Patria 1

1#2010

Case #116Huolto pitää Hornetit ilmassa.

Case #28Toimintaa ääriolosuhteissa.

2 Patria

11#2010

Kuopio, 30.4.201063°00´24 N / 27°47´48 E

Hornet on juuri

laskeutunut. Lentäjän

matka jatkuu toisella

kulkuneuvolla.

Ku

va

: An

tti H

en

tin

en

Patria 3

Tuokio

4 Patria

Farnborough InternationalAirshow. Farnborough, UK

19.-25.7.2010

>Farnborough’n ilmailunäyttely on yksi alan vanhim-

mista ja suurimmista kaupallisista näyttelyistä. Se

järjestetään joka toinen vuosi. Viikon kestävä tapah-

tuma kerää suurelle yleisölle avoimena viikonloppu-

na tuhansia vierailijoita tutustumaan lentokoneisiin

messuhallissa ja ihastelemaan huikeita lentoesityk-

siä. Yrityksille suunnatut seminaarit ja teemakonfe-

renssi tarjoavat mahdollisuuksia verkostoitumiseen.

Tapahtumat >

Eurosatory-messut,Pariisi, Ranska

14.-18.6.2010

>Kansainvälisiä Eurosatory-messuja

pidetään yhtenä puolustusteknolo-

gia-alan tärkeimmistä tapahtumista.

Maavoimien tarpeisiin keskittyvä

näyttely kokoaa alan ammattilaiset

koolle kesäkuiseen Parisiiin.

Patrian messuosasto löytyy

hallista 6, osastolta D331.

Tervetuloa tutustumaan!

>Aerospace and Defence Industries As-

sociation of Europe:n (ASD) vuosikokous

pidetään tänä vuonna Montreux’n pää-

tähuimaavissa maisemissa Sveitsissä.

Kokouksessa keskitytään ensi vuosi-

kymmenen strategisiin haasteisiin,

liittyen esimerkiksi alan monimutkaisiin

hankintaketjuihin. Tapahtuma kerää

yhteen yhdistyksen jäsenet ja esittelee

nimekkäitä kansainvälisiä puhujia.

ASD ConventionMontreaux, Sveitsi

7.-8.10.2010

Patria 5

Pääkirjoitus >

7”Yhteistyöhön on positiivista painetta.”

Muta lentää,mutta AMV etenee!

Heikki Allonen, Patrian toimitusjohtaja

Sisältö

Patria. Patria Oyj:n asiakaslehti. Päätoimittaja Satu Palm, satu.palm@patria.fi . Toimitus ja ulkoasu Otavamedia Oy / Viestintätoimisto Sanakunta.

Paino Newprint Paperi: kansi 200g Galerie Art Silk, sisäsivut 130g Galerie Art Silk. Palaute, lisätiedot ja tilaukset: info@patria.fi .

Kannen kuvat: Jari Saarentaus ja Antti Hentinen.

Case > 8

Tilanne >”Onnistuminen Afganistanissa edellyttää kokonaisvaltaista toimintaa.”

Eversti Jari Kallio

Case > 16

Moniosaajat Hornetin kimpussa.

Klassikko > Kanta > Lyhyet >

26 2724 2522 23

20 21

18 19

16 17

14 15

12 13

10 11

8 9

6 Patria

NH90-helikopteri on mahdollista lyhentää esim. varastointia varten 19,5 metristä n. 13,5 metriin.

Tiesitkö, että... >

Helikopterin pyrstöpuomissa on saranat, joilla se voidaan kääntää sivuun. Kääntämällä pääroottorin lavat suppuun kopteri saadaan lyhennettyä aina 13,5 metriin asti.

Yksi NH90-helikoptereiden kokoonpanotehtaista on

Patrian tehdas Jämsän Hallissa. Suomeen tulevasta

20 kopterista Hallissa valmistetaan 18.

6

kuvat Puolustusvoimat, kuvitus Linda Halenius

Patria 7

7

Pääkirjoitus >

Tervetuloa jälleen seuraamme. Tänä vuonna kym-

menettä ikävuottaan juhlivaa Patrian asiakaslehteä

on uudistettu palvelemaan laatutietoisia asiakkai-

tamme Suomessa ja ympäri maailmaa yhä paremmin.

Patria-lehti ilmestyy kuudella eri kielellä. Toivon, että

viihdyt lehden parissa ja saat tietoa niistä tuotteista

ja ratkaisuista, jotka parhaiten soveltuvat organisaa-

tiosi käyttöön.

Puolustussektorilla on vahva kansallinen poliitti-

nen painoarvo ja näkyvyys. Tämä ei kuitenkaan tee

alaa immuuniksi kansainväliselle kehitykselle. Puo-

lustusteollisuutta ja alan palvelutuotantoa voidaan

verrata muihin teollisuudenaloihin, joten samankal-

taista kehityskulkuakin on odotettavissa. Kansainvä-

listyminen on kuitenkin moniin muihin aloihin verrat-

tuna hidasta. Puolustusteollisuusyritykset ovatkin

lähteneet hakemaan uusia liiketoimintamahdolli-

suuksia siviiliturvallisuuden alueelta.

Eurooppalaisen puolustusteollisuuden pitäisi olla

huomattavasti huolestuneempi kilpailukyvystään,

kuin mitä se on. Eurooppalaisuus ei ole itseisarvo glo-

baaleilla markkinoilla, jossa vastapelureina on joukko

monikansallisia, suuria yrityksiä. Mantereemme puo-

lustusteollisuuden yhteistyö perustuu yhteis- ja ris-

tiinomistuksiin ja vaatisi virtaviivaistamista. Kaikki

eivät enää voi olla mukana kaikessa.

Yhdentyvässä Euroopassa vaaditaan yhteisiä

tuloksia. Yhteishankkeiden hallinta on kuitenkin

osoittautunut vaikeaksi, koska valtioiden painotuk-

Local – globalset ja toimintatavat ovat hyvin erilaisia. On myös

hyvä muistaa, että Euroopan unionin 27 jäsenvalti-

osta vain neljä ei kuulu Natoon. Suomi on yksi näistä.

Synergiavaatimukset tulevat usein asiakkailta, joten

yhteistyöhön on siis positiivista painetta. Tällä het-

kellä kriisinhallintatehtävät luovat pohjaa yhteisille

operaatioille suomalaistenkin osalta. Patria toimii

Suomen puolustusvoimien strategisena kumppanina

ja sen lisäksi olemme mukana eurooppalaisten kump-

paniemme hankkeissa sekä omien tuotteidemme

että vahvana elinkaaripalvelujen toimittajana.

Pohjoismainen yhteistyö on tuonut Patrian kan-

sainvälistymiskehitykseen oman reittinsä. Siirtymä

kotimarkkinoilta kohti globaalia toimintaa käy luon-

tevasti yhdessä muiden Pohjoismaiden kanssa ede-

ten. Yksittäisissä hankkeissa nähdään jatkossakin

lähenemistä ja alan teollisuuden yhteistyökuvioita,

joskaan radikaaleja muutoksia ei voi lyhyellä aikavä-

lillä odottaa. Mitä merkittävämpi hanke, sitä enem-

män päätöksenteko on kansallista. Yhteishankkeilla

olisi kuitenkin saavutettavissa kustannussäästöjä

sekä hankinta- että käyttökuluissa. Erityisesti kan-

sainvälisissä kriisinhallintatehtävissä yhtenäisellä

kalustolla saavutetaan lisäksi operatiivisia ja logisti-

sia etuja.

Heikki AllonenToimitusjohtaja

Kuva Riikka Hurri

Patrian asiakaslehteä on uudistettu palvelemaan laatutietoisia asiakkaitamme yhä paremmin.

Case >

Haasteisiin tehty

Antti Hentinen / kuvat Jari Saarentaus ja Antti Hentinen

PATRIA AMV 8X8 edustaa pyöräajoneuvojen ehdotonta

eliittiä. Moderni taisteluajoneuvo on luotu kovaan käyttöön. Se tarjoaa runsaasti

suorituskykyä, suojaa ja muunneltavuutta maastokelpoisessa paketissa.

8 Patria

9

etsän reunaan pysäköity ajoneuvo sulautuu ym-päröivään maisemaan. Moottorin käyntiääni ei kuulu kauas ja taisteluajoneuvon silmämääräi-nen arvioiminen on vaikeaa. AMV:ksi sen toki tunnistaa, mutta näkyvän aseistuksen lisäksi

muuta ei näköhavainnon perusteella juuri ole pääteltävissä. Nel-jännen sukupolven taisteluajoneuvo on toteutettu niin, että sen panssarointi ja muut ominaisuudet pysyvät katseilta piilossa.AMV:n kenttätestauksesta vastaava päällikkö Kari Neulaniemi kutsuu ajajan paikalta peremmälle. Miehistötilaan noustaan takaovesta kuljettajan käyttäessä kannelle sijoitettua luukkua. Koeajettava malli on varusteltu jääkäriryhmän tarpeisiin, joten istumapaikkoja on ajajan, vaununjohtajan ja ampujan lisäksi yh-deksälle. Turvavyöt on kiinnitettävä, sillä tarkoitus on kokeilla mihin AMV pystyy maastossa.

M

10 Patria

Hydraulinen takaovi sulkeutuu, Neulaniemi nostaa kierroksia ja vaunu lähtee liikkeelle. Käytännön kokemus-ta Neulaniemelle on kertynyt heti ensimmäisestä AMV-prototyypistä alkaen, kaikkiaan kymmenien tuhansien ajokilometrien verran eri puolilla maailmaa, joten ajami-nen on tuttua.

AMV:n tarina sai alkunsa 1990-luvun lopulla. Uuden pyöräajoneuvon toteuttamishanketta varten koottu asian-tuntijatiimi työsti ajatusta aluksi tietokonemallinnusten ja simulaatioiden avulla. Seuraavassa vaiheessa kokonai-suutta hiottiin rakentamalla prototyyppiajoneuvoja ja tes-taamalla niitä käytännössä. AMV päätyi luonnosasteelta tositoimiin ilman merkittäviä muutoksia.

– Suunnittelu saatiin kerralla kohdalleen kokemuksen ja tarkan mallinnuksen avulla. Isoja muutoksia ei ole tarvin-nut tehdä ollenkaan. Täysin uutta ajoneuvoa suunnitelta-essa tämä on harvinaista, Neulaniemi kertoo sisäpuhelin-

järjestelmän välityksellä.AMV:tä testattiin ensin Suomessa ja hank-

keen edetessä hyvällä menestyksellä mitä eri-laisimmissa olosuhteissa maailmalla. Tuote vastasi asiakkaiden vaatimuksia. Suomen ar-meija sai kaksi ensimmäistä prototyyppiä tes-tattavaksi 2002 ja ensimmäinen varsinainen sarjatuotantomalli luovutettiin Puolan armei-jalle kesällä 2004. Sittemmin AMV:n ovat valin-

neet Suomen ja Puolan lisäksi myös Slovenia, Etelä-Afrikka, Kroatia ja Yhdistyneet Arabi-emiraatit.

Kansainvälinen AMV tunnetaan maailmal-la eri nimillä. Puo-lassa se on Rosomak, Etelä-Afrikassa Badger ja Sloveniassa Svarun. Kyseessä on kuiten-

kin asiakkaan toiveiden mukaisesti toteutettu AMV-variaatio.

PINNAN ALLA PIILOSSA

AMV:n maastoon sulautuvan pinnan alla on piilossa paljon. Panssariteräsrungon päälle rakennetaan suojaus. Panssarointi valitaan ajoneuvon käyttötarkoituksen mukaan ja koo-taan kerroksittain maksimaalisen suojan saa-vuttamiseksi. Ilmavälit pitävät ajoneuvon pin-nan samassa lämpötilassa ympäristön kanssa. Ominaisuus auttaa kätkemään AMV:n tehok-kaasti muun muassa lämpökameralta. Perin-teisten luotien, sirpaleiden ja miinojen sekä panssarintorjunta-aseiden lisäksi kriisialueilla

ajoneuvojen uhkana ovat eri-laiset improvisoidut räjähteet, joten panssaroinnin merkitystä ei voi väheksyä.

Koeajo aloitetaan alueen kes-kellä sijaitsevalta laajalta auki-olta. Panssarivaunujen möyhi-mä maa on märkää ja mutaista. Ehjää tietä ei ole tarjolla, mutta se ei menoa hidasta. Neulanie-mi kääntää AMV:n mutaiselle uralle, kura roiskuu, mutta no-peus säilyy. Mittari osoittaa 60 km/h, mutta olosuhteet huo-

Kansainvälinen AMV tunnetaan maailmalla eri nimillä. Puolassa se on Rosomak, Etelä-Afrikassa Badger ja Sloveniassa Svarun.

AMV PÄÄTYI LUONNOSASTEELTA tositoimiin ilman merkittäviä muutoksia. – Suunnittelu saatiin kerralla kohdalleen kokemuksen ja tarkan mallinnuksen avulla. Isoja muutoksia ei ole tarvinnut tehdä ollenkaan. Täysin uutta ajoneuvoa suunniteltaessa tämä on harvinaista, Kari Neulaniemi kertoo.

mioiden kovalta vaikuttavaa vauhtia ei miehistötilassa huomaa odotetulla tavalla. Töyssyissä maa katoaa ensim-mäisen rengasparin alta, mutta AMV:n alusta vaimentaa liikkeet tehokkaasti. AMV:n alusta perustuu hydropneu-maattisen jousitukseen ja jämäkkään kolmiotukivarsitu-entaan. Ratkaisussa kaasu toimii jousena ja neste vaimen-taa heilahdukset. Lopputulos on vakuuttava vaikeassakin maastossa.

Kaarroksissa muta lentää, mutta ajoneuvo etenee mää-rätietoisesti haluttuun suuntaan.

Neljännen polven pyöräajoneuvoissa ei ole enää van-hanaikaisia tähystysluukkuja tai ampuma-aukkoja, vaan miehistötilassa matkan etenemistä seurataan näytöiltä. Ajaja ja vaununjohtaja, versiosta riippuen myös ampuja, seuraavat ulkopuolista maailmaa suoran katseluyhteyden tai periskooppien ja tarvittaessa kameran avulla.

Miehistötilan näkyvyys ulos on toteutettu ajoneuvon runkoon upotetun huomaamattoman kameratekniikan avulla. Ympäröivä maasto näkyy näytöillä tarkasti kaikista kulmista. Näytöt auttavat myös sietämään ajoneuvon liik-keitä suljetussa tilassa ja ruudun seuraaminen auttaa mah-dollisiin merisairauden oireisiin merkittävästi. Miehistön

hyvinvointia ja taistelukykyä ylläpitävät myös alhainen melutaso ja sisälämpöti-lan sopivana pitävä lämmitys- ja ilmas-tointijärjestelmä.

Kymmenen minuutin rupeaman jäl-keen pidetään taukoa ja tutustutaan AMV:hen tarkemmin. Ajoneuvon mo-dulaarinen rakenne on havaittavissa niin sisällä kuin ulkonakin. Ratkaisut ovat pelkistettyjä ja järeitä. Suunnitte-lussa on keskitytty toimivuuteen ja käy-tännöllisyyteen. Tämän ansiosta jääkä-riryhmän tarpeisiin sovitetut sisätilat voidaan muuntaa samojen kiinnityspis-teiden avulla vaikkapa ambulanssiksi. Rungon pulttikiinnityksellä panssaroin-nin ja muun varustuksen sekä asejärjes-telmien muokkaaminen onnistuu ilman hitsaamista, leikkaamista tai muita suu-rempia muutostöitä.

– Perusrungon aukot ja luukut ovat eri AMV-malleissa samoja, joten varus-

Neljännen polven pyöräajoneuvoissa matkan etenemistä seurataan näytöiltä.

Patria 11

12 Patria

telu ja muuntelu on helppoa, suojalevyjen alle kätkettyä rakennetta esittelevä Neulaniemi kertoo.

HELPOSTI AJETTAVA

Mutakentän jälkeen suunnataan kapeaa uraa pitkin tulvaveden kastelemaan metsään. Lu-vassa on myös korkeuseroja ja esteitä.

– AMV:n ajaminen on tehty mahdollisim-man helpoksi. Ajoneuvo antaa anteeksi ajajan virheitä. Ajamalla sen rikkominen vaatii suo-ranaista piittaamattomuutta ja todella osaa-mattoman ajajan, Kari Neulaniemi arvioi.

Vaikeasta maastosta huolimatta kookas AMV taipuu tiukkoihin mutkiin moitteetta. Koeajettavassa mallissa kaksi ensimmäistä akselia huolehtivat ohjauksesta. Tarvittaessa myös taka-akseli saadaan muunnettua oh-jaavaksi. Takapyörät kääntyvät eri suuntaan etupyörien kanssa alle 35 km/h nopeuksissa, joten ajoneuvon pyörittely onnistuu myös ah-taassa kaupunkiympäristössä ilman ongelmia. Nopeuden noustessa viimeisin akseli lukittuu suoraan linjaan hallittavuuden varmistami-seksi.

Metsäura päättyy tulvalampeen. Ympäröivä maasto on pehmeää ja kiertäminen vaikuttaa mahdottomalta, mutta eteenpäin olisi päästä-vä. Neulaniemi ottaa käyttöön AMV:n varus-tukseen kuuluvan CTIS (Central Tyre Inflation System)-järjestelmän ja pudottaa rengaspai-neita. Samalla voidaan myös alustan korke-utta säätää jousituksen avulla korkeammal-le. Paineen pudottaminen pariin bariin lisää pyöräajoneuvon renkaiden maahan ottavaa pinta-alaa lähes puolella ja pehmeän maaston ongelma katoaa.

Vesi lentää näyttävässä kaaressa ja mat-ka jatkuu. Matalampi rengaspaine ei vaikuta ajettavuuteen. CTIS-järjestelmä auttaa myös rengasongelmissa. Vuotavaan renkaaseen saadaan lisää painetta nappia painamalla. Ja AMV:n renkaiden turvatäyte (run flat) -omi-naisuus takaa, että täysin rikkoutuneellakin renkaalla voi ajaa. AMV on varustettu myös

self recovery -vinssillä, jonka synteettinen köy-si on teräsvaijeria vahvempaa. Lähtökohta on kuitenkin se, että ajamalla edetään, eikä vinssiä tarvita.

ESTEIDEN YLI JA LÄPI

AMV:n toimintavarmuuson omaa luokkaansa. Sama ajoneuvo soveltuuniin arktiseen kylmyy-teen kuin aavikon poltteeseen ilman muutok-sia. AMV:n maasto-ominaisuudet ovat miltei tela-ajoneuvon veroiset. Elinkaarikustannuk-siltaan se on kuitenkin selvästi edullisempi. Esimerkiksi rengas kestää käytöstä riippuen 20 000 - 30 000 km ajoa, kun tela taas parhaimmil-laan vain 7000 km.

– Ennakkokäsitys pyöräajoneuvosta on usein vanhanaikainen. Ei välttämättä tiedetä mihin

AMV:n ajaminen on tehty todella helpoksi. Ajamalla sen rikkominen vaatii suoranaista piittaamattomuutta.

Patria 13

MITATPituus 7,7 mRungon korkeus 2,3 mLeveys 2,8 mRaideväli 2,5 mPaino 17 000 – 27 000 kg

SUORITUSKYKYHuippunopeus 105 km/h Uintinopeus 6-10 km/hKahlaus 2,0 mNousukyky 60 %Sivukaltevuus 30 %Esteiden ylityskyky 0,7 mKaivannon ylitys 2,1 mToimintasäde 600-800 km

MOOTTORIScania DC12, 11700 cm3 turboahdettu rividieselmoottori, 6 sylinteriä, suora-suihkutus, välijäähdytysTeho 405 kW (550 hv)Vääntö 2090 NmPäästötaso: Euro 3

TEKNIIKKAVaihteisto: 7+1 vaihteinen automaatti, 8X8 kaikki pyörät vetävätJousitus: Erillisjousitus, hydropneu-maattiset jousielementit, päällekkäiset kolmiotukivarret joka pyöräasemassa. Maavaran korkeudensäätömahdollisuus.Jarrut: Hydrauliset levyjarrut, ABS.Renkaat: 14.00 R 20. Turvatäyte (Run flat) -varustus.

SUOJAUSHitsattu panssariteräskori, jonka ympä-rillä modulaarinen ballistinen suojaus ja miinasuojaus. Ratkaisut toteutetaan asiakkaan käyttötarpeen ja toiveiden mukaan. Parhaimmillaan suojaus kestää 30 mm APFSDS –ammuksen ja 10 kg TNT miinaräjähdyksen.Lisäksi ajoneuvo varustetaan taiste-lukaasunsuodatus- (NBC)-, omasuoja (DAS)- ja palonsammutusjärjestelmillä.

kaikkeen se pystyy, Neulaniemi ku-vailee ja kääntää AMV:n verkkaisesti jyrkkään nousuun.

Juuttuminen näyttää kameran näy-töltä katsottuna väistämättömältä, mutta pelko osoittautuu turhaksi. Hi-das nousu harjanteen päälle tuo esiin alustan ja erillisjousituksen erinomai-suuden. Kaikki renkaat pysyvät tuke-vasti maassa, vaikka ajoneuvon keula ja perä ovat eri puolilla harjannetta. Veto säilyy renkaissa ja matka jatkuu alas hallitusti. AMV kiipeää myös kiin-teän esteen, kuten betoniporsaan yli.

– Ajamisen esteeksi voivat muo-dostua lähinnä sääolosuhteet. Hiek-kamyrskyssä tai sumuisessa tihku-sateessa näkyvyys on tunnetusti olematon, eikä lämpökamerasta tai valonvahvistimestakaan ole apua.

AMV voidaan varustaa myös uinti-kykyiseksi. Pakettiin kuuluu erillinen, nopeasti avattava v-mallinen keula ja potkuripari. Uimavalmiuden virittä-minen ei vie pitkään. Rajoittava tekijä vesistökäytössä on vain paino. Tällä koeajokerralla uimaan ei jäätilanteen vuoksi päästä, mutta kahlaamista ko-keillaan paluumatkalla tulvalammel-la. Vettä voi olla edessä jopa metri.

Automaattivaihteisto vaihtaa huomaamatta pienemmälle vaih-teelle, kuljettaja säätää rengaspaineita ja nostaa jälleen maavaraa. Vesi ympäröi ajoneuvon, mutta liike ei lakkaa. Kahdeksan vetävää pyörää vie eteenpäin. Voima siirtyy akseleille tasauspyörästöjen kautta vakuuttavan varmasti. Vaikeassa paikassa kaikki neljä akse-lia ja kahdeksan pyörää saa pakotettua tasauspyörästöjen lukkojen avulla pyörimään samalla nopeudella.

Tulvalammen jälkeen koeajo lähestyy loppuaan. Vuorossa on vielä maantieosuus. AMV on tieliikennekäyttöön sopiva ilman suurempia valmisteluja. Rengaspaineet nostetaan takaisin kuuteen bariin ja Neulaniemi kääntyy harjoitusalueelta liikenteen sekaan. Ajo on odo-tettuun tapaan vakaata, eikä kiihdyttäminen 60 km/h nopeudesta sataan tuota ongelmia. Edes sisämelutaso ei juuri nouse miehistöti-lassa.

Moottoritiellä kaistan tukkeena hidastelevan pakettiauton ohitta-minen käy vaivatta. Huippunopeuden 105 km/h määrää moottorin käytännöllinen kierroslukualue. Sama huippunopeus saavutetaan kaikilla AMV:n painovariaatioilla. Oleellinen parannus edeltäviin XA-pyöräajoneuvosukupolviin on keskinopeus. AMV:n noin kaksi kertaa XA-sarjaa tehokkaammalla moottorilla marssinopeutta voi pitää maantiellä selvästi korkeammalla, joten matka taittuu joutuisasti.

AMV:n polttoaineen kulutus on varsin maltillinen. Toimintamatka on 600 - 800 km tiestä ja ajonopeudesta riippuen.

– Vaunun painollakaan ei ole suurta vaikutusta kulutukseen. Pää-vastus tulee kuitenkin voimalinjasta ja maastosta, Neulaniemi ker-too usean, jopa tuhannen kilometrin mittaisen, moottorimarssin kokemuksella.

PATRIA AMV 8X8

14 Patria

Tilanne >Matti Simula / kuvat Puolustusvoimat

Maavoimien esikunnan operatiivisen osaston päällikkö.

Jari KallioEversti

M azar-i-Sharifin alue, maalis-

kuun loppu 2010. Suomalais-

ruotsalainen partio on joutunut

tulitukseen. Kapinallisryhmä

iskee singoin ja käsiasein laakson takaa.

Rinteessä olevat panssariajoneuvot pysähty-

vät. Partio pyytää ilmatukea lähistön Nato-

hävittäjiltä. Yleensä pelkkä hävittäjien ylilento

riittää kapinallisten karkottamiseen. Nyt ei

käy niin. Tulitus jatkuu. Ruotsalaisjohtoisen

partion ilmatulenjohto päättää käyttää voimaa

kohdetta vastaan.

”Käytännössä niin tehtiin, kyllä”, nyökkää

maavoimien esikunnan operatiivisen osaston

päällikkö, eversti Jari Kallio. Osallistuminen

Suomen Afganistan-operaation johtamiseen

kuuluu hänen virkatehtäviinsä.

Afganistanissa oleva suomalainen osasto

on osa monikansallista ISAF-kriisinhallinta-

operaatiota. Nato-johtoiseen, YK:n valtuuksin

toimivaan operaatioon osallistuu noin 90 000

sotilasta 43 maasta. Joukkojen tehtävänä on

tukea Afganistanin väliaikaista hallintoa maan

turvallisuuden, jälleenrakentamisen ja demo-

kratian vahvistamiseksi.

Suomalaiset kuuluvat ruotsalaisjohtoiseen

osastoon. Suomalaisosaston vahvuus on

ollut noin 120 sotilasta. Viime syksyn presi-

dentinvaalit kohottivat määrän hetkellisesti

noin 200:een. Vuoden 2011 alkuun mennessä

Afganistanissa olevan suomalaisosaston vahvuus on ollut noin 120 sotilasta ja se on osa monikansallista ISAF-kriisinhallinta-operaatiota.

POHJOIS-AFGANISTAN

Kriisi on kärjistynyt

vahvuus nostetaan taas 195 sotilaaseen.

Suomalaisten sijoituspaikka, pohjoinen

Mazar-i-Sharif oli pitkään melko rauhallista

seutua. Väkivaltaisuudet levisivät kuitenkin viime

vuonna etelästä myös pohjoiseen.

”Tilanne on kiristynyt kaikkialla”, myöntää

eversti Kallio: ”Turvallisuustapahtumien määrä

lisääntyi viime vuonna noin 90 prosentilla vuosiin

2006 – 2008 verrattuna.”

Turvallisuustapahtuma tarkoittaa tilannetta,

jossa partio joutuu tulituksen, tienvarsipom-

min, miinan, itsemurhapommittajan tai muun

häirinnän kohteeksi. ”Suomalaispartiot joutuivat

viime vuonna noin 20 turvallisuustapahtuman

kohteeksi”, Kallio summaa.

Lokakuussa haavoittui neljä suomalaista

rauhanturvaajaa, joista kaksi vakavasti. Kallio

korostaa, että valtaosassa Pohjois-Afganistania

on edelleen verrattain turvallista. Ongelmat kes-

kittyvät muutamaan pieneen alueeseen.

Ka

rta

t g

oo

gle

ma

ps

Patria 15

15

”On vaikea erottaa, onko siviiliasuinen ihminen siviili vai kapinallinen. Hallituksen vastustajat eivät liiku missään virkapuvussa”.

Tilanteen kärjistyminen edellyttää

kuitenkin jatkuvaa valppautta sekä

paikan päällä että Suomessa. Viime

vuoden väkivaltaisuudet merkitsivät

panssaroimattomien ajoneuvojen

käytön kieltämistä. Siksi kaikki parti-

ointi tapahtuu nykyisin panssaroiduilla

ajoneuvoilla.

”Alueelle lähetettiin viime vuona

panssaroitujen ajoneuvojen lisäksi

myös runsaasti henkilökohtaisia suoja-

välineitä ja pimeätoimintalaitteita.”

Taleban-kapinalliset eivät ole

ainoa Afganistanin vakautta uhkaava

ryhmittymä. Maassa on myös muita

kapinallisia ja keskenään taistelevia

ryhmittymiä. Oman ongelmansa muo-

dostavat huumeidenviljelyyn, -kaup-

paan ja salakuljetukseen keskittyvät

rikollisryhmät.

”On vaikea erottaa, onko siviiliasui-

nen ihminen siviili vai kapinallinen. Hal-

lituksen vastustajat eivät liiku missään

virkapuvussa”, Kallio hymähtää.

Hänestä suomalaisten voimankäy-

tönvaltuudet ovat selkeät ja riittävät:

”Koulutuksessa iskostetaan jokaisen

Afganistaniin lähtevän päähän ja lihas-

muistiin, mitä kulloinkin voi tehdä.”

Suomalaiset eivät saa esimerkiksi

tulittaa pidätettyä, joka on onnistunut

karkaamaan. Aseita ei käytetä liioin

kohteiden suojelussa. Suomalais-

joukkoja ei saa myöskään käyttää

kaikkein väkivaltaisimpien eteläisten

maakuntien, Kandaharin ja Helmandin

operaatioissa.

Onko Afganistan vakautettavissa

aidoksi demokratiaksi?

”Uskon, että on, vaikka tie on pitkä.

Länsimaista demokratiaa siitä ei tieten-

kään voi tulla. On muistettava, että

Afganistanilla on pidempi historia kuin

Suomella. Onnistuminen edellyttää

kokonaisvaltaista toimintaa, jossa

sotilaat edustavat vain yhtä pientä

palikkaa. On olennaista, että vakau-

tuneen alueen turvallisuusvastuu

siirretään heti paikallisille viranomai-

sille”, Kallio pohtii. ”Onhan jo tuloksiakin

saavutettu. Esimerkiksi pikkutytöt

saavat taas käydä koulua.”

Case >Ikka Kangastalo ja Kaisa Alapartanen Kuvat Jari Saarentaus ja Antti Hentinen

HORNET on tarvittaessa äkäinen

puolustusväline, mutta korjaamon valkoisella lattialla, luukut avoinna se

näyttää vaarattomalta. Juha Takkinen on yksi miehistä, jotka pitävät Hornetit

lentokunnossa.

16 Patria

Lentokoneenkorjaaja

Patria 17

17

18 Patria

”Koneet on tehty lentämistä, ei korjaamista varten.”

TYÖASENNOT OVAT USEIN HANKALIA ja ahtaimpia paikkoja koneen si-sällä pitää tehdä peilikuvan kautta. Lentokoneiden korjausta ei tehdä melkein oikein vaan täysin oikein.- Kädet on mustana ja hihat haisee kerosiinille, kuvailee Takkinen.

uopion lentokentän laidalla, kallion sisäl-lä on luolasto, jossa korjataan Karjalan Lennoston Horneteja.

Sinne on ulkopuolisilla harvoin pää-syä. Hyvin valaistun, leveän käytävän perällä on telineiden ympäröimä Hor-net. Sen E-huolto on alkamassa.

Työtä tekee kerrallaan noin kuu-den hengen ryhmä ja tällä kertaa ryh-mää johtaa Juha Takkinen. Hornetin moottoreiden alaosa on näkyvillä ja muutama kylkiluukku on auki. Hal-lissa on järjestys kuin juuri ennen tu-patarkastusta: ylimääräistä rompetta ei loju missään.

TÄYSIN OIKEIN

Horneteja korjaavat miehet ovat mo-niosaajia, heillä on kelpuutus korjata jokseenkin kaikkea mitä Hornetista löytyy. Joukossa myös joitakin spesi-alisteja, jotka ovat perehtyneet erityi-sen hyvin vaikkapa asejärjestelmiin. Hornet on korkeaa teknologiaa, mut-ta sen korjaamiseen tarvitaan myös perinteisempien ammattien miehiä, kuten pelti- tai lentokonelevyseppiä.

Moniosaamisellaan Suomen ilma-voimat poikkeaa monista ulkomai-sista ilmavoimista. Henkilökunnan käyttö on tehokkaampaa, kun kaikki osaavat koko koneen järjestelmät.

Hornetin avioniikkalaitteet ovat modulaarisia ja ne ovat koneen kyl-jessä luukun alla, ja niihin pääsee kä-siksi helposti.

- Vikaantuneen laitteen moninapa-liittimet irrotetaan, laite vedetään irti ja tilalle vaihdetaan ehjä. Tällainen vaihtotyö voidaan tehdä nopeastikin, vaikkapa kentän seisontapaikalla, Takkinen kertoo.

Juha Takkinen haki lentokoneme-kaanikon koulutuksensa Rovanie-meltä. Hawkin korjaamisen kautta hän pääsi Hornetin tyyppikurssille. Lisäksi hän on saanut tyyppikoulu-tuksen asejärjestelmiin. Heittoistuin-kurssin myötä Takkinen voi nyt huol-taa sitäkin.

Lentokonemekaani-kon perusluontee-seen kuuluu, että hän haluaa löytää koneesta vikoja.

Patria 19

K- Se istuin on viimeinen, jolla koneesta lähdetään

pois. Se pistää ajattelemaan, Takkinen pohtii.Hornetit korjataan tarkasti valmistajan ohjeiden

mukaan. Työ tehdään tiiminä ja tehty työ tarkaste-taan. Ainakin ulkopuolisen silmin koneen sisäpuoli näyttää haastavalta – vaikkapa moottori: se ei ole kovin suuri, mutta se on kuorrutettu melkoisella put-kien ja laitteiden spagetilta. Sorminäppäryydestä ei taatusti ole haittaa.

- Koneet on tehty lentämistä, ei korjaamista varten, muistuttaa Takkinen.

Työasennot ovat usein hankalia ja ahtaimpia paik-koja koneen sisällä pitää tehdä peilikuvan kautta.

- Kädet on mustana ja hihat haisee kerosiinille, ku-vailee Takkinen, ja kiipeää ketterästi Hornetin siiven päälle. Siiven tyvessä on luukku, josta näkyy putkia ja laitteita tiiviisti asennettuna.

- Yhden prikan kun pudotat tuonne koneen sok-keloihin niin sitä saat tonkia useamman tunnin pois sieltä, Takkinen tähdentää.

Lentokoneiden korjausta ei tehdä melkein oikein vaan täysin oikein.

ETSIVÄ LÖYTÄÄ

Hornetkorjaamo on puolustusvoimien laitos, eikä siellä voi toimia millä tahansa asenteella. Takkisen mukaan maanpuolustushenki pitääkin olla kohdal-laan.

- Jämäkkä linja pitää olla, vaikka siviilinä täällä ol-laankin. Pääasiassa meitä kiinnostaa tekniikka.

Lentokonemekaanikon perusluonteeseen kuuluu, että hän haluaa löytää koneesta vikoja. Ne löydetään

20 Patria

Rissalassa on töissä pikkutarkkoja ihmisiä. Hornetkorjaamo on puolustusvoimien laitos, eikä siellä voi toimia millä tahansa asenteella.

ja korjataan. Korkea ammattiyl-peys ja vastuu kulkevat käsi kädes-sä.

- Itsekin olen ylpeä ammatista-ni, ei meitä maailmassa niin kovin montaa ole.

Lentokoneet huolletaan ja kor-jataan paitsi ilmenneiden vikojen, myös lentotuntien perusteella. Vaikka korjaukset tehdään tiukas-ti manuaalien mukaan, voi työssä käyttää myös kokemuksen tuomaa silmää. Takkinen myöntää, että Rissalassa on töissä pikkutarkkoja ihmisiä.

- On fiksumpaa tehdä töitä kun paikat ovat järjestyksessä ja työka-lut löytyvät sieltä mistä pitää.

Lentokonemekaanikon työnsä lisäksi Takkinen raivaa ammatik-seen myös vanhoja räjähteitä.

- Kaikenlaisia sodanaikaisia rä-

jähteitä siirretään ja puretaan tai räjäytetään. Rai-vaustehtävät tehdään poliisin virka-apupyyntönä.

- Kuka tahansa pystyy kyllä siihen oikealla kou-lutuksella. Ja meillä on hyvät suojavarusteet. Mut-ta pitää olla täysin varma mitä tekee, pari kertaa vuodessa käydään harjoittelemassa.

MAKEE HARMAA ARKI

Takkinen on asunut lapsena Rissalan kentän lai-dalla, ja tällä hän selittää vahvan kiinnostuksen ilmavoimien koneisiin. Hän näki Migejä jo hiekka-laatikkoaikoinaan.

- Kymmenisen vuotta olin siviilifirmassa, kone-pajalla. Olen nähnyt kolikon kääntöpuolen, ja tääl-lä on parempi olla töissä. Tuntee kaveritkin parem-min, kun ollaan oltu yhdessä pitkiä kursseja.

Myös työpaikan varmuus ja sopiva työtahti kiin-nostavat.

- Nurmi ei ole vihreämpää siviilimaailmassa, ole-mukseltaan vakuuttava Takkinen kuittaa vahvalla paikallismurteella.

- Kyllähän tämäkin työ joskus tympii, on niitä hyviä ja huonoja päiviä täälläkin. Kun harmaa kone lähtee, niin toinen samanlainen tulee tilalle. Mut-ta kyllä kaikilta se ylpeys ja työn arvostus pohjalta paistaa. Minä olen viihtynyt, enkä lähde siviilimaa-ilmaan.

- Lapsilleni sanon, että korjaan lentokoneita. Poikani kaveri kysyi kerran mitä mä teen työkseni. Poika sanoi, että isä korjaa lentokoneita Rissalassa. Pojan kaveri sanoi että hei, sulla on makee duuni!

Takkinen hekottelee tämän kertoessaan. Naa-purin pojan kommentti on selvästi tehnyt vaiku-tuksen. Yhdeksänvuotiaan suusta kuulee usein totuuden.

”ON NIITÄ HYVIÄ JA HUONOJA PÄIVIÄ TÄÄLLÄKIN. Kun harmaa kone lähtee, niin toinen samanlainen

tulee tilalle. Minä olen kuitenkin viihtynyt”, Juha Takkinen kertoo.

Patria 21

Strategista kumppanuutta

Patria on osa Ilmavoimien huolto-järjestelmää sekä rauhan aikana että kriisitilanteessa. Yhteistyö on jatkunut lähes Suomen sotilasilmai-luhistorian alusta lähtien, vuodesta 1921.

Karjalan lennoston lentotekninen johtaja

insinöörimajuri Riku Lahtinen kertoo,

että vikakorjaukset ja kevyemmät huollot

hoidetaan lennoston oman henkilöstön

voimin. Raskaista huolloista ja erityis-

osaamista vaativista korjauksista ja

modifikaatioista Patrian vastuulla on

suurin osa, noin 70 prosenttia.

- Tämmöisiä ovat esimerkiksi suoritus-

kyvyn parantamiseen tai lentokoneen

rakenteen eliniän jatkamiseen liittyvät

modifioinnit. Esimerkiksi Horneteille

tehdään D, E ja F-huoltoja, joista viimei-

simmän eli F-huollot ovat ne raskaat,

Lahtinen kuvaa.

PITKÄLLÄ TÄHTÄIMELLÄ

Kumppanuuteen kuuluu pitkän aikavälin

suunnitelmallisuus ja yhteiset tavoitteet.

Patria on ollut tiiviisti mukana Hornettien

koko elinkaaren ajan. Esisuunnittelu- ja

evaluointivaiheesta edettiin koneiden ja

moottoreiden kokonpanoon kautta suo-

rituskyvyn ylläpitoon ja lopulta kalusto

”saatetaan hautaan” täysin palvelleena elinkaarensa päässä.

- Kun Hornetit vuonna 2025-2030 poistuvat käytöstä, olemme

toivottavasti olleet jo hyvän tovin mukana auttamassa Ilmavoimia

korvaavan suorituskyvyn määrittämisessä, Patrian Aviation–liiketoimin-

nanjohtaja Lassi Matikainen visioi.

Hankkeet ovat pitkiä, joten kvartaalitalouden syklisyys ei toimi eikä

ole tarkoituksenmukaista. Kumppanuuden syvyydestä kertoo myös se,

että Patria on sitoutunut osallistumaan merkittävällä osuudella ilmavoi-

mien kaluston ylläpitoon myös mahdollisen kriisin aikana.

- On järkevää optimoida resurssit ja karsia turhat päällekkäisyydet

huoltotoiminnassa. Myös henkilöstön sijainnit on strategisesti yhteisten

päämäärien mukaisesti mietitty.

Matikaisen mukaan järjestely on näin pitkälle vietynä ainutlaatui-

nen maailmassa. Myös Riku Lahtinen arvostaa yhteistyötä käytännön

tasolla.

- Emme selviäisi työmäärästä ilman Patrian osuutta, hän tiivistää.

22 Patria

klassikko >Terhi Palmu/kuvat Patria

>1940

120 Krh/40

Raskaan, 120mm, karanaatin-heittimen tarve sota-aikoina

Suomen armeijalle oli merkittävä, sillä se korvasi tykistön vähäisyyt-tä. Heitin sopi myös tykkiä parem-min Suomen metsäisessä maastos-sa sotimiseen.

Krh 120mm prototyyppi oli val-mis ennen talvisotaa. Sarjatuotan-toon päästiin kuitenkin vasta vuon-na 1940 ja syntyi malli 120 krh/40. Tampellan raskas heitin oli niin suosittu, että sitä jopa vietiin Ruot-siin jatkosodan aikana kaikkiaan 215 asetta. Vuoteen 1945 mennessä raskaita 120mm heittimiä valmistui Suomen armeijalle 351 kpl. Kranaa-tinheitintuotannon työllistävä vai-kutus maassamme oli huomattava. Vuonna 1944 pari tuhatta Tampel-lan työntekijää työskenteli aseenra-kennustehtävissä.

120 Krh/40 toimi aikanaan hyvin helppokulkuisessa maastossa yh-den hevosen vetämällä vaunulla, josta se voitiin suoraan kohottaa

120 Krh/40Kaliiperi 120 mmPutken pituus 189 cmPaino valmiudessa 260 kgTulinopeus 20 laukausta minuutissaMinimietäisyys 600 mMaksimietäisyys 5,3 km Ammuksen paino 12,5 kg

ampuma-asentoon. Vaikeassa maastossa oli osat kuljetetta-vissa kahden, kolmen tai neljän miehen kantamina käsin tai kantohihnoilla.

Tämän kranaatinheittimen ampumaominaisuuksia olivat pitkä ampumamatka, riittävä tarkkuus ja huomattava am-musvaikutus. Myöhemmät 120mm karaatinheittimet eivät juurikaan poikkea 40-luvun mallista, mikä kertoo sen onnis-tuneesta peruskonstruktiosta.

120mm karanaatinheittimen käytetty ammus on pisaran-muotoinen ja ohjauspyrstöllä varustettu. Ammuksille kehi-tettiin myös kantolaitteet, jolloin kolmen ammuksen yhdis-telmälle painoa tuli lähes 40 kg. 120mm karanaatinheittimeen valmistettiin ”Adolf” -panoksia yli puoli miljoonaa kappa-letta, joten samoja ammuksia ammutaan vielä tänä päivänä. 120mm heittimestä kehitettiin myös kevyempi malli, savun-heitin. Heittimessä yhdistyivät 120mm putki, 81mm tuki ja vastalevy.

SIRPALEKRANAATIN VALURAUTAINEN kuori hajoaa räjähdysaineen räjäh-

täessä sirpaleiksi. Räjähdysaineena kranaateissa käytetään useimmiten trotyyliä. Sirpalekranaatin vaikutus-alue on, maastosta riippuen, useita

kymmeniä metrejä.

AMMUKSILLE KEHITETTIIN MYÖS kantolaitteet, jolloin kolmen ammuksen

yhdistelmälle painoa tuli lähes 40kg.

Patria 23

PATRIA NEMO1 x Patria 120 mm kranaatinheitinKaliiperi 120 mmPutkien pituus 300 cmTulinopeus 10 laukausta minuutissaAmpumavalmius alle 30 sMaksimietäisyys 10 km Ammuksen paino 14-18 kg

5,3 km 10 km

>2010

Patria Nemoja AMOS-FIN

1990-luvun puolivälissä Vam-mas Oy ja Hägglunds Vehicles

AB aloittivat yhdessä uuden kaksi-putkisen AMOS-kranaatinheittimen kehittämisen. Uuden asekehittelyn pohjana oli tutkimus, jonka mu-kaan hinattavien kranaatinheitti-mien aika oli ohi ja maailmalla oli enemmän kysyntää tornillisille heittimille, joka voitiin asentaa tela- tai pyöräajoneuvoihin.

2000-luvun alkupuolella aloitet-tiin uuden AMOS-pohjaisen, mutta keveämmän ja hinnaltaan edulli-semman Nemo-krh-asejärjestel-män kehittäminen. Patria Nemo on yksiputkinen versio aikaisemmin kehitellystä 120mm AMOS-kra-naatiheittimestä. Aseen keveyden,

1500kg, mahdollistamana Patria Nemon voi asentaa pieniin ajoneuvoihin ja aluksiin.

Patria Nemo toimii epäsuoran tulen tulitukijärjestelmänä, mutta suora-ammuntakykynsä ansiosta se kykenee tarvittaes-sa myös itsepuolustukseen. Ammuksina Nemossa käytetään normaalin sileäputkisen krh:n ammuksia.

Torni ja panssaroitu alusta suojaavat miehistöä niin taiste-luaineita kuin ammusten sirpaleita ja jalkaväkiaseiden luoteja vastaan. Nemon liikkuva alusta antaa sille nykyaikaisella tais-telukentällä tarvittavan liikkuvuuden.

Patria Nemoa pidetään hinta-laatusuhteeltaan yhtenä mark-kinoiden kilpailukykyisimmistä järjestelmistä. Patria Nemo -järjestelmiä on myyty Slovenian maavoimille ja Patria Nemo Navy -järjestelmiä Yhdistyneille Arabiemiraateille.

AMOS-FIN -kranaatinheitin-

panssariajoneuvo edustaa Suomen

puolustusmate-riaalin uusinta

teknologiaa..

AMOS-FIN2 x Patria 120 mm kranaatinheittimiäKaliiperi 120 mmPutkien pituus 300 cmTulinopeus 16 laukausta minuutissaAmpumavalmius alle 30 sMaksimietäisyys 10 km Ammuksen paino 14-18 kg

Kanta >kuva Arto Wiikari

Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen johtaja 2008-2010

Suomen Tukholman suurlähetystön puolustusasiamies 2005-2008

Erik ErrollEversti, evp

24 Patria

”Pohjoismaisen puolustusyhteistyön kenties tärkein tavoite on identifioida ja kehittää yhteistä suorituskykyä.”

Patria 25

25

Pohjoismaisen puolustusyhteistyön kenties tärkein tavoite

on identifioida ja kehittää yhteistä suorituskykyä. Jos esimerkiksi

pystymme kehittämään tyyppipataljoonan, joka on varustettu

samalla tavalla kaikissa Pohjoismaissa, saavutamme yhteistyön

päätavoitteet: lisäämme kustannustehokkuutta ja operatiivista

toimintakykyä.

Toisena painopistealueena näen kansainvälisen kriisinhallinnan.

Suomella ja Ruotsilla on hyviä kokemuksia yhteistyöstä Afganis-

tanin ISAF-operaatiossa. Pohjoismaat ovat sitoutuneet afrikka-

laisen kriisinhallintatoiminnan tukemiseen. Kannattaa analysoida

tarkkaan myös Thorvald Stoltenbergin työryhmän esitystä perustaa

pohjoismainen vakauttamisyksikkö lähetettäväksi valtioihin, joissa

tarvitaan apua vakavien sisäisten levottomuuksien tai muiden

kriisitilanteiden vuoksi.

Kolmas painopistealue tukee meri- ja ilmatilan valvontaa.

Suomen ja Ruotsin merivoimien välinen yhteistyö Itämeren yhteisen

meritilannekuvan (SUCBAS) muodostamisessa on laajentunut

pohjoismaiselle tasolle. Ilmatilannekuvan osalta Suomi ja Ruotsi ovat

päättäneet liittyä eurooppalaiseen ASDE-järjestelmään. Valvon-

tayhteistyö on omiaan lisäämään turvallisuutta ja luo myös osaltaan

edellytyksiä laajempaan puolustusyhteistyöhön esimerkiksi Euroo-

pan unionin Lissabonin sopimuksen hengessä.

Pohjoismaiselle yhteistyölle on olemassa selkeä tilaus, mutta

mikään helppo ratkaisu se ei ole. Kuten aina, yhteistyö edellyttää

kovaa työtä ja rohkeutta.

Koska pohjoismaiden turvallisuuspoliittiset perusratkaisut poikkeavat toisistaan, on niiden välinen yhteistyö sovitettu täydentämään laajempaa yhteistyötä EU:ssa ja Natossa.

NORDEFCO

Pohjoismainen

puolustusyhteistyö organisoitiin

uudelleen vuoden 2009 syksyllä.

Puolustusmateriaaliyhteistyö

(NORDAC), kriisinhallintayhteistyö

(NORDCAPS) ja toiminnalliseen

yhteistyöhön liittyvä NORDSUP

muodostavat nyt yhden

kokonaisuuden, NORDEFCO:n,

jonka toimintaan myös Islanti

on tullut mukaan. Yhteistyön

kohteita ovat mm. yhteisten

suorituskykyvaatimusten

määrittely, kehittämisohjelmien

vertailu ja harmonisointi,

koulutuksen ja harjoitustoiminnan

yhdenmukaistaminen ja

operatiivinen yhteistyö mm.

Afganistanissa.

>

NORDEFCO = Nordic Defence Cooperation

NORDAC = Nordic Armaments Cooperation

NORDCAPS = Nordic Coordinated Arrangement for

Military Peace Support

NORDSUP = Nordic Supportive Structures

SUCBAS = Sea Surveillance Co-operation Baltic Sea

ASDE = Air Situation Data Exchange system

Pohjoismaiden puolustusyhteistyö

26 Patria

Lyhyet >kuvat Seppo Saarentola ja Raili Saarinen

Kolmen Cirruksen pitkä taival USA:sta Suomeen

Patria Pilot Training Oy hankki

tammikuussa 2010 kolme uutta

Cirrus SR22 GS G3 FIKI -lento-

konetta mittarilentokoulutus

käyttöön.

H uhti-toukokuussa koneet

lensivät pitkän taipaleen

Yhdysvalloista Helsinkiin kah-

dessa vaiheessa. Matka alkoi tehtaan

siirtolentäjien lentäminä Minnesotan

Duluthista, josta se jatkui Kanadan

kautta Grönlantiin ja sieltä Islantiin.

Lopulta koneet lennettiin Turwestoniin

Englannissa, jonne saapumisen jälkeen

tulivuorituhka sotki lentoliikenteen

Euroopassa.

Patrian koneiden toimitus Suomeen

viivästyikin kaksi viikkoa koneiden jäätyä

Englantiin. Siirtolennon toisessa osassa

Manner-Euroopassa Amsterdamin

yläpuolella lentäjät pääsivät kokeilemaan

myös koneiden jäänestosysteemin

toimintaa lievästi jäätävissä olosuhteissa

pilven sisällä noin kolmen kilometrin

korkeudessa.

Matka jatkui Tanskan Århusiin, jossa

kone teki välilaskun tankkausta varten.

Århusista koneet lennettiin kohti

Maarianhaminaa ja ensimmäinen kone

saapui Suomen ilmatilaan 3.5.2010

noin klo 19.05 paikallista aikaa. Koneet

laskeutuivat kahdeksan jälkeen illalla

Helsinkiin Malmin kentälle, jossa

oli vastassa runsaasti lentokoulun

opiskelijoita ja henkilökuntaa.

Koneiden matkanopeus vaihteli

140-150 solmun välillä best economy

-tehoasetuksella ja lentomatka

Turweston – Helsinki kesti noin 7 tuntia.

Atlantin ylityksen koneilta meni noin 30

tuntia.

>

Patria 27

N ykyteknologiaa vastaavan

simulaattorin suunnittelussa

kartoitettiin loppukäyttäjien

todelliset tarpeet peruslentokoulutuk-

sessa. Kartoituksen perusteella analy-

soidut koulutustarpeet pyrittiin sitten

täyttämään simulaattoriin toteutettavilla

ominaisuuksilla. Tiukka budjetti haastoi

löytämään kustannustehokkaat tekniset

ratkaisut. Mahdollisuuksien mukaan pyrit-

tiin käyttämään markkinoilta valmiina saa-

tavia laitteistoa ja ohjelmistokomponent-

teja. Elinkaarisuunnittelussa huomioitiin

myös simulaattorin modulaarisuus, jotta

koulutuslaite on helposti päivitettävissä ja

Tikkakoskelle uusia simulaattoreita

voidaan haluttaessa muuntaa toiselle konetyy-

pille kustannustehokkaasti.

Laite mallintaa Vinka-alkeiskoulukoneen

ohjaamoympäristön ja lento-ominaisuudet.

Järjestelmä on erittäin helppokäyttöinen ja suo-

rituskykyinen. Neljän ohjaamoyksikön verkot-

taminen samaan ”simulaatiomaailmaan” avaa

uudet mahdollisuudet harjoitella lentotoimintaa

simulaatioympäristössä.

Lennonopettajat operoivat simulaattoreita.

Oppilaina on lento-RUK:n ohjaajaoppilaat ja

kadetit. Lennonopettajina käytetään sekä

Ilmavoimien että Patrian henkilöstöä. Suurin

osa Patrian lennonopettajista on aiemmin

toiminut Ilmavoimien hävittäjäohjaajina, mikä

osaltaan varmistaa lennonopetuksen korkean

tason ja lentokokemuksen sekä sotilasilmailun

toimintakulttuurin.

>Patria toimitti Ilmavoimille

uudet Vinka-konetyypille

suunnitellut simulaattorit.

Patria Oyj

Kaivokatu 10 A, 00100 Helsinki info@patria.fi