Tavoitteista toimintaan:- näkemyksiä hallituksen Agenda2030

toimeenpanosuunnitelmasta

Eeva FurmanKestävän kehityksen asiantuntijapaneeli

Kestävän kehityksen toimikunnan ja kehityspoliittisen toimikunnan yhteiskokous

7.12.216

2

Kestävän kehityksen haaste erittäin suuri

Toimeenpanosuunnitelmaluonnos rakentuu jo meneillään olevista tai jo luvatuista toimista:

+ hallituksen ohjelmassa paljon toimeenpanoa tukevaa

Mutta riittääkö se?

-> haasteeseen nähden olisi tarve asettaa nykyversiota kunnianhimoisempia tavoitteita

Kunnianhimon taso

3

● Linjaveto: sidottu tämänhetkisen hallituksen painopisteille

-> tulisi rakentaa selvä kytkös Sitoumus2050een, joka tukisi hallitukset ja yhteiskunnan toimijat ylittävää työtä ja sitoutumista Agenda2030n toimeenpanoon

-> tulisi varmistaa, että Sitoumus2050n tavoitteet olisi läpikäytävä hallitusohjelmien laadintaprosesseissa (osaksi sitovien dokumenttien tarkistuslistaa)

Toimeenpanosuunnitelman rooli

Avain 2030 arviot:

• Suomen keskeinen vahvuusalue, johon tulee kiinnittää erityistä huomiota hyvän yleistilanteen ylläpidon kannalta.

• Sachs ym.: Suomen lähtötilanne rauhassa hyvä, kumppanuudessa kelvollinen

• Järjestöjen arvio: Sama kuin Sachs.• Kansainvälinen asemointi: Suomi

ollut yhteiskuntarauhan, vakauden ja kehitysavun kärkimaita, mutta erityisesti globaalivastuun suunta heikentynyt.

Tärkeys (toimikuntien kysely)• Ei erityisen tärkeä.

Yhteiskunta-sitoumus:

Periaatteena vaikuttavien ja vastuullisten ihmisten yhteiskunta:

”Osallistumme aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja turvallisuuden, ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion sekä laaja-alaisen kestävän kehityksen edistämiseksi.”

Hallitusohjelma- huomioita:

Kestävän kehityksen globaalivastuu jää HO:ssa erittäin vähälle huomiolle (kovin abstraktia, substanssi ei tue tavoitteita).

Leikkaukset kehitysrahoitukseen heikentävät valmiuksia globaalin kumppanuuden vahvistamiseen.

Kansalaislevottomuutta ja ääriliikkeiden nousua ei huomioida.

Ei käsitellä yksilöiden/yritysten/yhteisöjen vastuuta kestävässä käyttäytymisessä ja kulutuksessa (lokaalisti + globaalisti).

5. Vastuunottoa yksilöstä maailmanyhteisöön

Yhteiskuntasitoumus haastaa kaikkiyhteiskunnan toimijat Agenda2030 toimeenpanoon

5

+ Indikaattoreiden käyttö ja sitominen politiikkaprosesseihin onnistunut ratkaisu● Edelleen kehittämistä tulisi entisestään korostaa: alati muuttuvia

olosuhteita huomioiva päivitetty Sitoumus2050 viestikapulana vaaliaiheita ruokkimaan ja hallitusneuvotteluihin

Toimeenpanon seuranta, arviointi ja kehittäminen

6

+ Kaksi valittua painopistettä hyviä

Mutta-> keskinäisten yhteyksien esiin tuominen ja yritys integroida eri ulottuvuuksia puuttuu

lisäksi tulisi tehdä näkyväksi -> miten ihmisten arki liittyy kestävään kehitykseen: kulutus, terveys, empatia…-> miten globaali vastuunotto vaikuttaa Suomessa:

○ Suomeen tuotavien hyödykkeiden ympäristövaikutukset kohdistuvat muualle: esim. vesijalanjälki tomaateista ja puuvillasta

○ Maahanmuuttoa syntyy muualla olevien kestävyysongelmien takia

Aiheista

7

● Esim. 1.Työttömien työllistäminen○ Toimenpide 2.2: hallituksen kärkihanke ”Osatyökykyisille tie

työelämään” on riittämätön vastaus- pitkäaikaistyöttömyys kasvussa aiemmista hankkeista huolimatta

(10/2016 yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita 9 600 enemmän kuin vuotta aikaisemmin)

- Tutkimus: kestävä työyhteiskunta edellyttää radikaaleja muutoksia, kuten palkkatyöriippuvuuden vähentämistä ja työn monimuotoistamista (ja esim. perustulo ja työtakuu)

● Esim. 2. Biotalous ja ilmasto- ja biodiversiteettivaikutukset○ Toimenpide 1.1: hallituksen kärkihanke: Hiilettömään,

puhtaaseen ja uusiutuvaan energiaan kustannustehokkaasti”: Energia- ja ilmastostrategia aiheuttaa paitsi hyödyllisiä, myös kielteisiä vaikutuksia ympäristöön ja yhteiskuntaan

Tieteellinen tieto ja toimenpideohjelma- ristiriitoja tutkijayhteisön näkemysten kanssa

8

● Poliittiset päätökset ovat aina arvoperusteisia○ Tutkimustiedosta ei olla kiinnostuneita○ Tutkimustietoa ei käytetä○ Tutkimustietoa käytetään, mutta ei kokonaisvaltaisesti vaan

tukemaan vallitsevan politiikan päämääriä

-> tulisi taata, että tiedollisista perusteista päästään keskustelemaan vuorovaikutteisesti; toimikunnan ja tiedeyhteisön yhteiset työpajat ja seminaarit tärkeitä

-> tulisi uudelleen harkita valtioneuvoston tueksi poliittisesti riippumatonta tieteellistä neuvonantajaa korostamaan kriittisen ja riippumattoman tutkimustiedon merkitystä, tarvetta ja olemassa oloa aiheesta riippumatta

Tieteellisen tiedon käyttö

Kiitos

9