Digitalisaatio työpaikalla tapahtuvan oppimisen

ohjaamisen tukena

Harto Pönkä 30.11.2016

Ohjaus on jatkuvaa, vuorovaikutteista

ja tavoitteellista toimintaa oppimisen,

kasvun ja kehityksen tueksi.

Opetushallitus

2014, Hyvän ohjauksen kriteerit

http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/hyvan_ohjauksen_kriteerit

Ammatilliset tiedot,

taidot ja asenteet

Ammatillinen

identiteetti

Oppimistaidot

Aktiivinen ja

kriittinen tiedonhaku

Toiminta ryhmän ja

työyhteisön jäsenenä

Toimintakulttuuri

Monipuolinen

oppiminen työpaikalla

Itsenäisyys ja

uravalinnat

Toiminta osana

yhteiskuntaa

Ihmisenä kasvu

Vahvuuksien ja

kehittämiskohteiden

tunnistaminen

http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/hyvan_ohjauksen_kriteerit

Työelämätaidot

Valmentaminen on virittämistä ja palautteen

käsittelyä totuuden hetken molemmin

puolin, jotta tarina saa alkaa toteutua.

Jari Sarasvuo, 21.11.2016, Yle Puhe

http://areena.yle.fi/1-3802946

Verkko-opetuksen vuorovaikutussuhteet ja työkalut

Opiskelija - materiaali Opettaja - materiaali

Opiskelija - opettaja

Opettaja - ryhmä Opiskelija - ryhmä

Verkko-opetuksen vuorovaikutussuhteet ja työkalut

Oppijoiden itseohjautuvuuteen ei kannata liiaksi luottaa – vuorovaikutus opettajaan ja

muuhun ryhmään tulee toimia! Ks. http://ocw.metu.edu.tr/pluginfile.php/3298/course/section/1174/Do%20Learners%20Really%20Know%20Best.pdf

Some-palvelut ohjauksessa

Chatit • Asennetaan www-sivustolle, ylläpito verkkoselaimella ja/tai mobiilisovelluksella

• Asiakaspalvelua, neuvontaa, henkilökohtaista ohjausta ja tukea

• Chat-päivystäjän toiminta – Saa taustatiedot: millä www-sivulla kysyjä on, kauanko ollut, mitä sivuja avannut, montako kertaa käynyt jne.

– Selvittää tilanteen/ongelman/kysymyksen

– Vastaa kysymykseen, antaa ohjeita ja linkkejä, ohjaa ottamaan yhteyttä oikeaan tahoon

– Tarvittaessa muita välineitä: jaetut muistiinpanot, ruudunjako, Skype, puhelin jne.

• Voi olla myös luottamuksellisen ohjauksen työkalu – Nimettömyys helpottaa kysymään ja hakemaan apua arkoihinkin asioihin

– Jos keskustelussa käsitellään henkilötietoja, varmistu chat-palvelun sopivuudesta siihen

Luottamuksen rakentaminen

• Keskustelun avoimuus lisääntyy sitä mukaa, kun ohjaaja ”ansaitsee” ohjattavan luottamuksen

• Luottamusta voi rakentaa mm. kohteliaisuudella ja aikuismaisuudella

• Aloitusviesti tärkeä: rento asiaan johdatteleva tyyli toimii, esim. ”mitäpä mielen päällä?”

• Ohjaajan osoittama kiinnostus ja auttamishalu lisäävät luottamusta

• Ohjaajan taustatiedot on hyvä kertoa: luotettava taho ja aikuinen ammattilainen

Lähde: Sara Peltola, 2015, gradu, http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_uef-20150262/urn_nbn_fi_uef-20150262.pdf

https://www.yammer.com/

Toimiva tiedotus- ja keskustelukanava

WhatsApp Facebook & FB messenger Skype

Pikaviestit ja ryhmäkeskustelut

• Some-palvelut ovat tärkeitä nuorille kavereiden välisessä viestinnässä ja vertaistuessa

• Esimerkiksi WhatsApp- tai Facebook-ryhmä voi vahvistaa opiskelijoiden yhteenkuuluvuutta ja vertaistukea

• Some-ryhmiä voidaan perustaa lisäksi opintojaksoja ja harjoitteluja varten ohjaajan/opettajan aloitteesta

– Aluksi tottuminen uuteen toimintatapaan ja käyttötarkoitukseen

– Some-ryhmät sopivat ryhmän etäohjaukseen: tiedotus, kokemusten vaihto, tehtävien anto, kuvien ja videoiden jako, jne.

• Ohjaaja voi tarjota myös yksilöohjausta some-palvelujen kautta. Huomioitava henkilötietojen käsittely

– Huomioitava oppilaitoksen some-ohjeistuksessa

– Esim. WhatsApp ja Snapchat eivät tallenna viestejä palvelimilleen sen jälkeen, kun ne on välitetty vastaanottajalle

Some-palvelut ryhmäohjauksessa

Mobiilibongaus

1. Havainto-orientaatio Tehtävän ohjeistus ja orientaatio esim. virikemateriaalin ja keskustelun avulla. 2. Havainnointi ja havaintojen taltiointi

Esim. valokuvia, videoita tai nauhoitettuja äänitiedostoja.

3. Tunnistus Havainnot pyritään tunnistamaan (esim. lajimääritys tms. vastaava) heti aidossa tilanteessa ja ympäristössä.

4. Muun tiedon liittäminen tunnistukseen Havaintoon liitetään lisätietoja kuten päivämäärä, aika, paikkatieto, ympäristö, olosuhteet jne.

5. Notaatioiden tuottaminen Oppija voi liittää havaintoon omia huomioita, muistiinpanoja, merkintöjä tai vaikkaannotaatioita kuvan päälle (esimerkiksi nuolin merkitä, mistä piirteistä lintulajin tunnisti). 6. Havainnon luokittelu Tunnistetut havainnot luokitellaan, eli liitetään laajempaan hierarkiaan (esim. kasvien ja eläinten luokittelut). 7. Tallentaminen kokoelmaan, kokonaisuuden tarkastelu Havainnoista voidaan muodostaa esimerkiksi yhteisöllinen käsitekaavio tai karttapohja tms. kokonaisuuden tarkastelua varten.

Lähde: Silander 2012, https://sites.google.com/site/mobiilillaluonnollisesti/mobiili-bongaus (CC-BY-SA)

https://www.youtube.com/user/osaotube/videos

Oma YouTube-kanava ohjaukseen?

Adobe Connect etäluentoihin ja -ohjaukseen

Ruudunjaolla voit näyttää mitä tahansa omalta tietokoneeltasi sekä jakaa sen käyttöoikeuden osallistujille (ylläpitäjät ja esittäjät)

Jaetut linkit (tai muistiinpanot, äänestys, piirtotaulu tms.)

Chat-keskustelu osallistujien kesken: kysymykset, kommentit, linkit…

Esittäjän video on yleensä tässä

Osallistujat

Ylläpitäjät

VINKKEJÄ: - Testaa tekniikka etukäteen - Muista nauhoitus - Osallista! Anna esitysoikeuksia - Voit tehdä useita asetteluja (layout) ikkunoineen (pod) erilaisiin tarkoituksiin (esim. eri esitykset ja tehtävät) - Voit jakaa opiskelijat pienryhmiin chatissa (breakout rooms) - Chat-keskustelu onnistuu myös kahden kesken

Esittäjät

AC:n kattavat ohjevideot: http://tv.adobe.com/watch/learn-adobe-connect/what-is-adobe-connect-8/

Yhteisöllisen oppimisen ohjaaminen

Vuorovaikutus ei itsestään

tue oppimista ja tiedon luomista.

- Millainen

vuorovaikutus tukee?

• Verkostokeskustelut – Sopii keskustelun laajentamiseen ryhmän ulkopuolelle

– Esimerkiksi: Facebook- ja Twitter-keskustelut

• Keskustelualue/foorumi, joka jakaantuu viestiketjuihin – Sopii rauhalliseen syvälliseen keskusteluun, mutta huonommin

esim. nopeatahtiseen ideointiin

– Esimerkiksi: Moodlen keskustelualueet, Facebook-ryhmät

• Keskustelukanava, ryhmäkeskustelu – Sopii ryhmän väliseen tiedottamiseen, tiedon jakamiseen, lyhyisiin

keskusteluihin, ideointiin ja palautteen keruuseen.

– Esimerkiksi: Yammer, WhatsApp-ryhmät

• Kommenttipalsta – Sopii yksittäisen aiheen/materiaalin kommentointiin ja

yksinkertaisiin tehtävänantoihin vastaamiseen

– Esimerkiksi: blogien, wikien, Google Driven, Google Classroomin ja O365:n kommentit

Keskustelumuoto tarkoituksen mukaan

• Verkko-opetuksen onnistuminen on tutkitusti yhteydessä vuorovaikutuksen onnistumiseen. Onnistumisen esteitä ovat yksinäisyys ja eristäytyneisyys.

• Opiskelijoiden keskustelut lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta, edistävät ryhmäytymistä sekä voivat auttaa tarkastelemaan aihetta eri näkökulmista.

• Jos vuorovaikutus ei toimi, ryhmässä ei synny positiivista ryhmäpainetta opintojen edistämiseen.

• Vuorovaikutus on yhteydessä opiskelijoiden aktiivisuuteen ja motivoituneisuuteen - tai kääntäen niiden puutteeseen.

• Verkkokeskustelu voi mahdollistaa syvällisemmän keskustelun, sillä se antaa aikaa miettiä ja reflektoida rauhassa.

Vuorovaikutus tukee oppimista, kun…

Lähde: Laadukkaasti verkossa, HY, 2006, http://www.helsinki.fi/opetus/julkaisut/hallinnon_julkaisuja_33_2006.pdf

Yhteisöllinen oppiminen edellyttää yhteisesti

päätettyä tavoitetta tai ratkaistavaa ongelmaa.

• Tehtävänanto, joka edellyttää yhteistyötä

• Konkreettinen tuotos • Roolit auttavat alkuun • Tue TVT:llä yhteistyötä

3-5 /ryhmä

PYRI SIIHEN, ETTÄ OPPIJAT…

1. selittävät ajatteluaan ja välittävät tietoa toisilleen

2. arvioivat tietoa kriittisesti

3. esittävät kysymyksiä

4. rakentavat uutta tietoa

5. ratkaisevat ongelmia

6. soveltavat oppimaansa

Yhteisöllinen oppiminen käynnistää

ymmärtävän oppimisen

mekanismeja yksilötasolla.

http://www.mindmeister.com/

http://drive.google.com/

http://www.purot.net/

http://muistio.tieke.fi/

Tehtävänannot – kaikki kaikessa

• Tehtäviä eri oppimisprosessin vaiheisiin – Aiemman tiedon aktivointi, ennakkokäsitykset – Tiedon haku ja arviointi – Harjoittelu – Liittäminen aiempiin tietoihin – Soveltaminen, ongelmanratkaisu

• Avoimet kysymykset ja ongelmat ”pakottavat” ajattelemaan – Keskustelua syntyy, kun erilaiset näkökulmat tulevat esiin ja

osallistuvat joutuvat selittämään niitä toisilleen

• Riittävän haastavia tehtäviä ja suoritusvaatimuksia – Esimerkiksi: artikkeli, tutkimus (tai suunnitelma) projektityö,

Wikipedia-artikkeli, oppimispäiväkirja, ryhmänä isomman ongelman selvittäminen, prosessimaiset käsitekartat

Lisää aiheesta: https://harto.wordpress.com/2013/10/02/kaytannon-oppimismalli-ymmartavaan-ja-yhteisolliseen-oppimiseen/

Seuraa ja arvioi työskentelyprosessia

Olivatko kaikki ryhmän jäsenet aktiivisia?

Oliko ryhmä muodostanut yhteisen tavoitteen?

Oliko työskentely vastavuoroista?

• Kiinnitä erityistä huomiota: – Sujuva ryhmätyöskentely on yhteisöllisen oppimisen edellytys

– Opiskeluympäristön tulee mahdollistaa monipuolinen vuorovaikutus ja kannustaa oppijoita työskentelemään yhdessä

– Yksittäisten oppijoiden merkitys ryhmän onnistumiselle

• Varmista, että oppijoiden työskentely etenee ja syvenee oppimistavoitteen suuntaisesti (ei pinnallista keskustelua)

• Anna aikaa ryhmäytymiselle ryhmään liittyvä keskustelu on edellytys luottamuksellisen ilmapiirin muodostumiselle

• Anna palautetta oppijoiden työskentelystä, niin että he kokevat ”tulleensa kuulluiksi”

• Ohjaaja voi aktivoida työskentelyä esittämällä tarkentavia ja perusteluita edellyttäviä kysymyksiä

Ohjaaja yhteisöllisessä oppimisessa

Lähde: Essi Vuopala, 2013, väitöskirja, http://herkules.oulu.fi/isbn9789526202259/isbn9789526202259.pdf (käytännön merkitys)

Palautteen antaminen

Palautteen merkitys ohjauksessa

1. Arviointitehtävä – Opiskelijoiden tiedot ja taidot

– Auttaa opiskelijoita kehittymään ja oppimaan

2. Motivointitehtävä – Opiskelijoiden aktivointi ja motivointi oppimiseen

– Auttaa opiskelijoita jatkamaan työskentelyä

3. Ohjaustehtävä – Opiskelijoiden auttaminen opiskeluun liittyvissä ratkaisuissa

– Auttaa opiskelijoita toimimaan tarkoituksenmukaisesti

• Parhaimmillaan palaute vahvistaa itsetuntoa ja itsetuntemusta sekä tukee oppimisprosessia

Mukaillen lähdettä: Viitanen, 2016, http://www.slideshare.net/KirsiViitanen/palaute-verkkooppimisessa-ja-ohjaamisessa

Palautteen kohdistaminen

Mukaillen lähdettä: Kupias, Peltola & Saloranta, 2011, Onnistu palautteessa

Mukaillen lähdettä: Kupias, Peltola & Saloranta, 2011, Onnistu palautteessa

Palautetyylit

Rakentava palaute = positiivista ja korjaavaa

• Huomioidaan, kiitetään ja palkitaan siitä, mikä on hyvää opiskelijan työskentelyssä

• Yksilötasolla positiivisuus vahvistaa itsetuntoa, uskallusta ja kykyä vastaanottaa korjaavaa palautetta

• Korjaava palaute kohdistuu toimintaan, ei henkilöön, ja sen tarkoituksena on löytää positiivinen ratkaisu

• Palaute voidaan antaa kerroksittain ns. hampurilaistekniikalla (pihvi keskellä): – Aloitetaan myönteisellä viestillä

– Esitetään korjattava asia ja sovitaan toimenpiteistä

– Päätetään tilanne positiivisesti

Mukaillen lähdettä: Kynsijärvi, Valli ja Väisänen, 2008, http://slideplayer.biz/slide/2933464/

Palautteen vaikutuksen portaat

Mukaillen lähdettä: Kupias, Peltola & Saloranta, 2011, Onnistu palautteessa

Laadukas ohjaus – muista myös nämä

Hyvän ohjauksen osa-alueet

Lähde: OPH, 2014, Hyvän ohjauksen kriteerit,

http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/ohjeita_koulutuksen_jarjestamiseen/hyvan_ohjauksen_kriteerit

Lähde: Koehler, M. & Mishra, P., 2006, http://tpack.org/

Suomeksi esim. http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?lan=1&page_id=672

Lähde: Syrjäläinen, Jyrhämä ja Haverinen, 2008, http://www.helsinki.fi/behav/praktikumikasikirja/luku4/index.htm

Tavoitteellisuus ja emotionaalisuus

Kysymykset &

keskustelu

Harto Pönkä http://twitter.com/hponka/ http://slideshare.com/hponka http://harto.wordpress.com/ http://www.innowise.fi/

Kiitos!