E18 kokoaaDestia Rail uudistuu ja kehittyy Lisäoppia esimiestyöhön ja projektinhallintaan

Suunnittelu mallipohjaiseksi Pekka Pajakkala: ”Ylös infrakuopasta”

DESTIAN SIDOSRYHMÄLEHTI 1/2012

via

osaamisen

› Destiassa käynnistettiin viime vuoden lopulla esimiestyön ja projekti-hallinnan PRO-valmennus, jonka tavoitteena on nostaa Destian pro-jektinhallinnan suorituskykyä esimiehiä ja toimintatapoja kehittämällä.

Valmennus, johon osallistui lähes 600 destialaista, rakennettiin osallistujille tutuista aineksista, eli oman talon projekteista. Näin valmennuksesta saatiin käytännönläheinen ja kokonaisvaltainen – ainakin jos on uskominen jutus-sa Vahva ote projektista (s.15–17) valmennusjaksostaan kertovia kokeneita destialaisia. Nyt toukokuussa valmennukset ovat päättyneet, ja ensimmäisiä PROn hedelmiä poimitaan jo.

PRO-valmennuksen perimmäinen päämäärä on tuottavuuden parantami-nen ja sitä kautta kannattavampi liiketoiminta. Jutussa Tuottavuuden avul-la ylös infrakuopasta (s. 18–21) haastateltu VTT:n johtava neuvonantaja ja rakennusmarkkina-asiantuntija Pekka Pajakkala nimeää tuottavuuden kohentamisen ja työtapojen kehittämisen lääkkeiksi koko infra-alaa vaivaavaan ongelmaan: niukkenevaan julkiseen rahoitukseen ja nouseviin kustannuksiin.

Pajakkala toteaa myös, että tiedonhallintaa, digitalisaatiota ja automaatio-ta tulee hyödyntää niin rakentamisen ylläpidon kuin kunnossapidon proses-seissa. Infrasuunnittelu mallipohjaiseksi -jutussa (s. 24–25) kerrotaan, kuinka Destia on kehittänyt ja käyttänyt mallipohjaista työkoneautomaatiokelpoista rakennussuunnittelua jo yli viiden vuoden ajan ja toteuttanut sillä kymmeniä erisuuruisia projekteja, suurimpien joukossa esimerkiksi yhä käynnissä oleva Kantatie 51:n Kirkkonummen-Kivenlahden työmaa.

Kt 51 on iso projekti, mutta E18 Koskenkylä–Kotka on varsinainen jät-tityömaa. Jutussa E18 syntyy yhteisvoimin (s. 7–11) kerrotaan viime syksynä

aloittaneesta suurhankkeesta, joka kevään aikana kokoaa toistasataa työko-netta ja noin 350 henkilöä rakentamaan kuutta eritasoliittymää, 63 sil-

taa ja puolen kilometrin mittaista tunnelia. Kesällä työmaan vahvuus nousee jo 600–700 henkeen. Suuruudessaan ja suunnittele ja toteuta

-luonteessaan työmaa on varmasti palkitseva hanke toteuttajilleen.

Hyvää kesää ja kauniita ilmoja niin rakentajille kuin kaikille muillekin!

pääkirjoitus

Miia Apukka

ihmisiä valmentamalla, toiminnan tapoja kehittämällä

VIA 1/2012 DESTIAN SIDOSRYHMÄLEHTI. julkaisija Destia oy, Heidehofintie 2, pL 206, 01300 Vantaa. Vaihde 020 44411. www.destia.fi

PÄÄTOIMITTAJA Miia Apukka, 050 495 0736, miia.apukka@destia.fi. TOIMITUSNEUVOSTO Miia Apukka, Niina Nevamäki, Anna Availa, Anne Luodonpää,

Minna Heinonen, kalevi katko, Hannu kulju, jukka raudasoja TOIMITUS sanoma Yritysjulkaisut: toimituspäällikkö johanna Hytönen

tuottaja Anu Mäkelä ulkoasu Anu pyykkö repro Esko järnström, tuukka palmio. toimitus ei vastaa tilaamatta lähetettyjen artikkeleiden tai kuvien

palauttamisesta eikä säilytyksestä. KUSTANTAJA sanoma Yritysjulkaisut, puh. (09) 1201. OSOITTEENMUUTOKSET destia@destia.fi

PAINOPAIKKA kirjapaino uusimaa oy, porvoo 2011. issN 1458-5243. Lehti on painettu ympäristöystävälliselle paperille.

KANSI raudottaja Maris klavins, kuva: rami Lappalainen

2 VIA 1 | 2012

1/2012via7

15

ihmisiä valmentamalla, toiminnan tapoja kehittämällä

4 Uutiset Ajankohtaisia kuulumisia infra-alalta

7 E18 syntyy yhteisvoimin koskenkylän ja kotkan välille rakennettava moottoritieosuus kokoaa osaamisen ja voimat.

12 Ratojen kunnossapitourakoiden riskien jakoa tulisi uudistaa Destia rail oy:n tuore toimitusjohtaja kalevi katko pitää myönteisenä kehityksenä keskustelun avaamista ratojen kunnossapidon riskien problematiikasta. Liikenneviraston jukka karjalainen on samoilla linjoilla.

15 PRO: Vahva ote projektista Yli 500 destialaista on saanut uutta oppia ja valmennusta projektiosaamiseen.

18 Tuottavuuden avulla ylös infrakuopasta kotimaan infrarakentamiseen on kertynyt korjausvelkaa miljardien eurojen edestä. Vtt:n johtavan neuvonantajan pekka pajakkalan mukaan ongelma on lopultakin tiedostettu. 22 Miten minusta tuli... reijo pekkola on pärjännyt neuvottelupöydissä maltilla ja luovalla ongelmanratkaisulla.

24 Infrasuunnittelu mallipohjaiseksi suomen väylärakentaminen muuttuu tietomallipohjaiseksi. Destian kehittämästä toteutustavasta hyötyy koko ala.

26 Hattulassa urakoidaan kaava-aluetta kotirinteelle muuttaa satoja ihmisiä.

28 Mestari ja kisälli kartturi on rallikuskin controller. 30 In Brief 32 Kesä-Sudoku

VIA 1 | 2012

1/2012viaNäin

strategiatoteutuu

Lue Vian jutuista, miten Destian

uusi strategia toteutuu käytännössä!

18

3

12

4

uutiset

DestiallekahDeksankunnossapidonalueurakkaa

VIA 1 | 2012

Länsimetron Turvallisin työmaa -kilpailun on voittanut jo toistamiseen suomalaisen Destian ja tsekkiläisen Metrostav a.s:n muodostama työyh-teenliittymä METRO. 

Tarkasteluajanjaksolla heinäkuun alusta jou-lukuun loppuun viime vuonna TYL METROlle ei sattunut yhtään tapaturmaa tai onnettomuutta. Kilpailu järjestetään puolivuosittain, ja siihen osallistuu länsimetron kaikki käynnissä olevat urakat. Nyt järjestetty kilpailukerta oli kolmas.

”Tämä kertoo, että teemme asiat oikein ja keskitymme olennaiseen”, tiivistää Vaclav Pavlovsky Metrostav a.s:sta vastaanottaessaan palkinnon.

Hankkeen neljäs Turvallisin metrotyömaa - kilpailu on parhaillaan käynnissä. Se päättyy kesäkuun lopussa. Ensimmäisen kilpailun voitti myös TYL METRO ja toisen YIT Rakennus Oy.

Työyhteenliittymä METRO voitti Turvallisin metro­työmaa ­kilpailun

Destia Oy voitti tänä keväänä kahdeksan maanteiden kunnos-sapidon alueurakkaa. Kaikkiaan kilpailutuksessa oli viisitoista alueurakkaa.

Destian voittamista urakoista viisivuotisia ovat Heinola, Lahti, Kiuruvesi, Pello, Sastamala (entinen Vammala) ja Siika-latva (entinen Pulkkila). Seitsenvuotisia urakoita ovat Kitee ja Kokkola. 

 Uusien urakoiden käynnistyessä 1. lokakuuta 2012 Des-tian markkinaosuus kaikista maanteiden urakoista on 55,6 prosenttia. Hoidettavaa tiestöä nyt voitetuissa urakoissa on yhteensä noin 6 830 kilometriä.

Kunnossapidon alueurakat ovat laatuvastuu-urakoita. Ura-kat sisältävät sekä talvi- että kesähoitotyöt. Lisäksi urakoihin sisältyy usein kelirikon hoitotöitä. Elinkeino-, liikenne- ja ym-päristökeskukset, jotka kilpailuttavat maanteiden hoidon ja ylläpidon alueellisia palvelusopimuksia, määrittelevät tiestöllä tarjottavan laatutason. Urakoitsija puolestaan vastaa tilatun palvelutason tuottamisesta sekä toimiensa raportoinnista ELY-keskuksiin. 

Kirja ja elokuva tielaitoksen jakamisestaTielaitosuudistus  eli  Tielaitoksen  jakaminen vuoden  2001  alusta  lukien  kahdeksi  eri  toimi-jaksi,  Tiehallinnoksi  (nykyisin  Liikennevirasto)  ja Tieliikelaitokseksi  (nykyisin  Destia  Oy),  oli  yksi suurimmista muutoksista suomalaisen tienpidon historiassa. Tieliikenteen valtakunnallinen erikois-museo Mobilia käynnisti vuonna 2008 hankkeen, jonka tuloksena syntyi kyseiseltä ajalta kirja sekä dokumenttielokuva.  Hanke  toteutettiin  Destia Oy:n, Pirkanmaan elinkeino-,  liikenne-  ja  ympä-ristökeskuksen,  Infra  ry:n,  Liikenneviraston  sekä Liikenne- ja viestintäministeriön toimeksiannosta.

Hankkeen tukijoina olivat myös Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL ja palkansaajajärjestö Pardia ry.

Vuosina 2009–2011 kerättyä muistitietoaineis-toa on tallennettu tieliikenteen valtakunnallisen erikoismuseo Mobilian arkistoon. Kirjan on koonnut haastattelujen, muistelukirjoitusten ja internetkyselyn vastausten pohjalta Mobilian amanuenssi Heidi Pekkala. Dokumenttieloku-van toteutuksesta ovat vastanneet Raimo Oksa ja Tapio Kalliomäki.

Kirja ja dokumenttielokuva ovat tilattavissa Mobiliasta.

Ku

va: 

De

stia

VIA 1 | 2012 5

uutiset

Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL valitsi INFRA 2012 -tapahtumassa Destian rakentaman Haikulan risteyssillan vuoden sillaksi.

”Teemana olivat tällä kertaa risteys-sillat eli kahden tien risteyksessä olevat ajoneuvoliikenteen sillat. Erityisesti haettiin siltaa, jossa sekä siltapaikkaan että siltaan on panostettu”, kertoi tuo-mariston puheenjohtajana toiminut Ville Alajoki.

Kohdetta valittaessa kiinnitettiin huo-miota esteettisiin, ekologisiin, teknisiin ja taloudellisiin ansioihin sekä suunnitte-

lun ja rakentamisen innovatiivisuuteen. Toinen palkintoraatia puhutellut tekijä oli Haikulan sillan materiaali. Puun käyttö ajoneuvoliikenteen sillan kantavana rakenteena on Suomessa harvinaista. 

”Betonisiltaan nähden monimutkai-nen puukantinen Haikulan silta valmistui pala palalta tarkassa työnjohdossa, jotta suunnitelmat saatiin siirrettyä paperilta maastoon. Työnjohtaja Jari Humalajoki oli päivittäin yhteydessä suunnittelija Minna Torkkeliin. Puisen sillan raken-tamisen haasteet syntyvät siitä, miten puukansi ankkuroidaan betonisiin alus-

rakenteisiin. Työ onnistui, koska kirves-miehet ja raudoittajat tekivät muiden sillanrakentajien kanssa saumatonta yhteistyötä”, kertoo Haikulan sillan projektista vastannut Destian projekti-johtaja Jukka­Pekka Saikkonen.

Lahti–Heinola-moottoritien ylittävä silta sijaitsee Nastolan ja Heinolan rajal-la, hieman ennen Vierumäkeä Helsingin suunnasta ajettaessa. Sillan päällä kulkee yksityistie. Sillalla on korkeutta 22 metriä ja pituutta 68 metriä.

Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi  on myöntänyt rautatieliikenteen harjoittamiseen vaadittavan turvallisuustodistuksen Destia Rail Oy:lle. Turvallisuustodistus vaaditaan EU:n lainsäädännön mukai-sesti myös kaikilta rautatieliikenteen urakoitsijoilta, joilla on omaa junakalustoa.

”Linja- ja vaihdetukemiskoneiden sekä muiden ratatyökonei-den liikkumiseen valtion rataverkolla pätee samat säännöt kuin matkustaja- ja rahtiliikenteessä. Turvallisuustodistus on voimassa koko EU:n alueella”, Destia Rail Oy:n kehityspäällikkö Vesa Korpi sanoo.

Turvallisuustodistus on osoitus siitä, että Destia Rail Oy on ottanut käyttöön vaatimustenmukaisen turvallisuusjohtamisjärjes-telmän ja että se pystyy toimimaan turvallisuusjohtamisjärjestel-mänsä mukaisesti.

Turvallisuustodistus on voimassa viisi vuotta. Sen edellytyksiä valvotaan koko ajan.

Trafilta turvallisuustodistus Destia Rail Oy:lle

Ku

va: 

Tap

io K

allio

mak

i

Destian Länsi-Suomen tulosyksikössätapaturmaton vuosi

Destia palkitsi Länsi-Suomen tulos-yksikkönsä Turvallisin toimija -palkinnolla tammikuussa. Länsi-Suomen tulosyksikkö ylsi rakennusalalla erinomaiseen saavu-tukseen: ei yhtään työtapaturmaa vuonna 2011. Länsi-Suomi teki vuonna 2011 lähes 200 000 tuntia töitä ilman tapaturmia. 

Vuodensilta2012:haikula

Destia Rail Oy ja Rataopisto muuttivat

KouvolassaDestia Rail Oy:n Kouvolan toimiston ja 

Rataopiston uusi osoite on: Kauppamiehenkatu 4, 45100 Kouvola

VIA 1 | 20126

› Työmaan toimiston pihalla Ruotsinpyhtään vanhalla kunnantalolla liehuvat Destian, YIT:n ja Työyhteenliit-tymä Pulterin viirit. Jutuntekopäivänä salossa sattuu ole-maan myös Suomen lippu. Vielä ei marraskuussa aloitta-

neella työmaalla kuitenkaan juhlita, vaan kyseessä on kansalli-nen liputuspäivä.

Pulteri on Destian ja YIT:n muodostama työyhteenliittymä, joka vastaa Tieyhtiö Valtatie 7:lle moottoritien suunnittelusta ja rakentamisesta Koskenkylän ja Kotkan välille. 53 kilometrin mit-tainen uusi tieosuus avataan liikenteelle osittain jo ensi vuonna, kokonaisuudessaan vuonna 2014.

”Nyt keväällä täällä on töissä toistasataa työkonetta ja noin 350 henkilöä. Pulterilaisia heistä on 60 toimihenkilöä ja pari-kymmentä rakennusmiestä. Loput ovat urakoitsijoiden ja esi-merkiksi mittaustöitä tekevien alihankkijoiden palveluksessa”, työmaan tuotantojohtaja Matti Välikangas Destiasta kertoo. Hankkeen suunnittelussa on lisäksi mukana satakunta henki-löä. Tätä työtä tehdään Helsingissä, Espoossa, Turussa, Kuopi-ossa ja Oulussa.

”Suunnittelukonsortion muodostavat Destia, Ramboll ja Sito. Väylien liikennetelematiikassa on käytetty pitkälti YSP:n osaamista ja tunneleiden tekniikassa puolestaan YIT Kiinteis-tötekniikan asiantuntemusta”, projektijohtaja Kari Alavilla-mo YIT:stä kertoo.

Työmaa on jaettu kuuteen lohkoon, joilla on omat urakoitsi-jansa ja aikataulunsa. Hankkeeseen sisältyy muun muassa kuu-si eritasoliittymää, 63 siltaa ja puolen kilometrin mittainen tun-

neli. Liikennetelematiikkaa, kuten muuttuvia nopeusrajoituk-sia, varoitusmerkkejä ja infotauluja rakennetaan noin 83 kilo-metrin matkalle.

Tielinjauksella on tiuhassa pultereiksi kutsuttuja suuria maa-lohkareita, joista myös työyhteenlittymä on saanut nimensä.

”Kivilohkareiden murskaaminen on ollut iso osa töiden käyn-nistämistä. Sitten olemme päässeet tekemään tällaisille työmail-le tunnusomaisia massanvaihtoja. Paikoin myös siltojen raken-taminen on alkanut”, Matti Välikangas sanoo.

KaiKKi puhaltavatyhteen hiileenKun Matti Välikangas ja hänen työparinsa Kari Alavillamo saa-puivat Ruotsinpyhtäälle viime vuoden puolella, yksi ensimmäisis-tä tehtävistä oli kahvipakettien osto paikallisesta ruokamarketista. Kahvia tarvittiin toivotettaessa pulterilaiset tervetulleeksi uudelle työmaalle, värvättäessä ulkopuolisia työntekijöitä ja käytäessä ti-lannekatsauksia urakoitsijoiden kanssa.

”Kutakuinkin puolet omasta väestä on Destiasta ja puolet YIT:stä. Tällä työmaalla olemme kuitenkin kaikki pulterilaisia ja puhallamme yhteen hiileen. Lähtökohtana on ollut luoda yhtei-nen kulttuuri koko hankkeelle. Siinä ei ole sovellettu mitään fifty–fifty-ajattelua, sen sijaan olemme pyrkineet omaksumaan toteu-tuksen kannalta parhaat osaamisalueet ja käytännöt riippumatta siitä, kumman toimintatapoja ne ovat olleet”, Välikangas korostaa.

”Olemme hankkineet tänne sellaiset joukkuepelaajat, jot-ka kykenevät ja ovat kiinnostuneita viemään hanketta eteen-

urakoitsijoiden nimet louhinta- ja maansiirtokaluston kyljissä kertovat e18-työmaan laajuudesta. hanke on koonnut työkoneita ja tekijöitä eri puolilta maata. Moottoritien rakentaminen on joukkuelaji.

yhteisvoimin 18syntyy

teksti Hannu Virtanen  Kuvat Rami Lappalainen

VIA  | 2012 7

8 VIA 1 | 2012

päin. Yhteistyö onkin sujunut erittäin hyvin, eikä täällä olla kilpailijoita keske-nämme. Tähän on lähdetty siltä pohjalta, että luomme yhdessä yhteisen menestyste-kijän. Työyhteenliittymä hyötyy molem-pien osapuolten vahvuuksista. Niitä sovel-letaan niin eri työkohteiden toteutuksessa, hankinnoissa kuin työturvallisuudessakin”, Alavillamo jatkaa.

Tämä näkyy käytännössä esimerkiksi siten, ettei työmaan lohkoja ole jaettu

destialaisiin ja YIT:läisiin. Työnjohtoa ja työmaapäälli-köitä niillä on kummastakin yhtiöstä.

”Kaikilla on yhteinen

tavoite saada 53 kilometriä moottoritietä valmiiksi päästä päähän kustannustehok-kaasti ja laadukkaasti. Elinkaarimalli tuo toteutukseen omat laatua ja kustannushyö-tyjä korostavat näkökulmansa. Tämä nä-kyy esimerkiksi valaistuksen toteuttamises-sa. Kun tieosuuden ylläpito on määräajan Valtatie 7:n vastuulla, energiatehokkuu-della on oma osuutensa siinä, mitä tuottoa hanke kokonaisuudessaan antaa toteutta-jilleen”, Välikangas muistuttaa.

vihReä MoottoRitieSuunnittelussa on otettu huomioon ympäristön esteettömyys, ekologisen raken-tamisen mahdollisuudet ja uusien liiken-teen energiamuotojen kuten biopolttoainei-den ja sähköautoilun käytön kehittäminen. Lisäksi tien ja liikenteen haittoja lievenne-tään laajasti tehokkaalla meluntorjunnalla, pohjavesisuojauksilla, tunnelilla sekä viher- ja eläinsilloilla.

”Luontokohteiden osalta täällä on eri-laisia suojeltavia kasveja sekä muun muas-sa lepakoita ja vuollejokisimpukoita, joi-den elinolosuhteet täytyy suojella. Luonto-arvojen kartoituksen teki Liikennevirasto ja ELY-keskus ennen hankkeen tarjouspyyntöä. Siinä kerrotaan, mitkä tällaiset asiat suunnit-telussa tulee ottaa huomioon. Ne vaikuttavat niin teknisiin ratkaisuihin kuin työtapoihin ja niiden ajoittamiseen”, Alavillamo selvittää.

E18 kytkee Pohjoismaiden pääkaupun-git toisiinsa sekä muuhun Eurooppaan ja Venäjälle. Valtatie 7 on myös osa yleiseu-rooppalaista TEN-verkkoa (Trans EuropeanNetworks).

Laadukkaalla väyläestetiikalla halu-taan antaa positiivinen ensivaikutelma maamme vilkkaimmalla maahantulo-väylällä. Sen avulla tuodaan esiin alueenominaispiirteitä, historiaa, luontoa ja

elinkeinoelämää. Viimeistely tulee näky-vimmin esiin siltapilareissa, meluesteissä sekä valaistus- ja maamerkkiteoksissa pitkin tielinjaa.

työMaa KeRääKiinnostuneitaVilkkaimmillaan työmaa tulee olemaan ke-sällä 2012 ja kesällä 2013, jolloin siellä työs-kentelee 600–700 henkeä. Välikankaan ja Alavillamon mukaan väki on otettu hyvin vastaan paikkakunnalla. Reissuväelle on löy-tynyt myös hyvin majoitustilaa.

”Täällä on perinteitä reissutyönteki-jöiden läsnäololle Loviisan ydinvoima-lan myötä. Siellä tehdään määräajoin iso-ja huoltotöitä. Ne tuovat runsaasti vä-keä muulta näille seuduille”, Alavillamo muistuttaa.

Paikkakuntalaiset ovat olleet myös kiinnostuneita työmaan etenemisestä. He ovat kyselleet esimerkiksi siitä, kuinka kauan jotkut paalutustyöt jatkuvat. Kaik-kinensa pulterilaiset ja urakoitsijat näkyvät katukuvassa ja tuovat oman virkistävän vaikutuksensa seudun elinkeinoelämälle.

“Haluamme luoda yhdessä yhteistä menestystä.“

Suunnittelussa on otettu huomioon ympäristön esteettömyys, ekologisen raken-tamisen mahdollisuudet ja uusien liiken-teen energiamuotojen kuten biopolttoainei- elinkeinoelämää. Viimeistely tulee näky-

Näinstrategiatoteutuu

isot infrahankkeet ylläpitävät teiden ja 

ratojen markkinatason volyymia.

VIA  1| 2012 9

Suunnittelua, rakentamista, rahoitusta ja kunnossapitoa

Koskenkylä–Kotka-moottoritie toteutetaan elinkaarimallilla, jossa liikennevi-rasto on tilannut palveluntarjoajalta tien suunnittelun, rakentamisen, kunnossa-pidon ja rahoituksen käsittävän kokonaisuuden. hankkeen toteuttaa Destian, yit:n, Meridiamin ja ilmarisen perustama tieyhtiö valtatie 7 oy.

Ratkaisu tekee mahdolliseksi  suurten infrahankkeiden toteutuksen nopeam-min kuin mitä valtion vuotuinen budjettirahoitus antaisi myöten. aiemmin vas-taavalla ppp-ratkaisulla (Public Private Partnership) on suomessa rakennettu järvenpää–lahti-moottoritie ja lohja–Muurla-moottoritie.

sopimuksen arvo on noin 620 miljoonaa euroa. “projekti ja toteutustapa on kokoluokaltaan, aikataulultaan ja riskeiltään 

sellainen, että se vaati rahoittajien ja infra-alan toimijoiden osaamisen ja resurs-sien yhdistämistä“, johtaja Hannu Kulju Destiasta kertoo.

Destia ja yit löysivät toisensa hyvissä ajoin hankkeen valmistelun käynnis-tyessä. liikenneviraston tarjouspyyntöön vastasi myös itävaltalaisen strabagin ympärille muodostettu konsortio.

Moottoritie on jaettu kuuteen rakennusosuuteen. ne avataan liikenteelle kunkin osuuden valmistuttua. Kaikki tiejärjestelyt ovat valmiita vuoden 2015 lopussa. Kunnossapidon ja rahoituksen sisältävä sopimuskausi ulottuu vuoteen 2026 saakka. palveluntuottaja saa korvausta rakentamisesta ja ylläpidosta sitä mukaa kuin tieosuudet otetaan käyttöön.

hannu Kulju pitää tärkeänä, että liikenneväylien elinkaarihankkeita toteute-taan suomessa myös jatkossa.

“tämä on viime kädessä poliittisista päätöksentekijöistä kiinni. toteuttajan kannalta niitä toivoisi olevan riittävästi, jotta kyseinen projektiosaaminen säilyisi ja kehittyisi.” 

e18-työmaan kokonaiskustannuksista ison osan haukkaavat erilaiset hankinnat. Materiaaleihin sekä hankintapalveluihin käytetään yli 200 miljoonaa euroa.

Hankinnat iso osa kokonaisuutta

› ”Materiaalihankintoja ovat esimer-kiksi raudoiteteräkset, muoviputket, -kaivot ja liikennemerkit. Alihankin-

toja ovat vastaavasti esimerkiksi mittaus-palvelut, maankaivu- ja louhintaurakat se-kä päällystysurakat”, Pulterin hankintainsi-nööri Raimo Autti kertoo. Työmaan han-kinnoista vastaa keskitetysti kolmen hen-gen tiimi, johon kuuluvat Auttin tavoin destialainen hankintainsinööri Samu Si-monen sekä YIT:läinen hankintapäällik-kö Vesa Meskanen.

Hankintatiimillä on oma tehtävän-

sä myös työmaan eri lohkojen urakoin-neista sovittaessa. Se varmistaa, että so-pimus- ja tilausmallit ovat yhdenmukai-set ja että kaikki toimivat samoin peli-säännöin esimerkiksi työturvallisuuteen liittyvissä asioissa.

”Hankintojen kannalta työmaa on nyt kiihkeimmillään. Tarjouspyyntöjä lähtee päivittäin. Syksyyn mennessä lähes koko hankintaprosessi on käytännössä kierrä-tetty kertaalleen lävitse. Näin isoissa ja pitkäkestoisissa hankkeissa ensimmäi-nen vuosi on kustannusmielessä ja mo-

nin muunkin tavoin ratkaiseva. Silloin yleensä löydetään ne toimittajat, jotka halutaan pitää myös jatkossa mukana”, Raimo Autti kuvaa.

valinta on taRKKaa seulontaaHankintoja varten tiimillä on käytössään se laskentatieto, mikä projektia varten on tehty. Eri lohkojen työvaiheiden täsmen-tyessä ja edetessä hankintojen tarve ajan-kohtaistuu.

”Mietimme yhdessä lohkojen kanssa, mitä missäkin vaiheessa tarvitaan. Sitten etsimme ja valitsemme toimittajat tai aliurakoitsijat, joille lähetämme tarjous-pyynnöt. Tarjouksia vertailemalle aloi-tamme tarkemmat neuvottelut, jotka sit-ten päätyvät tilaukseen tai sopimukseen.”

10 VIA 1 | 2012

Reissuhommissa osaaminen välittyy

 › Pulterilaiset on värvätty nykyisiin teh-täviinsä eri puolilta Suomea. Osa heis-tä on kiertänyt reissuhommissa koko

työuransa. Mukana on myös nuorempia ensikertalaisia, joille työmaa antaa hyvän tilaisuuden oppia kokonaisuuksien hal-lintaa ja käytännön työtapoja vanhoilta konkareilta.

”Olen tottunut siihen, ettei leipää tuo-da kotiin, sitä on lähdettävä itse hake-maan. Toisaalta reissuhommissa on oma viehätyksensä, enkä vaihtaisi niitä toimis-tossa istumiseen”, E18-työmaan lohko 5:n työnjohtaja Vesa Tikkanen Lappeenran-nasta sanoo. Hänellä on kokemusta infra-alan töistä kotimaan ohessa Afrikasta,

Lähi-idästä ja Keski-Euroopasta.”Tällaisilla työmailla joutuu panemaan

itsensä koko ajan likoon. Pulmallisetkin asiat on saatava etenemään, ei voi vain odottaa tumput suorina, että joku toi-nen tulee ratkaisemaan. Se pitää mielen-kiinnon yllä ja palkitsee onnistuessaan.”

Myös lohko 6:n työnjohtaja Juha

”Kustannusten ohella kumppaneita va-litessa korostuu toimitusvarmuus ja koke-mukset yrityksen aiemmasta toiminnasta. Kilpailutettavat osapuolet tulee tietää luo-tettaviksi ja yhteiskuntavastuunsa kanta-viksi toimijoiksi”, Raimo Autti korostaa.

”Osa tuotteista ostetaan kokonaispal-veluna, eli urakoitsija hankkii sekä mate-riaalit ja tekee asennuksen. Esimerkiksi siltarakentamisessa osa silloista on ostettu tällä tavalla. Osassa silloista me hankim-me esimerkiksi raudoitteet ja aliurakoit-sija hoitaa niiden asennuksen.”

”Eli tässä on vaihtelua. Tietyt asiat kannattaa ostaa kokonaispakettina, jol-loin vastuu kaikista hankinnoista on ura-koitsijalla. Valtaosassa näin ison projektin rakennustöistä voimme kuitenkin hyö-dyntää Pulterin volyymietua, mikä nä-kyy itse tehtävien hankintojen hinnoissa.”

KustannustehoKKuuttaMonin tavoinTyömaan kokonaisvolyymia voidaan hyödyntää myös sopimalla kerralla tie-tyistä koko projektin aikana tarvittavista toi-mituksista.

”Jos pääsemme mielestämme hyviin sopimuksiin, voimme hankkia jotkin materiaalit tai päättää tietyistä urakoista jo tänä vuonna, vaikka niitä tarvittaisiin vasta vuonna 2014. Tämä voi olla kaikkien osapuolten kannalta kokonaisedullisin ta-pa toimia. Kolmen vuoden projektissa on niin paljon hankittavaa, että tällaiset pit-kät sopimukset säästävät myös aikaa, kun-han ne vain ovat kustannustehokkaita.”

Raimo Auttin mukaan tietyt hankinnat voidaan toisaalta kilpailuttaa vaikka kol-men kuukauden tai puolen vuoden välein. Myös toimittaja- ja urakoitsijakentässä ta-pahtuvat muutokset vaikuttavat tähän.

Eteen saattaa sattua esimerkiksi sellainen tilanne, jossa jokin toimittaja myy vanhaa varastoaan edulliseen hintaan. E18-työ-maalle tuleekin samaa materiaalia useal-ta eri koti- tai ulkomaiselta toimittajalta.

”Hankintoja ei tietenkään tehdä hank-kimisen ilosta. Eri lohkoilla on omat ai-kataulunsa, jolloin tien pitää olla liiken-nöitävissä.”

yhteispeliäKaiKen aiKaaRaimo Autti kokee E18-hankkeen suuruu-den ja suunnittele ja toteuteta -luonteen palkitsevaksi haasteeksi. Kyse on jatkuvas-ta ja ennakoivasta yhteispelistä.

”Olemme yhteydessä suunnittelijoi-hin jo siinä vaiheessa, kun päätetään tar-kemmin tiettyjen osakokonaisuuksien to-teutustavoista. Näin voimme miettiä ko-ko projektin kannalta kokonaistaloudel-

lisesti edullisimpia hankintaratkaisuja ja vaikuttaa jo ennakolta kustannustasoon.”

”Toiseksi meidän on kaiken aikaa pidettävä yhteyttä työmaan eri lohkoi-hin ja oltava selvillä, missä vaiheessa mi-käkin työ on. Kyse on kokonaisuuksien hallinnasta ja viestinnän toimivuudesta. Vaikka tämä on Destian ja YIT:n hanke, kaikilla on yhteinen tavoite, jonka eteen jokainen työskentelee. Asiointi eri yhtiös-tä tulevien kesken on yhtä sujuvaa. Tällai-sen yhteisöllisyyden synty jo alun alkaen on ollut iloinen kokemus.”

Auttia innostaa niin ikään se, että hen-kilökohtaisella yhteydenpidolla ja tapaa-misilla on oma ratkaiseva merkityksensä myös hankinnoissa. Vaikka tarjouspyyn-töliikenne ja sopimusten valmistelu ta-pahtuvatkin sähköisesti, lopulliset kau-pat hiotaan kuitenkin osapuolten välisissä kasvokkain tapahtuvissa neuvotteluissa.

Raimo Autti pitää yhteyttä moneen eri tahoon projektin aikana.

VIA 1 | 2012 11

Destialaiset Vesa Tik-kanen (vas.), Matti Tör-mänen, Pirita Ahokas, Iida Suoanttila ja Juha Typpö eivät vaihtaisi Työyhteenliittymä Pulte-rin laajalti kattavaa reis-sutyömaata konttorissa istumiseen.

Typpö Oulusta pitää siitä, että pääsee paikan päällä näkemään, mitä hän itse ja koko porukka yhdessä saa aikaiseksi ja miten työmaa etenee.

”Liki kaikki mahdolliset suuren infrahankkeen työvaiheet tulevat tavalla tai toisella tutuiksi. Mukana on monen- ikäistä porukkaa, ja siinä pääsee oppi-maan toinen toiselta. Vanhempi väki on ottanut nuoremmat hyvin vastaan ja jaka-nut käytännön neuvoja. En ole ainakaan katunut sitä, että tänne tuli lähdettyä.”

Käytännön työveti puoleensaKuten Juha Typölle, myös lappeenranta-laiselle Iida Suoanttilalle E18 on ensim-mäinen reissutyömaa. Hän toimii lohko 2:n työmaainsinöörinä.

”Tämä on pitkä ja mielenkiintoinen projekti, joka kannustaa oppimaan lisää. Aiemmin halusin töihin suunnittelupuo-lelle. Opiskelun aikaisessa työharjoittelus-sa pääsin käytännön oppiin, ja aloin si-tä kautta kunnolla ymmärtää niitä asioi-ta, joita koulussa käsiteltiin. Sen jälkeen tuotantopuoli olikin selkeä uravalintani.”

Lohko 5:n työmaapäällikkö Matti Törmänen Kangasalta on ollut mukana hankkeessa sen tarjousvaiheesta lähtien. Etenkään isommat työmaat ovat harvem-

min sijainneet aivan kotinurkilla, joten monenlaiset reissuhommat ovat olleet ar-kista aherrusta.

”Tällainen työyhteenliittymä ja elin-kaarihanke ovat minulle uusia kokemuk-sia. Ihmisten kanssa täällä kuitenkin töitä tehdään, eivätkä destialaiset tai YIT:läiset sen suhteen toisistaan poikkea. Henki on ollut kaikin tavoin positiivinen.”

”Se on vähän oma porukkansa, joka näissä hommissa kiertää. Täällä on niin vanhoja tekijöitä kuin uusia kasvojakin, ja niin sen pitää ollakin. Edellisen pahan laman aikaan vajaa parikymmentä vuot-ta sitten toimintoja ajettiin alas niin, että tienrakennustöissä on ollut pitkään pula työnjohdosta.”

Kun paalulaattojen työnjohtaja Pirita Ahokas Savonlinnasta noihin aikoihin aloitti opiskelunsa, naiset olivat outo ilmestys infra-alalla.

”Se oli vähän extreme-touhua. Minus-ta naisilta vaaditaan työmailla edelleenkin enemmän ja tarkempaa työn laatua kuin miehiltä. Sinänsä tällaiset reissuhommat eivät ole muita työmaita kummoisempia.”

toiMeen tultavatyöajan jälKeenKinMatkatöissä arjet täyttyvät aamuaikaises-ta iltamyöhään tehtävistä töistä. Vähäinen

vapaa-aika kuluu yksilöllisiin harrastuk-siin tai lepoon. Myöhäisillat vietetään ja yöt nukutaan usein yhteismajoituksessa. Työntäyteisten arkipäivien vastapainona ovat pitemmät viikonloppuvapaat, joi-den ansiosta ehtii hoidella myös asioita kotipuolessa.

”On tärkeää, että samassa huushollissa täällä asuvat tulevat toimeen keskenään. Se vaikuttaa aika paljon myös töiden su-jumiseen”, Pirita Ahokas korostaa. Hänen mukaansa pitkät poissaolot kotoa voivat vaikeuttaa sosiaalisten suhteiden hoitoa. Siinä mielessä kaksi reissutyöntekijää voi sopia parhaiten elämään yhdessä myös siviilissä.

Matti Törmäsen mukaan perhe-elä-mä on kyllä järjestettävissä, jos niin vain halutaan. Toisaalta hän ymmärtää, et-tä etenkin pienten lasten vanhempien voi olla vaikea sitoutua jatkuvaan pois-saoloon kotoa.

”Matkatyöt kansainvälisine kokemuk-sineen ovat antaneet minulle paljon sel-laista pääomaa, josta on ollut iloa ja hyö-tyä myöhemmässä elämässä. Ne ovat pait-si kasvattanut henkisesti, myös opettaneet ratkaisukykyä, jolla on ollut rahassakin mitattavaa arvoa myöhemmissä tehtävis-säni”, Vesa Tikkanen tiivistää.

12

”Sekä tilaajalle että palveluntuottajalle on hyödyllistä tarkas-tella riskien jakoa ratojen kunnossapitosopimuksissa yhdessä avoimin mielin”, Destia Railin toimitusjohtaja Kalevi Kat-ko sanoo. Hän uskoo myös, että teiden kunnossapidon par-

haita käytäntöjä voitaisiin hyödyntää enemmän myös rato-jen kunnossapidossa.

Pitkän linjan tienhoidon ammattilaisena Kalevi Katko kat-soo ratojen kunnossapitosopimusten sisältöjä avoimin sil-min. Hän kiinnittää huomiota eräisiin seikkoihin, jotka teke-vät ratojen kunnossapidosta hyvin haasteellista palveluntuottajan näkökulmasta.

”Ratojen kunnossapitosopimuksissa urakoitsijan riskit ovat huo-mattavasti suuremmat kuin tienhoidon vastaavissa. Sopimuksissa vas-tuut ja velvoitteet sanktioidaan ankarasti, ja osin sellaisten tekijöiden osalta, joihin urakoitsija ei omilla toimillaan pysty vaikuttamaan. Näistä lähtökohdista palveluntuottajien on vaikeaa saada syntymään hallittua ja kannattavaa liiketoimintaa”, Katko toteaa.

Kilpailulle asteittain avatut ratojen kunnossapitosopimukset voi-vat yllättää uudet palveluntuottajat monella tavalla. Kunnossapidet-täviä ratoja koskevien tarjouspyyntöasiakirjojen lähtötiedoissa on monesti puutteita.

”Rataverkon rakenteiden ikä, kunto, huolto- ja korjaustarvehis-toria tai ratojen kunnossapitotarpeen muuttumisen ennustaminen ovat olennainen osa työmäärien arviointia. Uuden palveluntarjoa- jan on vaikeaa arvioida urakan hintaa, jos lähtötiedot eivät kerro kaikkea olennaista”, Katko sanoo.

Rataverkon kunnossapitoon liittyy myös erityisvaatimuk-sia, joiden vuoksi urakoitsija voi joutua tukalaan tilanteeseen itsestään riippumattomista syistä.

Kalevi Katko kertoo muutaman havainnollisen esimerkin.”Jos salama rikkoo radan turvalaitteen, niin kunnossapitoura-

koitsija joutuu maksamaan sakkoja junien myöhästelyistä koko siltä ajalta, mikä kuluu turvalaitteiden korjaamiseen. Urakoitsija ei kui-tenkaan voi aina tietää, miten suojattua tai vanhaa turvalaitteen tek-

Ratojen kunnossapitouRakoiden riskien jakoa tulisi uudistaa

teksti olli Manninen kuvat laura oja ja susa junnola

Via 1| 2012

Liikenneviraston väylänpito-osaston johtaja Jukka Kar-jalainen allekirjoittaa osan Destia Rail Oyn toimitusjoh-taja Kalevi Katkon esittämistä kriittisistä huomioista kos-kien ratojen kunnossapitoa.

”Olen Kalevi Katkon kanssa samaa mieltä, että ratojen kunnossapidon riskinjakoa tulisi kehittää tulevaisuudessa tilaa-jan ja urakoitsijoiden välillä”, Karjalainen sanoo.

Liikennevirasto onkin jo käynnistänyt hankintojen kehittä-mistöitä koskevan selvitystyön, jossa eri väylien parhaita käy-täntöjä vertailemalla pyritään uudistamaan kaikkien väylien, myös ratojen, kunnossapidon pelisääntöjä. Työryhmässä on mukana Liikenneviraston asiantuntijoiden lisäksi myös ura-

koitsijoiden edustajia.Karjalaisen mukaan riskinjakoa koskevat käytännöt ratojen

kunnossapidossa eivät välttämättä ole kaikin osin ihanteellisia, ja niissä on varmasti kehittämisen varaa.

”Olemassaolevien sopimusten osalta joudumme kuitenkin noudattamaan jo sovittuja käytäntöjä. Jos muuttaisimme so-pimuksia kesken sopimuskauden, se vaarantaisi muiden tar- jouksen jättäneiden tasapuolisen kohtelun”, Karjalainen toteaa.

Hän korostaa, että tilaaja pyrkii aina laatimaan mahdollisim-man hyvät ja yksityiskohtaiset tarjouspyynnöt, jotta urakoitsi-jat voivat harkita, millä riskillä ne ovat valmiita lähtemään mu-kaan kilpailuun.

”Virheitä asiakirjoissa saattaa tietysti tulla esiin, olipa kysees-sä sitten ratojen tai teiden kunnossapito. Jos urakan toteutuksen aikana tulee esiin merkittäviä virheitä, on urakoitsijan ja tilaajan tietysti neuvoteltava keskenään mahdollisista lisäkorvauksista.”

Kysymykseen ratojen kunnossapidon urakoiden kannatta-vuudesta vaikuttaa Karjalaisen mukaan myös urakoitsijan oma harkinta.

”Urakoitsija määrittelee itse tarjouksessaan riskin hinnan ja lopullisen tarjoushintansa sekä siten myös toiminnan kannat-tavuuden. Jos urakasta ei tule liiketaloudellisesti kannattavaa, voi pohtia, onko urakka ylipäätään oikein hinnoiteltu”, Karja-lainen miettii.

”oikei l la l in joi l la”

44

Jukka Karjalainen

Via 1| 2012

Ratojen kunnossapitouRakoiden riskien jakoa tulisi uudistaa

Destia Rail Oy:n tuore toimitusjohtaja Kalevi Katko pitää myönteisenä kehityksenä keskustelun avaamista ratojen kunnossapidon riskiproblematiikasta tilaajan ja tuottajan välillä.

kalevi katko, 62, on koulutuksel-taan diplomi-insinööri. Hän on pitkän linjan tienhoidon ammatti-lainen. Hän tuli destiaa edeltävien yritysten palvelukseen jo 1970-lu-vun puolivälissä ja on voinut näkö-alapaikalta seurata, miten tielai-toksesta on muotoutunut moderni infra- ja rakennusalan palveluyritys.

uransa alkutaipaleella katko työskenteli tienhoidon suunnit-telutehtävissä ja kunnossapito-päällikkönä. 1990-luvulla hänen tehtäväkenttänsä oli luonteeltaan enemmän tuotantopainotteista, kun hän työskenteli keski-suomen tiepiirissä. Vuonna 1999 hänet ni-mitettiin tielaitos-tuotannon itä-suomen aluejohtajaksi. destian yhtiöittämistä edeltäneen liike-laitosvaiheen aikana katko jatkoi itä-suomen aluejohtajana vuosina 2001–2007, kunnes yhtiön uudel-leenorganisoinnin jälkeen hänestä tuli destian oy:n infrahoitoliiketoi-minnan valtakunnallisen tulosyksi-kön johtaja vuonna 2008.

kolmen vuoden johtajapestin jälkeen hän siirtyi destian palvelu-jen tuottamisten prosessin johta-jaksi vuonna 2011.

syksyllä 2011 hänet nimitettiin destia Railin tuotantojohtajaksi, ja tämän vuoden alusta hän aloitti Rata-tulosyksikön johtajana ja des-tia Railin toimitusjohtajana.

tienhoidon konkari

13

44

14

destia Rail on destia-konsernin tytäryhtiö, joka on erikoistunut rautatieverkoston rakentamiseen, korjaamiseen ja kunnossapitoon. Yhtiössä työskentelee noin 200 työntekijää.

toimitusjohtaja kalevi katko pitää tämän vuoden keskeisimpinä tavoittei-naan destia Railin johtamisjärjestelmän uudistamista, organisaation kehittä-mistä ja laatusertifi kaatin hakemista.

”Haluamme virtaviivaistaa tytäryhtiömme toimintatapoja yhteneväisiksi kon-sernin toimintaperiaatteiden kanssa. kun destia Rail on rakentunut yritysosto-jen kautta, on ymmärrettävää, että ostetuissa pk-yrityksissä toimintatavat ovat olleet erilaiset kuin suuressa valtionyhtiössä.”

johtamisjärjestelmän kehittäminen merkitsee käytännössä sitä, että destia Railissa työskennellään jatkossa systemaattisemmin emoyhtiön esimerkin tavoin. strategian päivitys, tulos- ja tavoitekeskustelut sekä tavoitteiden ja työskentelyn seuranta kuukausittain, kvartaaleittain ja vuosittain tulevat osaksi rataosaajien arkea.

”Myös asiakassuhteissa toimintatapojen yhtenäistämisessä on kehittämisen varaa”, katko sanoo.

toimintatapojen kehittämisen taustalla vaikuttavat yritysostot, joiden kautta destia Railin toiminta on laajentunut.

destia-konserni laajensi palveluvaikoimaansa 2000-luvulla ostamalla ensin enemmistön Veli Hyyryläisen perustamasta MVH oy:n osakekannasta. Rau-tatieverkoston rakentamiseen, korjaukseen ja ylläpitoon sekä talvikunnossapi-toon erikoistuneen yrityksen osakekanta siirtyi keväällä 2010 kokonaan destian omistukseen, ja yritys sai nimekseen destia Rail oy.

katkon mukaan destia Railin uudistuvassa yrityskulttuurissa halutaan yhdistää fi ksulla tavalla yritysostojen myötä hankittu ketteryys ja innovatiivisuus sekä emo-konsernin parhaat käytännöt ja synergiahyödyt.

”kun toimimme konsernimme tapaan, vahvistaa se myös toimintamme luot-tamusta asiakkaisiin päin. asiakkaat kohtaavat sekä infra- että ratarakentamisen laadukkaan palveluntuottajan, jolla on tarjota monipuolinen osaamispaketti”, kat-ko visioi. Hän arvioi destia Railin olevan vahvimmillaan radan päällysrakenteiden rakentamisessa.

”Meitä kiinnostavat oikean mittaluokan hankkeet, joissa kalustoinnovaa-tiomme pääsevät parhaiten oikeuksiinsa. silloin puhutaan päällysrakenteiden eli vaihteiden tai kiskojen rakentamisesta sekä kunnossapidosta. kun mennään tuki- tai sepelikerroksen alapuolisille alueille, voi emokonsernimme tarjota omaa osaamistaan ratarakentamisen tueksi”, hän sanoo.

destia Rail on viime vuosina investoinut paljon ratarakentamisessa ja -kun-nossapidossa tarvittavaan ratakalustoon. Hydraulisten pikakiinnitysten ansiosta peruskoneet voidaan nopeasti muuttaa vaihteleviin työtehtäviin sopiviksi. kaksi vuotta sitten hankittu Matisa B 66 uC linja- ja vaihdetukemiskone edustaa alansa innovatiivisinta kalustoa. katko uskoo, että tulevaisuudessa destia Rail pyrkii investointien ohella kehittämään myös verkostoituvaa toi-mintatapaa kalus-tonhankinnassa.

destia rai l panee perustat kuntoon

niikka on ollut”, Katko sanoo. Turvalaitteiden korjaamista hidastaa

lisäksi rataosan liikenne.Katkon mielestä on ymmärrettävää, et-

tä radanpidon turvallisuusnäkökohdat ovat tienhoitoon verrattaessa erittäin tiukkoja rataosuuksilla olevien radan turvalaittei-den vuoksi. Sopimuskäytäntöjä taas tulisi voida avata paremmin vastaamaan nyky-päivän vaateita.

”Radanpidon vastuuperiaatteissa voitai-siin hyvin ottaa mallia teiden kunnossapi-dosta. Näissä sopimuksissa urakoitsijaa sa-kotetaan, jos jokin tehtävä on laiminlyöty eikä siitä, että urakoitsija on yrittänyt kor-jata virheet tai vauriot, jotka ovat syntyneet jostain ulkoisesta syystä.”

Kalevi Katko kiittääkin tilaajaa siitä, että radanpidossa on alettu nyt miettiä avoimelta pöydältä, miten kunnossapito-sopimusten osalta tilaajan ja palveluntuot-tajan riskienjakoa voitaisiin kehittää.

sÄÄnnÖsten MuutoksiLLa kieLteisiÄ RiskiVaikutuksiaRatamaailman äärimmäisen tiukkaa suh-tautumista turvallisuusnäkökohtiin Kale-vi Katko pitää erinomaisena asiana, josta tiepuolella pitäisi kyetä ottamaan oppia. Mutta palveluntarjoajan näkökulmasta ratojen turvallisuusohjeisiin liittyvät sään-nösmuutokset taas tuovat lisähaasteita.

”Jos turvallisuusohjeisiin tulee säännös-muutoksia, ei palveluntuottajalla ole oi-keutta vaatia niistä viisivuotisissa kun-nossapitourakoissa lisäkorvausta, vaikka säännökset kaventaisivat palveluntuotta-jan mahdollisuuksia tehdä työtään”, hän sanoo.

Muutaman viime vuoden aikana on säännösmuutoksista aiheutunut lisäänty-neitä kustannuksia palveluntuottajalle esi-merkiksi silloin, kun työskennellään ajo-neuvolla tai työkoneella matkustajalaitu-rilla. Lisäkustannuksia aiheuttavat myös joihinkin ratatöihin vaadittavat GSMR-puhelimet, lisääntyneet vaatimukset riskien arvioinneista sekä lisääntyneet turvallisuuspätevyyksien koulutukset.

Myös ratojen työrakoon liittyviä tul-kintoja ollaan kiristämässä. Aikaikkuna, jolloin radalla voi työskennellä, pienenee entisestään.

”Kaksiraiteisella rataosuudella saattaa työraon aikataulu kaventua kymmenillä prosenteilla työskentelyn alaisella raiteel-la, koska liikenteenohjauksen tulee jatkos-sa varmistua siitä, että liikennöitävän rai-teen työmaan kohdalla oleva osuus on ko-konaan vapaa, ennen kuin voi antaa luvan jatkaa työskentelyä”, Katko sanoo.

Via 1| 2012

Kalevi Katko.

PRO› Antoisan valmennuksen jälkeen

innostus laimenee ja ideat hukkuvat arkeen. Tämä lienee tuttua monel-lekin. Miten tuoreet opit saisi siir-

rettyä omaan työhön? Miten saisi koko yksikön mukaan kehittymään?

Näitä kysymyksiä pohdittiin Destias-sa viime syksynä, kun esimiestyön ja pro-jektihallinnan PRO-valmennusta suun-niteltiin. Valmennus päätettiin rakentaa osallistujille tutuista aineksista, siis oman talon projekteista. Ulkopuoliset valmen-tajat varmistivat, että kokonaisuus rulla-si sujuvasti valmennuspäivien ajan jokai-sessa parinkymmenen hengen ryhmässä.

MALLIA OMISTA PROJEKTEISTATyöpäällikkö Juha Aaltonen esitteli Suo-nenjoen kunnossapitourakan parikym-mentä kertaa marraskuun ja huhtikuun välissä. Hän kiersi valmennuksissa, joi-hin osallistui Infrarakentamisen ja -hoi-don ihmisiä, pitkälti työpäälliköitä, työ-maapäälliköitä ja -insinöörejä sekä työn-johtajia. Rata- ja Kivi-tulosyksiköt sekä Asiantuntijapalvelut käsittelivät puoles-taan omia projektejaan.

Lukuisia itäsuomalaisia alueurakoi-ta johtanut Aaltonen valitsi esimerkki-tapaukseksi urakan, joka lähti jokseen-kin kangerrellen käyntiin lähes kah-deksan vuotta sitten. Tarkoituksena oli pohtia, miten suoritusta saatiin petrat-

tua projektin aikana.”Teimme urakalle vuosittaiset, suh-

teellisen laajat kehittämissuunnitelmat. Tavoitteena oli parantaa työnsuunnittelua ja seurantaa”, Aaltonen kertoo. Tässä aut-toi tuore kehittämisen toimintamalli, jo-ka levisi sittemmin Itä-Suomesta kaikille Destian alueille.

PAINOPISTE TYÖNSUUNNITTELUUNSuonenjoen urakka päättyi viime vuonna kelpo kunnossa, ja Destia onnistui myös saamaan jatkon. Miten? Siitäkin Aalto-nen kertoi kollegoilleen. Tarjouslasken-ta aloitettiin hyvissä ajoin ennen tar-jouspyyntöä, ja kun urakka saatiin, sitä valmisteltiin huolella.

”Hoitourakkaa tehdään pitkäjänteises-ti. Kaikki valmisteluaika kannattaa käyt-tää hyväksi, eikä ole tarkoituksenmukaista lyödä yksityiskohtia lukkoon heti alussa. Urakan kannattavuus ratkaistaan pitkäl-ti valmisteluvaiheessa.”

Destian toimintajärjestelmästä löytyy ohje työnsuunnitteluun, kuten koko ura-kan hallintaankin. Juha Aaltonen kuiten-kin tietää, että toimintajärjestelmän laa-ja aineisto ei aina houkuttele puoleen-sa, vaan moni hakee sieltä vain projektin kannalta välttämättömät asiakirjat.

”Yritimme kiteyttää valmennuksessa ne toimintajärjestelmän asiat, joista olisi eniten hyötyä projektitoiminnassa.”

Vahva ote projektista

Teksti Marianna Salin Kuvat Harri Joensuu ja Susa Junnola

lekin. Miten tuoreet opit saisi siir-rettyä omaan työhön? Miten saisi koko

Näitä kysymyksiä pohdittiin Destias-sa viime syksynä, kun esimiestyön ja pro-jektihallinnan PRO-valmennusta suun-niteltiin. Valmennus päätettiin rakentaa osallistujille tutuista aineksista, siis oman talon projekteista. Ulkopuoliset valmen-tajat varmistivat, että kokonaisuus rulla-si sujuvasti valmennuspäivien ajan jokai-sessa parinkymmenen hengen ryhmässä.

esitteli Suo-nenjoen kunnossapitourakan parikym-mentä kertaa marraskuun ja huhtikuun välissä. Hän kiersi valmennuksissa, joi-hin osallistui Infrarakentamisen ja -hoi-don ihmisiä, pitkälti työpäälliköitä, työ-maapäälliköitä ja -insinöörejä sekä työn-johtajia. Rata- ja Kivi-tulosyksiköt sekä Asiantuntijapalvelut käsittelivät puoles-

Lukuisia itäsuomalaisia alueurakoi-ta johtanut Aaltonen valitsi esimerkki-tapaukseksi urakan, joka lähti jokseen-kin kangerrellen käyntiin lähes kah-deksan vuotta sitten. Tarkoituksena oli pohtia, miten suoritusta saatiin petrat-

Tavoitteena oli parantaa työnsuunnittelua ja seurantaa”, Aaltonen kertoo. Tässä aut-toi tuore kehittämisen toimintamalli, jo-ka levisi sittemmin Itä-Suomesta kaikille Destian alueille.

PAINOPISTE TYÖNSUUNNITTELUUNSuonenjoen urakka päättyi viime vuonna kelpo kunnossa, ja Destia onnistui myös saamaan jatkon. Miten? Siitäkin Aalto-nen kertoi kollegoilleen. Tarjouslasken-ta aloitettiin hyvissä ajoin ennen tar-jouspyyntöä, ja kun urakka saatiin, sitä valmisteltiin huolella.

”Hoitourakkaa tehdään pitkäjänteises-ti. Kaikki valmisteluaika kannattaa käyt-tää hyväksi, eikä ole tarkoituksenmukaista lyödä yksityiskohtia lukkoon heti alussa. Urakan kannattavuus ratkaistaan pitkäl-ti valmisteluvaiheessa.”

Destian toimintajärjestelmästä löytyy ohje työnsuunnitteluun, kuten koko ura-kan hallintaankin. Juha Aaltonen kuiten-kin tietää, että toimintajärjestelmän laa-ja aineisto ei aina houkuttele puoleen-sa, vaan moni hakee sieltä vain projektin kannalta välttämättömät asiakirjat.

”Yritimme kiteyttää valmennuksessa ne toimintajärjestelmän asiat, joista olisi eniten hyötyä projektitoiminnassa.”

• Esimiestyön ja projektinhallinnan parhaita käytäntöjä

• Mukana esimerkkejä Destian omista projekteista

• Osallistujina lähes 600 destialaista 15–25 hengen ryhmissä

• 2–3 päivää luentoja, ryhmätöitä ja keskusteluja sekä ennakko- ja välitehtäviä ja jälkikäteen tentti

• Kumppaneina projektikonsultti Kalle Laine Multilog Oy:stä sekä valmennuskonsultit Antti Pohjala ja Sami Pohjoiskoski Manage-ment Competence Oy:stä

Valmennus Destiassa

Lähes 600 destialaista on osallistunut talven aikana esimiestyön ja projektin-hallinnan valmennukseen. Tämä oppi siirtyy heti tehokkaaseen hyötykäyttöön.

VIA 1 | 2012 15

PROHUOMIO IHMISIINHuomattava osa Juha Aaltosen esitykses-tä koski alihankintaa, jonka merkitys on noussut viime vuosina suureksi.

”Samalla suhde alihankkijoihin on muuttunut kumppanuudeksi, ja jos ei ole, sitä on muutettava”, Aaltonen toteaa. Hän korostaa, että yhteistyöhön on pa-nostettava siinä missä esimiestyöhönkin.

”Kiinnitämme Destiassa yhä enem-män huomiota suorituksen johtamiseen. Ihmiset ovat tärkein voimavaramme”, painottaa PRO-valmennuksesta vastaa-va Destian prosessijohtaja Hannu Kulju. Hän nimeää valmennuksen tärkeimmik-si tavoitteiksi esimiestoiminnan ja työn-suunnittelun kehittämisen.

Kulju uskoo, että osallistujat voivat ot-taa osan valmennuksessa tulleista oival-luksista suoraan käyttöönsä, mutta osa uudistuksista edellyttää toimintatapo-jen muutoksia yksikössä. Viime kädessä tulosyksikön johtajan tehtävänä on var-mistaa, että yhdessä valitut kehityskoh-teet otetaan työn alle.

Hannu Kulju haluaa käyttää hyödyksi myös osallistujien väliset keskustelut eri-laisista toimintatavoista. Hänen tavoittee-naan on siirtää parhaat käytännöt koko Destian yhteiseen toimintajärjestelmään kaikkien hyödynnettäviksi.

Valmennuksen perimmäinen päämää-rä on Kuljulle selvä. Hän odottaa valmen-nuksen johtavan lähivuosina entistä kan-nattavampaan liiketoimintaan, mikä koi-tuu hänen mukaansa niin asiakkaiden kuin alihankkijoidenkin eduksi.

”Kun talolla itsellään menee hyvin, se pystyy myös tarjoamaan parempaa asia-kaspalvelua.”

”Keskuste levaa ja käytännönläheistä”

Marja-Terttu SikiöAsiantuntijapalvelut

”Tämä oli varmasti keskustelevin koulutus, missä olen koskaan urani aikana ollut”, summaa infra-suunnittelun projektipäällikkö Marja-Terttu Sikiö PRO-valmennuksen jälkeen. Hän piti erityisen hy-vänä sitä, että valmennus liittyi tiiviisti osallistujien jokapäiväiseen työhön ja että omat kokeneet kolle-gat esittelivät esimerkkejä työstään. Toisaalta myös ulkopuoliset valmentajat yllättivät Sikiön taidoillaan.

”He pystyivät heittäytymään meidän asioihimme ja esittämään kriittisiä kysymyksiä. He kyseenalais-tivat ja laittoivat ihmiset ajattelemaan asioita vielä toisenkin kerran. Oli hienoa saada ulkopuolista näkemystä.”

Sikiö toivoo, että eri näkökulmat säilyisivät hä-nen ajatuksissaan valmennuksen jälkeenkin.

Hän kiinnostui tavasta, jolla johtaminen jaettiin kolmeen tyyppiin: strategiseen ja operatiiviseen johtamiseen sekä edellytysten luomiseen.

”Edellytysten luominen on osa minunkin tehtä-viäni”, hän toteaa. Suunnittelutöiden ohella Sikiö nimittäin työskentelee toimistopäällikkönä sekä vastaa infrasuunnitteluyksikön kehittämisestä.

Suorituksen johtamiseen on kiinnitettävä huomiota. Ihmiset ovat tärkein voimavaramme.

Infrasuunnittelun projektipäällikkö Marja-Terttu Sikiö yllättyi iloisesti ulkopuolisten val-mentajien heittäy-tymiskyvystä.

VIA 1 | 201216

Valmennuksen perimmäinen päämää-rä on Kuljulle selvä. Hän odottaa valmen-nuksen johtavan lähivuosina entistä kan-nattavampaan liiketoimintaan, mikä koi-tuu hänen mukaansa niin asiakkaiden

”Kun talolla itsellään menee hyvin, se pystyy myös tarjoamaan parempaa asia-

NäinstrategiatoteutuuPanostamme

esimiestyöhön ja projektinhallintaan.

”Panoks ia projekt in a lkuun”

Minna Nurminen Infrarakentaminen ja -hoito

PRO-valmennuksen asiat tuntuivat Minna Nurmi-sesta periaatteessa tutuilta. Onhan niitä tullut käy-tyä läpi yli kahdenkymmenen Destia-vuoden aikana.

”Valmennukseen oli kuitenkin panostettu pal-jon, ja pohdittavaksi jäi, miten esille tulleet asiat viedään käytäntöön”, Nurminen sanoo. Hän toimii työmaapäällikkönä Lahden kaupungin eteläisessä hoitourakassa ja vastaa ajoittain myös pienistä ra-kennushankkeista.

Nurminen poimi valmennuksesta muutamia aja-tuksia suoraan omaan työhönsä.

”Projektin käynnistämiseen pitää selkeästi pa-nostaa entistä enemmän. Pienen rakennushankkeen toteuttamisessa ei tarvita välttämättä työparia, mut-ta aloituksessa olisi hyvä, jos tukena olisi muita.”

Valmennuksen päätteeksi ryhmä kirjasi muuta-man tärkeimmän asian ylös, joita ruvetaan joukolla toteuttamaan. Kokonaisvastuun kantaa valmennuk-seen osallistunut alueyksikön johtaja.

”Tarkoituksena on myös seurata, että asiat tule-vat toteutetuiksi.”

Valmennuksen jälkeen työnjohtaja Matti Santanen päätti ottaa hankintoihin uuden linjan.

Työmaapäällikkö Minna Nurminen pystyi poimimaan valmennuksesta ajatuksia projektin käynnistämisestä suoraan omaan työhönsä.

”Työkalu ja työnsuunni t te luun”

Matti SantanenRata

”On tullut nähtyä niin monta koulutusta, että olin vähän skeptinen. Mutta hämmästyin. Oli-han tämä vain pintaraapaisu, mutta erittäin on-nistunut”, yli kolmekymmentä vuotta ratatöitä paiskinut työnjohtaja Matti Santanen sanoo.

Hän toimii Porissa seitsemän hengen poru-kassa, joka pitää radat kunnossa Äetsään asti. Vaikka työn kohteena ovat tutun radan pölkyt ja kiskot, Santanen arvostaa valmennuksen tuomaa laajaa kokonaiskuvaa. Hän uskoo, että valmennus yhtenäistää destialaisten työtapoja eri puolella maata ja selkiyttää työtä kunkin omalla kentällä.

Santanen kertoo saaneensa valmennuksesta työkaluja työnsuunnitteluun ja vastuunjakoon. Esimerkiksi hankintoihin hän lupaa ottaa heti uuden linjan.

”Ei käydä hakemassa tarvikkeita enää mistä tahansa kaupasta, vaan niiltä, joiden kanssa on sopimus.”

VIA 1 | 2012 17

VIA 1 | 201218

› ”Työtä ja tarpeita riittää, mutta infrapanostuksia ei ole juurikaan varaa nostaa. Poliittisia päättäjiä ei käy kateek-si. Suunta on kuitenkin parempaan päin”, tiivistää VTT:n rakennusmarkkinaspesialisti, johtava neuvonantaja Pek-

ka Pajakkala.Hän viittaa lausahduksellaan viime vuosina yhä kipakam-

maksi käyneeseen keskusteluun suomalaisen perusinfran asteit-taisesta rapistumisesta. Entistä useampi veronmaksaja on jäänyt etenkin kovien talvien jäljiltä kummastelemaan myöhästeleviä junia, katkeilevia sähköjä, reistailevia tietoliikenneyhteyksiä, entistä kuoppaisempia teitä sekä heikosti vetäviä tai tulvivia viemäreitä, vaikka meillä koti-Suomessa piti olla huippuosaa-mista juuri näistä olosuhteista.

Ja kuin pisteenä i:n päällä myös yhä isompi osa kiinteistö-kannasta on peruskorjausiässä.

Monia alan suhdannekatsauksia ja asiantuntijaraportteja laa-tineen Pajakkalan mielestä ongelmavyyhdessä on pitkälti kyse takavuosien juustohöyläsäästämisen jälkilaskusta.

”Kun kunnossapidosta tingitään riittävästi, seuraukset ovat

Tuottavuuden  avulla 

Kotimaan infrarakentamiseen on kertynyt korjausvelkaa miljardien eurojen edestä. VTT:n johtavan neuvonantajan Pekka Pajakkalan mukaan ongelma on lopultakin tiedostettu - ja siihen on myös herätty. Toimiva infra on yksi avaintekijä koko Suomen kilpailukyvylle.Teksti Timo Sormunen  Kuvat Sanna Liimatainen

tämänkaltaisia. Useimmat nykypulmista juontavat juurensa 1990-luvun säästövuosiin”, hän toteaa.

Silloisina lamavuosina Suomessa tingittiin infrarahojen puutteessa niin määrässä kuin laadussa, ja säästöhöylä osui ra-kentamisen ohella myös kunnossapitoon. Infrassa sen seurak-set näkyvät vasta vuosien päästä. Ja mikä pahinta, korjaaminen on lähes poikkeuksetta kallista.

Pajakkala harmittelee myös sitä, että hankkeita on toteutet-tu nykyvinkkelistä katsoen liikaa alueellisesta näkökulmasta ja joskus pelkin työllistämisargumentein. Samalla siltarumpu-matematiikalla on jyvitetty myös kunnossapitovaroja. Mones-sa kohtaa niitä on riittänyt enää vain kaikkein akuuteimpaan palokuntatyöhön.

”Tähän ongelmaan on nyt tosiaan herätty vähän joka puo-lella. Vielä pitäisi kuitenkin oivaltaa toimivan infran sekä rata- ja tieverkon laajempi merkitys koko kansantaloudelle ja kilpailukyvylle. Miksi antaa kilpailijamaille tässä kohtaa tur-haan tasoitusta, kun olemme jo valmiiksi syrjässä maailman markkinoista?” Pajakkala kysyy.

ylös infra- kuopasta

VIA 1 | 2012 19

VTT:n rakennusmarkkinaspesialisti, johtava neuvonantaja Pekka Pajakkala toivoo, että toimivan infran merkitys koko kansantaloudelle ja kilpailukyvylle ymmärrettäisiin.

2020

Alansa arvostettu as iantunti ja

Pekka Pajakkala, 65, on alansa arvostettu asiantuntija niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. Tutkijan taipaleellaan hän on pureutunut infra- ja kiinteistörakentamiseen niin teknolo-gian, tuotannon, resurssien, markkinoiden kuin tulevaisuu-denkuvien kartoittajana. Suomen ohella Pekka Pajakkala on perehtynyt myös Euroopan, Aasian sekä Venäjän ja Baltian rakennusmarkkinoihin.

Pajakkalan ura alkoi Tampereen teknillisessä korkeakoulussa 1970-luvun puolivälissä ja on jatkunut sen jälkeen yli 30 vuotta VTT:ssä.  Pajakkala on ollut eurooppalaisen EURO-CONSTRUCT-asiantuntijajärjestön Suomen edustaja vuodesta 1989 lähtien ja toiminut 1990-luvun alussa sekä viime vuonna myös puheenjohtajana.  Hän toimii myös EURO-CONSTRUCTin  Strategy and Marketing Groupin puheenjohtajana.

Musiikkia, golfi a ja purjehdusta harrastava Pekka Pajakkala on ollut jo pitkään vakionimi, kun yritykset, ministeriöt, viranomaistahot tai alan järjestöt teettävät rakennusalan liittyviä tut-kimuksia, kysyntäennusteita, suhdannekatsauksia tai  tulevaisuusselvityksiä.

 Opiskeluvaiheessa Pekka Pajakkalan kiinnostus suuntautui taloudellisiin ja toimialatason asioihin. Sen jälkeen ovat tulleet mukaan rakennusten käyttö- ja kiinteistötalouden kysymykset.

Rakentamisessa Pajakkalaa kiehtoo vanhojen rakennusten uusiokäyttö, josta hän nostaa hyväksi esimerkiksi kotikaupunkinsa Tampereen.

Mykistävistä kohteista tulee ensimmäisinä mieleen maailman korkein rakennus Dubaissa.”Siinä oli mykistävää myös hankkeen järkevyys.  Store Beltin silta Tanskassa on puolestaan 

sekä mykistävä että järkevä. Molempiin olen tutustunut paikan päällä jo rakennusvaiheessa.”Suomalainen rakennustaito ja toteutusketju kestää tutkijan mukaan hyvin kansainvälisen 

vertailun. Rakentamisen teollistaminen ja esivalmistus ovat selkeitä vahvuuksia.  Myös kestä-vän kehityksen, elinkaaren ja käytön huomiointi ratkaisuissa sekä tietotekniikan soveltaminen läpi koko prosessin ovat huippuluokkaa. 

”Työn jälki ei kuitenkaan kaikin osin ole sellaista, mihin osaaminen riittäisi. Ammattiylpeyttä tarvitaan lisää.”Häntä huolettaa myös rakennuskustannusten yleistä hintatasoa kovempi nousu. Sen taittamiseksi tarvitaan hyppäystä 

alan tutkimus- ja tuotekehityspanoksiin ja sitä kautta tuottavuuden selvään parantamiseen. ”Edessä on rakennemuutos, jossa tämä valtava toimiala alkaa kiinnostaa uusia muilta aloilta tulevia toimijoita ja tekno-

logioiden kehittäjiä.  Myös korjausrakentamisen kasvu lisää näitä mahdollisuuksia.”Entä pysyykö vasara omassa kädessä? ”Remontointi on hyvää vastapainoa työlle. Yli kuusikymmentä vuotta vanhassa omakotitalossa ja pihapiirin rakennuk-

sissa riittää mielenkiintoista tekemistä. Alkuperäisyyden säilyttäminen remonteissa on suuri arvo. Nyt on menossa siirty-minen maalämpöön, mikä kylläkin poikkeaa alkuperäisyysajatuksesta, mutta täyttää ekologiset vaatimukset .”

VIA  1 | 2012

VIA  1 | 2012

YMPÄRISTÖN KORJAUSVELKA KASVAARakennusinsinööriliitto RIL:n koordinoiman ROTI 2011 -arvioinnin mukaan yli 70 prosenttia eli noin 560 miljardia euroa Suomen kansallisvarallisuudesta on kiinni rakennetus-sa ympäristössä.

Suurin korjausvelka eli noin 30–50 miljardia euroa painaa raportin mukaan rakennuksia, joiden osuus kansallisvaralli-suudestamme on lähes puolet. Rakennusten kunto saa rapor-tin laatineilta asiantuntijoilta yleisarvosanaksi 7,5.

Samaan arvosanaan saavat tyytyä myös liikenneverkot, jot-ka sisältävät maanteiden lisäksi metsä- ja yksityistiet, rautatiet, lentoasemat ja satamat. Yhdyskuntatekniset järjestelmät ku-ten kadut, vesihuolto, kaukolämpö, tietoliikenne ja jätehuolto pärjäsivät vuoden 2011 arvioinnissa kahdeksikon arvoisesti.

Kehityksen suunnan arvioitiin vielä raportin julkistuksen yhteydessä vievän yhä heikompaan suuntaan. Uhkakuvina nähtiin muun muassa niukentuvat resurssit sekä toiminnan ja hallinnon vanhentuneet ja jäykät rakenteet.

Pajakkalan mielestä tässäkin on menty viime vuosina hie-man eteenpäin. Isoja infrahankkeita toteutetaan entistä suu-rempina alliansseina, joista löytyy enemmän ja monialaisem-paa osaamista. Samalla ylittyvät perinteiset suunnittelu- ja to-teutusrajat, mikä sekin säästää kustannuksia.

”Myös julkisella sektorilla on esimerkiksi kiinteistönpitoa ja -hallintaa siirretty tilakeskuksiin, joilla on alasta parempi tun-tuma kuin kyseistä kiinteistöä käyttävällä virastolla tai hallin-tokunnalla”, Pajakkala muistuttaa.

MALLIA LÄNSINAAPURISTAVaikka tekemätöntä työtä ja investointivelkaa on meillä riit-tämiin, pärjäämme EU:n sisällä vähintäänkin kohtuullisesta. Infrainvestointien vajaan kolmen prosentin osuus BKT:sta on eurooppalaista kärkitasoa, ja samalla tasolla Ruotsin, Norjan ja Tanskan kanssa.

Norjassa on käynnissä kymmenvuotinen 35 miljardin eu-ron infraohjelma, jossa panostetaan etenkin rata- ja tieverk-koon. Myös Ruotsi kohentaa kuluvalla vuosikymmenellä lii-kenneverkkojaan liki 40 miljardilla eurolla. Länsinaapurin pa-nostukset energiainfraan ovat olleet niinikään moninkertaisia Suomeen nähden.

Alan kattojärjestön Infra ry:n laskelmien mukaan tieverkon kunnossapitoon olisi saatava lisärahoitusta noin 150–200 mil-joonaa ja rataverkkoonkin 80–100 miljoonaa euroa vuodessa. Tällä säilytettäisiin nykytaso, mutta ei vielä poistettaisi vanhaa korjausvelkaa. Se vaatisi huomattavasti pitkäjänteisempää ja kokonaisvaltaisempaa investointiohjelmaa.

Myös Pekka Pajakkala nostaa hattua Ruotsin ja Norjan tavalle satsata perusinfraan pitkäjänteisillä kehittämisohjel-milla. Herättäjänä ovat olleet viime vuosien isot luonnon-mullistukset.

”Ruotsissa on löytynyt yksituumaisuutta ja tahtoa laittaa

asiat kuntoon isoilla investointiohjelmilla. Samalla tosin kan-nattaa muistaa, että heidän investointitasonsa on ollut matala jo 1990-luvulta lähtien. Nyt he nousevat takaisin muiden Poh-joismaiden tasolle”, Pajakkala toteaa.

Suomessa vastaavat lisäpanostukset eivät ole realistisia. Sen sijaan tarvitaan valintoja, jotta samalla rahalla saadaan enem-män aikaan.

PIENIN ASKELIN VALOA PÄINSuomessa infrarakentamista jarruttavat heikot talousnäkymät se-kä julkisen sektorin rahoitusvaje. Aivan paikallaan ei toki pol-jeta, sillä valtion budjettieuroilla mitaten vuosi 2012 tulee ole-maan yksi historian vilkkaimmista.

Lukuisten tiehankkeiden lisäksi listalla on varsin myös pal-jon ratarakentamista, joista mittavimpia ovat Länsimetron ja ke-häradan lisäksi muun muassa Kemijärvi–Rovaniemi-välin säh-köistys, Oulu–Seinäjoki-osuuden perusparannus sekä kaksois-raide Kokkola–Ylivieska.

Pajakkalan mukaan suunta onkin nyt oikea. Samaan hengen-vetoon hän tosin tunnustaa, että isojen infrahankkeiden saami-nen tärkeysjärjestykseen on tulevina vuosina alati vaikeampaa.

Rahaa on jatkossakin niukalti ja infrarakentamisen kustan-nukset ovat nousseet kymmenessä vuodessa roimasti talonraken-tamista tai kuluttajahintoja nopeammin. Pajakkalan mukaan sen pitäisi pakottaa alan toimijat kohentamaan tuottavuuttaan ja kehittämään työtapojaan, jotka ovat monessa kohtaa jääneet takavuosien tasolle.

Tiedonhallintaa, digitalisaatiota ja automaatiota tulee hyö-dyntää niin rakentamisen, ylläpidon kuin kunnossapidon pro-sesseissa. Konekannan käyttöä on tehostettava ja optimoitava, myös teollistamiseen ja esivalmistukseen pitää satsata.

”Kaupungistuminen, kestävä kehitys, väestön ikääntyminen ja globalisaatio ohjaavat entistä enemmän myös infrarakentamis-ta. Painotusten pitää lähteä yhteiskunnan ja talouden rakenne-muutoksista. Samalla on mietittävä entistä tarkemmin, millais-ta infraa lopulta tarvitaan. Lisäksi katse on suunnattava yhden kunnan sijaan vähintäänkin alue- ja mieluusti koko valtakun-nan tasolle”, hän tähdentää.

Alati paranevat etäyhteydet vähentävät liikkumistarvetta ja parantavat näin perinteisten liikenneväylien kapasiteettia, toi-mintavarmuutta ja turvallisuutta.

Pajakkalan oma ennuste on, että nyt toteutettaviksi päätetty-jen uusien tie- ja ratalinjausten jälkeen vedetään henkeä ja keski-tytään olemassa olevan verkon kunnostukseen ja ylläpitoon. Työ-tä riittää lähivuosiksi myös sähköverkon, kiinteistökannan, kau-kolämpö- ja etenkin vesi- ja viemäriverkoston kunnostuksessa.

”Näiden runkoverkkojen kunnostus tulee olemaan monessa kohtaa paitsi taloudellinen myös tekninen haaste, kun uusitta-vana on kokonaisten kaupungin ja kunnanosien vesi-, viemäri- ja kaukolämpölinjoja.”

Isojen infrahankkeiden saaminen tärkeysjärjestykseen käy yhä vaikeammaksi

VIA  1 | 2012 21

VIA 1 | 201222 VIA 1 | 201222

Miten minusta tuli...

Teksti Maarit Seeling Kuvat Susa Junnolaja Reijo Pekkolan kotiarkisto

› Urakoista neuvoteltaessa pitää pystyä pitämään pää kylmänä samalla tavoin kuin nyrkkeilykehässä

”Ainahan ratkaisua haettaessa syn-tyy keskustelua. Tarpeen vaatiessa on kyet-tävä miettimään asiat uusiksi. Olen urani aikana nähnyt useita kavereita, jotka eivät ole hillinneet hermojaan. Silloin on vaa-rassa menettää kaiken”, pohtii urakkaneu-vottelija Reijo Pekkola.

Reilun 40 vuoden uran maanraken-nuksen parissa tehnyt Reijo Pekkola on silmiinpistävän innostunut työstään. Lä-hitulevaisuudessa häämöttelevät eläkepäi-vät saavat miehen mietteliääksi. Hän tun-nustaa, että tuskin kokonaan malttaa töitä

vielä sittenkään jättää.Alan konsultin tehtävät ovat yksi var-

teenotettava vaihtoehto. Mies naurahtaa toteuttavansa mielellään ja aivan vapaaeh-toisesti hallituksen toivetta työurien jat-kamisesta. Pekkola toimii Destialla asian-tuntijana ja kiertää ympäri Suomea kou-luttamassa uutta polvea sopimusosaami-seen ja asiakkuuksien haltuunottoon liit-tyvissä asioissa. Lisäksi hän on toiminut avustajana muun muassa sopimusneuvot-teluissa.

”Myönnän olevani kilpailuhenkinen. Parasta tässä ammatissa on varmaan se, että jokainen päivä on kilpailua. On erot-tauduttava eduksi muista samaa urakkaa

havittelevista. Lisäksi kaikki hankkeet ovat erilaisia, joten yksikään työpäivä ei ole aivan samanlainen. Hankkeisiin liit-tyvät vielä sopimustulkinnat, ja se vasta värikästä maailmaa onkin!”

RAKENNUSALAN MONIOTTELIJAReijo Pekkola on ehtinyt katsella raken-nusalaa monelta kantilta. Alan tehtävien pariin hän ajautui jo teinipoikana.

”Olin 15−16-vuotias ja asuin perhee-ni kanssa Lappeenrannassa, kun kiin-nostuin suunnattomasti kaivinkoneista ja kaivamisesta. Olin kaiken koululta lii-kenevän aikani töissä erilaisissa projek-

Re i jo Pekko la

Reijo Pekkola ymmärsi jo nuorena nyrkkeilykehässä, että malttia ei kannata menettää, muuten peli on pelattu – niin arkielämässä kuin suururakoiden neuvottelupöydässäkin.

Pieni Reijo (vasemmalla) sisaruksineen.

Syntynyt: 1947Koulutus: Tie- ja vesiraken-nusinsinööri, valmistunut Kuo-pion teknillisestä opistosta 1970.Asuu: Pääsääntöisesti Savitai-paleella, lisäksi asunto Lappeenrannassa. Perhee-seen kuuluu vaimo ja kolme aikuista lasta, viisi lastenlasta ja kissa.Harrastukset: Maalaus, mar-jatilan ylläpito, matkaveneily.Parasta työssä: Jokainen päivä on seikkailua. Työssä on vaihtelevuutta ja kilpailua.Elämän motto: Kuunnellaan. Aina on vaihtoehtoja.

Malttia ja luovaa ongelmanratkaisua

VIA 1 | 2012

teissa muun muassa kaivamassa Saimaan kanavaa ja tekemässä rakennusten poh-jia. Sieltä se kipinä rakentamiseen lähti”, Pekkola muistelee.

Nuoren miehen elämän eittämättö-miä kohokohtia oli, kun hän 18-vuotiaa-na pystyi ostamaan kaivinkonehommilla itse ansaitsemillaan palkkarahoilla upo-uuden Fiat 600:n.

”Monellakaan pojalla ei ollut vuonna 1965 omaa autoa, saati sitten uutta. Ei ollut monella isälläkään.”

Hakeutuminen alan ammattioppiin tuntui koulun jälkeen luontevalta rat-kaisulta.

”Valmistumiseni jälkeen ajauduin kalliorakentamisen pariin tekemään tunneleita ja luolastoja. Sitä työtä tein 18 vuotta eri yhtiöissä, muun muassa YIT:llä. Olin mukana teke-mässä muun muassa Päijännetun-nelia, kolmea metrotunnelin urak-kaosuutta, puhdistetun jäteveden ulkomerelle ulottuvaa purkutun-nelia Helsingin edustalla, Sköld-vikin isoja öljyvarastoluolia, Lah-den kaupungin jätevesitunneleita ja maanalaisia puhdistamoita. Suuria hankkeita on ollut lukuisia”, Pek-

kola listaa.Tunnelibuumin jälkeen ku-

vioihin tulivat erilaiset voi-malaitokset ja tehtaat.

Elämä muuttui 1990-luvun alussa ker-

taheitolla, kun Lem-minkäiseltä soitet-tiin ja ehdotettiin

yhteisyrityksen perus-tamista. Pekkola ehti

pyörittää yritystä kuu-tisen vuotta, kunnes se

fuusioitiin ja Pekkola pa-lasi takaisin YIT:lle.

PEKKOLAN MALLIIN Destian leipiin Pekkola tuli

2001 käynnistämään silloisen Tieliikelaitoksen Kaakkois-Suo-

men kilpailu-urakointitoimintaa. Sen jälkeen hän on ehtinyt toimia talossa yksikön päällikkönä ja joh-

tajana aina vuoteen 2010 asti, jolloin siirtyi nykyiseen tehtä-väänsä.

Pekkola on kehittänyt Des-tialle asiakkuuksien hoitami-

seen erityisen nimeään kantavan ”Pek-kolan mallin”, joka otettiin kaksi vuotta sitten talossa yleiseen käyttöön. Mallin mukaan valituille asiakkaille määritellään ennakkoon asiakaskohtaiset vuositavoit-teet. Destian osoittama vastuullinen työ-päällikkö puolestaan huolehtii asiakkaas-ta, töiden hankinnasta ja tavoitteiden to-teutumisesta.

”Asiakkaat ovat ottaneet uuden käy-tännön hyvin vastaan. Heille on etua sii-tä, että asiat ovat keskitetysti yhden hen-kilön hanskassa. Isossa talossa asioiden hoito helposti hajaantuu. Eihän siitäkään mitään tule, jos asiakkaan luona juoksevat kaikki hoitamassa omaa osa-aluettaan il-man kokonaisnäkemystä. Näin on yksin-kertaisempaa ja selkeämpää”, Reijo Pek-kola pohtii.

LUOVAA ONGELMANRATKAISUAReijo Pekkola arvioi luovuuden auttaneen häntä kehittymään työssään. Hän on harrastanut maalaamista aivan nuoresta lähtien. Hänen töitään on ollut aikanaan esillä jopa Taidehallin vuotuisessa Nuor-ten taidenäyttelyssä Helsingissä.

Taideharrastus sai hänet myös pa-rikymmentä vuotta sitten karistamaan pääkaupunkiseudun pölyt jaloistaan ja muuttamaan vaimonsa kanssa Savitaipa-leelle, jossa he nykyään pitävät marjojen, lähinnä tyrnin, itsepoimintatilaa. Tila kun myytiin taiteilijatalona.

”Myös urakoiden sopimusneuvotte-luissa on osattava hakea vaihtoehtoisia ratkaisuja sen sijaan, että pitäisi jääräpäi-sesti kiinni yhdestä ainoasta oikeaksi kat-somastaan tavasta. Tässä työssä on pitkälti kysymys ongelmien ratkaisemisesta”, Rei-jo Pekkola vertaa.

Yhtälailla etua on uralla ollut pitkäjän-teisyydestä, jota hän osoitti jo nuorena ur-heiluharrastuksissaan, ensin nyrkkeilyssä ja myöhemmin muun muassa seiväshy-pyssä, jossa Pekkola saavutti nuorten sar-joissa useita piirimestaruuksiakin.

”Työurani on ollut hyvin värikäs. Olen ollut mukana useissa hyvinkin suurissa hankkeissa. Kaikkea muuta olen tehnyt, paitsi puhdasta kerrostalorakentamista. Tämä ala on kuin kovaa seikkailupeliä. En halua heittäytyä kokonaan eläkepäi-ville. Haluan olla pelissä mukana! Tyrni-marjojen viljely ei tuo samaa jännitystä”, Reijo Pekkola summaa.

23

Malttia ja luovaa ongelmanratkaisua

24 VIA 1 | 2012

Infrasuunnittelu mallipohjaiseksi

Destian opeillasuomen väylärakentaminen muuttuu kiihtyvään tahtiin tietomallipohjaiseksi. Tavoitteena on, että jo vuonna 2014 suuret tilaajat tilaavat vain mallipohjaista palvelua, jota hyödynnetään kaikissa projektin vaiheissa.

› Mallipohjainen palvelu, joka kattaa kaiken suunnittelun tilauksesta kunnossa-pitovaiheeseen asti, on tavoite, johon pyritään tutkimusohjelman avulla.

Mittavaa kehitystyötä toteutetaan rakennusyritysten ja tilaajien yhteisen yrityksen RYM Oy:n PRE-tutkimusohjelmassa. Ohjelmaan kuuluvat merkit-

tävimmät rakennusliikkeet, suunnittelutoimistot ja rakennuttajat, kuten Liikenne-virasto ja suurimmat kaupungit.

Ensimmäinen askel on työkoneautomaatiossa hyödynnettävien toteutusmallien laatiminen osana normaalia suunnittelua. Destia on kehittänyt tätä varten kaikil-le yhteisen väylärakenteen vaatimusmäärittelyn, joka perustuu Destian omissa ura-koissaan tekemään uraauurtavaan työhön. Siinä yhtenäistetään suunnittelun tekniset vaatimukset niin, että ne ovat kaikkien osapuolten tiedossa.

Hankkeeseen osallistuminen oli Destialle selvä asia.”Haluamme auttaa asiakkaitamme saavuttamaan tämän alalle merkittävän tavoit-

teen. Digitaalisen rakentamisprosessin hyödyntäminen on ollut meille pitkäjänteinen tavoite. Meillä on runsaasti kokemusta toteutettuamme jo kahdeksan kymmentä koh-detta digitaaliseen suunnitelma-aineistoon perustuvalla työkoneautomaatiolla”, ker-too Destian tutkimuksesta ja kehittämisestä vastaava projektijohtaja Pasi Nurminen.

TiuKalla aiKaTaulullaTavoite on, että projektiin osallistuvat tilaajat tilaisivat kaikki projektinsa tietomalli-pohjaisesti vuoteen 2014 mennessä.

”Vuosi 2014 on kova ja kaikenkattavana myös epärealistinen tavoite. Tavoitteeseen tulee edetä pienin askelin. Ensimmäinen askel on väylärakenteen toteutusmallin vaati-musmäärittelyn käyttöönotto suunnittelun hankinnoissa jo tänä vuonna”, ohjeen laa-timisesta vastannut Sami Snellman Destian infrasuunnittelusta Tampereelta toteaa.

Digitaalista mallipohjaista suunnittelua on kehitetty useissa kilpailevissa yrityksis-sä. Destia valikoitui yritysten joukosta kuin itsestään tekemään kaikille yhteistä mallia oltuaan jo vuosikausia alan uranuurtajana Suomessa ja koko maailmassa.

”Kun asiasta pitää tarpeeksi kauan meteliä, saa tehdä työn itse. Mutta me haluam-me tämän uuden toteutustavan kaikkien yhteiseen käyttöön, sillä siitä hyötyvät kaik-ki osapuolet”, Snellman toteaa.

Destia on kehittänyt ja käyttänyt mallipohjaista työkoneautomaatiokelpoista ra-kennussuunnittelua jo yli viiden vuoden ajan ja toteuttanut sillä kymmeniä erisuu-ruisia projekteja, suurimpien joukossa esimerkiksi yhä käynnissä oleva kantatie 51:n Kirkkonummen-Kivenlahden työmaa.

Ideana on tehdä rakennussuunnittelu alusta alkaen siten, että kaikki tarvittavat tiedot voidaan saattaa ohjausjärjestelmillä varustettujen työkoneiden kuljettajien

Näinstrategiatoteutuu

Olemme infra-alan suunnannäyttäjiä

työkoneautomaation kehittämisessä.

25

Infrasuunnittelu mallipohjaiseksi

Destian opeillaTeksti Veli-Pekka Leskelä

käyttöön niin, että he voivat tehdä työtä näyttöpäätteen antamien ohjeiden mukaan.Toteutusmallit ovat kolmiulotteisia, ja niitä voi käännellä työkoneessa olevalla näytöllä eri

suuntiin niin, että jokainen ymmärtää varmasti, mitä ollaan tekemässä.Koneiden oikea sijainti varmistetaan reaaliaikaisesti tarkennetulla gps:llä. Järjestelmä kalib-

roidaan näyttämään sijainnit varmasti sentintarkasti oikein. Kolmiulotteinen jatkuva toteutus-malli korvaa jatkossa perinteiset kaksiulotteiset poikkileikkaukset, jotka on tulostettu paperille.

”Ongelmana on ollut, että vaikka suunnittelutoimistot suunnittelevat työnsä jo mallipoh-jaisesti kolmiulotteisina, tilaajat ovat tilanneet silti perinteisiä kaksiulotteisia piirustuksia en-sisijaisina lopputuloksina. Tällöin jää paljon valmista tietoa näkemättä ja hyödyntämättä. Monesti on havaittu myös, että eri konsulttitoimistot tuottavat erilaista ja eritasoista kolmi-ulotteista tietoa, koska yhtenäisiä vaatimuksia ei ole. Ongelmat poistuvat, kun kaikki tilaajat vaativat jatkossa samanlaista tietoa rakennussuunnitelman lopputuotteena”, Snellman tiivistää.

KansainvälisesTi uraauurTavaaDosentti Rauno Heikkilä Oulun yliopistosta pitää projektia ja Destian siihen tuottamaa työtä kansainvälisestikin tärkeänä. Missään ei ole kehitetty yhteistä mallia, esimerkiksi USA:n rakennuttajilla on kullakin omat mallinsa.

”Tämä on iso askel alalle! Destia on tehnyt uraauurtavaa työtä. Tutkijana toivoisin yhtiöi-den tuovan osaamistaan rohkeasti esille projektin puitteissa koko alan ja yhteiskunnan hyö-dyksi”, Rauno Heikkilä kannustaa.

Heikkilä on perehtynyt työkoneautomaatioprojekteihin kansainvälisesti. Caterpillar selvitti Espanjassa tehdyssä kokeessa, että 80 metrin tie valmistuu 3D-koneohjauksen avulla puolessa-toista työpäivässä, kun perinteisellä tavalla sama työ kesti kolme ja puoli päivää. Yksittäisen työ-koneen teho kasvaa monen tutkimuksen mukaan 20-100 prosenttia.

Pasi Nurminen vahvistaa Rauno Heikkilän tiedon: työ tehostuu ja materiaalia, aikaa ja ra-haa säästyy, kun maita siirretään tarkalleen oikea määrä ja oikeasta paikasta. Samalla saadaan entistä parempaa laatua. Malli parantaa myös työnaikaista seurantaa ja antaa siihen uusia mahdollisuuksia.

Ensimmäiset ohjeet toteutusmallien laadintaa varten tehdään maantierakennukseen. Seuraavat tehdään rautateille ja meriväylille.

Destian yhteisestä mallista ja uudestatoteutustavasta hyötyy koko infra-ala, myös kansainvälisesti.

VIA 1 | 2012

26 VIA 1| 2012

Työpäällikkö Asko Markoff on tyytyväinen yhteistyöhön Hattulan kunnan kanssa.

VIA 1 | 2012 27

Teksti Veli-Pekka Leskelä Kuva Kimmo Haimi

Terveisiätyömaalta

HATTULASSAurakoidaan uutta kaava-aluetta

Destia pohjustaa Hattulan Kotirinnettä sadoille asukkaille.

› Destian maarakentajat ahkeroivat aurinkoisessa kevätsäässä Hattulas-sa Kotirinteen asuinalueella. Kaa-va-alueelle rakennetaan kunnallis-tekniikka uutta asuinaluetta varten.

Destia voitti tarjouskilpailun joulukuus-sa, työt alkoivat helmikuussa, ja valmista tulee lokakuun puoleenväliin mennessä.

”Keskitalven aurinkoiset pakkassäät suosivat maatöiden tekemistä. Teimme silloin niin paljon kuin suinkin ehdim-me”, työpäällikkö Asko Marko� kertoo.

Destian Lounais-Suomen yksikkö on urakoinut kaava-alueita Marko� n mu-kaan jo kymmenkunta vuotta, joten työ sujuu vankalla kokemuksella. Viime vuonna Kanta-Hämeessä oli kolme vas-taavaa hanketta.

”Tämä urakka on kyllä aika suuri: 1,8 miljoonaa euroa ja 34 hehtaaria. Hieman yli sadalle tontille tulee rivi- ja omakotita-loja jopa viidelle sadalle asukkaalle”, Asko Marko� tarkentaa.

Hattula sijaitsee Hämeessä, Hämeen-linnan naapurissa, Helsingin ja Tampereen välisen moottoritien varressa. Sen keskus-taajama on Panssariprikaatistaan tunnettu Parola kymmenen kilometrin päässä kes-kustasta. Kotirinne sijaitsee kolmen kilo-metrin päässä Parolasta pohjoiseen.

Destian tehtäviin kuuluu alueen ra-kentaminen. Kokonaisurakan tilaajia ovat Hattulan kunta, Hämeenlinnan Seudun Vesi Oy, LNI Verkko Oy ja AinaCom Oyj.

Työ käsittää 34 hehtaarin asemakaa-va-alueen katujen ja kunnallisteknii-kan rakentamisen eli katuvalaistuksen, vesihuollon sekä sähkö- ja televerkot kaapeleineen. Linjoille kertyy pituutta kolmisen kilometriä. Päällysteet eivät kuulu urakkaan.

TOISTA SATAA TONTTIAMaaliskuun alkuun mennessä tehtiin lin-joja ja tierakenteita noin 600 metriä eli noin viidesosa koko urakasta.

”Koetimme kiirehtiä, sillä kevään tul-len olosuhteet muuttuvat vaikeammiksi, kun maa rupeaa sulamaan ja maaperässä on kosteita alueita”, Asko Marko� selven-tää työmaan haasteita.

Työ on jaettu kahdelle ryhmälle. Ali-hankintaurakoitsijalla on kaivinkoneet, rakennushenkilöstö ja kuljetusvälineet miehistöineen. Toisessa ryhmässä on ali-hankkijalta kaivinkoneet, Destialta kuor-

ma-auto ja rakennushenkilöstö.Destia hoitaa molempien ryhmien

työnjohdon sekä mittaustyöt.”Talven mittaan on työryhmissä ollut

yhteensä noin viisitoista henkeä”, Mar-ko� kertoo.

Työ tehdään kokonaishintaurakkana, jossa mahdolliset muutokset neuvotellaan jokaiselle osalle erikseen. Jos muutoksia tulee, kokonaishinta lasketaan uudelleen.

TIUKKAA TAHTIA KOKO AJANTyöpäällikkö Asko Marko� n mukaan urakka on aika tiukka, mutta siitä selvi-tään pitämällä tiukkaa vauhtia heti alus-ta lähtien sekä seuraamalla tarkasti suun-nitelmissa pysymistä. Lisäksi seurataan sitä, pitääkö työntoteutussuunnitelmiin tehdä olosuhteiden vaatimia muutoksia. Loppukirin varaan ei haluta laskea mi-tään.

Marko� n mukaan työtä tehtiin talven hyvissäkin olosuhteissa yhdessä vuorossa, koska kahteen vuoroon ei riitä työvoimaa.

Hämeen seudulla on Marko� n mu-kaan urakoita laskettavana oikein hyvin. Vuonna 2008 alkaneesta lamasta selvit-tiin ilman, että tuotantoa tarvitsi pienen-tää.

”Hattulan kunnan ja muiden tilaaji-en kanssa on yhteistyö sujunut hienosti. Kuten yleensä kaikkien muidenkin asiak-kaiden kanssa”, Asko Marko� kiittää.

NäinstrategiatoteutuuKuntien rooli on merkittävä 

infra-alan alueellisena 

tilaajana.

VIA 1| 201228

› Kaj Lindström on kokenut kartanlukija, joka on ajanut rallia niin Kimi Räikkösen kuin Tommi Mäkisen parina. Nyt hän luot-saa nuorta Mikko Pajusta SM- ja MM-ralleissa. Vaikka kartturin ja kuljettajan välillä ei ole selkeää mestarin ja kisällin asetelmaa, yhtäläisyyksiäkin siihen, ja ylipäätään yritysmaailmaan, löytyy.

”Niin rallissa kuin yritysmaailmassa huippusuoritus saavutetaan vain silloin, kun jokainen organisaatiossa tai tiimissä tekee työnsä sata-prosenttisesti. Lopputulos on pyramidin huippu, joka näkyy ulospäin. Jos jokin osa-alue pettää, pyramidi ei onnistu”, Kaj Lindström sanoo.

Ja Lindström tietää, mistä puhuu. Hän on vieraillut monissa Destian tilaisuuksissa puhumassa tiimityön merkityksestä. Yhteistyö on avainsana myös rallissa menestymisen kannalta.

”Pyrin olemaan kuljettajan tukena nuotin teossa ja antamaan tietoa muun muassa pahoista paikoista. Tehtäväni on auttaa kuljettajaa mak-simaaliseen suoritukseen. Jos kartturi epäonnistuu, se vaikuttaa merkit-tävästi kuljettajan ajosuoritukseen ja tulokseen”, Lindström kuvailee.

Nuotit ovat ajo-ohjeita, jotka voivat sisältää sanoja ja numeroita. Niiden tarkoituksena on ilmaista esimerkiksi tietyn mutkan muoto ja sen etäisyys edellisestä mutkasta. Lindström vertaa kartturin tehtä-vää yrityksen controllerina työskentelemiseen, siis eräänlaiseksi liike-toiminnan tarkistajaksi.

”Rallissa noudatetaan tarkkaa aikataulua, josta poikkeamisesta ran-gaistaan. Myös työelämässä projektien myöhästymisestä seuraa yrityk-selle sanktioita. Tehtäväni on varmistaa, että autokuntamme pysyy an-netussa aikataulussa. Kuljettaja on tietysti pomo, joka tekee lopullisen päätöksen asioista, mutta minä sparraan häntä.”

Kuljettajalle kartturi on tärkein henkilö, ja hänen kanssaan kannat-taa olla hyvissä väleissä.

”Hommien pitää toimia kartturin kanssa, ja mukana pitää olla hyvä henki”, Mikko Pajunen kiteyttää.

MENTOROINTI HELPOTTAARallikaverukset myöntävät, että mestarin ja kisällin suhteelle olisi

kysyntää myös rallimaailmassa.”Ei siitä kokemattomalle kuljettajalle ainakaan haittaa ole, että on

oppi-isä, joka jakaa kokemuksensa kautta kertynyttä tietoa. Mentoroin-ti helpottaa, koska silloin ei kaikkea tarvitse oppia kantapään kautta. Ihan kuin työelämässäkin”, Lindström sanoo.

Pajunen on samaa mieltä.”Mentorista olisi varmasti paljon hyötyä, jos siihen oikeasti panos-tettaisiin. Sillä olisi vaikutusta etenkin henkiseen puoleen ja auttaisi ehkäisemään mahdollisia virheitä. Mentoroinnin onnistuminen edel-lyttää, että molemmat, mentori ja mentoroitava, sopivat toisilleen ja heidän välillään on avoin suhde.”

”Kuskin ja kartturin välillä ei voida suoranaisesti puhua mesta-ri-kisälli-asetelmasta, sillä mentorin pitäisi olla saman lajin mies.

rallikuskin controllerKartturi onKartturi on

Mestari &

Kaj Lindström.

VIA 1| 2012 29

rallikuskin controller

Mestari && kisälli kisälli& kisälli&Vauhtimiesten mukaan rallissa pätevät samat neuvot kuin työelämässä: kokeneen vinkit kannattaa painaa mieleen.Teksti Sami Takala Kuvat Ari Nurmela ja Paula Myöhänen

Mikko Pajunen.

Kuljettajan mentorin pitäisi itsekin olla kuljettaja”, Lindström linjaa.”Kokenut kartturi voi toki antaa kokemuksensa käyttöön, mut-

ta se on lähinnä tietoa nuotituksesta sekä kokemuksia eri ralleista ja niiden erikoisuuksista. Ajamiseen liittyviin nikseihin pitää mestarina olla toinen kuski.”

Pajusen mielestä mestarin ja kisällin asetelma voisi olla mahdolli-nen todella kokeneen ja menestyneen sekä nuoremman ja kokematto-mamman kuljettajan välillä.

”Mestarin tulisi olla jo uransa lopettanut kuljettaja, jottei hänen ja nuoremman välille syntyisi kilpailutilannetta.”

HILJAISTA TIETOA ESIMERKEINSekä Lindström että Pajunen ovat sitä mieltä, että mentori on tärkeä työpaikalla.

”Mentoroinnin avulla autetaan uusien työntekijöiden sisäänajoa, ja turhat virheet saadaan pois”, Lindström sanoo.

”Oppiminen nopeutuu ja helpottuu. Mutta tässäkin tilanteessa osa-puolten tulee olla sopivia toisilleen ja molempien tiedostaa homman tarkoitus”, Pajunen lisää.

Voiko mentori voi olla mentoroitavaa nuorempi?”Kokemus ei aina tarkoita vanhaa ikää. Oman alansa ekspertti voi

olla iältään nuorempi”, Lindström sanoo.Samaa mieltä on Pajunen. ”Jos nuoremmalla on vain riittävä kokemus ja pätevyys.”Lindström arvelee, ettei senioriteettia välttämättä arvosteta riittä-

västi suomalaisilla työpaikoilla.”Työnantajan tulee ottaa asia huomioon eli tehdä mentoroinnis-

ta osa normaalia toimintaa. Silloin mentori ei koe, että hän tyrkyt-tää tietojaan.”

”Kun itse aloitin parikymppisenä omassa työpaikassani, työkaverit olivat 35- ja 60-vuotiaita. Olen aina arvostanut vanhempaa työnteki-jää, mutta minusta nuorempien arvostus vanhempia ihmisiä kohtaan on yhteiskunnassa laskenut yleisesti ja uskon, että tilanne on ihan sama työasioissa”, mittariasentajana siviilissä työskentelevä Pajunen sanoo.

Käytännön esimerkit ja joustaminen ovat rallimiesten mielestä par-haat tavat siirtää hiljaista tietoa kokeneemmilta nuoremmille.

”Työtä tehostavat ja nopeuttavat tavat tarttuvat uusiin työnteki-jöihin. On tehokkaampi tapa näyttää kuin neuvoa pelkällä puheella”, Lindström sanoo.

”Nuorempaa voi ohjeistaa kädestä pitäen silloin, kun hän on itse tekemässä asiaa, joka pitää oppia”, Pajunen sanoo ja lähettää tervei-siä konkareille.

”Jos nuorempi keksii entistä helpomman, nopeamman tai kustan-nustehokkaamman tavan hoitaa jokin asia, se kannattaa ottaa vaka-vasti harkintaan.”

VIA 1 | 201230

P ulteri is a joint venture formed by Destia and YIT, respon-sible to Tieyhtiö Valtatie 7 for the planning and construc-

tion of the motorway between Koskenkylä and Kotka. The 53 kilometre new stretch of road will be partially opened to traffic next year, and should be completely open in 2014.

The site is divided into six sections, each with its own contractor and schedule. Among other things, the project includes six multilevel intersections, 63 bridges and a 500 m long tunnel. Traffic telematics, such as changing speed limits, warning signs and info screens will be constructed along a length of 83 kilometres.

Along the road are lots of large boulders, known in Finnish as “pulteri”, from which the joint venture takes its name.

The E18 links the Nordic capital cities with each other as well as to elsewhere in Europe and to Russia. Highway 7 is also part of the Trans-European Networks (TEN). The aim is to give a positive first impression of Finland’s busiest entrance route with high-quality road aesthetics, through which it is possible to highlight the area’s distinguishing features, history, nature and business life. The aesthetic finish will be empha-sised in bridge columns, noise barriers, lighting and landmark artwork all along the route.

Contractors´ names on the sides of excavation and earthmoving equipment reveal the extent and nature of the E18 worksite.  The construction of a motorway  is a team sport.

T here is sufficient work and demand, but we cannot really afford to increase investment in infrastructure.

Policy makers are not in an enviable position. “We are head-ing in a better direction though,” summarises VTT´s (Tech-nical Research Centre of Finland) construction market specialist and leading advisor, Pekka Pajakkala.

His statement refers to the increasingly heated discussion on the gradual deterioration of Finnish basic infrastructure. More and more taxpayers have, especially after harsh winters, been astonished at delayed trains, electricity shortages, irregularities in data communication connections, increasingly pothole-ridden roads and flooded or poorly-functioning drains, even though Fin-land is supposed to have top skills in precisely these conditions.

And, as if to put the icing on the cake, an ever larger share of real estate stock is reaching the age when the need for renovation becomes apparent.

Pajakkala, who has compiled numerous reviews of busi-ness conditions and expert reports in the field, believes that the result of so-called “cheese slicer” cuts, or the cutting of resources equally in all areas, lies at the heart of the problem.

“These kinds of results come from compromising with maintenance. Most of the current problems have their roots in the 1990’s, when it was common to save,” he explains.

In those years of recession and with no infrastructure fund-ing available, Finns compromised with both quality and quan-tity, and the cheese-slicer cuts affected both construction and maintenance. With infrastructure, the consequences are only visible years later. And what’s worse, it’s almost always expensive to repair.

Pajakkala believes it’s a shame that nowadays projects are carried out from too much of a regional perspective and some-times purely for employment purposes. The same line of thinking has led to a lack of maintenance funds. In many cases,

ConsTruCTion  of E 18 is a grouP EfforT

Text Hannu Virtanen Photo rami Lappalainen

finnish infrastructure construction has accumulated a repair debt amounting to billions of euros. according to Pekka Pajakkala, VTT’s leading advisor, awareness of the problem has increased and people have begun to respond to it. functioning infrastructure is a key factor in finland’s competitive ability.Text Timo Sormunen Photo Sanna Liimatainen

uSIng ProducTIVITy To gET ouT of infrasTruCTurE ruT

Vesa Tikkanen (left), Matti Törmänen, Pirita Ahokas, Iida Suoanttila and Juha Typpö all work for Destia. They know that constructing a motorway is a team sport.

31

in brief

A model-based service, which covers all planning right from ordering to maintenance, is a goal which we aim

to attain using a research programme. Extensive research is carried out in joint construction and

client company RYM Oy´s PRE programme. The programme includes the most significant construction companies, planning offices and developers, such as the Finnish Trans-port Agency and largest cities.

The first step is to compile implementation models for utilisation in the automation of construction machin-ery as part of the normal design process. For this purpose, Destia has developed a shared specification of requirements for road construction, based on ground-breaking work car-ried out by Destia in its own contracts. The specification standardises planning technical requirements so that all parties are familiar with them.

The aim is for clients participating in the project to order all of their projects model-based by 2014.

Digital model-based design has been developed in several competing companies. Destia emerged as the crea-tor of a shared model for all actors in the field after having carried out ground-breaking work in Finland and on a global level for decades.

Destia has developed and used model-based structural design suitable for construction automation for over five years and has used it to implement dozens of projects of various siz-es; one of the larger projects for example, is the ongoing work site for Main road 51 between Kirkkonummi and Kivenlahti.

The idea is to carry out construction design in a way that right from the start, all necessary information can be made available for use by the operators of work machines. The machines are equipped with control systems so that the operators can carry out their work according to instructions shown on the monitor.

infrasTruCTurE dEsign To bEComE modEL-bASEd wiTh dEsTias PrinCiPlEsfinnish road construction is rapidly becoming information model-based. The aim is that by 2014, large clients will be ordering a single model-based service which is utilised throughout all phases of the project.Text Veli-Pekka Leskelä

maintenance funds have only covered the most acute of cases. “This problem has gained awareness in all areas. How-

ever, we still have to comprehend the broader significance of functioning infrastructure and the rail and traffic network for the national economy and competitive ability. Why should we give competing countries a head start when we’re already isolated from the global markets?” Pajakkala asks.

In Finland, infrastructure construction is held back by weak forecasts for the economy and a lack of public sector funding. We are not completely treading water, however, as 2012 is set to be one of the liveliest in history, in terms of state budget euros. In addition to numerous road projects, there is also plenty of rail construction, of which the largest are the Länsimetro, or Western Metro, and ring rail, as well as elec-trification between Kemijärvi-Rovaniemi, the basic renova-tion of track between Oulu-Seinäjoki and a dual track run-ning between Kokkola-Ylivieska.

According to Pajakkala, this is a step in the right direc-tion. He is quick to admit, however, that it will be more diffi-cult to prioritise large infrastructure projects in coming years.

Money will be tight in the future, too, and the cost of infrastructure construction has risen considerably faster in the last ten years than the cost of residential construction or consumer prices. Pajakkala believes that this should al-so force actors in the field to increase their productivity and develop their operating methods, which in many places have remained stationary.

Data management, digitalisation and automation should be utilised in construction, repair and maintenance processes. The use of machinery must be made more efficient and optimised, and we must invest in industrialisa-tion and prefabrication.

“Urbanisation, sustainable development, an aging pop-ulation and globalisation are playing an increasingly influ-ential role in infrastructure construction. Emphasis should come from structural changes in society and the economy. At the same time, it is important to carefully consider the kind of infrastructure we actually need. In addition, instead of looking to one municipality, we should focus at least on a regional – and preferably national – level,” he specifies.

Constantly improving remote connections decrease the need for movement and therefore improve the capacity, operational reliability and safety of traditional traffic routes.

Pekka Pajakkala is a leading advisor at the Technical Research Centre of Finland.

639248175

796285431

752319648

153479826

148765239

428316975

413586792

684521397

986472351

579834162

275931486

312967584

314695827154963815247198653

687213594623817624935642718

592487361897524937861753249

238174659

652398714

159836742

348271659

746529183

179456382

873962415

235189476

965741238

796543128

421358976

481762593

06510004961

Kesäsudoku

SUDOKU on logiikkateh-tävä, jossa vaaka- ja pysty-suorat rivit sekä 3x3-ruudun laatikot täytetään numeroilla 1–9. Jokainen numero saa esiintyä vain kerran niin, että jokaisella vaaka- ja pysty- rivillä on eri numerot samoin kuin jokaisessa yhdeksän ruudun laatikossa.

JOULUSUDOKUN ratkaisu

haastava

helppo

Tilaukset, osoitteenmuutokset ja peruutukset: destia@destia.fi

Vian Kesäsudokun vaatimustaso on haastava.