CITY – CITY,BANG– BANG

LEENA ILLUKKA

Lahden ammattikorkeakoulu

Muotoilu - ja taideinstituutti

Kuvataide

Opinnäytetyön kirjallinen osuus

Toukokuu 2011

SISÄLLYS 1 JOHDANTO 4

2 VAIHTOEHTOINEN MAAILMA • Kansansadut 5• Taidesadut 7• Fantasiakirjallisuus 8

3 SATUJEN PARANTAVA VAIKUTUS 10

4 CITY – CITY, BANG – BANG 12

5 JA HE ELIVÄT 14

6 KIRJALLISUUS 28

4

1. JOHDANTO

Opinnäytetyöni on tehty kaikille niille lapsille ja lapsenmielisille, joille vaihtoehtoinen maailma antaa voimia ja parannusta arkielämään. Lastenkirjallisuudella on ollut ja on aina oleva oma paikkansa tässä maailmassa.

Sadut avaavat suuremmoisia näkymiä ja auttavat lasta voittamaan hetkelliset äärimmäiset toivottomuuden tunteet. Tarinat ojentavat lapsille auttavan kätensä sekä tarjoavat apua lapselle hänen itsensä ymmärtämisessä ja maailman kokemisessa.

Aluksi määrittelen satujen historian ja merkityksen lapsen kehityksessä ja elämässä sekä viimeisenä näyttelyni City – City, Bang – Bang. Toivon, että moni meistä aikuisista ymmärtäisi lastenkirjallisuuden arvokkuuden lasten elämässä, joka niillä on vuosisatoja ollut.

Omistan lopputyöni tyttärelleni Minervalle, joka auttoi minua löytämään uudelleen lastenkirjallisuuden salatun maailman.

5

2. VAIHTOEHTOINEN MAAILMA

• KANSANSADUT

Kansansadut olivat pitkään suunnattu enemmän aikuisille kuin lapsille. Saduissa kerrottiin olosuhteista, joissa elettiin karua ja työntäyteistä elämää. Satuja ei kansan suussa siistitty. Esimerkkinä Punahilkka-sadusta taltioitu vertahyytävä kansanversio, joissa Punahilkka syö isoäitinsä ja juo hänen verensä. Toisin kuin Grimmin veljesten ja Perrault´n kirjoittamat muokatut kirjallisuuden versiot. Kansansadut 1700-luvulla perustui todelliseen elämään ja funktio niissä oli opettaa.

Folklore ei synny yksilöstä vaan yhteisöstä, kuten kieli. Se heijastaa elintapoja ja olosuhteita sekä elämän arvoja. Siksi näissä kertomuksissa pääpaino on usein yhteisön sisällä olevat pelot ja toiveet. Kansansaduissa kertoja ja kuulija muovaavat tarinan omalla tavallaan. Nämä sadut eivät olleet tarkoitettu lapsille. Tarinoiden sankari tarjosi kunkin ikäiselle kokijalle sopivan samaistumiskohteen. Kokija itse saattoi täydentää kertomustaan, niin että se ruokki juuri hänen mielikuvitustaan.

Sadun muoto ja tehtävät kehittyivät niin sadun ominaisluonnekin muuttui. Tarinoiden muututtua kirjoitetuksi tekstiksi, eikä enää ollut kyse suusta toiseen kiertävästä kansanperinteestä. Kertomuksissa alkoi näkyä kirjoittajan vaikutus. Tarinoiden muodot ja tehtävät kehittyivät sekä niissä alettiin opettaa yhteiskunnallisia arvoja.

6

Näin tarinoista muokkautui yhteiskuntansa tuotteita. Muistiinmerkityissä kertomuksissa ei ole kaikissa tapauksissa kyse vain kansantarinoista vaan niiden pohjalta syntyneestä kirjallisuudesta ja tämän päivän nykyviihteestä esimerkiksi elokuvat. Tämän takia ei voida pitää Grimmin veljesten versioita sen alkuperäisimpinä kuin Disneynkään, koska molemmat ovat yhteiskuntansa ja aikansa tuotteita.

7

• TAIDESADUT

Grimmin veljekset alkoivat muokata kansansatuja uusiin muotoihin ja niiden pohjalta laadittiin uutta satuainestoa. Kansansadut toimivat innoittajina uuden luomiselle. 1700- ja 1800-luvun vaihteessa syntyi kansansadun pohjalta uusia tarinoita. Syntyi kirjallinen taidesatu.

Sadun olemus on erilainen. Tarinan vastaanottajalle annetaan valmis rooli ja sen juoniasetelmat mutkistuvat. Kertomuksen sankari ei ole enään täydellinen vaan hänelläkin on heikkoutensa ja saattaa hänkin välillä epäonnistua. Satu on yksityiskohtaisempi ja sen kirjoittaja on vaikuttanut sen lopulliseen olemukseen kuin kertoja kertomaansa tarinaan.

Siinä on suuri ero, sillä kirjallinen työ on muuttumaton ja vain lukija itse muuttuu, mutta folklore elää ja jatkaa muutoksessa. Muun muassa Clemens Brentano ja E. T. A. Hoffmann olivat innoikkaimpia ja tunnetumpia taidesatujen kirjoittajia. He olivat myös fantasiakirjojen avainhahmoja.Varsinkin Hoffmannin kertomukset liikkuivat mielikuvituksen ja todellisuuden rajamailla, mikä on myöhemmin ollut fantasiakirjallisuudelle tyypillistä. Hän loi fantasiakirjallisuuden genren.

Pähkinänsärkijä-teos vuodelta 1816 voidaan luokitella Hoffmannin ensimmäiseksi lasten fantasiatarinaksi. Lapsille suunnattu, mielikuvituksella väritetty tarina.Syntyi lasten fantasiakirjallisuus omana itsenäisenä lajinaan kansansadun, taidesadun ja romantiikan fantasiakirjallisuuden kautta.

8

• FANTASIAKIRJALLISUUS

Hoffmania pidetään avainhahmona fantasiakirjallisuuden kehityksessä. Hän oli uranuurtaja ja hänen vaikutuksensa voidaan nähdä nykyiseen fantasiakirjallisuuteen ja elokuviin. Hän on vaikuttanut modernin lastenkirjallisuuden kehitykseen.

Vaikka fantasiakirjallisuus on oma itsenäinen lajinsa on se toisaalta säilyttänyt itsessään piirteitä, joilla se voidaan yhdistää kansansatuihin. Näistä voidaan mainita esimerkiksi puhuvien eläinten mukanaolo. Jotkut fantasiakirjallisuudeksi luokitellut kirjalliset teokset muistuttavat kansansatuja. Esimerkkinä meille kaikille tuttu J. R .R.Tolkienin Hobiti sekä lastensatuklassikot Kenneth Grahemmin Kaislikossa suhisee ja A. A Milnenin Nalle Puh.

Lastenfantasiasadut olivat alunperin suunnattu aikuisille. Näin ollen on vaikea luokitella mikä on lasten- tai aikuistenkirja. Fantasia kulkee käsittämättömän ja mielikuvituksen rajamailla. Tarinat eivät toimi logiikan mukaan tai järkiperäisen selityksen mukaan. Esimerkiksi Carrolinin Liisa ihmemaassa, missä tapahtumat on selitetty unena, jossa rationalisuus ja yliluonnollisuus kohtaavat.

Vaikka kuinka yritämme selittää fantasiakirjoille loogista selitystä. Eikö tämän kirjallisuuden pääpaino ole se, että mielikuvitusmaailman säännöt ovat erilaisia kuin realistitisessa maailmassa. Tässä kuvitellussa maailmassa ei tarvita maantieteellistä tai aikaan sidottua paikannusta.

9

Fantasiakirjallisuuden teemat voidaan pitkälle luokitella näiden mukaan: näkymättömyys, muuttuminen, hyvän ja pahan välinen taistelu, ilmestykset, hallinta ja tuho.On kuitenkin muistettava, että 1800-luvun puolivälissä lastenkirjallisuus oli puhdasta viihdettä kuin myös moraalisia neuvoja. Moraaliset lastenkirjat pitivät eettisen opetuksen yksinkertaisen tarinan muodossa. Itse lapsuus käsitteenä on sangen nuori ja kun lapsi alettiin nähdä romantiikan näkemyksen mukaan lapsena niin hänelle alettiin kirjoittaa fantasiaa lastensadun muodossa.

Näin uusi näkemys synnytti uuden lastenkirjallisuuden muodon. Tämän merkitys on ollut suuri lastenkirjallisuuden kehityksessä. Tunnetumpia lasten fantasiakirjoja ovat muun muassa Liisa Ihmemaassa, Maija Poppanen, Peter Pan, Narnian tarinat, Taru sormusten herrasta sekä tämän päivän suuren suosion saannut Harry Potter. Kehä fantasiaelementtien matkasta kansansaduista lasten fantasiakirjallisuuteen ei ole vielä sulkeutunut. Kulta-ajan teoksista on tullut tunnettuja ja ne elävät elämäänsä jo kirjojen kansien ulkopuolella.

10

3. SATUJEN PARANTAVA VAIKUTUS

Opinnäytetyön tarkoituksena on tuoda esille lastenkirjallisuuden merkitys lapsen sisäisen kasvun pönkittäjänä ja elämää parantavana tekijänä. Tarina ei koskettaisi niin syvästi ellei se ennen muuta olisi myös taideteos. Mielikuvituksella kirjallisuudessa pystytään luomaan ainutkertaisia taideteoksia, jota lapsi ymmärtää paremmin kuin mitään muuta taidemuotoa. Samalla kuin mielikuvitussadut antavat lapselle iloa, kertoo se myös paljon lapsesta itsestään ja edistää persoonallisuuden kehitystä

Kirja tarjoaa lapselle oivalluksia ja rikastaa elämää. Satujen hahmot eivät ole yhtä aikaa hyviä ja pahoja. Tämä auttaa lukijaa hahmottamaan ja erottamaan ne toisistaan. Hän tekee valinnat oikean ja väärän välillä. Mitä yksinkertaisempi ja suoraviivaisempi hahmo on, voi siihen silti samaistua ja hylätä pahan hahmon. Lapsi ei samaistu sankarin hyvyyteen vaan sankarin käyttäytymiseen. Kun samaistuminen sadun sankariin tapahtuu voi hän luoda oman elämän, tuntematta ja kokematta pelkoa. Tällainen aito satu suhtautuu olemassaolon ongelmiin ja ahdistuksiin vakavasti ja tuo ihmiselle rakastetuksi tulemisen tarpeen, väheksytyksi tulemisen pelon, elämän rakkauden ja kuolemanpelon.

Kertomukset tarjoavat ratkaisuja, joita kuuntelija pystyy ymmärtämään oman kehitystasonsa pohjalta. Esimerkiksi jos ihminen on löytänyt aidon kypsän rakkauden, hänen ei tarvitse toivoa ikuista elämää. Tämän ilmaisee monessa saduille ominainen päätös: ja he elivät onnellisesti yhdessä. Satu tuottaa iloa, nerokkaasti se opettaa lapsia puhuttelevalla tavalla. Tarina antaa persoonallisuuden kehitykselle tärkeää tietoa sekä järjelle että tunteelle.

11

Lastenkirjallisuudella on usein unenomaisia aineksia mutta niillä on rakenne, alku ja juoni, joka etenee lopussa tyydytettävään ratkaisua kohti. Voisi sanoa, että satu saattaa kuulijan hellävaraisesti tähän arkeen voittajana. Tarinan sankarilla on ruumis, joka pystyy suorittamaan ihmeellisiä tekoja. Tästä lapsi voi saada mielikuvituksessaan korvausta kaikille omille todellisille tai kuvitetuille ruumiillisille puutteilleen. Hän voi kuvitella, että hänkin kykenee sankarin tavoin tulemaan maailman mahtavimmaksi, muuttamaan ulkoista muotoaan, voittamaan jättiläiset tai tuntemaan itsensä maailman kauneinmaksi ihmiseksi.

Hyvä lastenkirjallisuus antaa lapselle esimerkin todellisuuden hyväksymisestä, vaikka kirjan sankarille tapahtuu mitä tahansa tulee hänestä lopussa jälleen tavallinen kuolevainen. Kun tarinan sankari on löytänyt oman aidon identiteettinsä, hän on onnellinen juuri sellaisena kuin hän on.Fantasiakirjallisuudella on monta tehtävää. Se avaa suurenmoisia näkymiä ja auttaa lasta voittamaan hetkelliset toivottomuuden tunteensa sekä ojentaa lapselle auttavan kätensä ja tarjoaa apua itsensä ymmärtämisessä ja maailman kokemisessa.

12

4. CITY – CITY , BANG – BANG

Niinkuin johdantotekstissäni kerroin näyttelyni kirjallinen osuus on osoitettu lapsille ja lapsenmielisille, joille vaihtoehtomaailma antaa voimia käsittelemään ja hyväksymään todellisuutta. Samalla saaden edes pienen hetken elää ihmeellisessä mielikuvituksen maailmassa. Näyttelyn lähtökohtana on lastentarinoiden voimaa antava vaikutus ja siirtyminen utopiaan, jossa kaikki on mahdollista – vaihtoehtomaailma.

Oli lastenkirjallisuuden sisältö mikä tahansa niin lapsen ei tarvitse niitä lukiessaan salata tunteitaan siitä, mitä sadussa tapahtuu eikä tuntea syyllisyyttä. Sadun sankarina, lapsi pystyy suorittamaan ihmeellisiä tekoja ja hän voi mielikuvituksessaan saada korvausta kaikille omille todellisille tai kuvitetuille ruumiillisille puutteilleen. Lapsi voi kuvitella, että hänkin kykenee sankarin tavoin tulemaan maailman vahvemmaksi, muuttamaan ulkoista muotoaan, voittamaan jättiläiset tai muuttumaan maailman kauneinmaksi ihmiseksi.

City – City, Bang – Bang-näyttelyn töissäni olen halunnut tuoda esille, että edes vaihtoehtomaailmassa lapsella on oikeus saada olla sankari ja suojella itseänsä sekä olla voittamaton.Vaikka tarinan sankarille tapahtuu mitä ihmeellisimpiä muodonmuutoksia, hänestä kamppailun tai seikkailun päätyttyä tulee tavallinen kuolevainen mutta hän on löytänyt onnensa ja oman aidon identiteettinsä.

13

Opinnäytetyöni tarkoitus on avata meitä ymmärtämään satujen tarjoama voima. Satu antaa lapselle mahdollisuuden ymmärtää maailmaa sekä itseänsä. Toivon, että teoksillani on samaa voimaa kun lastenkirjallisuudella sekä saada aikaan keskustelua myös siitä miksi tämän päivän lastenkirjallisuudessa paha ei ole voittamaton vaan muuttaa muotonsa ja jatkaa elämäänsä. Eikö tällöin tarinan sankari eli lapsi tunne pelkoa ja ahdistusta, kun paha elää kaikista taisteluista huolimatta. Sadun voimaa antava terapeuttinen merkitys katoaa ja pelko pysyy.

Materiaalivalinnoissani olen halunnut tuoda sekä maalauksellisuutta että kolmiulotteisuutta, yhdistää ja löytää sen kautta uutta ilmaisua teoksiini. Eri materiaalien työstö ja niiden yhdistäminen käsityöperinteeseen luo mielikuvan vanhasta tutusta asiasta mutta synnyttää uutta vahvaa kuvailmaisua. Töissäni vahvuutenani on oma ilmaisukieli sekä havannointi visuaalisessa maailmasta. Tällä hetkellä olen työstänyt kahden vanhan perinteisen tekniikan puupiirustuksen ja ristipisto tekniikan yhdistämistä paperilakanalle.

Taiteessani on vahvasti käsityön perinne ja olen vuosia tehnyt ristipistoja, joita olen käyttänyt teoksissani. Ristipistojen tekemistä voi verrata meditointiin, hiljaisuus on tärkeä osa prosessia jossa teokseni syntyvät. Ehkäpä sen vaatimaton kauneus, kaksi suoraa, x–kuvion muodostavaa vinoa pistoa antavat minulle innovatiivisen halun luoda uusia voimakkaita teoksia.

14

5. JA HE ELIVÄT

Vaikka kuinka monia kiertoteitä satu kulkeekin niin se ei koskaan joudu eksyksiin.Toivon, että ohjaamme lapsemme tälle mielikuvitus matkalle, taikuuden maahan mistä sankari palaa todellisuuteen – onnelliseen arkeen jossa ei ole taikuutta.

City-City, Bang-Bang2011puupiirustus, ristipisto76 x 70 cm

16

City-City, Bang-Bang2011puupiirustus, ristipisto76 x 70 cm

18

City-City, Bang-Bang2011puupiirustus, ristipisto76 x 70 cm

20

City-City, Bang-Bang2011puupiirustus, serigrafia, monotypia, ristipisto150 x 125 cm

22

Dirty Hands2011serigrafia, tussipiirustus,hakaneulat, kangasservetti32 x 54 cm

24

Dirty Hands2011serigrafia, tussipiirustus,lanka, metallirenkaat,kangasservetti32 x 54 cm

26

Dirty Hands2011serigrafia, tussipiirustus,neulat,kangasservetti32 x 54 cm

28

6. KIRJALLISUUS

Bettelheim, Bruno 1975. Satujen lumous. Suomennos Mirja Rutanen, 1984. The Uses of Enchantment. Helsinki: WSOY.

Jakob & Wilhelm Grimm. Lasten- ja Kotisatuja 1. Suomennos Helmi Krohn, 1952. Kinder und Hausmärchen. Hämeenlinna: Karisto.

Jakob & Wilhelm Grimm. Lasten- ja Kotisatuja 2. Suomennos.Helmi Krohn, 1952. Kinder und Hausmärchen. Hämeenlinna: Karisto.

Saukkola, Mirva 1998. Lapsuuden paratiisi. Helsinki: Cultura.

Fleming, Jan 1964. Chitty – Chitty - Bang – Bang. The Magical Car 1. Suomennos, Mauno Suuronen ja Leo Kamunen 1968. Jyväskylä: Gummerus.

Fleming, Jan 1964. Chitty – Chitty - Bang – Bang. The Magical Car 2. Suomennos, Mauno Suuronen ja Leo Kamunen 1968. Jyväskylä: Gummerus.

Fleming, Jan 1964. Chitty – Chitty - Bang – Bang. The Magical Car 3. Suomennos, Mauno Suuronen ja Leo Kamunen 1968. Jyväskylä: Gummerus.

Suomenkielinen nimi: Ihmeauto, Chitty–Chitty-Bang–Bang.