Depressiopotilaan työkykyarvio

Kuntoutussäätiö 25.10.2016

Psyk el, LT Katinka Tuisku

HYKS Erityispoliklinikat

Työkyvyntutkimuspoliklinikka

2

Pitkät mt-perusteiset sairauslomat 3kk

kunta-alan työntekijöillä (Virtanen ym. 2011)

• N=141917

• Ilmaantuvuus 2.8%

• Masennus (F32-F34) 1.9%

• Ahdistushäiriöt (F40-F42) 0.2%

• Reaktiiviset ja sopeutumishäiriöt (F43) 0.2%

• Skitsofrenia ja muut psykoosit 0.2%

• Kaksisuuntaiset mielialahäiriöt tai maniat (F30-F31) 0.1%

• Persoonallisuushäiriöt 0.04%

• Päihdehäiriöt 0.04%

2

3

• Suurin osa (2/3) ei tarvitse sairauslomia (Ahola 2010)

• Masennuksen vaikeusaste ja kesto, puutteellinen toipuminen,

korkeampi ikä, matala koulutustaso ja psyk.

samanaikaissairaudet heikentävät työkyvyn ennustetta (VDS,

Depression käypä hoito)

• Depressio yksin ei ennusta työkyvyttömyyseläkettä -vaan

yhdessä työstressin ja pitkän alkuvaiheen s-poissaolon kanssa

(Ahola ym. 2011)

• Työhönpaluun kynnys kasvaa poissaolon pitkittyessä

(Martimo 2007, Joensuu ym 2008)

• Objektiivisesti arvioitu toimintakyky

työkyvyttömyyseläkkeelle päätyneillä nousi 1.5 vuodessa

vertailuryhmän tasolle (Rytsälä 2006)

Depressio ja työkyky

Sofas-keskiarvot VDS tutkimuksessa (Rytsälä 2006)

ei eläk. eläköityneet

• Lähtötaso 53.6 47.2

• 0.5 vuoden kuluttua 69.4 53.9

• 1.5 vuoden kuluttua 73.9 65.6

4

5

• Toimintakykyä haittaavia oireita (osalla): kognitiiviset

puutokset, yleinen hitaus, väsymys, sekä aloitekyvyn-,

motivaation- ja tarmon puute

• Kognitiivisia puutoksia: Prosessointinopeus, tarkkaavuus ja

toiminnanohjaus (Rock ym. 2013).

• Kognit.puutoksilla akuuttivaiheessa yhteys depression

vaikeusasteeseen, toipumisvaiheessa sairauden kestoon (Gorwood ym.2008)

• Kielteinen itsearviointi ja vetäytyminen (Beck 1963, Beck &

Bredemeier 2016, Depression käypä hoito)

Miten depressio heikentää

toimintakykyä?

1. Sairauden syntymekanismiin ja sairaudelle altistavaan rakenteeseen

kuuluvat

- masennukselle altistavat luonteen piirteet ja HPA-akselin säätelyn häiriö

2. Sairauden välittömät oireet

-aloitekyvyttömyys, hidastuneisuus, keskittymisvaikeudet

3. Sairauden välilliset oireet ja haitalliset selviytymisyritykset

-vetäytyminen sosiaalisista suhteista, keskeisistä tehtävistä ja muusta ei-

palkitsevaksi koetusta, tai epäonnistumiskokemuksia tuottavasta toiminnasta

-väsymyksen ”hoito” nukkumalla liikaa, unettomuuden ja yöllisen ahdistuksen

”hoito” nettipelein, alkoholilla tms.

4. Sairaanrooliin liittyvät

-kielteinen sairaanrooli: työkyvyttömyysetuisuuksiin takertuminen,

työhönpaluun pelko, toipumisen pelko, läheisten tai hoitosuhteen tuen

menetyksen pelko, pystyvyydentunteen ja toimivien roolien menetys

-ulkoa tulevan ratkaisun passiivinen odottelu, lääkehakuisuus

Toimintakyvyn puutokset

-> masennuksessa

Komorbiditeetti huomioidaan työkykyarviossa

-> hoito, kuntoutus ja ennuste

Persoonallisuushäiriöiden vaikutus työkykyyn (Taiminen 2011)

• Masennus keskeisempi työkyvyn kannalta

• Heikentää masennuksen hoitoon sitoutumista ja hoitovastetta

• Heikentää työkyky- ja kuntoutusennustetta, vaatii monipuolisempia ja

pitkäjännitteisempiä kuntoutustoimia, vaikeuttaa työyhteisöön sopeutumista

• Masennusjakson aikana haitalliset persoonallisuuspiirteet korostuvat

• Psykiatri diagnosoi persoonallisuushäiriöt

Ahdistushäiriöt

• Alidiagnosoituja -> alihoidettuja (masennuksen taustalla? )

• Harvoin johtaa työkyvyttömyyteen, akuutti voimakas ahdistus tilapäisesti

lamaa toimintakykyä. Yleensä välttämiskäyttäytyminen voidaan purkaa KBT.

Päihdehäiriöt

• Haitallinen itselääkintä masennukseen, vai masennuksen syy?

• Päihteettömyyden aikana toimintakyky ja työllistyminen elpyy 3kk:ssa

• Kohde-elinvauriot työkyvyttömyyden perusteena

Depressiopotilaan toimintakykyarvio

• diagnoosi, sairaudenkulku ja oirekuva +

rinnakkaissairaudet

• toimintakyky, muutokset siinä, sairaudesta johtuvat

toimintakykyvajeet ja muut toim.kykyyn vaikuttavat tekijät

• toimintakyvyn riittävyys työllistymiseen, työhön, tai

opiskeluun, jäljellä oleva toimintakyky mihin riittää?

• työhönkuntoutus: työkokeilu, muokattu työ, osa-sva?

• onko riittävästi hoidettu ja kuntoutettu, mitä on vielä

tehtävissä? huom erityisesti psykoterapian ja ammatillisen

kuntoutuksen hyödyntäminen, asteittainen työhönpaluu

9

Masennuksen tunnistaminen

Seulontaan: Kahden kysymyksen seula*, BDI, PHQ-9

Diagnostiikkaan: ICD-10 kriteerit

Masennustila - sairaus, mielenterveydenhäiriö, oireyhtymä

• Vähintään 4 oiretta vähintään 2viikon ajan, aiheuttaa haittaa

• Masentunut mieliala

• Kiinnostuksen/ mielihyvän

menetys

• Itseluottamuksen

heikentyminen

• Itsesyytökset

• Kuoleman ajatukset, itsetuhoisuus

• Väsymys

• Keskittymis- ja päätösvaikeudet

• Hidastuminen tai kiihtyminen

• Unihäiriöt

• Ruokahalun ja painon muutos

* Kahden kysymyksen seula

www.toimia.fi

• 1) Oletko viimeisen kuukauden aikana usein ollut huolissasi

tuntemastasi alakulosta, masentuneisuudesta tai

toivottomuudesta?

• 2) Oletko viimeisen kuukauden aikana ollut usein huolissasi

kokemastasi mielenkiinnon puutteesta tai haluttomuudesta?

• Seula on positiivinen, jos vastaa edes toiseen myöntävästi.

• Herkkyys on 96 % osuvuus on 78 % (Arrol 2003 & 2005).

Sofas*

Sheehanin toimintakykyvaje-asteikko**

Työhönpaluun pystyvyydentunne**

Työhönpaluuvalmius***

Oiremittarit seurantaan, oirepäiväkirjat (-> haittaavin oire, ja

mikä sitä lievittää, mikä pahentaa)

* päivitys käynnissä www.toimia.fi, löytyy myös Terveysportista

Facultaksen toimintakykyarviointisuosituksesta

** mittarit, käyttöohjeet ja validiteettitiedot julkaistaan www.toimia.fi

tietokannassa v2016-7 vaihteessa.

*** julkaistaan Toimia:ssa, ja löytyy jo Terveysportista, Työhönpaluun tuki-

suosituksesta

Työkaluja masennuspotilaan työ ja toimintakyvyn arvioon

Työhönpaluuvalmiusarvio (Terveysportti 2012, Toimia 2017)

Valmius palata työhön

Miltä tuntuu nyt? Miten valmis olet palaamaan työhön? (ympyröi)

0.....1.....2.....3.....4.....5....6....7.....8.....9.....10

en lainkaan valmis täysin valmis

• Mikä estää tai haittaa nyt eniten työhönpaluuta?

• 1.

• 2.

• 3.

• Mikä voisi parhaiten edistää työhönpaluuta?

• 1.

• 2.

• 3.

Muista myös kysyä masennuspotilaan vahvuuksista

-positiivinen psykologia ja voimavarakeskeisyys

• Toimintakykyyn vaikuttaa muukin kuin sairaus ja oireet, eikä niitä aina saada

poistettua käytettävissä olevin hoitokeinoin

• Kaikkia työn kuormitustekijöitä ei saada korjattua

-> vastapainoksi huomioidaan, hyödynnetään ja vahvistetaan olemassa

olevia voimavaroja

• Jokaisessa, sairastuneessakin on myös vahvuuksia –masennukseen

sairastuneen on niitä vaikeaa tunnistaa.

• Positiivisia arviointimenetelmiä : Työhönpaluu-pystyvyydentunne (Lagerveld

ym. 2010), Suhde työhön-kuvahaastattelu (Tuisku ja Aarnio-Salmi 2012),

Työroolihaastattelu (Velozo ym. 1998), Henkisen hyvinvoinnin kysely

SWEMWBS (Stewart –Brown ym 2009, suom. Appelqvist-Schmidlechner

ym. 2016), Luova työote (Holmqvist 1986, Houni ym. 2016)

• Resource oriented assessment of working ability in psychiatry 2015

• http://www.psykiatriantutkimussaatio.fi/uploads/files/PF_2015/PF2015_ART10_Tuisku.pdf

13

14

Masennuspotilas hyötyy asteittaisesta paluusta

Sosiaaliturva:

• Osasairauspäiväraha

• Työkokeilu

• Osakuntoutustuki

Työn muokkaus, eräitä esimerkkejä:

• Rajattu ja selkeä työnkuva, mahdollisuus suoriutua ”asia kerrallaan”

• Hallittava määrä ärsykkeitä/ informaatiotulvaa/ sosiaalista kuormitusta

• Asteittain etenevät haasteet ja vastuu

Esimiehen ja työyhteisön tuki

• Yhteydenpito sairauspoissaolon aikana, ainakin toipumisvaiheessa

• Paluuvaiheen tehtävät yhteisesti hyväksytty

• Työterveysneuvottelussa sovitulla tavalla valmistetaan työyhteisöä

ottamaan vastaan työhönpalaaja

15

Työkokeilu

• Sopii pitkittyneeltä sairauslomalta työhönpaluun tueksi, kun työhön

paluun kynnys on jo noussut korkeaksi ja samoihin työtehtäviin

paluu ei enää onnistu

• Käytetyin työeläkekuntoutuksen muoto masennuspotilailla

• Parhaat tulokset sairauspäivärahakaudella ja alle 50-vuotiailla

• Alkaa masennuspotilailla usein liian myöhään

• Masennuspotilas tarvitsee usein pidemmän, 3-6kk työkokeilun

• Jos takana aiempi työkokeilu, seuraavassa ei saa toistaa aiempia virheitä:

eri työtehtäviin, parempi tuki ja koordinaatio, paremmassa

hoitotasapainossa, työpaikan sitoutuminen?

(Tuisku ym. 2013: Ammatillinen kuntoutus mielenterveyshäiriöissä)

16

• Konkreettinen tehtävä tai harjoitus työhön liittyen edistää

työhönpaluuta. Huom. Työhönpaluu-hanke (Tiainen ym. 2011)

• Työhön kohdentuvan moduulin sisältävä KBT lyhytterapia

johtaa 65 päivää aikaisempaan työhönpaluuseen kuin

vastaava interventio ilman työhön kohdennusta (Lagerveld

ym. 2012).

• Suhde työhön, työssä jaksaminen, työhönpaluu ja paluuseen

liittyvät odotukset, pelot ja valmiudet tulisi aina sisältyä

psykososiaalisiin interventioihin, joiden tavoitteena on lisätä

työkykyä ja työelämään osallistumista

• Työllistyminen vähentää masennusoireita (van der Noordt

2014) ja työ on mielenterveydelle tärkeää (Black 2008)

Psykoterapeuttisissa interventioissa

huomioidaan suhde työhön, jos

tavoitteena on työkykyisyys/työhönpaluu

17

Kiitos