c d - reservilaisliitto.fi · la vaikeassa tilanteessa, kun kaikkia tarvittavia hankintaprosesseja...

c d1/2013 53. vsk

20

22

14POHJOIS-KARJALAN PRIKAATIN PERINTÖ

RISTIINAN RESERVILÄISET 50 VUOTTA

RESERVILÄISLIITON LIITTOKOKOUS

2 SAVON VASAMA 1•2013

53. vuosikerta, maaliskuu 2013

JULKAISIJA Suur-Savon Reserviupseeripiiri rySuur-SavonReserviläispiiri ryPorrassalmenkatu 5050100 MIKKELI

ToiminnanjohtajaMauri Parantalapuh. (050) 527 9557

JAKELUJäsenetuna piirienkerhojen ja yhdistystenjäsenille sekä sidosryhmille.Painosmäärä 2500 kpl.

TOIMITUSPorrasalmenkatu 5050100 MIKKELIsähköposti:[email protected]

www.rul.fi/suursavowww.reservilaisliitto.fi/suursavonreservilaispiiri

PÄÄTOIMITTAJAPentti Nuutilainen

TOIMITTAJATMauri ParantalaRaimo Mikkonen

TAITTOMarko Hokkanen / Teroprint

PAINOPAIKKATeroprint Oy, Mikkeli

Seuraava Vasamailmestyy lokakuussa 2013

ILMOITUSHINNAT1/1 sivu 3 x 210 mm 270 €1/2 sivua 3 x 105 mm 160 €1/4 sivua 2 x 75 mm 95 €1/8 sivua (rivi-ilmoitus)1 x 40 mm 50 €Värilisä 10 €

Yhden palstan leveys 50 mmKahden palstan leveys 100 mmKolmen palstan leveys 150 mmSivun korkeus 210 mm

KANNEN KUVA:Puollustusvoimat

Puolustusvoimat on tiedottanut viime vuonna julkistetusta maavoimien uudistetta-vasta taistelutavasta Suur-Savon reserviläisille erinomaisen hyvin. Prikaatikenraali Ve-li-Pekka Parkatilla oli kattava artikkeli asiasta lehtemme edellisessä numerossa. Tämän lisäksi oma aluetoimistomme järjesti neljä alueellista tilaisuutta, joissa saimme pereh-tyä tarkemmin tähän merkittävään ja lähes kaikkia reserviläisiämme koskettavaan uudis-tukseen. Muutos tosin realisoituu ensin varusmiesten joukkotuotannossa ja vasta sitten tulee alueellisiin joukkoihin sijoitettujen vuoro . Myöhemmin koulutus koskee operatii-visia joukkoja sekä viimeksi paikallisjoukkoja .

Paitsi jalkaväen taistelua uusi taktiikka aiheuttaa merkittäviä muutoksia muidenkin maavoimien aselajien toimintaan. Huollon osalta uuden kenttähuollon käsitteen käyt-töönotto kertonee myös perusteellisesta muutoksesta.

Uusi taistelutapa korostaa yksittäisen sotilaan henkilökohtaisia taitoja, joissa korostuu aktiivisuus, joustavuus ja oma-aloitteisuus. Reserviupseereita ja –aliupseereita suuresti koskettavat uuden taktiikan erityisesti komppaniatasolle tulevat johtamisen haasteet, vaikkakin uudet ryhmätasolle viedyt viestivälineet ovat helpottamassa yhteydenpitoa. Luonnollisesti ylempien johtoportaiden ja esikuntien toimintaan tulee muutoksia, jotka tulevat tutuiksi näihin sijoitetuille reserviläisille.

Jalkaväen osalta keskeinen muutos on myös jalkaväen ryhmän, joukkueen ja komp-panian kokoonpanojen kasvattaminen. Orgaanisen tulituen ja liikkuvuuden lisääminen tuovat merkittävästi tehoa toimintaan.

Taistelutavan uudistukseen liittyy huomattavaa maavoimien sotamateriaalin hankin-taa, mistä muodostunee hankkeen todellinen kulmakivi. Kun hallitus tuoreessa puolus-tusselonteossa jättää resurssikysymykset avoimeksi, puolustusvoimien johto on todel-la vaikeassa tilanteessa, kun kaikkia tarvittavia hankintaprosesseja ei voida käynnistää.

Kun uusi taistelutapa on kehitelty nimenomaan Suomen puolustuksen olosuhteita varten, reserviin kuuluvien on ollut helppo hyväksyä uudistus. Erityisesti jalkaväkimie-het näkevät muuttuneessa taistelutavassa paljon myönteisiä elementtejä. Muutoksen to-teutuksen ymmärretään edellyttävän huomattavaa osaamisen parantamista. On vaikea kä-sittää, että uudistuksen edellyttämä reservin kertausharjoitusten koulutusvaje voitaisiin vuosikymmenen loppupuolella täyttää vuotuisella 18000 koulutettavan miehen määräl-lä. Riittäisikö edes 30000, jää tässä vaiheessa avoimeksi.

Viime vuoden lopulla tapahtuneet henkilövaihdokset puolustusvoimissa kosketta-vat huomattavasti maakuntaamme.Reserviin siirtynyt kenraalimajuri Jukka Pennanen oli komentajakaudellaan täällä usein nähty mieluisa vieras erilaisissa maanpuolustusti-laisuuksissa. Parhaat kiitokset hänelle erinomaisesta yhteistoiminnasta tämänkin lehden välityksellä. Uudelle Itä-Suomen sotilasläänin komentajalle, prikaatikenraali Veli-Pekka Parkatille toivomme menestystä uutena komentajanamme.

Aluetoimistomme päällikölle, everstiluutnantti Arto Hokkaselle olemme kiitollisia siitä suuresta aktiivisuudesta, jolla hän hoiti tätä reserviläisille niin tärkeää yhteistoimin-tatehtävää. Haluamme onnitella myös uutta aluetoimiston päällikköä, everstiluutnantti Heikki Saarentoa ja toivomme hyvää ja tuloksellista yhteistyötä hänen päällikkyydessään.

Olkaamme aktiivisia reserviläistoiminnassa alkaneena maanpuolustusvuonna 2013. Lippu korkealla!

Pentti NuutilainenSuur-Savon Reserviupseeripiirin puheenjohtaja

MAAVOIMIEN UUSI TAISTE-LUTAPA JA RESERVILÄISET

SAVON VASAMA 1•2013 3

Merkittävin tapahtuma piirimme alueella oli Reserviläisliiton syysko-kous Mikkelissä. Kokouksessa va-littiin liitolle uusi puheenjohtaja. Valituksi tuli seuraavalle kaksivuo-tiskaudelle kansanedustaja Mikko Savola. Toivotan Mikolle onnea ja menestystä uudessa tehtävässään luot-satessaan liittoamme ja sen toimintaa. Oli hienoa, että merkittävä tapahtuma järjestettiin täällä piirimme alueella. Paikallisen reserviläisyhdistyksen ja muiden yhteistyökumppaneiden avus-tuksella kokousviikonlopun järjestelyt saatiin onnistuneesti hoidettua.

Piirimme alueella olevien yhdis-tysten tapahtumista ammunta ja eri-laiset maastotapahtumat ovat olleet tärkeässä roolissa, myös veteraanien tukeminen on ollut haluttua toimintaa.

Alkaneen vuoden osalta voi tode-ta sen, että paljon esillä ollut puolus-tusvoimauudistus on tuomassa uuden-laisia haasteita reserviläis- ja muiden maanpuolustusjärjestöjen toimintaan.

Esillä ollut sodanajan joukkojen vahvuus tulee laskemaan 350 000:sta 230 000:een. Myös käytettävissä ole-va rahamäärä pienenee. Tämä tarkoit-taa myöskin sitä, että ainakaan aivan lähivuosina kertausharjoituskutsu ei tule tavoittamaan kovin isoa joukkoa.

Maavoimien uudistettua taistelu-tapaa ollaan kouluttamassa myös pai-kallisjoukoille.

Paikallisjoukot on yksi reservi-läisiä kiinnostava toimintamuoto tar-joten mahdollisuuksia osallistua kou-lutukseen. Toivoa sopii, että tehtäviä löytyy kattavasti ja ne ovat nousujoh-teista koulutusta edistäviä.

Maanpuolustuskoulutusyhdistyk-sen kurssitarjonnasta on tarkoitus poi-mia ikään kuin täsmäiskuna erityisesti sotilaallisia taitoja ylläpitäviä ja kehit-täviä kursseja. Näistä kurssivaihtoeh-doista tullaan tiedottamaan jäsenistöä.

Tämä yhteistoiminta ja osallistu-minen MPK:n kursseille mahdollis-taa sotilastaitojen ylläpitämisen ja kertausharjoitusvuorokausien saami-sen. Myös yhteistoiminnan harjoitte-lun kannalta saadaan laajuutta koulu-tukseen, kun eri alojen osaajia saadaan samaan harjoitukseen.

Reserviläistoiminnan ja samalla maanpuolustustahdon ylläpitämisen kannalta on tärkeää päästä osallistu-maan ja kehittämään omaa osaamis-taan.

Vapaaehtoinen maanpuolustustyö on osaltaan tukemassa yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta ja mahdollis-taa toiminnassa mukana oleville tur-vallisuutta lisäävien tietojen ja taito-jen kehittämisen.

Toivottavasti myös sijoittamat-tomalle mutta toimintakykyiselle re-serviläiselle löytyy sopivia tehtäviä ja toimintaa.

Yhdistyksillä on mahdollisuus hyödyntää piirilehtemme Savon Va-saman sivuja oman toimintansa esit-telemisessä. Toiminnasta kiinnostu-neille tarjoutuu mahdollisuus seurata reserviläistoimintaa ja ehkäpä uusia jäseniä saadaan mukaan toimintaan.

Piirimme alueella uusien jäsenten määrä on laskenut. Tämän ongelman kanssa tehdään töitä myös muissa pii-reissä. Reserviläisliiton jäsenkehityk-sen ja toiminnan kannalta on tärkeää,

että saamme uusien liittyvien jäsen-ten määrän nousuun. Herää kysymys, mitkä ovat ne toimenpiteet, mitä pitää tehdä. Tähän tarvitaan yhteistyötä eri tahojen kanssa.

Toiminnan näkyvyys ja sopiva toiminnan ”markkinointi” lisää tie-toisuutta siitä mitä reserviläisyys on. Tulevaisuuteen suhtaudun kuitenkin luottavaisin mielin.

Tärkeä paikallinen linkki Puolus-tusvoimiin on Etelä-Savon aluetoi-misto. Vuodenvaihteessa uutena pääl-likkönä aloittaneelle everstiluutnantti Heikki Saarennolle toivotan menes-tystä uudessa tehtävässään.

Talven selän taittuessa kohden ke-vättä on sopiva aika aloittaa vaikkapa kuntoilu nauttien samalla lisääntyvän valon määrästä.

Kiitän kaikki toimintaamme tu-kevia yhteistyökumppaneita. Teidän tukenne on mahdollistanut toimin-tamme maanpuolustuksen hyväksi. Myöskään tämän Savon Vasaman jul-kaisu ei olisi ollut mahdollista ilman tukeanne.

Aurinkoisia kevätpäiviä toivottaen

Raimo MikkonenSuur-Savon Reserviläispiirin puheenjohtaja

SUUR-SAVONRESERVILÄISET Vuoden vaihtuessa on paikallaan tarkastella edellisen vuoden tapahtumia.


Oletteko koskaan pysähtyneet miettimään nykyaikaisen, pitkälti teknologiaan perustuvan yhteiskun-nan kriisinsietokykyä ja sen haavoit-tuvuutta? Vuoden vaihteen tienoil-la saimme lukea ja kuulla, kuinka eri mediat, mm. iltapäivälehdet, Sa-noma Oy:n palvelut, YLE ja MTV3 joutuivat palvelunestohyökkäyksen kohteeksi. Tällöin kyseisten organi-saatioiden www-sivut olivat tavoit-tamattomissa. Nämä hyökkäykset eivät vaikuttaneet juurikaan kansa-laisten hyvinvointiin mutta ne antoi-vat pelottavan esimerkin siitä, miten jopa yhteiskunnan elintärkeät palve-lut voidaan lamauttaa näennäisen yk-sinkertaisesti.

Entäs jos hyökkäys kohdistuisikin sähkön jakeluun tai laajasti tietoliiken-neverkkoihin, ei siis pelkästään mat-kaviestiverkkoihin vaan koko Interne-tiin. Mitä tapahtuisi valtakunnalliselle logistiikalle tai energian toimituksille? Miten toimittaisiin, kun käteistä rahaa ei voisi nostaa automaateista ja pankit olisivat kiinni kun sähköt on poikki eikä kortillakaan voi maksaa kun tar-vittavat tietoliikenneyhteydet olisivat poikki? Päivä ja kaksi voisi mennä hampaita kiristellen mutta kun tilan-netta olisi jatkunut viikon, niin voi vain kuvitella mitä se tarkoittaa. Ja kuva on pelottava.

Kuka sitten tuollaista tekee? Yksi vastaus on rikollisjärjestöt, jotka saa-vat tuollaisesta taloudellista hyötyä toteuttamalla hyökkäyksiä maksua vastaan. Mutta mikä on se rikollisjär-jestöjen takana oleva taho, joka os-taa näitä ”palveluita”? Yritys, joka haluaa tuottaa hankaluuksia kilpai-lijalle? Vieras valtio; tästä on maa-ilmalla esimerkkejä. Mitä ilmeisim-min Yhdysvallat ja/tai Israel ujuttivat

Stuxnet-verkkomadon Iranin ydin-energiaohjelmaan. Tiettävästi Ve-näjän hallitusta lähellä olevat tahot organisoivat laajoja verkkohyökkä-yksiä Virolaisia tietojärjestelmiä vas-taan Pronssisoturi-kiistan yhteydessä vuonna 2007. Viimeiset tiedot kerto-vat Kiinan armeijan olevan erittäin merkittävä kybertoimija, joka ei tyy-dy pelkästään tietoverkkojen avulla tapahtuvaan vakoiluun. Sen pelätään kykenevän katkaisemaan sähköt osis-sa Yhdysvaltoja.

Tammikuun 25. päivä hallitus julkaisi kyberturvallisuusstrategian. Strategian visio on, että Suomi kyke-nee suojaamaan elintärkeät toimin-tonsa kaikissa tilanteissa kyberuhkaa vastaa. Sen tarkoituksena on suojella kansalaisia, elinkeinoelämää ja viran-omaisia sähköiseen viestintään koh-distuvilta tahallisilta häiriöiltä. Tavoit-teena on, että vuonna 2016 Suomi on maailmanlaajuinen edelläkävijä kybe-ruhkiin varautumisessa ja niiden aihe-uttamien häiriötilanteiden hallinnassa.

Kannattaako tuollaista, helpos-ti nörttien touhulta vaikuttavaa toi-mintaa, ottaa vakavasti. Useissa 1911 ranskalainen marsalkka Ferdinand Foch totesi, että lentokoneet ovat kiin-nostavia mutta niillä ei ole mitään soti-laallista merkitystä. Tämä oli tuolloin varsin yleinen näkemys lentoaseen merkityksestä. Tänä päivänä on yhtä vaarallista suhtautua vähätellen ver-kon kautta tapahtuvaan sodankäyntiin. Sen on sitä jo tänä päivänä.

Tämän taivaallisia sfäärejä maa-lailevan pelottelun jälkeen voidaan perustellusti kysyä että mitä tällä on merkitystä yksittäisen kansalaisen, suur-savolaisen reserviläisen kannal-ta. Ainakin se, että oma tietokone kan-nattaa pitää suojattuna ajantasaisella

virustorjuntaohjelmalla ja palomuu-rilla. Verkkohyökkäykset toteutetaan tähän tarkoitukseen valjastetuilla tu-hansilla orja-koneilla, joihin on uitettu ohjelmakoodinpätkä omistajan tietä-mättä. Ja pahaa aavistamaton käyttä-jä ei tiedä mitään.

Henkilökohtaisen suojautumisen lisäksi tietotuvallisuuteen kannattaa asennoitua positiivisesti myös työ-elämässä. Kannattaa olla tarkka siitä, millaisia tietovälineitä työpaikan tie-toverkkoon liitettyihin koneisiin kyt-ketään.

Toimintaympäristössämme tapah-tui hiljakkoin kaksi merkittävää henki-lömuutosta. Itä-Suomen Sotilasläänin komentajana upean upseerinuransa päättänyt kenraalimajuri Jukka Pen-nanen jäi eläkkeelle marraskuun lo-pussa ja prikaatikenraali Veli-Pekka Parkatti otti sotilasläänin komentoon-sa 1.12.2012.

Vuoron vaihto tapahtui myös Ete-lä-Savon aluetoimistossa, jota kolme vuotta johtanut everstiluutnantti Arto Hokkanen siirtyi kruunun saralla uu-siin tehtäviin ja uutena aluetoimiston päällikkönä aloitti everstiluutnantti Heikki Saarento, joka toisaalla leh-dessämme esittelee itsensä lukijoille. Toivotan kenraalimajuri Jukka Pen-naselle mukavia ja aktiivisia eläke-päiviä sekä uusiin tehtäviin siirtyneil-le onnea uudessa tehtävässään. Uskon ja tiedänkin, että yhteistyö puolustus-voimien kanssa sujuu tulevaisuudes-sakin yhtä kitkattomasti kuin tähän-kin saakka.

Aurinkoista kevättä ja luistavia hiihtokelejä

Mauri ParantalaToiminnanjohtaja

Toimistosta tähystettyä


Uudessa asennossa tähdätään resurs-sien suuntaamiseen ydintehtäviin eli varmistamaan poikkeusolojen joukko-jen korkea koulutustaso ja taistelijoi-den hyvä osaaminen ja toimintakyky. Varusmieskoulutuksen maastovuoro-kaudet ja kertausharjoitusvuorokaudet palautetaan entiselle tasolle ja samal-la turvataan materiaalinen valmius ja sen kehittäminen.

Koko paketti rakentuu meille tun-nusomaiseen tapaan kansalaisten erin-omaisen maanpuolustustahdon luo-malle perustalle, jonka puutteesta ei tähänastisten kokemusteni perus-teella ainakaan täällä Etelä-Savossa uudistusten toteuttaminen jää riip-pumaan. Alueella vallitseva korkea maanpuolustustahto, asiaansa sitou-tunut ja osaava reservi, järjestökentän laadukas ja antaumuksellinen vapaa-ehtoinen maanpuolustustyö ja viran-omaisyhteistoiminnan korkea taso an-tavat hyvät lähtökohdat muutoksen toteutukselle.

Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko mää-rittää sotilaallisen puolustuksen läh-tökohdiksi puolustusvoimien nykyiset tehtävät, koko maan puolustamisen ja yleisen asevelvollisuuden. Puolustus-voimien tehtävät pysyvät ennallaan: Suomen sotilaallinen puolustaminen, muiden viranomaisten tukeminen ja osallistuminen kansainväliseen soti-laalliseen kriisinhallintaan. Resurs-seista 95% käytetään suorituskyvyn ylläpitoon ensimmäistä tehtävää var-ten. Siviiliviranomaisten tukemiseen ja kansainväliseen kriisinhallintaan käytetään samoja resursseja.

Pienessä maassa ei yhdelläkään viranomaisella ole varaa ylläpitää ja kehittää suorituskykyjä vain omiin tarpeisiinsa. Hyvällä viranomaisyh-

teistoiminnalla mahdollistetaan se, että kaikkien viranomaisten resurssit ja myös viranomaistyötä tukeva va-paaehtoistoiminta saadaan suunnat-tua tehokkaasti kulloisenkin tilanteen edellyttämällä tavalla. Tästä resurssien yhdistämisestä ja tehokkaasta käytöstä on hyvänä esimerkkinä tätä artikkelia kirjoittaessani käynnissä oleva Karita 13 valmiusharjoitus, jossa Etelä-Sa-von sekä Etelä- ja Pohjoiskymenlaak-son maakuntajoukot tukevat lihaksil-laan ja osaamisellaan pelastuslaitosta ja poliisia mm. henkilön etsinnässä, sähkönjakeluverkon vaurioiden pai-kallistamisessa, linkkien sähköistä-misessä ja tulvapadon rakentamisessa. Samalla testataan johtamisjärjestelmi-en, yhteistoiminnan ja johtosuhteiden toimivuus sekä saadaan arvokkaita havaintoja toiminnan kehittämiselle.

Paikallisjoukkojen kehittäminen käynnistyy maksimisykkeellä piak-koin, kun perusteet 2015 joukkora-kenteessa on saatu. Sodanajan jou-kot tullaan jakamaan käytettävyyden perusteella valmiusjoukkoihin ja pääjoukkoihin. Paikallisjoukkojen kehittäminen perustuu paikallispatal-joonakonseptiin. Paikallisjoukkojen tulevat tehtävät voivat olla esimerkik-si paikallisia taistelu- ja tukemisteh-täviä, tiedustelu, sivustojen suojaus, maahanlaskun torjunta ja rajoittami-nen, sissitoiminta, erikoisjoukkojen vastainen toiminta, henkilösuojaus, joukkojen täydennyskoulutus, alueen valvonta, kohteiden suojaaminen ja vartiointi, joukkojen perustaminen ja muiden viranomaisten tukeminen.

Paikallispataljoonien kokoon-panot räätälöidään tehtävien ja alu-eellisten operatiivisten vaatimusten mukaisesti. Huomattavaa on, että käy-tettävyysjaon mukaisesti esimerkiksi

HYVÄT SAVON VASAMAN LUKIJAT

Puolustusvoimissa eletään voi-makkaan kehityksen aikaa. Meneil-lään on Valtioneuvoston turvalli-suus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmistelu, puolustusvoimauudistuk-sen suunnittelu ja toimeenpano ete-nee ja maavoimien taistelutapaa uudis-tetaan. Puolustusvoimain komentaja julkisti valtakunnallisen maanpuolus-tuskurssin avajaisissa paikallisjouk-kojen kehittämisen linjat. Samaan ai-kaan Pääesikunta on antanut ohjeensa vapaaehtoisen maanpuolustuksen ke-hittämisestä, ja medioissa käydään keskustelua Suomen puolustusky-vystä, määrärahojen riittävyyden vai-kutuksesta puolustusratkaisuun sekä sotilaallisesta liittoutumisesta. Val-tioneuvoston periaatepäätös koko-naisturvallisuudesta joulukuulta 2012 toteaa sen, miten laajaa turvallisuus-käsitettä on toimeenpantu jo vuosi-kymmeniä: ”Yhteiskunnan elintärke-ät toiminnot turvataan viranomaisten, elinkeinoelämän sekä järjestöjen ja kansalaisten yhteistoimintana”. Asia-kirja selkeyttää lisäksi vastuujakoa ja määrittää uusia rakenteellisia ratkaisu-ja ennakoivaan varautumiseen.

Iso osa edellä mainituista uudis-tuksista on vasta puolustusvoimallises-sa ja maavoimallisessa valmistelussa, eikä niitä ole annettu alueorganisaati-on tasolle tehtävinä, ohjeina ja mää-räaikoina. Uudistusten valmistelu on osaavassa hallinnassa ja siinä edetään järkevin kokonaisuuksin kohti vuot-ta 2015. Vaikka puolustusvoimauu-distuksen hallinnolliset vaikutukset Etelä-Savon aluetoimistossa eivät al-kuun vaikuttaneet kovinkaan merkit-täviltä, viimeistään nyt on käynyt sel-väksi, että töitä tulee riittämään niin aluetoimiston väelle, vapaaehtoiselle kentälle kuin sijoitetulle reservillekin.


paikallispataljoonaan kuuluvat maa-kuntakomppaniat tulevat lukeutumaan valmiusjoukkoihin. Muita yksiköitä voivat olla muun muassa sotilaspolii-sikomppaniat, perustamiskeskukset, taistelukoulutusyksiköt sekä esikun-ta-, erillis-, tuki- ja huoltoyksiköt sekä hajautetut jääkärikomppaniat. Maa-voimien operaatiopäällikkö lupaa 1/13 Reserviläisen haastattelussa maakun-takomppanioille ja muille paikallis-joukoille laaja-alaisten tehtävien ohes-sa lisää tulivoimaa ja liikkuvuutta.

Vapaaehtoisen maanpuolustus-koulutuksen sotilaallinen koulutus ja sotilaallisia valmiuksia palveleva koulutuksen painopiste kohdennetaan paikallisjoukkojen kehittämiseen. Re-serviläisten osuutta puolustusvoimi-en koulutustapahtumien suunnittelu, -valmistelu, -tuki ja kouluttajateh-tävissä erityisesti paikallisjoukko-

jen koulutuksessa tullaan lisäämään. Alustavia ajatuksia siitä, miten tämä tullaan tekemään, on tässä vaiheessa olemassa ja asia otetaan huomioon jo kuluvan vuoden suunnittelussa. Re-serviläisten koulutus ja sitouttaminen päässee kuitenkin vauhtiin vasta vuon-na 2014, jolloin meillä on valmiina Etelä-Savon paikallispataljoonan yk-sikkötyyppi. Tuolloin reserviläisten rekrytointi ja sijoittaminen ainakin avaintehtäviin tulisi olla hyvällä mal-lilla. Suunnittelun ohella kouluttajat, niin henkilökunta kuin MPK:n reser-viläisetkin valmennetaan harjaannut-tamaan paikallispataljoonan joukot maavoimien uuden taistelutavan op-peihin kertausharjoituksissa jotka saa-daan taas täydellä vauhdilla käyntiin vuonna 2015.

Samalla kehitetään mm. sähköi-siä oppimisympäristöjä, pyritään en-

tistä paremmin tunnistamaan reser-viläisten osaaminen, mahdollistetaan reserviläisten tehokkaampi hakeutu-minen ja sijoittaminen sodanajan teh-täviinsä tietojen, taitojen ja erityis-osaamisen perusteella sekä kehitetään kannustejärjestelmiä jo ennestään kor-kealla olevan reserviläisten motivaati-on ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

Olen vakuuttunut siitä, että Etelä-Savon reserviläisten ja vapaaehtois-kentän keskuudessa jatkuu hyvä te-kemisen meininki vaikka töitä tuntuu lähitulevaisuudessa riittävän. Nyt on aika vaikuttaa tekemällä ja olemalla mukana uudistuksessa, jonka onnis-tuminen on yhteinen asiamme.

Maanpuolustusterveisin,Evl Heikki Saarento

ESEn ympäristöystävällistä Ekoteko-sähköä ja kaukolämpöä saat kotiin, mökille ja loma-asun-toon samalla hinnalla missä ta-hansa Suomessa. Tutustu ja tee Ekoteko-sähkösopimus osoittees-sa www.ekoteko.fi

ESE-mies lupaa:

Meiltä saat edullista ja ympäristöystävällistä

Ekoteko-energiaa!


Sotilaallisesta koulutuksesta

Kertausharjoituksia on puolustus-voimauudistuksen ja rahoitustilanteen takia vähän. On luonnollista, että ra-jalliset taloudelliset resurssit käytetään tasajakotaktiikan sijasta painopiste-mäisesti. Puolustusvoimat on uudistu-massa ja murrosvaiheessa myös ker-tausharjoitusjärjestelmä nivoutetaan muutokseen. Kyse on ontuvalla ver-tauksella ilmaistuna jotakuinkin sa-masta kuin että ei kannata maalata sitä mökin seinää alkukesällä, jota loppu-kesällä remontoi. No, tähän tietysti voi todeta, että aina kannattaa maa-lata, koska hyvässä maalissa olevat laudat voi käyttää johonkin muuhun tarpeelliseen. Näin on, mutta tehok-kuutta, resurssien ja ajan käyttöä sekä kokonaisedullisuutta ajatellen remont-ti kannattaa aina tehdä tarkoituksen-mukaisimmalla tavalla.

Kertausharjoitusten määrä ei hy-väksytyistä suunnitelmista yht’äkkiä kasva, vaikka asiasta kuinka paljon porua olisi, ja sitä on toki ollut. Usein on tuotu esille, että ylennysten edel-lyttämät kh-vuorokausimäärät eivät voi toteutua, koska harjoituksia on vähän. Asiaan on olemassa kuitenkin oiva ratkaisu. Maanpuolustuskoulu-tusyhdistys järjestää sotilaallisia val-miuksia parantavaa koulutusta ja moni koulutustapahtuma kerryttää kerta-usharjoitusvuorokausia. Koulutus- ja tukiyksikkö tekee korvaavista vuoro-kausista esityksen, jonka aluetoimis-ton päällikkö joko hyväksyy tai hyl-kää. Koulutus- ja tukiyksikkö esittää vain sellaisia tapahtumia korvaaviksi

vuorokausiksi, joissa aihe, ajankäyttö ja koko tapahtuma on luonteeltaan sel-lainen, että se on rinnastettavissa ker-tausharjoitukseen. Tapahtuman on palveltava hyvin sotilaallisten taitojen ylläpitoa. Tässä asiassa näkökulma on sodan ajan joukkojen suorituskyky.

Etelä-Savon reserviläisillä on halu saada sotilaallista koulutusta ja ker-ryttää samalla kh-vuorokausimäärää, mutta siitä huolimatta osallistujia so-tilaallisia valmiuksia parantavaan kou-lutukseen oli odotettua vähemmän. Tilanne on eriskummallinen, koska yhtälön tekijät ovat selkeät. Varsi-naisia kertausharjoituksia on vähän, ylennykset edellyttävät harjoitusvuo-rokausia, niitä ei kerry vähissä kerta-usharjoituksissa, mutta vuorokausia kertyy osallistumalla MPK:n järjestä-mään sotilaallisia valmiuksia paranta-vaan koulutukseen.

Odotettua pienempää osallistuja-määrää on selitetty sillä, että MPK:n harjoituksissa ei normiohjauksen mukaisesti ammuta puolustusvoimi-en aseilla ja, että jos puolustusvoimi-en aseilla ammuttaisiin, koulutukseen osallistujia olisi tungokseen saakka. Totta toinen puoli, mutta mikä on se toinen puoli totuutta? Rynnäkkökivää-rillä ampuminen, siis ampumataidon ylläpito, on vain pieni osa reserviltä edellytettävistä tiedoista ja taidois-ta. Toisaalta jokaisella reserviläisellä on mahdollisuus niin halutessaan am-pua rynnäkkökiväärillä. Joka syksy järjestetään niin sanottu sotilasläänin komentajan ampumakilpailu, mutta

viime kerralla tähän kaikille reservi-läisille avoimeen tapahtumaan osal-listui vain vähän päälle 80 henkilöä. Jos Kyrönpellossa olisi ollut 800 am-pujaa, olisi samalla tullut todistetuksi se yllä mainitun totuuden ensimmäi-nen puolikas.

Totuuden toinen puolikas on eräänlaista muutosvastarintaa. Kun joskus takavuosina puolustusvoimien aseita ja ampumatarvikkeita käytettiin nykyistä vapaammin, ammuttiin pal-jon enemmän ja samalla totuttiin sii-hen, että ampuminen ja ampumataidon ylläpito on keskeisin sotilaallinen tai-to. Hyvä ampumataito on toki erittäin tärkeä sotilastaito, mutta sodan ajan joukkojen suorituskyvyn kannalta re-servin pitää osata hyvin paljon muuta-kin. Kouluttautumisen ja koulutuksen painopistettä on ohjattu normiohjauk-sella kokonaisosaavan reservin suun-taan. Kokonaan toinen kysymys on miksi normiohjaus on niin tiukka kuin se on, ja miksi ampumisnälän tyydyt-tämiseen ei ole löydetty keinoja. Täs-sä asiassa on vielä paljon kehitettävää, mutta keinot eivät ole eteläsavolaisten maanpuolustajien käsissä. Ajan myötä asioilla on kuitenkin tapana järjestyä tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reserviläisiä tietenkin harmittaa kun enää ei ammuta kuten ennen, ja kun jonkin asian muuttuminen har-mittaa, syntyy muutosvastarintaa. Se puolestaan heijastuu johonkin, ja se on heijastunut halukkuuteen osallis-tua niin sanotusti paukkeettomaan sotilaallisia valmiuksia parantavaan koulutukseen. Näin on, mutta näin ei pitäisi olla. Entisiä aikoja ei kanna-ta haikailla, koska paluuta entiseen ei ole. Sama koskee kertausharjoitus-ten vähyyttä. Päätösten perusteet ovat

HYVÄ MAANPUOLUSTUSVÄKIViime vuosi toteutui Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen näkökulmasta odotetusti ja osin asetetut tavoitteet jopa yli-tettiin. Puolustusvoimien tilaamaan koulutukseen osallistui tulostavoitteita enemmän koulutettavia. Etelä-Savon osalta vuosi toteutui pääsääntöisesti suunnitelman mukaan, mutta yksi asia kummastuttaa. Halukkuus sotilaallisia valmiuksia parantavaan koulutukseen oli odotettua laimeampi.


tarkkaan analysoitu ja päätökset ovat tarkkaan harkittuja.

Positiivinen piirre edellä mainitus-sa luonnollisessa muutosvastarinnassa ja porussa kertausharjoitusten vähyy-destä on että maanpuolustusväki tun-tee huolta maanpuolustuksen nykyti-lasta ja tulevaisuudesta. Suomalainen jupisee useimmiten hyvässä tarkoituk-sessa. Se on hyvä asia, ja vielä parem-maksi se tulee, jos katseet suunnataan tulevaisuuteen, ollaan uudistushakui-sia, sopeudutaan toimintaympäristöön ja hyödynnetään muutos. Kaikkeen muutokseen on aina syynsä, ja muu-tosta tapahtuu jatkumona. Elettyyn ai-kaan ei pidä käpertyä.

Parin vuoden kuluttua puolustus-voimauudistukset jalkautuvat kentäl-le, vapaaehtoisen maanpuolustuksen merkitys suorituskyvyn ylläpidos-sa kasvaa ja MPK saa yhä merkittä-vämmän roolin reservin kouluttaja-na. Emme tiedä mitä konkreettisia uudistuksia maanpuolustuskentäs-

sä tapahtuu ja miten ne käytännös-sä vaikuttavat vapaaehtoiseen maan-puolustukseen, koska valmistelutyö on vielä käynnissä. Puolustusvoimi-en periaatepäätökset ja suunnitelmat jalostuvat päätöksiksi ja niistä kuu-lemme aikanaan.

Julkisuudessa esillä olleesta voi tehdä arvioita ja johtopäätöksiä. Re-serviläisten omaehtoisesta kouluttau-tumisesta tulee nykyistä näkyvämpi ja kiinteämpi osa sotilaallista maanpuo-lustusta. Vapaaehtoinen maanpuolus-tus uudistuu ja se tulee vaikuttavuudel-taan siirtymään uuteen aikakauteen. Kannattaa siis kouluttautua omaehtoi-sesti ja osallistua sotilaallisia valmiuk-sia parantavaan koulutukseen, koska aktiiviset ja omaehtoisesti kouluttau-tuvat reserviläiset otetaan aikaisempaa paremmin huomioon kun puolustus-voimat astuu uuteen asentoon. Aktii-vinen kannattaa olla ennakoivasti jo tänä vuonna, koska silloin on pakassa mukana jo siirtymävaiheessa.

Tänä vuonna Etelä-Savon kou-lutus- ja tukiyksikön koulutustarjon-nassa on paljon hyviä sotilaallisia valmiuksia parantavan koulutuksen tapahtumia ja lisää voidaan järjestää, jos (toivottavasti kun) tarvetta ilme-nee ja ideoita syntyy. Toivottavasti vuoden kuluttua vuosiraportissamme lukee, että Etelä-Savossa halukkuus sotilaallisia valmiuksia parantavaan koulutukseen on lisääntynyt merkittä-västi. Pallo on heitetty, saatko kopin?

Hyvää ja turvallista kevättä sekä aurinkoisia kelejä kaikille Savon Va-saman lukijoille, ja osallistukaahan koulutukseen – se kannattaa.

Etelä-Savon koulutus- ja tukiyksikkö, päällikkö

Ari Kuikka

Yleisölle avoin SOTAHISTORIALLINEN

ESITELMÄTILAISUUS järjestetään torstaina 25.4.2013

klo 18.00 alkaen Kalevankankaan uuden koulun auditoriossa

(Raviradantie 16)

Esitelmöijinä:

Prikaatikenraali Jaakko Aatolainen • aiheenaan Stalingrad (Aatolainen on jul-kaissut 2012 kirjan Hitler, Stalin ja Stalin-grad. Ennen esitelmää kannattaa hankkia kirja ja ottaa se tilaisuuteen mukaan, kos-ka hän hyödyntää esitelmässään kirjan ku-via).

Suomen sotahistoriallisen seuran varapu-heenjohtaja FT Mikko Karjalainen • aiheenaan Stalingardin jälkeen Suomes-sa sotatilanteesta tehdyt johtopäätökset ja käynnistetyt toimenpiteet.

Tervetuloa

Metsäsairila Oy Postiosoite: Käyntiosoite:

PL 278 Jääkärinkatu 14 C Puhelin (015) 1941 FIN-50101 Mikkeli FIN-50100 Mikkeli Telefax (015) 194 2586

Mikkelin seudun kuntien

yhteinen jätehuoltoyhtiö


Maanpuolustustapahtumien osalta alkuvuodesta on vedetty henkeä lop-puvuoden 2012 kiireisen ajanjakson jälkeen. Eri toimijat ovat kuitenkin jo valmistelemassa tulevia tapahtumia. Kannustan kaikkia runsaslukuises-ti osallistumaan mahdollisuuksiensa mukaan eri järjestöjen ja yhdistysten tapahtumien järjestelyihin. Aktiivisia toimijoita tarvitaan aina ja muistam-mehan kaikki sen, että yhteistyö on voimaa. Yhteistyötä tarvitaankin tu-levaisuudessa entistä enemmän eri-tyisesti sotilassoittotoimintaa sisältä-vien tapahtumien järjestelyissä. Tämä tarkoittaa eri toimijoiden tilaisuuksi-en ajallista ja alueellista keskittämistä sekä yhdistämistä. Vuoden 2014 alus-ta sotilassoittotoiminnan osalta alueel-lisen vastuun koko Itä-Suomessa ottaa Maasotakoulun Rakuunasoittokun-ta Lappeenrannassa. Voidaan sanoa, että sotilassoittokunta toimii tulevai-suudessa viiden maakunnan alueella entisen yhden sijaan. Sotilassoittokun-taa koskevien tukipyyntöjen toimitta-miseen puolustusvoimille ei tapahdu muutoksia. Etelä-Savon alueen soti-lassoittotoimintaa koskevat tukipyyn-nöt lähetetään edelleen Etelä-Savon aluetoimistoon. Saatuaan tukipyyn-nöt vuosittain helmikuun puoliväliin

mennessä, aluetoimisto lähettää ne edelleen käsiteltäväksi Rakuunasoit-tokunnalle.

Tammikuussa Maanpuolustus-koulutusyhdistyksen Etelä-Savon koulutus- ja tukiyksikkö järjesti puo-lustusvoimien tilaaman ”Talvitais-

telutaidot 2” -kurssin Etelä-Savon maakuntakomppanialle. Koulutus oli nimensä veroinen. Harjoituksen alus-sa oli pakkasta -30 °C ja vajaata vuo-rokautta myöhemmin oli satanut lunta reilusti lisää. Säätilan lisäksi harjoi-tuksessa oli totutusta poikkeavia ele-menttejä ja uskonkin, että maakunta-joukko on harjoituksen jälkeen entistä valmiimpi toimimaan talvella. Harjoi-tuksen loppupalaverissa maakunta-komppanian toimintaan sitoutuneita kehotettiin välittämään tietoa joukon toiminnasta ja ”värväämään” jouk-koon uusia vapaaehtoisia. Käytän tässä yhteydessä samaani mahdolli-suutta ja kannustan kaikkia säännölli-

ALUEUPSEERIN TERVEHDYS KAIKILLE SAVON VASAMAN LUKIJOILLE

Maanpuolustusvuosi 2013 on hyvässä vauhdissa ja Ete-lä-Savossa on järjestetty koulutusta alueen reserviläisille Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä tilattuna koulutukse-na ja aluetoimiston itse järjestämänä koulutuksena. Pääosa koulutuksesta on suunnattu Etelä-Savon maakuntakomppa-nialle. Vuoden 2014 reserviläiskoulutuksen suunnittelu on edennyt puolustusvoimien toiminnan ja resurssien suunnit-telu- ja seurantaprosessin mukaisesti. Vuodelle 2014 suun-nitellut koulutustapahtumat käsitellään eri johtoportaissa ja harjoitusten resurssit vahvistetaan loppuvuodesta 2013.

Maakuntakomppanian reserviläiset täyttämässä suursäkkejä tulvavallia varten


sestä ja monipuolisesta koulutuksesta kiinnostuneita tulemaan mukaan Ete-lä-Savon maakuntakomppanian toi-mintaan. Sotilaskoulutuksen lisäksi maakuntakomppania toimii ja harjoit-telee myös yhteistyötä muiden viran-omaisten kanssa koko Etelä-Savon turvaksi. Allekirjoittanut antaa mie-lellään lisätietoja komppanian toimin-nasta ja siihen hakeutumisesta.

Etelä-Savossa toteutettiin viran-omaisyhteistyöharjoitus helmikuus-sa. Kuvattu harjoitustilanne alkoi jo edellisen syksyn runsaista vesisateis-ta jatkuen aina talven poikkeukselli-sen runsaisiin lumisateisiin ja kovaan pakkaseen. Harjoituksen tavoitteena oli parantaa viranomaisten ja eri toi-mijoiden kykyä ratkaista luonnonolo-suhteiden aiheuttamien häiriötilantei-den aikaansaamia ongelmia.

Harjoituksessa oli kolme vaihet-ta. Ensimmäisen vaiheen johti Etelä-Savon pelastuslaitos. Siinä Mikkelin kaupunki, Kangasniemen ja Mänty-harjun kunnat harjoittelivat ennalta luoduissa tilanteissa kuntien toimen-piteitä yhteiskunnan toimintojen ja vä-estön turvaamiseksi rauhan ajan häi-riötilanteissa.

Harjoituksen toisessa vaihees-sa eli viranomaispäivänä käytiin läpi kuntien toimenpiteet edellä mainit-tujen ongelmatilanteiden ratkaisemi-sessa. Päivään ja ongelmatilanteiden ratkaisemisen pohdintaan osallistui runsaasti Etelä-Savon kuntien edus-tajia. Etelä-Savon pelastuslaitoksen pelastuspäällikkö Tuomo Halmeslah-ti totesi, että harjoituksen kaksi ensim-mäistä vaihetta avasivat uusia näkö-kulmia kuntien valmiussuunnitteluun ja niiden painopisteisiin. Myös kunti-en kriittisistä toiminnoista ja kohteis-ta saatiin uutta tietämystä.

Harjoituksen kolmannessa vai-heessa viranomaiset pyysivät puo-lustusvoimilta virka-apua. Harjoi-tukseen osallistuivat maakuntajoukot Etelä-Savosta sekä Etelä- ja Pohjois-Kymenlaaksosta. Harjoituksen tä-män vaiheen ruokahuolto toteutettiin MPK:n Etelä-Savon koulutus- ja tu-kiyksikön kurssina. Ruoka ja ruokai-lun järjestäminen saivatkin runsaasti kiitosta harjoitukseen osallistuneilta. Maakuntajoukkojen toteuttamat vir-

ka-aputehtävät käsittivät mm. kadon-neen henkilön etsintää, sähkölinjoille aiheutuneiden tuhojen tiedustelua sekä tulvapadon rakentamista. Maakunta-joukkojen reserviläiset totesivatkin harjoiteltujen virka-aputehtävien ol-leen monipuolisia ja todenmukaisia. Harjoituksen myötä valmiudet virka-avun antamiseksi muille viranomaisil-le parantuivat entisestään. Etelä-Savon poliisilaitoksen ylikomisario Petri Iso-kuortti totesi, että Etelä-Savossa on viranomaisten kesken valmiiksi erin-omainen toimintaympäristö ja yh-dessä tekeminen vain parantaa sitä. Harjoituksessa havaittiin, että maa-kuntajoukoilla on erittäin hyvät val-miudet harjoiteltuihin monipuolisiin virka-aputehtäviin. Harjoituksen joh-tajan apulainen kapteeni Mika Haa-piainen Etelä-Savon aluetoimistos-ta totesikin harjoituksen onnistuneen erittäin hyvin.

Vuoden 2013 aikana on Etelä-Sa-vossa runsaasti erilaisia maanpuolus-tustapahtumia, joista suurimpana on itsenäisyyspäivän paraati Mikkelissä. Paraatin katselmus on Mikkelin Hal-

litustorilla ja ohimarssi Maaherranka-dulla. Paraatiin osallistuu henkilöstöä useista maavoimien joukko-osastois-ta sekä reserviläisjärjestöistä. Kuten todettua, yhteistyö on voimaa, joten kaikki paraatiin halukkaat eri maan-puolustusjärjestöistä, ottakaa yhteys omaan yhdistykseenne ja ilmoittakaa halukkuutenne paraatiin. Paraatissa tarvitaan ainakin lipunkantajia vete-raanijärjestöjen ja maanpuolustusjär-jestöjen lippulinnaan sekä osallistujia MPK:n Etelä-Savon koulutus- ja tu-kiyksikön, Sotilaskotiyhdistyksen ja rauhanturvaajien riveihin.

Talven hyvät hiihtokelit vaihtu-vat kohta kevään ja kesän lenkkipol-kuihin, joilla voimme kohottaa omaa kuntoamme ”maanpuolustustasolle”. Hyvässä kunnossa on myös mukava osallistua tuleviin maanpuolustusta-pahtumiin.

Toivotan oikein mukavaa kesän odotusta kaikille.

OsastoupseeriYliluutnantti Heikki Tonteri

Lauantaina 23.3. 2013. klo 14.00

Ristiinan koulukeskuksessa

Juhlapuheen pitää Itä-Suomen Sotilasläänin komentaja, prikaatikenraali Veli-Pekka Parkatti

Reserviläisliiton tervehdyksen juhlaan tuo liiton puheenjohtaja,

kansanedustaja Mikko Savola

Musiikista vastaa Ratsuväen perinnesoittokunta ja taiteilija Sakari Pipatti

Esillä myös Matti Puhakan sotahistoriallinen

näyttely

Kahvitarjoilu klo 13.00 alkaen.

Tumma puku/paraatipuku

Kunniamerkit

MAANPUOLUSTUSJUHLA


Vuosipäivää vietetään Upseeriker-holla. Päivä alkaa seppeleen laskul-la Porrassalmen muistomerkille. Up-seerikerholla julkistetaan Etelä-Savon kulttuurin vuosikirja Porrassalmen VI osa. Kuullaan juhlaesitelmä sekä pal-kitaan ansioituneita yhdistyksen jäse-niä ja tukijoita. Lopuksi pidetään yh-distyksen vuosikokous.

Yhdistys jatkaa yhdessä Savon-linnan maakuntamuseon kanssa Ete-lä-Savon kulttuurin vuosikirja Porras-salmen kustantamista. Tänä vuonna on vuorossa VI osa. Kirjan päätoimittaja on filosofian maisteri Jutta Julkunen. Teos julkaistaan perinteisesti yhdis-tyksen vuosipäivänä 13.6.2013. Kir-joittajat ovat jälleen maamme kärki-kaartia. Tänä vuonna sotilasaiheisissa kirjoituksissa keskitytään kriisinhal-linnan nykypäivään Afganistanissa ja Kosovossa. Tietenkin teos sisältää myös runsaasti mielenkiintoisia pu-heenvuoroja eteläsavolaisesta kulttuu-rista. Kirjan voi ostaa vuosikokouksen yhteydessä tai myöhemmin kuten yh-distyksen muitakin julkaisuja. Teok-sen hinta on vuosikokouksessa os-tettuna 30 € muutoin 35 €. Kirjaa on jatkossa saatavissa myös Mikkelin kir-jakaupoista ja Mikkelin ja Savonlin-nan museoista. Hinta voi näissä olla korkeampi. Yhdistys toivoo mahdolli-simman monen hankkivan tyylikkään teokset kirjahyllyynsä tai lahjaksi ja näin tukevan toimintaamme.

Sotilasperinneyhdistys ja Mik-kelin äidinkielen opettajien yhdistys ovat jälleen järjestäneet lukiolaisil-le suunnatun kirjoituskilpailun, jon-ka tarkoituksena on palauttaa mieliin jatkosodan aika sekä sodan tunnel-mat ja tapahtumat. Kilpailu päättyy

18.3.2013. Kilpailun pääpalkintona on ilmainen osallistuminen yhdistyk-sen järjestämälle perinnematkalle Pet-roskoihin.

Vuoden loppupuoliskolla yhdistys järjestää esitelmätilaisuuden myöhem-min määritellystä aiheesta. Asiasta tie-dotetaan, kun se on ajankohtainen.

Yhdistys käynnisti viime vuonna projektin, jonka tarkoituksena on ke-rätä, koota ja tallentaa savolaista so-tilasperinne-esineistöä. Mikäli Teillä on esineistöä ja haluatte lahjoittaa ne, niin ottakaa yhteyttä Jalkaväkimuse-oon, jonka kokoelmiin mahdollinen aineisto liitetään. Jalkaväkimuseon yhteystiedot: Jalkaväkimuseo Jääkä-rinkatu 6-8- 50100 Mikkeli puh.015-369666 sähköposti: [email protected]

Savon Sotilasperinneyhdistys Por-rassalmen painotuotteet on varastoitu Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen Etelä-Savon koulutus- ja tukiyksikön varastoon, joka sijaitsee toimitilojen yhteydessä osoitteessa Päiviönkatu 15 50100 Mikkeli. Painotuotteita on myytävänä käteisellä vuosipäivänä vuosikokouksessa sekä yhdistyksen järjestämissä esitelmä- yms. tilaisuuk-sissa. Painotuotteita on myös noudet-tavissa kirjavarastosta kun siitä erik-seen sopii Ari Kuikan kanssa. Hänen puhelinnumeronsa on 040-5894657 ja sähköposti [email protected]

Painotuotteita on saatavissa myös postitse tilaamalla niitä Ari Kuikalta. Postituskulut lisätään tuotteen hintaan.

Yhdistyksen hallitus on päättänyt, että postitus tapahtuu pääsääntöisesti kaksi kertaa vuodessa, kesälukemiset kesäkuussa juhannuksen alla ja joulu-lahjakirjat marraskuun lopussa.

Painotuotteet ovat seuraavat:• Porrassalmi-vuosikirja nro II, 20 € (v.2009)• Porrassalmi-vuosikirja nro IV, 30 € (v.2011)• Porrassalmi-vuosikirja V 35 € (v.2012)• Porrassalmi-vuosikirja VI 35 € 13.6.2013 jälkeen• Kyösti Väänänen: Kuninkaallisen

Savon Prikaatin miehiä, 30 €• Sprengtporten-esitelmäsarjan julkaisu: Göran Magnus Sprengtporten - Patriootti vai petturi? 10 €• Talvisota-esitelmäsarjan julkaisu:

Mikkeli – Talvisodan päämajakaupunki, 10 €• Näkökulmia Mannerheimiin julkaisu 10 €

Helatorstain aikoihin 9.-12.5.2013

järjestetään Petroskoihin, Kontupoh-jaan ja Sortavalaan suuntautuva pe-rinnematka. Matka sopii naisille, mie-hille, nuorille, varttuneille, pareille ja sinkuille. Monipuolisissa tietoiskuissa käsitellään kulttuuria, historiaa ja ny-kypäivää. Matka on täysihoitomatka. Matkan hinta on 495 euroa/henkilö, omalla viisumilla 435 euroa/henkilö. Yhden hengen huoneen lisämaksu on 60 euroa/henkilö.

Matkan hintaan sisältyy ryhmä-viisumi, aamiaiset, lounaat ja illalli-set, (myös meno- ja paluupäivän lou-nas sisältyy hintaan), majoittuminen kahden hengen huoneissa, ohjelman mukaiset kiertoajelut, opastukset ja si-säänpääsymaksut. Lisätietoa matkasta voi kysellä Heimo Marttiselta Kiiskin-mäenkatu 31-33 D 15, 50130 MIK-KELI puh 050-5914470 [email protected]. Tämän jutun ilmestyessä on saatavilla ainoastaan mahdollisia pe-ruutuspaikkoja.

Savon sotilasperinneyhdistys Porrassalmi r.y:n toimintaa vuonna 2013

Sotilasperinneyhdistys viettää vuosipäiväänsä torstaina 13.6.2013.


Olen syntyisin Turusta, mutta van-hempieni työ vei Savoon ja Kuopioon jo ensimmäisen ikävuoteni jälkeen. Vuonna 1966 muutimme Mikkelin Maunukselankadulle. Mikkeli oli noihin aikoihin idyllinen ja upeiden puutalokortteleiden kaupunki. Las-ten maailmassa kerrostaloissa asuivat kaupunkilaiset ja puutaloissa, joiden sisäpihoilla saattoi vielä nähdä hevo-sia, maalaiset. Reviirin puolustaminen tuli jo tuolloin tutuksi.

Vuonna 1969 vanhempani päät-tivät ryhtyä maalaisiksi tai ainakin maalla asujiksi ja hankkivat Haahka-lankylältä Kaituenmäen tilan, jonka viime vuonna 100 vuotta täyttänyttä päärakennusta nyt isännöin. Tästä on helppo siirtyä harrastuksiin. Talon ja tilusten kanssa ei vapaa-ajan ongel-mia pääse syntymään, loppuosa va-paa-ajasta menee verstaalla vanhojen ajoneuvojen parissa.

Koulut siis kävin Mikkelissä. Soti-lasura alkoi kiinnostamaan varusmies-palveluksen aikana Savon Prikaatin 1. Jääkärikomppaniassa. Usko suori-tuskykyyn sodassa oli kova ja yhteis-henki erinomainen. Nämä yhdistetty-nä isänmaalliseen kotikasvatukseen johti opintojen aloittamiseen Kadet-tikoulussa heti varusmiespalveluksen jälkeen. Tuolloin en olisi voinut ku-vitella miten monipuolisia ja mielen-kiintoisia tehtäviä Puolustusvoimat on urani aikana minulle tarjonnut.

Valmistuttuani jalkaväen luut-

nanttina vuonna 1986 tuntui luonteval-ta palata palvelukseen kotivaruskun-taani Mikkeliin ja siellä tällä kertaa Panssarintorjuntakomppaniaan, missä toimin joukkueen kouluttajana, vara-päällikkönä ja VT- komppanian pääl-likkönä valitettavan lyhyeksi jääneen ajan ennen siirtoani silloiseen Pääl-lystöopistoon. Päällystö- ja Maanpuo-lustusopistosta tuli lopulta pitkäaikai-sin palveluspaikkani, tosin siitä ajasta meni kaksi vuotta jatko-opinnoissa Taistelukoululla ja vuosi sotilastark-kailijana Etelä-Libanonissa.

Rauhanturvakokemuksen myötä hankkiuduin esiupseerikurssin jälkeen töihin YK-koulutuskeskukseen Niini-saloon ja parin vuoden jälkeen sieltä viimeiselle Liisankadulla järjestetylle yleisesikuntaupseerikurssille. Esiup-seeri- ja yleisesikuntaupseerikurssilla erikoistumisalani oli strategia ja kan-sainvälinen yhteistyö.

YEK:n jälkeen palvelus Helsingin sotilasläänin esikunnan henkilöstö-osastolla katkesi vuoden pikakomen-nukseen SFOR-operaation esikuntaan Sarajevossa, jonka jälkeen palasin HELSLE:n operatiiviselle osastolle, myöhemmin turvallisuus, -valmius ja tiedustelusektorin johtajaksi.

Pääesikunta ja sen Kansainvälinen osasto oli seuraava osoite. Kahdenvä-lisellä yhteistyösektorilla koordinoi-tiin PV:n kahdenvälistä sotilasyhteis-toimintaa, valmisteltiin Pääesikuntien väliset vuotuiset yhteistoimintaneu-

vottelut, vastattiin ulkovaltojen so-tilasasiamiesten perehdyttämisestä Puolustusvoimiin ja järjesteltiin yli-johdon kansainvälisiä neuvottelui-ta. Vuoden 2005 tienoilla kansainvä-listä osastoa alettiin ajamaan alas ja vastuita siirtämään toimialajaon mu-kaisesti PE:n muille osastoille. Tä-hän saumaan sektorijohtajalle, joka pian olisi jäänyt ilman sektoria, tar-joutui tilaisuus lähteä puoleksi vuo-deksi USCENTCOM:iin Floridaan ja pian sen jälkeen kolmen vuoden ko-mennukselle Suomen NATO -edus-tustoon Brysseliin kaksoishatutettuna Suomen edustajaksi NATO:n operaa-tioesikunnassa Monsissa.

Edellisessä tehtävässäni Kaartin Jääkärirykmentin esikuntapäällikkö-nä sain palvella reilut kolme vuotta, jälleen vuosien tauon jälkeen Puo-lustusvoimien tärkeimmän ydinteh-tävän eli asevelvollisten koulutuksen ja sodan ajan joukkotuotannon paris-sa. Tästä oli luonteva jatkaa reservin koulutuksen, asevelvollisuusasioiden, viranomaisyhteistyön ja maanpuolus-tustyön pariin täällä Etelä-Savossa ja Mikkelissä, minne halusin, ja tiesin palaavani jossain urani vaiheessa.

Valmistumiseni jälkeen laskin asuneeni yli kahdessakymmenessä eri osoitteessa, kun pitkät ulkomaan komennukset ja sotakoulujen kurssit lasketaan mukaan. Jokainen tehtävä on ollut toistaan mielenkiintoisempi ja toivon, että voin nyt Savoon palattuani antaa jotain Puolustusvoimien minulle tarjoamasta kokemuksesta ja opista ta-kaisin rakkaalle kotiseudulleni.

Ja lopuksi tärkein. Perheeseeni kuuluu 4 vuotias Lydia ja 6 vuotias Amos, jotka opiskelevat Helsingis-sä ja tutustuvat suloiseen Savon maa-han aina, kun heidän aikataulunsa an-tavat myöten.

Hyvin yhteistyö- ja maanpuolustusterveisin,Heikki Saarento

Hyvä maanpuolustusväki

Siirryttyäni vuoden vaihteessa Etelä-Sa-von aluetoimiston päällikön tehtävään lienee paikallaan ly-hyt esittäytyminen.


Se, että varuskunta on 50 vuot-ta vanhempi kuin nykyinen joukko-osastomme, kuvaa osaltaan hyvin sitä monisäikeistä ja vaihtelevaa taivalta, joka Pohjois-Karjalan prikaatilla ja sen rauhan ajan edeltäjäjoukoilla on takanaan. Huhtikuusta 1941 kesään 1941 9. Prikaati, loppuvuodesta 1944 kevääseen 1948 Kontiorannan - Nur-meksen - Ylämyllyn alueella Jalkavä-kirykmentti 3, toukokuusta 1948 mar-raskuuhun 1952 Jääkäripataljoona/JR 3, joulukuusta 1952 vuoden 1956 lop-puun Jääkäripataljoona 5 ja vuoden 1957 alusta kesäkuuhun 1990 Karja-lan Jääkäripataljoona.

Pohjois-Karjalan prikaati vaalii joukko-osastoperinteitä, pohjoiskarja-laisia sotilasperinteitä ja jääkäriperin-teitä. Joukko-osastoperinteet kantau-tuvat Narvan taisteluun 20.11.1700, josta on peräisin myös prikaatin vuo-sipäivä. Narvassa kuningas Kaar-le XII löi venäläiset itäsuomalaisen

jalkaväen avulla. Pohjoiskarjalaiset sotilasperinteet perustuvat vapaaeh-toisiin talonpoikaisjoukkoihin sekä 1700-luvulla perustettuun Karjalan jääkärijoukkoon. Jääkäriperinteet poh-jautuvat vuonna 1918 perustettuihin Karjalan rykmentteihin ja näiden yh-teiseen perinnejoukkoon, joka on Ku-ninkaallinen Preussin Jääkäripatal-joona 27. Varuskuntansa historiaan liittyen prikaati vaalii myös talviso-dan Kollaan ja jatkosodan Jalkaväki-rykmentti 9:n taistelijoiden perintöä. Pohjois-Karjalan Prikaatin punaiseen ja mustaan nelijakoisessa lipussa on kapea reunoihin asti ulottuva jalasris-ti, jonka päällikkeenä ovat Karjalan vaakunan tunnukset.

Pohjois-Karjalan Prikaatin kun-niamarssi on Karjalan jääkärien mars-si. Marssi periytyy vuonna 1788 pe-rustetulta Karjalan jääkärijoukolta. Marssista ei ole säilynyt alkuperäi-siä nuotteja eikä säveltäjästä ole tie-

toa. Marssille sanat kirjoitti Elli Häll-ström tammikuun lopulla vuonna 1918. Marssia soitettiin mm. Viipurin valtauksen paraatissa. Vuonna 1919 Karjalan jääkärien marssi vahvistettiin armeijan aamu- ja iltasoittomarssiksi.

NykypäivääPohjois-Karjalan prikaatin tehtä-

vänä on ollut kouluttaa varusmiehistä ja reserviläisistä hyvähenkisiä, hyvä-kuntoisia ja osaavia sodan ajan jalka-väkijoukkoja itäsuomalaisiin olosuh-teisiin. Prikaatin tavoitteena on ollut kehittyä johtavaksi jalkaväkikoulu-

Prikaatin perintö jää elämään osaamisessa ja perinteissäPohjois-Karjalan prikaati muodostettiin Kontiorannan ja Ylämyllyn varuskunnista Puolustusministeriön päätöksel-lä 1.7.1990. Varuskuntaa Kontiorantaan alettiin perustaa jo talvisodan päättymisen jälkeen kesäkuussa 1940. En-simmäisenä alueelle ryhmitettiin Kollaalla taistellut Jal-kaväkirykmentti 34:n I pataljoona, joka majoittui Tykistönmäen alueelle. Lähiympäristöön saapuivat kesän aikana myös muut varuskunnan alueelle sijoitettavat jou-kot, jotka koostuivat pääosin jalkaväkirykmenteistä 34 ja 36. Joukoista muodostettiin 9. Prikaati, josta jatkosodan alkaessa perustettiin Jalkaväkirykmentti 9. Jatkosodan aikana varuskunnassa toimi järjestelykeskus, jonka kautta kulki rintamalle yli 50 000 miestä.

PKARPR


tuksen ja siihen liittyvän tutkimuk-sen ja erikoisosaamisen keskukseksi. Siinä on myös onnistuttu, mistä osoi-tuksena prikaatin vastuulle käsketty monitahoinen ja runsas tutkimus- ja kokeilutoiminta. Muun muassa maa-voimien uudistetun taistelutavan pi-lotointi on luonut prikaatin henkilös-tölle puolustusvoimallista käytännön erityisosaamista.

Vuositasolla prikaati on koulutta-nut noin 1400 varusmiestä sodan ajan jalkaväkijoukkoihin. Reservin jouk-koja on myös koulutettu runsaasti sekä kertausharjoituksissa että Maanpuo-lustuskoulutusyhdistyksen kanssa yh-teistoiminnassa järjestetyissä vapaaeh-toisissa harjoituksissa.

Pohjois-Karjalan prikaati lakkau-tetaan osana puolustusvoimauudis-tusta kuluvan vuoden lopussa. Maa-kuntaan jää lakkautuksen jälkeen kaksi puolustusvoimien organisaatio-ta. Pohjois-Karjalan aluetoimisto jat-kaa toimintaansa Joensuussa ja pitää yhteyttä maakunnan asevelvollisiin, viranomaisiin, eri maanpuolustusjär-jestöihin ja muihin yhteistyötahoi-hin. Joensuuhun 1.1.2015 perustetta-va Puolustusvoimien palvelukeskus tuo maakuntaan yli sata puolustusvoi-mien työpaikkaa. Palvelukeskus tuot-taa koko puolustusvoimille mm. hen-kilöstö- ja taloushallintoon liittyviä palveluja. Pohjois-Karjala ei siis jää rauhan aikanakaan vaille puolustus-voimien toimintoja ja poikkeusolois-sa maakuntaa puolustetaan kuten en-nenkin, nyt vain uudessa muotissa. Uudet paikallisjoukot toimivat tässä erityisen suuressa roolissa. Pohjois-karjalaiset asevelvolliset koulutetaan edelleen joukkoihin, joilla maakun-taa on tarkoitus puolustaa.

Varusmieskoulutuksen osalta tam-mikuussa 2013 palveluksensa aloit-tanut saapumiserä jää prikaatin vii-meiseksi. Kaikille kouluttamillemme varusmiehille annetaan yhtä laadu-kas, mielekäs ja turvallinen koulu-tus kuin aina ennenkin, huolimatta siitä, että lakkautustoimenpiteitä teh-dään pitkin vuotta peruskoulutuksen lomassa. Johtajakoulutuksen osalta

peruskoulutuskauden jälkeen johta-jakoulutukseen valitut komennetaan pääsääntöisesti Karjalan prikaatiin ja Kainuun prikaatiin, jossa he palvele-vat kotiutumiseensa saakka. Prikaa-tin viimeiset varusmiehet kotiutetaan 19. joulukuuta.

Karjalan jääkärit jalkaväen tu-levaisuuden luojina

Huolimatta vuosikymmenten ajan Kontiorannassa jatkuneen jal-kaväkikoulutuksen päättymisestä, tu-lee Karjalan Jääkäreiden käden jäl-ki näkymään myös vuosikymmeniä eteenpäin. Pienenä jalkaväen koulu-tuskeskuksena olemme usein saaneet osallistua puolustusvoimien materi-aalikokeiluihin ja taktiikan kehittämi-seen. Parin viimeisen vuoden aikana on uudistuva maavoimien taistelutapa ja siihen liittyvä kokeilutoiminta sekä työllistänyt että samalla vahvistanut paikkaamme jalkaväen kärkiosaajana.

Karjalan Jääkäripataljoona tukee jalkaväen tulevaisuutta toteuttamal-la myös viimeiseksi jäävällä 113 saa-pumiserällään maavoimien uudiste-tun taistelutavan mukaista alueellisten joukkojen kokeilutoimintaa. Kokeilu-toiminta huipentuu toukokuussa 2013 Lapissa järjestettävään taisteluosaston harjoitukseen, jonne Karjalan Jääkä-ripataljoona keskitetään pääosillaan.

Viimeisessä isossa koitoksessaan, Lapissa toimeenpantavassa TROM-BI13 taisteluosaston taisteluharjoi-tuksessa Karjalan Jääkärit keskitty-vät uudistettavan jääkärikomppanian

taistelun harjoitteluun osana alueellis-ta taisteluosastoa. Käytössämme ole-vat johtamisjärjestelmät lähiradioi-neen, taistelijoiden optiikka sekä hyvä maastoliikkuvuus tulevat osoittamaan kehittyvän jalkaväen potentiaalin uu-distetussa taistelutavassa.

Pitkä ketju Karjalan Jääkäreiden kouluttamisessa Pohjois-Karjalassa on päättymässä puolustusvoimauu-distuksen päätösten mukaisesti. Vii-meinen joukkotuotettu saapumiserä kotiutuu pääosillaan kesäkuussa vuon-na 2013 ja tämän jälkeen maakunnan nuoret suorittavat asepalveluksensa muissa maavoimien tai rajavartiolai-toksen joukko-osastoissa. Keskeinen asemamme maavoimien toteuttamas-sa kokeilutoiminnassa varmistaa sen, että tulevatkin ikäluokat saavat kokea Karjalan Jääkäreiden perinnön uudis-tuvan taistelutavan myötä.

Karjalan Jääkäripataljoonan lip-pu poistuu joukkojen edestä, mutta sen perintö tulee liehumaan jäljelle-jäävien jalkaväkipataljoonien lipuis-sa. Karjalan Jääkäripataljoonan osaava henkilökunta ohjautuu puolustusvoi-mauudistuksessa monipuolisesti maa-voimien ja jalkaväen eri tehtäviin. Pa-taljoonan viimeisessä perinnepäivässä 25.2.2013 henkilökunnalle jaettavat Karjalan Jääkäripataljoonan pienoisli-put tulevat muistuttamaan työyhteisö-ämme ikimuistoisista hetkistä Karja-lan Jääkäreiden kouluttamisessa sekä samalla siitä työstä, jonka olemme tehneet jalkaväen tulevaisuuden luo-miseksi.


LakkauttamistoimetVaruskunta luovutetaan Senaat-

ti-kiinteistöille kuluvan vuoden vii-meisenä päivänä, jolloin prikaatin toi-minta käytännössä lakkaa. Sitä ennen tapahtuu paljon asioita mm. henki-löstön ja materiaalin siirrot, varus-kunta-alueen tyhjentäminen, kasarmi-en sulkeminen ja harjoitusalueiden ja ampumaratojen ennallistaminen. Poh-jois-Karjalan prikaatin lippu poistuu viimeisen kerran jäljellä olevan jou-kon edestä ja kielekkeinen valtiolip-pu lasketaan alas.

Aluetoimisto jää jatkamaanPohjois-Karjalan aluetoimisto pe-

rustettiin 1.1.2008 jatkamaan edeltä-jänsä lakkautetun Pohjois-Karjalan sotilasläänin esikunnan työtä. Alue-toimisto vaalii nykyään myös muiden edeltäjiensä eli suojeluskunta- ja soti-laspiirien perintöä.

Pohjois-Karjalan aluetoimisto siir-tyy prikaatin lakkauttamiseen liittyen uusiin tiloihin Joensuuhun 3.8.2013. Samoissa tiloissa tulee työskentele-mään myös MPK:n Savo-Karjalan maanpuolustuspiirin henkilöstö. Toi-mistotilojen lisäksi käytetään Ylämyl-lyn tiloja.

Aluetoimiston tehtävät säilyvät nykyisellään vuoden 2014 loppuun saakka. Aluetoimisto suunnittelee so-tilaallisen maanpuolustuksen, hoitaa asevelvollisuusasioita, pitää yhteyttä muihin viranomaisiin sekä maakun-nan reserviläis-, veteraani- ja muihin maanpuolustusjärjestöihin. Aluetoi-misto on osa Itä-Suomen sotilaslää-nin esikuntaa vielä vuoden 2014 ajan, jonka jälkeen siitä tulee osa Kainuun prikaatia.

Aluetoimisto tulee saamaan muu-toksen yhteydessä jonkin verran myös uusia tehtäviä lakkautettavalta sotilas-läänin esikunnalta ja jonkin verran Poh-jois-Karjalan prikaatilta. Yksityiskohdat selviävät tulevan syksyn aikana. Merkit-tävää on kuitenkin se, että muutokses-sa syntyy Joensuuhun uusi varuskun-ta 1.1.2015. Se sisältää kaikki alueella toimivat puolustusvoimien yksiköt, uusi palvelukeskus ml. Varuskunnan pääl-likkönä toimii aluetoimiston päällikkö.

Aluetoimisto tukeutuu toiminnas-saan jo 1.7.2013 alkaen Kainuun pri-kaatiin. Se tuottaa sille muun muassa erilaisten harjoitusten huollolliset pal-velut sekä tarvittavan kouluttajatuen, ainakin suurempiin harjoituksiin ja ampumaleireille. Kertausharjoituksia tullaan järjestämään sekä Ylämyllyl-lä että Sotinpurolla. Suuremmat taiste-luharjoitukset järjestetään eri puolilla maakuntaa, kuten on aikaisemminkin tehty. Tämänhetkisen tiedon mukaan maavoimien isompi taisteluharjoitus järjestetään Pohjois-Karjalassa jo al-kukesällä 2015.

Aluetoimisto aloittaa uudessa hen-kilöstökokoonpanossa 1.1.2014. Sen vahvuus on silloin 26 henkilöä. Heis-tä 20 tulee prikaatista ja loput muista joukko-osastoista. Aluetoimiston ny-kyinen henkilöstö omaa vankkaa ko-kemusta aluehallintotehtävistä ja uu-det henkilöt ajetaan sisään toimintaan tarvittavan koulutuksen ja perehdytyk-sen kautta. Tämän jälkeen aluetoimis-tolla on täysi valmius toteuttaa sille suunnitellut tehtävät Pohjois-Karjalan maakunnassa.

LopuksiHyvä perustan tulevaisuuden

maanpuolustustyölle ja maanpuolus-tushengelle antaa vuosien mittainen, laadukas perustyö maanpuolustuksen kaikilla osa-alueilla sekä kiinteä ja erittäin tiivis yhteistoiminta varuskun-nan kaikkien yhteistoimintakumppa-neiden kanssa. Kaikilla on luja usko siihen, että varuskunnan lakkautta-misesta huolimatta maanpuolustus-työ ja -henki elää maakunnassamme vahvana tulevinakin vuosina ja vuo-sikymmeninä.

Teksti:

Eversti Jari Kytölä, Pohjois-Karjalan prikaatin komentaja

Eversti Jouni Mattila, Pohjois-Karjalan aluetoimiston päällikkö

Everstiluutnantti Rainer Kuosmanen, Karjalan jääkäripataljoonan komentaja

Everstiluutnantti Martti Koivula, Pohjois-Karjalan prikaatin esikuntapäällikkö

Tiedotussihteeri Marko Jalkanen, Pohjois-Karjalan prikaatin tiedottaja


Varusteet pakattiin ahkioihin ja sukset säädettiin itselle sopiviksi. An-nettiin käsky tehtävästä ja päästiin liik-keelle. Maasto oli haasteellinen juu-ri eripuolilta Suomea kokoontuneelle joukolle. Isot mäet nostivat hikipisa-roita erityisesti ahkion vetäjille niin mäkiä noustessa kuin niitä alas lasket-taessakin.

Hämärän laskeutuessa saavuttiin majoitusalueelle. Välittömästi jatkettiin majoitusvarusteiden siirtämistä harjoi-tusta tukevasta autosta majoitusalueel-le. Tekemistä oli paljon, kun telttoja pystytettiin, puita tehtiin ja omiakin va-rusteita huollettiin siinä samalla.

Osa joukosta oli tällä aikaa siirty-nyt valmistelemaan siirtymälatua illalla tapahtuvaa kohteen tiedustelua varten. Kokemusta saatiin myös pimeässä (hä-märässä) suunnistamisesta umpihan-gessa suksilla.

Myöhemmin illalla aluetta tiedus-teltiin koko joukolla. Havaintoja teh-tiin käytettyyn aikaan nähden varsin runsaasti. Kenellekään ei sattunut min-käänlaista tapaturmaa öisessä metsässä liikuttaessa vaikka maasto oli osittain melko vaikeakulkuista. Henkilökohtai-sen huollon jälkeen oli vuorossa hyvin ansaittu lepo teltan lämmössä.

Sunnuntaina herättiin ennen päi-vän valkenemista otsalamppujen va-lossa aamutoimiin. Tehtävänä oli jat-kaa illan tiedustelua siitä mihin illalla lopetettiin. Paikoitellen metsässä tuntui olevan melkein ruuhkaa, eivätkä kaikki vastaantulijat toivotelleet meitä terve-tulleeksi. Suoritimme kuitenkin oman tehtävämme ja saimme arvokkaat tie-

TALVIKETUN TAIVALLUS 2013

dot, joita olimme hakemassa.Harjoitusjoukon toiminta muuttui

koko ajan sujuvammaksi, mutta kel-lo kävi kiivaasti. Oli otettava ensim-mäinen askel harjoituksen päättämisen suuntaan majoitusalueen purkamisen muodossa. Paluumarssilla hiihtäminen

Talviketun Taivallus 2013- harjoitus pidettiin 19-20.1.2013 Mikkelissä. Harjoitus alkoi lauantai-aamuna varusteiden, kuten suksien, ahkioiden yms. jakamisella ja teoria-oppitunnilla, jossa käytiin läpi erilaisia asioita majoittumiseen ja maastos-sa liikkumiseen liittyen talviolosuhteissa.

ahkioiden kanssa sujui selvästi edel-lispäivää paremmin. Jarrumies vaihtui vetomieheksi suoraan liikkeessä jne.

Iltapäivällä palautettiin varusteet ja todettiin, ettei yhtään varustetta ka-donnut viikonlopun aikana. Tämä ker-too omaa kieltään harjoitusjoukosta. Harjoitukseen osallistuneet henkilöt olivat hyvin motivoituneita, aktiivisia ja huolellisia.

Mikkelin Reserviläiset kiittää kaik-kia harjoitukseen osallistuneita kurssi-laisia ja järjestelyissä mukana ollutta puolustusvoimien ja MPK:n henkilös-töä sekä muuten harjoituksen taustal-la avustavaa työtä tehneitä henkilöitä.

Harjoituksen vastuullisena järjes-tävä oli Mikkelin Reserviläiset Ry. Harjoitus liittyi olennaisesti Maakun-tajoukkojen talvitaisteluharjoitukseen.

Teksti ja kuvat: Mika Häkkinen


Olen Ella Liukkonen Pieksämäel-tä. Aloitin Maanpuolustusnaisten Ete-lä-Savon piiri ry:n puheenjohtajana tä-män vuoden alussa.

Vapaaehtoiseen maanpuolustus-työhön tulin mukaan maanpuolustus-koulutuksen kurssien kautta. Ilmoitus lehdessä Kansalaisen turvakurssista herätti kiinnostukseni yhdeksänkym-mentäluvun alussa. Kurssi tuli käy-tyä ja sen jälkeen monta muuta kurs-sia eri aihein.

Pieksämäen Seudun Maanpuolus-tusnaisiin liityin 1996 ja samantien hallitukseen rahastonhoitajaksi. 2007 -2009 olin yhdistyksen puheenjoh-taja ja nyt olen varapuheenjohtaja. Toimin myös naisten valtakunnalli-sen jotoksen Ristikiven Kierroksen johtajana 2008.

Elanto tulee maataloudesta, hoi-dan mieheni kanssa luomu emoleh-mätilaa. Työ on melko sitovaa ja ajoit-tain kiireistäkin, mutta kun tekee omaa työtä voi järjestää myös aikaa harras-tuksille.

Olen aina pitänyt tärkeänä, että työtä maustetaan harrastuksilla. Noin kolmekymmentä vuotta harrastin suunnistusta. Sitten rastien viehätys haihtui, mutta metsässä liikkuminen jatkui paikallisen hirviseurueen ajopo-rukassa. Koirat oppivat ajohommat ja minä siirryin passiporukkaan. Syksyi-set viikonloput kuluvat mukavasti hir-vijahdissa. Toimin myös Maatalous-tuottajain Pieksämäen yhdistyksessä.

Olen joskus miettinyt, miksi va-paaehtoinen maanpuolustustyö kiin-nostaa ja olen tullut siihen tulokseen miksei vapaaehtoinen maanpuolus-tustyö. Antaahan se paljon mahdol-lisuuksia oppia uutta sekä syventää tietoja turvallisuuden eri alueilta ; yk-silöstä yhteiskuntaan. Isänmaallisuus tuo toimintaan juhlavuutta ja muistut-taa maanpuolustustyön tärkeydestä ja perinteiden arvokkuudesta. Ja ennen kaikkea toiminta on hauskaa saman-henkisten ihmisten yhteistyötä.

Uuteen haasteeseeni Etelä-Savon piirin puheenjohtajana suhtaudun ute-

liaalla mielenkiinnolla, samoin kun Maanpuolustusnaisten Liiton liitto-hallituksenkin toimintaan. Alku su-juu tutustuessa tehtäviin ja uusiin yh-teistyökumppaneihin. Tavoitteenani on tuoda esille naisten vapaaehtois-ta maanpuolustustyötä, aktivoida ny-kyisiä jäseniä ja saada uusiakin jäse-niä mukaan toimintaan.

Maanpuolustusnaisille uusi puheenjohtaja

Yhteistyöterveisin !

Ella Liukkonen

Maanpuolustusnaisten Etelä-Savon piiri ry:n puheenjohtaja


Tapahtuma oli samalla reservi-läisten ja veteraanien yhteinen tapaa-minen, joka keräsi Pakkaspirtin ra-dalle yli 30 osanottajaa ja kilpailun seuraajaa.

Muistokilpailu vietiin läpi viisi-miehisin joukkuein. Kisassa ammut-tiin yhteensä 105 laukausta eli yhtä monta kuin talvisodassa oli päiviä. Aseena oli veteraanien ja vanhempi-en reserviläisten hyvin tuntema pe-rinteinen sotilaskivääri eli niin sanot-tu pystykorva.

Ennen kilpailua osallistujat ja ve-teraanit saivat nauttia maittavaa muik-kukeittoa.

– Veteraanijoukkueessa ei ole tällä kertaa yhtään veteraania, kertoi Pun-kaharjun Rintamaveteraanien puheen-

johtaja Seppo Korpelainen. Veteraanijoukkueen muodosti-

vat Pekka Laamanen, Esko Laama-nen, Pekka Kero sekä kenraali evp Olli Nepponen ja Etelä-Savon aluetoi-miston päällikkönä kisan aikaan toimi-nut everstiluutnantti Arto Hokkanen.

Lieneekö ollut ammattisotilaiden ansiota, mutta veteraanijoukkue otti selvän voiton toiseksi tulleeseen Pun-kaharjun reserviupseerien joukkuee-seen. Kisan kolmas oli Punkaharjun reserviläisistä koottu joukkue. Kil-pailun parhaan henkilökohtaisen suo-

Veteraanien ja reserviläisten haastekilpailu Punkaharjulla

Punkaharjulla kisataan vuo-sittain veteraanien ja reser-viläisten välillä. Viime syk-synä haastekilpailu vietiin läpi tapahtuman ideoineen Esko Salakan muistokilpai-luna. Kyse on veteraanien, reserviläisten ja reserviup-seerien yhteinen ampuma-kilpailu.

rituksen teki Arto Hokkanen.Reserviläis- ja seudun veteraa-

nijärjestöt ovat tehneet yhteistyötä 1990-luvun puolivälistä alkaen ja nyt käyty haasteammunta on ollut ohjel-massa jo kymmenkunta vuotta.

– Paljon meillä on muitakin tapah-tumia, mutta tämä on yksi kohokoh-dista, Korpelainen totesi.

Teksti Esa HirvonenKuva: Länsi-Savo

VERENLUOVUTUSKILPAILU

Neljä vuotta käynnissä ollut verenluovutuskilpailu on saatu rat-kaistuksi. Viime vuoden kilpailun voitti niukasti Juvan Reservinupsee-rit seitsemällä luovutuksella, jolloin jäsenmäärään suhteutettuna tu-los on 0,12. Toiseksi sijoittui Mikkelin Reservinupseerit tuloksella 0,10 ja kolmanneksi Mikkelin Reserviläiset tuloksella 0,05. Juvan Reservin-upseereille voitto oli kolmas, joten kiertopalkinto jää pysyvästi Juvalle.

Vaikka kilpailu päättyykin tällä erää tähän, niin toivottavasti käyt-te edelleen antamassa kallisarvoisen lahjanne lähimmäisenne hyväksi.

KAMPAAMO-PARTURI

Voittoisa veteraanien puolesta kilpaillut joukkue vasemmalta lukien: Pekka Laamanen, Arto Hokkanen, Olli Nepponen, Pekka Kero ja Esko Laamanen.


Uuden yhdistyksen ensimmäisiä toimintamuotoja olivat yhdessä up-seerien kanssa järjestettävät kerhoillat (silloinen nimi tupaillat), joita järjes-tettiin jäsenten kodeissa. Tupaillassa oli yleensä jonkun jäsenen ja välillä ul-kopuolisenkin henkilön pitämä esitel-mä maanpuolustusta sivuavalta alalta. Alkuaikoina oli myös viihteellisem-mältä ohjelmaa, kuten tietokilpailuja, lausuntaa, elokuvia yms.

Kerhoiltoja järjestetään edelleen vuorokuukausina upseerien kanssa. 1960 luvulta alkaen upseerien kanssa on järjestetty myös itsenäisyyspäivän juhlia sekä itsenäisyyspäivän ja joulu-

aaton kunniavartiot sankarihaudoilla.Uuden yhdistyksen toimintaan

rahoitettiin jäsenmaksujen ja tupail-loissa kerättävien kolehtien lisäksi erilaisia talkoilla sekä julkaisemal-la, nykyisin kiellettyä, verokalente-ria. Nykyisiä rahanhankinta keinoja on meillä ainoastaan kiinteistömme Majakallion vuokraustoiminta ja kah-viteltan pitäminen markkinoilla, jossa naisosastomme on toiminta-aikanaan ollut suureksi avuksi.

Kilpailutoiminta alkoi välittömäs-ti yhdistyksen perustamisen jälkeen, ja kilpailumuotoina olivat pienoiski-vääri ja -pistooli, sekä ilmakivääri, ja

Ristiinan Reserviläiset r. y. 50 vuotta

Yhdistys on perustettu 31.1.1962, jolloin yhdeksän ristii-nalaista aliupseeria perustivat yhdistyksen, jonka nimek-si tuli Ristiinan Reservin Aliupseerit r. y. Nimi muutettiin v.1997 alusta muotoon Ristiinan Reserviläiset r. y. Jäsenmäärämme on vakiintunut n.90 jäsenen paikkeille.

-pistoolikilpailut, ensiksi upseereita vastaan ja myöhemmin tuli mukaan metsästysseura ja naapuri yhdistyksiä. Yhdistykseemme on kuulunut valta-kunnallisestikin menestyneitäampu-jia, mm. Olavi Mänttäri ja Jorma Ås-backa. Alkuvuosina kilpailtiin myös autosuunnistuksessa.

Yhdistyksellämme oli myös v. 1964 perustettu naisosasto, jonka jär-jestämänä ja Lauri Takalan suunnit-telemana saimme oman lipun v.1978. Lipusta Takala suunnitteli standaa-rin 1981.

Naisosasto lakkautettiin 2000 lu-vun alussa.

Vuonna 1970 silloinen yhdistyk-semme johtokunta osti yhdistykselle Majakallio-nimisen kesäpaikan Sai-maan rannalta Pettilän kylästä. Seu-raavana vuonna vanhaa taloa remon-toitiin talkoilla ja tontille tehtiin tie. Vuonna 1972 tehtiin Majakallion alu-eelle ampumarata, jossa myöhemmin käytiin monet kilpailut, ennen kuin ki-ristyneen lainsäädännön vuoksi rata jouduttiin lopettamaan.

Yhdistyksemme 50 v. juhlia vie-tettiin 15.4.2012 Ristiinan seurakun-tatalon valon salissa. Paikalla oli vie-raita ja jäseniä n. 60 henkilöä. Juhlassa jäseniämme muistettiin erilaisin kun-nianosoituksin. Ainoalle juhlien ai-kaan elossa olevalle perustajajäsenelle Erkki Freybergille luovutettiin yhdis-tyksen standaari, jollaisen saivat myös Raimo Nylander ja Veijo Haikonen. Reserviläisliiton pronssisen ansiomi-talin saivat Kari Jukarainen, Ari Vor-nanen, Jarno Pöntinen, Mikko Puhak-ka, Pekka Puhakka

Teksti: Eero Viljakainen, Juhani PöntinenKuvat: Ristiinan Reserviläiset

50-vuotisjuhlassa Reserviläis-liiton pronssisella ansiomitalilla palkitut vasemmalta Jarno Pön-tinen, Pekka Puhakka, Kari Ju-karainen, Ari Vornanen, Mikko Puhakka, Raimo Nylander

Erkki Freybergille yhdistyksen standaa-rin luovuttivat Matti Puhakka, Osmo Suo-minen ja Erkki Vilja-kainen

Seppelettä laskemassa Ristiinan san-karihautausmalla Ari Vornanen

,Matti Puhakka ja Eero Viljakainen; Kunniavartiossa Pekka Puhakka ja

Juhani Pöntinen.


Hän on kuvannut rykmentin ase-masotavaiheen joukkosidontapaikko-ja hyvin varustetuiksi silloisiin olosuh-teisiin katsoen. Vetäytymisvaiheessa lääkintähuolto mullistui täysin vihol-lisen suurhyökkäyksestä johtuen ja asettaen sen täysin aivan uuteen, vai-keaan ja haasteelliseen tilanteeseen. ”JR 49:n pataljoonien Jsp:t sijaitsivat Vuosalmen taistelujen aikana alaval-la rantakaistalla. Haavoittuneiden ja kaatuneiden evakuointi rykmenttim-me sillanpääasemasta jouduttiin suo-rittamaan vesiteitse yli Vuoksen siihen varatulla kalustolla erittäin vaikeissa olosuhteissa yhtämittaisten tykistö- ja urkupyssy-keskitysten alaisena.”

Liki kolme vuosikymmentä Ju-van kunnanlääkärinä saivat hänet sa-nomaan kirjassaan Sotalääkärin muis-telmat (2001): ”Missä täällä Juvalla liikunkin , miltei joka puolella tulee vastaan ystävällisiä, kiitollisia poti-laita, joita olen jossakin vaiheessa aut-tanut.” Eläkkeelle hän jäi 1.7.1980.

Hän muisteli usein, yksityiskohtia esiin tuoden, sodan vaiheita Riihiön lohkolla Karjalan Kannaksella juva-laispataljoonansa lääkärinä. Silloin syntynyt veljeys kantoi rauhan aikaan aina vahvistuen. Muistojen joukkoon liittyy myös vaikeasti haavoittuneen majuri Adolf Ehrnroothin onnistunut hoito sotasairaalassa Punkaharjulla.

Rainer Nuutinen oli mukana juva-laisten riennoissa: jäsenenä Rotareis-sa , antaumuksellisena riistaharrasta-jana Erä-Veikoissa ja pesäpalloseura Juvan Pallon puheenjohtajana Hän oli

Lääkintöneuvos RAINER NUUTINEN03.06.1917-10.06.2012

Rainer Nuutinen palveli lääkintäluutnanttina JR 49 II pataljoonan lääkärinä. Pataljoonan rintamavastuuseen kuului ns. Puron lohko Riihiön alueella asemasotavai-heen aikana.

nostamassa itse nuorena menestyksel-lisesti (Itä-Länsi 1947) harrastamansa lajin juvalaisjoukkueen aina valtakun-nalliselle huippusarjatasolle asti. Am-pumaharrastuksessa hän oli ikämies-sarjoissa valtakunnan kärkeä lähinnä pistoolilajeissa. Tässä mieliharrastuk-sessaan hän oli parhaimpia esikuvia reserviupseerien toiminnassa. Lääk-kapt Nuutinen oli vuonna 1959 perus-tetun Juvan Reserviupseerikerhon pit-käaikainen jäsen vaikkakaan ei ollut sitä perustamassa.

Rainer Nuutinen osallistui JR 49 perinteiden vaalimiseen mm. olemal-la aktiivisesti mukana rykmentin pe-rinnetapaamisten järjestelyissä yh-dessä muiden reserviupseeriaktiivien kanssa. Tapaamiset olivat vielä 1970 ja 1980-luvuilla parinkin komppani-an vahvuisia veljeskokoontumisia ja osallistujilleen ikimuistoisia. Kapt Lauri Jantusen järjestämillä veteraa-nimatkoilla mm. Äyräpäähän, Vuosal-melle ja Siiranmäkeen saimme myös me ”sivulliset” mukaan kutsutut kuul-la ja ymmärtää, miten ”kaveria ei jä-tetä” asenne oli syntynyt, kun Rainer Nuutinen ja Reino Taskinen muisteli-vat yhteisiä rintamavuosiaan.

Lääkkapt Nuutinen osallistui myös 2. Divisioonan Jalkaväkiryk-mentti sodassa vv. 1941-44 historia-kirjan toimittamiseen kirjoittamalla kirjaan luvun ”JR49 lääkintähuollos-ta”. Se on perusteellinen kuvaus sii-tä, miten lääkintähuolto oli järjestetty asemasotavaiheessa ja sitten perään-tymisvaiheen eri tilanteissa sekä ase-

levon jälkeisessä siirtymävaiheessa.Rainer Nuutinen elävöittää lää-

kintähuollon kuvaustaan ystävänsä 14.7.1944 tapahtuneella haavoittu-misella seuraavasti: ”Samanaikaiseti haavoittui kapteeni Reino Taskinen 7. komppaniasta rantalohkolla ja jou-tui tykistön Jsp:lle saamaan ensiavun (kapt Taskinen lähetti terveisiä häntä kuljettavasta hevosajoneuvosta omal-le Jsp:lleen, ´ että poika voi hyvin ja parta kasvaa ́ ). Reino Taskinen oli sit-temin Juvan Reserviupseerikerho ry:n yksi perustajista.

Kun julkinen toiminta iän myö-tä väheni, muodostui mieluisaksi tehtäväksi leikekirjojen laatiminen. Teksti- ja kuvamateriaalia oli tallessa runsaasti, ja se asetettiin säntilliseen järjestykseen. Elämä oli opettanut Rai-ner Nuutiselle ihmissuhteiden tärkey-den. Se kiteytyy hänen muistelmakir-jassa esittämäänsä ajatukseen: ”Olen tuntenut olevani kanssaihmisten oma ja he vastaavasti minun!”

Kanssaihmisten siunaavin ajatuk-sin Hänet saatettiin iäisyysmatkalle 30.6.2012.

Teksti: Sergei Kirtola / Reijo Koponen / Esko VuokkoKuva: Reijo Koponen

Rainer Lennart Nuutinen 03.06.1917 – 10.06.2012

Sota-aikaa: 5.5.1939 – 17.11.1944 lääkintäkapteeni 1955

Juvan kunnanläääkäri 1954- 1980 Lääkintöneuvos 1980


RESERVILÄISLIITON LIITTOKOKOUS 17.-18.11.2012

Kokouksen valmistelut aloitettiin heti alkuvuodesta 2012, jolloin perus-tettiin kokousta järjestämistä valmiste-leva työryhmä, johon kutsuttiin piirin puheenjohtajan ja toiminnanjohtajan lisäksi itseoikeutetusti Mikkelin Re-serviläisten puheenjohtaja Eero Kon-tinen sekä varapuheenjohtaja Harri Kaipainen. Työryhmän ensimmäise-nä tehtävänä oli suunnitella mitä pi-tää tehdä, mihin mennessä ja kuka tekee. Ensimmäisenä ratkaistavana asiana oli kokouspaikan valinta. Pai-kaksi valittiin Mikkelin musiikkiopis-to, joka sittemmin kokonsa ja sijain-tinsa osoittautui helpoksi ja toimivaksi ratkaisuksi.

Valmistelut sujuivat kesän ja syk-syn aikana kitkattomasti niin yhteis-työkumppaneiden, Reserviläisliiton kuin Mikkelin kaupungin ja viran-omaistenkin suuntaan. Erityisen kii-toksen ansaitsee musiikkiyliluutnantti Jarkko Aaltonen, joka marssitti Savon Sotilassoittokunnan musiikkiopiston estradille sunnuntaina 18.11. pidetys-sä maanpuolustusjuhlassa vaikka ti-

laisuuteen liittyvä tukipyyntö tehtiin raskaasti myöhässä.

Kokouspäivän järjestelyt sujuivat saadun palautteen perusteella hyvin. Tästä jälleen kiitos mukana olleille Mikkelin Reserviläisille sekä varsi-naisen vuosikokouksen puheenjohta-jaksi lupautuneelle prikaatikenraali Olli Nepposelle.

Kokous herätti oletettua enemmän mielenkiintoa jäsenistön keskuudessa.

Musiikkiopiston noin 180 henkeä nie-levä sali oli viimeistä paikkaa myöten täynnä. Suurin mielenkiinnon kohde oli liiton puheenjohtajan valinta, sillä kyseessä oli aito vaali, jonka lopputu-losta ei pystynyt ennakoimaan. Kuten lukijat tietävätkin, valituksi tuli kan-sanedustaja Mikko Savola.

Samaan aikaan, kun Reservi-läisliitto piti kokoustaan olivat ko-kousedustajien puolisot katselemas-

Reserviläisliitto tiedusteli vuoden 2011 syksyllä Suur-Savon Reserviläispiiriltä mahdol-lisuutta järjestää liiton syyskokous Mikkelissä loppuvuodesta 2012. Hetken asiaa pii-rin puheenjohtajan kanssa mietittyämme päätimme tarttua tilaisuuteen ja hankkia näin Suur-Savon Reserviläispiirille ja samalla Mikkelin kaupungille positiivista julkisuutta.

Reserviläisliiton puheenjohtajaksivalittiin kansan-edustaja Mikko

Savola


sa Mikkelin nähtävyyksiä opastetulla kaupunkikierroksella. Kierros päättyi keskustan uusiin ostosparatiiseihin ja marraskuisen harmaasta säästä huoli-matta osallistujat viihtyivät paritunti-sen kierroksensa ajan hyvin.

Ennen juhlaillallista järjestetyl-le Mikkelin kaupungin vastaanotol-le osallistui noin 170 henkeä. Parhaat kiitokset Mikkelin kaupungille ja tilai-suuden isännöineelle kaupungin val-tuuston puheenjohtajalle Olli Neppo-selle sekä emännöineelle valtuuston 1. varapuheenjohtajalle Seija Korhoselle tilaisuuden järjestelyistä.

Päivä päättyi hotelli Vaakunan Fransmanni-ravintolassa järjestettyyn illallistilaisuuteen, johon kokousedus-tajien lisäksi oli kutsuttu lukuisia yh-teistyökumppaneita, entisiä puheen-johtajia ja Mikkeliläisiä vaikuttajia.

Sunnuntaipäivän tapahtumat aloit-ti Jumalanpalvelus, jossa reserviläi-set vastasivat kolehdin kannosta. Ol-li-Pekka Kanninen ja Eero Kontinen lukivat Jumalanpalvelukseen liittyvät Raamatun kohdat. Jumalanpalveluk-sen jälkeen lähetettiin Reserviläislii-ton varapuheenjohtajien Osmo Suo-misen ja Helvi Sipilän sekä Mikkelin Reserviläisten edustajana toimineen Harri Kaipaisen muodostama seppel-partio sankarihaudalle.

Jumalanpalveluksen jälkeen oli vuorossa perinteinen juhlakulkue lippulinnoineen halki Mikkelin kes-kustan. Kulkueen edessä marssineen Suomen lipun lippu-upseerit asetti

Mikkelin Reservinupseerit – jälleen osoitus toimivasta järjestöjen välises-tä yhteistyöstä. Kulkuetta johti jäme-rällä otteella sotilasmestari Reijo Läh-teenmäki.

Kokousviikonlopun tilaisuudet päätti Mikkelin musiikkiopistolla järjestetty maanpuolustusjuhla. Juh-lassa juhlapuhujaksi oli lupautunut

kansanedustaja Lenita Toivakka. Puo-lustusvoimien tervehdyksen juhlaan toi eversti Petri Hulkko Maavoimien esikunnasta ja kaupungin tervehdyk-sen toi kaupungin valtuuston puheen-johtaja Olli Nepponen. Ennen juhlan päättänyttä Maamme-laulua väistyvä puheenjohtaja Markku Pakkanen lau-sui juhlan päätössanat.

Suur-Savon Reserviläispiiri esit-tää parhaat kiitokset juhlan järjeste-lyissä mukana olleille sekä muille vii-konlopun tapahtumien onnistumiseen vaikuttaneille tahoille ja toivottaa pa-rasta menestystä tehtävävissään liiton valitulle puheenjohtajistolle.

Reserviläisliiton puheen-johtaja Markku Pakkanen ja Suur-Savon Reserviläis-piirin puheenjohtaja Raimo Mikkonen laskivat seppe-leen Mannerheimin patsaalle.

Liittokokouksen juhlakulkue marssi halki Mikkelin keskustan.Teksti: Mauri Parantala

Kuvat:Suur-Savon Reserviläispiiri ja Reserviläisliitto.


Kaupunkilomalla ehdit enemmän! Nauti iltariennoista, syö hyvin. Valitse suosikkityynysi ja sukella makoisille unille. Aamulla vielä saunaan ja

runsaalle aamiaiselle.

Kaupunkilomalla ehdit enemmän!

Cumulus Mikkeli, Mikonkatu 9Varaukset www.hotellimaailma.fi

tai suoraan hotellista


��

��

��

KOKOUSKUTSURistiinan Reserviläiset r.y:n

kevätkokous pidetään maanantaina 18.03.2013

klo 18:00 alkaen Rautianyläkerran kokoushuoneessa.

Käsitellään säännöissä kevätkokoukselle määrätyt asiat.

Tervetuloa • Johtokunta

Suur-Savon Reserviläispiirin ja Suur-Savon Reserviupseeripiirin

sääntömääräiset kevätkokoukset järjestetään lauantaina 23.3. 2013 seuraavan aikataulun mukaisesti:

klo 12:00 piirihallitusten kokouksetklo 12:30 (n.) piirikokoukset

Kokouksissa käsitellään sääntömääräiset asiat. Tervetuloa Piirihallitukset

PIIRIKOKOUSKUTSU

LIPPUJUHLAPÄIVÄN ILTAJUHLA

Suur-Savon Reserviupseeripiiri ja Etelä-Savon Kadettipiiri järjestävät

4.6. lippujuhlapäivän iltajuhlan

Mikkelin Upseerikerholla.

Järjestöt tiedottavat tilaisuudesta tarkemmin ke-vään kuluessa omilla tiedotteillaan.

www.valokuvausliike.fi

Viralliset PASSIKUVAThelposti ja nopeasti odottaessaViralliset PASSIKUVAT

odottaessa

www.valokuvausliike.fi

Viralliset PASSIKUVAThelposti ja nopeasti odottaessa

Cumulus Mikkelin majoitustarjous RUL:n ampumamestaruuskilpailuihin osallistujille:H1=65€, H2=74€, H3=94€. Sis. aamiaisen ja asiakassaunan. Tarjous voimassa 16.-18.8.2013Tarkempia tietoja julkaistavassa kilpailukutsussa sekä rul.fi/suursavo


Tasavallan presidentti on ylentä-nyt seuraavat reservin upseerit 6.12.2012KAPTEENIKSI:

Nykänen Markku Juhani Rissanen Esko TapioSavinen Aki EerikkiTuominen Juha Kalevi

YLILUUTNANTIKSI:Loikkanen Toivo IlmariMännistö Tuomo JuhaniPaasonen Mika JohannesPuustinen Jarmo Markku Kalevi

LUUTNANTIKSI:Hyötylä Mika SamuliJuntunen Kari Jouka SammeliKorhonen MattiMatala Jussi Valtteri JouninpoikaNykänen Ville TapioPajunen Jere Matti KaleviTuominen Jussi Antero

Vänrikiksi:Laakkonen Jyri PekkaPeitsaro Panu Pekka

Itä-Suomen Sotilasläänin komen-taja on ylentänyt seuraavat reser-vin aliupseeristoon ja miehistöönkuuluvat 6.12.2012

YLIVÄÄPELIKSi:Kupiainen Heikki PerttiMunde Seppo KullervoNissinen Veli-PekkaNärhi Heikki JuhaniPylkkänen Pertti Tauno OlaviTurtiainen Petri KaleviTuupanen Esa Petri Sakari

VÄÄPELIKSI:Auvinen Kari OlaviElomaa Vesa Petri OlaviEronen Tero TaneliHuiskonen Toni MarkkuPalm Juha-Matti KaleviPiirainen Lassi PekkaPuhakka Mikko KalervoTarvainen Ilkka SakariTinakari Lauri Ilmari

YLIKERSANTIKSI:Heikkinen Teemu JuhaniHeikkonen Jukka PekkaKosonen Erkki SakariKääpä Harri TapaniMartikainen Ari PekkaPajunen Veli-Matti AnteroPenttinen Mikko JuhaniSallinen Janne AnselmiUotila Ville AkseliUrsin Jani SamuliVitikainen Nina Maria

KERSANTIKSI:Jääskeläinen Vesa Heikki KaleviKallionalusta Hanna MarjaanaKurttila Riku Otto JohannesSuutarinen Harri TapioTyrväinen Tommi SakariUkkonen Teemu TapioLindstedt Harri Juhani

ALIKERSANTIKSI:Aali Timo AleksiAronen Vesa OlaviHannula Ossi Matti TapaniHämäläinen Petri JuhaniKantanen Kristian OlaviKosonen Toni MikaelKuronen Unto Kalevi

Laamanen Antti PetteriMultaharju Pirkka Antti SamuliMynttinen Tommi TapioMyyryläinen Seppo KaleviNenonen Jarkko SakariNivunkijärvi Matti KaiPaasonen Lasse IlmariPalviainen Juhana LauriRuponen Rami JuhaniVuorinen Juho Pekka JohannesWickström Mika Tapio

KORPRAALIKSI:Mustonen Sami Oskari

VÄNRIKIKSI 1.1.2013:Pursiainen Santtu

VÄNRIKIKSI 4.1.2013:Alkiomaa Jan Pentti SamuelHannikainen Jani Juho PetteriKaipainen Juuso Hugo AapeliKaipainen Toni JuhaniLind Jyri Juho VerneriMatilainen Olli PetteriPaavilainen Joel SebastianPelvo Atte IlmariSievänen Sami ValtteriTörrönen Vesa-Pekka JuhaniValentin Leif Alexsander

YLENNYKSET

PALKITUTMaanpuolustusmitali miekkojen kera 4.9.2012

kapt Pentti Nuutilainen

Palkittuja 6.12. 2012

Reserviläisliiton Ansioristikenrl Raimo Jyväsjärvi kenrm Juha-Pekka Liikolasotmest Matti Puhakka

Reserviläisliiton kultainen ansiomitali

evl Arto Hokkanenylik Juhani Pöntinenvääp Tauno Lopperikers Kari Summanenvääp Raimo Mikkonen

Reserviläisliiton pronssinen ansiomitali

kers Jorma Laesharju

Reserviläisliiton hopeinen ansiomitali

ylik Sulo Liukkonenylik Jouko PaasonenVilho Pekkarinenylik Keijo Suuronenylik Matti Piironen

MPK:n rautainen ansiomitali 14.12. 2012

Yrittäjä Jaana OravaKersantti Markku Partamies

Varsinais-Suomen Reserviup-seeripiiri ja Varsinais-Suomen Reserviläispiiri

Kultainen ansiomitaliSotmest Olli-Pekka KanninenVääpeli Raimo Mikkonen


TULEVIA TAPAHTUMIA

Kilpailu Piiri/Liitto Paikkakunta Ajankohta Vastuuhenkilö

Ilma-aseet Etelä-Pohjanmaa Alavus 9.-10.3. Aarno Ala-Honkola

Reserviläispilkki Suur-Savo Kangasniemi 23.3. Pirkka Juntunen

Sotilastaitokilpailu Lappi Sodankylä 5.-7.4. Kai Leinonen

Ampumasuunnistus Kymenlaakso Kotka 11.5. Hannu Valjus

Perinneaseet Päijät-Häme Lahti 25.-26.5. Marko Patrakka

Pistooliampumajuoksu Etelä-Pohjanmaa Ähtäri 8.6. Veikko Hallila

Neliottelu Etelä-Pohjanmaa Ähtäri 9.6. Veikko Hallila

Vakiokivääri 300 m Pohj.-Pohjanmaa Oulu 15.6. Sakari Ranta

Palvelusammunnat Keski-Suomi Keuruu 13.7. Jarmo Siltanen

SRA –amp.mestaruus Uusimaa Syndalen 26.-28.7. Isto Hyyryläinen

RUL ampumamest Suur-Savo Mikkeli 17.-18.8. Pirkka Juntunen

RES ampumamest Pirkanmaa Pirkkala 17.-18.8. Juha Moijanen

Häyhä – TA -kilpailu TA-Kilta Pahkajärvi 15.-18.8. Eric Raunio

Falling Plates Päijät-Häme Vesivehmaa 31.08. Pertti Lind

Pystykorva SM-kilp. Keski-Suomi Keuruu 7.9. Aarre Karja

Partiokilpailu Varsinais-Suomi Salo 13.-14.9. Erkki Laine

Syysjotos Helsinki Vantaa 20.-22.9. Niko Niemistö

Maastokilpailu Keski-Suomi Jyväskylä 5.10. Matti Krats

KILP

AILU

KALE

NTER

I 201

3

SUUR-SAVON PIIRINMESTARUUSAMMUNNAT

Sissicup • Mikkeli 14.4Jarkko Halminen (045-2394140)

Pistooli • Savonlinna 6.7Lasse Mattila (0500-151236)

Kenttäammunta • Joroinen 11.5Heikki Jäntti (040-8243528)

Perinnease • Mikkeli 27.4Hannu Tirkkonen (0400-975772)

SISSICUP OSAKILPAILUT 2013

Piispan kisa 17.3Matti Salmela (040-7460870)

Mikkeli 14.4Jarkko Halminen (045-2394140)

Kolkanranta 16.6Hannu Tirkkonen (0400-975772)

Heinävesi 18.8Reijo Kinanen (040-7152147)

Aika Tapahtuma Esit. Kh-vrk:t

Etelä-Savon KOTU

23.3. - 24.3. Joukkueen hyökkäys komppanian osana 2

-käskynanto- ja karttaharjoistus ups + au

6.- 7.4. Huollon valmistava kurssi 2

4.5. Reserviläistaidot 1

25.5. Uimasalon jotos 2

21.9.- 22.9. Kukkarojotos 2

9.- 10. 11. Viestikurssi

16. - 17.11. Ketun kierros 2

16.-17.11. Taistelijan taidot 2

23.-24.11. Upseereiden karttaharjoitus 2

Kymenlaakson KOTU

26.-28.6. Taisteluharjoitus RUK YTH 2 3

16.-17.8. Sotilaspartiosuunnistuskilpailu MAAKK 2

6.-8.9. Kymijoki 2013, JVK 3

6.-8.9. Kymijoki 2013, Tiedustelu- ja iskuosasto 3

6.-8.9. Kymijoki 2013, Epäsuorantulen kurssi 3

6.-8.9. Kymijoki 2013, Viestikurssi 3

6.-8.9. Kymijoki 2013, Pioneerikurssi 3

6.-8.9. Kymijoki 2013, Kenttälääkintäkurssi 3

Etelä-Karjalan KOTU

9.-10.3. Vääpelikurssi 2

10.-11.8. Jukajärven jotos 2

19.3., 26.3. Ampumakorttikoulutus

MAANPUOLUSTUSKOULUTUSYHDISTYKSEN TAPAHTUMIA


Haukivuoren-Virtasalmen Reserviupseerikerho ry Pj. Puikkonen Petri [email protected]

Heinäveden Reserviupseerit ry Pj. Pentti Heiskanen P. 050 5278082 [email protected]

Siht. Jari PuustinenP.0400 372 [email protected]

Hirvensalmen Reserviupseerikerho ry Pj. Laukkarinen Matti p. 0400 803 011 [email protected]

Siht. Huhtiniemi Raimo p. 0400 156 516

Joroisten Reserviupseerikerho ry Pj. Kujanpää Jarmo p. 050 370 8096 [email protected]

Siht. Räisänen Tuomop. 0400 359 [email protected]

Juvan Reserviupseerikerho ry Pj. Petri Turakainen p. 044 529 1551 [email protected]

Siht. Vuokko Eskop. 0400 250 [email protected]

Kangasniemen Reservinupseerit ry Pj. Luukka Martti p. 0400 634 878 martti.luukka@ pp.inet.fi

Siht. Erkki Paatolap. 0400 879 [email protected]

Kerimäen Reserviupseerit ry Siht. Räinä Pekkap.050 558 [email protected]

Mäntyharjun Reservinupseeri ry Pj. Paasonen Mika p. 0400 235 222 [email protected]

Siht. Männistö Tuomo p. 040 484 [email protected]

Mikkelin Reservinupseerit ry Pj. Penttilä Hannu p. 040 722 1902 [email protected]

Siht. Kekäläinen Jannep. 050 465 [email protected]

Pieksämäen Reserviupseerikerho ry Pj. Laitinen Juhani p. 0400 642 711 [email protected]

Siht. Hannu Jäppinenp. 050 544 [email protected]

Punkaharjun Reserviupseerikerho ry Pj Karvinen Hemmo p. 050 373 4720 [email protected]

Siht. Heikkonen Mikap. 050 598 [email protected]

Puumalan Reservinupseerit ry Unto Pasanen p. 040 834 7340 [email protected]

Rantasalmen Reserviupseerikerho ry Pj. Viinanen Juha p. 0400 155 335 [email protected]

Siht. Pitkänen Ollip. 044 281 [email protected]

Ristiinan Reservinupseerit ry Pj. Komulainen Risto p. 040 543 2411 [email protected]

Siht. Tuomas Valkonenp. 040 865 [email protected]

Savonlinnan Reserviupseerikerho ry Pj. Jan-Aulis Hiltunen p. 050 567 5867 [email protected]

SUUR-SAVON RESERVIUPSEERIKERHOT 2013

RESERVIUPSEERIPIIRI

Pj. Nuutilainen Penttip. 040 724 [email protected]

1. Varapj. Hirvonen Esap. 044 751 [email protected]

2. Varapj. Ruotsalainen Perttip. 044 541 [email protected]

Parantala MauriToiminnanjohtajaPorrassalmenkatu 5050100 Mikkelip. 050 527 [email protected]

PIIRITOIMISTO

Pj. Mikkonen Raimop. 050 350 [email protected]

1. Varapj. Tolonen Olavip. 040 700 [email protected]

2. Varapj. Puhakka Mattip. 0400 261 [email protected]

RESERVILÄISPIIRI

YHTEYSTIEDOT


OSA 1

SUUR-SAVON RESERVILÄISYHDISTYKSET 2013

Anttolan Reserviläiset ry Pj. Barck Paavo p. 0400 755 420 [email protected] Enonkosken Reserviläiset ry Pj. Karvinen Hannu p. 040 769 3819 [email protected]

Siht. Karvinen Henrip. 0400 422 [email protected] Haukivuoren-Virtasalmen Reservinaliupseerit ry Siht. Tinakari Laurip. 044 588 [email protected] Heinäveden Reserviläiset ry Pj. Kinanen Reijo p. 040 715 2147 [email protected]

Siht.Gustafsson HeikkiP. 040 931 [email protected] Hirvensalmen Reserviläiset ry Pj. Pylkkänen Teemu p. 0500 960105. [email protected]

Siht. Hintikka Sirpap. 050 592 [email protected] Joroisten Reservinaliupseerit ry Pj. Jäntti Heikki p.044 366 9004 [email protected]

Siht. Kolima Istop. 040 775 [email protected]

Juvan Reserviläiset Pj. Partamies Markku 040 5841880 [email protected]

Siht. Suuronen Keijop. 0400 173 [email protected] Kangasniemen Reserviläiset ry Pj. Juntunen Pirkka p. 040 578 7246 [email protected]

Siht. Hokkanen ReijoP. 050 525 [email protected] Kerimäen Reserviläiset ry Pj. Kautonen Juhani p. 044 2549 378 [email protected] Mikkelin Reserviläiset ry Pj. Kontinen Eero 0500 154 877 [email protected]

Siht. Harri Kaipainenp.040 506 [email protected] Mäntyharjun Reserviläiset ry Pj. Nupponen Reijo p. 0400 756 167 [email protected]

Siht. Laesharju Jormap. 040 518 [email protected] Pertunmaan Reservinaliupseerit ry Pj. Tolonen Olavi p. 040 700 9951 [email protected]

Siht. Ranta Perttip. 040 838 9287

Pieksämäen Seudun Reserviläiset ry Pj. Lyyra Marko p. 040 509 7242 [email protected]

Siht. Munde Seppop. 040 508 [email protected] Punkaharjun Reserviläiset ry Pj. Makkonen Ahti p. 050 324 8043 [email protected]

Siht Kosonen Tonip. 050 531 [email protected] Puumalan Reservinaliupseerit ry Pj. Ripatti Pekka p. 0400 153 754 [email protected]

Siht. Auvinen Arip. 0400 256 220 Rantasalmen Reserviläiset ry Pj. Kemppainen Jari [email protected] Ristiinan Reserviläiset ry Pj. Puhakka Matti p. 0400 261 877 [email protected]

Siht. Juhani Pöntinen0400 123 [email protected] Savonlinnan Reserviläiset ry Pj. Laitinen Pekka p. 050 528 2810 [email protected]

Siht. Mattila Lassep.0500 151 [email protected] Sulkavan Reservinaliupseerit ry Pj. Summanen Kari p. 0400 637 046 [email protected]

Siht. Mustonen Raimop. 050 539 [email protected]

Siht. Panu Pankakarip. 050 368 [email protected]

Sulkavan Reserviupseerit ry Pj. Partanen Ilkka p. 050 403 0835 [email protected]

Siht. Repo Esap. 040 0893 [email protected]


NAISTEN VALMIUSLIITTO RY Etelä-Savon alueneuvottelukuntaPj. Anneli NiskanenPurolantie 3, 50350 NOROLAp. 040 519 [email protected]

Vpj. Mervi KukkonenAhotaipaleentie 52, 51900 JUVAp. 040 835 [email protected]

Siht. Aila VäresmaaDuckerintie 3, 52300 RISTIINAp. 040 593 [email protected]

MAANPUOLUSTUSNAISTEN LIITON ETELÄ-SAVON PIIRI RY

Pj. Ella LiukkonenItätie 234, 77520 HAAPAKOSKIp. 050 366 [email protected]

Vpj. Riitta RoivasPohjankaari 4 as 9, 50190 MIKKELIp. 044 019 [email protected]

Siht.Leila PulkkinenKalliotie 26, 52700 MÄNTYHARJUp. 0440 [email protected]

MAANPUOLUSTUSNAISTEN LIITON ETELÄ-SAVON PIIRIYHDISTYKSET

MIKKELIN MAANPUOLUSTUSNAISET RYPj. Riitta RoivasPohjankaari 4 as 9, 50190 MIKKELIp. 050 365 [email protected]

SAVONLINNAN MAANPUOLUSTUSNAISET RYPj. Tarja TorpakkoTyyneläntie 4, 57210 SAVONLINNAp. 040 752 [email protected]

NAISTEN MAANPUOLUSTUSJÄRJESTÖT

PIEKSÄMÄEN MAANPUOLUSTUSNAISET RYPj. Ullamaija VirtanenMäkeläntie 9, 76850 NAARAJÄRVI [email protected]

PERTUNMAAN MAANPUOLUSTUSNAISET RYPj. Eija KunnaskariMansikkamäentie 3 as 4, 19410 KUORTTIp. 041 700 4670ekeijuli€gmail.com

MÄNTYHARJUN MAANPUOLUSTUSNAISET RYPj. Sirkka MouhuKurkisalmentie 10, 52700 MÄNTYHARJUp. 040 593 [email protected]

SUUR-SAVON MAANPUOLUSTUK-SEN KANNATUSRAHASTO

Pj. Esko Vuokkop. 0400 250 [email protected]

Siht. Tuomo Moilanenp. 041 544 [email protected]

ETELÄ-SAVON MAANPUOLUS-TUSYHDISTYS RY

Pj. Jaakko Lambergp. 040 561 [email protected]

Siht. Anneli Niskanenp. 040 519 [email protected]

MIKKELIN VARUSKUNNAN SOTILASKAPPELIYHDISTYS RY

Pj. Kanninen Olli-Pekkap. 040 903 [email protected]

Siht. Tarvainen Markkup. 044 298 [email protected]

KUMPPANIT

Virastokuja 2, 19430 PERTUNMAA

Puhelin (015) 770 4400

Virastokuja 2, 19430 PERTUNMAA

Puhelin (015) 770 4400 Jääkärinkatu 39 B • 50130 Mikkeliwww.teroprint.fi


Hyvä, jos ei haittaa, sillä OP-bonuksilla ne ovat totista totta. Laske oma tilanteesi bonuslaskurilla osoitteessa op.fi/bonuslaskuri

OsuuspankitEtelä-Savossa

Jos kolaroit, säilyvätkö bonuksesi?Tapiolan ja Lähivakuutuksen kasko- ja liikenne-vakuutuksissa on nyt uusi Bonusturva. Se varmistaa, ettei kolarin sattuessa bonukset laske. Ansaitset Bonusturvan kolarittomalla ajolla. Tällä entistä paremmalla edulla säästät selvää rahaa, tutustu esimerkkeihin osoitteessa tapiola.fi/bonusturva ja lahivakuutus.fi/bonusturva.

Pal

velu

ntar

joaj

at: L

ähiv

akuu

tus K

eski

näin

en Y

htiö,

lähi

vaku

utus

yhdi

styk

set j

a Ke

skin

äine

n Va

kuut

usyh

tiö T

apio

la

Tervetuloa!

Jos kolaroit, säilyvätkö bonuksesi?Tapiolan ja Lähivakuutuksen kasko- ja liikenne-vakuutuksissa on nyt uusi Bonusturva. Se varmistaa, ettei kolarin sattuessa bonukset laske. Ansaitset Bonusturvan kolarittomalla ajolla. Tällä entistä paremmalla edulla säästät selvää rahaa, tutustu esimerkkeihin osoitteessa tapiola.fi/bonusturva ja lahivakuutus.fi/bonusturva.

Pal

velu

ntar

joaj

at: L

ähiv

akuu

tus K

eski

näin

en Y

htiö,

lähi

vaku

utus

yhdi

styk

set j

a Ke

skin

äine

n Va

kuut

usyh

tiö T

apio

la

Tervetuloa!

c d - reservilaisliitto.fi · la vaikeassa tilanteessa, kun kaikkia tarvittavia hankintaprosesseja...

Documents

Transcript of c d - reservilaisliitto.fi · la vaikeassa tilanteessa, kun kaikkia tarvittavia hankintaprosesseja...