Ekoteollisuuspuistot Suomessa ja maailmalla

Laura Saikku

Etelä-Savon Maakuntaliitto

Teollinen ekologia• Luonnon ekosysteemien toiminnasta mallia

ihmisen teollisiin järjestelmiin• Materiaalivirtojen sulkeminen• Energian tehokas käyttö• Yhteistyö ja vuorovaikutus• Välineinä

– tuotetasolla esim. elinkaarianalyysit, ympäristö-myötäinen tuotesuunnittelu, materiaalivirta-analyysit

– paikallis- ja aluetasolla ekoteollisuuspuistot

Ekoteollisuuspuisto• Materiaalien, energian ja informaation vaihtoa

tietyn maantieteellisesti rajatun alueen toimijoiden välillä

• Luonnonvarojen käytön tehokkuus • Materiaalikiertojen sulkeminen, toisen prosessin

jätteitä hyödynnetään raaka-aineina toisissa• Tiivis yhteistyö ja vuorovaikutus• Teolliset toimijat liitetään yhteen yhteisten

kilpailullisten hyötyjen kautta• Kokonaisvaltainen systeeminäkökulma

SISÄÄN ULOSraaka-aineita jätteitäenergiaa jätelämpöä

Alueen rajojen sisällä suuremmat virrat kuin virrat sisään ja ulos

KIERTO

Materiaalien ja energian tehokas käyttö yhteistyössä

Ekoteollisuuspuiston synty - itsestään kehittyneet järjestelmät

• Kehittyneet spontaanisti toimijoiden välisen yhteistyön kautta

• Luultavasti lukuisia, ei-dokumentoituja• Esimerkkejä metsätaloudessa, energiantuotannossa

ja maataloudessa• Tunnetuin esimerkki Kalundborgin teollinen

symbioosi Tanskassa

Kalundborg, Tanska• Kehittynyt itsestään taloudellisin perustein• Toimijat:

– Energy E2 – Aesnaes 1500MW kivihiilivoimalaitos– BPB Gyproc A/S - kipsilevytehdas– Novo Nordisk A/S - kansainvälinen bioteknologian ja

lääkealan yritys; tuottaa erityisesti insuliinia– Novozymes A/S - entsyymitehdas– Statoil A/S - öljynjalostamo– Bioteknisk Jordrens Soilrem A/S - öljyllä, kemikaaleilla ja

raskasmetalleilla saastuneen maan puhdistusta– Kalundborgin kunta

Kalundborg, Tanska• Virrat: höyry ja lämpö, vesi, kaasu, kipsi, polttotuhka,

lannoitteet, hiivaliete, jäteliete• Jätteitä hyödyksi noin 2,9 milj. t/a, alueen vedenkulutus

pienentynyt 25%, esim. voimalaitos vähentänyt vedenkäyttöä 60% kierrätyksen avulla

• Säästöiksi arvioitu vuositasolla: pohjavesi 2,1 milj. m3, pintavesi, 1,2 milj. m3, öljy 20.000 tn ja luonnonkipsi 200.000 tn.

• Kierrätystä tehostavien investointien keskimääräinen takaisinmaksuaika 3-5 vuotta, rahallinen säästö n. 17 milj. €/v.

TEOLLINEN SYMBIOOSI 1975

Tissø järvi

NovoNordisk +Novozymes

Maatilat

Kalanviljely

AsnæsVoimalaitos

Kalundborgin kunta

Gyproc

Lannoite- teollisuus

Sementtiteollisuus

StatoilJalostamo

2Kaasu1972

1 Pintavesi 1961

3 1973

TEOLLINEN SYMBIOOSI 1985

Tissø järvi

Novo Nordisk + Novozymes

Maatilat

Kalanviljely

AsnæsVoimalaitos

Kalundborgin kunta

Gyproc

Lannoite- teollisuus

Sementtiteollisuus

Statoiljalostamo

4Biomassa/NovoGro

1976

5 Lentotuhka 1979

9Höyry 1982

7Lämpö1982

6Lämpö1980/89

8 Höyry

2Gas1972

1 Pintavesi 1961

3 1973

1982

TEOLLINEN SYMBIOOSI 2001

Bioteknisk JordrensSoilrem

Tissø järvi

Novo Nordisk + Novozymes

Maatilat

Kalanviljely

AsnæsVoimalaitos

Kalundborgin kunta

Gyproc

Lannoite- teollisuus

Allas

Sementti-teollisuus

Statoiljalostamo

10Pintavesi

1987

12Hiiva-

liete1989

4Biomassa/NovoGro

1976

13 Ammonium-tiosulfaatti

5 Lentotuhka

16 Kipsi 1993

9Höyry 1982

11Jäähdytysvesi

1987

7Lämpö1981

6Lämpö1980/8

9

8 Höyry

19 Liete 17 Jätevesi

1 Pintavesi 1961

3 1973

14 Tekn. vesi

14 Tekn. vesi

18 Hulevesi

1995 1991

19981995

19821979

Ekoteollisuuspuiston synty - suunnitellut järjestelmät

• Voidaan suunnitella ja rakentaa olemassa olevien toimintojen pohjalta tai alusta asti

• Fyysisten virtojen pohjalta – hyödynnetään olemassa olevien materiaalien ym.vaihtoa

• Yritysnäkökulmasta – etsitään mukaan potentiaalisia ja kiinnostuneita toimijoita, hyödynnetään olemassa olevia yhteistyöverkostoja

• Ankkuritoimijan ympärille• USA, Hollanti, Itävalta, Espanja, Costa Rica,

Australia, monet Aasian maat; Iso-Britannia

1) Taloudelliset hyödyt– vähentyneet raaka-aine, energia- jäte, ja

päästöjenhallintakustannukset– parantunut kilpailukyky– imagomarkkinoinnin mahdolliset hyödyt– hyötyjä toimintojen yhdistämisen kautta esim.

pienentyneet kuljetuskustannukset

Hyödyt ja vahvuudet

Hyödyt ja vahvuudet2) Ympäristöhyödyt

– vähentynyt neitseellisten raaka-aineiden ja energian käyttö (korvataan jätteillä)

– vähemmän kaatopaikkajätettä ja pienemmät päästöt

3) Sosiaaliset hyödyt– uusia työpaikkamahdollisuuksia materiaalien ja

energian paikallisen käytön ja hallinnan kautta

– lisääntynyt yhteistyö ja osallistuminen koko alueella

Menestystekijöitä (1)• yritysten läheinen sijainti, toimijoiden

monipuolisuus, materiaali- ja energiavirrat sopivat hyvin yhteen

• taloudellinen toteuttamiskelpoisuus• realistiset odotukset, kiinnostus jatkuvaa• aktiivinen osallistuminen• johdon ja työntekijöiden sitoutuminen• luottamus

Menestystekijöitä (2)

• materiaalivirtojen jatkuvuus, suhteet yhteistyökumppaneihin

• tasapainoiset valtasuhteet

• sopimukset– viralliset eri yhteistyösuhteisiin liittyen– epäviralliset, perustuvat luottamukseen

Menestystekijöitä (3)• Ankkuritoimija

– suuri alueen yritys, esim. energiantuotantolaitos– motivoi ja aktivoi muita, taloudelliset resurssit– jatkuvat sivutuotteiden virrat

• Koordinaattori– avustaa toimijoiden välisessä yhteistyössä– kerää tietoa, tunnistaa uusia yhteistyömahdollisuuksia– seuraa toimijoiden välistä keskustelua, osallistuu– motivoi yrityksiä

Menestystekijöitä (4)

• Selkeä visio– ekoteollisuuspuiston tarkoitus ja tavoitteet– mitä itse halutaan, mikä motivoi muita– pitkän aikavälin visiossa tulee korostaa,

että verkosto on yhteisö, ei pelkästään toisiaan lähellä sijaitsevien yritysten keskittymä

Pursialan ekoteollisuuspuisto

Esiselvitys keväällä 2006:Ekoteollisuuspuiston perustamisedellytysten kartoitus ja erillisen hankesuunnitelman laatiminen ottaen huomioon yhteistyö-mahdollisuudet perustettavan Mikkelipuiston kanssa.

Yrityshaastattelut: Etelä-Savon Energia, Misawa Homes of Finland Ltd:n sahalaitos,Anne Linnonmaa Oy, Mölnlycke Health Care Oy ,Oy Lifa Air Ltd,SWM-Wood Oy , Matrella Oy, Mikkelin Betoni Oy ,Kenkävero, Mikkelipuisto, Hotelli Varsavuori ,Puukeskus Oy, G-levy ja Puu, Suur-Savon Leipomo

Rantasalmen Ekoteollisuuspuistoon kuuluvien yritysten sekä yhteistyöyritysten väliset virrat (määrät vuositasolla, kuva ei ole täydellinen) Yrityksissä syntyvää puujätettä menee myös poltettavaksi yksityisille. Sil-kas Oy toimittaa puujätettä myös muille energiayhtiöille. Ascus Tech Oy:n valmistustoiminta on Rantasalmi Oy:n tiloissa ja henkilökunnalla. Suur-Savon Sähkö Oy:n hakelämpökeskus sijaitsee samalla teollisuusalueella kuin ekoteollisuuspuisto. Muita yhteistyöyrityksiä ovat pintakäsittelyä ja alihankintatuotteita tekevä LK-Puu Oy, puutavaran toimittajat A. Nissinen ja Pojat sekä Rantawood ja Puusepänliike H. Rautiainen.

MateriaalivirratPalvelut

ASCUS TECH OY

SUUR-SAVON SÄHKÖ OY

Hakelämpö-keskus (2960 MWh)

Briketti-laitos

Precut-talojen puuosat

RANTASALMI OY- hirsitalovalmistaja

RAITARANTA- puusepänliike

KORPIHONKA- puusepänliike

TMI SEIJA PARTINEN- ruokala

KULJETUSLIIKE MYLLYS KY

Alihankintaa (puumateriaalit, puun työstö)

Ikkunoita ja ovia

Puutavaraa, mm. ikkuna-aihioita (10 m3)

Paneeli- ja lautatavara

Terähuolto

Kuivauspalvelu

Puupuru 500 m3 Puru ja puujätettä

Puupuru 2000 tKauko-lämpö

Rantasalmen asemanseutu (läheiset asuinrakennukset)

Sähkö

Ran

tasa

lmen

E

kote

olli

suu

spu

isto

PARLATUOTE OY

JK-TERÄMET KY- terähuolto

Kuljetuspalvelu

Puujäte, pakkauspahvi ja -muovi

SIL-KAS OY- ikkuna- ja ovi-aihiovalmistaja