Eläkesäätiöyhdistyksen jäsenlehti 2/2010Eläkesäätiöyhdistyksen jäsenlehti 2/2010 Olisi...

2/2010Eläkesäätiöyhdistyksen jäsenlehti

Olisi lopultakin aikahuomata hajautetunjärjestelmän edut s. 6

Sijoitukset: Missä mennään kesällä 2010? s. 9

Valta vaihtui OP:n eläkekassassa ja -säätiössä s. 8

Sisältö

ELÄKESÄÄTIÖYHDISTYS – ESY ry

Kalevankatu 13, 3. kerros00100 Helsinki

puh. (09) 687 7440faksi (09) 6877 4440etunimi.sukunimi@elakesaatioyhdistys.fiwww.elakesaatioyhdistys.fi

JulkaisijaEläkesäätiöyhdistys - ESY ryKalevankatu 13, 3. kerros00100 Helsinki

PäätoimittajaJouko Bergius

ToimitusKeypress OyKirsti TonttilaPuh. 040 5050 677

TaittoViestintätoimisto MageenaMia PeltolaMarjo-Riitta HautalaPuh. (03) 782 5248www.mageena.fi

KirjapainoEcapaino, Lahti

ISSN 0785-5931

Kannen ja takakannen kuvatKirsti Tonttila

3 Pääkirjoitus: Eläkeläisten määrä kasvaa – miten eläkkeet hoidetaan?

4 Olisi lopultakin aika huomata hajautetun järjestelmän edut

6 Suomi edelleen Euroopan huippumaita eläkejärjestelyissä

8 Valta vaihtui OP-Eläkekassassa ja -säätiössä

Sijoitukset:9 Hyvillä kiinteistöillä pitkä jono ostajia10 Poliitikot kaksi kierrosta jäljessä12 Korot eivät nouse ainakaan vuoteen

13 Työryhmät jättivät ehdotukset: Vakavaraisuuslain voimassaoloa jatketaan vuoden 2012 loppuun

15 Ajankohtaista

16 Eläkesäätiöyhdistyksen hallituksen puheenjohtajana jatkaa kauppaneuvos Heikki Halkilahti Valiosta

17 Kuvasatoa: Eläkesäätiöiden ja -kassojen hallitusten jäsenten koulutuspäivät Sijoitustoiminta eläkesäätiöissä ja -kassoissa –seminaari

18 Kevätseminaari Tallinnassa 19 ...ja vapaa-ajantilaisuus

PÄÄKIRJOITUS

ESY-tieto 2/2010 | 3

Työeläkejärjestelmässä vanhuuseläkkeen saajien luku-määrä ylitti Suomessa tämän vuoden huhtikuussa mil-joonan rajan: vanhuuseläkeläisiä oli kuukauden lopus-sa 1 001 833. Eläkeläisten määrä oli lisääntynyt kuukau-den aikana 3051:llä. Kun vertaa vuoden 2009 huhtikuu-ta kuluvaan vuoteen, niin lisäystä on peräti 43 858 hen-kilöä. Työeläkkeensaajia on yhteensä 1 345 015. Kun tä-hän lisätään pelkkää kansaneläkettä saavat 80 000 hen-kilöä, voidaan todeta, että Suomessa on eläkeläisiä noin 1 425 000.

Työkyvyttömyyseläkeläisiä on huhtikuun tilastojen mu-kaan 216 362. Määrä oli laskenut vuodessa 1951:llä. Ti-lasto osoittaa, että näissä asioissa mennään eteenpäin – hitaasti, mutta varmasti. Panostukset työkyvyttömyy-den ennalta ehkäisemiseksi tuottavat siis hedelmää.

Työttömyyseläkeläisiä on puolestaan 36 289. Luku on vuoden aikana laskenut 10 454:llä. Kehitys olisi erin-omainen, jos se olisi todellinen. Työttömyysturvan ra-kenteessa tapahtui muutos: viimeiset työttömyyseläke-putkeen päässeet henkilöt olivat 55-vuotiaita vuonna 2004. He ovat siis syntyneet ennen 1.1.1950. Nuorem-pien henkilöiden työttömyysturva on järjestetty työt-tömyyspäivärahalla. Kokonaiskuvan saaminen edellyt-täisi työttömyyseläkeläisten ja vanhimpien ikäluokkien työttömyyspäivärahalla olevien pitkäaikaistyöttömien yhdistämistä.

Työllisten määrä oli 2 417 000 henkilöä vuoden 2010 huhtikuussa. Se on noin 15 000 vähemmän kuin edel-lisen vuoden vastaavana aikana. Jos eläkeläisten huol-tosuhde lasketaan aktiiveihin työntekijöihin verrattuna, luku on tällä hetkellä jo 59 prosenttia. Tilanne pahenee vielä seuraavat parikymmentä vuotta. Mielestäni jokai-sen itseään kunnioittavan kansalaisen pitäisi olla luvuis-ta huolissaan ja vaatia, että asialle tehdään jotain. Näyt-tää siltä, että pelkkä elinaikakerroin muuttaa tilannet-ta liian hitaasti.

Elinkeinoelämän Keskusliiton lakiasiain johtaja Lasse Laatunen kertoi toukokuun lopulla Helsingin Sanomis-sa, että hallitukselle olisi helmikuun alussa riittänyt pelk-kä työttömyysputken lyhennys ja varsinaisiin eläkekysy-

myksiin olisi palattu vuonna 2013. Eläkeasioissa on van-nottu vahvasti kolmikannan nimeen. Koska työmarkki-naosapuolet rahoittavat työeläkejärjestelmän, niiden yhteinen kanta on dominoinut lainsäädännön kehitys-tä. Lehden haastattelussa Lasse Laatunen kysyy, mik-sei hallitus ole käyttänyt omaa valtaansa. Laatusen mu-kaan kansantalouden etu menee työmarkkinaintressi-en edelle.

Näyttää vahvasti siltä, että työeläkejärjestelmän rahas-toimisaste, joka oli vuoden vaihteessa noin 29 prosent-tia, on liian alhainen. Maksettavat eläkkeet rahoitetaan liikaa vuosittain perittävän vakuutusmaksun tasausosan kautta. Tulevaisuuden eläkkeitä maksettaisiin rahastois-ta vain noin viidennes. Tämäkin puoltaa vanhuuseläke-iän nostotavoitetta.

Nuoremmat ikäpolvet kysyvät, minkä suuruisen eläk-keen he saavat, kun kokonaismaksurasite nousee yli 25 prosenttiin ja elinaikakerroin pienentää oman eläkkeen määrää. Vuonna 1975 syntyneillä pienennys on esimer-kiksi 15 prosenttia, jos jää eläkkeelle 63-vuotiaana.

Kuinka eläkeiän korottaminen vaikuttaa eläkkeiden karttumisprosenttiin? Entä elinaikakertoimeen? Pala-taanko kysymykseen, miten indeksikorotukset laske-taan ja miten ne jaetaan eläkeläisten ja aktiivien välillä? Muutaman vuoden kulut-tua olemme varmasti suu-remman muutoksen edes-sä.

Aika näyttää, kuinka eläk-keet muuttuvat ja ketkä niistä päättävät.

Aurinkoisia ja leppoisia kesäpäiviä toivoen

Eläkeläisten määrä kasvaa –

miten eläkkeet hoidetaan?

4 | ESY-tieto 2/2010

Viime kevään seminaarissa esillä ol-leista valmistelussa olleista asioista voidaan kertoa, että työeläkejärjes-telmän vakavaraisuussääntöjä kos-kevat ehdotukset luovutettiin sosi-aali- ja terveysministeri Liisa Hyssä-lälle viime kuussa. Eri vaiheissa to-teutettavien uudistusten on tar-koitus parantaa työeläkejärjestel-män toimintakykyä tulevaisuudes-sa. Lisäksi eläkelaitosten vakavarai-suutta vahvistavan poikkeuslain-säädännön voimassaoloa pidenne-tään kahdella vuodella vuoden 2012 loppuun. Toivottavasti alalla toimi-jat muistavat, että kyseessä on jat-kosta huolimatta poikkeuslaki ja te-kevät sijoituspäätöksiä pysyvän lain-säädännön pohjalta.

Työurien pidentämistä pohdittiin kahdessa työryhmässä. Näistä toi-sessa ns. työelämä-ryhmässä pääs-tiin yksimielisyyteen, eläketyöryh-mässä ei. Hallituksen ja työmarkki-najärjestöjen tapaamisessa touko-kuussa vahvistettiin uusien työryh-mien toimeksiannot. Työuraa käsit-televälle työryhmälle asetettiin kol-me tavoitetta: 1) työeläke-etuuksi-en riittävä taso on turvattava olois-sa, joissa elinaikakerroin alentaa ai-emmin odotettua enemmän tulevia eläkkeitä, 2) työeläkejärjestelmän rahoituksen kestävyys on turvatta-va työeläkemaksujen kehityksellä, joka ei heikennä työllisyyden ja ta-louskasvun edellytyksiä ja 3) keski-

Puheenjohtaja Heikki Halkilahti ESY:n kevätseminaarissa:

Olisi lopultakin aika huomata hajautetun järjestelmän edut

Keskustelu eläkeasioista on ollut kuluneen vuoden aikana tavallista vilkkaampaa. Sitä ovat hallinneet erityisesti työeläkejärjestelmän

rahoituksellisen kestävyyden parantamista koskevat tavoitteet sekä kilpailu työeläkejärjestelmässä.

määräisen eläkkeellesiirtymisiän on noustava riittävästi, jotta kaksi edel-lä mainittua tavoitetta toteutuvat.

Kolmas, viime kevään seminaa-rissakin esillä ollut asia oli sosiaali- ja terveysministeriön epävirallises-sa työryhmässä valmistelussa ole-va työeläkelaitosten kilpailun uu-distaminen. Valitettavasti taas ker-ran joudun toteamaan, että asiat ei-vät ole edenneet lainkaan. Masenta-vaa todeta, että voimakkain vastus-tus tuli alan sisältä.

Vuosi 2009 sijoitusmarkkinoilla odottamattoman hyvä

Maailmantalouden vakaantumi-nen alkoi vuosi sitten. Tulevaisuu-den odotukset paranivat asteit-tain ja valtioiden bruttokansantuot-teet alkoivat elpyä. Osakepörsseis-sä nousu alkoi jo viime keväänä ja vuodesta 2009 tulikin sijoitusmark-kinoilla odottamattoman hyvä. Tu-levaisuuteen liittyy kuitenkin paljon epävarmuutta. Hyvä osoitus epä-varmuudesta ja samalla globalisoi-tumisen vaikutuksista on Kreikan valtionvelan ja budjettiepätasapai-non aiheuttama levottomuus osa-kemarkkinoilla. Toivottavasti EU:n jäsenmaiden toimet vakautusjärjes-telmän luomiseksi ja Euroopan kes-kuspankin aktiivisuus palauttavat luottamuksen sekä euroon että ko-ko unioniin. Varmaa on, että epävar-

muus jatkuu. Vuosi 2009 oli jälleen menestyk-

sellinen eläkesäätiöille ja –kassoille. Mittarista riippumatta olemme me-nestyneet työeläkeyhtiöitä parem-min sekä viime vuonna että pidem-mälläkin aikajänteellä.

Sijoitustoiminnan menestyksel-linen hoitaminen on eläkelaitosten toiminnan kulmakivi. Pitkäjännittei-nen työ kantaa aina hedelmää. Elä-kesäätiöt ja -kassat ovat osoittaneet kykynsä sijoitustoiminnan hoitami-seen niin laskun kuin nousunkin ai-koina.

Kassojen ja säätiöiden vakavarai-suus on kaiken aikaa ollut selkeästi yhtiöiden vastaavaa parempi vakuu-tusmaksujen ollessa samalla alem-mat. Työeläkejärjestelmän varat ja siten myös riskinkantokyky olisivat noin 5–6 miljardia suuremmat jos eläkeyhtiöt olisivat hoitaneet varoja yhtä taidokkaasti ja tuottavasti kuin eläkesäätiöt ja -kassat.

Monien eläkesäätiöiden ja kasso-jen vakuutuskantoja siirrettiin vii-me vuoden lopulla työeläkevakuu-tusyhtiöihin. Tähän voidaan arvioi-da vaikuttaneen ilmeisesti ainakin virkamiestyöryhmän luonnos siir-tyvän toimintapääoman muuttami-sesta, poikkeuslain tuoma äkillinen lisäys työeläkelaitoksen vakavarai-suuteen sekä yritysten pääomatar-ve vaikeassa markkinatilanteessa. Taustalla olevat yritykset mainitsi-


Puheenjohtaja Heikki Halkilahti ESY:n kevätseminaarissa:

Olisi lopultakin aika huomata hajautetun järjestelmän edutvat itse siirtojen keskeisiksi syiksi oman säätiön/ kassan yritysjohdolta vaatima suuri aika, keskittyminen olen-naiseen sekä vakuutusmaksun tasaisuus. Liikkeenjohto havaitsi nämä syyt 48 vuoden toiminnan jälkeen. Taita-vat olla hämäläisiä.

Jäsenistössä tapahtuneiden muutosten jälkeenkin toimintapiirissämme on tämän vuoden lopussa edel-leen noin 65 000 työntekijää ja lisäeläketurvan piiris-sä noin 41 000 henkilöä. Vastaavasti TyEL-eläketurva on noin 5 miljardia ja lisäeläketurva noin 5,4 miljardia.

Tarvitaanko ESY:ä?

Vuoden vaihteen purkupäätösten jälkeen kävimme ESY:n hallituksessa kriittistä keskustelua yhdistyksem-me toiminnasta. Usean vuoden ajan meillä oli yhtenä keskeisenä tavoitteena saavuttaa tilanne, jossa yritys voisi aidosti valita ja vaihtaa eläkevakuuttamisen muo-toa. Totesimme, että olimme tässä kovasti epäonnistu-neet. Keskustelun ääripäänä oli kysymys: tarvitaanko ESY:ä?

Totesimme, että meillä on edelleenkin merkittävä jä-senkunta, joka tarvitsee yhteistä edunvalvontaa. Siinä tavoitteenamme on jäsentemme tasapuolinen kilpai-luasema sekä lakisääteisen että vapaaehtoisen lisäelä-keturvan osalta. Tänä vuonna keskeiset tavoitteemme ovat yhdistyksen toiminnan kehittäminen ja säätiöiden ja kassojen tasapuolisten toimintaedellytysten varmis-taminen.

Työeläkejärjestelmän kestävyyden parantaminen on tärkeä asia niin työnantajien kuin työntekijöidenkin kannalta. Yksi vaihtoehtoinen työeläkejärjestelmän ris-kinkantokykyä parantava tapa olisi vahvistaa työeläke-järjestelmän hajautettua toimeenpanomallia ja paran-taa sen toimintaedellytyksiä. Eläkesäätiöitä ja eläkekas-soja tarvitaan työeläkejärjestelmässä sekä työeläkeyhti-öiden kirittäjänä, mutta myös työnantajalle yhtenä vaih-

toehtona monipuolisen työeläketurvan järjestämisessä.Osaltamme toivomme, että EK:ssa havahduttaisiin

lopulta huomaamaan hajautetun järjestelmän edut ja toimimaan sen eteen. Hajautettu järjestelmä on myös työnantajan etu.

Eläkesäätiöyhdistyksen puheenjohtaja Heikki Halkilahti korosti kevätsemi-naarin avauspuheessaan, että on työeläkejärjestelmän kannalta tärkeätä, että eläkesäätiöt ja eläkekassat toimivat jatkossakin työeläkeyhtiöiden kirittäjinä ja ovat työnantajille aito vaihtoehto järjestää tehokasta ja monipuolista eläketurvaa.


Oiva Toikan lasiteos Eläketurvakeskuksen sisääntuloaulassa antaa hyvän, nousevan taustan toimitusjohtaja Jukka Rantalan positiiviselle näkemykselle Suomen eläkeratkaisuista.

Viimeisten ennusteiden mukaan joka kolmas Suomessa syntyvä tyttö elää yli 100-vuotiaaksi!

– Ennusteet on ennusteita, mutta jos katsomme sata vuotta taaksepäin, eliniän kehitys on kyllä ollut huima, joten ei se mikään mahdottomuus ole, toteaa Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Rantala.

Suomi edelleen Euroopan huippumaita eläkejärjestelyissä


Jukka Rantalan vetämä työmarkki-najärjestöjen eläkeneuvotteluryh-mä on pohtinut työiän pidentämis-tä ja julkisen talouden kestävyyt-tä väestön vanhentuessa. Nykyises-sä poliittisessa tilanteessa ehdotuk-sia on ollut vaikea saada aikaan. EK:n lakiasiainjohtaja Lasse Laatunen on-kin ehdottanut nykymuotoisen neu-votteluryhmän lakkauttamista. Neu-votteluryhmän tilalle tulisi laajem-massa kokoonpanossa toimiva ryh-mä, jossa olisivat nykyisten tahojen lisäksi mukana mm. sosiaali- ja ter-veysministeriön, valtionvarainminis-teriön, julkisen sektorin ja yrittäjien edustajat.

– Uusi ryhmä olisi jo niin iso, että päätöksenteosta tulee taitolaji, Ran-tala myöntää.

– Se olisi ennen kaikkea koordi-nointi- ja apuväline. Lainsäädäntö tapahtuisi edelleen normaalimenet-telyssä, jossa hallitus esittelee ehdo-tukset eduskunnalle.

Tähän asti työmarkkinajärjestö-jen neuvottelut eläkekysymyksistä on lähtökohtaisesti käyty neuvot-teryhmän puitteissa. Laatusen eh-dotuksessa työmarkkinajärjestöjen keskinäiset neuvottelut käytäisiin vastedes vaihtelevin kokoonpanoin.

Eliniässä tapahtunut suuri muutos

Viimeisen sadan vuoden aikana suo-malaisten oletettu elinikä on nous-sut huimasti. Lapsikuolleisuus on laskenut lähes nollaan ja keski-ikäis-ten sairauksiin, niiden hoitoon ja eh-käisyyn on pureuduttu tehokkaasti.

– Lasten ja keski-ikäisten kuo-levuus on jo nyt niin alhainen, et-tä näillä ikäalueilla eliniän pitene-mistä ei enää voi paljon tapahtua, yleistä terveydentilaa sen sijaan voi-daan edelleen parantaa. Kuolleisuu-den alentuminen on siirtynyt ja siir-tymässä vanhempiin ikäluokkiin, jo-ten odotettavissa on eliniän edel-leen pitenemistä, Rantala muistut-taa.

Luonnollista olisi, että eliniän ja työkyvyn parantuessa myös eläk-keelle siirryttäisiin muutamaa vuot-ta nykyistä myöhemmin ja työurat

pitenisivät. Silti eläkkeellä oloaika-kin pitenisi.

Rantala on myös huolissaan Suo-messa olevasta suuresta työkyvyt-tömyyseläkkeellä olevien määrästä. Siihen pitäisi saada nopeasti tehok-kaat lääkkeet.

Hallituksen ja järjestöjen tavoit-teena on nostaa eläkkeellesiirtymi-sikää kolmella vuodella. Jotta nyt työiässä oleva sukupolvi saisi riittä-vät eläkkeet, työssä on viihdyttävä pidempään.

Tarvitaan useita toimenpiteitä

Elinaikakerroin sopeuttaa eläketa-son pitenevään elinaikaan. Se vä-hentää tehokkaasti eliniän pitene-misen vaikutusta eläkejärjestelmän rahoitustasapainoon. Selvää kuiten-kin on, että jos työura ei pitene, eläk-keen taso jää matalaksi. Työurien pi-dentyminen on siis eläketason kan-nalta ensiarvoisen tärkeä asia. Tar-vittavien toimenpiteiden laajuuden määrää se, kuinka kunnianhimoinen pidentämistavoite otetaan. Hallituk-sen ja järjestöjen kolmen vuoden nousutavoite vuoteen 2025 men-nessä on erittäin kunnianhimoinen. Sen saavuttamiseksi tarvitaan kaik-kia mahdollisia toimenpiteitä eikä yhtään käyttökelpoista keinoa ole varaa rajata pois, sanoo Rantala. Vi-rallisesta vanhuuseläkkeen alaikära-jasta on hänen mielestään nyt tur-haan tullut elämää suurempi kysy-mys.

Vaikka työurat pitenevät, maksu-korotustarve ei poistu. Syynä on vä-estörakenteen muutos eli ikäluok-kien kokoerot. Ennen 1960-luvun puoliväliä syntyneet ikäluokat ovat selvästi suurempia kuin sen jälkeen syntyneet. Tärkeää on myös, millai-set tuotot eläkerahastoille saadaan. Työeläkemaksun korotukset on nyt sovittu vuoteen 2014, mutta ne ei-vät Rantalan mukaan vielä riitä.

Työikäisten määrä samalla tasolla

Tilastokeskuksen ennusteet Suo-men väkiluvusta ja työikäisten mää-rästä perustuvat syntyvyyteen, kuol-

leisuuteen ja siirtolaisuuteen. Siirto-laisia Suomi ottaa nykyisin vastaan noin 15.000 vuodessa ja Tilastokes-kuksen ennusteessa määrä on pi-detty jatkossakin samansuuruisena. Ennusteen mukaan Suomessa oli-si vuonna 2040 yli kuusi miljoonaa ihmistä. Työikäisten määrä ei poik-keaisi silloinkaan olennaisesti ny-kyisestä. Eläkemenojen peruslas-kelmassa se jakautuu eri sektoreil-le nykyisessä suhteessa. Bkt:n kasvu tulee olemaan vajaa kaksi prosent-tia. Jos sen halutaan kasvavan, tar-vitaan lisää työvoimaa tai oletettua nopeampaa tuottavuuden kasvua.

Suomi Euroopan kärkimaita

eläkejärjestelyissä

Rantalan mukaan Suomi on edel-leen verrattuna muuhun Euroop-paan etuoikeutetussa asemassa elä-kejärjestelyjen suhteen.

– Meillä on moderni malli ja erin-omaiset eläkejärjestelyt. Olemme menneet samalla mallilla noin 50 vuotta ja pidän sitä erittäin hyvänä. Hänen mukaansa monissa maissa eläkejärjestelmät ovat suurissa vai-keuksissa. Harvassa maassa ollaan työssä todella vanhuuseläkeikään asti ja vanhassa Euroopassa tämä on suuri ongelma. Suomessa kolmikan-nan mukana olo on osoittanut vah-vuutensa.

Jukka Rantala toimii ETK:n toimi-tusjohtajana ja työmarkkinajärjes-töjen eläkeneuvotteluryhmän pu-heenjohtajana. Onko tässä ristirii-taa?

– ETK on asiantuntijaorganisaatio ja näen itseni puolueettomana asi-antuntijana. En ole puheenjohtaja-na ETK:n toimitusjohtajan roolissa, vaan asiantuntijana.

– Neuvotteluryhmän lisäksi yk-si hallituksen ja järjestöjen kuudes-ta yhteisestä työryhmästä, ns. työ-uraryhmä kartoittaa keinoja työiän pidentämiseen ja eläketason säilyt-tämiseen. Odotamme, että saamme aikaan erilaisia vaihtoehtoja, jotka ovat viimeistään seuraavalla halli-tuskaudella käytössä, Rantala sum-maa.


OP-Eläkekassassa ja –säätiössä tapahtui vuoden vaihteessa hieman yllättävä myllerrys. Pitkäaikainen toimitusjohtaja Pekka Korhonen siirtyi NV-kiinteistösijoitus Oy:n toimitusjohtajaksi ja uusi johtaja valittiin huhtikuussa. Valinta oli helppo, sillä Erkko Ryynänen oli jo 10 vuotta seurannut eri tehtävissä toimintaa läheltä.

Valta vaihtui OP-Eläkekassassa ja -säätiössä:

Erkko Ryynänen näkee suurimpana uhkana kentän harvenemisen

Teksti ja kuva: Kirsti Tonttila

Erkko Ryynänen (38) on koulutuksel-taan kauppatieteiden maisteri ja toimi-nut lähes koko työuransa OP-Pohjola –ryhmässä vakuutusyhteisöjen sijoitus-organisaatiossa.

– Tausta oli siis hyvä, olin seurannut läheltä Pekka Korhosen toimintaa, ja tiesin siis mihin menin. Hakumenettely oli normaali ja sen keston ajan kassaa ja säätiötä johti vt:nä Elisa Rauhamaa.

– Luulen ymmärtäväni, mistä tässä on kysymys ja uskon, että kymmenen vuoden kokemuksen jälkeen tiedän, mistä vastaukset löytyvät. Olen tietoi-nen problematiikasta ja tehtävään oli helppo tulla, koska ehdimme ”kuiva-harjoitella” jo alkuvuoden, Ryynänen kiteyttää.

Organisaatio tiivistyi yhdeksään hen-kilöön. Ryynäsen varahenkilönä Eli-sa Rauhamaa vastaa eläkehallinnos-ta ja toimii hallituksen sihteerinä. Ma-ria Väisälän tehtäviin johdon assistent-tinä kuuluu mm viestintä ja yhteyden-pito OP- liittoihin. Eläkeasiat käsitellään kuuden oman eläkekäsittelijän ryhmäs-sä, muut palvelut ostetaan OP-Pohjola –ryhmän sisäisiltä palveluntuottajilta ja Porastolta.

– Toimimme nyt rajallisella määrällä oikeita ihmisiä!

OP-Eläkekassan ja –säätiön sijoitetta-va omaisuus on noin 1 400 miljoonaa euroa, joka jakautuu kutakuinkin tasai-sesti joukkolainoihin, listattuihin osak-keisiin ja kiinteistöihin.

Eläkkeensaajia kassalla ja säätiöllä on yhteensä 6115. Lakisääteisten eläk-keiden menot olivat viime vuonna 85,5 miljoonaa euroa.

Kentän kuohunta tuo lisäpaineita

– Viime syksynä huomasimme, että sää-tiö- ja kassakentässä kävi kato, kun osin poikkeuslailla luotua toimintapääomaa pystyttiin tulouttamaan yritykseen pur-kamisen yhteydessä. Maan hallitukses-sa oli halua puuttua epäkohtaan, asia ei vastustuksen vuoksi edennyt.

OP-Eläkekekassan hallitus katsoi myös tärkeäksi selvittää, mistä on kysy-mys. Yksiselitteinen johtopäätös oli, et-tä jatkamme samalla säätiö- ja kassa-mallilla.

– Katsomme, että pitkäjänteisyys, yh-teiskuntavastuu ja yrityskulttuurimme-kin painavat jo vaakakupissa paljon.

Säätiön ja kassan SWOT-analyysissä todettiin mm. että vahvuuksinamme ovat merkittävät ja pitkäaikaiset kus-tannussäästöt ja se, että kaikki työn-antajat ovat samassa asemassa. Sijoi-tustoiminnan riskit eivät merkittävästi eroa eläkekassa- ja työeläkevakuutus-yhtiö –vaihtoehdon välillä. Ainoa ero tulee lisämaksuvelvoitteesta konkurs-sitilanteessa, minkä todennäköisyys Ty-EL järjestelmässä on äärimmäisen pie-ni kuten vuosi 2008 poikkeuslakijär-jestelyineen osoittaa. OP-Pohjola -ryh-män näkökulmasta sijoitustoiminta on-kin enemmän mahdollisuus kuin uhka,

koska se voi omien eläkelaitosten osal-ta yhdistää Pohjola Varainhoidon laa-jat resurssit ja kokonsa puolesta jousta-van taseen. Tärkeä vahvuus on myös se, että oma kassa ja säätiö ovat osa ryh-män henkilöstöpolitiikkaa ja ne tarjoa-vat vakuutetuille että vakuuttajalle kat-tavan ja osaavan asiakaspalvelun. Heik-kouksina todettiin mm. toiminnan sito-van johdon aikaa ja uhkina lainsäädän-nön muuttumisen vielä nykyistäkin syr-jivämmäksi.

Yhtiövaihtoehdossa todettiin heik-koutena muun muassa ryhmän jäsen-ten eriarvoinen kohtelu.

Analyysissä pohdittiin myös syitä, jotka ovat johtaneet suurienkin kasso-jen ja säätiöiden purkuun. Yritykset it-se ovat perustelleet purkuja pääasiassa keskittymisellä ydinliiketoimintaan. Toi-saalta julkisuudessa on puhuttu paljon myös houkutuksesta käyttää hyväksi siirtyvän toimintapääoman lainsäädän-nössä olevaa porsaanreikää.

– Meillä ei ole tarkoitus joka vuosi pohtia tätä asiaa, joten nyt on työrauha ja säätiö/kassavaihtoehto on meille pa-ras ratkaisu, summaa Ryynänen.

– Suurimpana uhkana näen rivien harvenemisen edelleen ja sen muka-na palvelujen rapautumisen. Tilanne on vielä hyvä, mutta pitkään jatkuessaan nykyinen meno on vakava uhka ja olen vilpittömästi huolissani. Asian korjaa-minen ei ole niinkään poliitikoista kiin-ni, vaan myös alan itsensä olisi sisällään mietittävä, mitä on tapahtunut, miltä se näyttää ja onko kaikki ollut sen arvoista, Erkko Ryynänen tilittää.

Työeläkejärjestelmän etu ei voi olla se, että vaihtoehtoinen, aidosti kilpai-lullinen ja työnantajille kustannusteho-kas vakuutusmuoto kitketään pois yllä-pitämällä sitä syrjivää lainasäädäntöä.

Sijoitukset: Missä mennään kesällä 2010?

Kiinteistösijoitusvolyymit Euroopassa

Kiinteistösijoitusvolyymit kvartaaleittain


Jatkuu seuraavalle sivulle

Jones Lang LaSalle on yksi maailman suuria, globaaleja kiinteistövälitysyrityksiä, jolla on toimistot 60:ssa maas-sa ja jossa työskentelee 36.000 konsulttia. Yritys on listat-tu New Yorkin pörssissä, sen pääkonttori on Chicagossa ja alueelliset pääkonttorit Lontoossa ja Singaporessa. Se keskittyy suurten kiinteistökokonaisuuksien ja toimitilo-jen kauppaan, vuokraukseen, hallintoon ja arviointiin. Yk-sittäisten asuntojen myynti ja vuokraus eivät kuulu yrityk-sen toimialaan. Se on ainoa kiinteistöalan asiantuntijapal-veluyritys, joka on nimetty Fortune-lehden ”100 parasta yritystä työskennellä” ja Forbes-lehden ”400 parasta suur-ta yritystä”-listoille.

– Olemme osto- ja myyntiliike, Tapani Piri nauraa. Tunnemme alan läpikotaisin. Suomessa palvelut kat-

tavat kaupankäynnin, arvioinnin, vuokrauksen, retail-pal-velut sekä käyttäjäyritysten ratkaisut.

– Kiinteistöt ovat kansantalouden jatke. Ne tulevat aina hieman jälkijunassa. Bruttokansantuote ja kulutus ovat alalle kriittisiä indikaattoreita. Kiinteistöllä ei ole arvoa, jos sillä ei ole käyttäjää. Huonoja kiinteistöjä huonoilla pai-koilla ei nyt osta kukaan – tai jos ostaa, ne jäävät tyhjiksi. Hyvät kiinteistöt hyvillä paikoilla viedään käsistä ja niihin on aina myös hyviä vuokralaisia, kiteyttää Piri.

Jones Lang LaSallen Tapani Piri:

Hyvillä kiinteistöillä pitkä jono ostajiaJones Lang LaSallen Suomen toimitusjohtaja Tapani Piri uskoo kiinteistön olevan hyvä sijoituskohde, jos sijainti, vuokralaiset ja kunto ovat kunnossa.

– Mitä sanoisit kiinteistöstä, jossa on haluttu sijainti, varmat vuokralaiset ja kuudesta kahdeksaan prosenttia inflaatiosuojattua tuottoa useille vuosille sovittuna?

– Ostan! Mutta olen pitkän jonon päässä.

Kiinteistösijoittaminen Euroopassa seurailee taantumien ja korkeasuhdanteiden syklejä. Parhaat vuodet kiinteis-tömarkkinoilla olivat 2006-2007 ja nyt ollaan hitaasti toi-pumassa viime vuosien taloustaantumasta. Tälle vuodel-le ennustetaan jo noin 20 prosentin kasvua ja siten palaa-mista vuoden 2002 tasolle.

Suomi kulkee Eurooppaan verrattuna hieman jälkijunas-sa. Vuodet 2006–2007 olivat huippuvuosia. Rahaa suoras-taan tyrkytettiin, rakentaminen oli huipussaan – ja sitten hanat menivät kiinni. Vuoden 2007 USA:n pankkien ro-mahdusta ei meillä heti uskottu, vaan vuoden 2008 alus-sa kiinteistösijoittamisessa näkyy vielä huippu – kunnes tajuttiin että kyseessä on globaali taantuma. Suomessa kiinteistösijoittamisen volyymit ovat niin pienet, että yksi-kin iso kauppa – esim. yksi suuri kauppakeskuskauppa, ai-heuttaa aaltoliikkeen pylväikössä. Suomi kulkee tasatah-tia niin Brysselin, Amsterdamin kuin Tukholmankin kans-sa. Tuottovaatimukset ovat yhdenmukaiset, kaupankäyn-ti on vakiintunut eikä markkinoilla ole villiä melskettä.

–Huippuhintoja saadaan nyt Lontoon West-Endissä tai jos etsii järjettömiä voittoja suurella riskillä, niin terveme-noa Novosibirskiin, Piri hehkuttaa.

Teksti: Kirsti Tonttila

Tälle vuodelle ennustetaan noin 20 prosentin kasvua –> palataan vuoden 2002 lukemiin.

Suomen markkina jälkisyklinen.


10 | ESY-tieto 2/2010

Vuokrat muuttavat kiinteistöjen arvoja

Toistaiseksi vuokrissa on paljon hei-luntaa ja tällä hetkellä ne pitävät kiinteistöjen arvoja alhaalla. Piri nä-kee kuitenkin liiketiloissa ja toimis-toissa positiivista ennustetta. – Kat-sotaan, mitä Lontoossa tapahtuu – ja yleensä Suomi tulee sitten noin 6 kuukautta perässä!

Taantuman myötä on pääkau-punkiseudulla nyt 12 prosenttia toi-mistotiloista tyhjänä, se on miljoona neliömetriä! Vajaakäyttö on osittain rakenteellista: ongelmallisia ovat 1960–1980-lukujen betonibunkke-rit, joita rakennettiin reuna-alueil-le. Keskustan kiinteistöt ja modernit toimistotalot vetävät käyttäjiä puo-leensa huomattavasti paremmin.

Tapani Piri katsoo nyt luottavai-

sena eteenpäin. Markkinat ovat toi-pumassa ja sijoitusvolyymit kasvus-sa. Parhaiden kohteiden tuottovaa-timukset ovat laskussa ja sijoittajien kirjo monipuolistumassa. Ja kiinteis-töt kiinnostavat allokaationa osak-keiden ja rahamarkkinoiden olles-sa joko erittäin riskipitoisia tai vähä-tuottoisia.

– Epävarmuustekijöitä on edel-leen riittävästi, Piri muistuttaa.

– Vuokramarkkinat ovat vielä hei-kot, joissain rahastoissa on pää-omakatoa ja rahoitusmarkkinoiden riskit näkyvät hermostuneisuutena kiinteistöalalla. Valitsemalla oikeita ja turvallisia kohteita voi valtaosaa näistä riskeistä kuitenkin rajata. Kiin-teistösijoittajalle Suomi on vakaa ja kiinnostava, mutta epälikvidi alue, Tapani Piri summaa.

Sijoitusjohtaja Hannu Angervuolla on pitkä näkemys sijoituskentästä ja talouden Linnanmäestä. Angervuo patistaa poliitikkoja suunnitelmallisempaan ja asiantuntevampaan päätöksentekoon.

– Miksi aina paniikissa viimeisenä yönä tehdään toimenpiteet ja Brysselissä on harva se viikko hätäkokous? Aina ollaan varmoja, että markkinat kaatuvat, mutta se ei pidä paikkaansa. Ne vaan heiluvat, Angervuo muistuttaa.

eQ:n sijoitustoimen johtaja Hannu Angervuo:

Poliitikot kaksi kierrosta jäljessä

Hannu Angervuo on saanut viime päivien aikana monta kysymystä Unkarin taloudesta. Sijoittajat ihmettelevät nyt Kreikan lisäksi, kaataako Unkari vuorostaan Euroopan talouden.

Toimitusjohtaja Tapani Piri.



ESY-tieto 2/2010 | 11


eQ-pankki on kokenut suuria myllerryksiä viime vuosi-na. Pari vuotta sitten sen ostivat islantilaiset ja kun kup-la puhkesi, omistus siirtyi Ruotsiin. Ruotsiin jäi pankki-toiminta ja Nordnet eQ-välittäjätoiminta, kun Ehrnrothi-en perhe osti takaisin Suomeen eQ-varainhoidon ja –ra-hastotoiminnan.

Hannu Angervuo uskoo pitkän aikavälin ennustuk-siin ja osakemarkkinoiden käyttäytymiseen tietyn kaa-van mukaan. Tasaisin väliajoin on ollut syviä sukelluksia ja joka toinen sukellus on ollut hillitympi.

– Kuvittelin, että nyt markkinat laskevat 35 prosent-tia, mutta ne laskivatkin 64 prosenttia. Vuonna 1992 vas-taava pudotus oli peräti 72 prosenttia ja silloin islannit olivat todella lähellä Suomessa. Koko Suomi oli kaatu-massa!

Angervuo on sitä mieltä, että jälkiviisaana voi sanoa, ettei USA:n olisi kannattanut antaa Lehmannin kaatua. Pankin pystyssä pitäminen olisi tehnyt laskusta halli-tumman.

Angervuon mukaan kahta peräkkäistä suurta laskua on nyt seuraamassa hidas nousu.

–Kaikki kyttäävät selvästi toisiaan ja ollaan odotta-valla kannalla. En ymmärrä sitä, että kun naiset osaavat hyödyntää alennusmyyntejä ja tietävät, mistä ja milloin saa ostaa laatutavaraa halvalla, osakemarkkinoilla tätä ei ymmärretä. Nyt kannattaa ostaa ja jos ei ole pakko, ei kannata hätääntyä ja myydä halvalla, silloin kun kurs-sit romahtavat.

Pörssi käyttäytyy Angervuon mukaan loogisesti seit-semän vuoden sykleissä. Huippu oli vuonna 2007 ja seu-raava huippu todennäköisesti 2014–2016. Koska sitten pitää ostaa?

– Osta silloin, kun pörssi on laskenut 1/3, sanoo An-gervuo. Osakekursseissa on tiedossa aaltoliikettä.

– Vaikka Linnanmäki suljetaan talveksi, meillä on Lin-nanmäkeä ja vuoristorataa koko vuoden!

Angervuo neuvoo ostamaan ”mummo-osakkeita”. Pitää olla pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen ja sijoit-

taa yrityksiin, jotka ovat vakaalla pohjalla, jakavat osin-koa, ja joilla ei ole velkaa.

– Nyt yritysjohto oli hereillä, joten kiittäkää sitä, An-gervuo muistuttaa. Viimeisen 20 vuoden aikana päälis-talta on mennyt vain kaksi yritystä nurin. Nyt yritykset ovat hyvässä kunnossa ja osattiin reagoida nopeasti ta-louden taantumaan.

Viennin putoaminen 72 prosenttia ja Venäjän kaupan kaatuminen näkyvät pitkään.

– Joku sammutti valot koko maailmasta, Angervuo vitsailee.

Talous on kuitenkin hiljaa elpymässä ja työttömyys ei ole ollenkaan niin paha kuin 90-luvun alussa. Silloin pörssiyhtiöt tekivät neljä vuotta tappiota. Nyt ne ei-vät olleet miinuksella edes vuosineljännestä! Osinkoi-na jaettiin jopa 72 prosenttia viime vuoden tuloksesta ulos. Yrityksillä ei ole nyt rahoitustarpeita.

Poliitikot vaihdettava asiantuntijoihin?

Angervuo ryöpyttää poliitikkoja. – Olisikin harkittava, pitäisikö poliitikoilla olla käytet-

tävissään enemmän talouselämänasiantuntijoita! Kun verotulot romahtavat velka siirtyy valtiolle. Työttömyys kasvaa ja valtio velkaantuu.

– Ja poliitikot yllättyvät aina! Poliitikot toteavat vaka-vana, että rahat on nyt loppu tai kertovat uusista pelas-tusoperiaatioista Brysselistä, Angervuo maalailee.

90-luvulla valtion obligaatioita myytiin jopa 18 pro-sentin tuotolla. Nyt tuotto on kolme prosenttia.

USA:ssa pistettiin liikkeelle 2000 miljardilla dollaril-la valtion obligaatioita. Törkein esimerkki valtion vel-kaantumisesta ja pelastustoimista on Angervuon mu-kaan Zimbabwe, jossa painettiin niin paljon rahaa, et-tä paperi loppui – ja ajokortitkin ovat nyt peltipalasilla.

Angervuo ei pidä ollenkaan pahana euron heilahte-lua Kreikan syöksyn seurauksena. Kreikkaa seuraa var-masti muitakin Euroopan maita. – Euron arvo asettuu oikealle tasolle ja vienti saadaan taas vetämään.

Aikaisemmin korot ovat olleet laskukautena ylhääl-lä ja nousukautena alhaalla. Ongelmat on sitten hoidet-tu devalvaatiolla. Nyt on päinvastoin. Euribor pysyttelee 1,2 prosentin tienoilla.

Hannu Angervuo ei usko finanssikriisiin. – Nyt on mediaseksikästä maalailla kauhukuvia, mut-


12 | ESY-tieto 2/2010

ta finanssikriisi ei ole todennäköinen, joskin se voi aina olla mahdollinen.

Angervuon mielestä maailmanloppukin on viikkoa lähempänä kuin finanssikriisi.

– Nyt reagoidaan herkästi ja suurellakin suulla sano-taan asioita, joita ei ole hauskaa kuulla. Angervuon mie-lestä eri tahoilla ollaan helposti nyt julkisuushakuisia. Tietotulva hyppää silmille ja sijoittajat reagoivat helpos-ti.

– Miksei sijoitustuotteissakin ole riskiluokitusta? Pää-kallo ja vain yksi sääriluu tuottaa ja kaksi sääriluuta erit-täin riskialtista! Angervuo maalailee.

– Pörssin pitää nousta vielä 63 prosenttia plus osinko-tuotot, jotta päästään vuoden 2007 tasolle. Jos ei kos-

kaan tule talousnousua, syödään sitten hernekeittoa ja nötköttiä!

Angervuo myöntää, että tuotteet ovat tulleet vaikeik-si ja läpinäkymättömiksi.

– Mutta ei raha ole loppumassa. Ei maailma miksikään muutu. Laskua seuraa aina nousu. Jos nyt ei uskalla os-taa, täytyy sitten odottaa, että osakkeet tulevat jälleen 50 prosenttia alas, Angervuo neuvoo.

Salkku kannattaa kuitenkin hajauttaa ja on tärkeää muistaa koska pitää ostaa. Nyrkkisääntönä Angervuo antaa, että ostot pitää lopettaa, kun pörssi on noussut 100 prosenttia. Ja, kun markkinat ovat tulleet alas 50 prosenttia, on aika ostaa. Tuntuu yksinkertaiselta!

– Olosuhteisiin nähden Suomi ja Suomen yrittäjät voivat hyvin. Murhe ja monttu on kestetty paremmin kuin pelättiin. Kreikan ja ehkä lähitulevaisuudessa muidenkin EU-maiden sotkut horjuttavat vielä Euroopan taloutta ja lisäävät investointivarovaisuutta. Korot pysyvät alhaalla ainakin vuoden. Näin ennustaa Timo Lindholm.

Yrittäjien pääekonomisti Timo Lindholm:

Korot eivät nouse ainakaan vuoteen

– Aallonpohjasta nouseminen pitkittyy ja pitkit-tyy, ennustaa Yrittäjien Timo Lindholm.

Kotimaa on siis Yrittäjien keskusjär-jestön pääekonomistin mielestä toi-punut hyvin. Vienti ei kuitenkaan vie-lä vedä ja Venäjän talous on vahvas-ti riippuvainen öljy- ja kaasuhinnois-ta, joita heiluttaa myös epävarma Eurooppa. Perusasiat ovat siis tois-taiseksi myös Venäjän viennissä en-nallaan.

– Pankit ovat varpaillaan. Hyvät yritykset saavat lainaa ja kohtuulli-seen hintaan. Toisaalta hyvin menes-tyvien yritysten rivit ovat talouskrii-sin aikana harvenneet ja useiden yri-tysten luokitukset ovat pudonneet. Huonossa jamassa olevien yritysten on vaikea saada rahoitusta, vaikka siihen olisi nyt kova tarve. Pankeis-sa perustiukkuus on vallalla ja alaa

mietityttää kansainvälisten rahoitus-markkinoiden kehitys ja säätelyn tiu-kentaminen. Rajoittavia tekijöitä on nyt paljon, summaa Lindholm.

EKP:n ohjauskorko pysyy nyt luul-tua pidempään yhdessä prosentissa. Kreikan talouden katastrofi tulee hei-jastumaan koko Euroopan käyttäyty-miseen vielä pitkään. Ohjauskoroissa ei ole pelivaraa. Sijoittajien puolella riskitön korkotuotto on mitätön ja ti-lanne näyttää jatkuvan vielä pitkään samanlaisena.

Lindholm ennustaa korkojen läh-tevän nousuun vasta vuonna 2011. Vaikka Suomen kohdalla tilanne näyttää kohtuullisen hyvältä, ongel-mat jatkuvat vielä pitkälle eteenpäin.


ESY-tieto 2/2010 | 13

Vakavaraisuusuudistusta oli valmis-telemassa laaja-alainen työryhmä, jonka tehtävänä oli arvioida sijoitus-markkinoilla tapahtuneita muutok-sia ja asiantuntijaryhmän ehdotuk-sia. Asiantuntijatyöryhmän tehtävä-nä oli selvittää työeläkelaitosten va-kavaraisuusmekanismin ja vastuu-velan kattamista koskevan säänte-lyn muutostarpeet, arvioida mää-räaikaisen lainsäädännön vaiku-tuksia ja sen päättymisen seurauk-sia ja selvittää työeläkelaitosten si-joittamisen valvontakäytäntöjen kehittämistarpeita. Lisäksi perustet-tiin VAKAtausta-ryhmä, jonka tehtä-vänä oli muodostaa TELAn kanta asi-antuntijatyöryhmän työssä esiin tu-leviin asioihin ja valmistella erikseen sovittuja asiakokonaisuuksia. Työn kuluessa asetettiin useita alaryhmiä ja myös FIVA teki keskustelualoittei-ta. Näitä käsiteltiin erillisissä työryh-missä. Valmisteluun osallistui kaikki-aan noin sata henkilöä.

Korkojen nousu vakavaraisuuden uhkana

Kari Joutsa havainnollisti korkojen nousun vaikutusta laitoksen vaka-varaisuuteen esimerkkilaskelmalla, jossa tarkastellaan pelkästään korko-muutoksen vaikutusta (taulukko 1) ja vastaavaa korkokehitystä huomioitu-na myös muun omaisuuden tuotto (taulukko 2). Esimerkissä korko nou-see kolmesta prosentista 5,5 prosent-

Työryhmät jättivät ehdotukset:

Vakavaraisuuslain voimassaoloa jatketaan vuoden 2012 loppuunEläkesäätiöyhdistyksen kevätseminaarissa puhunut VAKAtausta-ryhmän puheenjohtaja, Apteekkien Eläke-kassan toimitusjohtaja Kari Joutsa antoi selvän viestin vakavaraisuusuudistuksen tarpeista. Virallisten työryhmien raportit luovutettiin ministeri Liisa Hyssälälle huhtikuun lopussa.


Apteekkien Eläkekassan toimitusjohtaja Kari Joutsa toimi VAKAtausta-ryhmän puheenjohtajana.

tiin ajalla 2010–2014. Hän totesi, että esitetty korkoske-

naario on realistinen ja kohtuullisen maltillinen, jolle löytyy useita perus-teita historian kehityksestä. Esitetty korkokehitys heikentäisi eläkejärjes-telmän vakavaraisuutta huomatta-vasti. Näin työryhmät päätyivät eh-dottamaan väliaikaisen vakavarai-suuslain voimassaoloa vuoden 2012 loppuun. Muutoin kasvaisi riski, et-tä työeläkevakuuttajien sijoitusallo-kaatioita jouduttaisiin muuttamaan riskipitoisia sijoituksia vähentämäl-lä. Samalla heikennettäisiin mahdol-lisuuksia saavuttaa asetetut tuottota-voitteet.

Ensimmäiset parannukset eduskunnalle jo tänä syksynä

Työryhmät päätyivät ehdottamaan parannuksia vakavaraisuussäätelyyn, kateasioihin, riskinottokykyyn ja val-vontakäytäntöjen kehittämiseen. Uudistukset ehdotettiin toteutetta-vaksi kolmessa vaiheessa. Nopeim-mat menisivät eduskunnan käsitte-lyyn jo tämän vuoden syksyllä ja tu-lisivat voimaan vuoden 2011 aikana. Lisäselvityksiä vaativat muutokset, jotka tulisi saada voimaan ennen va-kavaraisuuslain voimassaolon päät-tymistä, tulisivat voimaan vuoden 2013 alussa. Kolmannen vaiheen pit-kän aikavälin vakavaraisuusmekanis-min ja katesäännöstön uudistukset voisivat tulla voimaan vuonna 2014.

Työryhmät päätyivät neljään pääeh-dotukseen. Ne ehdottivat, että va-kavaraisuuden raportointi tehtäisiin yksinomaan todellisen riskin mu-kaan, jolloin oikeudellisen muotoon perustuva tarkastelu jäisi kokonaan pois. Täsmennyksiä tarvitaan myös osaketuottosidonnaisen vastuuve-lan osuuden sääntelyyn, lyhytaikais-ten joukkovelkakirjalainojen ja jouk-kovelkakirjojen luokitteluun sekä va-kavaraisuusluokittelun parametrei-hin. Lisäksi sijoitusten luokittelukäy-täntö olisi yhdenmukaistettava.

Pitkällä aikavälillä vakavaraisuus-mekanismia olisi uudistettava siten, että siinä otettaisiin huomioon työ-eläkejärjestelmän erityispiirteet se-kä työeläkevakuutuslaitoksen sijoi-tustoiminnan riskit ja vakuutusriskit.

Taulukko 1: Taulukko 2:

Korkojen nousun vaikutus vakavaraisuuteen? Esimerkkilaskelma: • Vakavaraisuusaste alussa 22 %.• Korkosalkun duraatio 5; allokaatio: joukkovelkakirjat 50 %, osakkeet 30 %, käteinen 5 % ja kiinteistöt 15 %.• Korkojen kehitys (2 tarkastelua): 1) tarkastellaan puhtaasti kokomuutoksen vaikutusta, muiden omaisuusluokkien tuotto on 0 %, 2) Sama korkokehitys, mutta muiden omaisuusluokkien tuotto: käteinen 2 %, osakkeet 6 % ja kiinteistöt 5 %.

Korot:Vuosi: 2010 2011 2012 2013 2012Korkotaso: 3,0 % 4,0% 5,0% 5,5% 5,5%

14 | ESY-tieto 2/2010

Toisena ehdotuksena on jousta-vampi katesäännöstö ja pidemmän päälle siitä luopuminen. Vastuut tu-lee kattaa ja lisäksi katesäännöksis-sä rajoitetaan riskikeskittymiä. Tule-vaisuudessa katesäännöstö voitai-siin yhdistää vakavaraisuussäännös-töön. Ensimmäisessä vaiheessa eh-dotetaan pieniä, teknisiä uudistuksia.

Riskinkantokyvyn parantamiseen finanssimarkkinoiden poikkeusolois-sa työryhmät ehdottivat, että vakuu-tus- ja sijoitusriskeihin varaudutaan kahdella puskurilla: tasoitusvastuulla ja toimintapääomalla. Niiden käyttöä voitaisiin tehostaa yhdistämälle ne ja muodostamalla uusi puskuri, vakava-raisuuspääoma. Vakaviin markkina-häiriötilanteisiin olisi varauduttava määrittelemällä laissa ne menette-lyt, jotka otettaisiin käyttöön finans-simarkkinoiden poikkeustilanteissa. Riskinkantokykyä voitaisiin ensim-

mäisessä vaiheessa hieman paran-taa eläkevastuiden täydennyskertoi-men määrittämisellä neljännesvuo-sittain, jolloin se huomioisi parem-min sijoitusmarkkinoiden vaihtelun. Myös siirtyvä toimintapääoma voitai-siin määritellä neljännesvuosittain.

Ylikate A-osastolta lisävakuutusvastuuseen

Työryhmät ehdottivat lisäksi muuta-mia yksityiskohtia. Ensimmäinen niis-tä oli, että lakiin lisättäisi säännös, et-tä eläkesäätiöt ja kassat voisivat siir-tää ylikatteen A-osastolta lisävakuu-tusvastuuseen.

Samoin ehdotettiin, että ulkopuo-lisen luottolaitoksen myöntämä ta-kaus voidaan lukea jatkossakin osak-si eläkesäätiön tai -kassan toiminta-pääomaa. Selvitettävä olisi myös, oli-siko lisämaksuvelvollisuus mahdollis-

Vakavaraisuus laskee 22 prosentin tasolta neljän vuoden kuluessa noin 9 prosentin tasolle.

Vakavaraisuus vakiintuu neljän vuoden kuluessa noin 17 prosentin tasolle – vaikutus on siis edelleen huomattava!

ta huomioida osana eläkekassojen ja -säätiöiden toimintapääomaa. Nämä ovat erityisen tärkeitä säätiö- ja kas-sajärjestelmälle, sillä edellä todettu tasoitusvastuun lukeminen vakava-raisuuspääomaan parantaisi toteu-tuessaan merkittävästi yhtiöiden kil-pailuasemaa. Yhtiöiden tasoitusvas-tuu on keskimäärin yli viisi prosent-tia, kassojen noin kolme prosenttia ja säätiöillä ei ole ollenkaan tasoitus-vastuuta.

Työryhmän mielestä tulisi myös varmistaa tilinpäätöksen ja verotuk-sen yhteensovittaminen, mikä mah-dollistaisi varojen käypiin arvoihin siirtymisen. Lopuksi Kari Joutsa to-tesi, että työryhmän arvion mukaan vuoden 2007 sijoitusuudistuksen yh-teydessä asetettu tavoite työeläkelai-tosten sijoitustoiminnan riskitasoksi on edelleen sopiva eikä muutoksiin ole tältä osin tarvetta.

AJANKOHTAISTA

ESY-tieto 2/2010 | 15

Pitkäaikaissäästötuotteita ja maksuperusteista lisäeläketurvaa

Verotuettujen pitkäaikaissäästötuot-teiden järjestäminen tuli mahdolli-seksi palveluntarjoajille 1.4.2010. Sa-moin kuin laki maksuperusteisen li-säeläketurvan järjestämisestä elä-kesäätiöissä ja –kassoissa, niin myös pitkäaikaissäästämisestä annettu la-ki on lisännyt kilpailua ja tuonut ihan uudenlaisia mahdollisuuksia varau-tua ja täydentää omaa vanhuuden-turvaansa.

Maksuperusteinen lisäeläketurva ja pitkäaikaissäästäminen ovat varsin erilaisia tuotteita, vaikka kummatkin täydentävät vanhuudenturvaa. Pit-käaikaissäästämisessä yksittäinen henkilö tekee PS-sopimuksen suo-malaisen, talletuspankin, rahastoyh-tiön, yhteissijoitusyrityksen, sijoitus-palveluyrityksen kanssa tai ulkomaa-laisen rahastoyhtiön kanssa. Sijoitta-minen tapahtuu PS-tilin sisällä.

Maksuperusteinen lisäeläketurva edellyttää työnantajan mukaantuloa ja toisaalta laki pitkäaikaissäästämi-sestä koskee vain yksityishenkilöitä. Kummatkin eläkesäästämismuodot ovat kuitenkin unit linked –tyyppisiä eli sijoitussidonnaisia. Eläkesäästö-pääoma siis kertyy maksupanoksis-ta ja niille saaduista sijoitustuotois-ta hoitokuluilla vähennettynä. Hoi-tokuluissa kumpikin uusi eläkesääs-tämistapa on selvästi vakuutusyhti-öiden tarjoamia ryhmäeläkevakuu-tuksia (maksuperusteinen lisäeläke-turva) ja yksilöllisiä eläkevakuutuksia (PS-tilit) tehokkaampi.

Pitkäaikaissäästötuotteiden eläke-ikä, maksujen vähennyskelpoisuus, varojen nosto-aikataulu ja verotus sekä työaikana eläkkeellä että kuo-lintapauksessa eroavat merkittäväs-ti maksuperusteisen lisäeläketurvan ehdoista.

Vaikka uudet lait ovat avanneet kil-

pailua, niin lähtökohtaises-ti vakuutusyhtiölaista ja va-kuutussopimuslaista puut-tuvat edelleen säännökset sen osalta, voiko vakuutuk-senottaja siirtää 1.1.2010 ai-kaisemmin otettuja vakuu-tuksia rahastoineen eläke-säätiöön tai eläkekassaan ja voiko yksilöllisen eläke-vakuutuksen ottaja siirtää eläkevakuutukseen kerty-neet varat PS-tilille.

Siirto-oikeutta ei vält-tämättä ole 1.1.2010 jälkeenkään solmituissa vakuutuksissa, jos esi-merkiksi yksilölliseen eläkevakuu-tukseen ei ole liitetty kuoleman-varaturvaa. Siirto-oikeutta on li-säksi voitu erikseen rajoittaa so-pimuksessa. Vakuutussopimusla- kiin otetun säännöksen mukaan (VSL 13 b §) vakuutuksenottajalla on elä-kevakuutuksen irtisanomistilantees-sa oikeus saada takaisinostoarvo siir-retyksi ottamaansa toiseen eläke-vakuutukseen tai PS-tilille. Takaisin- ostoarvo on eläkesäästöpääoma eräänlaisella sopimussakolla vähen-nettynä korvauksena siitä, että asia-kas irtisanoo vakuutussopimuksen-sa ennen eräpäivää.

Työeläkejärjestelmän vakavaraisuussääntelyn uudistaminen

Finanssikriisin vaikutusten lieven-tämiseksi vuoden 2008 lopulla sää-detyn poikkeuslain voimassaoloai-kaa pidennetään vuoden 2012 lop-puun saakka. Tämä tarkoittaa: tasa-usvastuun rinnastamista toiminta-pääomaan ja toimintapääoman vä-himmäismäärän laskemista sijoitus-jakaumasta riippumatta (1 tai 2 pro-senttia).

STM:n perustamat työryhmät (laa-ja-alainen työryhmä ja asiantuntija-

työryhmä) luovuttivat kumpikin ra-porttinsa sosiaali- ja terveysministe-ri Liisa Hyssälälle 20.4.2010. Asian-tuntijatyöryhmän ehdotuksen mu-kaan uudistukset voitaisiin saattaa voimaan kolmessa eri vaiheessa. En-simmäisessä vaiheessa tehtävät päi-vitykset olisi tarkoitus saada edus-kunnan käsittelyyn jo syksyn 2010 aikana.

Työurien pidentäminen, elinajanodotteen nousu ja työeläkejärjestelmän rahoituksellisen kestävyyden varmistaminen

Työurien pidentämistä on selvitet-ty kahdessa työryhmässä, joiden toimeksiannot päättyivät vuoden 2010 alussa. Tavoite oli keskimää-räisen eläkkeelle siirtymisiän nosta-minen kolmella vuodella 59,4 vuo-desta 62,4 vuoteen 2025 mennessä (25-vuotiaan eläkkeelle siirtymisiän odote vuonna 2008).

Hallitus ja työmarkkinajärjestöt päättivät kokouksessaan 5.5.2010 laajentaa pelkästään työuran piden-tämiseen tähdännyttä tehtävänaset-telua työeläke-etuuksien riittävän ta-son turvaamiseen myös tilanteessa,


16 | ESY-tieto 2/2010

jossa elinaikakerroin tulee leikkaa-maan työeläkkeitä ennakoitua huo-mattavasti enemmän. Kolmas tavoi-te on työeläkkeiden rahoituksen tur-vaaminen sellaisella työeläkemak-sujen kehityksellä, joka ei vaaranna työllisyyttä ja talouskasvua. Keski-määräisen eläkkeellesiirtymisiän on noustava riittävästi, jotta työeläkejär-jestelmän rahoituksen kestävyys ja työeläke-etuuksien riittävä taso voi-daan turvata.

Uuden työura-työryhmän tehtävä-nä on määrittää uudet vähimmäista-voitteet ja kartoittaa työeläkejärjes-telmän kehittämisvaihtoehtoja yllä-mainittujen tavoitteiden saavutta-miseksi ottamatta kantaa mihinkään yksittäiseen vaihtoehtoon. Tavoittei-den pohjalta on mahdollista mää-rittää työeläkeuudistuksen suunta-viivat. Yhteisessä kannanotossa to-detaan, että työurien pidentämisel-lä on verojen, menojen ja talouden tuottavuuden ohella keskeinen mer-kitys julkisen talouden kestävyysva-jeen hallinnan kannalta. Työuratyö-ryhmän työtä johtaa hallitusryhmien puheenjohtajien ja työmarkkinajär-jestöjen muodostama johtoryhmä.

Täydennyskerroin ja perustekorko (TyEL)

Sosiaali- ja terveysministeriö on vah-vistanut täydennyskertoimen arvok-si 0,98 prosenttia ja perustekoron ar-voksi 4,50 prosenttia 1.7.–31.12.2010 väliseksi ajaksi.

TyEL-eläkelaitosten sijoitustuotot

Eläkesäätiöiden ja eläkekassojen si-joitustuotto käyvin arvoin vuodelta 2009 oli keskimäärin 16 prosenttia ja eläkeyhtiöiden keskimäärin 13,9 prosenttia. Pitkän aikavälin sijoitus-tuotot vuosilta 1998–2009 ovat elä-kesäätiöissä ja eläkekassoissa keski-määrin 6,0 prosenttia ja eläkeyhtiös-sä 5,1 prosenttia.

Ismo Heinström

Kuvassa hallituksen jäseniä, vasemmalta Esko Rytkönen, Lars Hellberg, Kari Joutsa, Harri Lemmetti, Heikki Halkilahti ja Pentti Tervola.

Eläkesäätiöyhdistyksen hallituksen puheenjohtajana jatkaa kauppaneuvos

Heikki Halkilahti ValiostaEläkesäätiöyhdistyksen varsinainen yhdistyskokous valitsi maaliskuun 29. päivänä 2010 yhdistyksen hallituksen puheenjohtajaksi kauppaneu-vos Heikki Halkilahden Valio Oy:stä sekä varapuheenjohtajiksi johtaja Tiina Bäckmanin Rautaruukki Oyj:sta ja toimitusjohtaja Harri Lemmetin Yleisradion eläkesäätiöstä.

Hallituksen jäseniksi valittiin talousjohtaja Minna Alitalo Alko Oy:stä, toi-minnanjohtaja Lars Hellberg ABB Eläkesäätiöstä, toimitusjohtaja Kari Joutsa Apteekkien Eläkekassasta, Senior Vice President Esko Rytkönen Telia Sonera Finland Oyj:stä, johtaja Veikko Savela Keskon Eläkekassasta, toimitusjohtaja Pentti Tervola Eläkekassa Versosta ja varatoimitusjohtaja Heikki Vitie OP-Pohjola-ryhmästä. Tilintarkastajiksi valittiin taloustieteiden maisteri Pauli Salminen, KHT, KPMG:stä ja kauppatieteiden maisteri Pentti Rouhiainen Unilever Fin-land Oy:stä. Varatilintarkastajiksi valittiin kauppatieteiden maisteri Jaak-ko Nyman, KHT, KPMG:stä ja filosofian maisteri Riina Alaviitala Oriola-KD Oyj:stä.

ESY-tieto 2/2010 | 17

Eläkesäätiöiden ja -kassojen hallitusten jäsenten koulutuspäivät 14.–15.4.2010 Hotel Royal at Crowne Plaza, Helsinki

Eläkesäätiöiden ja eläkekassojen hallitusten jäsenille suunnatussa kaksipäi-väisessä seminaarissa kuultiin yhteensä 11 alustusta ja siihen osallistui yh-teensä 25 henkilöä.

Työeläkelakien mukainen ammatillinen kuntoutus ja työkyvyttömyyseläkkeet oli Elisa

Rauhamaan aiheena hallitusten jäsenten koulu-tuspäivillä. Elisa toimii eläkehallintopäällikkönä

OP-Eläkekassassa ja -säätiössä.

Folke Bergström siirtyi täysipäiväisesti eläkkeel-le 1.5.2010 alkaen, joten tämän kertainen esitys oli samalla hänen jäähyväisesiintymisensä elä-kesäätiö- ja kassaväelle, ainakin työn puitteissa. Lämmin kiitos vielä Folkelle noin 30 työvuodes-ta eläkesäätiöiden ja -kassojen parissa.

Eläkesäätiöiden ja eläke-kassojen sijoitustoiminnas-sa mukana oleville henkilöil-le suunnatussa seminaaris-sa käsiteltiin työeläkejärjes-telmän vakavaraisuussään-telyn uudistamistarpeita sel-vittäneiden työryhmien esi-tyksiä. Lisäksi kuultiin talous-katsaukset makro-, osake- ja kiinteistömarkkinoilta sekä yhteenvetotiedot seminaa-rin alla julkaistuista eläkelai-tosten sijoitustuotto-, vaka-varaisuus- ja sijoituskantatie-doista sekä muita ajankohtai-sia eläkesäätiö- ja eläkekassa-asioita.

Sijoitustoiminta eläkesäätiöissä ja -kassoissa –seminaari 28.4.2010 Ravintola Savoy, Helsinki

Toimitusjohtaja Tapani Piri, John Lang LaSalle kertoi sijoituspäivässä kiinteistösijoittamisen näkymistä eläkesäätiöiden ja -kassojen näkö-kulmasta.

Osallistujista etualalla kiinteistösijoituspäällikkö Pekka Perälä Valion Eläkekassasta.

Etualalla vasemmalta Pekka Arponeva ja Raino Hurme Yleisra-dion eläkesäätiön hallituksesta.

Ylijohtaja Outi Antila toi tuulah-

duksen sosiaali- ja terveysministeriön

vakuutusosaston uusista teeseistä työeläkelainsää-

dännön valmiste-lussa.

Apulaisjohtaja Jukka Vesala Finanssival-vonnasta alusti aiheesta: ”Finanssikriisin opetukset sijoitustoiminnan riskienhallintaan sekä eläkevakuutustoiminnan valvontaan.”

Finanssineuvos Urpo Hautala kertoi pitkäaikaissäästämisen muutoksista.

Osallistujat olivat kiitettävän aktii-visia ja alustajille riitti kriittisiäkin

kysymyksiä. Kuvassa kommen-

toijana toimi-tusjohtaja Pentti

TervolaEläkekassa

Versosta.

18 | ESY-tieto 2/2010

Kevätseminaari Tallinnassa

Eläkesäätiöyhdistyksen kevätseminaari järjestettiin 26.–27.5.2010 Reval Hotel Olümpiassa Tallinnassa. Tämän kevään seminaarialustukset käsittelivät laajasti työ- ja lisäeläketurvaan liittyviä muutospaineita sekä niissä tapahtuneita uudis-tuksia ja meneillään olevia hankkeita. Seminaarialustajina kuultiin järjestelmien keskeisimpiä vaikuttajia ja asiantuntijoita: toimitusjohtaja Jukka Rantala (ETK), ylijohtaja Outi Antila (STM), apulaisjohtaja Jukka Vesala (Fiva), toimitusjohtaja Ka-ri Joutsa (Apteekkien Eläkekassa), finanssineuvos Urpo Hautala (VM), lakimies Is-mo Heinström (ESY) sekä aktuaari Kalervo Koistinen (Porasto). Vuosittainen, 36. kerran peräkkäin järjestetty kevätseminaaritapaaminen oli jälleen suosittu: mu-kana oli yhteensä 170 eläkesäätiöiden ja -kassojen sekä näiden yhteistyökump-paneiden edustajaa.

Eläketurvakeskuksen toimitusjohtaja Jukka Rantala pohti alustuksessaan työeläketurvan muutospaineita sekä niiden perusteita.

...ja vapaa-ajantilaisuus Seminaarin päätökseksi oli mahdol-lisuus tutustua Viron vanhimman oluttehtaan historiaan sekä tuotan-toprosessiin sekä ennen kaikkea ta-vata kollegoita eri sidosryhmistä.

Oppaiden johdolla vihkiydyttiin oluen

panemisen jaloon taitoon.

ESY-tieto 2/2010 | 19

Seminaarin lopuksi harjoitettiin myös makuaisteja nauttimalla pöydän antimista sekä maistelemalla erityyppisiä oluita.

Saku-oluttehtaan toimitusjohtajana toimii suomalainen Pekka Tennilä,

joka kantaa päävastuun Viron suurimman panimoyhtiön

tuotannosta ja toiminnoista. Pekka Tennilä toivotti seminaariväen

tervetulleeksi Saku Ölletehtaalle.

Hanuristi viihdytti vieraita.

ELÄKESÄÄTIÖYHDISTYS – ESY RYKALEVANKATU 13, 3. KERROS00100 HELSINKIPUH. (09) 687 7440FAKSI (09) 687 74440WWW.ELAKESAATIOYHDISTYS.FI

Eläkesäätiöyhdistyksen jäsenlehti 2/2010Eläkesäätiöyhdistyksen jäsenlehti 2/2010 Olisi...

Documents

Transcript of Eläkesäätiöyhdistyksen jäsenlehti 2/2010Eläkesäätiöyhdistyksen jäsenlehti 2/2010 Olisi...