaan.

• Retket seurantalolle, uimahalliin, kulttuuripolulle, kirjastoautolle. Lisäksi osallistuminen mahdollisuuksien mukaan koulun yhteisiin retkiin ja tapahtumiin.



Monipuoliset oppimisympäristöt

Oppimisympäristöjen suunnittelu yhdessä lasten kanssa mahdollisuus pedagogisesti monipuoliseen, erilaisia vaihtoehtoja tarjoavaan tekemiseen • Mahdollisuus toimiaeri kokoisissa, lapsilähtöisen toiminnan mahdollistavissa ryhmissä • Ilmapiiriltään turvallisen, kunnioittavan ja yhteisvastuullisen ympäristön luominen edistäenvuorovaikutusta ja yhteisöllistä tiedon rakentumista • Oppimisympäristön rikastuttaminen lähiympäristöä, kulttuuritarjontaa, vanhempien kanssa tehtävää yhteistyötähyödyntäen

ARVIOINTI

VIRENOJA

syksy 2019

Oppimisympäristö oli hyvin muokattavissa ja aktiivisessa käytössä.

Viikoittainen käynti kirjastoautolla ja kerran kuukaudessa seurantalolla.

Mini verso koulutus Pennalan päiväkodilla 20.8.2019

Metsäpäivä yhteistyössä 1-2 luokan kanssa 4.10.2019

Efektihankeen kautta esitykset 7.11 Tuubakimalainen ja 14.11 Ystäviensporttipäivä

Joulujuhla 17.12.2019

Joulukirkko 18.12.2019

Kummitunnit 4 kertaa

Oppilaskunnanhallituksen teemapäivät kerran kuukaudessa esim. väriviikko.

Kevät 2020

Kummitunti 2 kertaa

Luisteluretki Lahteen 28.1.2020

Oppilaskunnan liikunnallinen talvilajirieha salissa 31.1.2020 ja 14.2.2020 ystävänpäiväsydämet oppilaille, joihin kirjoitettiin kivoja asioita kaverista.

Retki seurantalolle 20.2.2020.

Kulttuuripolulle, uimahalliin ja kevätretkelle suunnitellut retket jäivät toteutumatta poikkeusolojen takia.


PENNALA

• Oppimisympäristöä muokattiin aktiivisimmin perähuoneessa. Sinne lisättiin liikuntavälineitä, koska lapset tykkäsivät liikkua siellä. Tila pyrittiin pitämään vapaana liikkumiselle.

• Välineitä on lisätty/vaihdettu säännöllisesti ja se on tuonut aina uusia leikkejä tullessaan

• Pelien vaihtaminen uusiin säännöllisin väliajoin.

• Ollaan toimittu pienryhmissä, pareittain, koko ryhmänä, yksilöllisesti

• Metsäretkillä käytiin ympäri vuoden.

Syksy 2019

• MiniVerso-koulutus lapsille ja aikuisille 20.8.219

• Lapsen oikeuksiin tutustuttiin koko viikko 47

• Lasten suunnittelemat halloween-juhlat 1.11.2019

• Joulujuhla koulun liikuntasalissa 3.12.20

• Joulukirkko 18.12.20

Kevät 2020

• Eskariuinnit 4.3 ja 11.3

• Koulun kanssa yhteistyö oli keväällä perjantaisin yhden välitunnin ajan (30min). Itsenäisyyspäivän tanssit.

Kulttuuripolulle suunniteltu retki jäi toteutumatta poikkeusolojen takia.


Yhteistyökäytännöt

Mitä pidämme tärkeänä? • Miten rakennamme luottamusta? • Miten kuulemme huoltajia? • Huoltajien osallisuus suunnittelussa ja arvioinnissa? • Muutyhteistyökäytännöt (nivelvaihe)? • Monialainen yhteistyö muiden tahojen kanssa

Näin toteutamme arjessaHuomioon valtakunnallisen ja kunnan esiopsin sisältö, lasten leopseihin (sekä tuen suunnitelmiin) kirjatut asiat sekä vanhempien ja lasten näkemykset

• Vanhempien kanssa tehtävä yhteistyö• leops-keskustelut syksyllä ja keväällä

• TietoEdu ja Peda.net aktiivisena informaatiokanavana esiopetuksesta kotiin. Virenojalla käytössä myös reissuvihkot.

• vanhempainillat ja juhlat

• yksilökohtaiset oppilashuoltotapaamiset tarvittaessa

• Moniammatillinen yhteistyö• Varhaiskasvatuksen erityisopettaja Leena Paunonen käy ryhmässä

tarpeen vaatiessa

• Koulupsykologi Virenojalla Sinikka Ekonen, Pennalassa Kati Leivonen

• erityistyöntekijät tarpeen mukaan, esimerkiksi kuraattorin palvelut

• Koulun kanssa tehtävä yhteistyö• Neljäs luokka esioppilaiden kummiluokkana Virenojalla

• 1. luokan kanssa tehtävä yhteistyö (Pennala ja Virenoja)

• nivelvaiheyhteistyö esiopetuksesta kouluun

• tapahtumat

• tilojen yhteiskäyttö

• esiopettajan osallistuminen opettajien palaveriin kerran kuukaudessa (Pennala) Joka viikko (Virenoja)

• Varhaiskasvatuksen ja seurakunnan yhteispalaverit. Yhteistyö tarkentuu vuoden aikana.

• Yhteistyö Pennalan ja Virenojan esiopetusyksiköiden välillä• Vaihtopäivät



Yhteistyökäytännöt

Mitä pidämme tärkeänä? • Miten rakennamme luottamusta? • Miten kuulemme huoltajia? • Huoltajien osallisuus suunnittelussa ja arvioinnissa? • Muutyhteistyökäytännöt (nivelvaihe)? • Monialainen yhteistyö muiden tahojen kanssa

ARVIOINTI

VIRENOJA

syksy 2019

Leops-keskustelut käytiin syys-joulukuu välillä.

Vanhempainilta oli 17.9.2019

Veo vieraillut ryhmässä muutamia kertoja syksyn aikana.

Viesti kulkenut perheille reissuvihkon, Tietoedun ja pedanetin kautta.

kevät 2020

Leops-keskustelut käytiin tapaamisina ja puhelinkeskusteluina maalis-huhtikuun aikana.

Veo vieraili ryhmässä muutamia kertoja.

Sähköpostiviestittely, pedanet-sivut ja puhelut/tekstiviestit olivat aktiivisessa käytössä kevään aikana.

Vaihtotunteja ei voitu järjestää poikkeustilanteen takia.


PENNALA

• Syksyn ja kevään leopsit saatiin pidettyä hyvin aikataulussaan. Keväällä leopsit toteutettiin puhelin keskusteluina.

• Kevään aikana yhteyttä perheisiin pidettiin pedanetin, sähköpostin välityksellä sekä soittamalla ja viestittelemällä.

• Koulun kanssa tehtävä yhteistyö aloitettiin itsenäisyyspäivänjuhlalla, joka pidettiin yhdessä ekaluokkalaisten kanssa. Keväällä yhteistyö toteutui suunnitellusti. Kevään vaihtotunnit ja kouluun tutustuminen jäi poikkeustilan vuoksi järjestämättä.

• Moniammatillinen yhteistyö VEOn kanssa toimi hyvin ja luontevasti. Veo vieraili muutaman kerran ryhmässä kauden aikana, osallistui tiimin kanssa ”tää on se mun paikka”-hankkeeseen ja oli aktiivisesti muutenkin tavoitettavissa.

• Seurakunnan kanssa tehtiin yhteistyötä mutta poikkeuksellisen kevään takia sekin jäi kesken.

ESIOPETUKSEN TOTEUTTAMISEN PERIAATTEETNäkökulmana lapsen hyvinvointi ja oppiminen

Hyvän vuorovaikutuksen periaatteet ja vertaissuhteiden edistäminen

Kasvattaja - lapsi • kasvattaja - kasvattaja • lapsi - lapsi


• Aito läsnäolo

• Avoin ja luottamuksellinen vuorovaikutus

• Aikaa keskustelulle, opetellaan kuuntelemaan toisia. Kaikilla lapsilla mahdollisuus asioiden kertomiseen.

• Ystävällisyys ja yhteistyötaitojen opettelu

• Hyvien tapojen mielessä pitäminen

• Ristiriitatilanteissa asioiden selvittäminen heti, asianomaisten kanssa tai koko ryhmän. Miniverso-vertaissovittelun käyttöön ottaminen näiden tilanteiden ratkaisemisessa.

• Tiimin kesken jatkuva toimintatapojen tarkastelu ja kehittäminen.



Hyvän vuorovaikutuksen periaatteet ja vertaissuhteiden edistäminen

Kasvattaja - lapsi • kasvattaja - kasvattaja • lapsi – lapsi

ARVIOINTI

VIRENOJA

syksy 2019

Aikuiset aidosti läsnä joka tilanteessa. Aikaa kuunnella ja olla saatavilla.

Hyviä tapoja muistuteltiin aina tilanteen tullen.

Miniverso-koulutuksen oppeja emme ole tarvinneet tämän ryhmän kanssa.

kevät 2020

Tunnetaitoja mietimme ystävänpäivän tienoilla. Käytimme Piki-materiaalia ja omia nukketeatteri esityksiä, joissa mukana Mini verson hiirimaskotti.

Aikuiset olivat aidosti läsnä joka tilanteessa. Oli aikaa kuunnella ja olla saatavilla.

Hyviä tapoja muistuteltiin aina tilanteen tullen.

Sovelsimme Mini-Verso koulutuksen oppeja.


Pennala

• Lämmin vuorovaikutus kasvattaja-lapsi, kasvattaja-kasvattaja toteutui hyvin. Kiinnitimme siihen paljon tiimin kanssa huomiota. Osallistuimme koko tiimin voimin ”tää on se munpaikka” –hankkeeseen, jossa pohdittiin paljon lämmintä vuorovaikutusta. Hankkeen myötä tarkastelimme toimintatapojamme säännöllisesti ja saimme kehitettyä tiimin toimintaa parempaan suuntaan.

• Keskusteluille annettiin aikaa ja lapsia kuunneltiin.

• Lasten kesken vuorovaikutustaitoja sekä tunnetaitojaharjoiteltiin miniverso-koulutuksen tuomilla opeilla ja Piki-materiaalin avulla. Varsinaisia ristiriitatilanteita jouduttiin tässä lapsiryhmässä selvittelemään melko vähän.


Lasten osallisuus

Miten vahvistamme osallisuuden kulttuuria ja varmistamme lasten mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin? •Miten edistämme lasten osallisuutta kaikessa toiminnassa, toiminnan- ja toimintaympäristön suunnittelussa, arvioinnissa ym.


• Lasten kuuleminen.

• Lasten ideat ja toiveet toiminnalle. Niiden kirjaaminen ja toteuttaminen seuraavien viikkojen aikana.

• Toimintaympäristön vapaa muokkaaminen toimintaa edellyttävällä tavalla.

• Vapaan leikin aika päivittäin. Aikuinen lasten saatavilla koko leikkiajan.



Lasten osallisuus

Miten vahvistamme osallisuuden kulttuuria ja varmistamme lasten mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa itseään koskeviin asioihin? •Miten edistämme lasten osallisuutta kaikessa toiminnassa, toiminnan- ja toimintaympäristön suunnittelussa, arvioinnissa ym.

ARVIOINTI

VIRENOJA

syksy 2019

Lasten toiveita pyrittiin toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan. Aikuisen havainnointi tärkeässä roolissa.

Vapaa leikki oli tälle ryhmälle todella tärkeä asia.

Toimintaympäristöä muokattiin lasten leikeille sopiviksi.

kevät 2020

Yllä olevat toteutuneet myös keväällä.


PENNALA

• Lasten havainnointiin kiinnitettiin varsinkin keväällä paljon huomiota ja sen myötä lasten ääntä saatiin kuuluviin myös toiminnassa.

• Lasten osallisuutta tuettiin miettimällä yhdessä seuraavan viikon tekemisiä, toiveita eskarivuodelle sekä toiveita toiminnasta.

• Herkällä korvalla kuunneltiin ja toteutettiin lasten toiveita metsäretkistä, koulun kentällä touhuamisista.

• Toimintaympäristöä muokattiin yhdessä lasten kanssa. Esim. kotileikin rakentaminen, perähuoneen liikunta- ja leikkivälineiden valinta.


Arjen tilanteet

Miten lapsi ja perhe vastaanotetaan aamulla, miten hyvästellään iltapäivällä • Mitä huomioitava työnjaossa • Tiedon vaihdon periaatteet •Ruokailu / ruokakasvatus • Päiväunet • Pukeminen ja riisuminen • Siisteyskasvatus


Virenoja

Lapset tulevat itsenäisesti eskariin. Vastaanottaminen ulkona vähän ennen yhdeksää. Avustaja hoitaa.

Iltapäivällä saatetaan taksilla ja linja-autolla kulkevat lapset kyyteihin. Itsenäisesti kulkevat katsotaan, että pääsevät matkaan. Avustaja ja vo.

Reissuvihko kulkee päivittäin lasten mukana. Tarvittaessa soitto koteihin ja tekstiviesteillä tiedottaminen. Molemmat työntekijät hoitavat.

Peda.net- sivuille toiminnan kuvaaminen kuvin ja sanoin. Vo hoitaa.

Leops-keskustelut syksyllä ja keväällä. Tarvittaessa muut tuen lapsille pidettävät keskustelut.

Perushoitotilanteissa korostamme itsenäistä toimintaa. Autamme tarvittaessa.

Päiväunia emme nuku, mutta viimeiselle eskaritunnille kuuluu satuhetki. Lukevien lasten osallistaminen satuhetkellä.


ARVIOINTIVIRENOJA

syksy 2019

Toimittu suunnitelman mukaan.

kevät 2020

Lapset jäivät etäeskari opetukseen 18.3.2020. Eskaritehtävät menivät heille kerran viikossa pedanetinkautta. Lisätehtäviä vanhempien ja lasten toiveesta sähköpostilla.

Etäeskarin aikana pystyimme vastamaan vanhempien toiveisiin liittyen eskaritehtäviin.


Arjen tilanteet

Miten lapsi ja perhe vastaanotetaan aamulla, miten hyvästellään iltapäivällä • Mitä huomioitava työnjaossa • Tiedon vaihdon periaatteet •Ruokailu / ruokakasvatus • Päiväunet • Pukeminen ja riisuminen • Siisteyskasvatus


Pennala

• Käpälämäessä lapset tarvitsevat esiopetuksen lisäksi varhaiskasvatusta.

• Lapset ja vanhemmat huomioidaan aamulla kullekin perheelle sopivalla tavalla. Iltapäivästä kerrotaan päivän kuulumiset.

• Varhaiskasvatuksen opettaja huolehtii toiminnan suunnittelusta yhdessä tiimin kanssa. Jokainen toteuttaa toimintaa vuorollaan.

• Arjen toimissa lapsia kannustetaan itsenäiseen toimintaan. Aikuinen auttaa tarvittaessa.

• Ruokailuissa ohjataan kauniisiin pöytätapoihin ja maistamiseen. Annoskokoja harjoittelemalla pyrimme vähentämään ruokahävikkiä.

• Ruoan jälkeen vietämme pienen lepohetken. Lepohetkellä kuunnellaan satuja ja annetaan mahdollisuus nukkua unia tarvitseville.

• Pedanet-sivuille kuvataan toimintaa sekä tiedotetaan vanhempia TietoEdu-sovelluksen kautta. Tiedotusvastuu varhaiskasvatuksen opettajalla.


ARVIOINTI PENNALA

• Toimimme suunnitelman mukaisesti.

• Esiopetusta ja viskaritoimintaa eriytimme vuoden aikana selkeästi ja säännöllisesti. Tämä antoi mahdollisuuden toimia pienemmissä ryhmissä, käyttää tiloja monipuolisemmin hyväksi sekä vähentää odottamista esim. eteistilanteissa.

• Lapset jäivät etäesiopetukseen 18.3.2020. Viikon esiopetustehtävät laitettiin pedanettiin aina maanantaisin. Lisätehtäviä laitettiin vanhempien ja lasten toiveesta sähköpostilla.

• Etäesiopetuksen aikana pystyimme vastamaan vanhempien toiveisiin liittyen eskaritehtäviin.

• Ruokakasvatus Saperea toteutettiin leipomalla välipalaksi sämpylöitä, tutustumalla kasviksiin kuorimalla, raastamalla ja leikkaamalla niitä syksyn sadonkorjuu-viikolla sekä miettimällä lasten kanssa tarjoiluita halloween-juhliin ja toteuttaen juhlatarjoilut.

VARHAISKASVATUKSEN TOTEUTTAMISEN PERIAATTEETNäkökulmana lapsen hyvinvointi ja oppiminen

Pienryhmätoiminnan toteuttaminen

Ryhmiin jakamisen periaatteet / Minkälaisia erilaisia ryhmiä • Aikuisen rooli / lasten osallisuus pienryhmissä • Aikataulutus / organisointi/ työnjako


Pienempiin ryhmiin jaetaan aina tilanteeseen sopivalla tavalla. Toiminnasta riippuvia asioita.

• Taitotaso

• S2/ tuen tarpeet

• Mielenkiinnon kohteet

Aikuisen/ lasten kanssa yhdessä sopimat ryhmät

Ryhmien vaihtelevuus, mahdollisuus oppia toimimaan eri lasten kanssa.

Aikuinen ohjeistaa ja alustaa asiaa. Lapsi itse miettii ja pohtii asiaa ja on aktiivinen osallistuja.

• Pennalassa samassa ryhmässä toimii esiopetusta nuorempia viskareita. Viskarit toimivat omana ryhmänään. Viskareidentoiminta on heidän ikätasolleen sopivaa ja suunnittelussa otetaan huomioon lasten kiinnostuksen kohteet.



Pienryhmätoiminnan toteuttaminen

Ryhmiin jakamisen periaatteet / Minkälaisia erilaisia ryhmiä • Aikuisen rooli / lasten osallisuus pienryhmissä • Aikataulutus / organisointi/ työnjako

ARVIOINTI

VIRENOJA

syksy 2019

Toimittu suunnitelman mukaisesti.

kevät 2020


Etäeskarin tehtävät ovat olleet kaikille samat, huomioitu koko ryhmän tarpeet.


PENNALA

• Toimittiin suunnitelman mukaisesti.

• Eskarilaiset toimivat pääsääntöisesti omana ryhmänään ja olivat usein jaettuna kahteen ryhmään. Koko ryhmän kanssa toimittiin esim. jumpalla.

• Etäesiopetuksessa pystyimme vastaamaan myös lasten yksilöllisiin tarpeisiin lähettämällä sähköpostilla lisätehtäviä perheiden niin halutessa.


Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä

Leikin havainnointi: tietoisuus ryhmän lasten leikin kehitysvaiheista, mielenkiinnonkohteista, tunteista, kokemuksista ja kaverisuhteista • Leikkiympäristön suunnittelu, arviointi ja muokkaaminen havaintojen pohjalta (tilat, välineet, materiaalit) • Lasten osallisuus leikkiympäristön suunnittelussa • Leikkivälineiden monipuolisuus ja tarkoituksenmukaisuus • Leikin ohjaaminen ja rikastuttaminen, kasvattajien mukana olo leikeissä • Leikin osuus päiväjärjestyksessä (pitkäkestoisen leikin mahdollistaminen) • Leikkiin liittyvien esteiden poistaminen

Näin toteutamme arjessaHuomioon valtakunnallisen ja kunnan esiopsin sisältö, lasten leopseihin (sekä tuen suunnitelmiin) kirjatut asiat sekä vanhempien ja lasten näkemykset

• Havainnoimme leikkiä päivittäin niin sisällä kuin ulkonakin.

• Aikuinen aina tarvittaessa mukana lasten leikeissä.

• Aikuinen kuulolla koko ajan mitä eri leikkijät tekevät. Tietoinen mitä ympärillä tapahtuu.

• Aikuinen yrittää löytää ratkaisuja yhdessä lasten kanssa, jotta kaikkien leikit onnistuvat.

Virenoja

• Vapaan leikin aikana (1h) lapsilla mahdollisuus omaan suunnitteluun ja tekemiseen. Leikkiympäristön rakentamiseen.

• Esille eri vaihtoehtoja mistä lapsi voi itse valita leikin ja kaverit kenen kanssa lähtee leikkimään.

• Mahdollistetaan leikin jatkuminen vielä välitunnillakin.

• Joka päivä lelupäivä. Lapsilla mahdollisuus suunnitella leikkiä valmiiksi jo edellisenä päivänä.

• Mahdollistetaan liikuntaleikit salissa vapaan leikin aikana.

• Aikuinen aina tarvittaessa mukana lasten leikeissä.

• Aikuinen kuulolla koko ajan mitä eri leikkijät tekevät. Tietoinen mitä ympärillä tapahtuu.

• Aikuinen yrittää löytää ratkaisuja yhdessä lasten kanssa, jotta kaikkien leikit onnistuvat.

Pennala

• Mahdollisuuksien mukaan leikkien annetaan jatkua niin kauan, kuin lapset jatkavat leikkiä.



Leikki kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin lähteenä

Leikin havainnointi: tietoisuus ryhmän lasten leikin kehitysvaiheista, mielenkiinnonkohteista, tunteista, kokemuksista ja kaverisuhteista • Leikkiympäristön suunnittelu, arviointi ja muokkaaminen havaintojen pohjalta (tilat, välineet, materiaalit) • Lasten osallisuus leikkiympäristön suunnittelussa • Leikkivälineiden monipuolisuus ja tarkoituksenmukaisuus • Leikin ohjaaminen ja rikastuttaminen, kasvattajien mukana olo leikeissä • Leikin osuus päiväjärjestyksessä (pitkäkestoisen leikin mahdollistaminen) • Leikkiin liittyvien esteiden poistaminen

ARVIOINTI

VIRENOJA

syksy 2019

Lasten toiveita pyrittiin toteuttamaan mahdollisuuksien mukaan. Aikuisen havainnointi.

Vapaa leikki oli tälle ryhmälle todella tärkeä asia.

kevät 2020

Yllä olevat asiat toteutuneet myös keväällä.


PENNALA

• Leikki oli mukana kaikessa toiminnassa ja leikin avulla opeteltiin monia asioita.

• Vapaalle leikille annettiin aikaa joka päivä ja lasten toiveita kuunneltiin.

• Leikkiympäristöä muokattiin yhdessä lasten kanssa heidän mielenkiintonsa mukaan.

• Leikin havainnointiin panostettiin kevään aikana, kun osallistuimme tiimin kanssa ”tää on se mun paikka”-hankkeeseen.


Pedagoginen dokumentointi ja suunnittelukäytännöt

Miten keräämme ja dokumentoimme tietoa lapsista (kehitys, kiinnostuksen kohteet, toiminta, ajattelu, oppiminen) ja ryhmäntoiminnasta? • Miten tietoa koostetaan ja hyödynnetään pedagogisen toiminnan ja toimintaympäristön suunnittelussa? • Mitenkäytämme pedagogista dokumentointia yhdessä lasten kanssa? • Miten mahdollistamme lasten osallisuuden suunnittelussa?


• Leops-keskustelut 2x esiopetusvuoden aikana. Tavoitteiden kirjaaminen ja arviointi.

• Aktiivinen lasten havainnointi ja havaintojen kirjaaminen.

• Tilanteiden videointi ja valokuvaaminen. Niiden katsominen yhdessä lasten kanssa. Keskustelu ja miettiminen miten tilanteet meni. Palautteen antamisen harjoittelu.



Pedagoginen dokumentointi ja suunnittelukäytännöt

Miten keräämme ja dokumentoimme tietoa lapsista (kehitys, kiinnostuksen kohteet, toiminta, ajattelu, oppiminen) ja ryhmän toiminnasta? • Mitentietoa koostetaan ja hyödynnetään pedagogisen toiminnan ja toimintaympäristön suunnittelussa? • Miten käytämme pedagogista dokumentointiayhdessä lasten kanssa? • Miten mahdollistamme lasten osallisuuden suunnittelussa?

ARVIOINTI

VIRENOJA

syksy 2019

Syksyn leops- ja tuen keskustelut käyty.

kevät 2020

Kevään keskustelut käytyiin tapaamisina tai puhelin keskusteluina.

Lasten toimintakuvista teimme videoita ja niitä katsoimme yhdessä lasten kanssa. Lapsille tärkeää nähdä itsensä muiden joukossa.


PENNALA

• Syksyllä leops- ja tuen keskustelut käytiin suunniteltujen aikataulujen mukaisesti.

• Keväällä suunnitellut arviointikeskustelut käytiin poikkeustilanteen vuoksi puhelimitse.

• Lasten itsearviointia


Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena

Miten arvioinnin avulla suunnittelemme ja kehitämme opetusta • Miten arvioinnin avulla kunkin lapsen hyvinvointia, kasvua ja oppimista • Miten kehitämme lasten edellytyksiä itsearviointiin?


• Lasten itsearviointi ja oppimisen huomaaminen. Lapsi harjoittelee erilaisia tapoja oppia asioita.

• Omavihko ja kansio käytössä, johon liitetään tehtäviä. Edistymisen näkeminen.

• Aikuisen palautteen antajana kaikissa esiopetuksen tilanteissa. Niin hyvät kuin kehitettävät asiat.

• Aikuinen mallin näyttäjänä.

• Leops- keskusteluissa nousseiden ajatusten pohjalta tehdyt muutokset.



Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena

Miten arvioinnin avulla suunnittelemme ja kehitämme opetusta • Miten arvioinnin avulla kunkin lapsen hyvinvointia, kasvua ja oppimista • Miten kehitämme lasten edellytyksiä itsearviointiin?

ARVIOINTIVIRENOJA

syksy 2019

Lapset itsearvioivat omaa suoriutumistaan tehtävissä.

Aikuinen kannustaa ja kiittää hyvästä tekemisestä ja antaa näin mallia lapsille. Lapset oppivat pikku hiljaa huomaamaan oman ja toisten onnistumisen ja kertomaan siitä.

Logico-juna kertoo omasta edistymisestään tehtävissä.

Ekapeli kannustaa myös pelaamaan ja kertoo edistymisestä.

kevät 2020

Yllä mainitut arvioinnit toteutuneet myös keväällä.

Aikuisen malli siirtyi lapsiin.


PENNALA

• Aikuisten tekemien havaintojen pohjalta arvioitiin toimintaa ja muokattiin sitä lapsia kuunnellen.

• Seulontojen avulla arvioitiin lasten oppimisen edistymistä ja pystyttiin vastaamaan paremmin lasten yksilöllisiin tarpeisiin.

• Lapset harjoittelivat itsearviointia arvioiden omaa suoriutumistaan esim. esiopetustehtävien tekemisen jälkeen. Kevään leops-keskustelussa suunnitelmissa ollut lapsen itsearvioinnin harjoitteleminen jäi pois puhelimitse käydyn keskustelun vuoksi.

ESIOPETUKSEN OPPIMISKOKONAISUUDET

Lapsilähtöisyys ja eheytetty pedagoginen toiminta oppimiskokonaisuuksien toteuttamisen lähtökohtana:

Lasten mielenkiinnonkohteiden selvittäminen ja huomiointi • Lasten erilaisuus oppijoina • Lasten osallisuus suunnittelussa, toteutuksessa jaarvioinnissa • Laaja-alaisen osaamisen huomiointi • Eri oppimiskokonaisuuksien tavoitteiden ja sisältöjen pedagogisestitarkoituksenmukainen yhdistely


• Huomioimme erilaiset oppijat ja järjestämme mahdollisuuden erilaisiin oppimistapoihin. Pienryhmät, koko ryhmä, toiminnallinen oppiminen, pöytätyöskentely.

• Eriytettyä toimintaa lasten omista tavoitteista käsin.

• Toiminnan suunnittelua ja arviointia. Lapsilta nousseet mielenkiinnon kohteet toiminnalle.

• Seikkailujen eskari- materiaali (Virenoja)

• Kummaa-materiaali (Pennala)



Lapsilähtöisyys ja eheytetty pedagoginen toiminta oppimiskokonaisuuksien toteuttamisen lähtökohtana:

Lasten mielenkiinnonkohteiden selvittäminen ja huomiointi • Lasten erilaisuus oppijoina • Lasten osallisuus suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa • Laaja-alaisenosaamisen huomiointi • Eri oppimiskokonaisuuksien tavoitteiden ja sisältöjen pedagogisesti tarkoituksenmukainen yhdistely

ARVIOINTI

VIRENOJA

syksy 2019

Seikkailujen eskari ollut käytössä kirjainten harjoittelussa.

Eri toimintatavat tutuiksi ja eri kavereiden kanssa tekeminen.

Lasten taitotasot otettu huomioon.

kevät 2020

Seikkailujen eskarin materiaali jäi vähän kesken, mutta etäeskarin tehtävissä ollut vastaavanlaisia tehtäviä kuin Seikkailujen eskarissa. Kiinnitetty huomiota monipuolisuuteen.


PENNALA

• Syksyllä kysyimme lapsilta mielipiteitä ja toiveita esiopetusvuoteen liittyen.

• Lasten kanssa yhdessä suunniteltiin toimintaa ja toteutettiin toiveita.

• Laaja-alaisen oppimisen alueita pyrittiin toteuttamaan monipuolisesti.

• Kummaa-materiaalia käytettiin esiopetuksen pohjana muokaten toimintaa monipuolisesti lasten tarpeiden ja toiveiden mukaisesti. Materiaalin käyminen jäi kesken etäesiopetusjakson vuoksi.

• Lasten taitotasot huomioitiin toiminnassa.


Kielen rikas maailma:

Miten edistämme esiopetuksessa: vuorovaikutustaitoja, kielellistä kehitystä, kiinnostusta kieliin ja kulttuureihin, kielellisen tietoisuudenkehittymistä, kehittyvää luku- ja kirjoitustaitoa


• Tekemällä ja toimimalla oppiminen

• Monipuoliset työskentelytavat asioiden läpikäynnissä: lorut, sadut, sanat, tavut, äänteet, kirjoitettu kieli puheeksi ym….

• Kirjastoauton viikoittainen käyttö ja päivittäiset satuhetket lasten kirjallisuuden parissa.

• Tablettien käyttöön tutustuminen erilaisten oppimista tukevien pelien ja ohjelmien kautta.

• Kirjainten läpikäynti, kerran viikossa uusi kirjain. Kirjainmuodon harjoitteleminen eri tavoin, kynä, muovailuvaha, liitu, tabletti, hiekka

• Ryhmän lasten kotikielien näkyminen arjessa, päivät, laulut, lorut.

• Myönteisen palautteen antaminen



Kielen rikas maailma:

Miten edistämme esiopetuksessa: vuorovaikutustaitoja, kielellistä kehitystä, kiinnostusta kieliin ja kulttuureihin, kielellisen tietoisuuden kehittymistä,kehittyvää luku- ja kirjoitustaitoa

ARVIOINTI

VIRENOJA

syksy 2019


Toteutunut onnistuneesti.

kevät 2020

Alkuvuoden kuukausien osalta toteutunut onnistuneesti.

Kevään poikkeusolojen aikana vanhempia ohjattu esim. ekapelin ja mollan abc:n pelaamiseen. Kielellisten valmiuksien tukemiseen.

Etäeskaritehtävissä myös kielellisten taitojen harjoittelemiseen liittyviä tehtäviä.


Pennala

• Toteutettiin suunnitelman mukaisesti.

• Kevään etäesiopetusjakson aikana pedanetin tehtävissä oli kielellisten taitojen harjoittelemiseen tukevia tehtäviä. Kotona ohjattiin pelaamaan myös ekapeliä ja molla abc:tä.


Ilmaisun monet muodot:

Musiikillisen, kuvataiteellisen, käsitöiden suullisen ja kehollisen ilmaisun tukeminen •Lasten mahdollisuus omatoimiseen ilmaisuun arjessa;mitä välineitä ja materiaaleja tarjolla ja missä? • Miten lasten mahdollisuus ohjattuun ilmaisuun toteutuu arjessa• Kulttuuritarjonnanhyödyntäminen • Miten mahdollistamme lasten osallisuuden luovien prosessien suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa?


• Monipuoliset työskentelytavat asioiden läpikäynnissä: laulu, soitto, rytmi, ompelu, maalaus, piirtäminen, loruttelu, tanssi, draama ym…

• Lapsilla mahdollisuus spontaaniin ilmaisuun: omat esitykset

• Kädentaidoissa lasten omat ideat ja niiden toteuttaminen.

• Kierrätysmateriaalin käyttö ja vuodenaikoihin liittyvä taide.

• Huomioidaan toiminnassa lasten uskonnollinen vakaumus. Vanhempien kanssa yhteiset sopimukset mihin lapsi saa osallistua.

• Kulttuuripolkuun osallistuminen.



Ilmaisun monet muodot:

Musiikillisen, kuvataiteellisen, käsitöiden suullisen ja kehollisen ilmaisun tukeminen •Lasten mahdollisuus omatoimiseen ilmaisuun arjessa; mitä välineitä ja materiaaleja tarjolla ja missä? • Miten lastenmahdollisuus ohjattuun ilmaisuun toteutuu arjessa• Kulttuuritarjonnan hyödyntäminen • Miten mahdollistamme lasten osallisuuden luovien prosessien suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa?

ARVIOINTI

VIRENOJA

syksy 2019

Kädentaidon tehtävät ovat olleet monipuolisia.

Efektihankkeen esityksistä ja joulukirkosta olemme informoineet vanhempia ja he ovat saaneet päättää osallistuuko lapsi tilaisuuteen vai vaihtoehtoiseen toimintaan.

Lasten mielenkiinnon kohteet otettu huomioon toiminnan suunnittelussa.

kevät 2020

Alkuvuoden kädentaidon tehtävät olivat monipuolisia.

Kulttuuripolulle ei voitu osallistua.

Etäeskarin materiaaleissa mennyt lapsille askarteluvinkkejä kotona tehtäväksi.


PENNALA

• Tässä lapsiryhmässä tykättiin laulaa, askarrella ja piirtää, joten niitä myös tehtiin paljon.

• Vapaan leikin aikana lapset innostuivat usein esittämään omia esityksiään esim. sirkustemppuja.

• Sovittu osallistuminen kulttuuripolulle ei onnistunut koronan vuoksi.

• Etäesiopetuksen tehtävissä huomioitiin myös ilmaisun monet muodot.


Minä ja meidän yhteisömme:

Miten vahvistamme lasten valmiuksia ymmärtää yhteiskunnallista ja historiallista monimuotoisuutta ja toimia siinä (lähiyhteisön menneisyysja ajankohtaiset asiat) • Miten edistämme lasten eettisen ajattelun kehittymistä • Miten toteutamme katsomuskasvatusta • Mitenvahvistamme lasten osallisuutta omassa toimintaympäristössään


• Retket lähiympäristöön

• Tunnekorttien käyttäminen osana arkea.

• Hyvien käytöstapojen harjoitteleminen. Toisten kunnioittaminen ja arvostaminen.

• Ryhmän yhteisten sääntöjen pohtiminen ja niihin palaaminen säännöllisin väliajoin.

• Lapsilla mahdollisuus pohtia, ihmetellä, kysellä ja yhdessä keskustella.

• Eri juhlapyhiin tutustuminen lasten kanssa yhdessä tietoa etsien. Eri kulttuurien huomiointi.

• Lasten eri katsomusten huomiointi toiminnassa.

• Osallistuminen kirkkoretkelle tai vaihtoehtoiseen toimintaan. (Pennala)

• Opetuksessa toimitaan yhteistyössä huoltajien kanssa kunkin perheen taustaa, katsomuksia ja arvoja kuullen.



Minä ja meidän yhteisömme:

Miten vahvistamme lasten valmiuksia ymmärtää yhteiskunnallista ja historiallista monimuotoisuutta ja toimia siinä (lähiyhteisön menneisyys ja ajankohtaiset asiat) • Miten edistämmelasten eettisen ajattelun kehittymistä • Miten toteutamme katsomuskasvatusta • Miten vahvistamme lasten osallisuutta omassa toimintaympäristössään

ARVIOINTI

VIRENOJA

syksy 2019

Meillä oli mahdollisuus osallistua joulukirkkoon ja menimme sinne koko ryhmän kanssa.

Kiinnitetty huomioita kauniisiin tapoihin.

Tilanteen vaatiessa palattu yhteisiin sääntöihin ja sopimuksiin.

Lasten kysymyksiin etsitty yhdessä vastauksia.

kevät 2020

Tunnetaitoja mietitty ystävänpäivän tienoilla. Käytetty Piki-materiaalia ja omia nukketeatteri esityksiä, joissa mukana Mini verson hiirimaskotti.

Kiinnitetty huomioita kauniisiin tapoihin.

Tilanteen vaatiessa palattu yhteisiin sääntöihin ja sopimuksiin.

Lasten kysymyksiin etsitty yhdessä vastauksia.


PENNALA

• Seurasimme vuoden aikana ympärillämme muuttuvaa ympäristöä; peltojen muuttuminen vuodenaikojen mukaan, lähelle rakentuvan asuinalueen talojen rakentuminen yksi kerrallaan, metsän muuttuminen vuodenaikojen mukaan sekä koko metsän kaataminen.

• Metsäretkiä teimme säännöllisesti kunnes retkipaikkamme metsä kaadettiin kokonaan.

• Monipuoliset keskustelut lasten kanssa vuoden aikana. Keskustelua ja pohdintaa aiheutti erityisesti korona-virus, jonka vuoksi osa lapsista jäi etäopetukseen kotiin.

• Joulukirkkoon osallistuttiin koko ryhmän voimin.

• Tunnetaitoja käytiin läpi ympäri vuoden erilaisissa yhteyksissä. Piki-materiaalia käytiin läpi ja miniverso oli käytössä tarvittaessa.


Tutkin ja toimin ympäristössämme:

Miten tuemme lasten matemaattisen ajattelun kehittymistä ja kiinnostusta matemaattiseen ajatteluun •Miten edistämmeympäristökasvatukseen liittyvien tavoitteiden toteutumista (mm. ympäröivän luonnon havainnointi, tutkiminen sekä siihen liittyvienkäsitteiden ja ilmiöiden ymmärtäminen) • Miten toteutamme teknologiakasvatusta (arjessa esiintyvät teknologiset ratkaisut, niidenominaisuudet ja toimivuus)


• Tekemällä ja toimimalla oppiminen

• Monipuoliset työskentelytavat asioiden läpikäynnissä: lukukäsite, numeromerkki, lukujono, sijainti, ylhäällä ja alhaalla, geometria ym…

• Lasten kiinnostuksen kohteiden huomioiminen

• Luonnossa liikkuminen eri vuodenaikoina sekä luonnon tutkimista eri aistein sekä havaintovälineiden avulla.

• Tablettien käyttöön tutustuminen erilaisten oppimista tukevien pelien ja ohjelmien kautta.

• Mediataito- ja sanomalehtiviikkoon osallistuminen



Tutkin ja toimin ympäristössämme:

Miten tuemme lasten matemaattisen ajattelun kehittymistä ja kiinnostusta matemaattiseen ajatteluun •Miten edistämme ympäristökasvatukseenliittyvien tavoitteiden toteutumista (mm. ympäröivän luonnon havainnointi, tutkiminen sekä siihen liittyvien käsitteiden ja ilmiöiden ymmärtäminen) •Miten toteutamme teknologiakasvatusta (arjessa esiintyvät teknologiset ratkaisut, niiden ominaisuudet ja toimivuus)

ARVIOINTI

VIRENOJA

syksy 2019


Erityisesti retket seurantalolle oli lasten mieleen ja niitä aina odotettiin.

kevät 2020

Yllä mainitut arvioinnit toteutuneet myös alkukeväällä.


PENNALA

• Matemaattisia taitoja harjoiteltiin toiminnan kautta. Asioiden laskeminen, vertaileminen ja luokitteleminen oli päivittäistä. Erityisen mieluisia ja toivottuja olivat matematiikan kynätehtävät.

• Toimintaa toteutettu suunnitelman mukaisesti.


Kasvan ja kehityn:

Käsitellään liikunnan, ruuan, kuluttajuuden, terveyden sekä turvallisuuden näkökulmista

Miten innostamme lapsia monipuoliseen liikkumiseen (liikunnallisiin leikkeihin aktivoiminen, liikkumisen mahdollistaminen sisällä ja ulkona,materiaalien ja välineiden saatavilla olo myös omaehtoisen toiminnan aikana) • Miten edistämme ruokakasvatukseen liittyvien tavoitteidentoteuttamista arjessa (ruokailutilanteet, ruoka- ja tapakulttuuri) • Miten pohdimme kohtuullisen kuluttamisen merkitystä • Mitenohjaamme lasten hyvinvointiin ja terveyteen liittyvää ymmärrystä (liikunta, lepo, hyvät ihmissuhteet, hygienia) • Miten annamme lapsilletietoa oikeudestaan turvalliseen elämään, arvostavaan kohteluun ja koskemattomuuteen


• Mahdollistetaan monipuolinen liikunta päivittäin.

• Vapaan leikin tilanteissa mahdollisuus sali touhuihin. (Virenoja) Pennalassa ohjattu liikuntahetki koulun salissa kerran viikossa.

• Erilaisten ruokien maistelu, niihin tutustuminen, ruokajätteen vähentäminen ja hyvät pöytätavat. Mahdollisuuksien mukaan leivonta ja sadonkorjuuherkkujen maistelu. Sapere- ruokakasvatusmenetelmän liittäminen laaja-alaisten osaamisen alueisiin.

• Päivittäiseen hyvinvointiin liittyvien asioiden läpikäynti ja opastaminen omatoimisuuteen.

• Kestävään elämäntapaan tutustuminen.

• Liikenteessä turvallinen liikkuminen ja sääntöjen noudattaminen. Turvaliivien käyttäminen esiopetusmatkoilla ja retkeillessä.

• Ohjaaminen omatoimisuuteen hygieniaan liittyvissä asioissa, kuten vesakäynneissä, niistämisessä, käsienpesussa jne.



Kasvan ja kehityn:

Käsitellään liikunnan, ruuan, kuluttajuuden, terveyden sekä turvallisuuden näkökulmista

Miten innostamme lapsia monipuoliseen liikkumiseen (liikunnallisiin leikkeihin aktivoiminen, liikkumisen mahdollistaminen sisällä ja ulkona, materiaalien ja välineiden saatavilla olo myösomaehtoisen toiminnan aikana) • Miten edistämme ruokakasvatukseen liittyvien tavoitteiden toteuttamista arjessa (ruokailutilanteet, ruoka- ja tapakulttuuri) • Miten pohdimmekohtuullisen kuluttamisen merkitystä • Miten ohjaamme lasten hyvinvointiin ja terveyteen liittyvää ymmärrystä (liikunta, lepo, hyvät ihmissuhteet, hygienia) • Miten annamme lapsilletietoa oikeudestaan turvalliseen elämään, arvostavaan kohteluun ja koskemattomuuteen

ARVIOINTI

VIRENOJA

syksy 2019


Turvallisuuspäivä koululla 31.10.

Jäteneuvontapäivä 8.10

Piparien leivonta

Vihannesten pilkkominen ja maistelu.

Kiinnitetty erityistä huomiota käsien pesuun.

kevät 2020

Erityisesti kiinnitetty huomiota käsien pesuun.

Liikuntaa joka päivä ohjatusti ja vapaasti.

Ruokahävikkiä saimme vähennettyä hyvin.


PENNALA

• Perähuoneessa liikunnan salliminen lisäsi huomattavasti lasten liikkumista ja erilaisten taitojen harjoittelua mm. eri välineiden avulla. Liikkuminen oli monipuolista ja tehokasta. Säännöllinen jumppatuokio salissa oli todella mieluisa.

• Käsien pesemistä harjoiteltiin jo syksyllä mutta varsinkin keväällä sitä tehostettiin.

• Erilaisiin ruokiin tutustuttiin maistelemalla (esim. espanjalainen, intialainen), vihannesten pilkkominen ja maistelu sekä herkkujen leipominen. Lapset olivat innoissaan leipomisesta ja keväälle suunniteltiin yhdessä leipomisia mutta ne jouduttiin perumaan koronan vuoksi.

Esiopetusryhmän toimintasuunnitelma ja -kertomusfile/download... · niin kiinnostunut. Koodaus ja...

Documents

Transcript of Esiopetusryhmän toimintasuunnitelma ja -kertomusfile/download... · niin kiinnostunut. Koodaus ja...