CIRCMI Newsletter 1 / 2013 Research on Information, Customer, and Innovation Management

Kr i s h i M e l a — ex p o j a s a t a ko h t a a m i s t a I n t i a s s a s . 6

K o v a ko n f e re n s s i ke s ä s . 6

N ä kö p i i r i s s ä k i l p a i l u k y k y i s e m p i o rg a n i s a a t i o s . 4

T i l a u s s u u n n i t t e l u n a u t o m a t i s o i n t i s . 2

Tu t k i m u s y h t e i s t y ö n kä y n n i s t ä m i n e n s . 7

Y h t e y s t i e d o t s . 8

2 6 4 6

2

J O H T A J A N T E R V E I S E T

P R O J E K T I T E E M A

CIRCMI jatkoi vuoden 2012 syksylla aktiivisesti T&K-hankkeitaan ja versioi useita uusia tutkimussuunni-telmia.

Tutkimustyo ta tehtiin taas laajalla rintamalla. Sonet-hanke haastavista asiakasryhmista ja sosiaalisista ver-kostoista pa a ttyi syyskuussa ja sai yrityksilta eritta in hyva a palautetta. Verkostotuotetiedon tutkimushanke NetPLM synnytti syksyn aikana useita uusia avauksia, mm. kettera n organisaatiokehitta misen, peliliiketoi-minnan ja arvoverkostojen tutkimukseen. ServRate-hankkeessa luotiin kattava evaluointityo kalu palvelu-liiketoiminnan arviointiin. Myo s tyo ela ma orientoitu-neet konsortiohankkeet DINNO ja REFINNO eteniva t suotuisasti syksyn aikana.

Projektituloksia esiteltiin kesa sta alkaen eurooppalai-sissa konferensseissa ja muilla foorumeilla. Esityksia julkaistiin seka toimitetuissa kirjoissa etta tiedejour-naaleissa. Sosiaalisen teknologian merkityksen kasvu na kyi vuoden aikana ja heijastui koko CIRCMI:n levey-delta keskusteluun seka teknologiana, liiketoiminta-mahdollisuutena etta tyo prosessien kehitta mismeto-dina. Ta ma na kyi myo s konferenssiesityksissa mme.

Kansainva lisessa tutkimuksessa panostimme ”global health and ICT” -tutkimukseen yhteistyo ssa suoma-laisten vuorovaikutteisen teknologian ja terveyden-

huollon tietoja rjestelmien tutkijoiden seka intialaisen KLE University and Hospitals –organisaation kanssa. Kan-sainva lisia vaihtovierailuja tekiva t syksyn aikana Juhani Linna Tanskaan pohjoismai-sen Aasia-tutkimusyksiko n NIAS:n stipendiaattina, Nicholas Mavengere Espan-jaan koulutustieteiden yli-opistojenva lisen keskuksen ICO:n stipendilla ja Mikko Ruohonen Intiaan osana Tekes-hanketta RuralVoice.

Alkuvuosi 2013 tuo useita mahdollisuuksia digitaali-sen arvonluonnin ja verkostoitumisen alueella. Ta ma na kyy mm. ulkoistamisen palveluliiketoiminnassa, ela myksellisen pa a oman luonnissa seka kokemukselli-sessa tyo organisaatioiden kehitta misessa . Ta ha n ”ajuriin” onkin kiinnitetty huomiota myo s valtiovallan asettamien tyo ryhmien taholta ja CIRCMI:lla on tarjo-ta ta ha n tyo ho n pa teva joukkue. Olemme aidosti mo-nitieteinen ja kansainva linen tiimi.

CIRCMI-piiri pyo rii, tule mukaan! Mikko Ruohonen

Professori, yksiko n johtaja

Aidosti monialaista tutkimusta ja kehitystyötä

Tilaussuunnittelun automatisointi seuraava askel

Massara a ta lo inti on na hty ratkaisuna tuottaa suuri

lopputuotteiden varioituvuus kustannustehokkaasti

hyo dynta en modulaarisuutta ja joustavia tuotantopro-

sesseja. Pa a osa massara a ta lo innin tutkimuksesta on

kuitenkin keskittynyt kuluttajabisnekseen, jossa mo-

tiivit, keinot ja vaikutukset ovat erilaiset verrattuna

yritysten va liseen kauppaan. Yritysten va lisessa liike-

toiminnassa massara a ta lo innilla tavoitellaan inves-

tointihyo dykkeiden varioituvuuden parempaa hallin-

taa ja toimitusaikojen nopeuttamista.

Tyypillisimmilla a n investointihyo dykkeiden massa-

ra a ta lo inti tarkoittaa modulaarista tuoterakennetta,

jossa asiakas valitsee vaihtoehtoisista moduuleista ja

lisa optioista tarpeisiinsa sopivan kokonaisuuden.

Usein kuitenkin erityiset asiakas– tai ka ytto ympa ris-

to tarpeet pakottavat investointihyo dykkeen yksilo lli-

seen ra a ta lo intiin. Tarpeiden varioituvuus voi olla niin

suuri ja ta sma llinen, etta tuotteen modulaarisuus ei

ole taloudellisesti mahdollista ja siksi tarvitaan tilaus-

kohtaista suunnittelua.

Tilaussuunnittelu vie kuitenkin aikaa seka tarjous- etta

toimitusprosessissa. Englannissa ja Yhdysvalloissa

tehtyjen kyselytutkimusten mukaan puolet tilaus-

suunnittelua tekevista yrityksista on menetta nyt

kauppoja myo ha styttya a n tarjouksen tekemisessa ja

vain 4 % yrityksista tarjouksien ja tta minen ajoissa ei

ole ollut koskaan ongelma. Tuotteen toimitusaika asi-

Konfiguraattoreiden fokusalue

Konfiguraattoreiden vaikutus toimitusaikaan

3

E S I T T E L Y

Mikä on CIRCMI?

CIRCMI on Tampereen yliopiston Informaatiotietei-

den yksiko ssa toimiva monialainen ja monitieteinen

tutkimus- ja kehitta misyksikko . Tutkimusstrategias-

saan CIRCMI kohdistaa ponnistelunsa tiedon, asiak-

kuuksien ja innovaatioiden johtamisen haasteelliseen

kentta a n.

Yritysten ja yhteiskunnan organisaatioiden tutkimus-

ja kehityshaasteet ovat ta na pa iva na laajoja ja moni-

syisia . Na ma haasteet eiva t ole ratkaistavissa kapei-

den tutkimusasetelmien avulla, vaan edellytta va t

usein kehitystyo ta seka organisaation toiminnan, ra-

kenteiden ja ja rjestelmien etta tyo nteon menetelmien

ja henkilo sto n suhteen. Ta ma kehitystyo taas vaatii

monitieteista ja monipuolista tutkimus- ja kehitystoi-

minnan suuntaamista ja tietoja rjestelmien ja teknolo-

gian mahdollisuuksien syva llista ymma rta mista . CIRC-

MI vahvistaa osaamistaan na illa alueilla yhteistyo lla

tutkimuskonsortioiden ja muiden tutkimusryhmien

kanssa. CIRCMI on aidosti verkostoitunut yksikko .

CIRCMI:n tutkijoilla on laaja tausta ja koulutus tieto-

ja rjestelma -, kaup-

pa-, yhteiskunta-

ja ka ytta ytymistie-

teista seka koke-

musta laaja-

alaisista kehitta -

mishankkeista. Yksiko n toiminta jakaantuu pa a osin

kolmeen osaamisalueeseen: Aasian liiketoimintaan ja

teknologiaan, teollisiin ja rjestelmiin seka asiakkuusin-

novaatioihin. Erityisosaamisaluetta ovat lisa ksi tyo or-

ganisaatioiden kehitta mishankkeet.

CIRCMI:n tutkimustapa on hyvin organisaatiola hei-

nen. Tutkimuksissa ka yteta a n paljon laadullisia mene-

telmia , kuten haastatteluja seka case- ja toimintatutki-

musta. Metodiosaamista ta ydenneta a n kyselytutki-

muksilla ja tilastollisilla menetelmilla . Ta ssa lehdessa

esitella a n yksiko n kuulumisia loppuvuodelta 2012

seka la hitulevaisuuden tutkimusalueita ja projekteja

erityisesti teollisuuden ja organisaatiokehityksen na -

ko kulmista.

http://circmi.fi

massaräätälöinnissä

akkaalle pidentyy, koska jo tarjousten tekeminen vaa-

tii keskima a rin satoja suunnittelutunteja, ja asiakas-

kohtaisen suunnitteluvaiheen ohella tulee huomioida

myo s suunnittelun tyo jono.

Tilaussuunnittelua harjoittavissa yrityksissa massa-

ra a ta lo inti on na hty yhtena keinona vastata globaaliin

kilpailuun. Teknologian kehittyessa on asiakkaalle

tarjottavaa ratkaisuvalikoimaa mahdollistaa laajentaa

siirtyma lla parametriseen konfigurointiin, mika mah-

dollistaa tuotteen CAD-tasoisen automaattisen ra a ta -

lo innin. Suunnittelukonfiguraattori on sovellus, jolla

tuotteen parametrinen konfigurointi toteutetaan.

Suunnittelukonfiguraattori edellytta a parametrisen

tuotemallin rakentamista, jossa parametreilla ohja-

taan tuotteen ja tuotteen osien muotoja, mittoja, ma a -

ria ja malleja. Konfiguraattorin avulla asiakastarve on

muutettavissa automaattisesti CAD-tason tuotekuviksi

ja komponenttilistoiksi, seka edelleen valmiiksi tarjo-

us- tai suunnitteludokumenteiksi asiakas- ja hintatie-

toineen integroimalla se muihin tietoja rjestelmiin.

Suunnittelukonfiguraattorin keskeiset edellytykset:

Soveltuu parhaiten rutiiniluontoiseen suunnitteluun

Tuotetta muokkaavat parametrit ja niiden rajat on

määriteltävä etukäteen

Edellyttää osaamista tuotearkkitehtuurin mallinta-

misessa, parametrisuuden toteuttamisessa ja para-

metrien välisten sidosten tarkastelemisessa

Vaikutukset:

Tarjous- ja tilaussuunnittelun nopeutus (jopa 99,5%)

Osaratkaisullakin merkittäviä hyötyjä suunnittelu-

prosessin läpimenoajassa

Rutiiniluontoinen suunnittelutyö vähenee/poistuu

Suunnittelun lopputuotteiden yhdenmukaistuminen

ja tasalaatuisuus

Aihealueesta ka ynnisteta a n projekti keva a lla 2013.

Lisätiedot: Marko Mäkipää (marko.makipaa@uta.fi)

Erikoistutkija, teolliset järjestelmät

4

P R O J E K T I E S I T T E L Y

P R O J E K T I T E E M A

Reflektiivisellä työotteella parempiin tuloksiin —

Sosiaalinen mediako uusi pelintekijä?

Muuttuvassa maailmassa myo s organisaatiot ovat jat-kuvan muutos– ja kehityspaineen alla. Tulevaisuuden kehitysstrategiat nojaavat usein pelka sta a n talouden tai teknologian terminologiaan, vaikka vanhan sanon-nan mukaan henkilo sto on yrityksen ta rkein voimava-ra, ja myo s organisaatioiden ja tyo ela ma n kehitta mi-sen tyo kalut ovat edistyneet huimasti viime aikoina.

Niin sanotut reflektiiviset menetelma t ovat kasvatta-massa suosiotaan henkilo sto n kehitta misen kenta ssa

coachauksen, tyo yhteiso valmennuksen, tyo nohjauk-sen, mentoroinnin eri muotojen ja erina isten reflek-tioryhmien muodossa. Subjektiiviseen arviointiin pe-rustuvaa vaikuttavuustutkimusta on tehty ennenkin, mutta yrityksen kyseisista menetelmista saamaa hyo -tya , vaikutuksia liiketoiminnan tuloksellisuuteen ja organisaation suorituskykyyn on tutkittu va ha n. Liike-ela ma ssa on suuri kiinnostus reflektiivisyytta kehitta -

via menetelmia kohtaan, mutta palveluntarjonta on kirjavaa ja epa selvyytta vallitsee siina , mika muodos-taa na iden menetelmien vaikuttavuuden. On siksi ta r-kea a saada lisa selvyytta siihen, mihin hyo tyjen saami-nen perustuu. REFINNO-hanke vastaa ta ha n haastee-seen. REFINNO-hanke on Tekesin ja siina mukana ole-vien yritysten rahoittama kolmivuotinen (2012-2014) monitieteinen tutkimus- ja kehitta mishanke. Pa a ta-voitteena on tutkia ja analysoida reflektion ja reflektii-visen tyo otteen (reflective practice) potentiaalia orga-nisaation suorituskyvyn, tyo ssa oppimisen, innovatii-visuuden ja johdon ohjauksen kehitta misessa . Tutki-musotteessa yhdistyva t osaamisen kehitta misen ja

Uuden teknologian tulo markkinoille ja laajamittai-

seen ka ytto o n voi muuttaa toisinaan koko sovellusalu-

een toimintatavan, na in tapahtui esimerkiksi mikro-

tietokoneiden tai mobiiliteknologian markkinoille

tulon yhteydessa . Sosiaalisen median tai oikeammin

sosiaalisen teknologian ja niihin liittyvien palvelujen

yhteydessa on puhuttu ”pelintekija n” mahdollisuuk-

sista kaupassa, palveluissa, teollisuudessa ja myo s

julkisella sektorilla. On selvio , etta tavalla tai toisella

avoimet ja sosiaaliset teknologiat muokkaavat tapaa

suunnitella, toteuttaa ja arvioida koulutusta verkottu-

vassa oppimisympa risto ssa .

Tyo paikoilla somen vaikutukset na kyva t ensin mark-

kinoinnin, sidosryhma kontaktien ja tiedottamisen

alueella, mutta case-tapauksia lo ytyy jo somen tuotan-

nollisestakin ka yto sta esim. prosessien seurannan ja

laadunvalvonnan alueilta. Haasteellisinta tyo ssa ta-

pahtuvassa oppimisessa on sen johtaminen, monet-

kaan yritykset eiva t viela muodosta sille strategiaa tai

ohjaa henkilo - ryhma - ja organisaatiotason oppimis-

”...yrityksen kyseisistä menetelmistä saamaa

hyötyä, vaikutuksia liiketoiminnan tuloksellisuuteen

ja organisaation suorituskykyyn on tutkittu vähän”

prosesseja niin, etta ne tukisivat toisiaan. Pelkka ka yt-

to o notettu teknologia-alustahan ei sita yksina a n tee,

kuten tieda mme.

Avoimet teknologiat ja avoin data (OSS) muodostavat

myo s suuren mahdollisuuden seka yrityksille etta jul-

kistoimijoille. Aihepiirin ympa rille on jo muodostunut

tutkimusta, jossa on pyritty myo s miettima a n uusia

ns. hybrideja liiketoimintamalleja. Perinteinen tapa

kehitta a ohjelmistoja ja ja rjestelmia on saanut OSS-

toiminnasta uuden haastajan ja esimerkiksi kehittyvi-

en maiden koulutusympa risto jen rakentamisessa har-

kitaan aina myo s OSS-vaihtoehtoa. Esimerkkina julki-

sen sektorin kiinnostuksesta on oikeusministerio n

Open Office -ka ytto o notto.

Muutos on siis ta rkea ja tapahtumassa, mutta sen vai-

kutuksista ja ohjaamisesta on viela heikosti tietoa,

varsinkin tutkittua tietoa.

Lisätiedot: Mikko Ruohonen (mikko.j.ruohonen@uta.fi)

Professori, tietojärjestelmät

KU

VA

: CR

EATIV

E CO

MM

ON

S

5

M A T K A K U U L U M I S I A

Y H T E I S T Y Ö S S Ä

REFINNO-tutkimusryhmä

CIRCMI:n erikoistutkijan Kati Tikkama en lisa ksi RE-

FINNO-tutkimusryhma a n kuuluvat Sanna Pekkola,

Minna Saunila ja Juhani Ukko Lappeenrannan teknilli-

sesta yliopistosta, Johanna Ra mo Turun yliopistosta

seka Sanna Vauranoja Tampereen teknillisesta yli-

opistosta. Projektia koordinoi Sanna Hilden ja johtaa

Petri Suomala, molemmat niinika a n Tampereen tek-

nillisesta yliopistosta.

Tutkimuskohteina organisaatiot ovat rikkaita mutta

myo s haastavia. Organisaatioiden moninaisuus ja nii-

den erilainen ja vaihtuva kytkeytyminen toimintaym-

pa risto ihinsa vaativat tutkimukselta kokonaisvaltais-

ta, pitka kestoista ja monitieteista tutkimusotetta. RE-

FINNO:n tutkijoiden osaamisalueita ovatkin esimer-

kiksi kustannuslaskenta, tulosmittaus, innovatiivi-

suus, kilpailukykykehitys, strateginen johtaminen,

tyo ela ma tutkimus seka reflektiivinen oppiminen.

REFINNO-hanke kesta a vuoden 2014 loppuun. Han-

ketta rahoittavat Tekes ja hankeyritykset.

REFINNO

taloudenohjauksen la hestymistavat. Hankkeessa selvi-teta a n mm. millaisin keinoin reflektiivista tyo otetta kehiteta a n ja miten reflektiivinen oppiminen na ytta y-tyy osana tyo ta , miten kehittyva reflektiivinen tyo ote na kyy yrityksen tuloksellisuudessa, milla tavalla joh-don ohjauksen (management control) ja taloudenohja-uksen (accounting) keinot mahdollistavat reflektiivi-syyden ja luovat ns. oppimisen tiloja organisaation toimintaan. Lisa ksi tarkastelun alla on osaamisen ke-hitta misen pa a to ksentekoa palvelevat mittaristot ja niiden rakentuminen kiintea ksi osaksi olemassa ole-vaa johdon ohjausta ja taloudenohjausta—eli tulisivat oikeasti ka ytto o n ja osaksi strategista suunnittelua. Asiantuntijakummeina hankkeelle ovat HENRY ry, Teknologiateollisuus ry ja TalentVectia Oy

Reflektiivinen tyo ote merkitsee ka yta nno ssa pysa hty-mista ja toiminnasta eta a ntymista uusien na ko kulmi-en avaamiseksi, oman ja yhteisen toiminnan, tausta-oletusten ja asenteiden kriittista ja kehityshakuista tarkastelua seka tyo ta ja tyo otetta kehitta via oivalluk-sia yksin tai ryhma ssa . Reflektiivista tyo otetta ja orga-nisaatioiden suorituskykya tutkitaan ja kehiteta a n eri alojen yrityksissa . Mukana olevat yritykset ovat la a ke-teollisuuden alan yritysta edustava Pfizer, terveyden- ja tyo terveyshuollon puolelta Tampereen tyo terveys ry. ja Pihlajalinna Oy seka va hitta iskaupan alalta Ko-

din Terra. Kyseisissa yrityksissa toteutetaan reflektii-vista tyo otetta tukevia interventioita, joissa kehite-ta a n toimiviksi todettuja ka yta nteita reflektiivista tyo -otetta palvelevaan suuntaan seka innovoidaan uusia tyo n tekemisen tapoja.

Lisätiedot: Kati Tikkamäki (kati.tikkamaki@uta.fi)

Erikoistutkija, työorganisaatioiden kehittämishankkeet

Ryhmäkuvassa Juhani Ukko, Johanna Rämö, Sanna Vauranoja, Sanna

Hilden, Kati Tikkamäki, Sanna Pekkola ja Minna Saunila

Reflektiivisen työotteen vaikuttimet.

6

M A T K A K U U L U M I S I A

M A T K A K U U L U M I S I A

RuralVoice-verkostotapaamisia Intiassa

IFIP OST’12-konferenssi Tallinnassa

CIRCMI:n johtaja Mikko Ruohonen oli mukana ja rjes-

ta ma ssa IFIP:n (International Federation for Informa-

tion processing) avointa konferenssia Open and Social

Tools for Networked Learning (OST’12), joka ja rjestet-

tiin heina -elokuun vaihteessa Tallinnassa. Tavoitteena

oli lyhyesti muotoiltuna kansainva linen kohtaaminen,

jossa jaettaisiin ja kasvatettaisiin tietoa avoimista ja

sosiaalisista teknologioista. Tavoitteissa onnistuttiin-

kin hyvin—osanottajiakin oli viidesta eri maanosasta.

Konferenssissa esitetyt tutkimuspaperit olivat kaikki

vertaisarvioituja ja niista muodostetaan kirja, jonka

kustantaa kansainva linen tietokirjakustantaja Sprin-

ger. Ta ma n lisa ksi konferenssissa ja rjestettiin myo s

tohtorikoulutussessio, jonka ohjasivat emeritus-

professori Pertti Ja rvinen Tampereen yliopistosta ja

tutkija Terje Va ljetaga Tallinnan yliopistosta. Konfe-

renssin aihepiireja olivat Mobile Learning, Social Net-

works, Analytics and Recommendation, Workplace

Learning, Learning Analytics in Higher Education, Col-

laborative Learning in Higher Education ja Managing

Open and Social Education.

Ta ma n lisa ksi konferenssin osallistujat jakautuivat

keskusteluryhmiin aikaisemman IFIP-perinteen mu-

kaisesti. Erikoistutkija Kati Tikkama ki ja tutkija Nicho-

las Mavengere CIRCMI:sta johtivat ryhma a teemalla

“Organizational learning, agility and social technolo-

gies in contemporary workplaces” Jane Andersen Ko o -

penhaminan IT-yliopistosta ryhma a “Social technolo-

gies for improving quality and efficiency in the area

between teaching/learning and administrative student

support” ja tutkija Mart Laanpere seka professori Pee-

ter Normak Tallinnan yliopistosta “Digital learning

ecosystems: rethinking virtual learning environments in

the age of social media”.

Konferenssin sponsorina toimi IFIPin teknisen komi-

tean tyo ryhma 3.4., ja lisa ksi Tietotekniikan liitto ry

tuki konferenssia merkitta va lla summalla.

Konferenssiesitykset:

http://ifip-ost12.tlu.ee/conference/schedule/

2013 World Conference of Computers in Education:

http://wcce2013.umk.pl/

Professorit Mikko Ruohonen seka Markku Turunen

(TAUCHI) kiersiva t syksylla ja loppuvuodesta Intiaa

neuvottelemassa RuralVoice-hankkeen sidosryhmien

kanssa. Mukana oli myo s CIRCMI:n paikalliskonteks-

tin osaaja, tutkija Gururaj Mahajan. RuralVoice-

hankkeessa kehiteta a n puhepohjaisia, matkapuheli-

mella ka ytetta via informaatiopalveluita Intian 830-

miljoonaisen maaseutuva esto n ka ytto o n.

Syksyn matkan erityistarkoituksena oli terveyden-

huoltoalan yhteistyo avaus Karnatakan osavaltiossa

toimivan KLE Societyn kanssa. KLE:lla on yli 160 tut-

kimusinstituuttia etela isessa Intiassa seka muun muu-

assa useita sairaaloita. Terveydenhuolto on yksi ta r-

kea RuralVoice-hankkeen palveluvertikaali.

Lisa ksi suunniteltiin jo kehitetyn maatalousinformaa-

tiopalveluprototyypin ka ytto o nottoa Dharwadin maa-

talousyliopiston (UASD) kanssa seka tavattiin useita

muita sidosryhmia tietojenka sittelyn edista miskeskus

C-DAC:n johtajista aina tiede- ja teknologiaministeri

Vayalar Raviin saakka.

Professorit Mikko Ruohonen ja Markku Turunen keskustelun pyörteissä

UASD:n järjestämässä Krishi Mela -maatalousnäyttelyssä Dharwadissa.

http://ruralvoice.fi

Mikko ja Markku sekä C-DAC:n (Center for Development of Advanced

Computing) toiminnanjohtaja Hemant Darbari (toinen vas.) apulaisjoh-

tajineen.

7

Kuinka tutkimusyhteistyö toimii?

IRIS/SCIS Sigtunassa ja MCP -CE Novi Sadissa

Uuden ja toisaalta myo s jo olemassa olevan tutkimus-

tiedon innovatiivinen soveltaminen ovat ta rkeita teki-

jo ita nykypa iva n liiketoiminnassa. Erityisesti PK-

sektorin yritysten voi kuitenkin olla resurssien niuk-

kuuden vuoksi haasteellista hyo dynta a uusinta tieto-

taitoa esimerkiksi asiakkaiden kohtaamisessa, inno-

vaation kehitta misessa tai liiketoimintamallin sovitta-

misessa sosiaalisen median ekosysteemiin. Tutkimus-

tai kehitysyhteistyo liiketoimintaa ymma rta va n orga-

nisaation kuten CIRCMI:n kanssa on ta llo in viisas rat-

kaisu.

Yhteistyo n hahmottelu la htee luonnollisesti liikkeelle

yrityksen tai organisaation yhteydenotosta ja ideoiden

esittelysta . Toteutettavuuskartoituksella varmistetaan

sidosryhmien va linen yhteisymma rrys seka riitta va

kompetenssi tutkimus– tai kehitysalueen suhteen:

Hankkeita voidaan tarvittaessa toteuttaa yhteistyo ssa

muiden tutkimusorganisaatioiden kanssa. Mika li han-

ke na ytta a osapuolien mielesta toteutuskelpoiselta,

voidaan edeta rahoitusja rjestelyihin, joiden onnistu-

misella on hankkeen kannalta usein varsin suuri mer-

kitys.

Suoran rahoituksen lisa ksi vaihtoehtona on kattaa osa

kuluista esimerkiksi rahoittamiseen erikoistuneen

organisaation tuella. CIRCMI:n projekteissa Tekes on

ollut pa a asiallinen rahoittaja, mutta myo s muita vaih-

toehtoja on. PK-yrityksille soveliaita voivat olla esi-

merkiksi lukuisat erilaiset EU:n rahoitusohjelmat. Ra-

hoituksen lisa ksi yrityksille on tarjolla tukea kansain-

va listymiseen ja verkostoitumiseen erilaisten asian-

tuntijaorganisaatioiden kautta.

Rahoituksen ja rjestyminen ka ynnista a projektin. Suo-

ra rahoitus antaa toimeksiantajalle luonnollisesti va-

paammat ka det toteutuksen suhteen. Hankkeen tulok-

set ovat kuitenkin toimeksiantajaorganisaation hyo -

dynnetta vissa kaikissa tapauksissa.

Vuoden 2012 loppupuoliskolla CIRCMI oli OST’12 konferenssin lisa ksi vahvasti mukana tietoja rjestelmi-en IRIS/SCIS-konferenssissa Sigtunassa Ruotsissa se-ka massara a ta lo innin MCP-CE-konferenssissa Novi Sadissa Serbiassa.

Ja rjestyksessa a n jo 35. IRIS (Information Systems Re-search Seminar) seka samanaikaisesti ja rjestetty SCIS (Scandinavian Conference on Information Systems) saivat ja lleen innokkaan ja nuorekkaan pohjoismaisen osanoton. CIRCMI:sta osallistujia oli pera ti seitsema n: erikoistutkija Marko Ma kipa a ja tutkijat Nicholas Ma-vengere, Mari Ainasoja, Vivek Kumar, Timo Ingalsuo, Pasi Paunu ja Juhani Linna. Konferenssipapereita esi-teltiin kolme. Paikalla oli myo s IRIS-legenda, emeri-tusprofessori Pertti Ja rvinen, yksi ensimma isen IRIS-seminaarin osanottajista.

Joka toinen vuosi ja rjestetta va MCP-CE-konferenssi (Conference on Mass Customization and Personalizati-on in Central Europe) kera si yhteen kansainva lisen joukon massara a ta lo innin tutkijoita, ta lla kertaa tee-malla Customer Co-Creation in Central Europe. CIRC-MI:sta mukana oli teollisten ja rjestelmien tutkimus-ryhma Marko Ma kipa a , Timo Ingalsuo ja Pasi Paunu. Esitellyt kaksi konferenssipaperia ka sitteliva t suun-nittelukonfiguraattoreiden toimintaa ja mahdollisuuk-

sia seka myynikonfiguraattoreiden vaikutuksia myyn-tityo ho n.

Vuoden 2013 IRIS/SCIS ja rjesteta a n Oslon yliopiston toimesta Norjassa, ja vuoden 2014 MCP-CE ja lleen Novi Sadissa.

IRIS/SCIS-julkaisuja:

Mavengere, N., Mäkipää, M., and Ruohonen, M. (2012). The Role of Information Systems in Supply

Chain Strategic agility: a systematic literature review.

Linna, J. and Ainasoja, M. (2012). User on the Payroll—Challenges of Revenue Sharing in Commercial Media-

space.

MCP-CE-julkaisuja:

Mäkipää, M., Paunu, P., and Ingalsuo, T. (2012) Design Configurator: A Tool For Order Engineering.

Mäkipää, M. and Ruohonen, M.(2012) Effect of a Sales Configurator on Sales Work – Analyzing Different Sales

Configurator Configurations.

Konferenssit verkossa:

http://iris.im.uu.se/

http://www.mcp-ce.org/

I D E A S T A P R O J E K T I K S I

M A T K A K U U L U M I S I A

8

Y H T E Y S T I E D O T

Käyntiosoite (sovi tapaamisesta etukäteen):

Kanslerinrinne 1

Pinni B 3.kerros

Postiosoite:

CIRCMI

Informaatiotieteiden yksikkö

33014 Tampereen yliopisto

Fax:

03 219 1001

Web:

http://circmi.fi

Yksikön johtaja, professori

Mikko Ruohonen

Aasian liiketoiminta ja teknologia

Työorganisaatioiden kehittäminen

mikko.j.ruohonen@uta.fi

+358 (0)44 270 4440

Projektipäällikkö, KTM

Sanna Rytövuori

Asiakkuusinnovaatiot

sanna.rytovuori@uta.fi

+358 (0)50 383 1758

Erikoistutkija, FM

Marko Mäkipää

Teolliset järjestelmät

marko.makipaa@uta.fi

+358 (0)50 428 0882

CIRCMI Newsletter 1/2013: Taitto: Juhani Linna Tekstit: Juhani Linna, Kati Tikkamäki, Marko Mäkipää ja Mikko Ruohonen Kuvat: CIRCMI, Mareike Glöss, Microsoft ja Creative Commons jos ei toisin mainittu

36th IRIS-seminar and 4th SCIS-conference

”DIGITAL LIVING” Aug 11, 2013 - Aug 14, 2013, Sanner Hotell