Demografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessa

DEMOGRAFINEN KEHITYS NYT JA

LÄHITULEVAISUUDESSA

Valtiotieteen tohtori Timo Aro

Liikenne- ja viestintäministeriö, 19.12.2016

Alue- ja väestörakenteen

ISOT muutostrendit

1. Kaupungistuminen Kaupungistumiset

2.Keskittyminen versis hajauttaminen

3.Liikenne- ja kasvukäytävät, vyöhykkeisyys

4.Alueellinen liikkuvuus (muuttoliike ja pendelöinti)

5.Demografinen muutos (väestö- ja ikärakenne)

6.Polarisoituminen, eriytyminen

SISÄLTÖ

1. Demografinen kehitys 2010-luvulla

2.Demografinen kehitys 2030-luvulle?

1. Demografinen kehitys 2010-luvulla

Suomen maapinta-alasta vakituisesti asuttujen ruutujen määrä oli 6,7 % ja asumattomien ruutujen määrä 93,3 %.

500 kilometrin vyöhykkeellä Helsingistä asuu noin 4,8 miljoonaa asukasta eli lähes 9/10 koko maan asukkaasta (88,3 %).

Maantieteellinen keskipiste on Siikalatvassa Oulun alapuolella.

Väestöllinen keskipiste on Hämeenlinnan Hauholla: valuu noin yhden kilometrin vuodessa kohti etelää ja lounasta

VÄESTÖMÄÄRÄ 250 X 250 METRIN

TILASTORUUDUISSA 2015

Lähde: Tilastokeskus, ruututietokanta; Kartta: Timo Widbom 2016; Analyysi: Timo Aro 2016

VÄESTÖMÄÄRÄ VYÖHYKKEITTÄIN

SUHTEESSA HELSINKIIN (KM) 2015

Joka viides suomalainen asuu 20 kilometrin ja joka kolmas 100 kilometrin etäisyydellä Helsingistä

Yli puolet suomalaisista asuu 200 kilometrin etäisyydellä Helsingistä

Väestö kasvoi 200 kilometrin etäisyydellä Helsingistä yhteensä noin 460 000 henkilöllä vuosina 1990-2015

Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta asui linjan Kokkola-Joensuu – alapuolella vuonna 2015

99,9 %

98 %

88,3 %

69,8 %

56,5 %

33,3 %

20,1 %


VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 250 X 250 METRIN RUUDUISSA

Väestöllinen huoltosuhde kuvaa lasten (alle 15 vuotiaat) ja eläkeläisten (yli 64 vuotiaat) osuutta suhteessa työikäiseen väestöön (15-64 -vuotiaat)

Noin joka kuudennessa (16 %) asutussa ruudussa ei ollut yhtäkään työikäiseen väestöön kuuluvaa henkilöä!

Koko maan väestöllinen huoltosuhde oli keskimäärin 57,1 vuoden 2014 lopussa: huoltosuhde vaihteli kunnittain Helsingin 43,4 ja Luhangan 100,8 välillä. Huoltosuhde oli alhaisin Uudellamaalla (49,2), Pirkanmaalla (56,8) ja Varsinais-Suomessa (57,7) sekä korkein Etelä-Savossa (67,1), Keski-Pohjanmaalla (65,4) ja Etelä-Pohjanmaalla (65) vuonna 2014

Nykykuntarakenteella joka kolmannessa kunnassa väestöllinen huoltosuhde ylittää raja-arvon 100 vuonna 2030


VÄESTÖNLISÄYS VUOSINA 2010-2016*

29,5%

Luonnollinen väestönlisäys

70,5%

Nettosiirto-

laisuus

148 747

Koko maan väestönlisäys

2010-2016

Lähde: Tilastokeskus, väestön ennakkotilasto; Analyysi: Timo Aro 2016

* Syyskuun lopun tilanne 2016

Vuonna 2015 syntyi vähemmän lapsia kuin

kertaakaan vuoden 1868 jälkeen!

0

10 000

20 000

30 000

40 000

50 000

60 000

70 000

80 000

90 000

100 000

110 000

120 000

17

51

17

57

17

63

17

69

17

75

17

81

17

87

17

93

17

99

18

05

18

11

18

17

18

23

18

29

18

35

18

41

18

47

18

53

18

59

18

65

18

71

18

77

18

83

18

89

18

95

19

01

19

07

19

13

19

19

19

25

19

31

19

37

19

43

19

49

19

55

19

61

19

67

19

73

19

79

19

85

19

91

19

97

20

03

20

09

20

15

henkeä

Lähde: Tilastokeskus

SYNTYNEIDEN MÄÄRÄ

KUNNITTAIN VUONNA 2015

Graafissa on tarkasteltu elävänä syntyneiden määrää kunnittain vuonna 2015

Alueelliset erot ovat suuria syntyneiden määrässä

Noin joka toisessa kunnassa (152) syntyi alle 50 lasta vuodessa

Noin joka kolmannessa (88) kunnassa syntyi alle 25 lasta vuodessa

Alle 10 lasta vuodessa syntyi yhteensä 25 kunnassa

Syntyneiden määrä kunnittain vuonna 2015

Yli 50 lasta/vuosi ( 161 kuntaa)

25-49 lasta/vuosi (64 kuntaa)

Alle 25 lasta/vuosi (88 kuntaa)

Lähde: Tilastokeskus, väestö; Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016

Helsingissä syntyi vuonna 2015 yhtä paljon lapsia

kuin yhteensä 206 (313) muussa kunnassa

0

1000

2000

3000

4000

5000

6000

7000

8000

Helsinki 206 kuntaa

Helsingissä syntyi 7016 lasta vuonna

2015

Helsingin lukumäärä vastaa 206 kunnan

lasten yhteismäärää

Koko maassa syntyi yhteensä 55 742 lasta vuonna 2015

Helsingissä syntyi enemmän lapsia kuin kertaakaan vuoden

1970 jälkeen

Joka kolmannessa kunnassa (108) syntyi

alle 30 lasta

Lähde: Tilastokeskus, väestö; Analyysi: Timo Aro 2016

Kuntien välinen nettomuutto 2010-2015

Muuttovoittoa

Muuttotappiota

Nettomaahan- muutto 2010-2015

Muuttovoittoa

Muuttotappiota

Luonnollinen väestönlisäys 2010-2015

Syntyneiden enemmyys

Syntyneiden vähemmyys

VÄESTÖNKEHITYS KUNNITTAIN 2010-LUVULLA

Lähde: Tilastokeskus, väestö Kartta ja analyysi: Timo Aro 2016

+ 101 kuntaa - 212 kuntaa



n= +41.193 n= 1.629.174 n= +94.495

SEUTUKUNTIEN NETTOMUUTTO

VUOSINA 2010-2016

Kartta kuvaa kaikkien 70 kaupunkiseudun nettomuuttoa vuosien 2010-2016 välisenä aikana: luvut sisältävät kuntien välisen nettomuuton ja nettomaahanmuuton yhteismäärän

Karttaan on lisätty muuttovoittoisten ja –tappiollisten alueiden lisäksi sekä liikenneväylät että tiede- ja ammattikorkeakoulujen pääkampusten sijaintipaikat

Muuttovoittoa sai 26 seutua ja muuttotappioista kärsi yhteensä 44 seutua vuosien 2010-2016 välisenä aikana

Lähde: Tilastokeskus, väestö Analyysi: Timo Aro 2016 Kartta: Timo Widbom 2016

0

30000

60000

90000

120000

150000

180000

210000

240000

270000

300000

330000

360000

19

90

19

91

19

92

19

93

19

94

19

95

19

96

19

97

19

98

19

99

20

00

20

01

20

02

20

03

20

04

20

05

20

06

20

07

20

08

20

09

20

10

20

11

20

12

20

13

20

14

20

15

Koko maa 14 suurinta seutua

VIERASKIELISTEN MÄÄRÄN KEHITYS KOKO MAASSA JA

SUURIMMILLA KAUPUNKISEUDUILLA VUOSINA 1990-2015

Vieraskielisillä tarkoitetaan muita kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkielisiä henkilöitä. Graafissa verrataan muun kielisten määrän kehitystä koko maassa ja 14 suurimmalla kaupunkiseudulla

Vuonna 1990 koko maassa oli noin 25 000 vieraskielistä eli vain 0,5 % koko väestöstä

Vuonna 2015 koko maassa oli noin 330 000 vieraskielistä eli 6 % koko väestöstä. Vieraskielisten määrä peräti 13 kertaistui vuosina 1990-2015

14 suurimmalla kaupunkiseudulla oli 83,6 % kaikista vieraskielisistä vuonna 2015

0,5 % (1990)

1,9 % (2000)

4,2 % (2010)

6,0 % (2015)

Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne

2. Demografinen kehitys 2030-luvulle

Väestö kasvaa ennusteen mukaan joka kolmannessa kunnassa (111) vuosina 2015-2030

Väestö kasvaa eniten Helsingin laajalla metropolialueella, Helsingin ja Tampereen välisen kasvukäytävän vaikutusalueella, suurimmilla kaupunkiseuduilla, Lounais-Suomessa, Pohjanmaiden rannikkoalueella ja osassa Lappia

Väestö vähenee noin kahdessa kolmesta kunnasta, jotka sijaitsevat ensisijaisesti keskisessä, itäisessä ja pohjoisessa Suomessa sekä Etelä- ja Länsi-Suomen suurten kaupunkiseutujen reuna-alueilla

VÄESTÖENNUSTE KUNNITTAIN VUOSINA 2015-2030

Väestöennuste kunnittain vuosina 2015-2030 (%)

> 10 % (33 kuntaa)

5 – 9,9 % ( 35 kuntaa)

0,1 – 4,9 % (43 kuntaa)

-0,1 – -9,9 % (96 kuntaa)

> -10 % (106 kuntaa)

Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

Helsinki +91 578 Espoo +49 341 Vantaa + 30 231

Oulu + 30 768

Tampere +26 431

Turku + 16 066

Jyväskylä +12 669

Kuopio + 10 281

ALLE 20-VUOTIAIDEN MUUTOS % KUNNITTAIN VUOSINA 2015-2035

Kasvua (52) Supistumista (261)

> 10 % < 10 % > -10 % > -10 %

Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste Kartta ja data: Timo Aro 2016

Alle 20-vuotiaiden osuus kasvaa suhteellisesti eniten

Alle 20-vuotiaiden osuus vähenee suhteellisesti eniten

17,2 16,5 16,4

14,2 12,6

12,1 11,4

10,5 10,5 10,4

9,5 9,0 8,9

8,0 7,3

0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 18,0 20,0

Luoto

Helsinki

Enontekiö

Ylivieska

Tampere

Lempäälä

Kittilä

Espoo

Vöyri

Pirkkala

Seinäjoki

Vaasa

Kauniainen

Mustasaari

Uurainen

-33,6 -34,5

-34,8 -35,0

-35,4 -35,5

-35,7 -36,4

-37,4 -38,2

-38,8 -39,5

-43,6 -45,6

-50,0 -45,0 -40,0 -35,0 -30,0 -25,0 -20,0

Kuhmo

Kaskinen

Rautjärvi

Juva

Heinävesi

Tervo

Hyrynsalmi

Paltamo

Suomussalmi

Kivijärvi

Kuhmoinen

Multia

Puumala

Juuka

2. Helsinki +16,5 % 8. Espoo +10,5 % Vantaa +6,9 %

Alle 6,0 %

6 - 8,9 %

9 - 11,9 %

12 - 14,9 %

15 - 17,9 %

Yli 18,0 %

Yli 75-vuotiaan väestön osuus (%) kunnittain vuonna 2015 ja 2030 nykykuntarakenteella (1.1.2016)

VUONNA 2030 Min: 6,8 % Liminka Max: 31,4% Kuhmoinen Med: 18,0 % Pomarkku

2030 YLI 75-VUOTIAIDEN

OSUUS (%) VÄESTÖSTÄ

2015

VUONNA 2015 Min: 3,8 % Liminka Max: 20,9 % Luhanka Med: 11,2 % Pietarsaari

Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne, väestöennuste Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

YLI 75-VUOTIAAN VÄESTÖN MUUTOS % KUNNITTAIN 2015-2030

Yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa ennusteen mukaan noin 319 400 henkilöllä (66,2 %) koko maassa vuo-sina 2015-2030

Alueelliset erot ovat suuria kuntien välillä: muutos on suurin suurten kaupunkiseutujen kehyskunnissa niiden varsin alhaisen lähtötason vuoksi. Yli 75-vuotias väestö kasvaa yli 100 % yhteensä 30 kunnassa vuosina 2015-2030: osuus kasvaa Manner-Suomen kunnista eniten Pirkkalassa (160,5 %), Siuntiossa (158,0 %), Kempeleessä (157,7 %), Kirkkonummella (157,3 %) ja Järvenpäässä (142,2 %).

Osa harvaanasutuista, pienistä ja pitkien etäisyyksien reuna-alueilla olevista kunnista on käynyt läpi jo aikai-semmin väestö- ja ikärakennemuutoksen: ýli 75-vuotiai-den osuus kasvaa vähiten Luhangalla (5,0 %), Rautavaaralla (5,0 %), Pomarkussa (9,0 %) ja Punkalaitumella (12,0 %)

Yli 75-vuotiaan väestön muutos % vuosina 2015-2030

Alle 20,0 %

20,0 – 39,9 %

40,0 – 59,9 %

60,0 – 79,9 %

80,0 – 99,9 %

Yli 100 %

Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne, väestöennuste Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

Työikäisten määrä on

vähentynyt joka vuosi

vuodesta 2010 lähtien!

Työikäisen väestön määrä kasvaa vain 49 kunnassa vuosina 2015-2030 eli alle joka kuudennessa kunnassa

Työikäisen väestön määrä kasvaa ensi-sijaisesti vain suurimmilla kaupunkiseu-duilla, Vaasan, Seinäjoen ja Kokkolan seuduilla, Ahvenanmaalla ja pistemäisesti yksittäisissä kunnissa

Työikäisten määrä kasvaa määrällisesti eniten Helsingissä (34 477), Espoossa (18 919) ja Vantaalla (9 868) sekä suhteel-lisesti Jomalassa (18,3 %), Pirkkalassa (17,6 %) ja Luodossa (15,8 %)

TYÖIKÄISEN VÄESTÖN MÄÄRÄN KEHITYS 2015-2030

Työikäisen (22-62 v.) väestön muutos% vuosina 2015-2030

> 15 % (3 kuntaa)

5 - 14,9 % (17 kuntaa)

0,1 - 4,9 % (29 kuntaa)

-0,1 - -4,9 % (32 kuntaa)

-5 - -14,9 % (68 kuntaa)

> -15 % ( 164 kuntaa)

Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste Kartta ja analyysi: Timo ja Rasmus Aro 2016

Muutoksen kaksi armotonta mittaria…

1. Väestöllinen huoltosuhde = työikäisten osuus suhteessa lapsiin ja eläkeläisiin tai 15-64 –vuotiaiden määrä suhteessa alle 15-vuotiaisiin ja yli 65-vuotiaisiin

2. Taloudellinen huoltosuhde = työllisten osuus suhteessa ei-työllisiin (lapset, eläkeläiset, opiskelijat, työttömät, työvoiman ulkopuolella olevat jne.)

Taloudellinen huoltosuhde

2015

Taloudellinen huoltosuhde eli ei-työllisten määrä suhteessa työllisiin vuonna 2015

Alle 1,30 (51 kuntaa)

1,30-1,49 (64 kuntaa)

1,50-1,74 ( 83 kuntaa)

1,75-1,90 (43 kuntaa)

Yli 1,90 (72 kuntaa)

Min: 0,86 Jomala Max: 2,45 Kivijärvi Med: 1,62 Keminmaa

Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne Kartta ja data: Timo Aro 2016

Väestöllisen huoltosuhteen muutos pitkällä aikavälillä

Eläköityminen

lisääntyy,

työikäisten määrä

vähenee

Hoivatarve

kasvaa

2010 2030 2020 2000

Talous

kiristyy

1990 1980 1970

Hyvinvointiyhteiskunnan

rakentamisvaiheessa oli

hyvin edullinen huoltosuhde

70 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti

50

60

70

80

2040

60 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti

vuosi

indeksi

50

60

70

80

indeksi

40 40

0 0

Nousu on alkanut ja se

kestää noin 20 vuotta!

Lähde: Arto Koski 2013

Lähde: Tilastokeskus, väestörakenne Kartta ja data: Timo Aro 2016

Väestöllinen huoltosuhde eli lasten (0-14 v.) ja eläkeläisten (yli 65 v.) määrä suhteessa työikäisiin (15-64 v.) vuonna 2015 ja 2030

Alle 55

55-64,9

65-74,9

75-84,9

85-94,9

Yli 95

Lähde: Tilastokeskus, väestöennuste Kartta ja data: Timo Aro 2016

2015 2030

1. Helsinki 44,0

2. Tampere 47,2

3. Vantaa 49,0

4. Turku 49,2

5. Jyväskylä 49,7

6. Espoo 50,2

Maksimi Kuhmoinen 102,8

1. Helsinki 50,0

2. Tampere 54,3

3. Turku 54,9 4. Espoo 56,2

5. Vantaa 56,4

6. Vaasa 57,6

Maksimi Salla 142,3

VÄESTÖLLINEN

HUOLTOSUHDE *1.1.2016 alueluokituksen mukaan

*1.1.2016 alueluokituksen mukaan

Ikärakenteen kehitys väestöennusteen mukaan

kaupunkiseuduittain vuosina 2011-2040

Lähde: Tilastokeskus; Suomen ympäristökeskus 2015; Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050

TULEVA TOIMINNALLISUUTEEN PERUSTUVA ALUERAKENNE ILMAN NYKYISIÄ KUNTA- JA HALLINTORAJOJA

Pohjoisen suuralue (Oulu):

30 minuuttia: 224.000 hlöä



Itäisen ja keskisen Suomen suuralueet

(Kuopio, Joensuu ja Mikkeli):



Pohjanmaiden suuralue

(Vaasa, Seinäjoki ja Kokkola):



Etelä- ja Lounais-Suomen suuralue

(Helsinki-Turku-Tampere):

30 minuuttia: 1.896.000 hlöä



30 min

60 min

90 min

Demografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessa

Data & Analytics

Transcript of Demografinen kehitys nyt ja lähitulevaisuudessa