C-kasetti elää ruohonjuuritasolla
1
18 KARJALAINEN SUNNUNTAINA 9.6.2013 Kulttuuri Kimmo Nevalainen esimies 010 230 8171 Suonna Kononen 010 230 8172 kulttuuri@karjalainen.fi etunimi.sukunimi@karjalainen.fi Kasetti elää ruohonjuuritasolla JOENSUU Jukka-Pekka Ronkainen C -kasetilla on merkki- vuosi. Tallennusvä- line esiteltiin Berlii- nin kansainvälisessä radionäyttelyssä 50 vuotta sitten, elokuussa 1963. Synttärit tosin vierähtävät hil- lityissä tunnelmissa, sillä juhla- kalua ei ole näkynyt kauppojen hyllyillä aikoihin. Vaikka kasetti on kaupallisesti historiaa, porskuttaa formaatti sinnikkäästi valtavirran ulko- puolella. Kasetin käyttökelpoisuuden ovat keksineet sellaiset porukat kuin Frans Höyer, joka on ko- keellista musiikkia esittävä yh- tye Joensuusta. Kolmikko julkai- si toukokuussa kasetin nimeltä Kuuhun ja takaisin. Poikkeavaan julkaisutapaan kannustivat kasetin viehätys sekä halu pitää kustannukset kurissa. –Kasetin teettäminen maksaa pari euroa kappaleelta. Seitsen- tuumaisen vinyylin hinta on sa- maa luokkaa, mutta minimipai- nos olisi suurempi. Toisekseen vinyylit on tilattava ulkomailta. Kasetin taloudellinen riski on pienempi, mikä kannustaa mu- siikkiprojektien loppuun viemi- seen, perustelee Frans Höyerissa musisoiva Jussi Reittu. Hiljattain Reittu kävi tarjo- amassa julkaisua kaupungin- kirjastolle. Musiikkiosastolta il- moitettiin, että vanhoista kase- teista yritetään paraikaa päästä eroon, mutta paikallisen kult- tuurielämän hedelmä otettiin toki vastaan. Kasettimonistamot ovat ny- kyään kiven alla. Yksi harvoista on tamperelainen X-Youth Gone Wild, jonka yrittäjä Mikko Oksa- nen hankki vuoden alussa käy- tetyt nauhadekit periaatesyis- tä. Häntä miellyttävät pienet ja persoonalliset kasettipainokset. –Mielestäni kasetti on aito formaatti, johon verrattuna CD on aika kasvoton. Kasettiin liit- tyy muistoja ajalta ennen inter- netiä, jolloin hyllyt olivat täyn- nä demonauhoituksia ja hyvän musiikin löytäminen vaati pa- neutumista. –Kasettitilauksia on tullut vuoden alusta runsaat kymme- nen. Musiikkityyleistä erottuvat punk, noise ja örinämetalli, Ok- sanen naurahtaa. Tyhjiä kasetteja Oksanen tilaa Isosta-Britanniasta. Myös Kan- gasalalla toimiva BSM-studio monistaa yhä kasetteja. Siel- lä kasetit kootaan itse: runko- ja saa Kiinasta ja raakanauhaa Venäjältä, missä puksuttaa en- tinen BASFin nauhakone. Kasetit leviävät nykyään ilman välikäsiä. Esimerkiksi Joensuun Levy-Eskoissa kasettimyynti on vähemmän kuin pisara valta- meressä. Myymäläapulainen Karri Kolehmainen kertoo kaupan- neensa viimeisen vuoden sisäl- lä kaksi kasettia, joista kumpi- kin oli punkyhtye Total Recal- lin albumi. Viime vuosina kasetteja ovat innostuneet julkaisemaan myös suositummat artistit ku- ten Viikate, Jukka Takalo sekä J.Karjalaisen Polkabilly Rebels. Äänitteet: Halvat tuotantokulut pitävät 50-vuotiaan tallennusmuodon elävien kirjoissa. Myynti romahti nopeasti Jukka-Pekka Ronkainen Äänitelan kattojärjestön Musiik- kituottajien tilastot osoittavat, kuinka nopeasti kasetti kuih- tui markkinoilta. 1990-luvun alkupuoliskolla formaatti vie- lä sinnitteli CD:n rinnalla, kun- nes suosio romahti dramaatti- sesti ennen 2000-luvun taitetta. Vuonna 1995 kasetteja myy- tiin kaksi miljoonaa kappaletta, mutta vuonna 2000 enää 400 000. Kokonaan kasetti tipahti Musiikkituottajien myyntitilas- toista vuoden 2001 jälkeen, sillä tilastot eivät noteeraa alle 100 000 kappaleen myyntiä. Apulaisjohtaja Tommi Kyyrän mukaan suuret levy-yhtiöt lo- pettivat kasettijulkaisut vuosi- tuhannen vaihteessa. Huolto- asemat olivat viimeisiä kaset- timyynnin linnakkeita. Pientä säpinää kasettirinta- malla riitti senkin jälkeen. Vielä vuonna 2005 kasettimyynnin arvo ylsi puoleen miljoonaan euroon. Vuoden 2006 myynti jäi alle sataan tuhanteen euroon ja katosi tilastoista. Tuolloin ko- ko äänitealan myynti oli painu- nut laskuun. KONSERTIT Joensuun kirkon iltamusiikkisarja alkaa tänään KIRJALLISUUS Kirjastoapuraha 900 kirjailijalle ja kääntäjälle Murtovaaraa valokuvin ja esinein NURMES Jaakko Pikkarainen Nurmeksen Kötsin museon kesänäyttely kertoo Valtimon Murtovaaran asutushistorias- ta ja talonpoikaisen elämän menneisyydestä. Nurmeksen kameraseuran työstämässä näyttelyssä on kuvien lisäksi esillä myös tilalle aikoinaan kuuluneita esineitä. –Näyttelyn työstäminen sai alkunsa seuramme jäsenten Murtovaaraan pari vuotta sit- ten syksyllä tekemästä retkes- tä, Seppo Pölönen Nurmek- sen kameraseurasta kertoi. Parituntisen historian lu- ennon jälkeen he tallensivat näkemystään pihapiiristä. Näyttelyn ensiversio oli esillä Valtimolla jo kuvaus- syksynä, mutta seuran jäsenet ovat tämän jälkeen kuvanneet lisää Murtovaaraa ja sen mai- semia. Pölösen mukaan ku- va-aineistoa on kertynyt huo- mattavasti enemmän, kuin näyttelyn reilun 30 otoksen perusteella voisi päätellä. Näyttelyn otokset ovat mustavalkoisia muutama ku- vaa lukuun ottamatta. Näyt- telyn työstäjät ovat päätyneet tähän ratkaisuun siksi, että mustavalkoinen ilmaisu sopii värillistä paremmin pihapii- rin ja sen ympäristön hen- keen ja niiden kerrontaan. Näyttelyn ensimmäiset ku- vat ovat 1980-luvulta. Seu- ran puheenjohtajan Jouko Määtän ottamat kuvat esit- tävät Murtovaaran Lipposten suvun viimeistä jäsentä Hilja Lipposta. Näyttelyn kuusi esinettä ovat Nurmeksen kaupunginmu- seon Väinö Hämäläisen ko- koelmasta. Esillä on kolme pärepihtiä, piimätuoppi, puntari ja huhmar. –Hämäläinen osti nämä esineet Murtovaaran Lippo- silta ennen vuotta 1938, Nur- meksen kaupunginmuseon johtaja Meri-Anna Rossan- der kertoi. Talomuseon taholta on esitetty toivomus esinei- den palauttamisesta Mur- tovaaraan. Rossanderin mukaan esi- neet pysyvät kaupunginmu- seossa, koska ne on hankit- tu ostamalla. Myös esinei- den kannalta on parempi, että ne pysyvät nykyisessä sijoituspaikassaan, koska niiden säilymisen kannal- ta sen olosuhteet ovat huo- mattavasti paremmat kuin talomuseossa. Nurmeksen kaupungin- museo aloitti Murtovaaran esineiden luetteloinnin ja niiden kunnon edellyttäes- sä myös konservoinnin vii- si vuotta sitten. Rossander arvioi museon saavan työn päätökseen ensi syksynä tai vuonna. ” Mustavalkoi- nen ilmaisu sopii värillistä paremmin piha- piirin henkeen. Yksityiskohtia Murtovaaran pihapiirin rakennuksista. JAAKKO PIKKARAINEN Vastakohtien vuorovettä MÄNTYHARJU Ansa Heinonen Taide on kuin vuorovesi, joka liikkuu eteen- ja taaksepäin. Tai- dekeskus Salmelan kesä tarjo- aa jälleen tasokkaan kattauksen vuoroveden liikettä molempiin suuntiin. Salmelan Nuori taiteilija 2013 Teemu Korpela on yksi taide- keskuksen taiteilijaresidenssin kasvateista. Korpelan maalaukset lähtevät liikkeelle kokemuksesta, tilasta tai paikasta. – Minulle on tärkeää, miten maalaukseen voi tulla inhimilli- sen läsnäolon kokemus, vaikka niissä ei olekaan ihmishahmoa symbolina. – Haluan välittää tunnelmia ja kokemuksia niin, että ne reso- noivat katsojan päässä. Korpelan mielestä ihmisen on tärkeä tuntea, ettei hän ole maailmassa yksin kokemuksen- sa kanssa. Katsoja samaistuu ja voi jopa saada lohdutusta. Nuorten taiteilijoiden luok- kaan tuli kaikkiaan 500 hake- musta, joista 14 taiteilijaa valit- tiin näyttelyyn. Yksi heistä on varkautelaislähtöinen kuvatai- teilija Antti Immonen, jonka teoksia on ripustettu Apteek- kitaloon.Varkauden Taipalees- sa varttunut Immonen asuu Hel- singissä ja opiskelee Kuvataide- akatemiassa. Taiteeseen hänet on johdattanut koulupoikana al- kanut valokuvausharrastus. Im- monen aikoi ensin insinöörik- si, mutta taide vei mennessään. – Peruslähtökohta on ihmisen ja luonnon suhteessa. Ihminen jää pieneksi kaiken muun edes- sä, hän kertoo. – Minua kiinnostaa mikä on kaunista ja mikä rumaa. Ehkä pidän kauniina rujoja asioita. Keravalaisen Netta Tiitisen tauluissa kolmiulotteiset ruos- teiset rautanaulat, kävyt, sim- pukankuoret, leluvirta ja vauvan bodypuvut nousevat maalaus- ten pinnasta – Lapsiaihe tulee ehkä pysy- mään aina töissäni, arjen ku- vaaja arvelee. Ensimmäisen kerran katutaide astuu sisään Salmelaan. Espoo- lainen itseoppinut taidemaalari Jussi TwoSeven on maalannut paikan päällä öisen kaupungin kuvia. TwoSeven, kolmen lap- sen isä, aikoo tulla vuodenvaih- teessa jatkamaan maalaamista Salmelan taiteilijaresidenssissä. Taiteilijoiden näyttelyluokan nuorin on vain 20-vuotias Lan- dys Roimola, opiskelija Saimaan ammattikorkeakoulun kuvatai- teen yksiköstä. Ikäeroa Salme- lan nuorimman ja vanhimman taitelijan välillä on 63 vuotta. – Olen halunnut kokeilla, mi- ten tehdä uusia pintoja. Myös värit ovat minulle tärkeitä, Roi- mola kertoo. Opiskelija käyttää töissään paljon edullisia kierrätysmate- riaaleja. Työhuoneena on toimi- nut oma olohuone. Kuvanveistäjä Heikki Häivä- oja, 84, edustaa Salmelan kesän kokemusta. – Iän myötä teemat ja sisältö ovat nousseet muotoratkaisujen rinnalle, hän kertoo uusimmis- ta veistoksistaan. Taidekeskus Salmela, Mäntyharju, avoinna 8.6–11.8., klo 11–18. Näyttely: Taidekeskus Salmela antaa elämyksen, jossa kokemus ja nuoruus kohtaavat. ” Haluan välittää tunnelmia niin, että ne resonoivat katsojan päässä. Teemu Korpela Teemu Korpela on Salmelan Nuori taiteilija 2013. HEIKKI SAUKKOMAA ELOKUVAT Mika Kaurismäen ohjaaman Tie pohjoiseen -elokuvan le- vitysoikeudet on myyty Yh- dysvaltoihin, Japanin ja Ka- nadaan. Tie pohjoiseen näh- dään myös useissa Euroopan maissa. Yhdysvalloissa elokuvaa esitetään ensin New Yorkis- sa. Sen jälkeen ovat vuorossa muun muassa Boston, Chi- cago ja Los Angeles. Tie pohjoiseen sai Suomen elokuvateatteriensi-iltansa elokuussa 2012 ja keräsi Suo- messa viime vuonna 265000 katsojaa. Elokuvan pääosissa ovat Vesa-Matti Loiri ja Sa- muli Edelmann. Loiri palkit- tiin roolistaan elokuvassa Ba- rin kansainvälisillä elokuva- festivaaleilla Italiassa maalis- kuussa. TANSSI Kansallisbalettiin perustetaan nuorisoryhmä Suomen Kansallisbalettiin perustetaan elokuussa nuo- risoryhmä, johon kiinnite- tään 12 tanssijaa. Ryhmä on tarkoitettu 17–23-vuotiaille lupauksille, ja siihen voi ha- kea heinäkuun 1. päivään asti. Nuorisoryhmän tanssijat työskentelevät Kansallisbale- tin tanssijoiden rinnalla Kan- sallisbaletin tuotannoissa ja harjoituksissa sekä erikseen omissa tuotannoissaan. Ryh- män taiteellisesta toiminnas- ta ja koulutusohjelmasta vas- taa Kansallisbaletin taiteelli- nen johtaja Kenneth Greve. Ryhmän toiminta rahoi- tetaan toukokuussa myön- netyllä Jane ja Aatos Erkon säätiön avustuksella. Kolme- vuotinen avustus on suuruu- deltaan 900000 euroa. LYHYESTI Kesän iltamusiikkisarja Joen- suun kirkossa käynnistyy tä- nään sunnuntaina kello 18. Il- lan konsertti koostuu kahdelle viululle sävelletystä musiikista. Esiintyjinä ovat viulistit Sirkku Mantere Kotkasta ja Suvi Ma- tilainen Loviisasta. Molemmat muusikot soittavat Kymi sinfo- niettassa. Lisäksi konsertissa esiintyy joensuulainen urkuri Tuomas Pyrhönen, joka on konsertoinut viimeisen reilun kuukauden ai- kana kolmessa maassa: Arme- niassa, Latviassa ja Ukrainassa. Pyrhösellä on tänä vuonna kon- sertteja kotimaan lisäksi vielä Uudessa-Seelannissa, Puolassa, Venäjällä sekä Yhdysvalloissa. Konsertin ohjelmisto sisäl- tää viulumusiikkia barokin ajalta klassismin ja romantii- kan kautta nykypäivään asti. Il- lan harvinaisuutena kuullaan liettualaisen säveltäjän Vidman- tas Bartulisin teos Aurora lu- cis kahdelle viululle ja uruille vuodelta 1985. Konserttiin on vapaa pääsy, ohjelma maksaa viisi euroa. Seuraava iltamusiikki Joen- suun kirkossa soi sunnuntaina 16. kesäkuuta, jolloin esiintyy ukrainalainen urkutaiteilija Vo- lodymyr Koshuba. Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahalautakunta on myöntänyt runsaat 2,7 miljoo- naa euroa kirjastoapurahoina ja -avustuksina. Rahaa jaettiin yhteensä 905 kirjailijalle ja kääntäjälle. Poh- joiskarjalaisista kirjailijoista kaunokirjallisuuden apurahoja saivat joensuulaiset Simo Hä- mäläinen (kuvassa) ja Tuula- Liina Varis, joille myönnettiin 3000 ja 2000 euroa. Rauha Ke- jonen Nurmeksesta sai 3000 euron apurahan, Tuomas Lius Liperistä 3000 euroa ja Miika Nuutinen Joensuun Enosta 2000 euroa. Tietokirjallisuuden kiintiös- tä joensuulaiset Jukka Parta- nen ja Katri Vuorijoki saivat kumpikin 1000 euroa. Apura- hat on tarkoitettu kirjailijoiden ja kääntäjien luovaan työsken- telyyn. 90 prosenttia määrära- hasta myönnetään kaunokirjal- lisuudelle ja 10 prosenttia tie- tokirjallisuudelle. Määräraha on sidottu yleisten kirjastojen edellisen vuoden kirjahankin- toihin. Kääntäjille on varattu kum- massakin ryhmässä 16 prosen- tin kiintiö. Vuoden 2013 mää- räraha oli lähes 180 000 euroa pienempi kuin edellisvuonna. Tie pohjoiseen USA:n ja Japanin elokuvateattereihin Frans Höyerin Ari Suomalainen (vas.) ja Jussi Reittu julkaisevat musiikkiaan kasetilla, mutta käyttävät nauhureita myös äänenlähteinä vanhojen urkujen kera. KIMMO KIRVES
-
Upload
ronkainenjp -
Category
Documents
-
view
72 -
download
0
description
Artikkeli Sanomalehti Karjalaisessa kesäkuussa 2013.
Transcript of C-kasetti elää ruohonjuuritasolla
18 KARJALAINEN SUNNUNTAINA 9.6.2013
Kulttuuri Kimmo Nevalainen esimies 010 230 8171Suonna Kononen 010 230 [email protected] [email protected]
Kasetti elää ruohonjuuritasolla
JOENSUUJukka-Pekka Ronkainen
C-kasetilla on merkki-vuosi. Tallennusvä-line esiteltiin Berlii-nin kansainvälisessä radionäyttelyssä 50
vuotta sitten, elokuussa 1963. Synttärit tosin vierähtävät hil-lityissä tunnelmissa, sillä juhla-kalua ei ole näkynyt kauppojen hyllyillä aikoihin.
Vaikka kasetti on kaupallisesti historiaa, porskuttaa formaatti sinnikkäästi valtavirran ulko-puolella.
Kasetin käyttökelpoisuuden ovat keksineet sellaiset porukat kuin Frans Höyer, joka on ko-keellista musiikkia esittävä yh-tye Joensuusta. Kolmikko julkai-si toukokuussa kasetin nimeltä Kuuhun ja takaisin.
Poikkeavaan julkaisutapaan kannustivat kasetin viehätys sekä halu pitää kustannukset kurissa.
–�Kasetin teettäminen maksaa pari euroa kappaleelta. Seitsen-tuumaisen vinyylin hinta on sa-maa luokkaa, mutta minimipai-nos olisi suurempi. Toisekseen vinyylit on tilattava ulkomailta. Kasetin taloudellinen riski on pienempi, mikä kannustaa mu-siikkiprojektien loppuun viemi-seen, perustelee Frans Höyerissa musisoiva Jussi Reittu.
Hiljattain Reittu kävi tarjo-amassa julkaisua kaupungin-kirjastolle. Musiikkiosastolta il-moitettiin, että vanhoista kase-teista yritetään paraikaa päästä eroon, mutta paikallisen kult-tuurielämän hedelmä otettiin toki vastaan.
Kasettimonistamot ovat ny-kyään kiven alla. Yksi harvoista on tamperelainen X-Youth Gone Wild, jonka yrittäjä Mikko Oksa-nen hankki vuoden alussa käy-tetyt nauhadekit periaatesyis-tä. Häntä miellyttävät pienet ja persoonalliset kasettipainokset.
–�Mielestäni kasetti on aito formaatti, johon verrattuna CD on aika kasvoton. Kasettiin liit-tyy muistoja ajalta ennen inter-netiä, jolloin hyllyt olivat täyn-
nä demonauhoituksia ja hyvän musiikin löytäminen vaati pa-neutumista.
–�Kasettitilauksia on tullut vuoden alusta runsaat kymme-nen. Musiikkityyleistä erottuvat punk, noise ja örinämetalli, Ok-sanen naurahtaa.
Tyhjiä kasetteja Oksanen tilaa Isosta-Britanniasta. Myös Kan-gasalalla toimiva BSM-studio monistaa yhä kasetteja. Siel-lä kasetit kootaan itse: runko-ja saa Kiinasta ja raakanauhaa Venäjältä, missä puksuttaa en-tinen BASFin nauhakone.
Kasetit leviävät nykyään ilman välikäsiä. Esimerkiksi Joensuun Levy-Eskoissa kasettimyynti on vähemmän kuin pisara valta-meressä.
Myymäläapulainen Karri Kolehmainen kertoo kaupan-neensa viimeisen vuoden sisäl-lä kaksi kasettia, joista kumpi-kin oli punkyhtye Total Recal-lin albumi.
Viime vuosina kasetteja ovat innostuneet julkaisemaan myös suositummat artistit ku-ten Viikate, Jukka Takalo sekä J.Karjalaisen Polkabilly Rebels.
Äänitteet: Halvat tuotantokulut pitävät 50-vuotiaan tallennusmuodon elävien kirjoissa.
Myynti romahti nopeastiJukka-Pekka Ronkainen
Äänitelan kattojärjestön Musiik-kituottajien tilastot osoittavat, kuinka nopeasti kasetti kuih-tui markkinoilta. 1990-luvun alkupuoliskolla formaatti vie-lä sinnitteli CD:n rinnalla, kun-nes suosio romahti dramaatti-sesti ennen 2000-luvun taitetta.
Vuonna 1995 kasetteja myy-
tiin kaksi miljoonaa kappaletta, mutta vuonna 2000 enää 400 000. Kokonaan kasetti tipahti Musiikkituottajien myyntitilas-toista vuoden 2001 jälkeen, sillä tilastot eivät noteeraa alle 100 000 kappaleen myyntiä.
Apulaisjohtaja Tommi Kyyrän mukaan suuret levy-yhtiöt lo-pettivat kasettijulkaisut vuosi-tuhannen vaihteessa. Huolto-
asemat olivat viimeisiä kaset-timyynnin linnakkeita.
Pientä säpinää kasettirinta-malla riitti senkin jälkeen. Vielä vuonna 2005 kasettimyynnin arvo ylsi puoleen miljoonaan euroon. Vuoden 2006 myynti jäi alle sataan tuhanteen euroon ja katosi tilastoista. Tuolloin ko-ko äänitealan myynti oli painu-nut laskuun.
KONSERTIT
Joensuun kirkon iltamusiikkisarja alkaa tänäänKIRJALLISUUS
Kirjastoapuraha 900 kirjailijalle ja kääntäjälle
Murtovaaraa valokuvin ja esineinNURMESJaakko Pikkarainen
Nurmeksen Kötsin museon kesänäyttely kertoo Valtimon Murtovaaran asutushistorias-ta ja talonpoikaisen elämän menneisyydestä. Nurmeksen kameraseuran työstämässä näyttelyssä on kuvien lisäksi esillä myös tilalle aikoinaan kuuluneita esineitä.
–�Näyttelyn työstäminen sai alkunsa seuramme jäsenten Murtovaaraan pari vuotta sit-ten syksyllä tekemästä retkes-tä, Seppo Pölönen Nurmek-sen kameraseurasta kertoi.
Parituntisen historian lu-ennon jälkeen he tallensivat näkemystään pihapiiristä.
Näyttelyn ensiversio oli esillä Valtimolla jo kuvaus-syksynä, mutta seuran jäsenet ovat tämän jälkeen kuvanneet lisää Murtovaaraa ja sen mai-semia. Pölösen mukaan ku-va-aineistoa on kertynyt huo-mattavasti enemmän, kuin näyttelyn reilun 30 otoksen perusteella voisi päätellä.
Näyttelyn otokset ovat mustavalkoisia muutama ku-vaa lukuun ottamatta. Näyt-telyn työstäjät ovat päätyneet tähän ratkaisuun siksi, että mustavalkoinen ilmaisu sopii värillistä paremmin pihapii-rin ja sen ympäristön hen-keen ja niiden kerrontaan.
Näyttelyn ensimmäiset ku-vat ovat 1980-luvulta. Seu-ran puheenjohtajan Jouko Määtän ottamat kuvat esit-tävät Murtovaaran Lipposten suvun viimeistä jäsentä Hilja Lipposta.
Näyttelyn kuusi esinettä ovat Nurmeksen kaupunginmu-seon Väinö Hämäläisen ko-koelmasta. Esillä on kolme pärepihtiä, piimätuoppi, puntari ja huhmar.
–�Hämäläinen osti nämä esineet Murtovaaran Lippo-silta ennen vuotta 1938, Nur-meksen kaupunginmuseon johtaja Meri-Anna Rossan-der kertoi.
Talomuseon taholta on esitetty toivomus esinei-den palauttamisesta Mur-tovaaraan.
Rossanderin mukaan esi-neet pysyvät kaupunginmu-seossa, koska ne on hankit-tu ostamalla. Myös esinei-den kannalta on parempi, että ne pysyvät nykyisessä sijoituspaikassaan, koska niiden säilymisen kannal-ta sen olosuhteet ovat huo-mattavasti paremmat kuin talomuseossa.
Nurmeksen kaupungin-museo aloitti Murtovaaran esineiden luetteloinnin ja niiden kunnon edellyttäes-sä myös konservoinnin vii-si vuotta sitten. Rossander arvioi museon saavan työn päätökseen ensi syksynä tai vuonna.
”Mustavalkoi-nen ilmaisu
sopii värillistä paremmin piha-piirin henkeen.
Yksityiskohtia Murtovaaran pihapiirin rakennuksista.
JAAKKO PIKKARAINEN
Vastakohtien vuorovettä
MÄNTYHARJUAnsa Heinonen
Taide on kuin vuorovesi, joka liikkuu eteen- ja taaksepäin. Tai-dekeskus Salmelan kesä tarjo-aa jälleen tasokkaan kattauksen vuoroveden liikettä molempiin suuntiin.
Salmelan Nuori taiteilija 2013 Teemu Korpela on yksi taide-keskuksen taiteilijaresidenssin kasvateista.
Korpelan maalaukset lähtevät liikkeelle kokemuksesta, tilasta tai paikasta.
– Minulle on tärkeää, miten maalaukseen voi tulla inhimilli-sen läsnäolon kokemus, vaikka niissä ei olekaan ihmishahmoa
symbolina.– Haluan välittää tunnelmia ja
kokemuksia niin, että ne reso-noivat katsojan päässä.
Korpelan mielestä ihmisen on tärkeä tuntea, ettei hän ole maailmassa yksin kokemuksen-sa kanssa. Katsoja samaistuu ja voi jopa saada lohdutusta.
Nuorten taiteilijoiden luok-kaan tuli kaikkiaan 500 hake-musta, joista 14 taiteilijaa valit-tiin näyttelyyn. Yksi heistä on varkautelaislähtöinen kuvatai-teilija Antti Immonen, jonka teoksia on ripustettu Apteek-kitaloon.Varkauden Taipalees-sa varttunut Immonen asuu Hel-singissä ja opiskelee Kuvataide-
akatemiassa. Taiteeseen hänet on johdattanut koulupoikana al-kanut valokuvausharrastus. Im-monen aikoi ensin insinöörik-si, mutta taide vei mennessään.
– Peruslähtökohta on ihmisen ja luonnon suhteessa. Ihminen jää pieneksi kaiken muun edes-sä, hän kertoo.
– Minua kiinnostaa mikä on
kaunista ja mikä rumaa. Ehkä pidän kauniina rujoja asioita.
Keravalaisen Netta Tiitisen tauluissa kolmiulotteiset ruos-teiset rautanaulat, kävyt, sim-pukankuoret, leluvirta ja vauvan bodypuvut nousevat maalaus-ten pinnasta
– Lapsiaihe tulee ehkä pysy-mään aina töissäni, arjen ku-vaaja arvelee.
Ensimmäisen kerran katutaide astuu sisään Salmelaan. Espoo-lainen itseoppinut taidemaalari Jussi TwoSeven on maalannut paikan päällä öisen kaupungin kuvia. TwoSeven, kolmen lap-
sen isä, aikoo tulla vuodenvaih-teessa jatkamaan maalaamista Salmelan taiteilijaresidenssissä.
Taiteilijoiden näyttelyluokan nuorin on vain 20-vuotias Lan-dys Roimola, opiskelija Saimaan ammattikorkeakoulun kuvatai-teen yksiköstä. Ikäeroa Salme-lan nuorimman ja vanhimman taitelijan välillä on 63 vuotta.
– Olen halunnut kokeilla, mi-ten tehdä uusia pintoja. Myös värit ovat minulle tärkeitä, Roi-mola kertoo.
Opiskelija käyttää töissään paljon edullisia kierrätysmate-riaaleja. Työhuoneena on toimi-nut oma olohuone.
Kuvanveistäjä Heikki Häivä-oja, 84, edustaa Salmelan kesän kokemusta.
– Iän myötä teemat ja sisältö ovat nousseet muotoratkaisujen rinnalle, hän kertoo uusimmis-ta veistoksistaan.
Taidekeskus Salmela, Mäntyharju, avoinna 8.6–11.8., klo 11–18.
Näyttely: Taidekeskus Salmela antaa elämyksen, jossa kokemus ja nuoruus kohtaavat.
”Haluan välittää tunnelmia niin,
että ne resonoivat katsojan päässä.Teemu Korpela
Teemu Korpela on Salmelan Nuori taiteilija 2013.
HEIKKI SAUKKOMAA
ELOKUVAT
Mika Kaurismäen ohjaaman Tie pohjoiseen -elokuvan le-vitysoikeudet on myyty Yh-dysvaltoihin, Japanin ja Ka-nadaan. Tie pohjoiseen näh-dään myös useissa Euroopan maissa.
Yhdysvalloissa elokuvaa esitetään ensin New Yorkis-sa. Sen jälkeen ovat vuorossa muun muassa Boston, Chi-cago ja Los Angeles.
Tie pohjoiseen sai Suomen elokuvateatteriensi-iltansa elokuussa 2012 ja keräsi Suo-messa viime vuonna 265�000 katsojaa. Elokuvan pääosissa ovat Vesa-Matti Loiri ja Sa-muli Edelmann. Loiri palkit-tiin roolistaan elokuvassa Ba-rin kansainvälisillä elokuva-festivaaleilla Italiassa maalis-kuussa.
TANSSI
Kansallisbalettiin perustetaan nuorisoryhmä
Suomen Kansallisbalettiin perustetaan elokuussa nuo-risoryhmä, johon kiinnite-tään 12 tanssijaa. Ryhmä on tarkoitettu 17–23-vuotiaille lupauksille, ja siihen voi ha-kea heinäkuun 1. päivään asti.
Nuorisoryhmän tanssijat työskentelevät Kansallisbale-tin tanssijoiden rinnalla Kan-sallisbaletin tuotannoissa ja harjoituksissa sekä erikseen omissa tuotannoissaan. Ryh-män taiteellisesta toiminnas-ta ja koulutusohjelmasta vas-taa Kansallisbaletin taiteelli-nen johtaja Kenneth Greve.
Ryhmän toiminta rahoi-tetaan toukokuussa myön-netyllä Jane ja Aatos Erkon säätiön avustuksella. Kolme-vuotinen avustus on suuruu-deltaan 900�000 euroa.
LYHYESTI
Kesän iltamusiikkisarja Joen-suun kirkossa käynnistyy tä-nään sunnuntaina kello 18. Il-lan konsertti koostuu kahdelle viululle sävelletystä musiikista. Esiintyjinä ovat viulistit Sirkku Mantere Kotkasta ja Suvi Ma-tilainen Loviisasta. Molemmat muusikot soittavat Kymi sinfo-niettassa.
Lisäksi konsertissa esiintyy joensuulainen urkuri Tuomas
Pyrhönen, joka on konsertoinut viimeisen reilun kuukauden ai-kana kolmessa maassa: Arme-niassa, Latviassa ja Ukrainassa. Pyrhösellä on tänä vuonna kon-sertteja kotimaan lisäksi vielä Uudessa-Seelannissa, Puolassa, Venäjällä sekä Yhdysvalloissa.
Konsertin ohjelmisto sisäl-tää viulumusiikkia barokin ajalta klassismin ja romantii-kan kautta nykypäivään asti. Il-
lan harvinaisuutena kuullaan liettualaisen säveltäjän Vidman-tas Bartulisin teos Aurora lu-cis kahdelle viululle ja uruille vuodelta 1985. Konserttiin on vapaa pääsy, ohjelma maksaa viisi euroa.
Seuraava iltamusiikki Joen-suun kirkossa soi sunnuntaina 16. kesäkuuta, jolloin esiintyy ukrainalainen urkutaiteilija Vo-lodymyr Koshuba.
Kirjailijoiden ja kääntäjien kirjastoapurahalautakunta on myöntänyt runsaat 2,7 miljoo-naa euroa kirjastoapurahoina ja -avustuksina.
Rahaa jaettiin yhteensä 905 kirjailijalle ja kääntäjälle. Poh-joiskarjalaisista kirjailijoista kaunokirjallisuuden apurahoja saivat joensuulaiset Simo Hä-mäläinen (kuvassa) ja Tuula-Liina Varis, joille myönnettiin
3�000 ja 2�000 euroa. Rauha Ke-jonen Nurmeksesta sai 3�000 euron apurahan, Tuomas Lius Liperistä 3�000 euroa ja Miika Nuutinen Joensuun Enosta 2�000 euroa.
Tietokirjallisuuden kiintiös-tä joensuulaiset Jukka Parta-nen ja Katri Vuorijoki saivat kumpikin 1�000 euroa. Apura-hat on tarkoitettu kirjailijoiden ja kääntäjien luovaan työsken-
telyyn. 90 prosenttia määrära-hasta myönnetään kaunokirjal-lisuudelle ja 10 prosenttia tie-tokirjallisuudelle. Määräraha on sidottu yleisten kirjastojen edellisen vuoden kirjahankin-toihin.
Kääntäjille on varattu kum-massakin ryhmässä 16 prosen-tin kiintiö. Vuoden 2013 mää-räraha oli lähes 180 000 euroa pienempi kuin edellisvuonna.
Tie pohjoiseen USA:n ja Japanin elokuvateattereihin
Frans Höyerin Ari Suomalainen (vas.) ja Jussi Reittu julkaisevat musiikkiaan kasetilla, mutta käyttävät nauhureita myös äänenlähteinä vanhojen urkujen kera.
KIMMO KIRVES
