06 24 03 | 2015JOULUKUU | CRAMO FINLAND OY:N SIDOSRYHMÄLEHTI

KONEKONTTI KOTIUTUI❯ Aalto-kirjasto Espoossa uudistuu

VALTA VAIHTUU❯ Cramo-konserni sai uuden toimitusjohtajan

PRINSSI JUSUF NETTIKIUSAAJILLE:

TULKAA JUTTELEMAAN KASVOTUSTEN

KIITOS KIERTÄMÄÄN!Hyvä työyhteisö ei kehuilla kitsastele

CRAMON TUOTE- VALIKOIMA LAAJENI:Kuukulkija on kauden supertuote

5TALVISEN työmaan must-laitetta

KUUSI MAATA VASTASI KYSELYYN:

Millainen on unelmien päivä työmaalla?

pääkirjoitus

Sanoudun irti sähköposti-riitelystäTATU HAUHIOtoimitusjohtaja, Cramo Finland Oy

TATU HAUHIOtoimitusjohtaja, Cramo Finland Oy

Cramo Finland Oy on osa Cramo-konsernia, jonka emoyhtiö Cramo Oyj on listattu Helsingin Pörssissä.

CRAMO FINLAND OYKalliosolantie 2, 01740 Vantaa,puh. 010 66 110 faksi 010 661 1299 www.cramo.fi info.fi@cramo.com www.facebook.com/cramofinland

PÄÄTOIMITTAJATatu Hauhio

TOIMITUSOS/G Viestintä, p. 0207 806 800, www.osgviestinta.fi

TOIMITUSKUNTAMaiju Nupponen, Jaana Suomi, Ismo Vainio, Marko Ohtonen, Kai Korhonen, Joni Ihalainen, Jaakko Hakula ja Mikko Yläjääski

TOIMITUSSIHTEERIOS/G Viestintä, Mari Kuusinen

TAITTOOS/G Viestintä, Henna Pöllä

KANNEN KUVAJoonas Salo

PAINOGravity Nordic

PAPERIGalerie Art Silk

PAINOSMÄÄRÄ6 800 kpl

JAKELUMUUTOKSETinfo.fi@cramo.comMaiju Nupponen, Cramo Finland

TUOTTEET JA PALVELUTCramo vuokraa koneita, laitteita, tiloja ja tarjoaa rakentamista, saneeraamista ja kunnossapitoa tukevia palveluja.

TUTKIMUSPROFESSORI Jari Hakanen Työterveys-laitokselta sanoo tässä lehdessä osuvasti, että ystä-vällisyys ja hyvä tuuli tarttuvat työkaverista toiseen. Mikseivät siis myös asiakkaasta alihankkijaan, tai ti-laajasta toimittajaan. En varmasti ole ainut, joka on sitä mieltä, ettei kiitoksia turhan usein lausuta alal-lamme. Tyypillinen palaute on sen sijaan varsin kriit-tinen ja suora. Pahimmat solvaukset säästetään usein sähköpostiin. Tämän seurauksena riidat usein paisu-vat järjettömiin mittasuhteisiin.

PALAUTTEEN ANTAMISEN tulisi olla luonteva osa mainiota päivää työmaalla. En voi siksi kyllin koros-taa vuorovaikutuksen merkitystä asiakassuhteillem-me. Yleensä sähköpostiriidat olisivat ratkaistavissa yhdellä tapaamisella, joskus jopa pelkällä puhelinsoi-tolla. Cramolla on myös asiakasneuvojia jotka kuun-televat teitä asiakkaita aina ja ohjaavat palautteet eteenpäin. Lehden pääjutussa Prinssi Jusuf toteaa, että aidot kohtaamiset usein tekevät lopun negatii-visuuden kierteestä. Seuraavalle vuodelle toivonkin vähemmän sähköpostiriitoja ja enemmän vuorovai-kutusta kasvokkain.

Rauhallista joulua toivottaen,

S elvitimme kuudessa eri toimintamaassam-me tänä syksynä, mistä koostuu mainio

päivä työmaalla asiakkaidemme mielestä. Pal-kan lisäksi kärkeen kiilasivat hyvät työkaverit. Kysyimme myös, millainen on paras mahdol-linen työkaveri. Hän on pääsääntöisesti – kan-sallisuuteen katsomatta – luotettava, avulias ja muut huomioon ottava.

VÄITTÄISIN, että samaa voidaan hyvin sanoa myös toimivasta asiakassuhteesta. Alallamme tehdään työtä tiivisti yhdessä alihankkijoiden kanssa. Aikataulut ovat tiukkoja, toimitukset iso-ja ja tässä tiimellyksessä saattavat hermot kiris-tyä. Paras yhteistyökumppani hoitaa takuuvar-masti lupaamansa asiat ja joustaa tarvittaessa, jos työ sitä vaatii.

OLEMME OTTANEET Cramolla tehtäväksemme taata asiakkaillemme mainion päivän työmaal-la. On ilahduttavaa huomata, että ainakin tä-män kyselyn perusteella olemme oikeilla jäljillä. Asiakas toki valitsee yhteistyökumppanin omil-la kriteereillään, mutta väitän, ettei tämän päi-vän maailmassa pelkkä huokea hinta riitä isojen päätösten pontimeksi. Me Cramolla kiinnitämme huomiota asiakaspalveluun kokonaisuutena. Ha-luamme paitsi toimittaa tilaukset luotettavasti ja ehjinä perille, myös palvella asiakkaitamme mahdollisimman sujuvasti. Jokaisesta kohtaa-misesta kanssamme tulisi jäädä asiakkaallem-me hyvä mieli.

23 |

2015

12

28”Ei pidä paikkaansa,

ettei suomalaisilla työpaikoilla kiitetä

kaveria.Jari Hakanen, tutkimusprofessori

Työterveyslaitokselta

HELSINGIN VICTORIA-KORTTELI LÄMPIÄÄ MONIPUOLISESTI

HEVISAURUS-ELOKUVA SAI ENSI-ILTANSA

PÄÄTOIMIJA RAKENTAA PRISMAA JYVÄSKYLÄÄN

KONSERNIJOHTAJA VESA KOIVULA SAI SEURAAJAN

SAMI KÄRKKÄINEN RENTOUTUU METSÄSSÄ

31

18

04

10

24

OLOSUHDEHALLINTA SUOJAA KOSTEUS-VAURIOILTA 11

08

MAINIOIN TYÖPÄIVÄ ON PERJANTAI 14

KIITTÄMINEN VAIKUTTAA TYÖN LAATUUN 2827

3117 23 SORVIN ÄÄRESSÄ❯ Mystery shoppaaja esittäytyy

PULMA&RATKAISU❯ Kulunvavalvonta käy mobiilisti

PELIT&VEHKEET❯ Vuokraa talveksi sopivat välineet

24

33 |

2015

Nousussa

TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI | KUVAT: MARKKU OJALA

Helsingin Jätkäsaareen nousee ainutlaatuinen asumisen ja kulttuurin yhdistävä kortteli. Monimuotoisen hankkeen rakennuttamisesta vastaa Haahtela-yhtiöt ja työmaan lämmityksestä Cramo.

J ätkäsaaren rakentaminen etenee vauh-dilla. Haahtela-yhtiöt vastaa yhden alu-

een monimuotoisimman hankkeen eli Victo-ria-korttelin rakennuttamisesta. Kortteli on alueen asumisen, kulttuurin ja monimuotoi-sen taiteen keskus, jonka ympärille rakentuu myös palveluja kuten ruokakauppa, ravintola ja päiväkoti. Korttelin ytimessä sijaitsee kult-tuurikeskus. Kokonaisuuden arvioidaan val-mistuvan vuoden 2016 lopulla.

– Kortteliin on tulossa runsaasti erilai-sia toimintoja ja rakennusten käyttötarkoitus vaihtelee. Rakennuttamisessa onkin otettava huomioon monta asiaa, jotta saamme aikaan toimivan kokonaisuuden, kertoo Haahtelan vastaava työnjohtaja Jari Salonen.

Kortteli on jaettu yhdeksään lohkoon, joista kahden ensimmäisen lohkon runko-työt ovat valmiina ja sisätyöt meneillään. Nel-jän seuraavan lohkon runkotyöt ovat käyn-nissä, ja viimeisten lohkojen perustustyöt on aloitettu.

HAAHTELA HYÖDYNTÄÄ hankkeessa Cra-mon olosuhdehallinnan palvelupakettia. Cra-mo toimittaa työmaalle työaikaisen lämmi-tyksen suunnittelun, laitteet ja asennuksen. Nyt runkovaiheen lämmityksessä käytetään kaukolämpöä ja kaasua. Sisätyövaiheen läm-mitys toteutetaan tekniikalla, jossa Cramon vesikiertoisen järjestelmän lämmönlähteenä on kaukolämpö.

Salonen toteaa, että kaasulämmitys on rakennuksen runkovaiheessa järkevin vaih-

toehto, koska kerroksissa on paljon tiloja, joi-hin puhallettava lämmitys ei leviä tarpeeksi tehokkaasti.

Cramon projektipäällikkö Mika Uhlgren kertoo, että työmaalla on jo vesikiertoinen lämmitys yhdessä lohkossa, jossa hyödynne-tään kiinteistön omaa lämmönvaihdinta. Li-säksi vesikiertoinen lämmitys otetaan käyt-töön esittelyasunnossa.

– Lämmitysjärjestelmiä laajennetaan rakentamisen tahdissa. Suunnitelmissa on ottaa käyttöön myös Cramon väliaikainen lämmönvaihdin riittävän lämmitystehon ai-kaansaamiseksi. Koska kyseessä on iso työ-maa, on lämmitysjärjestelmänkin oltava joustava, kertoo Uhlgren.

– Lämmitystarve tulee kasvamaan pro-jektin edetessä, koska muun muassa val-taosa runkotöistä tehdään talvella, Salonen toteaa.

Uhlgrenin mukaan työmaalla on mahdol-lista ottaa käyttöön vesikiertoisessa järjestel-mässä myös energiatehokas polttoöljykäyt-töinen 1 MW:n kattilalaitos kaukolämmön tuottamiseksi.

CRAMO TOIMITTAA työmaalle myös työ-maatilat.

– Olemme tehneet pitkään yhteistyötä Cramon kanssa. Niin Victoria-korttelissa kuin aikaisemmissakin kohteissa suunnittelu ja asennus ovat aina toimineet cramolaisten kanssa hyvin, Salonen sanoo. ■

Lämpimästi Victoria-korttelissa

43 |

2015

”Ison työmaan lämmitysjärjestelmän

on oltava joustava.

Victoria-korttelin rakennuttaminen on jaettu lohkoihin, joista kah-dessa on jo aloitettu sisätyöt. Lämmitystarve tulee kasvamaan projektin edetessä, koska valtaosa runkotöistä tehdään talvella. Cramon toimittamaan lämmitysjärjestelmään tutustumassa Mika Uhlgren Cramolta (vas.) ja mestari Simo Pulli Haahtelalta.

Haahtela-yhtiöt vastaa koko Victoria-korttelin rakennuttamisesta.

53 |

2015

Nousussa

KoneKontti löysi uuden kodin

TEKSTI: MARI KUUSINEN | KUVA: RIIKKA HURRI

E spoon Otaniemessä sijaitseva Aalto-yli-opiston kampuskirjasto peruskorjataan

tämän ja ensi vuoden aikana sisäpuolelta kokonaan uusiksi. Rakennus nimetään Op-pimiskeskus. NCC Rakennus Oy:n työnjoh-taja Matti Nokelainen kertoo, että remon-tissa uusitaan talotekniikka ja rakennuksen sisäpintoja.

– 1970 valmistunut rakennus päivitetään remontissa vastaamaan paremmin tämän ajan vaatimuksia. Uudessa Oppimiskeskuk-sessa tulee olemaan satoja käyttäjiä päivit-täin, Nokelainen kertoo.

Remontti aloitettiin kesällä ja se kes-tää aina ensi vuoden elokuulle. Cramo vas-taa NCC:n kalustotarpeista työmaalla. Työ-maalle on toimitettu asiakaspäällikkö Jukka Mansikan mukaan muun muassa saksila-voja, telineitä ja hissi. NCC innostui kokeile-maan työmaalla myös Cramon uutuustuotet-ta eli KoneKonttia.

– KoneKontti on tuotekokonaisuus, jo-hon sisältyy lukittava teräskontti sekä asiak-kaan valikoimia vuokrakoneita ja tarvikkeita sen sisälle valmiiksi hyllytettyinä. Tuotteita voi vaihdella kuukausittain esimerkiksi työ-

maalla meneillään olevan työvaiheen mu-kaan, Mansikka selvittää.

KONEKONTTI VAIKUTTI Nokelaisen mukaan heti kustannustehokkaalta ja järkevältä rat-kaisulta.

– Tässä vaiheessa työvuosia jo tietää, mil-laisia koneita tarvitaan missäkin työvaihees-sa. Meillä säästyy aikaa ja vaivaa, kun koneet ovat täällä ja meidän ei tarvitse koko ajan ti-lailla niitä Cramolta lisää, mies perustelee.

Tällä hetkellä NCC:n KoneKontissa on muun muassa piikkauskoneita, poria ja sa-hoja. NCC:n työnjohtajat kirjaavat laitteiden noudot ylös, ja työmiehet voivat hakea nope-asti tarvitsemansa kaluston.

– KoneKontti tarjoaa työmaille aina huol-letut ja toimivat koneet kätevästi konttiin va-rastoituna. Jos kone rikkoutuu, vaihdamme sen uuteen. Koneista maksetaan kiinteää kuukausihintaa, Mansikka selvittää.

Nokelainen suosittelee KoneKonttia kai-kille korjausrakentamisen työmaille.

– KoneKontti on helppo ja edullinen tapa huolehtia kalustotarpeista, kun tietää, mitä tarvitsee, hän summaa. ■

Aalto-yliopiston kampuskirjasto peruskorjataan kokonaan uusiksi. NCC käyttää työmaalla apuna Cramon KoneKonttia.

”Säästämme aikaa ja vaivaa, kun koneet ovat

valmiiksi työmaalla.63 |

2015

Aalto-yliopiston kampuskirjasto Espoossa muunnetaan remontissa Oppimiskeskukseksi.

KoneKontin voi täyttää jo-kaisen työvaiheen vaati-malla kalustolla.

73 |

2015

KOONNUT MATLEENA MERTA JA MARI KUUSINEN | KUVAT: CRAMOUUTISET

C ramo sai kunnian olla mukana rakentamassa Hevisaurus-eloku-van kulisseja. Kutsuimme marraskuussa asiakkaamme perhei-

neen katsomaan elokuvan ennakkoensi-iltaa kulttuuri- ja viihdekomp-leksi Andorraan Helsinkiin.

– Sali tuli täyteen henkilöstöämme, asiakkaita ja SOS-lapsikylien väkeä, joita myös kutsuimme paikalle. Elokuva oli erittäin viihdyttävä sekä lapsista että aikuisista. Kaikilla näytti olevan mukavaa ja muuta-malle lapselle tämä oli jopa ihka ensimmäinen kerta elokuvissa, ker-too Cramo Finlandin viestintäpäällikkö Maiju Nupponen.

– Tapiolan SOS-lapsikylän lapset ja aikuiset pääsivät viettämään mukavaa maanantai-iltaa Hevisauruksen seikkailuja ihmetellen. Elo-kuvan jännittävät käänteet saivat pienimmät välillä painautumaan tii-viisti kiinni aikuisiin. Onnellinen loppu laukaisi kuitenkin jännityksen. Suurkiitos Cramolle kivasta elokuvaillasta! sanoo SOS-Lapsikylän tie-dottaja Elina Pitkäranta. ¢

R akennusliitto laittoi Cramon luovuushaasteen rakennus-aineet kovaan testiin Imatralla marraskuussa järjestetys-

sä koulutuksessa. Neljä viiden hengen joukkuetta otti haasteen vastaan ja ra-

kensi 18 minuutin aikana tornin spagetista, teipistä ja langasta. Huippua koristamaan kiinnitettiin Cramon vaahtomuovikuutio.

– Emme ylittääneet luovuushaasteen voittajan 132-senttistä tornia, mutta tarkoituksena olikin viilata yhteistyötaitoja ja tehdä kovan paineen alla hyviä päätöksiä, kertoo sosiaalisihteeri Tiina Nurmi-Kokko Rakennusliitosta.

Kaksi joukkuetta ylsi 57 senttiin, yksi tämän alle ja neljäs torni kaatui ennen kuin mittamies ehti paikalle.

– Katsotaan mihin saavutuksiin seuraavat kurssilaiset yltä-vät, Nurmi-Kokko nauraa. ¢

Rakennusliitto tarttui luovuushaasteeseen

Hevisaurus-elokuva viihdytti isoja ja pieniä

T apahtumamarkkinointitoimisto Sisters Inc osallistui Cramon hen-kilöstötapahtumalla marraskuun alussa järjestettyyn kansainväli-

seen EuBea-kilpailuun. Tapahtuma ja sen tekijät havittelivat Euroopan parhaan tapahtuman titteliä yli 400 tapahtuma-alan huippuammattilai-sen rinnalla. Osanottajat tulivat kaikkiaan 25 eri maasta.

– Oli hienoa olla toteuttamassa Cramon henkilöstötapahtumaa. Mielestäni onnistuimme jalkauttamaan tapahtuman kautta Cramon mainio päivä työmaalla -asiakaslupauksen sekä konsernin arvot hen-kilöstölle, kertoo Sister Incin luova johtaja Dana Pikkarainen.

Cramon henkilöstötapahtuma kisasi Euroopan parhaan tittelistä

Vaikka Cramon tapahtuma ei tänä vuonna sijoittunut, vaan voit-to meni Belgiaan, oli Cramo erittäin tyytyväinen yhteistyöhön Sisters Incin kanssa.

– Sisters Inc on askeleen edellä muita tuotantoyhtiöitä. Ideat ovat tuoreita ja apuna käytetään tämän päivän tekniikkaa. Loistavana esi-merkkinä hyvästä ideasta oli tapahtumamme Cramo Top Scorer -pe-li, jolla henkilökunta sisäisti arvoja ja oppi yhteistyötä, kiittelee Cra-molta tapahtumajärjestelyissä mukana ollut johdon assistentti Jaana Suomi. ¢

Ennakkoensi-iltaan osallistui myös SOS-lapsikylän asukkaita Tapiolasta.

83 |

2015

V olvo CE Finland ja Cramo Finland aloittavat yhteistyön monipuo-lisemman maanrakennuksen puolesta. Cramo täydentää maan-

rakennuskonevalikoimaansa Volvon tela-alustaisilla kaivukoneilla 14 tonnin painoluokassa. Koneet on varustettu kauhanpyörittäjillä.

– Tela-alusteiset kaivukoneet sopivat monipuolisesti eri maanra-kennustöihin. Meillä ei ole aiemmin ollut tämän kokoluokan koneita valikoimassamme, joten päätimme laajentaa tarjontaamme asiakkai-den lukuisista pyynnöistä johtuen, kertoo Cramon maanrakennusko-neiden yksikön päällikkö Joni Ihalainen.

Ensimmäinen erä koneita on jo saapunut Cramolle ja koneiden määrää lisätään vielä ensi keväänä. Ihalainen kertoo, että Cramon yh-teistyö Volvon kanssa tuntui heti luontevalta, sillä yritys tarjoaa näis-sä laitteissa markkinoiden luotettavimman ja parhaimman brändin.

– Cramon palveluverkosto tarjoaa Volvolle erinomaisen kanavan 14−22-tonnisten kaivukoneiden vuokraustoiminnan lisäämiselle Suo-messa, toteaa Kjell Gyllhag Volvo CE:ltä.

Cramo lisää valikoimaansa myös Volvon pyöräkuormaajia. Laitteet soveltuvat Ihalaisen mukaan esimerkiksi maanrakennukseen ja erilai-siin kunnossapidon töihin.

– Varustamme pyöräkuormaajat asiakkaan toi-veiden mukaan erilaisilla lisävarusteilla, jolloin niillä hoituvat näppärästi esimerkiksi lumityöt tai muut kiinteistöhuollon tyypilliset toi-met, Ihalainen lupaa.

Cramo kasvattaa jat-kuvasti myös isompien vuokrakoneiden tarjon-taansa, joten yhteistyö Volvon kanssa on täl-le kehittämistyölle luontevaa jatkoa. ¢

Cramo laajentaa maanrakennuskoneiden valikoimaansa Volvon tuotteilla

Omakotiliiton ja Cramon yhteistyö tarjoaa Omakotiliiton jäsenille edullisesti Cramon tuotevalikoiman tuotteita, kuten julkisivumaa-

laukseen telineitä ja pieniä nostimia sekä remontoijalle sirkkeleitä. Va-likoimasta löytyy myös pihan kunnostajille sopivia tuotteita.

– Cramon laaja myymäläverkosto ja jäseniemme käyttötarpeisiin sopivat vuokralaitteet tukevat Omakotiliiton toimintaa koko Suomen

Jättiläiskuukulkijat saapuivat Cramolle! Cramon valikoimaan on saapunut uusia markkinoiden suurimpia kuukulkijoita. Genie SX-180 on itsekulkevista kuukulkijoista korkein, jota valmistetaan. Laite nostaa

jalkapohjat 54,86 metrin korkeuteen. Lue lisää sivulta 12!

Lainapeite suojaa kosteudelta

C ramon ja Lainapeitteen kumppanuus on jatkunut jo useita vuo-sia. Lainapeite tarjoaa tunnettuja ja laadukkaita suojapeitteitä,

joita asiakkaat pienistä suuriin voivat vuokrata ja ostaa ympäri Suo-men Cramon toimipisteiltä.

– Lainapeitteet ovat ympäristöystävällinen sekä kustannusteho-kas ratkaisu, kun suojauksen tarve on väliaikainen tai suojaustarpeet vaihtelevat. Kaikki suojapeitteemme on tehty laadukkaista ja kulu-tuksen kestävistä materiaaleista ja niitä on helppo käsitellä myös kylmässä, kertoo myyntipäällikkö Helle Vuovirta Lainapeite Oy:sta.

Ammattikäyttöön tarkoitettujen peitteiden avulla Cramon asiak-kaat voivat suojata rakennusaineet ja -tarvikkeet kastumiselta esi-merkiksi kuljetusten, varastoinnin ja rakentamisen aikana.

– Kosteudelta suojautuminen rakennustöiden aikana onnis-tuu yksinkertaisesti ja helposti käyttämällä peitteitämme, Vuovir-ta vinkkaa.

Yrityksen juuret tulevat Tampereella. Ensimmäiset peitteet vuok-rattiin asiakkaille jo vuonna 1956, joten Lainapeite viettää 60-vuotis-juhlavuottaan ensi vuonna. ¢

alueella. Jäsenemme hyötyvät myös konkreettisesti yhteistyöstäm-me, sanoo kehityspäällikkö Katja Keränen Suomen Omakotiliitosta.

Omakotiliitto on pientaloasukkaiden ja vapaa-ajan asukkaiden edunvalvonta- ja palvelujärjestö, joka tarjoaa muun muassa jäsenpal-veluna maksutonta laki- ja rakennusneuvontaa. ¢

Omakotiliitto ja Cramo yhteistyöhön

Lainapeitteen tuotteiden avulla rakennusaineet ja -tarvikkeet voidaan suojata kastumiselta.

93 |

2015

UUTISET

P äätoimija on rakennus- ja kiinteistöalan hallintoyhtiö, jonka lii-ketoiminta on jaettu kahdeksalle tytäryhtiölle. Yritysryppääseen

kuuluu rakennus- ja remontointiyhtiöitä, elementtivalmistaja sekä in-sinööritoimisto. Jokaisella yrityksellä on oma johtonsa, ja ne toimi-vat itsenäisesti.

Päätoimija solmi yhteistyösopimuksen Cramon kanssa vuoden 2015 maaliskuussa. Cramo tarjoaa työmailla Päätoimijalle lähes kaik-ki palvelut, jotka eivät suoraan liity rakentamiseen.

– Hyödynnämme Cramon palveluita esimerkiksi korjausrakenta-misen työmailla. Cramo tarjoaa meille telineet ja sääsuojat sekä huo-lehtii lämmityksestä ja sähköistyksestä. Lisäksi olemme vuokranneet Cramolta muun muassa betonintyöstökoneita, kertoo Päätoimijaan kuuluvassa Lehto Oy:ssä työskentelevä työpäällikkö Aki Juntunen.

Cramo on Päätoimijalle tasavertainen vuosisopimuskumppani mui-den vuokraamotoimintaa harjoittavien yritysten kanssa.

– Sovimme yhteistyöjaksoista työmailla aina projektikohtaisesti, Juntunen selventää.

SUURIN KÄYNNISSÄ olevista yhteisprojekteista on Jyväskylässä si-jaitseva Seppälän Prisman rakennustyömaa, jonne on valmistumassa on 40 000 neliömetrin kauppa parkkipaikkoineen. Lisäksi paikalle kai-

Luottamus ja aktiivinen yhteydenpito luovat lujan pohjan Cramon ja hallintoyhtiö Pää-toimijan yhteistyölle. Yrityksillä on käynnissä useita yhteisprojekteja, joista suurin on Jyväskylän Seppälän Prisman rakennustyömaa.

vettiin 15 000 neliömetriä kellaritilaa, jonne on tulossa 300 lämmintä autopaikkaa. Urakoitsijana hankkeessa toimii Lehto Oy.

– Työt ovat edenneet suunnitellussa aikataulussa. Kauppa valmistuu maaliskuussa 2016 ja koko projekti on tarkoitus saada maaliin vuoden 2016 lopulla. Tällä hetkellä rakennuksen ulkopuolen työt ovat jo loppu-suoralla, ja olemme siirtyneet sisäpuolen maalaus- ja laatoitustöihin, kertoo rakennuspäällikkö Yrjö Lahtinen Lehto Oy:stä.

Cramo on toimittanut työmaalle muun muassa nostimia, ja alue on rajattu Cramon aidoilla.

– Cramon toimipiste sijaitsee lähellä työmaata, mikä on helpotta-nut yhteistyötä, Lahtinen toteaa.

Juntusen mukaan konevuokraamojen laitteissa tai palveluissa ei ole suuria eroja, joten henkilökohtaista ja aitoa asiakaspalvelua tar-joava yhteistyökumppani erottuu edukseen.

– En tarkoita aidolla asiakaspalvelulla mitään pullien vientiä työmaal-le tai mukavaa markkinointijutustelua. Aito asiakaspalvelija osallistuu aktiivisesti työmaakaluston hallinnan suunnitteluun ja pyrkii minimoi-maan konevuokrauksesta syntyvät kustannukset. Tällainen positiivinen erottautuminen kilpailijoista antaa lisäarvoa, joka johtaa yhteistyön sy-venemiseen, Juntunen toteaa. ¢MM

Prisman työmaalle Jyväskylään valmistuu 40 000 neliömetrin kauppakeskus parkkipaikkoineen.

Aito asiakaspalvelu syventää yhteistyötä103 |

2015

C ramo on tarjonnut asiakkaille olo-suhdehallintaan kuuluvia palveluita jo vuosien ajan, mutta vuoden 2015

alussa palvelut päätettiin niputtaa yhden ni-mikkeen alle.

– Olosuhdehallintaan sisältyvät raken-nusaikainen kosteudenhallinta sekä lämmi-tys- ja pölyntorjuntapalvelut. Lisäksi suori-tamme rakenteiden tiiveysmittauksia ja läm-pökamerakuvauksia. Cramo laatii valmiik-si suunnitelmat, jotka urakoitsijan on help-po esittää eteenpäin asiakkaalle. Hoidamme myös olosuhdehallintaan tarvittavien laittei-den asennuksen ja ylläpidon, kertoo projek-tipäällikkö Mika Aalto Cramolta.

Lämpökuvauksilla ja tiiveysmittauksil-la varmistetaan, että rakennus on tarpeeksi tiivis, eikä siinä ole ilmavuotoja. Lisäksi Cra-mo tarjoaa asiakkailleen erillisenä palvelu-na laadunvalvontaa, johon sisältyy myös kos-teusmittauksia.

Pölyntorjunnan tarkoituksena on varmis-taa työntekijöille hyvät työskentelyolosuh-teet rakentamisen aikana. Tärkeää on myös se, että rakennukset luovutetaan tilaajille ja loppukäyttäjille puhtaina ja pölyttöminä.

– Kun ilma on puhdasta, työntekijät ei-vät joudu hengittämään pölyä ja jaksavat pa-remmin, Aalto toteaa.

SUOMEN VAATIVAT sääolosuhteet asettavat haasteita rakentamiselle. Kylmyyden ja kos-teuden takia rakenteet ovat alttiita kosteus-rasitukselle. Seurauksena voi olla huomatta-via kosteusvaurioita.

– Rakennusaikaisen lämmityksen tavoit-teena on luoda inhimilliset työskentelyolo-suhteet sekä nopeuttaa rakenteiden kuivu-mista. Lämpöpuhaltimilla voidaan lämmit-tää rakenteita tilapäisesti. Yleisesti käyte-tyimmät lämmittämistavat ovat vesikierto-lämmittimet, joissa energialähteenä on kau-kolämpö tai polttoöljy, Aalto sanoo.

Cramon uusi olosuhdemittalaite seuraa jatkuvasti rakennuksen lämpötilaa ja kos-teustasoa. Tavoitteena on, että rakennuk-sen suhteellinen kosteus olisi 50–60 pro-senttia sekä lämpötila 15–20 astetta. Tulok-set latautuvat Cramon pilvipalvelimelle, sen kautta asiakkaat voivat seurata omilla lait-teillaan tilannetta reaaliaikaisesti, sekä rea-goida olosuhteisiin, jos ne poikkeavat tavoi-

Homma Hallussa

Cramon olosuhdehallintapalvelut helpottavat rakennus-aikaista kosteudenhallintaa ja pienentävät kustannuk-sia. Uusi olosuhdemittalaite seuraa jatkuvasti rakennet-tavan kohteen kosteutta ja lämpötilaa.

Cramon olosuhdemittalaite seuraa rakennustyömaan suhteellista kosteutta ja lämpötilaa.

”Kunnolla kuivattuihin rakenteisiin ei synny

kosteusvaurioita.

TEKSTI: MATLEENA MERTA | KUVA: CRAMO

tellusta. Tulokset näkyvät graafisena esityk-senä tai taulukkona. Järjestelmä antaa tietoa tunnin välein.

KOSTEUDENHALLINNAN- ja kosteusmitta-ussuunnitelmien ansiosta rakenteiden kui-vumisaikoja voidaan määrittää etukäteen. Kuivumisaika riippuu rakenteen materiaa-lista ja paksuudesta sekä ilman kosteuspi-toisuudesta.

– Valtaosaan rakenteista kertyy raken-nusaikana ylimääräistä kosteutta. Olosuh-teista riippuen kosteus voi poistua itsestään, mutta usein poistuminen tapahtuu liian hi-taasti, jolloin rakenteita joudutaan kuivatta-maan koneellisesti. Pääsääntöisesti rakentei-

den on kuivuttava ennen kuin voidaan siirtyä seuraavaan rakentamisen vaiheeseen.

Huolellisten suunnitelmien avulla aika-taulut pitävät yllätyksistä huolimatta ja ra-kentaminen on kustannustehokkaampaa.

– Kunnolla kuivattuihin rakenteisiin ei synny kosteusvaurioita, jolloin rakennusyri-tykselle ei tule reklamaatioista syntyviä lisä-kustannuksia. Cramo tekee rakennusten pii-rustusten pohjalta valmiit suunnitelmat olo-suhdehallintaan. Niissä on määritetty lämmi-tys-ja kuivauskapasiteetti, tarvittavat laitteet ja niiden sijoittelu sekä jatkuva olosuhdeseu-ranta liittyen lämpötilaan tai kosteuteen, Aal-to täydentää. ■

113 |

2015

Valikoima uudistuu ja kehittyyCramon tuote- ja palveluvalikoimaa kehitetään yhdessä asiakkaiden kanssa. Vuoden 2015 supertuote on markkinoiden korkein Genie SX-180 -kuukulkija.TEKSTI: JOHANNA PELTO-TIMPERI | PIIRROSKUVAT: DREAMSTIME

26 000 000 euroa❯ CRAMO INVESTOI Suomessa vuonna 2014 noin 26 miljoonaa euroa laitehankintoihin. Luvussa ovat mukana yrityskaupat.

❯ TELESKOOPPIPUOMINOSTIMET ovat maastokelpoisia ja ne-livetoisia diesel-koneita. Nostimien oskiloiva akselistorakenne, tehokas dieselmoottori ja neljä vetävää pyörää takaavat erityi-sen hyvät ja vakaat ajo-ominaisuudet myös vaikeissa olosuh-teissa. Nivelvarsiston ja teleskooppipuomin yhdistelmällä pää-see hankalimpiinkin työkohteisiin.

54,86 metriä ❯ CRAMOLTA VOI VUOKRATA markkinoi-den korkeimman kuukulkijan. Genie SX-180 nostaa jalkapohjat 54,86 metrin korkeu- teen. Tämän superpuominostimen avulla pääsee työskentelemään korkeuksissa, jois-sa muutoin tarvittaisiin auto-alustaista hen-kilönostinta. Uutuus on kompaktin kokoinen laite, jolla hoituvat sellaisetkin teollisuus-, rakennus- ja huoltotehtävät, joihin muut laitteet eivät pysty. Suuresta koostaan huo-limatta kuukulkija voidaan viedä työmaalle tavallisella lavetilla ilman erillistä ylikorke-an tai ylipitkän kuljetuksen lupaa. SX-180 on ajettavissa myös täydessä korkeudessaan, mikä mahdollistaa koneen siirron puomia laskematta. Suureen koriin mahtuu kak-si työntekijää.

SUURIN❯ KUUKULKIJA GENIE SX-180:jalkapohjakorkeus 54,86 msivuttaisulottuma max. 24,38 m

KESKIKOKOINEN❯ KUUKULKIJA GENIE Z51/30JRT:jalkapohjakorkeus 15,60 mtyöskentelykorkeus 17,60 msivuttaisulottuma max. 9,20 m

PIENIN❯ ECOLIFT-NOSTIN: jalkapohjakorkeus 2,2 mtyöskentelykorkeus 4,2 m pituus 1 280 mm leveys 740 mmkorkeus 1 950 mm

”Ecolift on aina käyttövalmis,

ympäristöystävällinen ja veivikäyttöinen

henkilönostin, joka korvaa tikkaat ja telineet

sisäkäytössä. Nostin ei tarvitse ulkopuolista

voimanlähdettä.

123 |

2015

UUTTA VUONNA 2015

Tuotetarjoamaa uudistetaan säännölli-sesti. Uutuuksia vuonna 2015:❯ Veivikäyttöinen Ecolift-henkilönostin.❯ KoneKontti-tuotekokonaisuus, jossa on lukittava teräskontti sekä tarpeen mukaan valittuja vuokrakoneita ja tar-vikkeita valmiiksi hyllytettynä.❯ Etäluettavat anturit ja mittalaiteet lämmityksen ja kosteuden hallintaan.❯ Gedalift-henkilö- ja tavarahissi, jo-ka sopii erityisesti pieniin rakennus-ja saneerauskohteisiin, joihin ei ole mah-dollista pystyttää isoa henkilö- tai ta-varahissiä. ❯ Cramo Control -kokonaisuus täyden-tyi sähkölukitusratkaisulla ja mobiilisti toimivalla lukijapäätteellä.

34 000 kpl❯ nostimia❯ maanrakennuskoneita❯ rakennuskoneita❯ työmaatiloja❯ moduleita

telineitä 100 000 m2

SUURIN❯ VOLVO EC140D:paino 13,0–16,3 tonnia kauhan tilavuus 0,21–0,73 cm³kaivu-ulottuvuus max. 8,33 mkaivusyvyys max. 5,53 mnostokapasiteetti alavaunun suuntaan 3 630 kgf (ulottuvuus/korkeus 6,0/1,5m)moottori Volvo D4Hteho 33,3 r/s, 84 kW

KESKIKOKOINEN❯ YANMAR VIO50:paino 4 700 kgkaivusyvyys 3 550–3745 mmkippauskorkeus 3 890–4 010 mmvauhti 2.3 - 4.6 km/hmoottori 4 cylinders, 2189 cm³teho 29.5 kW / 40.1 HP / 2400 rpm

PIENIN❯ YANMAR SV08:paino 1 035 kgkaivusyvyys 1 500 mmkippauskorkeus 1 950 mmvauhti 1.8 km/hmoottori diesel 2 cylinders, 507 cm³teho 7.5 kW / 10.2 HP / 2400 rpm

Kaivukoneita ministä maxiinCramo on täydentänyt maanrakennuskonevalikoimaansa Volvon tela-alustaisilla kaivu-koneilla 14 tonnin painoluokassa. Koneissa on kauhanpyörittäjä. Tela-alusteiset kaivuko-neet sopivat monipuolisesti eri maanrakennustöihin. Cramon valikoimasta löytyvät myös minikaivurit, joihin on saatavana maakauha, kaapelikauha ja luiskakauha.

ÄLÄ UNOHDA NÄITÄ: 1 Cramo Koulu tarjoaa avoimia kou-lutuksia esimerkiksi henkilönostinten turvalliseen käyttöön ja olosuhdehal-lintaan. 2 Vahtivuoropalvelu. Cramo huolehtii työmaalla olevista telineistä ja/tai sää-suojista 24/7. 3 Pitkäaikaisvuokraus on vaihtoeh-to maanrakennuskoneiden ostamiseen.

”Työmaalogistiikka on uusi palvelukokonaisuus,

jonka avulla Cramo hoitaa asiakkaan puolesta työmaan

logistiikkaratkaisut. Palvelu syventää

Cramon ja asiakkaan kumppanuutta.

❯ VUOKRAUKSEN TUEKSI Cramo tar-joaa rakentamiseen, saneeraukseen ja kunnossapitoon liittyviä palveluita. Cra-molta saa avun esimerkiksi työmaan suunnitteluun ja aikataulutukseen.

133 |

2015

Cramo selvitti hyvän työpäivän ainekset14

3 | 2015

TEKSTI: MAIJA RAUHA | KUVAT: DREAMSTIME

Miksei aina voi olla perjantai!On perjantaiaamu ja palkkapäivä. Työpaikalla vallitsee hieno yleisfiilis, onnistut työssäsi ja avulias työkaveri kut-suu mukaan lounaalle. Tällaisena piirtyi esiin unelmien päivä työmaalla Cramon kansainvälisessä kyselyssä. Olet-ko samaa mieltä?

Vuoden 2012 Henkilöstöliikuntabaro-metrin mukaan yleisin tuen muoto on itse järjestettävät tapahtumat, kuten lii-

kuntapäivät. 67 prosenttia vastaajista tukee liikuntaa liikuntasetelien muodossa ja miltei yhtä paljon kertaluonteisina ostopalveluina, kuten kuntotesteinä.

CRAMO HALUSI tietää, mistä koostuu mai-nio päivä työmaalla. Konserni teetti kuudes-sa maassa kyselyn, johon osallistui yhteensä 2 700 miestä ja naista Suomesta, Ruotsista, Saksasta, Norjasta, Liettuasta ja Latviasta. Ra-kennusalalla työskentelevien vastaukset poi-mittiin erilleen, jotta voitiin nähdä, mitä alal-la arvostetaan. Otimme vertailuun Suomen, Saksan ja Ruotsin tulokset, koska näistä mais-ta oli suurin piirtein saman verran vastaajia.

– Tavoitteenamme on mahdollistaa mai-nio päivä työmaalla kaikille asiakkaillemme. Jotta voimme päästä siihen, meidän on hyvä tietää, mistä tuo mainio päivä kostuu. Moni-valintakysymykset eivät tietenkään vie kovin syvälle, mutta kyllä vastaukset antavat ku-van siitä, miten alan ihmiset näkevät työn-sä, sanoo Cramon markkinointijohtaja Las-se Huuhka.

TYÖVIIKON PARAS päivä on useimpien mie-lestä perjantai. Kyselyyn vastanneista suo-

malaisista perjantain mainitsi 52 prosenttia, ruotsalaisista 57 prosenttia ja saksalaisista 41 prosenttia. Rakennusalalla työskentelevil-le perjantai vieläkin selvemmin viikon koho-kohta: suomalaisista peräti 70 prosenttia pi-tää sitä viikon parhaana työpäivänä.

Toiseksi parhaana viikonpäivänä pidet-tiin torstaita. Poikkeuksen muodostivat suo-malaiset raksamiehet ja -naiset, joista yl-lättävän moni, 13 prosenttia, pitää eniten maanantaista. Kaikista suomalaisista samaa mieltä on 8 prosenttia.

Maanantai on kuitenkin myös inhokki-päivien ylivoimainen ykkönen. Tästä ovat suomalaiset (62 %), ruotsalaiset (47 %) ja sak-salaiset (68 %) yhtä mieltä. Suomalaisista ra-kennusalalla työskentelevistä peräti 70 pro-senttia on sitä mieltä, että maanantai on vii-kon ikävin päivä.

Toisaalta heistä yli puolella (54 %) on pel-kästään hyviä päiviä töissä, joten maanan-taikaan ei voi olla järin kurja. Kaikilla suo-malasilla menee keskimäärin vielä hieman paremmin töissä: 61 prosentilla on vain hy-viä työpäiviä. Ruotsalaisten lukema on täs-mälleen sama. Ruotsalaiset rakennusalan ihmiset vetävät kuitenkin huippulukeman: heistä 70 prosentilla on vain hyviä työpäiviä, eikä kellään ole enempää kuin kolme huonoa päivää viikossa. Toisaalta ruotsalaisia raksa-

153 |

2015

1Luotettava2Muut huomioon ottava3Avulias4Yhteistyökykyinen5Ammattitaitoinen

Suomi

1Avulias2Luotettava3Itseohjautuva4Muut huomioon ottava5Keskusteleva

ruotsi

1Avulias2Luotettava3Muut huomioon ottava4Itseohjautuva5Keskusteleva

saksa

työntekijöitä osallistui tutkimukseen vain 23.Suomalaisista keskimäärin vain 6 prosentilla on enemmän kuin kolme huonoa päivää vii-kossa. Sama pätee ruotsalaisiin. Raksa-alalla näin paljon huonoja päiviä on 5 prosentilla.

AAMULLA TYÖPÄIVÄ on parhaimmillaan. Tä-tä mieltä oli suomalaisista vastaajista 37, ruot-salaisista 48 ja saksalaisista 62 prosenttia. Aa-mua suosii myös rakennusalan väki kaikis-sa maissa.

Lounastauon arvostuksessa on eroa: ruot-salaisista rakennusalalla työskentelevistä use-ampi kuin joka viides (22 %) piti lounastaukoa päivän kohokohtana, kun suomalaisten vas-taava luku oli 8 ja saksalaisten 4 prosenttia. Keskimäärin ruotsalaiset ja suomalaiset ar-vostivat lounastaukoa yhtä paljon: yksi kym-menestä pitää sitä työpäivän parhaana het-kenä.

Ruotsalaisia kiinnostaa ruokatunnissa kenties kanssakäyminen työkavereiden kans-sa: Länsinaapureistamme reilusti yli puolet syö säännöllisesti kollegaseurassa ja vain 15 prosenttia ei käy koskaan lounaalla työkave-reiden kanssa. Suomalaisista 43 prosenttia

aterioi säännöllisesti työporukassa. Melkein joka viides (19,5 %) viettää ruokatunnin yk-sin tai muussa kuin työkavereiden seurassa.

VAIN PALKKA on yhtä tärkeää kuin työkave-rit. Työkaverit ovat tärkeitä maasta riippu-matta. Sekä Suomessa että Ruotsissa palkka oli vain aavistuksen verran tärkeämpää kuin työkaverit, kun vastaajat panivat tärkeysjär-jestykseen kahdeksan työhön liittyvää asiaa ja kaikki sijoitukset otettiin huomioon. Suo-malaisista hieman yli 26 prosenttia ja ruotsa-laisista melkein 27 prosenttia asetti työkave-rit ykköseksi. Palkkaa arvosti eniten 26 pro-senttia suomalaisista ja 25 prosenttia ruot-salaisista.

Suomalaisilla rakennusalalla työskente-levillä palkka kohosi selvästi tärkeämmäk-si kuin työkaverit, sillä 30 prosenttia piti sitä tärkeimpänä asiana työssä. Työkavereita piti tärkeimpänä 22 prosenttia. Rakennusalalta löytyi kuitenkin myös 11 prosentin osuus ih-misiä, joiden mielestä työkaverit olivat vähi-ten tärkeä asia työpäivässä. Ruotsalaiset rak-samiehet ja -naiset rankkasivat työkaverit yk-köseksi peräti 39 prosentin osuudella.

Suomalaisiin verrattuna ruotsalaiset ja saksalaiset viettävät myös enemmän vapaa-aikaansa työkavereiden kanssa. Vain 7 pro-senttia suomalaisista tekee niin, kun Ruotsin ja Saksan luku on 9 prosenttia. Etenkin ruot-salaisissa on kuitenkin paljon myös niitä, jot-ka eivät tapaa työkavereita lainkaan vapaa-ai-kana. 38 prosenttia ruotsalaisista kuuluu tä-hän ryhmään, kun suomalaisista heitä on 30 prosenttia. Suomalaiset rakennusalalla työs-kentelevät tapaavat työkavereita työajan ul-kopuolella vielä hieman muitakin vähemmän.

TYÖKAVERIIN PITÄÄ voida luottaa. Vastaa-jat saivat valita listasta kolme tärkeintä hy-vän työkaverin ominaisuutta. Luotettavuus ja avuliaisuus nousivat kärkikolmikkoon kaikis-sa maissa, mutta Suomessa kakkoseksi kiilasi muiden ottaminen huomioon. Suomalaisten mielestä ei siis välttämättä tarvitse edes aut-taa, kunhan ottaa muut huomioon - toisaal-ta ominaisuuksien ykköseksi paljon useampi asetti auttavaisuuden kuin huomioonottami-sen. Kaikki 22 ominaisuutta saivat kannatus-ta, eivätkä rakennusalan vastaukset juurikaan eronneet muiden arvioista. ■

Työkaverin 5 tärkeintä ominaisuutta

Viikon paras työpäivä (Suomi)

Viikon huonoin työpäivä (Suomi)

Ma

Ti

Ke

Pe

To

La*

Su*

8,2%

9,1%

10,9%

12,7%

52,4%

2,7%

Ma

Ti

Ke

Pe

To

La*

Su*4,1%

61,8%

11,8%

5,9%

6,8%

10,6%

2,1%

1,2%

* vain jos se on normaalisti työpäivä

163 |

2015

pulma&ratkaisu

TEKSTI: PIRKKO SOININEN | KUVA: DREAMSTIME

K ulunvalvonta liikkuvalla työmaalla on haasteellista. Vaikkapa tienrakennus-työmaata on mahdotonta aidata ja

tällainen työmaa myös vaihtaa joka päivä paikkaa. Aina ei ole sähköä käytössä. Miten kulunvalvonnan voi hoitaa?

– Ratkaisun tarjoaa Cramon mobiili ku-lunvalvonta. Se soveltuu kaikille liikkuville työmaille, teiden rakentamiseen, päällystä-miseen ja esimerkiksi ratatöihin, kertoo Cra-mon asiakaspäällikkö Pasi Pitkonen.

MOBIILISSA RATKAISUSSA käytössä on van-ha tuttu Cramon Valvomo-ohjelma, jota käy-tetäänkin nyt älypuhelimella.

– Työntekijä leimaa töihin tullessaan äly-puhelimella itsensä sisään työmaalle interne-tissä. Pois lähtiessään hän tekee ulosleimauk-sen samassa nettiosoitteessa.

Leimaaminen onnistuu myös vanhem-milla kännykkämalleilla tekstiviestillä.

Älypuhelinratkaisussa toiminta perustuu luottamukseen. Työnantaja luottaa siihen, et-tä työntekijä on todellakin saapunut työmaal-le kirjautuessaan sisälle.

– Tämä on toiminut erittäin hyvin. Vain kerran olemme tarkastaneet jälkikäteen paik-

kakoordinaatteja, selvittää Pitkonen.

TYÖMAALLA VOI käyttää myös erillistä mo-biililukijapäätettä. Tällöin kirjautumisia ei hoideta jokaisen työntekijän älypuhelimilla erikseen, vaan esimerkiksi työnjohtajalla on yksi Cramon mobiililukijapääte.

– Päätteellä voi lukea Tilaajavastuun Valt-ti-henkilökortteja ja se kulkee vaikkapa työn-johtajan taskussa kätevästi. Tällöin jokaisen työntekijän pitää ilmoittautua kasvotusten työnjohtajalle tullessaan ja lähtiessään.

MOBIILI KULUNVALVONTA on kätevä ratkai-su myös työmaata perustettaessa tai puretta-essa. Ensin kulunvalvonnan voi hoitaa mobii-listi ja kun aidat on saatu pystyyn ja työmaa-sähkö kytkettyä, on mahdollisuus siirtyä nor-maaliin kulunvalvontaan.

– Ohjelma toimii joustavasti tarpeiden mukaan. Siihen voi lisätä eri kirjautumismuo-toja sitä mukaa, kun tilanteet vaihtelevat, Pit-konen korostaa.

Kullekin työmaalle on hyvä nimetä pää-käyttäjä, joka syöttää järjestelmään uudet työntekijät. ■

Cramo Valvomo -ohjelman mobiilit ominaisuudet

1 | MOBIILIKIRJAUTUMINEN ÄLYPUHELIMELLA

2| GSM-KIRJAUTUMINEN TEKSTIVIESTILLÄ

3 | CRAMON SERTIFIOITU RFID-MOBIILILEIMAUSPÄÄTE CRAMO CBX2I.

Kaikki mobiilit ominaisuudet tukevat Cramon Valvomo-ohjelmaa, joka sisältää muun mu-assa läsnäolo- ja kulunvalvonnan, tilaajavas-tuuraporttien noudon ja ylläpidon, veronume-roiden tarkastuksen, perehdytyslomakkeet, pätevyyksien hallinnan ja erilaiset raportit eli muun muassa automaattiset kuukausittaiset työntekijäilmoitukset verottajalle.

Mobiili työmaa vaatii mobiilia kulunvalvontaa Mobiilikirjautuminen toimii kai-

kissa älypuhelinmalleissa. Omi-naisuus vaatii toimiakseen vain liittymän datapaketin.

Jos työmaa on liikkuva, sähkötön ja aitaamaton, miten ihmeessä käy kulunvalvonta?

173 |

2015

esikuva

183 |

2015

Nettivideoilla julkisuuteen ponnahtanut muusikko Prinssi Jusuf peräänkuuluttaa ihmisten välisiä aitoja kohtaamisia, sillä ne tekevät mainion koulu- ja työpäivän. Netissä tai selän takana on helppo huudella, mutta kiusaajilta menee sisu kaulaan, kun he kohtaavat uhrinsa kasvokkain. TEKSTI: MARI KUUSINEN | KUVAT: JOONAS SALO, EINO MANNER JA ANDREI6000

Prinssi Rohkea

193 |

2015

youseyas Belayneh, suomalaisilla aakkosil-la kirjoitettuna Josijas, ja taitelijanimeltään Prinssi Jusuf on saapunut haastatteluun suo-raan sängystä ja tilaa pikaisesti kahvin. Hän pahoittelee myöhästymistään ja kertoo, että hänen elämänsä on ollut viime aikoina mel-koisen hektistä.

Olemme Vuosaaressa kauppakeskus Co-lumbuksen Chicos-ravintolassa, eli niillä kul-milla, joissa Josijaksen elämä on viimeiset 23 vuotta pyörinyt. Hänen perheensä saapui Suo-

meen Etiopiasta, kun Josijas oli vasta kaksi-vuotias. Vanhempana hän on päässyt käy-mään Etiopassa muutaman kerran.

– Addis Abeba oli hieno paikka, mutta hit-to että kirosin, kun tuliterät valkoiset lenk-karini värjäytyivät oransseiksi. Punaista to-mua oli joka puolella kaupunkia! En ole tark-ka vaatteistani, mutta tuhlaan kaikki rahani kenkiin ja käytän paljon aikaa niiden järjeste-lyyn ja hinkkaamiseen, hän naureskelee, eikä kuulija voi tietää, onko mies tosissaan vai ei.

Prinssi jusufIKÄ: 25ASUU: Helsingin VuosaaressaTYÖPAIKKA: Lihamyrsky-levymerkkiKOULUTUS: Elämänkoulu, takana myös kesken jäänyt lukio ja merkonomin opinnotAMMATTI: Muusikko PERHE: Vanhemmat ja pikkuveliHARRASTUKSET: Musiikki ja sketsit

I

203 |

2015

Tällaisesta huumorista Josijas ja hänen ys-tävänsä James Nikander eli taiteilijanimel-tään Musta Barbaari tunnetaan. Heidän luot-saamansa tv-sarja Mamu-Suomi-Mamu on pyörinyt syksyn mittaan Ylellä. Sarjassa leiki-tellään maahanmuuttajiin liittyvillä stereoty-pioilla ja kumotaan ennakkoluuloja vitseillä.

– Kuvaamme yhden jakson parissa päiväs-sä, emmekä juuri käsikirjoita tai suunnittele sketsejä ennakkoon . Tämä on meidän tapam-me tehdä viihdettä, Josijas kertoo.

1 Prinssi Jusuf etsii tunnetuimmassa kappaleessaan itselleen morsianta.

2 Mamu-Suomi-Mamu-ohjelman sket-sit tehdään Prinssi Jusufin mukaan hyvin spontaanisti.

1

2

Sketsit rikkovat mustaa jäätäAlun perin Josijas ja Nikander tulivat tunne-tuiksi Salil eka, salil vika -musiikkivideosta ja Taru painojen herrasta -nettivideosarjasta. Youtube-kanavalla ilmestyneissä videoissa Jo-sijas ja Nikander sekä heidän maahanmuut-tajataustaiset ystävänsä Vuosaaresta vitsaili-vat kuntosalilla treenaamisesta ja tyttöystä-vän löytämisestä, mutta myös maahanmuut-tajiin liittyvistä ennakkoluuloista. Tyypilli-nen sketsi saattoi olla vaikkapa sellainen, et-tä kaverukset kyselivät toisiltaan, mikä ystä-vää niin hymyilytti ja totesivat, että taisipa ol-la toimeentulotukipäivä. Prinssi Jusufin tun-netuin kappale taas on nimeltään Prinssille morsian. Laulun kertoja matkustaa Etiopias-ta Suomeen etsimään blondia vaimoa, jonka on valmis naimaan, vaikkei tämän isä edes omistaisi yhtäkään vuohta.

– Aloimme pari vuotta sitten tehdä sket-sejä kaveriporukalla, ettemme tylsistyisi. Jois-takin videoista tuli aika osuvia, joten päätim-me jakaa ne sosiaalisessa mediassa. En ikinä olisi uskonut, että videoista tulee niin suosit-tuja ja saamme vieläpä jonain päivänä oman tv-sarjan, Josijas paljastaa.

Hän arvelee, että he ovat olleet liikkeellä oikeaan aikaan ja oikealla asialla. Pari vuotta sitten rasismi oli Suomessa nousussa. Josijas ystävineen totesi, ettei monilla kantasuoma-laisilla ollut keinoja käsitellä maahanmuut-tajiin liittyviä pelkoja, joten he halusivat tar-jota niitä.

– Sketsiemme tärkein pointti on saada ih-miset viihtymään, mutta samalla me niin sa-notusti rikomme mustaa jäätä ja integroim-me maahanmuuttajia Suomeen. Tämä on suo-malaisen kulttuurin rikastamista, hän toteaa.

Erot häviävät kasvotustenKaikkia Josijaksen huumori ei miellytä. Suo-men armeijan käynyt Josijas julkaisi loppuke-sästä sosiaalisessa mediassa kuvan itsestään ja kahdesta kaveristaan, Luyeye Konssista ja Hanad Hassanista, poseeraamassa Isänmaan puolesta -muistomerkillä. Jotkut kokivat kuvan loukkaavan sotaveteraaneja ja netissä levisi raivo maahanmuuttajia kohtaan.

– Kohun takana oli muutama henkilö, jot-ka alkoivat kirjoittaa tililleni kriittisiä kom-mentteja. Jotkut fanit lähtivät mukaan keskus-teluun ja tilanne räjähti käsiin. Olin it-se jollain bändileirillä, kun puhelimeni alkoi soida ja yhtäkkiä toimittajat pyy-

Monikulttuurinen Vuosaari on ollut Prinssi Jusufin asuinalue lapsesta asti.

213 |

2015

sivät lausuntoja, Josijas muistelee hämmen-tyneenä.

Hän kertoo, ettei juuri lue itsestään kirjoi-tettuja kriittisiä nettikommentteja ja on vain kerran yrittänyt keskustella ilkeän kommen-toijan kanssa.

– Sain vastaukseksi lähes romaanin mit-taisen tekstin, jossa puhuttiin palavaan sä-vyyn islamista ja olen siis itse kristitty. En jak-sanut lukea tekstiä loppuun, joten keskustelu tyssäsi siihen.

Josijas on myös kohdannut tosielämässä vihamielisimpiä nettikirjoittelijoita. Hän ker-too, että tyypillisesti kovimmat arvostelijat juoksevat kadulla häntä karkuun.

– Eivät ne uskalla sanoa minulle naama-tusten mitään. Netissä on helppo huudella, kun ei kohtaa uhriaan, hän hymähtää.

Onkin yllättävää, että someajan ilmiönä tunnettu Prinssi Jusuf peräänkuuluttaa aito-ja kohtaamisia, eikä juuri perusta esimerkiksi sähköposteista, tekstiviesteistä tai chateista.

– Aidoissa kohtaamisissa ihmisten väliset erot häviävät, sillä silloin ei ole enää väliä, tul-laanko Vuosaaresta, Lappeenrannasta vai Etio-piasta. Kasvotusten kohdataan ihminen ih-misenä, eikä kansallisuutena, hän perustelee.

Kantasuomalaisilta hän toivoo avarakat-seisuutta ja ymmärtäväisyyttä maahanmuutta-jia kohtaan. Tänä syksynä turvapaikanhakijoi-ta on tullut Suomeen enemmän kuin koskaan ja vastaanottokeskuksia nousee myös sellaisille paikkakunnille, joissa ei ole aiemmin ollut ai-nuttakaan maahanmuuttajaa.

– Pitää muistaa, että suomalaisetkin ovat sotien aikana tarvinneet apua. Emme me maa-hanmuuttajat ole tulleet tänne vaikeuttamaan asioita, hän summaa.

Pahikset päätyvät piinapenkkiin Viime vuoden aikana Josijas on kiertänyt Mustan Barbaarin kanssa kouluissa puhu-massa lapsille ja nuorille kiusaamisesta ja ra-sismista. Josijas ei myönnä, että häntä olisi it-seään juuri kiusattu kouluaikoina.

– Tai ehkä olin vaan niin hölmö, että sivuutin kiusaamisen. Vuosaaressa oli tosi paljon maahanmuuttajia, joten ystävystyim-me herkästi ja pidimme toisistamme huolta. Olen enemmän huolissani niiden paikkakun-tien maahanmuuttajista, joissa ei juuri ole kohtalotovereita.

Hän korostaa, etteivät he Jamesin kanssa ole opettajia. He voivat kertoa lapsille vain niistä asioista, joita ovat itse käyneet läpi. Heidän tärkein viestinsä on se, että lapset ym-märtäisivät elämän arvon ja sen, että kaikista ihmisistä tulee välittää. Asian tajuaminen te-kee jokaisesta koulu- ja työpäivästä mainion.

– Tämän kun tajuaisi jo lapsena, niin mo-raali kehittyisi oikeaan suuntaan. Asia on to-sin vaikea sisäistää monelle aikuisellekin.

Vaikka koululaiset tunnistavat Josijak-sen ja saattavat olla kohtaamisista hyvinkin innoissaan, hän ei myönnä olevansa mikään esikuva, jonka sanaan lapset välittömästi us-koisivat. Etenkin yläasteikäisiä takapenkin koviksia voi olla vaikea motivoida kuunte-lemaan.

– Välillä heitä pitää ehkä vähän piikitel-lä isovelimäisesti. On kasvattavaa, että muut lapset saavat välillä nauraa niille koulun joh-tohahmoille, jotka usein ovat kiusaamisen ta-kana. Tunnistan tyypeistä samanlaista uhmaa, jota itsessänikin oli kouluaikoina, vaikken mi-kään paha poika ollutkaan.

Josijas kertoo, että he suunnittelevat Mus-tan Barbaarin kanssa isompaa koulukiertuet-ta ensi vuodelle.

– Meillä alkaa nyt olla kokemusta koulu-tapaamista ja olemme puhuneet myös mo-nissa rasisminvastaisissa tilaisuuksissa. Ha-luamme tehdä tätä työtä vieläkin paremmin.

Kiertueet ja tv-sarja ovat pitäneet ren-toa elämäntapaa arvostavan nuoren miehen kiireisenä viime vuoden. Hän haaveilee, että saisi keskittyä tulevaisuudessa suurimpaan intohimoonsa eli musiikin tekoon. Josijas on harrastanut musiikkia täydellä sydämellä 18-vuotiaasta lähtien ja hionut taitojaan Pas-torit-yhtyeen kanssa.

– Voin paljastaa, että nyt aika on kypsä ja minulta on tulossa soololevy. Ensin pitäisi vain olla aikaa tehdä ne biisit valmiiksi, hän naurahtaa. ■

”Suomalaisetkin ovat sotien aikana tarvinneet apua.

Prinssi Jusuf, Ruudolf, Musta Barbaari ja Särre kuuluvat levy-yhtiö Lihamyrskyyn.

223 |

2015

PUOMINOSTINGenien SX-180 on korkeimmallaan jopa 55 metriin kohoava puo-minostin. Vaakasuun-nassakin sillä ylettää 25 metrin päähän 25 metrin korkeudessa. SX-180 sopii kaikenlaiseen rakentamiseen ja yllä-pitoon, jossa tarvitaan luotettavaa, turvallista ja helposti paikasta toiseen kuljetettavaa nostinta. Nostimen painoraja on 340 kiloa.

ALIPAINEISTAJA ILMAN- PUHDISTUKSEENTrotec TAK 6500 -ilman-puhdistin tarjoaa ratkai-sun rakennustyöaikaisen pölyn poistoon työtilasta. Se on ammattimainen alipaineistaja, jota voidaan käyttää niin rakennustyö-mailla kuin myös puhdas-tiloissa. Laite suodattaa ilmasta muun muassa asbesti-, kvartsi-, jauho- ja puupölyä, mineraali-kuituja, homesieni-itiöitä tai maalauksesta aiheu-tuvia hiukkasia riippuen laitteeseen asennetuista suodattimista.

MINIPYÖRÄ- KUORMAAJAVolvo L50G on tehokas ja monikäyttöinen pyö-räkuormaaja teollisuu-teen, kunnossapitoon ja rakennustyömaille. Kompaktin kokoinen kone on varustettavissa monipuolisilla lisäva-rusteilla esimerkiksi vaativiin kunnossapito-töihin sekä teollisuuden muuttuviin työtehtäviin. Volvon pyöräkuormaa-jassa yhdistyvät luok-kansa paras koko, teho ja mukavuus.

LED-VALONHEITINTRS200W on todella tehokas led-valonhei-tin, joka kestää niin tärinää kuin kosteut-takin. Valaisin sopii yhtä hyvin sisä- kuin ulkokäyttöön.Heittimen käyttöikä on yli 50 000 tuntia. Valontuotto on 22 000 lm. Led-valonheitin voidaan asentaa seinään, kattoon tai valomastoon.

OLOSUHDE- MITTALAITEMittalaitteella seura-taan rakentamisen ai-kaista suhteellista kos-teutta ja lämpötilaa. Mittaustiedot siirtyvät automaattisesti lan-gattoman tukiaseman välityksellä pilvipalve-limelle. Näin saadaan helposti tallennettua todellinen ja katkea-maton tieto rakennus-aikaisista olosuhteista.

1 2 3 4 5

Talvisen pimeä, kostea, kylmä ja luminen työmaa vaatii erilaisia koneita ja työkaluja kuin kesäisemmät urakat. Cramolta vuokraat luonnollisesti aina

olosuhteisiin sopivat välineet.

pelit&vehkeetKOONNUT: SANNA RANTANEN

KUVAT: CRAMO

Talvisen työmaan pelejä ja vehkeitä

Asiakas voi täyttää KoneKontin tarpeidensa mukaan markkinoiden uusimmilla tuotteilla.

1

2

3

4

5

pelit&vehkeetKOONNUT: SANNA RANTANEN KUVAT: CRAMO

233 |

2015

Vesa Koivula (vas.) kertoo jättä-vänsä Cramon hyvillä mielin Leif Gustafssonin käsiin.

243 |

2015

Valta vaihtuukonsernissa

Vesa Koivula jää eläkkeelle ja Leif Gustafsson aloittaa Cramo-konsernin toimitusjohtajana vuodenvaihteen jälkeen. Koivulan

12 vuoden uran aikana yhtiö on muuttunut valtavasti. TEKSTI: MARI KUUSINEN | KUVAT: MATTI SULANTO

V esa Koivula on juuri palannut Suo-meen viimeiseltä Yhdysvaltojen kier-tueeltaan Cramo-konsernin toimitus-

johtajana. Cramo ilmoitti syksyllä, että Koi-vula siirtyy eläkkeelle ja hänen seuraajanaan aloittaa ruotsalainen Leif Gustafsson.

– Muutama vuosi sitten kerroin hallituk-selle, että mikäli asiat loksahtelisivat kohdil-leen, haluaisin siirtyä muihin tehtäviin. Näin kävikin ja on luonnollista, että astun nyt syr-jään, kun tilikausi päättyy, Koivula selvittää.

Yhtiö on ollut Koivulan vastuulla vuo-desta 2004.

– 12 mainion Cramo-vuoden jälkeen tä-mä tuntui hyvältä hetkeltä jatkaa muihin haasteisiin, Koivula sanoo.

KOIVULAN VUOSIEN AIKANA koko Cramon konserni on muuttunut valtavasti. Hänellä on ollut merkittävä rooli Cramon kehittämises-sä siksi johtavaksi, vakaaksi ja kannattavaksi kone- ja laitevuokrausalan yhtiöksi, joka se tänä päivänä on.

– Kun aloitin, uusi strategiamme oli ha-kea kasvua vahvasti Suomen ulkopuolelta. Vuonna 2006 silloinen Rakentajien Kone-vuokraamo ostikin kaikkien ihmeeksi huo-

mattavasti suuremman ruotsalaisen Cramon osakkeet ja laajeneminen jatkui tästä. Olem-me nyt noin kymmenen kertaa suurempia kuin silloin, Koivula kertoo.

Nykyisin Cramo on tunnettu brändi, joka toimii jo 15 maassa. Koivulan johdolla Cra-mo on laajentunut kansainväliseksi yhtiök-si ja kasvattanut liikevaihtoaan 2003 vuoden 59 miljoonasta eurosta viime vuoden 652 mil-joonaan euroon.

Koivulan kertoo, että Cramo on paitsi kasvanut, myös yhtenäistänyt ja harmoni-soinut prosessejaan kaikissa toimintamais-sa. Koivulan viimeisimpiä ponnistuksia Cra-molla on ollut Cramon asiakaslupauksen lä-pivieminen, eli sen takaaminen, että Cramon asiakkailla on aina mainio päivä työmaalla.

– Olen ylpeä siitä, että olemme alalla en-simmäisiä yrityksiä, joka esimerkiksi lupaa korvata meistä johtuvat viat tai viivästymi-set asiakkaalle. Lupauksemme ovat nyt hy-vällä implementointitasolla, josta seuraaja-ni on hyvä jatkaa.

LEIF GUSTAFSSONILLA ON 15 vuoden ko-kemus B2B-liiketoiminnan palvelutoiminto-jen johtamisesta ja hän siirtyy yhtiöön Stena

253 |

2015

Vesa KoivulaASEMA: Cramon toimitusjohtaja vuodesta 2003SYNTYMÄVUOSI: 1954, Suomen kansalainenKOULUTUS: DICramon palveluksessa vuodesta 2003KESKEINEN TYÖKOKEMUS: Toimitusjohtaja, Fiskars Inha, Ähtärin tehtaat 2001-2003; Va-ratoimitusjohtaja, Fiskars Inha, Ähtärin teh-taat 1995-2001; Toimitusjohtaja, Morus Oy 1992-1995MUUT LUOTTAMUSTEHTÄVÄT: Hallituksen puheenjohtaja: ERA (European Rental Asso-ciation)HALLITUKSEN JÄSEN: Marinetek OyHARRASTAA: Jääkiekkoa, matkailua ja golfia

Leif GustafssonASEMA: Cramon toimitusjohtaja 1.3.2016 alkaenNYKYINEN ASEMA: Toimitusjohtaja, Stena Recycling International vuodesta 2012SYNTYMÄVUOSI: 1967, Ruotsin kansalainenKOULUTUS: RakennusinsinööriKESKEINEN TYÖKOKEMUS: Toimitusjohtaja, Stena Recycling AB, 2008 – 2012; Toimitusjoh-taja, YIT Sverige AB, 2005 – 2008; Osastopääl-likkö, YIT Sverige AB, 2003 – 2005; Osasto-päällikkö, ABB Contracting 1999 - 2003.MUUT LUOTTAMUSTEHTÄVÄT: SNS (Studie-förbundet Näringsliv och Samhälle) luotta-musneuvoston jäsen vuodesta 2012HARRASTAA: Kuntoilua sekä golfia, tennis-tä ja shakkia.

Metall Groupin palveluksesta. Gustafsson on toiminut Stena Recycling International AB:n toimitusjohtajana vuodesta 2012. Aiempina vuosina hän toimi Stena Recycling AB:n toi-mitusjohtajana. Gustafsson on työskennellyt myös YIT Ruotsin toimitusjohtajana ja ABB:n palveluksessa.

– Tunnen suomalaista johtamiskulttuu-ria jo varsin hyvin ja pidän siitä paljon. Ruot-salaiset rakastavat keskustelua, mutta minul-le suoraviivaisuus tuntuu tutummalta taval-ta toimia, puhelimitse tavoitettu mies nau-rahtaa.

Koivula kertoo olevansa erittäin tyytyväi-nen siihen, että Gustafsson siirtyy Cramon toimitusjohtajaksi.

– Leif on pätevä ja ihmiskeskeinen joh-taja, jolla on kokemusta hajautetuista palve-lukonsepteista sekä vahvaa näyttöä tulosten saavuttamisesta, Koivula perustelee.

GUSTAFSSON PITÄÄ CRAMOA tunnettuna ja vahvana brändinä, josta esimerkiksi Ruotsis-sa lähes jokaisella on jo mielipide.

– Olen ylpeä saadessani siirtyä Cramon palvelukseen. Vesa on luonut Cramolle selke-än strategian johtaa vuokraustoimialan kehi-tystä Euroopassa. Odotan innolla, että pääsen jatkamaan toimintaa ja konsernin myönteis-tä kehitystä viime vuosikymmenen aikana.

Gustafsson uskoo, että Cramolla on tule-vaisuudessa vielä paljon saavutettavaa, vaik-

ka yhtiö onkin jo nyt varsin hyvällä mallilla.– Markkinatilanne vaihtelee maittain, jo-

ten meidän tulee jatkossakin olla ketteriä ja nopeita sopeutumaan muutoksiin. Voidaan kuitenkin sanoa, että Cramo on nyt ja tule-vaisuudessa yksi Euroopan johtavista vuok-rausalan yhtiöistä.

Koivula toimii Gustafssonin tukena tä-män uusissa tehtävissä vielä muutaman kuu-kauden. Tämän jälkeen Koivula jatkaa muu-tamien yritysten sijoittajana ja hallituksen jä-senenä, joten eläkevuodet tulevat sujumaan näissä tehtävissä.

– Jätän Cramon hyvillä mielin Leifin kä-siin ja uskon, että hänellä on myös erittäin hy-vä hetki tulla taloon. ■

- Jatkan muutamien yritysten sijoittajana ja hallituksen jä-senenä, kertoo pian eläkkeelle siirtyvä Vesa Koivula.

– Olen ylpeä saadessani siirtyä Cramon palvelukseen, kertoo tammikuussa konsernin toi-mitusjohtajana aloittava Leif Gustafsson.

263 |

2015

GREAT DAY off WORK

3RUUANLAITTOKokkaan itse kaikki metsästämäni

lihat. Haen netistä ohjeita ja kehittelen nii-tä oman makuni mukaan. Joskus joudun itse syömään kaiken, yleensä ateriat kel-paavat muillekin. Saalis ei kuitenkaan ole tärkeintä, sitä tulee jos tulee. Parasta on koiran toiminta ja onnistuneet lintuhaukut.

1PERHEPerheeseeni kuuluu rouvan li-

säksi kaksi lasta: neljä ja puolivuotias poika sekä kaksivuotias tyttö. Pienet lap-set varmistavat, ettei kotona tule tylsää hetkeä.

2RENTOUTUMINENIrtaudumme perheen kanssa ar-

jesta esimerkiksi kylpylässä, jossa varsin-kin näin talviaikaan käymme useampaan kertaan. Meidän ei tarvitse lähteä viikoksi ulkomaille, kylpylän trooppinen ilmasto, erilaiset saunat ja kuumat vedet rentout-tavat tarpeeksi.

Siilinjärveläinen Sami Kärk-käinen, 37, viettää mainiot vapaapäivänsä pystykorvan kanssa metsällä.

Sami Kärkkäinen MITÄ TEKEE: Sami työskentelee vastaavana mestarina kuopiolaisessa Rakennustyö Sal-minen Oy:ssä. Yritys on kaupunkirakentami-sen asiantuntija, joka rakentaa uutta ja korjaa vanhaa. Jokainen työmaa on erilainen, joten kahta samanlaista työpäivää ei ole.

SUHDE CRAMOON: Samilla ja Cramolla on takanaan jo useita yhteisiä työmaita, joten molemmat tietävät miten toinen toimii ja lin-jat ovat avoimia molempiin suuntiin. Työt su-juvat, kun keskinäinen luottamus on satapro-senttinen.

Samin tämänhetkisellä työmaalla kaikki työmaapalvelut kuten lämmitys, valaistus ja pölynhallinta tulevat Cramolta. HARRASTUKSET: Samia on turha etsiä työ-paikalta syys–lokakuussa, sillä silloin mies kiertää metsissä metsäkanalintujen ja jos-kus hirvienkin perässä. Sami kerää syksyyn niin kesälomansa, ylityönsä kuin pekkaspäi-vänsäkin ja ottaa tarvittaessa jopa palkatonta vapaata: metsään on päästävä. ■

TEKSTI: SANNA RANTANEN | KUVA: ARI-PEKKA KERÄNEN

”Kokkaan itse kaikki

metsästämäni lihat.

Lintuhaukut tekevät vapaapäivän

273 |

2015

TEKSTI: MATLEENA MERTA | KUVAT: CRAMO

Pistä kiitos kiertämään

283 |

2015

Mainio työpäivä syntyy toisen huomioon ottamisesta. Hyvässä työyhteisössä kiitosta ei säästellä, sillä kiittäminen vaikuttaa suoraan työn laatuun.

K iitoksen antaminen koetaan usein suomalaisilla työpaikoilla vaikeaksi, tai näin ainakin uskotaan.

– Yleinen käsitys, että suomalaisilla työ-paikoilla ei kiitetä alaisia tai työkavereita ei enää pidä paikkaansa. Suomalaisessa työ-kulttuurissa on parhaillaan tapahtumassa iso muutos – itse asiassa tutkimusten mukaan kiittäminen on lisääntynyt viimeisen kym-menen vuoden aikana, toteaa Työterveys-laitoksen tutkimusprofessori Jari Hakanen.

Hakasen mukaan kiittämisen ja tunnus-tuksen antamisen merkitys ymmärretään jatkuvasti paremmin. Ongelmana ovat työ-elämän lisääntyvät paineet: kiire ja epävar-muus oman työn jatkumisesta. Paineiden ja epävarmuuden lisääntyessä myös palautetta omasta työstä kaivataan enemmän.

– Kyse on vaakakupista, jonka toisella puolella ovat työn kuormitustekijät ja toi-sella työstä saadut vastineet, kuten työnte-kijän saama arvostus ja onnistumiset työs-sä. Vaa´an kallistuminen suuntaan tai toi-seen kertoo, miten hyvin henkilö voi työs-sään, Hakanen selittää.

Kiittäminen ja positiivinen ilmapiiri li-säävät työn imua, joka vaikuttaa siihen, mi-ten hyvin ihminen suoriutuu työstään.

– Palaute ohjaa ihmisen käytöstä. Kiitok-sen antaminen hyvin tehdystä työstä kertoo samalla siitä, mitä halutaan lisää, ja millai-nen käytös on toivottua. Kun työntekijä saa työstään arvostusta, hän haluaa jatkaa sen

tekemistä hyvin. Jos palautetta ei koskaan tule, ihminen kyseenalaistaa työnsä mielek-kyyden, ja saattaa laiminlyödä tehtäviään, Hakanen sanoo.

Esimiesten onkin tärkeää tiedostaa, mil-lainen merkitys myönteisellä palautteella voi olla alaisen antamaan työpanokseen.

– Oman kokemukseni mukaan suomalai-set haluavat tehdä työnsä hyvin. On todella

sääli, jos ihminen ei anna parasta työpanos-taan arvostuksen puutteen vuoksi, Hakanen harmittelee.

MYÖNTEINEN PALAUTE vaikuttaa työnte-kijään kahdella tasolla. Ensinnäkin kiittämi-nen vahvistaa onnistumisen kokemuksia ja synnyttää lisää hyviä työsuorituksia. Toisek-seen syvemmällä tasolla kiittäminen antaa työntekijälle tunteen, että hänet huomataan ihmisenä ja hän on tervetullut työyhteisöön.

– Kiittäminen on työyhteisön myönteis-tä sementtiä. Tutkimuksissa on todettu, että ystävällisyys tarttuu.

Hakanen on tutkinut ystävällisyyden vai-kutusta hammaslääkärien ja hammashoitaji-en työn imuun, eli innostumiseen ja työhön uppoutumiseen, yhdessä kollegansa Riku Perhoniemen kanssa. Heidän tutkimukses-saan selvisi, että myönteiset potilaskontak-tit ja hammashoitajan ystävällisyys lisäsivät hammaslääkäreiden työn imua. Positiiviset tunteet siirtyivät vastaavasti myös hammas-hoitajiin ja paransivat työparin keskinäisiä välejä.

VAIKKA KIITOKSEN ANTAMINEN onkin li-sääntynyt työpaikoilla, kiittäminen saattaa silti olla vaikeaa monille. Hakanen arvelee syyksi Suomen aiempaa tiukan protestanttis-ta työkulttuuria, jossa ihmisen kuuluu puur-

Suomalaiset osaavat kiittää

■■ Vuonna 2003 palkansaajista 65 % ilmoitti saavansa kiitosta esimiehiltään sekä työyhteisön muilta jäseniltä ja asiakkailta.

■■ Vuonna 2013 esimiehiltään sai kiitosta 71 % ja työyhteisön muilta jäseniltä ja asiakkailta 72 % palkansaajista.

■■ Kiitoksen antamisella on suora yhteys työtyytyväisyyteen.

■■ Vaikka kiittäminen on lisääntynyt suomalaisilla työpaikoilla, muut kuormitustekijät, kuten yksittäisen työntekijän lisääntyvä vastuu, ovat vähentäneet työtyytyväisyyttä.

LÄHDE: Riku Perhoniemi: Työstä saata-va kiitos – ajallinen muutos ja yhteys pal-kansaajien työtyytyväisyyteen 2000-luvun Suomessa. Työelämän tutkimus 2/15.

taa ilman kiitoksia.– Kiittämistä on ennen pidetty hieman

turhamaisena. Tämä käy ilmi esimerkiksi vanhoista sanonnoista, kuten ”kissa kiitok-sella elää”. Arvostus on kuitenkin yksi ihmi-sen perustarpeista, hän pohtii.

Hakasen mukaan Suomessa törmää yhä asenteeseen, jossa kiitokseksi riittää se, ettei työntekijälle anneta negatiivista palautetta.

– Kun esimiehelle on huomautettu siitä, ettei hän ikinä kiitä, vastauksena on tullut ”no enhän minä koskaan moiti”. Hiljaisuus tai moitteiden puute ei kuitenkaan motivoi parempiin työsuorituksiin.

KIITTÄMISTÄ JA POSITIIVISEN palautteen antamista voi opetella.

– Ensimmäinen askel työkaverin huomi-oimisessa on tervehtiminen. Myös pelkkä hy-my tai hyväksyvä nyökäytys voi olla toiselle palkitsevaa, Hakanen muistuttaa.

Hänen mukaansa suomalaiset miettivät hyvin herkästi kiitosten aitoutta. Jos kiitos ei tunnu aidolta, se muuttuu tyhjäksi sana-helinäksi. Suomalainen saattaa myös epäil-lä, että kiitoksen antajalla on taka-ajatuksia.

– Hyvässä työilmapiirissä kommunikaa-tio toimii, ja työkaverit ymmärtävät toisiaan.

”Kiittäminen on työyhteisön

myönteistä sementtiä. Tutkimuksissa on todettu, että

ystävällisyys tarttuu.

Kiittäminen on lisääntynyt suomalaisilla työpaikoilla, kertoo tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitokselta.

293 |

2015

Kannattaa miettiä, mikä on itselle ja omalle työpaikalle luontaista. Joissain paikoissa lau-sahdus ”ei paskemmin tehty”, voi toimia pa-remmin kuin ylitsevuotava kiittely. Tärkeintä on, että ylipäätään kiitetään.

KIITOKSEN EI TARVITSE kohdistua pelkäs-tään yhteen ihmiseen.

– Me-puhe vahvistaa yhteishenkeä. Me-muotoinen kiittäminen on usein helpompaa kuin yksilön kiittäminen, ja myönteiset vai-kutukset voivat olla jopa suuremmat. Myös

C ramolla kerätään joka kuukausi tari-noita mainioista päivistä työmaalla. Ta-

rinan kertojista valitaan Kuukauden maini-oittaja -palkinnon saaja. Lisäksi työntekijät pääsevät kehumaan toisiaan OmaCramo-hen-kilöstölehden Kehu kaverille -juttupalstalla. Juttusarjassa kehuttu cramolainen saa hymy-pinssin sekä mahdollisuuden kehua jotakuta toista työkaveriaan.

Cramo on käynnistänyt myös sisäisen pro-jektin, jonka tavoitteena on kehittää esimies-työtä.

Cramolla kiitetään kaveria– Kaikki esimiehet tulevat käymään läpi

koulutuksen, jossa käsitellään esimiestyön haasteita. Päivän mittaisen koulutuksen jär-jestävät Ilmarinen ja Cramon HR-tiimi, ker-too Cramon vuokrauspäällikkö Jarkko Malén.

Malénin mukaan palautteen antamisen merkitys tuli hyvin esiin koulutuspäivän aikana käydyissä keskusteluissa. Osallistujien mie-lestä palautteen pitää olla aitoa ja luontevaa.

– Marraskuun aikana starttaa myös brän-ditarinaamme liittyvä Cramo Roadshow, jos-sa kierrämme eri paikkakuntien toimipisteillä

ja keskitymme erikseen kunkin toimipisteen työyhteisön haasteisiin. Käsittelemme myös palautteen antamisen merkitystä.

Malénin mukaan Cramolla on havahduttu siihen, että niin positiivisen kuin kehittävän-kin palautteen antaminen on työntekijöille ja esimiehille todella tärkeää.

– Palautteen antamisen ja kiittämisen tu-lisi olla luonteva osa työpäivää. Kun meillä itsellämme on mainio päivä työmaalla, pys-tymme tarjoamaan sellaisen myös asiakkail-lemme. ■

työyhteisön kehittäminen on helpompaa, kun mietitään, mitä me voisimme yhdessä tehdä paremmin ja missä olemme jo onnis-tuneet, Hakanen toteaa.

Hän muistuttaa myös itsensä kiittämi-sen tärkeydestä.

– Itselleen kannattaa olla armollinen. Monesti ihmiset ovat todella ankaria itse-ään kohtaan, eikä mikään tunnu riittävän. Itsensä kiittäminen vahvistaa hyvän kierret-tä aivan samoin kuin toiselle lausuttu kiitos.

– Myös omaa esimiestä kannattaa kiit-

tää. Esimies on ihminen siinä missä alaiset-kin, Hakanen huomauttaa.

Esimiehen kiittäminen saattaa olla mo-nissa työyhteisöissä vaikeaa, sillä se miel-letään pomon mielistelyksi. Positiivista pa-lautetta kannattaisi kuitenkin antaa, sillä se viestii, että esimies on toiminut oikein ja hä-nen toivotaan jatkavan samaan suuntaan.

– Aidosti lausuttu kiitos lisää myös kiittä-jän onnellisuutta. Se laittaa liikkeelle hyvän mielen kierteen, joka koskee työyhteisöä ja heijastuu myös sen ulkopuolelle. ■

Me-puhe vahvistaa yhteishenkeä ja sen vaikutukset ovat jopa suurem-mat kuin yksilön kiittämisellä.

303 |

2015

Täyden kympin mystery shoppaajaCramon testiasiakas vuokrasi syyskuussa Porvoon toimipisteeltä työkoneen. Hän antoi asioinnista ensimmäistä kertaa urallaan 100 pistettä. TEKSTI: PIRKKO SOININEN | KUVA: RIIKKA HURRI

T äydet pisteet olivat sekä testiasiakkaalle että Cramolle historian ensimmäiset.

– En anna 100 pistettä köykäisin perustein. Porvoossa kaikki meni putkeen. Cramon työnte-

kijä tiesi minua paremmin, mitä pitäisi tehdä ja neuvoi minua vakuuttavas-

ti. Hänen palveluasenteensa oli ylivertainen. Annoin mielellä-

ni urani ensimmäiset täydet pisteet, asiakas kertoo.

Hän on tehnyt testiasi-ointia, eli mystery shoppingia, kaksi vuotta Palvelu Plussan

kautta. Testikäynneillä mystery shoppaaja menee muina miehi-

nä toimipisteelle, vuokraa lait-teen jota aidosti tarvitsee, käyt-

tää laitetta johonkin remont-tiin tai rakennusprojektiin,

kirjaa huomiot ylös ja toimittaa arvion

asiakkaalle

eli tässä tapauksessa Cramolle. Cramo käy tulokset läpi asiakaspalve-lijan kanssa.

– Päätyökseni olen taloushallinnon ammattilainen. Koulutan myös ihmisiä liiketoiminnan kehittämisessä. Koen, että saan mystery shoppauksesta itsellenikin uusia näkökulmia varsinaiseen työhöni.

Hän ehtii oman työnsä ohella tehdä yhdestä kahteen testiasioin-tia kuukaudessa, eri yrityksissä.

– Kehitän aina mahdollisimman rehellisen tarinan ja tarpeen, jo-ta lähden sitten liikkeeseen testaamaan. Olen oikeasti kiinnostunut kohteesta ja haluan antaa rehellistä palautetta.

TESTIASIAKAS dokumentoi käynnin tarkasti. Hänellä on yksityis-kohtainen kyselylomake, jonka hän täyttää käynnin jälkeen.

Valtakunnallisille yritysketjuille mystery shoppaus on tärkeä asia-kaspalvelun laadun tarkkailun ja kehittämisen työkalu, sillä ketjuis-sa johtoporras ei pysty samalla tavalla seuraamaan arkisia tilantei-ta kuin pienessä yrityksessä.

– Olen itse ollut myös tiskin toisella puolella myymässä ja tunnen työn haasteet. Tarkkailen asiakaspalvelua silloinkin, kun en mystery shoppaa. Yrityskulttuuri vaikuttaa todella paljon asiakaspalveluun. Joissakin yrityksissä työntekijöitä koulutetaan kohtaamaan asiakas, toisissa ei niinkään.

Mystery shoppaaja uskoo, että osa ihmisistä on synnynnäisesti hyviä asiakaspalvelijoita, vaikka palveluasennetta voi myös opetella. Hyvä asiakaspalvelija tarvitsee ihmistuntemusta ja hänen on osat-tava mukauttaa käyttäytymistään asiakkaan persoonan mukaan.

– Oleellista on, miten yritys osaa hyödyntää saamaansa palau-tetta. Joissain organisaatioissa tieto voi jäädä pyörimään vain johto-portaaseen tai se raportoidaan työntekijöille lannistavaan sävyyn. ■

P alvelu Plus auttaa toimeksiantajiaan selvittämään, mitä asia-kasrajapinnassa tapahtuu. Palvelu Plussaa tarvitaan, kun pi-

tää ymmärtää, miten palvelujen ja tuotteiden ostamisen prosessit toimivat, mitä asiakkaat tekevät ja millainen asiakaskokemus heil-le muodostuu.

– Yritys hyötyy testiasioinneista jo ennen tutkimusten käynnistä-mistä, sillä niitä ennen yrityksen on luotava malli siitä, mihin asiakas-palvelulla pyritään. Puramme mallin mitattavaan muotoon. Jokainen testikäynti tarkentaa kuvaa yrityksen oman myynti- tai palvelukon-septin toimivuudesta. Tutkimus on käytännön johtamisen apuväline, kun trimmataan asiakaspalvelua ja myyntiä entistä parempaan kuo-siin, kertoo johtaja Katja Kaukoranta Palvelu Plussasta. ■

Mikä ihmeen Palvelu Plus?

– En anna testiasioinnista 100 pistettä köykäisin perustein, kertoo mystery shoppaaja.

313 |

2015

sorvin ääressäCramolainen esittäytyy

MAINIO PÄIVÄ TYÖMAALLA