Betoni 4 2009

betoni 4 20092

4 2009

BET0904 Kansi 28.12.2009, 11:022

4 2009 1

4 2009SISÄLTÖ – CONTENTS

betoni 79. vuosikerta – volumeilmestyy 4 kertaa vuodessaTilaushinta 54 euroaIrtonumero 13,50 euroaPainos 16 000 kplISSN 1235-2136Aikakauslehtien Liiton jäsen

Toimitus – Editorial StaffPäätoimittaja – Editor in chiefArkkitehti SAFA Maritta KoivistoAvustava toimittaja – EditorJuttupakki, DI Sirkka SaarinenTaitto – LayoutMaritta Koivisto jaForssan Kirjapaino: Marjatta Koivisto

Käännökset – TranslationsTiina Hiljanen

Tilaukset, [email protected], RIL-, RKL-, SAFA-, VAR -jäsenet omiinjärjestöihinsä

Julkaisija ja kustantaja – PublisherSuomen Betonitieto Oy –Concrete Association of FinlandPL 11, Unioninkatu 1400131 Helsinki, Finlandtel. +358 (0)9 6962 360telefax +358 (0)9 1299 291www.betoni.com

Toimitusneuvosto – Editorial boardTait.lis. Ulla-Kirsti JunttilaTkT Anna KronlöfArkkitehti SAFA Mika PenttinenDI Seppo PetrowDI Markku RotkoDI Ossi RäsänenRI Kimmo SandbergDI Arto SuikkaDI Klaus SöderlundArkkitehti SAFA Hannu TikkaRI Harri TinkanenDI Matti J. VirtanenDI Matti T. VirtanenDI Pekka Vuorinen

Ilmoitukset – Advertising ManagerJulkaisu Bookers OyOrvokki Toivanentel. +358 (0)9 77382219telefax +358 (09) 9 737 [email protected]

Kirjapaino – PrintersForssan Kirjapaino Oy

Kansi – CoverAistipaviljonki, TKK:n arkkitehtuurin laitoksenbetonistudion harjoitustyö 2009.Kuva: Anne Kinnunen. 2009.

PÄÄKIRJOITUS – PrefaceTUNNE RATKAISEE 5Jussi Mattila – It´s all about feeling

NORJAN ARKKITEHTUURIMUSEO 6Pertti Vaasio – Norwegian Museum of Architecture

ASUNTO OY OULUN ETUMASTOLLE KESTÄVÄ KIVITALO -PALKINTO 2009 13Leena-Kaisa Simola – Durable Stone House Award to housing company Asunto Oy Oulun Etumasto

HOLLANNIN BETONIPALKINTO 2009 VAN DER MEIJ COLLEGE’LLE 18Sirkka Saarinen, Maritta Koivisto – Van der Meij Gollege awarded concrete prize

NACKA STRANDIN TORI – JULKINEN TILA MURROKSESSA 20Vesa Honkonen – Nacka Strand square

MATTI SYRJÄLÄ TEKI BETONISTA SEKTORIVALAISIMEN JA PALKKIVALAISIN-PENKIN 28Maritta Koivisto, Sirkka Saarinen – Luminaire and luminaire-bench made from concrete

ALBERT EDELFELTIN KOULUN PIHAVEISTOS ” TIEDON PYLVÄS ” 31Jarmo Vellonen – Schoolyard sculpture

Z SARJAN ISTUIMET OVAT BETONIA 32Samu Viitanen – Z series seats are cast in concrete

ASFALTTIKUKKASET BETONISTA 34Tiia Martikainen – Asphalt flowers cast in concrete

AISTIPAVILJONKI 36– ENSIMMÄISEN VUOSIKURSSIN BETONITYÖ 2009 OTANIEMEN ARKKITEHTUURIN LAITOKSELLAPäivi Väisänen – Concrete exercise of first-year students in 2009

COLUMBO BLUE, BARBED WIRE, KOSKETUS, SHAKKI, VERILÖYLY … 40– TTY:N ARKKITEHTUURIN LAITOKSEN BETONISTUDIO 2009Maria Pesonen – Concrete studio 2009, Tampere

KORJAUSRAKENTAMISEN ESIMERKKEJÄ SAKSASSA 44Satu Huuhka – German examples of renovation building

BETONI-SANDWICH- ELEMENTIN KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA 50Petteri Ormiskangas – Hygro-technical performance of precast concrete sandwich panels

BETONILATTIAN RIITTÄVÄN KUIVUMISEN VARMISTAMINEN 52Tarja Merikallio – Ensuring adequate curing of concrete floors

UUSI SKOL-OHJE MÄÄRITTELEE RAKENNESUUNNITTELIJAN TYÖTURVALLISUUSTEHTÄVÄT 57Sirkka Saarinen – Occupational safety and health duties of structural designers

KAUNIAISTEN SKEITTIPUISTO – KOMPOST-MODERNI LIIKUNTAPAIKKA 60Janne Saario – Grani – compost skatepark

HENKILÖKUVASSA – VESA HONKONEN 63Sirkka Saarinen

BETONIALAN UUSIA JULKAISUJA, KURSSEJA, UUTISIA, TUOTEUUTISIA 66

BETONI -LEHTIEN SISÄLLÖT 2009 72

BET0904 s1 Sisalto 23.12.2009, 11:461

4 2009 5 PÄÄKIRJOITUS – Preface

Suhdanteiden seuraustako, mutta joka tapauk-sessa perusrakennusmateriaalien välinen kilpailutuntuu edelleen kovenevan. Osapuolet pyrkivät ku-kin tukemaan omia intressejään tuomalla keskuste-luun näitä tukevia argumentteja, joko tosia, puolito-sia tai vielä tätäkin vähemmän tosia. Suoranaisestavalehtelusta en tohdi ketään syyttää.

Nykyinen ”sekaannustila” soveltuu tähän asioi-den hämmentämiseen erinomaisesti. Tarkasteluunon tuotu joukoittain uusia asioita, kuten hiilijalan-jälkeä, energiatehokkuuslukua, primäärienergiaa,homeindeksiä, ilmanpitävyyttä jne. Luettelo on vas-ta alkua. Useimpien näiden asioiden merkitys jahyödyntämistapa hakevat vielä muotoaan. Silloinjokainen toimija voi esittää omat tulkintansa, jayleensä vedättää kotiinpäin. Voi sitä arkkitehti- jainsinööriparkaa, joka joutuu tekemään ratkaisevatkäytännön valinnat tässä argumenttien sekamels-kassa. Tunne taitaa ratkaista valinnan.

Edellisen siivittämänä ja uusien tehtävieni joh-dosta ajattelin kirjoittaa betonin puolesta. Harkin-nan jälkeen tulin kuitenkin toisiin ajatuksiin. Ehkäpuolustuspuheet kannattaa pitää muussa mediassaja kirjoittaakin tämä ajatelma mieluummin ns. omil-le joukoille, jotka tuntevat betonin edut jo ennes-tään. Toki muutkin saavat lukea.

Pitkässä juoksussa ratkaiseva seikka betonialanmenestymisessä on tuotteiden ja palveluiden kor-kea taso ja laatu. Asiakkaiden pitää olla tyytyväisiä,ja mieluimmin pitkään. Ammattimaisessa rakenta-misessa asiakassuhteet ovat kestäviä. Kerta-asiak-kuuksilla ei pitkälle pötkitä. Jos pystymme vieläpäyllättämään asiakkaan positiivisesti, aina parempi.

Takanaanhan betonilla on loistava menneisyys.1900-luvun alkupuoli oli suoranaista betonin voitto-kulkua. Betonin hallitsematon käyttöönotto julkisi-vuissa 1960-luvulla löi betonin kiiltävään kilpeen pa-rikymmentä vuotta myöhemmin sellaisen lommon,että sitä oiotaan vieläkin. Ongelmat on kyllä ratkais-tu, mutta maine valitettavasti laahaa perässä.

Olen vakuuttunut siitä, että juuri laatu on alal-

lemme jopa kohtalonkysymys. Kansakunta vauras-tuu tulevaisuudessakin kovaa vauhtia. Fyysisenniukkuuden aikana kaupaksi on käynyt laadun sijas-ta määrä. Ala ja sen asiakkaat ovat tuottaneet jamyyneet määrää, esimerkiksi lattianeliöitä. Tulevai-suudessa laatu ajaa määrän ohi. Kun neliöitä onriittävästi, kiinnostus siirtyy muualle. Kaupaksi käy-vät ne tuotteet, jotka edustavat huippulaatua, siissellaista, josta kannattaa maksaa. Jos emme pystytähän, kasvava kulutus suuntautuu muualle, vaikka-pa matkailuun tai elektroniikkaan.

Rakennusalalla asiakkaat eivät juuri piiskaa toi-mittajiaan yhä korkeamman laadun tuottamiseen.Hankintoja tekevät eivät tunne tuotteita ja niidenlaatuun liittyviä ongelmia ja mahdollisuuksia useinkovinkaan syvällisesti. Tästä syystä meidän on huo-lehdittava itse siitä, että tuotteemme ja palvelum-me kehittyvät jatkuvasti säilyttäen kilpailukykynsä.Muut eivät sitä tee puolestamme. Tähän liittyy mi-nulle tuntemattomaksi jääneen aforistin ajatuksiaherättävä mietelmä: ”Vain harva organisaatio onepäonnistunut tekemällä vääriä asioita. Sen sijaanpaljon useampi organisaatio on epäonnistunut te-kemällä oikeita asioita liian pitkään.”

TUNNE RATKAISEE

Rakentamisen lopputuotteen tulee olla korkeata-soinen, mutta itse rakentamisen pitää silti ollamahdollisimman yksinkertaista. Tämä on ollut beto-nialan selkeä valtti ja siitä meidän tulee pitää jat-kossakin tiukasti kiinni. Jos haluamme onnistua,tarjolla tulee olla selkeitä, jopa yksinkertaisia, jasamalla hyvin toimivia ratkaisuja. Huippulaadun tu-lee olla leivottuna ratkaisuihin niin, että työmaallaonnistutaan, kelissä kuin kelissä. Rakennustöitäkun tehdään tulevaisuudessakin monesti melko vä-hällä koulutuksella ja osaamisella, ja edelleen ulko-salla ja pitkälti säiden armoilla. Monimutkaisilla jahienostuneilla järjestelmillä saadaan aikaan moni-mutkaisia ongelmia.

Toki myös käytännön työssä tarvitaan panostustalaatuun. Perustaltaan asiamme ovat kuitenkin kun-nossa. Tuotamme luotettavia ja toimivia rakenteitaja rakennuksia. Häiriötilanteiden minimointiin janiiden hallintaan sekä loppuviimeistelyyn tarvitaankuitenkin paljon nykyistä enemmän osaamista.Tämä edellyttää kaikilta meiltä lisää huolellisuuttaja työn arvostusta sekä suunnittelussa että toteu-tuksessa. Lisäksi moitteettoman teknisen laadunsaavuttaminen edellyttää laajamittaista lisäkoulu-tusta ja tiedotusta sekä asennekasvatus- ja moti-vointityötä.

Mitä tulevaisuuden voittoisa laatu sitten on?Näen, että perinteisten teknisten asioiden kutenmittatarkkuuden, toimitusvarmuuden, pitkän käyt-töiän yms. lisäksi kuvaan astuvat paljon pehmeäm-mät arvot. Asiakkaamme ovat valmiita maksamaanympäristöystävällisyydestä sen mitä erilaisimmillamittareilla mitattuna, estetiikasta sekä suuressaettä pienessä mittakaavassa, asumisviihtyvyydestäsekä monenlaisista turvallisuuteen ja turvallisuu-den tunteeseen liittyvistä asioista. Tulevaisuudessaon merkitystä sillä, miltä tuntuu.

Jussi MattilaTekniikan tohtoriSuomen Betoniyhdistys ry:n toimitusjohtaja(1.1.2010 alkaen)

IT’S ALL ABOUT FEELING

Whether it be a result of the fluctuations, competition inbasic building materials seems to become ever fiercer. Allthe operators attempt to fight for their own interests bybringing into the debate arguments supporting them; thearguments are true, or semi-true or even less true. Notthat I would accuse anybody of downright lying.

The present “confusion” is excellently suited to mak-ing a muddle of things. Numerous new topics have beenintroduced, such as the carbon footprint, energyefficiency figure, primary energy, mould index, airpermeability, etc. And this is just the start of the list. Thesignificance and manner of utilisation are still to bedefined for most of these. This means that every operatorcan present their own interpretations, usually to theirown benefit. One cannot but feel sorry for the architect orengineer, who has to make the practical selections fromthis abundance of arguments. The selection is probablybased on a gut feeling.

In the long term, the success of the concrete industryis based on the high quality of products and services.Customer must be satisfied, and preferably remainsatisfied for a long time. Long-lasting customerrelationships are the key to professional building. One-off accounts will not take a company far. If we can even

surprise the customer in a positive sense, so much thebetter.

As we know, concrete has a glorious past. The begin-ning of the 20th century was an era of triumph for con-crete. The uncontrolled use of concrete in façades in the1960’s tarnished the reputation of concrete twenty yearslater so much that we are still fighting with it. Problemshave been solved already, but unfortunately reputationtakes longer to recover.

I am convinced that quality is the key, even the ques-tion of survival for our industry. The wealth of the nationwill increase rapidly also in the future. In times of auster-ity quantity becomes more important than quality. In thefuture, however, quality will surpass quantity. Withenough square-metres, different matters begin to attractinterest. Customers will be looking for top quality, orproducts worth their price. If we cannot supply them,other trades, such as travel or electronics, will benefitfrom the growing consumption.

In the building industry customers are not active indemanding better quality from the suppliers. Personswho handle purchasing often do not have in-depthknowledge of the products or the problems andpossibilities associated with them. Therefore we must

ensure ourselves that our products and services areconstantly developed to keep them competitive.

The end-product of building must be of high quality,but the building process itself should be as simple aspossible. This has been the trump card of concrete andwe must make sure it remains so. We must providestraightforward, even simple, yet well performingsolutions. Top quality must be integrated in the productsto allow successful site application regardless of theconditions.

What is required of winning quality in the future? Inaddition to traditional factors, such as dimensional ac-curacy, reliability of deliveries, long service life, etc.also softer values need to be introduced. Our customersare willing to pay for environmental friendlinessmeasured with a number of different indicators, as wellas for aesthetics, in both large and small scale. Comfortof living and various solutions enhancing security andthe feeling of security are also important. Securitycomes from feeling secure.

Jussi MattilaDoctor of TechnologyManaging Director of the Concrete Associationof Finland (as of 1.1.2010)

1Hämeenlinnan maakunta-arkisto. 2009. Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Komonen Oy. Betonijulkisivu-arkkitehtuuripalkinto 2009.

Juss

i Tia

inen

BET0904 s05 Paakkari 28.12.2009, 11:105

4 20096

NORJAN ARKKITEHTUURIMUSEO

Pertti Vaasio, rakennusarkkitehti RIA

Oslossa avattiin keväällä 2008 tyylikäs ja kaunisNorjan arkkitehtuurimuseo, joka jäi maineikkaanarkkitehdin Sverre Fehnin viimeiseksi työksi. Museoon komea päätös pitkälle uralle.

Norjan arkkitehtiliitto (NAL) perusti arkkitehtuu-rimuseon vuonna 1975. Vuonna 1998 museon tuek-si perustettiin säätiö, ja vuonna 2003 museosta tuliosa Kansallismuseota nimellä Nasjonalmuseet -Arkitektur.

Vuonna 2001 kulttuuriministeriö päätti, että ark-kitehtuurimuseo muuttaa uusiin tiloihin. Museonkäyttöön tuli Christian Heinrich Groschin suunnitte-lema Norjan Pankin (Norges Bank) vanhimman sivu-konttorin rakennus vuodelta 1830. Se on yksi Oslonhienoimmista empiretyylisistä rakennuksista, jokasijaitsee kaupungin vanhimmassa osassa lähelläAkershusin linnaa.

Grosch (1801-1865) oli Norjan 1800 -luvun mer-kittävin arkkitehti, joka suunnitteli muun muassa70 kirkkoa. Oslon keskustassa hänen käsialaansaovat esimerkiksi Pörssirakennus (1827-1829) ja Yli-opiston rakennus (1838-1854).

Museolle osoitettiin myös pankkirakennuksenviereen vuonna 1910 rakennettu Valtionarkistonfunktionalistista tyyliä edustava arkistorakennusMakasiini, jonka suunnitteli arkkitehti Henry

21. kerroksen pohja:

1 Sisäänkäynti2 Eteishalli, näyttelytila3 Galleria4 WC5 Kahvila6 Uusi näyttelypaviljonki (325 m2)7 Pysyvien kokoelmien näyttelytila (215 m2)8 Ateljee

32. kerroksen pohja:

1 Uusi näyttelypaviljonki2 Työhuone3 Arkisto4 Arkiston rekisteröintitila5 Seminaarihuone6 Kokoushuone7 Keittiö

1Asemapiirros.

2 3

Sver

re F

ehn

Arki

tekt

e r A

S

Sver

re F

ehn

Arki

tekt

er A

S

BET0904 s06-12 Arkki museo 28.12.2009, 11:306

4 2009 7

4Etualalla Grosch-rakennus, jossa sijaitsi ennen pankki.Vasemmalla betonimuurin takaa nousee uusi Paviljonki.

5Leikkaus. Keskellä uusi Paviljonki, oikealla entisöityGrosch-rakennus.

3

4

5

4

Mor

ten

Thor

kild

sen

Bucher (1864-1944). Suojellut rakennukset olivatolleet tyhjillään vuodesta 1990 lähtien.

VANHAA JA UUTTAArkkitehti Sverre Fehnin suunnitelmien pohjaltavuosina 2005-2008 vanhat rakennukset entisöitiinja uudistettiin hienovaraisesti niin sisä- kuin ulko-puoleltakin. Arvorakennusten korjaus oli vaativaa,koska uusin tekniikka tuli saada piiloon rakenteidensisään. Puutarhaan rakennettiin uusi näyttelypavil-jonki, joka on osoitus Fehnin persoonallisesta javahvasta suunnittelusta.

Grosch-rakennuksen ensimmäisessä kerroksessasijaitsevat museon sisääntuloaula, kirjakauppa,kahvila ja tila pienimuotoisia näyttelyitä varten.Ylemmässä kerroksessa sijaitsevat konferenssi-huone, kirjasto, kaunis kokoushuone ja työtiloja.

Aulasta on käynti arkistosiipeen, jossa on tila py-syvälle arkkitehtuurinäyttelylle. Ylemmissä kerrok-sissa ovat valokuva-arkisto, piirustuskokoelmat jaluettelointitilat.

Aulasta on käynti myös uuteen Paviljonkiin, jokaon varattu vaihtuville näyttelyille.

LASIA JA BETONIAUuden näyttelypaviljongin perusideana oli luodasuljettu tila, jossa kuitenkin on päivänvaloa. Taivasja ympäröivä kasvillisuus ovat tärkeitä elementtejä.Paviljongin pohja on neliö. Sen sisällä on neljävankkaa betonipilaria, jotka kantavat loivasti kaar-tuvaa betonikattoa. Kapeista laudoista koottuihinmuotteihin on valettu valkosementistä ja vaaleastakiviaineksesta koostuva korkealaatuinen vaalea be-toni. Lattia on tammiparkettia.

Uusi paviljonki on hauras lasilaatikko, suuret la-siseinät ovat kuin ohut kalvo ulko- ja sisätilan välis-sä. Seinien keveyttä ja aineettomuutta lisää se,että lasiseinät ovat 250 mm:n etäisyydellä beto-nikatosta; väli on suljettu lasipaneelilla.

Tuloilma puhalletaan ulkoseinän vieressä kulke-van lattiaritilän kautta, poisto tapahtuu vapaastiseisovien pilareiden yläosasta.

Sver

re F

ehn

Arki

tekt

er A

S

BET0904 s06-12 Arkki museo 28.12.2009, 11:307

4 20098

Paviljongin ympärillä on erillinen, vankka betoni-muuri, joka avartaa tilakokemusta ja muodostaarauhallisen taustan näyttelyille. Muuri on 2,5 met-rin etäisyydellä lasiseinästä. Paikoitellen muuri ra-ottuu avaten näkymiä ympäröivään puistoon ja ym-päristöön.

Vajaan neljä metriä korkean muurin yläreunantasosta ylöspäin lasiseinän edessä on lasinen sä-leikkö, joka vaimentaa päivänvalon häikäisyä.

Kolmelta perättäiseltä vuosisadalta peräisin ole-vat rakennukset muodostavat mielenkiintoisen tila-sarjan. Uuden paviljongin vankat pilarit muodosta-vat yhtymäkohdan vanhan pankkirakennuksen pila-rimetsään.

Grosch-rakennuksen ja Makasiinin kustannuksis-ta vastasi kulttuuriministeriö. Uuden paviljongin ra-kentamisen teki mahdolliseksi norjalaisen investo-rin ja teollisuusmiehen Jens Ulltveit-Moen mittavalahjoitus. Ei ihme, että museon uusin osa nimettiinUlltveit-Moe -paviljongiksi.

Rakennusryhmän bruttoala on 3.800 m2. Grosch-ja Makasiinirakennuksen rakennuskustannuksetolivat 130 miljoonaa kruunua. Paviljongin kustan-nukset olivat 37,5 miljoonaa kruunua.

Uusi museo avattiin keväällä 2008, jolloin samal-la esillä oli Sverre Fehnin elämäntyötä esitteleväsuuri näyttely.

6

6Lasiseinäinen uusi Paviljonki on kuin muurin ympäröimäpieni linnoitus.

7Paviljongin lasisen ulkoseinän liittyminen sokkeliin ja ylä-pohjaan. Eristyslasielementin ulkopinnassa on uv-kalvollavarustettu 10 mm:n lasi. 16 mm:n ilmavälin sisäpuolellaon kaksi yhteen laminoitua 6 mm:n lasia. Rakenteen U-arvo on 1,1 W/m2K. Lasielementtien jäykisteenä ovat lasi-set seinäpilarit, joissa kaksi 12 mm:n paksuista karkaistualasilevyä on laminoitu yhteen.7

Mor

ten

Thor

kild

sen

Sve r

re F

e hn

Arki

tekt

e r A

S

BET0904 s06-12 Arkki museo 28.12.2009, 11:308

4 2009 9

8

8, 9,10Välillä Paviljonkia ympäröivä muuri raottuu avaten näky-miä ympäristöön. Julkisivun lähes 6 metriä korkeita ja2,25 metriä leveitä lasielementtejä tukevat lasiset seinä-pilarit. Muurin ja ulkoseinän välinen etäisyys on 2,5 met-riä.

109

Nils

Pet

ter D

ahle

Nils

Pe t

ter D

a hle

Mor

ten

Thor

kild

sen

BET0904 s06-12 Arkki museo 28.12.2009, 11:319

4 200910

11Grosch-rakennuksen eteishallista on käynti uuteen Pavil-jonkiin ja Makasiinirakennukseen. Seinien ja holvien rap-pauspinnat ovat valkoiset, lattiat poltettua tiiltä.

12, 13, 14Paviljonki sisältä. Tilaa hallitsevat neljä halkaisijaltaan1200 mm:n betonipilaria. Onttojen pilareiden yläosassaovat poistoilmaventtiilit. Lasiseinäisen Paviljongin pilaritja katto on vaaleaa betonia, lattia tammiparkettia, seinienja katon säleiköt tammea.

Jaro

Hol

lan

11

Jaro

Hol

lan

12

Jaro

Hol

lan

13

NORWEGIAN MUSEUM OF ARCHITECTURE

The elegant and beautiful Norwegian Museum of Archi-tecture, which was opened in Oslo in the spring of 2008,was the last design effort of acknowledged architectSverre Fehn. The Museum is a worthy ending to his longcareer.

The Museum of Architecture was founded by the Na-tional Association of Norwegian Architects in 1975. Afoundation to support the Museum was established in1998 and in 2003 the Museum became part of the Na-tional Museum under the name Nasjonalmuseet -Arkitektur.

In 2001 the Norwegian Ministry of Culture decided tomove the Museum of Architecture into new facilities. Thebuilding of the oldest branch office of the Bank ofNorway, designed by Christian Heinrich Grosch and builtin 1830, was allocated for the Museum together with theadjacent archives building “Magazine”, which wasdesigned by architect Henry Bucher (1864-1944) and builtin 1910, and represents the functional style of theNorwegian State Archives. These protected buildingshad been empty since 1990.

The old buildings were restored and renovated bothinternally and externally on the basis of the designs ofarchitect Sverre Fehn in a discreet manner. The refur-bishment of the esteemed buildings was a challengingproject as state-of-the-art technology had to beconcealed inside the structures. A new exhibitionpavilion was built in the garden.

The basic idea of the exhibition pavilion was to createan enclosed space, which still enjoyed daylight. The skyand the surrounding vegetation are important elements.The base plan of the pavilion is a square. Inside the pa-vilion four sturdy concrete columns support the gentlyarching concrete roof. The high-quality light-colouredconcrete consisting of white cement and a lightaggregate was cast in a formwork built of narrowboards. The floor is oak parquet.

The new pavilion is a fragile glass box, with largeglass walls like a thin film between the external and theinternal space. The walls appear even lighter and moreethereal owing to the 250 mm space between the glass

BET0904 s06-12 Arkki museo 28.12.2009, 11:3110

4 2009 11

Jaro

Hol

lan

14

Jiri

Havr

an

15

SVERRE FEHNNorjalainen professori Sverre Fehn (1924-2009) onyksi pohjoismaisen arkkitehtuurin suurista nimistä.Hän valmistui arkkitehdiksi vuonna 1949, jolloinhän perusti toimiston Osloon. Toimistoa hän pitivuoteen 2008 saakka.

Hänet tunnetaan ennen kaikkea museo- ja näyt-telyrakennusten ja omakotitalojen suunnittelijana.Fehnin muotokieli oli modernia, mutta se otti huo-mioon maiseman ja alueen historian. Hänen runolli-sen ja samalla voimakkaan arkkitehtuurinsa perus-tana on rakenne, joka oli hänelle esteettisen ilmai-sun väline.

Fehnillä ei ollut kirjoitettua arkkitehtuuriteoriaa,mutta hän ryhtyi tarkastelemaan uutta projektiateoreettisista ja abstrakteista lähtökohdista. Hänenmenetelmänsä perustui arkkitehtonisiin kertomuk-siin ja niiden muuntumiseen rakenteeksi.

walls and the concrete roof: this space is closed with aglass panel. A separate, sturdy concrete wall round thepavilion further enhances the space experience andcreates a calm background for exhibitions.

The buildings represent three consecutive centuriesand form an interesting series of spaces. The sturdy col-umns of the new pavilion link it with the forest of columnsin the old bank building.

The gross area of the building complex is 3 800 m2.The construction costs of the Grosch and Magazinebuildings totalled 130 million Norwegian krone, and thecosts of the pavilion 37.5 million krone. The new Museumwas opened in the spring of 2008 with an extensiveexhibition displaying Sverre Fehn’s life’s work.

15Kielimies Ivar Aasenille omistettu kulttuurikeskus sijait-see Ørstassa Norjan länsirannikolla Bergenin ja Trond-heimin puolivälissä 300 km Bergenistä pohjoiseen.Rakennus on tehty vaaleasta betonista, jonka pinnassamuottilautojen jäljet ovat näkyvissä. Keskus sai Betong-tavlen -palkinnon vuonna 2000. Rakennusaika oli 1996 -2000.

BET0904 s06-12 Arkki museo 28.12.2009, 11:3111

4 20091212

16Kilpailuvoiton perusteella 1958-1962 rakennettu Venet-sian Biennalen Pohjoismainen paviljonki on Fehnin kan-sainvälisesti tunnetuin rakennus. Katon vaalean har-maat betonipalkit ovat 6 cm paksuja ja 1,2 metriä kor-keita. Ne tukeutuvat osin järeään betonipalkkiin ja osinbetoniseinään. Palkit kattavat suorakaiteen muotoisen446 m2:n kokoisen alueen. Sekä primääri- että sekun-dääripalkkien väli on 52,3 cm. Sama muinaisesta Egyp-tistä lainattu moduulimitta toistuu lattian kivilaatoissa.

17Sverre Fehn 1924-2009.

Feru

zzi

Vaikka Sverre Fehn oli Norjan kansainvälisestikuuluisin arkkitehti, niin hän ei ollut profeetta omal-la maallaan. Hän ei saanut kotimaassaan toteut-taakseen näkyviä julkisia hankkeita.

Uran alkuvaiheessa tehty matka Marokkoonsekä myöhemmin työskentely Pariisissa arkkitehtiJean Prouvén toimistossa vaikuttivat hänen kehi-tykseensä.

Norjan paviljonki Brysselin vuoden 1958 maail-mannäyttelyyn toi nuorehkolle arkkitehdille kan-sainvälistä mainetta. Suomalaisille kiinnostavakohde oli Venetsian biennaaliin vuonna 1962 val-mistunut Norjan, Ruotsin ja Suomen yhteinen pavil-jonki. Korkea kattorakenne siivilöi valon pohjois-maisen pehmeäksi ja puut kasvavat rakenteen läpi.Nämä tärkeät työt ovat eri puolilla Eurooppaa, mut-ta valtaosa Fehnin töistä on kuitenkin Norjassa.

Museoita Fehn on suunnitellut sekä vanhoihinrakenteisiin että uudisrakennuksiin. EsimerkiksiHedmarkin museo (Hamar 1969) sijoittuu muinaisenpiispanlinnan raunioihin. Fehnin viimeisin työ, Nor-jan arkkitehtuurimuseo (Oslo 2008) koostuu vanho-jen rakennusten restauroinnista ja paviljonkimai-sesta laajennuksesta. Uudisrakennuksiin kuuluumuun muassa Norjan jäätikkömuseo (Fjaerland1991/2007), joka on tuntureiden välissä Euroopansuurimman jäätikön laidalla.

Fehn tuli tunnetuksi myös näyttelysuunnittelija-na ja hän osallistui menestyksellisesti useisiin ark-kitehtuurikilpailuihin. Kilpailuvoittoina syntyivätkinmonet hänen innovatiivisimmista suunnitelmis-taan, joista valitettavan harva on toteutettu.

Arkkitehdin työnsä ohella Fehn toimi vuosina1971-1995 opettajana Oslon arkkitehtikorkeakou-lussa. Hän sai arkkitehtuurin arvostetuimmanPritzker-palkinnon vuonna 1997, jolloin hän saimyös Heinrich Tessenow -mitalin. Hänet kutsuttiinSAFA:n kunniajäseneksi vuonna 1992.

16

17

Cand

ida

Höfe

r

BET0904 s06-12 Arkki museo 28.12.2009, 11:3112

4 2009 13

PAIKALLA RAKENTAENKAIKKIEN TOIVOMAA LAATUATummassa tiiliseinässä tikittää kello, joka pysyyaina ajassa satelliitista tulevan signaalin avulla.Perinteet ja nykyaika kohtaavat Oulun Toppilansaa-ressa. Viime keväänä valmistui Asunto Oy OulunEtumasto täydentämään vuoden 2005 asuntomes-sualuetta.

– Olihan aina ennenkin asuintalojen seinässä kel-lo. Suomessa tumma tiili julkisivussa tuntuu olevanuusi asia, mutta sitä on käytetty jo vuosisatoja esi-merkiksi Hollannissa. Paikallarakentaminen on pe-rinteinen rakennustapa, jonka osaaminen on onneksisäilynyt, arkkitehti SAFA Juha Paldanius sanoo.

Etumasto on Rakennus-Hanka Oy:n tuotantoa.Rakennus-Hanka on keskittynyt omaperustaiseenasuntorakentamiseen Oulun alueella. Vuosittainvalmistuu 40-65 asuntoa. Etumaston, kuten Raken-nus-Hangan muidenkin kohteiden kauppa on käynythyvin suhdanteista huolimatta. Laatu myy, varsinkinkun se on oikein hinnoiteltu.

– Etumasto on Rakennus-Hangan ja Arkkitehtuu-ritoimisto Juha Paldaniuksen yhteistyön avaus.Olen toki tiennyt, että Oulussa on taitava Paldani-uksen toimisto, mutta tässä projektissa otin yhteyt-tä heihin ensimmäisen kerran, Rakennus-Hangantoimitusjohtaja Matti Eeronheimo sanoo.

Etumasto rakennettiin Oulun kaupungin vuokra-tontille, joten arkkitehti piti olla mukana projektissajo tonttia hakiessa.

– Projektiin tuli myös kaupungin kattohinta. Nii-hin raameihin piti sijoittaa sekä arkkitehtonisetettä laadulliset tavoitteet. Rakennus-Hanka osaapaikallarakentamisen, mikä on hyvä perusta laa-dukkaalle lopputulokselle, Juha Paldanius sanoo.

Etumastossa on yhteensä 17 asuntoa ja huoneis-toalaa reilut tuhat neliötä.

– Näin pienellä kohteella harva pystyy tekemäänmyös bisnestä. Kun huolella suunnittelee, käyttääkunnon materiaaleja ja ammattitaidolla rakentaa,sekin on mahdollista, Matti Eeronheimo sanoo.

ASUNTO OY OULUN ETUMASTOLLE KESTÄVÄ KIVITALO -PALKINTO 2009

Leena-Kaisa Simola, toimittaja

Artik

kelin

val

okuv

at: M

arkk

u Ru

ottin

en

1

2

1Asunto Oy Etumasto sijaitsee Oulun Toppilansaaressa,vuoden 2005 asuntomessualueen tuntumassa.

2Syksyn keltainen ruska leikkii tumman, valaistun julkisi-vun kanssa kauniisti.

BET0904 s13-17 AsOy Etumasto 28.12.2009, 11:3813

4 200914

ASUNTO OY OULUN ETUMASTO

17 asuntoa, huoneistokoot: 34 … 114 m2

Rakentaja ja myynti: Rakennus-Hanka OyArkkitehtuurisuunnittelu: Arkkitehtitoimisto

Juha Paldanius OyRakennesuunnittelu: Insinööritoimisto

Jorma HeikkinenRakennusaika: 6/2008 - 5/2009Välipohjat ja huoneistojen väliset seinät:

paikallavalettu betoniKantava rakenne: teräsbetoniJulkisivumateriaali: poltettu tiiliKaukolämpö ja vesikiertoinen lattialämmitys

7Porraskäytävä on valoisa lukuisten ikkunoiden ansiosta.

3Asunto 3H+K+SA, 1. kerros, 82,5 m2

4Asunto 2H+KK+SA, 1. kerros, 40,5 m2

5Asunto 4 H+K+RUO+SA, 4. kerros, 114 m2

7

6Tontin pihajärjestelyt.


4 2009 15

8

8Asunto Oy Oulun Etumasto ja naapuritalo. Etumasto liittyykiinteästi Oulun vuoden 2005 asuntomessualueeseen.

9Tummaan julkisivuun antavat rytmiä vaihtelevat ja isotlasipinnat. Alakerran ison ikkunan kaari toistuu pienem-pänä seinän yläosan kellossa.

9


4 200916

VALOA, MERTA JA SATAMAN KARHEUTTAEtumasto haluttiin rakentaa asuntomessujen hen-keen. Silloin teemoina olivat valo, meri ja satamankarheus. Ne kantavat edelleen. Etumaston julkisi-vut on muurattu tummalla, poltetulla tiilellä.

– Toppilansaari on entistä satama- ja pienteolli-suusaluetta, joten hieman karkeat julkisivut ovatluonteva lähtökohta, Juha Paldanius sanoo.

Nelikerroksinen Etumasto päättää asuntomes-suille rakennetun neljän kerrostalon rivistön, jossamyös ensimmäinen on muurattu tummalla tiilellä.Sekin on Rakennus-Hangan tuotantoa. – Pääsimmenäin myös sulkemaan rivistön, Matti Eeronheimohymyilee.

Rakennuksen tummaa julkisivua keventävät isotlasitetut terassit ja parvekkeet. Jokaisesta asun-nosta on merinäköala, ylimmästä kerroksesta jopakahteen suuntaan eli meri on vahvasti läsnä.

Rakennus on tehokkaasti yksiportainen. Porras-käytävä on väljä ja valoa tulvii monista ikkunoista.Omaleimaisuutta lisää alakerroksen iso kaari-ik-kuna. – Jo porraskäytävän pitää viestiä, että taloon kunnolla rakennettu ja viihtyisä asua, JuhaPaldanius toteaa.

PALKITTUA LAATUAAsunto Oy Oulun Etumastolle myönnettiin marras-kuussa vuoden 2009 Kestävä Kivitalo -palkinto. Pal-kinnon tarkoituksena on edistää hyvää ja kestävääkivirakentamista, jossa on käytetty mahdollisim-man pitkälle paikallarakentamisen menetelmiä.

Paikallarakentaminen on Rakennus-Hangan ”lei-pälaji” jo kymmenen vuoden ajan. – Meillä on omakalusto ja muotit. Samoin ammattitaitoiset työnte-kijämme osaavat asiansa ja tekevätkin paljon mie-luummin paikallavalaen kuin elementeistä. Muotitsaadaan pystyyn ihan samassa ajassa kuin elemen-tit asennettua ja niiden vaatima jälkityö tehtyä. Va-lussa saadaan kerralla myös kaikki tarvittava talo-tekniikka paikalleen, Rakennus-Hangan työpäällik-kö Ilpo Vakkuri sanoo.

– Oikein tehtynä paikallavalu ei vie aikaa eikätule kalliimmaksi kuin elementtirakentaminen, Vak-kuri lisää.

Rakennesuunnittelija Jorma Heikkinen kiitteleeRakennus-Hangan osaamista. – Kyllä se vaikuttaalopputulokseen, kun rakentaja tekee omilla työnte-kijöillään projektin alusta loppuun. Alihankkijoidenketju ei pääse vaarantamaan laatua. Jos omassatyössä sattuu virhe, se on helpommin korjattu jaotettu myös opiksi, Jorma Heikkinen sanoo.

10, 11Avarat, lasitetut terassit antavat rakennukselle ilmettä jaasuntoihin mukavan kesähuoneen.

10

11


4 2009 17

KESTÄVÄ KIVITALO -PALKINTOKestävä Kivitalo -palkinto myönnetään henkilöille,jotka ovat osallistuneet laadukkaasti tiilestä ja be-tonista paikallarakennettujen rakennusten toteu-tukseen. Toiminnalle luotiin suuntaviivat vuonna1994 Ruduksen (silloinen Lohja Rudus) aloitteesta.

Vuonna 2009 palkinnon saivat Asunto Oy OulunEtumaston rakentamiseen osallistuneet tahot:Rakennus-Hanka Oy/toimitusjohtaja Matti Eeron-heimo, työpäällikkö Ilpo Vakkuri ja vastaava mes-tari Tuomo Saarinen, Arkkitehtuuritoimisto JuhaPaldanius Oy/johtaja Juha Paldanius, Insinööritoi-misto Jorma Heikkinen/rakennusinsinööri JormaHeikkinen.

Lisätietoja:Kestävä Kivitalo -yritysryhmä:

projektipäällikkö Pentti Lumme, gsm 0400 107 231,[email protected]

Rakennus-Hanka Oy:toimitusjohtaja Matti Eeronheimo,gsm 0400 682 410,[email protected]

Arkkitehtuuritoimisto Juha Paldanius Oy:arkkitehti Juha Paldanius, gsm 050 559 3047,[email protected]

Kestävä Kivitalo -yritysryhmän jäsenet:Rudus Oy, Wienerberger Oy Ab, Celsa Steel ServiceOy, Tammet Oy, Betonikeskus/Valmisbetoni, Beto-nikeskus/Muottiryhmä: Peri Suomi Ltd Oy, Doka Fin-land Oy ja Ramirent Finland Oy.

Etumastossa jopa parvekelaatat on valettu pai-kalla yhtä aikaa huoneistojen laattavalujen kanssa.Näin parvekelaatta on huoneiston lattian tasolla,mikä on pieni, mutta tärkeä lisä esteettömyyteen.

TIIVISTÄ, HILJAISTA JA VIIHTYISÄÄEnsi vuonna astuu voimaan uudet säädökset raken-nusten energiatehokkuudesta. – Etumasto on jokolmas rakentamamme kohde, joka täyttää tulevat-kin matalaenergiatalon vaatimukset. Kun lähteeajoissa liikkeelle, ei tarvitse lopussa juosta, MattiEeronheimo sanoo.

Paikallarakennettu kivitalo on massiivinen raken-ne eli se eristää ääntä ja lämpöä hyvin. Äänet eivätkantaudu asunnosta toiseen eikä ulkoa sisään. Tal-vella talo on lämmin ja kesällä mukavan viileä.

– Asukkailta saatu palaute näkyy konkreettisestiniin sanotuissa narina- ja vuositakuulistoissa. Mitävähemmän niiden korjaamiseen menee euroja, sentyytyväisempiä asukkaat ovat, Eeronheimo sanoo.

Rakentamista säädellään monin laein ja asetuk-sin. Monta asiaa pitää ottaa huomioon, kutenmuuntojoustavuus, esteettömyys, elinkaariedulli-suus ja kestävä kehitys.

Juha Paldanius haluaa korostaa yhtä tärkeää asi-aa, joka unohtuu aivan liian usein: – Kun taloyhtiöon saanut asukkailleen laadukkaan rakennuksen,siitä täytyy pitää myös huolta. Hyväkin tuote voi-daan pilata huonolla käytöllä, Paldanius toteaa.

Eeronheimokin myöntää, että monasti tähän asi-aan törmätään taloyhtiössä jo viiden vuoden kulut-tua talon käyttöönotosta. Mutta hänellä on yksihyvä neuvo: – Yhtiöjärjestykseen tulee kirjata huol-tokäytäntöön pakottava pykälä, jonka mukaan vuo-sittain pitää yhtiökokouksessa esitellä talossa teh-dyt huolto- ja korjaustoimet. Tuskin kukaan voi sa-noa, että mitään ei ole tehty.

13Kestävä Kivitalo -palkinnon voittajat Asunto Oy OulunEtumaston edessä, vasemmalta toimitusjohtaja MattiEeronheimo, vastaava mestari Tuomo Saarinen ja työ-päällikkö Ilpo Vakkuri Rakennus-Hanka Oy:stä, johtajaJuha Paldanius ja arkkitehti Kari Heikkilä Arkkitehtuuri-toimisto Juha Paldanius Oy:stä sekä rakennesuunnitteli-ja Jorma Heikkinen.

DURABLE STONE HOUSE AWARD TO HOUSINGCOMPANY ASUNTO OY OULUN ETUMASTO

Four-storey, 17-apartment housing company Asunto OyOulun Etumasto was completed in Toppilansaari, the year2005 Housing Fair area, in the spring of 2009. In Novem-ber it received the Durable Stone House Award.

The façades of Oulun Etumasto are built of dark-col-oured burnt brick. Large glazed terraces and balconieslighten the dark façade. The top floors offer a sea view,but all the other apartments also open up toward the seaso the presence of sea is strong.

The building is based on an efficient single-staircasesolution. Several windows bring an abundance of lightinto the spacious stair hall. The large arched window onthe ground floor adds to the unique nature of the building.

The Durable Stone House Award is designed for per-sons who have taken part in high-standard buildingprojects of in-situ cast concrete and brick buildings. Therecipients of the 2009 Award included the parties in-volved in the construction of Asunto Oy Oulun Etumasto:Rakennus-Hanka Oy as the contractor, Architects JuhaPaldanius Oy as the architectural designer and Insinööri-toimisto Jorma Heikkinen as the structural designer.

12Asunto Oy Etumaston julkisivut.

13


4 200918

Van Der Meij College Alkmaarissa sai vuoden 2009hollantilaisen betonipalkinnon. Rakennuksen onsuunnitellut hollantilainen arkkitehtitoimisto BRTAArchitecten. Yksi rakennuksen erikoisuuksista on,että sen betonijulkisivujen 180 elementtiä ovatkaikki erilaisia.

Van der Meij Collegen kerrosala on 10 290 m2;siinä on tilat kolmelle koululle, joissa kaikissa ope-tetaan kahta ylintä luokkaa. Tilaohjelmassa on sitenpaljon luokkatiloja myös erikoisopetusta varten.

Van der Meij Collegea voi kuvata eräänlaiseksityöpajaksi, jossa opiskelijat oppivat tekemällä ins-piroivassa ja turvallisessa oppimisympäristössä.Rakennuksen sisätilat ovat hyvin avoimia, tilat pro-filoituvat erilaisina kokemusten katuina, joilla oppi-laiden työskentely ja työt ovat kaikkien nähtävillä.

BETONIJULKISIVUN KUVIOINTI SYMBOLOIELÄMÄÄ JA KASVUARakennuksella on pintakuvioitu betonielementtijul-kisivu. Kauempaa katsottuna julkisivu näyttää mar-moripintaiselta, lähempää katsottuna pinta näyttäätoistavan puukuviota, joka arkkitehdin mukaan ku-vaa elämää ja kasvua. Vielä lähempää voi julkisi-vussa nähdä lintuja puun oksilla; joista yksi on ra-kentanut puuhun pesänkin. Linnut kuvaavat opiske-lijoita, jotka kasvavat yhdessä turvallisessa ympä-ristössä. Kun aika on kypsä, niin he levittävät sii-pensä ja lentävät maailmalle.

Julkisivun 180 betonielementistä on saatu kai-kista erilaisia käyttämällä muotissa kahta erilaistakumimattoa, joita on siirretty eri asentoon jokai-sessa valussa. Kooltaan kumimatot olivat 8 x 3,5metriä. Koska julkisivussa oleva reliefi on varsinsyvä, 4 senttiä, elementtien hionta oli tehtävä hy-vin huolellisesti. Reliefi lisäsi myös asennuksenvaativuutta, sillä kuvioiden pitää jatkua katkeamat-tomina elementistä toiseen. Julkisivuelementit onvalmistanut belgialainen Decomo, Moeskroen.

VAN DER MEIJ COLLEGE– HOLLANNIN BETONIPALKINTO 2009

1

2

2Julkisivuun kumimuotilla valettu reliefi on 4 cm syvä.

3Pohjapiirros. Rakennuksen sisätilat ovat avoimia ja tilatprofiloituvat erilaisina kokemusten katuina.

1Van der Meij Collegessa on tilat kolmelle koululle, joissakaikissa opetetaan kahta ylintä luokkaa.

Sirkka Saarinen, Maritta Koivisto

3

Valo

kuva

t: FE

BE /

Fed e

ratie

va n

de

Beto

n in d

u stri

e

BRTA

Arc

hite

cten

BET0904 s18-19 Vander Meij 28.12.2009, 11:3918

4 2009 19

65

4

VAN DER MEIJ COLLEGE AWARDEDTHE 2009 DUTCH CONCRETE PRIZE

Van Der Meij College in Alkmaar was awarded the 2009Dutch Concrete Prize. The building has been designed byBRTA Architecten. One of the special features of the buil-ding is that all the 180 precast concrete façade panels aredifferent.

The floor area of Van der Meij College is 10 290 m2;the building houses three schools all providingeducation to the three highest school grade levels. Thefacilities therefore also include several classrooms forspecial education.

The precast concrete element façade of the buildingis surface patterned. From a distance the façadeappears to have a marble surface, while at close rangethe surface seems to repeat a tree pattern, whichaccording to the architect depicts life and growth. Whenstanding right next to the façade, one can see birds onthe tree branches; one of the birds has even built a nestin the tree. The birds symbolise the pupils who grow uptogether in a safe environment. When the time is ripe,they will spread their wings and fly out into the world.

The 180 precast concrete panels of the façade weremade different by using two different rubber mats in theformwork and changing the position of the mats for eachpanel.

4Julkisivuelementin reliefikuvio lisäsi asennuksen vaati-vuutta, sillä kuvioiden pitää jatkua katkeamattomina be-tonielementistä toiseen.

5, 6, 7Rakennuksella on pintakuvioitu betonielementtijulkisivu.180 betonielementistä on saatu kaikista erilaisia käyttä-mällä muotissa kahta erilaista kumimattoa.

7

BET0904 s18-19 Vander Meij 28.12.2009, 11:3919

4 200920

Nacka Strandin projekti alkoi samalla tavalla kuinsyksyllä 2009 valmistunut Östersundin torin uudis-taminen. Tilaaja oli huolissaan julkisen tilan sydä-men, torin, nykytilanteesta. Tilanne on hyvin ylei-nen pohjoismaissa. Yhteiskunnan ja kulttuurin ta-vat käyttää julkista tilaa ovat muuttuneet. Suunnit-telu ei ole pysynyt mukana kehityksessä ja jo val-miit vanhat tilat ovat menettäneet alkuperäisenmerkityksensä.

AP-Fastigheter omistaa Nacka Strandin alueenjoka sijaitsee noin 10 km Tukholman keskustastaetelään. Alue sijoittuu jyrkähkölle merelle avautu-valle rinteelle ja rakennuskantaa on noin 200 000kerrosneliömetriä, suurelta osin toimistoja muttamyös asumista. Alue alkoi rakentua 1980 luvullapääosin arkkitehti Johan Nyrénin kynästä. Alueenkeskusaukiona toimii J.P. Svenssonin tori. Toria hal-koo tie joka johtaa alas satamaan. Samalla aukiolleavautuvat tärkeiden vuokralaisten pääsisäänkäyn-nit ja tori on myös suosittu lounaspaikka.

MEREN LÄHEISYYS SYNNYTTI AJATUKSENLAINEHTIVASTA RANTATORISTAAP-Fastigheterin taideneuvosto pyysi minua paran-tamaan torin nykytilannetta siten, että suunnitteli-sin sinne taideteoksen. Käytyäni paikalla totesin ti-laajalle, että paikka on käytännössä kuollut ja ettäse ei herää henkiin siten että sen päälle yritetäänlaittaa taidetta.

Paikan kuoleman oli aiheuttanut tukehtuminen ylikahden vuosikymmenen aikana paikalle kertyneisiinurbaanin tilan rikkaruohoihin; hallitsemattomastipaikalle asetetut postilaatikot, lisävalaisimet, pen-kit, kymmenet uudet kyltit, kolmet erilaiset pollaritjne. Paikka oli kaaos. Ehdotin että aloitamme projek-tin, jossa tutkimme ensin koko tilan parantamismah-dollisuudet. Tilaaja hyväksyi ehdotuksen.

Minulle ei annettu mitään varsinaisia rajoituksiatai toiveita siitä mikä olisi ratkaisun ilmaisukeino.Projekti laajeni koko torialueen uudelleen käsitte-lyksi. Lähellä sijaitseva meri ja tilan voimakkaastivirtaava tila toimivat hyvänä alkuinspiraationa.Näin syntyi ajatus Nacka Strandin lainehtivastarantatorista. Torin pinnaksi syntyi hiekan keltainenpaikallavalettu betoni ja lainehdinnan aiheutti torinalla vellova valo.

VALAISTUS INTEGROITUU MUOTOONHalusin päästä eroon kaikista traditionaalisista va-laisimista. Valon tuli olla integroituna urbaanin ti-lan muodostajiin ja itse muotoon. Halusin antaa

NACKA STRANDIN TORI– JULKINEN TILA MURROKSESSA

1

Vesa Honkonen, arkkitehti SAFAVesa Honkonen Arkkitehdit Ky

21, 2Luonnos ja asemapiirros Nacka Strandin lainehtivastarantatorista. Ajoväylä kulkee kahden betoniaallon välissä.

3Nacka Strandin alue ennen muutosta.

Kuva

t Ves

a Ho

nko n

e n A

rkki

teh d

it Ky

, elle

i to i

sin

ma i

n ittu

BET0904 s20-27 Nacka Honkonen 28.12.2009, 13:5620

4 2009 21

5

45Hiekan keltainen paikallavalettu betoni aaltoilee torilla.

4Nacka Strand muutoksen jälkeen.

Juss

i Tia

inen


4 200922

torin takaisin jalankulkijoille. Autojen läpiajon tulihidastua ja ihmisten tuli ottaa paikka haltuun. Kiel-lot ja niiden aiheuttamat rakenteet ovat usein ru-mia. Katsoin paremmaksi luoda jotain uutta ja kau-nista joka hämmästyttää autoilijoita ja pakottaaheidät hidastamaan vauhtia. Ajoväylä jäi kahdennoin 70 cm korkean betoniaallon väliin. Ajajat jou-tivat ajamaan ikäänkuin laaksossa.

Aaltojen kyljet kimmeltävät vajaan kahdensadanLED-valaisimen avulla. Valot voivat vaihtaa väriä jamuodostaa liikettä. Ihmiset voivat kävellä aaltojenhalki. Koko entinen tiealue on muuttunut ikäänkuinuudenlaiseksi suojatieksi.

Näin tori sai perusmuotonsa, aaltoilevan ranta-hiekan. Tori sijaitsee noin 20 metriä merenpinnanyläpuolella. Betonikansi lainehtii vielä torin reu-nuksenkin yli ulokkeeksi. Tilan perusmuoto oli kaa-reutuva ja virtaava. Halusin vahvistaa tätä luomallauusia ns. valoseiniä, jotka samanaikaisesti olisivattilaa rajaavia elementtejä, sijoituspaikkoja kellolle,infromaatiotaululle jne. Samalla ne toimisivat va-laisijoina.

Tori aukesi suhteellisen karulle liikenne-alueelle.Halusin rajata pois osan näistä näkymistä. Valosei-nät ovat hiukan alle kaksi metriä korkeita seinäkkei-tä joiden sisällä on RGB-ledeillä varustetut valaisi-met. Tutkimme pitkään yhdessä valmistajan, SAAS-Instrumentin kanssa oikeaa ratkaisua. Tilaaja sallimeidän rakentaa 1:1 mittakaavaisen malliseinän.Lopulliset mitoitukset ratkesivat mallin avulla. Aja-

6

8 9

7

10

11

6Tori sijaitsee noin 20 metriä merenpinnan yläpuolella. Be-tonikansi lainehtii vielä torin reunuksenkin yli ulokkeeksi.

8Betonikerros on jalankulkualueen kohdalla 150 mm paksu.

9Betonikiveyksen rakenneleikkaus jalankulkualueen kohdalla.

Bo B

ergr

en

Bo B

ergr

en


4 2009 23

tuksena oli luoda aaltoilevaa ja myös väriä vaihta-vaa hohtavaa seinää joka voisi DMX-ohjauksenavulla myös seurata ääntä. Tiesin että pelkkä väri-valo ei riitä tilan miellyttävän valaistuksen luomi-seksi. Piilotimme seinien yläosaan loisteputkiram-pit. Niiden epäsuora valo valaisee seinien ympäris-töt miellyttävällä valkoisella valolla, vaikka seinienvärit muuttuisivatkin. Useimmat paikalla kävijät ei-vät ymmärrä mistä kaikesta valaistuksen kokonais-ilme muodostuu. Piiloitimme myös uusien piirtä-miemme kaiteitten alle loisteputkijonoja.

LOISTAVAT PENKITIkään kuin lastuiksi lainehilla syntyivät NackaStrandin loistavat penkit. Tiesin että alue vaatisivielä hiukan lisää valoa. Penkkien toteutus ei olluthelppoa johtuen korkeista tavoitteista. Niiden tuli-si olla leijuvan kevyitä akryylipenkkejä, jotka hoh-taisivat valoa ympäristöönsä siten että ne vastaisi-vat oikeita valaisimia. Samalla niiden tulisi olla il-kivallan kestäviä. Pitkän kehitystyön tuloksenasaimme tehtyä yhteistyössä kahden eri valmista-jan kanssa penkit, joita nyt myös muutamat muutruotsalaiset kunnat ovat ostaneet ja ensi vuonnane ovat tulossa vakiotuotteeksi.

Torille johtavien kahden kadun toista laitaa reu-nustavat pitkät arkadikäytävät. Niiden valaistus olihäikäisevää ja väriä huonosti toistavaa suurpaine-natriumia. Ehdotimme että uusimme myös tämänvalaistuksen. Tilaajan suostuttua kehitimme uudetarkadivalaisimet yhdessä smålantilaisen BlondBelysningin kanssa. Poistimme myös kaikki lähi-alueen vanhat valaisimet.

12Light Hills muotojen päissä betonikansi ulottuu katta-maan kolot, joiden sisään asennettiin LED valaisimetluomaan illuusiota siitä, että valo kannattaa torin pintaa

13

14

7, 10, 11, 13Hiekankeltainen betonimassa,“markbetong” soveltuu hy-vin kaareviin betonipintoihin. Raudoituksen valmistuttuatori valettiin runsaassa viikossa. Lisävaatimuksia valutöil-le aiheuttivat ns. Light Hills -kukkuloihin asennetut, beto-niin upotetut LED valaisimet. Alueen betonikivet asennet-tiin asennushiekan ja maakostean betonimassan päälle.

13Kertavalut olivat suuruudeltaan 300 - 400 m2. Kun betonioli hieman kuivunut, valun pinta pestiin kemiallisella se-oksella, jolla saatiin pinta karheammksi. Liikuntasaumattehtiin laikalla parin päivän kuluttua valusta. Saumojenjaot muodostavat 3,5 x 6 metrin ruudukon. Betonikerroson ajoväylän kohdalla 200 mm ja muualla 150 mm paksu.

14Valoseinät ovat hiukan alle kaksi metriä korkeita seinäk-keitä, joiden väri vaihtuu.

Juss

i Tia

inen

12


4 200924

INSTRUMENTIN KÄYTÖN OPETTELU JATKUUTässä vaiheessa olimme luoneet instrumentin. Nyttuli aika opetella käyttämään sitä. Tämä työ onedelleen käynnissä. Saas-Instrument loi perusoh-jelmat, joiden avulla tilaaja pystyi käynnistämäänpaikan käytön. Perusajatuksena oli että tori olisikaunis myös päiväsaikaan, mutta illalla se saisi vie-lä uuden ulottuvaisuuden. Jo ennen torin avautu-mista eräänä iltana yli 100 skeittaajaa valtasi pai-kan. Paikan maine levisi nopeasti. AP-Fastigheterhyväksyi ajatuksemme: sen sijaan että estäisimmeskeittaajien tulon, kehittäisimme detaljeja sitenettä ne kestävät skeittauksen. Seuraamme parhail-laan tilannetta.

DMX- ohjattu LED-valaistus kykenee seuraa-maan ääntä. Torin avajaisohjelman oli suunnitellutteatterin valo- ja äänisuunnittelija. Se osoittautuionnistuneeksi valinnaksi: arkkitehdin valinta olisiluultavasti ollut vakavampaa kuin avajaisohjelman“Eye of the Tiger”. Torin valo tanssi hienosti tämänmusiikin tahdissa ja sai kaikki hymyilemään. Järjes-telmää kehitetään parhaillaan vielä pidemmälle.Olemme ehdottaneet, että torin ympärille asenne-taan surround kaiuttimet ja radiovahvistin. Muuta-man tunnin ajan joka ilta voivat skeittaajat soittaaomaa musiikkiaan langattomasti i-Podinsa kautta,jolloin torin valot tanssivat heidän musiikkinsa mu-kaan. Urbaanin tilan on löydettävä uusia ilmaisuta-poja. Pelkkä kiveyskuvioiden kääntely ei enää riitäuudistamaan paikkaa.

Tori voitti heti avajaisviikollaan Nacka Kommuninkaupunkisuunnittelupalkinnon ja se on herättänytmielenkiintoa useassa maassa. Osallistuin Tukhol-massa kolmituntiseen keskusteluun siitä, mitä il-maisunlajia tori edustaa; onko se valaistussuunnit-telua, kaupunkisuunnittelua, arkkitehtuuria vai tai-detta. Projektihan alkoi taidetilauksena. Itse olenollut koko ajan sitä mieltä, että ei ole olennaistamiksi sitä halutaan kutsua, kunhan paikka tenhoaaihmisiä, luo muistoja ja halun tulla uudelleen.

VAATIVAA BETONIRAKENTAMISTANacka Strandin toteutus oli myös vaativaa rakenne-tekniikkaa ja rakentamista. Oleellista onnistuneellelopputulokselle oli suunnittelijoiden ja tekijöidenjatkuva kommunikointi paikan päällä. Esimerkiksibetonivalut tehnyt työryhmä oli erittäin ammattitai-toista ja motivoitunutta.

Torin alla on paikoituslaitos, joten alusrakenneon suhteellisen elämätön eikä routavaara ole.

Rantahiekan värinen betonilaatta valettiin tä-mänkaltaisiin valuihin hyvin soveltuvasta betonista,

15

16

15 -19Sekä betonikivi- että valubetonialueelle tehtiin useitaRST-tartuntoja maanpäällisiä rakenteita, kuten valoseiniäja hohtavia penkkejä varten.

Juss

i Tia

inen


4 2009 25

17

18 19

Juss

i Tia

inen

Juss

i Tia

inen

J uss

i Tia

ine n


4 20092626

J V SVENSSONS TORG, NACKA STRAND

Kohteen nimi / Project: J V Svenssons Torg,Nacka Strand

Osoite / Address: Nacka Strand,Nacka Kommun, Ruotsi

Valmistumisvuosi / Year of completion:2008

Laajuus / Floor area: 1 400 m2

Tilaaja / Client: AP- Fastigheter A/BRakennuttaja / Building owner:

AP- Fastigheter AB

Suunnittelijat / Designers:Vesa Honkonen Arkkitehdit Ky / Vesa Honkonen Architects:Vastaava Suunnittelija. Vesa Honkonen,

arkkitehti SAFATiina Olli, rak.ark, ark.yo.(projektin veto)Mari Koskinen, arkkitehti

Paikallinen avustava toimisto: Nivå Landskapsarkitektur ABRakennesuunnittelu / Structural design:

Tommy Jakobsson /Arcona AB

Sähkösuunnittelu / Electrical design:Susanna Strömberg,Energo-Retea

Liikennesuunnittelu: Hans Björkvall,WSP- Sverige AB

Geodeetikko: Magnus Gustafsson,Ortogonal AB

Urakoitsijat / Contractors:Pääurakoitsija / Main contractor:

Janne Mattsson,TRE-T MARK AB

Sähköurakoitsija / Electrical contractor:Kåre Persson, YIT Sverige AB

Valoseinät, penkit, metallityöt: Stig Lindberg,Tyresö Svets AB

Led-valaistus, valaistuksen ohjaus: Håkan Långstedt,Saas-Instrumentti

Arkadivalaistus: Blond Belysning

14 15

jota Ruotsissa kutsutaan nimellä “markbetong”.Betoni on hyvin muokattavissa mm. kaareviin muo-toihin, joita Nacka Strandissa on paljon.

Oikean betonin värisävyn löytämiseksi tehtiin lu-kuisia, muutamien neliömetrien suuruisia koevalu-ja. Keltainen sävy vaati valkosementin käyttöä, jokateki massasta hiukan vaikeammin työstettävää.Hiekan väri tutkittiin tarkoin ja lopulta löytyi tar-peeksi keltainen hiekka.

Raudoituksen valmistuttua tori valettiin runsaas-sa viikossa. Lisävaatimuksia valutöille aiheuttivatns. Light Hills -kukkuloihin asennetut, betoniin upo-tetut LED valaisimet. Niiden piti osua kerralla sa-maan tasoon betonin kanssa.

Kertavalut olivat suuruudeltaan 300-400 m2. Kunbetoni oli hieman kuivunut, valun pinta pestiin ke-miallisella seoksella, joka söi sementtiliimaa janosti kiinteät ainesosat paremmin näkyviin. Näinsaatiin aikaan haluttu pinta.

Liikuntasaumat tehtiin laikalla parin päivän ku-luttua valusta. Saumojen jaot muodostavat 3,5 x 6metrin ruudukon. Saumat sahattiin muutamiensenttien syvyisenä ja ne jätettiin avoimiksi. Beto-nikerros on ajoväylän kohdalla 200 mm ja muualla150 mm paksu.

Lisämielenkiintoa valuihin toivat ulokemaiset rat-kaisut. Light Hills muotojen päissä betonikansi ulot-tuu kattamaan kolot, joiden sisään asennettiin LEDvalaisimet luomaan illuusiota siitä, että valo kan-nattaa torin pintaa.Torin merenpuolisella osalla be-tonikansi valuu reunan yli aaltoilevaksi ulokkeeksi.Tämän ulokkeen kannattamiseksi tehtiin koko ulok-keen mittainen yhtenäinen RST-muotti. Nämä työ-vaiheet tehtiin pääosin marraskuisessa viimassa.

Alueen betonikivet asennettiin asennushiekan

20

21

21Torille johtavien kahden kadun toista laitaa reunustavatpitkät arkadikäytävät.

Juss

i Tia

inen


4 2009 27

15

16

NACKA STRAND SQUARE

The Nacka Strand estate owned by AP-Fastigheter is lo-cated ca. 10 km south of downtown Stockholm, on a fairlysteep hillside with views to the sea. The total floor area ofthe buildings in Nacka Strand is about 200 000 square-metres. The buildings are mostly office blocks, but someresidential buildings have also been built. The centralsquare is J.P. Svensson’s square. A road running throughthe square leads to the harbour. The main entrances tothe rental buildings open up to the square and it is also apopular venue for lunch.

When the Art Council of AP-Fastigheter asked architectVesa Honkonen to design an environmental work of art toenhance the square space, he concluded that a practicallydead spot cannot be revived by placing art on it.

For this reason the project expanded into a completerefurbishment of the square area. The vicinity of sea andthe strongly flowing space served as initial inspirationand lead to the idea of an undulating Nacka Strandshore square. The square was covered with sand-yellowcast-in-situ concrete and the undulating impression wascreated by light flowing under the square.

Honkonen wanted to get rid of all traditional light fix-tures and integrate light into the urban space elementsand into the actual shape of the square. The square wassurrendered back to pedestrians, with traffic through thearea slowed down and people given free reign of thesquare.

The traffic lane is bordered by two 70 cm high concretewaves with cars moving within a kind of a valley. LEDlamps make the sides of the waves glisten. The lamps can

päälle. Sekä betonikivi- että valubetonialueelle teh-tiin useita RST-tartuntoja maanpäällisiä rakenteita,kuten valoseiniä ja hohtavia penkkejä varten.

change colour to create motion. People can walk throughthe waves. This has converted the previous road area intoa kind of a new type of a pedestrian crossing.

The square is located 20 m above sea level. The con-crete deck flows beyond the square edges as a canti-levered structure. The curved and flowing basic form ofthe space was reinforced by creating new light walls,which also serve as boundary elements, bases forclocks, information panels etc. And act as luminaires.

The benches in Nacka Strand are floatingly light acrylicbenches that glow light into their surroundings.

20DMX- ohjattu LED-valaistus kykenee seuraamaan ääntä.Pimeässä valaistus saa aallokon ikäänkuin liikkumaan.

22, 23Akryylipenkit hohtavat valoa ympäristöönsä. Light Hills -kukkuloihin asennetut, betoniin upotetut LED valaisimetsädehtivät kirkkaina pimeässä.

22

23

Juss

i Tia

inen


4 200928

”Betonia ei ole juurikaan käytetty valaisimissa jahyvin vähän myös asunnon sisätiloissa olevissahuonekaluissa. Itsellenikin betoni on melko uusimateriaali, jonka mahdollisuuksiin halusin tutustua.Materiaalina betonissa kiehtoo sen sattumanvarai-suus”, muotoilija Matti Syrjälä taustoittaa työtä,jonka tuloksena on syntynyt jo kaksi valaisinta.Niistä toinen on lisäksi ulkokäyttöön soveltuvapenkki.

Nämä tuotteet, Sektori-valaisimia käsin kosketel-tavina ja Palkki-valaisin kuvana, olivat esillä myössyksyn Betonipäivien näyttelyssä, jossa ne ansai-tusti herättivät kiinnostusta ja innostusta. Palkki-valaisimia oli esillä myös syyskuun alussa HelsinkiDesign Weekin aikana Esplanadin puistossa, jossane herättivät paljon mielenkiintoa. Samalla ne an-toivat uudenlaisen näkemyksen penkistä, johon onintegroitu valaisin. Molemmat valaisimet olivatesillä myös Tukholman kansainvälisillä huonekalu-messuilla helmikuussa 2009.

Syrjälällä on paraikaa työn alla myös osittain be-toninen sohvapöytä ja muutamia muita, erilaisiakodin esineitä.

MATTI SYRJÄLÄ TEKI BETONISTA SEKTORIVALAISIMEN JA VALAISIN PALKKI-PENKIN

Maritta Koivisto,Sirkka Saarinen

KESTÄVÄ MUTTA KEVYTSyrjälä kertoo jo pitkään miettineensä ulkokäyt-töön soveltuvaa penkkiä, joka toimisi samalla va-laisimena. ”Betoni oli luonteva materiaali, jota enkuitenkaan aiemmin ollut työstänyt. Itselle uutenamateriaalina betonissa kiehtovatkin juuri sen anta-mat uudet mahdollisuudet. Esimerkiksi Sektori-va-laisimessa jokaisen kappaleen pinta on erilainen.”

Koska betoni materiaalina oli Syrjälälle uusi,hän haki sen käsittelemiseen ammattilaistenapua. ”Sitä sain erityisesti Semtu Oy:n Pirjo Teppo-selta ja Pekka Haapimaalta. Haasteita oli useita:esimerkiksi Palkki-valaisimen pitää samanaikai-sesti sekä kestää ihmisen paino että olla ainevah-vuudeltaan ohut, jotta siihen saadaan upotettuavalaistuksen tarvitsemat led-elementit.”

Palkin osalta isoin haaste oli keveys. Syrjälä kol-legoineen oli menossa Tukholman huonekalumes-suille esittelemään valaisimiaan. Valaisimia pitipystyä siirtämään miesvoimin pakettiautoon jamessuille.

Syrjälä myöntää, että alkuvaiheessa kriteerientoteuttaminen tuntui paitsi hankalalta jopa mahdot-tomalta. ”Erilaisia vaihtoehtoja massojen ja muiden

1

1, 2Sektori-valaisimen suunnittelun lähtökohtana oli hyvinvapaasti tilaan sijoitettavissa oleva monikäyttöinen va-laisin. Se toimii joko seinäpintojen kautta epäsuoraa va-loa antavana tai se voidaan suunnata suoraan haluttuunkohteeseen. Sektorin betonimassa on juotosbetonia,jolla pystyttiin valamaan ohut, seinäpaksuudeltaan 15-millinen rakenne. Sektorista on toistaiseksi olemassavain sisätiloihin soveltuva versio. Ulkotiloihin on kehit-teillä IP-luokiteltu valaisin.

Valo

kuva

t: M

atti

Syr

jälä

BET0904 s28-30 Matti Syrjala 28.12.2009, 11:5428

4 2009 29

vahvikkeiden osalta tutkittiin hyvin tarkkaan. Opti-maaliset materiaalit löydettiin ja lopputuloksestatuli huomattavasti parempi kuin kukaan uskalsiodottaa. Olimme näet pelänneet, että esimerkiksivalupinta olisi täynnä ilmakuplia.”

Sektorin osalta suunnittelun lähtökohtana oli hy-vin vapaasti tilaan sijoitettavissa oleva monikäyt-töinen valaisin. Se toimii joko seinäpintojen kauttaepäsuoraa valoa antavana tai se voidaan suunnatasuoraan haluttuun kohteeseen.

PALKKI ULOS, SEKTORI SISÄLLEPalkki on ulkovalaisin, joka toimii samalla istuime-na enimmillään kolmelle henkilölle. Syrjälän mu-kaan valaisin sopii hyvin julkisiin kohteisiin, kutenpuistoihin ja rakennusten eteen. ”Parhaiten valaisi-met soveltuvat puistojen kulkuväylien varsille, jol-loin ne korvaavat valaisimet ja perinteiset penkit.Energiatehokkaiden ja pitkäikäisten ledien ansios-ta valaisimet ovat ekologisia ja niiden huoltotarveon vähäinen.”

Sektorista on toistaiseksi olemassa vain sisäti-loihin soveltuva versio. Syrjälä kertoo, että IP-luo-kiteltu malli on kuitenkin jo työn alla. ”IP-luokitustuo rakenteellisesti omat haasteensa, jotka pitääsaavuttaa muotoilun siitä kärsimättä.”

Sektori sopii parhaiten avariin tiloihin, joko yksit-täin tai muutaman valaisimen ryhmänä. Valaisimenvoi suunnata kohti seinää antamaan epäsuoraa va-loa tai suunnata suoraan kohteeseen.

Syrjälää kiinnosti Sektorin suunnittelussa erityi-sesti sen vapaa sijoittelu suhteessa ympäröivääntilaan. ”Valaisimen muotoilu ei orjallisesti ohjeistakäyttämään sitä vain tietyllä tavalla, kuten monetmuut valaisimet. Valaisimen voi halutessaan nos-taa pöydälle, antamaan esimerkiksi valoa lukemi-seen.” Valaisimesta on kehitteillä myös hiemanpienempi pöytäversio.

Tähän mennessä tehdyt Sektori-valaisimet Syr-jälä on valmistanut itse, niitä voi hankkia Mamadesignin kautta. Tavoitteena on jatkossa tehdä va-laisimet alihankintana.

Sektori-valaisimia on jo käytössä yksittäisiäkappaleita yksityiskodeissa. Ensimmäinen kappalevalaisee tietysti Syrjälän oman kodin olohuonetta,jonne se tuo valoa näin kaamosaikana.

Palkki-valaisimesta on toistaiseksi olemassavasta muutama prototyyppi. Myös sille on tarkoi-tus löytää valmistaja tai alihankkija.

2

3

3Palkki on ulkovalaisin, joka toimii samalla istuimena. Pal-kin ulokkeen lujuus varmistettiin käyttämällä raudoitteina10 mm terästankoja ja lisäämällä betonimassaan lasikui-tua. Palkki-valaisimessa muottimateriaalina on käytettyvaneria ja sisämuottina styrofoamia.


4 200930

TEKNIIKKAAEntä tekninen toteutus? Palkki-valaisimessa muot-timateriaalina on käytetty vaneria ja sisämuottinastyrofoamia. Sektori-valaisimen muottimateriaalion lasikuitu, joka mahdollistaa muodon pyörähdys-kappaleelle, sisämuottina on käytetty kipsimuottia.

Kummankin valaisimen muotteja on Syrjälänmukaan mietitty hyvin tarkkaan. ”Jos valaisimiaaletaan tuottaa isompina sarjoina, muotteja pitäävielä kehittää. Esimerkiksi lasikuitumuotin voisikorvata silikonimuotilla.”

Palkin betonimassassa on käytetty valkoista se-menttiä ja valkoista kiviainesta. Valaisimessa ole-van pitkän, istumiseen tarkoitetun ulokkeen lujuusvarmistettiin käyttämällä raudoitteina 10 mm te-rästankoja ja lisäämällä betonimassaan lasikuitua.

Palkin muottivanerista jäi valukappaleeseen täy-dellinen pinta, ainoastaan kulmia on hieman pyö-ristetty. ”Tuotteeseen ei jäänyt ilmakuplia ja pin-nasta tuli juuri sellainen kuin toivottiin”, Syrjäläkertoo.

Sektorin betonimassa on juotosbetonia, jollapystyttiin valamaan ohut, seinäpaksuudeltaan 15-millinen rakenne.

”Ensimmäisten kappaleiden teräviä reunoja pyö-ristimme hieman. Seuraavissa kappaleissa muotinreunoihin laitettiin silikonia, jonka ansiosta kulmiintuli tarvittava pyöristys.”

Sektorista haluttiin tavanomaisen betonin väri-nen. Valaisimen pinnassa on myös ilmakuplia, jotkatekevät jokaisesta kappaleesta yksilön.

LUMINAIRE AND LUMINAIRE-BENCHMADE FROM CONCRETE

Sektori (Sector) and Palkki (Beam) are concrete luminai-res designed by Matti Syrjälä. Palkki is an outdoor lumi-naire, which also serves as a bench. Syrjälä has also de-signed a coffee table and some other household artefactsimplemented partly in concrete.

Syrjälä says he has toyed for a long time with the ideaof an outdoor bench that would also serve as a luminaire.“Concrete was a natural material but one that I had neverworked with before. Concrete being a new material forme, the new possibilities it offered fascinated me.”

Concrete does not offer just possibilities but also chal-lenges. The Palkki luminaire, for example, must bothcarry a person’s weight and be adequately thin inmaterial thickness to allow the embedding of the LEDunits for illumination.

Palkki is an outdoor luminaire and also a bench for amaximum of three persons. It is well suited for public

PALKKI, VALAISIN-PENKKIPaino: noin 60 kgKorkeus: 470 mmSyvyys: 270 mmPituus: 1200 mmValonlähteenä 12 kpl 1 W teholedejä

SEKTORI, VALAISINPaino: noin 7 kgHalkaisija: 370 mmKorkeus: 360 mmSyvyys: 320 mmValonlähteenä 32 W energiansäästölamppuHinta: 570,- euroa

Lisätietoja:Matti Syrjälä[email protected]. +358 50 3300 544

5

6

areas, such as parks and forecourts of buildings. Theyare ideal along park walkways, where they replace lu-minaires and conventional benches. Thanks to theenergy-efficient and long-lasting LED units theluminaires are ecological and require very littlemaintenance.

The starting point in the design of Sektori was tocreate a multi-purpose luminaire, which can be locatedin a space in a very free manner. It can be used toproduce indirect light via wall surfaces or as a spotlight to emphasise a single object.

5, 6Palkki-valaisimen betonimassassa on käytetty valkoistasementtiä ja valkoista kiviainesta. Parhaiten valaisimetsoveltuvat julkisiin tiloihin ja puistojen kulkuväylien var-sille, jolloin ne korvaavat valaisimet ja perinteiset penkit.


4 2009 31

ALBERT EDELFELTIN KOULUN PIHAVEISTOS” TIEDON PYLVÄS ”

SCHOOLYARD SCULPTURE

The courtyard of Albert Edelfelt’s school in Porvoo nowfeatures the sculpture “Stairway of knowledge”. Thesculpture complex designed by sculptor Jarmo Vello-nen consists of a bronze sculpture of an owl as well asa column and base cast in coloured concrete. The basealso serves as a seat, making the sculpture locatednear the main entrance a get-together place.

The main motif of the ca. 4.4 m tall sculpture is an owl,which since ancient times has symbolised knowledge andwisdom. The turquoise blue/green colour of the column,on the other hand, symbolises creativity and purity. Theform language represents the life stream of force andgrowth.

The organic shape of the reddish brown base counter-acts the building and implies the shape of the artist’spalette.

1, 2Veistoksen jalustaosa valettiin styroksimuottiin ja hiottiinpaikan päällä. Pilariosa muotoiltiin styroksista, josta otet-tiin lasikuitumuotit. Pilari valettiin kuparibetonista. Ku-vanveistäjä hioi valmiit pinnat kiiltopintaan. Kappaleetkiinnitettiin toisiinsa pilarikengillä. Lopuksi pronssinenpöllö valettiin kiinni pilarin yläosaan.2

1

Jarmo Vellonen, kuvanveistäjä

Uusi Albert Edelfeltin koulu Porvoossa sai pihalleensyksyllä 2009 veistoksen ”Tiedon Pylväs”. Kuvan-veistäjä Jarmo Vellosen tekemä kokonaisuus sisäl-tää pronssisen pöllöveistoksen sekä väribetonistatehdyn pylvään ja jalusta-osan, jolla voi ja saa myösistua. Lähellä pääsisäänkäyntiä sijaitseva veistostoimii siis samalla seurustelupaikkana.

Noin 4,4 metriä korkean veistoksen pääaiheenaon pöllö, joka on antiikin ajoista lähtien symboloinuttietoa ja viisautta. Myös saduissa pöllöllä on olluttärkeä merkitys tietäjänä. Pöllön katse suuntautuupääovea kohti. Halkaisijaltaan 28 senttisen beto-nipylvään turkoosin sininen/vihreä väri symboloipuolestaan luovuutta ja puhtautta. Sen muotokielikuvaa elämän virtaavaa voimaa ja kasvua.

Punaruskean betonijalustan orgaaninen muototoimii vastakohtana rakennukselle ja antaa viitteitätaiteilijan väripaletin muodosta. Jalustan korkeuson 40 senttiä, sen pituus noin 250 senttiä ja leveysnoin 200 senttiä.

Koulurakennuksen on suunnitellut Arkkitehtitoi-misto Leena Yli-Lonttinen ja veistoksen tilaajana oliPorvoon Kaupunki/Tilakeskus. Veistoksen toteutus-ta valvoi ja lasikuitumuotit toteutti Betonipallas Oy.Styroksimuotit ja betonivalut suoritti Vihdin BetoniOy. Kuparibetonin toimitti Custone Oy.

Mik

a Vi

rtaSa

ri Vu

o re n

p ää

BET0904 s31 Vellonen 28.12.2009, 11:5531

4 200932

Viivoilla on alkunsa – aloittaessani työskentelyn tä-män työn kanssa olin juuri saanut päätökseen kirjannimeltä “näin puhui Zarathustra” . Käytinkin aluksityönimeä Zarathustra, mutta arvelin sen kuitenkinolevan turhan leimallinen, joten aloin käyttämäänpelkkää kirjainta Z, joka on lisäksi lyhyempi ja koo-dauksessa kätevä Z1, Z2 jne.

Istuimen muotti on valmistettu vesivanerista si-ten, että etuosan ja selkänojan mittoja on mahdol-lista muuttaa muutamia senttejä. Tästä muotistasyntyi 7:n sarja, joista jokainen on sekä muodoltaanettä väriltään erilainen. Värit ovat harmaan skaa-lassa tummasta vaaleaan.

Suurimmassa osassa istuimista olen käyttänytbetonimassassa valkoista sementtiä ja pigmentti-nä Bayferrox Black/330, osassa on käytetty har-maata sementtiä. Kiviaineksina on istuinten beto-nimassassa valkoharmaata kalkkikiveä, harmaatagraniittia ja mustaa gabroa. Sisällä istuimissa ontuolin muotoinen harjateräskehikko ja selkänojankeventävänä rakenteena on polyuretaania ja istuin-osassa styroksia.

Valun jälkeen istuimet on hiottu timanttilaikallalopulliseen muotoonsa, tämän jälkeen istuinosa onviimeistelty pigmentin ja sementin ohuella seok-sella. Lopuksi pinta on kevyesti kiillotettu ja kylläs-tetty Tikkurilan Alfasil silikonisuojalla.

Ensimmäiset yksilöt Z sarjaa valmistuivat elo-kuussa 2009. Syksyllä Helsinki Design Week:n ai-kaan toteutettiin kaupunki-installaatio, jossa yh-distyivät veistos ja istujalle avautuva näkymä. Kak-si istuimista on esitelty myös syksyn BetonipäivilläMarina Congress Centerissä ja Art-Helsinki taide-tapahtumassa. Tällä hetkellä istuimet ovat nähtä-villä Betonikeskuksessa Unioninkatu 14:ssä Hel-singissä.

Istuimen mitat ovat: korkeus 88 cm, syvyys 70cm, istuinosan korkeus 37 cm, leveys 48-40 cm,syvyys 55 cm, selkänojan korkeus 55 cm. Istuimenpaino on noin 110 kg.

Tällä hetkellä työn alla on 6 uutta muottia, aja-tuksena että huhtikuussa 2010 Milanossa on näyt-telyssä valmiina 7 betonista istuinyksilöä.

Z SARJAN ISTUIMET OVAT BETONIA

Samu Viitanen, muotoilija

1

2

3

4

6Helsingin kaupunki-installaatiossa Pohjois-Esplanadillaoli nähtävillä yksi Z istuin.

1, 2Syksyllä Helsinki Design Week:n aikaan toteutettiin kau-punki-installaatio, jossa yhdistyivät istuinveistos ja istu-jalle avautuva näkymä Kaivopuistossa kohti merta.

3 - 57:n sarjan istuimissa jokainen yksilö on sekä muodoltaanettä väriltään erilainen. Istuimet on hiottu timanttilaikallalopulliseen muotoonsa, tämän jälkeen istuinosa on vii-meistelty pigmentin ja sementin ohuella seoksella. Lo-puksi pinta on kevyesti kiillotettu ja kyllästetty silikoni-suojalla.

Tatu

Hilt

unen

Tatu

Hilt

unen

Sam

u Vi

itan e

nSa

mu

Viita

n en

BET0904 s32-33 Z sarja Viitanen 28.12.2009, 11:5932

4 2009 33

3

4

Z SERIES SEATS ARE CAST IN CONCRETE

Designer Samu Viitanen’s Z series chairs are cast in amold made of plywood, which makes it possible to ad-just the dimensions of the seat and the back by a fewcentimetres. This mould produced a series of 7 chairs,each different in both shape and colour. The coloursrange from light gray to dark gray.

In most of the chairs white cement was used in theconcrete mix, with Bayferrox Black/330 as a pigment.Some of the chairs were cast using gray cement. Theaggregates included white-gray limestone, gray graniteand black gabbro. The inside of the seat is a chair-sha-ped framework of ribbed bars. Polyurethane is used inthe back and expanded polystyrene in the seat as a ligh-tening structure.

The cast chairs have been ground with a diamondwheel to their final shape, and the set has then beenfinished with a thin mixture of pigment and cement.After light polishing the surface was finally treated withTikkurila’s Alfasil silicone sealant.

The first Z series chairs were made in August 2009.During the Helsinki Design Week in the autumn, a towninstallation was implemented combining the sculpturewith the view opening up to the person sitting on thechair. Two chairs were also on display during theConcrete Days in the autumn in Marina Congress Centerand in the Art-Helsinki event.

Six new molds are now under work to produce sevenconcrete chairs for Milan in April 2010. 5

6

Tatu

Hilt

unen

Sam

u Vi

itane

n

BET0904 s32-33 Z sarja Viitanen 28.12.2009, 11:5933

4 20093

Taiteilija Tiia Matikaisen teos Asfalttikukkasetkoostuu kahdesta pelkistetystä, kukkaa muistutta-vasta veistoksesta, joilla voi myös istua. Läpivärjä-tystä betonista valetut kukkaset ovat kooltaan 198 x110 cm ja 150 x 79 cm. Veistokset mukailevat asfal-tin tummaa väriä.

Teoksen lähtökohtana on sanan asfalttikukkaherättämä mielikuva hauraasta kukkasesta, jokatyöntyy läpi kovan asfaltin. Teos kuvaa tuota voi-maa ja on samalla vertauskuva nuorista, joilla ul-koisista paineista ja sisäisistä ahdistuksista huoli-matta on voima puhjeta kukkaan.

ASFALTTIKUKKASET BETONISTA

Tiia Martikainen, taiteilija

1

2

3 4

Pertt

i Kuk

kone

nTi

ia M

a rtik

a in e

nP e

rtti K

u kko

n en

Tiia

Mar

tikai

nen

BET0904 s34-35 Asfalttikukkaset 28.12.2009, 12:0034

4 2009 35

1 - 4Tiia Martikaisen teos Asfalttikukkaset toteutettiin muo-toilemalla finnfoamiin (polystyreeni) ja tekemällä muo-doista lasikuitumuotit. Muotit tuettiin hiekkaan ja valet-tiin betonilla. Musta betonipinta hiottiin kiiltäväksi.

5 - 7Teos valmistui Helsingin normaalilyseon pihalle syys-kuussa 2009.

ASPHALT FLOWERS CAST IN CONCRETE

Artist Tiia Matikainen’s work Asphalt flowers consistsof two minimalistic sculptures depicting a flower, whichalso serve as seats. The artwork can be found in aschoolyard in Helsinki.

The sculpture cast in dyed concrete is based on theimpression of a fragile flower pushing through hard as-phalt, as suggested by the word asphalt flower. It sym-bolises that power and thereby young people whodespite external pressures and internal anxieties arepowerful enough to blossom.

Asfalttikukkaset -teos valmistui Helsingin nor-maalilyseon pihalle valtion taideteostoimikunnantilaustyönä syyskuussa 2009. Teoksen teknisestätoteutuksesta vastasi Betonipallas Oy. Betonivalutteki Lemminkäisen betonituoteyksikön Tuusulantehdas.

Teos toteutettiin muotoilemalla muoto finnfoa-miin (polystyreeni) ja tekemällä muodoista lasikui-tumuotit. Muotit tuettiin hiekkaan ja valettiin be-tonilla, jonka kiviaines oli Finnsementin toimitta-ma musta gabro 35R. Betoni värjättiin käyttämällä6% mustaa pigmenttiä. Valmis pinta hiottiin kiilto-pintaan.

5

6

7

Tiia

Mar

tikai

nen

T iia

Ma r

tika i

n en

T iia

Ma r

tika i

n en

BET0904 s34-35 Asfalttikukkaset 28.12.2009, 12:0035

4 200936

AISTIPAVILJONKI– ENSIMMÄISEN VUOSIKURSSIN BETONITYÖ 2009 OTANIEMEN ARKKITEHTUURIN LAITOKSELLA

Päivi Väisänen, arkkitehti SAFA,yliopisto-opettaja TKK

Teknillisen korkeakoulun arkkitehtuurin laitoksellaykköskurssilaisten pakollisiin opintoihin kuuluumuun muassa tutustuminen yleisimpiin rakennus-materiaaleihin. Kevätlukukausi 2009 aloitettiin taastuttuun tapaan neljän viikon pituisella rakennusopinperuskurssin betonijaksolla, johon osallistui noin 50arkkitehti- ja maisema-arkkitehtiopiskelijaa.

Opetusmetodina on ”learning by doing”. Jokai-nen tutustuu betoniin sekoittamalla ja valamallasitä itse, tavoitteena yhdistää teoria ja kokemusoivallukseksi, millainen betoni on rakennusmateri-aalina ja mitä siitä voi saada irti. Työ tehdään 4-5hengen ryhmissä.

Betoniharjoitustyön aiheena on ollut jo pitkäännoin 30 m2 kokoisen teräsbetonisen paviljonginsuunnittelu. Betonista valettu pienoismalli 1:10 lä-hiympäristöineen kootaan neliömetrin kokoisellealustalle. Suunnittelu alkaa siten, että jokainen ryh-mä valitsee paviljongilleen paikan annetulta alueel-ta Helsingin rantaviivalla. Paikan tunnelma ja aisti-mukset pyritään ilmaisemaan arkkitehtuurina, ko-keillen betonin mahdollisuuksia tilana, rakenteinaja pintoina.

Ryhmät suunnittelivat ja valmistivat muotit jamassat sekä valoivat ja kokosivat rakennukset,joko paikalla valaen tai käyttäen elementtejä. Mas-soissa käytettiin erilaisia kiviaineksia, sementtejäsekä pigmenttejä. Pintoja käsiteltiin mekaanisestija kemiallisesti.

Arvosteluperusteina olivat arkkitehtoninen koko-naisote, rakenteellinen johdonmukaisuus, materi-aalin innovatiivinen käyttö sekä detaljointi. Betoninmahdollisuudet tuntuvat ainakin tässä harjoitus-työssä lähes rajattomilta. Vaikka tehtävänanto eiole juuri muuttunut; toteutetut harjoitustyöt ovatjoka vuosi erilaisia ja uusia.

1

2

2Tekijät: Ron Aasholm, Minna Ahtiainen, Jouni Berg, IdaLautanala, Thomas Miyauchi. Valkosementti, R22 kiviai-nes (valkoinen), pintahidastin ja kivi pesty esiin, muottinavesivaneri, valettu kappale kerrallaan, 2 raudoitustankoapitkittäissuunnassa + kanaverkko, tärytyksessä käytettyhiomakonetta.

4, 5Tekijät: Aku Jokinen, Anna Nyyssönen, Aapo Ahkala, Hei-ni-Emilia Saari, Teresa Winter. Valkobetoni, teräsmuottipystyssä, muoto valettu kahdessa kappaleessa ja kappa-leet liitetty yhteen, raudoituksena harjaterästankoja jakanaverkko.

1, 3Tekijät: Emma Partanen, Maiju Määttä, Jukka Salonen,Jyri Eskola, Wilma Vääränen. Valkosementti ja valkoinenkiviaines, pieni raekoko 0-2 mm. Valettu yhdessä osassa

3

4

Valo

kuva

t: An

ne K

inn u

n en ,

TKK

kertavaluna, ulkomuottina lastulevy ja sisämuottina lami-noitu pahvi. Painona hiekka ja finnfoam-sekoitus.

BET0904 s36-39 Aistipaviljonki 28.12.2009, 12:0536

4 2009 37

3

5


4 200938

Betonijaksoon kuului luentoja sekä ohjattujaharjoituksia Arkkitehtuuripajalla. Jakson alussakäytiin myös katsomassa toteutettuja betoniraken-nuksia Tallinnassa. Luennot piti professori Antti-Matti Siikala. Harjoituksia ohjasivat arkkitehditKimmo Lintula, Risto Huttunen, Katariina Rautialaja Anu Puustinen. Kurssikirjana on Päivi Väisäsentoimittama oppikirja “Betoni, perustietoa arkkiteh-tiopiskelijalle”. Opetustyötä ovat tukeneet Betoni-tieto Oy, Finnsementti Oy, Parma Oy ja Semtu Oy.Betonitiedon ja Finnsementin puolelta opiskelijoi-ta ohjasivat arkkitehti Maritta Koivisto ja diplomi-insinööri Matti Raukola.

6

9

6

6Tekijät: Nikolai Bobrov, Marko Ahola, Aino-Kaisa Nuotio,Tuula Mäkiniemi- Hassinen, Riikka Parviainen, Janne Rin-tamänty. Valkosementti, valkoinen ja keltainen kiviainessekä sininen lasimurske ja mosaiikkimuru. Muotin muototehtiin uretaanilla, josta kipsivalu muotiksi.

7Tekijät: Vilma Autio, Henrik Kaasinen, Riikka Leinonen,Veera Tolvanen. Valkosementti ja valkoinen kiviaines.Muotin muoto tehtiin finnfoamista, josta kipsivalu muotiksi.

8Tekijät: Pauliina Kujala, Elsi Lehto, Liina Lindberg, KristianForsberg. Harmaa sementti ja kiviaines. Muottimateriaa-lina vaneri. Kertavaluna. Pintakäsittelynä kupari + ammo-niumkloridi (kuparipatinointi).

9Tekijät: Franka Oroza, Sanna Puutonen, Hanna Kuivalai-nen, Jere Keskinen, Johanna Brummer. Harmaa sementtija musta kiviaines. Muottimateriaaleina polyuretaani, te-räslevy, kitti ja lasi. Valettiin taputtelemalla muotin pin-taan. Sisäpinnassa vesipesukäsittely.

7

9

8


4 2009 39

10CONCRETE EXERCISE OF FIRST-YEARSTUDENTS IN 2009

The compulsory studies of the first-year students at theDepartment of Architecture in the Helsinki University ofTechnology include familiarisation with all common buil-ding materials. About 50 students of architecture andlandscaping took part in the spring term of 2009 in thefour-week concrete course included in construction engi-neering studies.

The teaching method is ”learning by doing”. Everystudent studies concrete by mixing and pouring it, theobjective being the combination of theory andexperience into a revelation of concrete as a buildingmaterial and what can be done with it. The exercise isimplemented in teams of 4-5 students.

For several years the topic of the exercise has been todesign a 30 m2 reinforced concrete pavilion. The 1:10concrete scale model complete with the immediate sur-roundings is assembled on a one-square-metre base.Each team selected the site for the pavilion within thedesignated area on the shore of Helsinki. Theatmosphere and the sensory experiences of the site areto be expressed through architecture, experimenting withthe possibilities offered by concrete in terms of space,structures and surfaces.

This exercise plays tribute to the almost unlimitedpossibilities of concrete. Although the topic has notchanged, the realised exercises are new and differentevery year.

11

12

10Tekijät: Meri-Aurea Pfeiffer, Annika Pousi, Tuulikki Pelto-mäki, Anna Solin, Emma Valtonen. Valkosementti ja val-koinen kiviaines. Muottina pelti ja polyuretaani. Valu eril-lisinä elementteinä. Kuitubetonin käyttöä. Pintakäsittely-nä osassa kuparipatinointi.

11Tekijät: Mia Hertzberg, Linnea Aaltonen, Karri Flinkman,Marie Nyman, Sebastian Kihlman. Valkosementti ja val-koinen kiviaines. Muottina polyuretaanimuovi. Kertavalu.Pintakäsittelynä kevyt vesipesu.

12Tekijät: Kristian Äijö, Mikko Vekkeli, Tuomo Ranto, Johan-nes Kaira, Tommi Heinonen. Valkosementti ja valkoinenkiviaines. Muottina filmivaneri. Valu kahdeksana eri ele-menttinä.


4 200940

COLUMBO BLUE, BARBED WIRE, KOSKETUS, SHAKKI, VERILÖYLY …– TTY:N ARKKITEHTUURIN LAITOKSEN BETONISTUDIO 2009

Maria Pesonen, arkkitehti SAFATTY arkkitehtuurin laitos

Tampereen teknillisen yliopiston arkkitehtuurin lai-toksella rakennusopin kursseihin sisältyy studiojak-soja, jolloin perehdytään rakennusmateriaaleihin janiiden ominaisuuksiin kokeilemalla työskentelyä to-dellisten materiaalien ja menetelmien parissa. Be-tonistudion merkeissä opiskelijat pääsevät tutustu-maan betonin arkkitehtonisiin mahdollisuuksiinsuunnittelemalla ja valamalla betonilaatan.

Vuoden 2009 kevään ja syksyn rakennusopin am-mattikursseilla valmistetut laatat ovat jatkoa edel-lisinä vuosina aloitettuun projektiin ja kartuttavatjälleen uusilla näkemyksillä betonin mahdollisuuk-sia esittelevää kokoelmaamme ja toimivat havain-tovälineinä materiaaliopinnoissa.

Tehtävänä oli 2-4 hengen ryhminä suunnitella400 x 400 x 40 mm kokoinen betonilaatta sekä val-mistaa tarvittava valumuotti ja suorittaa valutyötjälkikäsittelyineen betonitehtaalla. Laatan tuli il-mentää lähinnä julkisivutuotteisiin soveltuvia beto-nin käyttömahdollisuuksia ja visuaalisia efektejä.Eri ryhmissä ideoinnin pohjana käytettäviä teemojaolivat mm. uritus, reliefi, tekstuuri ja plastisuus.

Tämän vuoden töissä kokeiltiin mm. kuviointi-mahdollisuuksia hidasteilla. Sivelemällä eri hidas-teita teipillä rajaten tai vapaamuotoisesti päällek-käin saatiin tulokseksi haluttu raidoitus, abstraktielävä pinta tai dynaaminen kraateri. Viileän hohta-va tunturimaisema puolestaan toteutettiin graafi-sen betonin keinoin ja lisäämällä massaan lasikuu-lajauhetta. Kiinnostavia olivat myös kuplamuoviloistavasti toimivana muottimateriaalina ja va-loefektin integrointi laattaan ulottamalla sen läpivaloa johtavat muovikiilat. Tekstuurikokeilut erikankailla ja herneillä sekä näppäimistön osat ja ku-milla kuvioidut sarjakuvahahmot olivat kevään töis-sä mukana. Veistoksellisuutta puolestaan lähestyt-tiin syksyllä valamalla kasvofiguuri laattaan. Väri-efektejä testattiin mm. ”Verilöyly” nimisessä työs-sä ”maalaamalla” muotin pohjalle varsinaisen va-lun alle pigmenteillä värjättyä sementtimassaa.

Opiskelijat keksivät jälleen uusia ideoita ja lä-hestymistapoja työhön ja saimme arvokasta koke-musta yhteistyöstä eri osapuolien kanssa ja kunkintyövaiheen merkityksestä kokonaisuuden onnistu-miseksi. Betonistudio onkin koettu opiskelijoiden

1 2

1 - 6Muotti- ja valutöissä kokeiltiin mm. kuviointimahdolli-suuksia hidasteilla. Hohtava tunturimaisema puolestaantoteutettiin graafisen betonin keinoin ja lisäämällä mas-saan lasikuulajauhetta. Kuplamuovi toimi loistavastimuottimateriaalina ja valoefektin integrointia laattaankokeiltiin ulottamalla sen läpi valoa johtavat muovikiilat.Tekstuurikokeilut eri kankailla ja herneillä sekä näp-päimistön osilla toimivat myös pintareliefien muottina.

3 4

5 6

BET0904 s40-43 TTY Betonistudio 28.12.2009, 14:0840

4 2009 41

7Teema: plastinen muoto. Anna Jokela, Milla Jussila, TerhiKupila, Hanna Achren

8Teema: plastinen muoto. Saara Pohjalainen, Laura Lack-man, Sannamari Lankia, Emmi Viitala

9Teema: reliefi. Milla Vuorinen, Niko Lauhkonen, Anna Ha-kula, Johannes Aho

10Teema: vapaa. Matias Pohjola, Aki Niemi, Henri Käpynen,Leif Lindegren

11Teema: pintatekstuuri. Harri Ylinen, Lisa Salo, Pentti Nur-minen, Antti Nyman

7 8 9

10 11 12

13 14 15

16

12Teema: reliefi. Ilona Järvi, Annariitta Linna, Ida Väänänen,Minna Koskinen

13Teema: pintatekstuuri. Jani Ajo, Jare Virtanen, Heikki Il-vespalo, Anna-Kaisa Anttila

14Teema: uritus. Nikolai Rautio, Jon Thureson, Tapio Kangas-aho, Taru Kulmala

15, 16Teema: vapaa. Maire Liukko, Hanna Sivula, Kaisu Latvala

Valo

kuva

t: Ar

i Rah

ikai

nen,

TTY


4 200942

CONCRETE STUDIO 2009, TAMPERE

The courses of construction engineering in the TampereUniversity of Technology’s School of Architecture includestudio periods designed for familiarisation with buildingmaterials and their properties through hands-on workwith real materials and methods. In the concrete studiothe students are introduced to the architectural possibili-ties of concrete when they design and pour a concreteslab.

The students formed teams of 2 - 4 persons and de-signed a 400 x 400 x 40 mm concrete slab, fabricated amould for it, and then poured and finished it. The slab wasto represent the possible applications and visual effectsof concrete primarily in façade products.

The slabs produced in the 2009 courses continue theproject started some years back. The students once againcame up with several new ideas and approaches. The stu-dio exercise also provided valuable experience in cooper-ation between different parties and the significance ofeach work phase to a successful whole.

keskuudessa erittäin kiinnostavaksi tavaksi lähes-tyä rakennusmateriaalien ominaisuuksia ja kokeillauusia käsittely- ja muotoilumahdollisuuksia. Jokai-nen kurssi on löytänyt ennakkoluulottomia ilmaisu-keinoja, joiden toivomme siirtyvän myöhemminmyös toteuttaviin kohteisiin.

Betonistudio on toteutettu yhteistyössä betoni-teollisuuden kanssa – siitä lämpimät kiitokset kai-kille osapuolille, erityisesti asiantuntevana ohjaa-jana toimineelle Matti Raukolalle, Parma Oy:n Kan-gasalan tehtaille, Suomen Betonitieto Oy:lle, Finn-sementti Oy:lle sekä Graphic Concrete Oy:lle.

1, 2Muottien valmistus ja esikäsittelyt tehdään ensin. MattiRaukola ohjaa Parma Oy Kangasalan tehtaalla opiskelijoi-den betonilaboratoriotöissä betonimassan ja pintakäsitte-lyjen valmistusta.

3, 4Veistoksellisuutta harjoitustyössä lähestyttiin syksyllä va-lamalla kasvofiguuri laattaan ja tekemällä shakkilautare-liefi. Väriefektejä testattiin muun muassa ”Verilöyly” nimi-sessä työssä ”maalaamalla” muotin pohjalle varsinaisenvalun alle pigmenteillä värjättyä sementtimassaa.

11”Barbed wire” työn muotin valmistusta ja pintahidastimenlevitystä. Koholla olevat ns. sirkkelin teräkuviot nousevatvalmiista betonipinnasta reliefimäisesti esiin ja taustallaon vesipesty pinta.

13Köysin yhdistetyt kädet -työn muotin valmistus käynnissä.

1

2

3

4


4 2009 43

5 6

8 9 10

11

5Teema: plastinen muoto /”VERILÖYLY”. Aku-Ville Jäntti,Ville Kuhmonen, Anna Pajulo, Tiia Ruutikainen. Kolmio-ura, joka kohoaa pinnan päälle.

6Teema: uritus / ”URAT”. Taru Kulmala, Sami Laitala, Han-na Ohtola, Ilkka Sorri. Graafiset urat kiiltävällä betonipin-nalla.

7Teema: pintatekstuuri /”KLUBI”. Johannes Aho, Anna Ki-vimäki, Pilvi Koivula, Katriina Myllyniemi. PakkahuoneenKlubin seinä, jossa luodin reikä.

8Teema: reliefi /”SHAKKI”. Sanna Keskinen, Teija Peltohar-ju, Kaisa Suontama, Senni Sorri. Aiheena shakkilauta.

9Teema: uritus /”BARBED WIRE”. Henry Grönmark, PauliTuomanen. Koholla olevat sirkkelin teräkuviot ja taustallapesty pinta.

10Teema: vapaa /”KOSKETUS”. Saana Koivusalo, HennaManninen, Eveliina Könttä. Köysin yhdistetyt kädet.

12Teema: reliefi /”COLUMBO BLUE”. Esa Hotanen, PauliKangasniemi, Ruusa Kääriäinen, Noora Pihlajarinne. Ai-heena kasvot laatassa.

7

13

12


4 200944

Tänä syksynä Tampereen teknillisessä yliopistossakäynnistynyt Entelkor – energiatehokas lähiökor-jaaminen -tutkimushanke on osa Asumisen rahoi-tus- ja kehittämiskeskus ARAn koordinoimaa ym-päristöministeriön Lähiöohjelmaa. Kolmivuotinentutkimushanke on Arkkitehtuurin laitoksen ja Ra-kennustekniikan laitoksen yhteinen, ja siinä kehite-tään tieteenalojen yhteistyönä innovatiivisia rat-kaisuja suomalaisten lähiöiden energiatehokkaa-seen korjausrakentamiseen. Tutkimusryhmä mat-kusti lokakuussa kahdeksan hengen voimin Berlii-niin Saksaan hankkimaan kansainvälisiä vaikuttei-ta, kontakteja ja ideoita tutkimuksen vauhdittajiksi.

Betonielementtikerrostalojen vallitseva korjauskäy-täntö on Saksassa lisälämmöneristys ja sileän, kivi-ainesmaisen julkisivupinnan tuottava eriste-rappaus. Jos muita materiaaleja, kuten julkisivule-vyjä, käytetään, ovat ne yleensä korostealueinasaumattoman pinnan rinnalla. Pääsääntöisesti siis-tien toteutusten ulkonäköä heikentävät kuitenkinusein ajan myötä rappauksen läpi näkyviin tulevateristeen kiinnikkeet.

Värien käyttö on Saksassa ilahduttavan rohkeaa,mutta hallittua: voimakkaat siniset, punaiset jaoranssit sävyt esiintyvät onnistuneesti jopa koko-

naisissa rakennuksissa, näin erottautuen aiemmas-ta betonin harmaudesta.

Vanhempi korjaustapa on pesubetonin maalaus-korjaus, jolla on parhaassa tapauksessa saatu häi-vytettyä elementtijakoa hienosti. Pesubetonin maa-laamista ei suositella Suomessa, sillä maalikerrok-sen estäessä kosteuden haihtumista voi kosteusra-situs muodostua epätasaisella pinnalla liian suu-reksi. Pelkkä maalaaminen ei paranna myöskään ra-kenteen energiatehokkuutta eikä hidasta rakenteenvaurioitumista kuten eristerappaus.

Tavanomaisissa korjausratkaisuissa kerrostalo-jen kantaviin rakenteisiin ei ole tehty muutoksia,vaan korjaukset ovat kohdistuneet julkisivuun japienimuotoisiin asumistason parannuksiin.

Radikaalimpi ja tehokas lähestymistapa lähiökor-jaamisessa on kerrostalojen osittainen purkaminen:kerrosten poistaminen ja jäljelle jäävän massan te-rassointi.

Purkamisen motiivina on käyttöasteen paranta-minen, sillä Saksojen yhdistymisen jälkeisen muut-toliikkeen seurauksena entisen Itä-Saksan alueellaon edelleen asuntojen ylitarjontaa. Elementtiker-rostaloasuntojen kilpailukyky asuntomarkkinoillaon kehno, eikä asuntojen vähentäminen pelkästäänkokonaisia rakennuksia purkamalla ratkaise jäljellejääneiden heikkoa arkkitehtonista ja teknistä laa-tua, huonoa houkuttelevuutta ja laatutason jälkeen-jääneisyyttä.

Ratkaisuksi kehitetyn osittaisen purkamisen jaterassoinnin toteutukset ovat vakuuttavia. Korjat-tuna Ahrensfelder Terassen -nimen saanut kortte-lialue Berliinin Marzahn-lähiössä koostui aikaisem-min 11-kerroksisista lamellikerrostaloista. Raken-nukset madallettiin pääosin 2-3 kerrokseen ja osit-tain 5-6 kerrokseen, jolloin asuntojen määrä putosi1400:sta 300:aan.

Myös Leinefelden pikkukaupunki Thüringeninosavaltiossa oli valinnut arkkitehtikilpailujen kaut-ta tämän metodin rakennuskantansa pääkorjausta-vaksi. DDR:n aikaan puuvillateollisuuden ympärillerakentuneen, nyttemmin kutistuvan kaupunginasunnoista 90% sijaitsee elementtikerrostaloissa.Lähes kaikki kaupungin kerrostalot on jo madallet-tu ja korjattu arkkitehtitoimisto Stefan Forsterinsuunnitelmien mukaan.

Eräs kiinnostava osapurkamisen muunnelma onlähes 200 metriä pitkän lamellitalon viipalointikahdeksaksi itsenäiseksi kaupunkivillaksi. Leine-felde sai lähiökorjaamisestaan eurooppalaisenkaupunkisuunnittelupalkinnon vuonna 2004.

KORJAUSRAKENTAMISEN ESIMERKKEJÄ SAKSASSA

Satu Huuhka, arkkitehti yotutkimusapulainen,Entelkor – energiatehokas lähiökorjaaminen, TTY

1Eristerappauksella ja julkisivulasilla värikkäästi korjattuasuinkerrostalo Berliinin Hellersdorfin lähiössä.

2a ja 2bAhrensfelder terassen -osapurkukohde Berliinin Marzah-nissa on vaihtanut ilmettään voimakkaasti. ArkkitehditSchüttauf & Persike.

3a ja 3bKorjaamaton sekä madaltaen ja terassoiden korjattu ker-rostalo Leinefeldessä. Arkkitehtitoimisto Stefan Forster.

1

3a

Satu

Huu

hka

Satu

Huu

hka

BET0904 s44-49 Satu Huuhka 28.12.2009, 12:1644

4 2009 45

Tyypillisimmässä DDR:n elementtijärjestelmäs-sä, WBS-70:ssä, elementit ovat juotosvaluin liitet-tyjä massiivisia välipohjaelementtejä, kantavia vä-liseinäelementtejä ja pesubetonipintaisia ruutu-elementtejä. Toisin kuin Suomessa, betonisand-wich-ulkoseinäelementin rakenne on sama sekäpitkittäisillä seinillä että päätyseinillä (betoniulko-kuori 60 mm + mineraalivillaeriste 60 mm tai solu-polystyreenieriste 50 mm + betonisisäkuori 140 tai150 mm).

Osittaisessa purkamisessa elementit täytyy ir-rottaa hellävaraisesti, jäljelle jääviä rakenteitavaurioittamatta, joten asennusprosessi toteute-taan ikään kuin käänteisessä järjestyksessä: ele-mentit tuetaan, valusaumat avataan piikaten jaosat nostetaan alas nosturilla alkuperäisiä nosto-lenkkejä käyttäen. Jos kantavat väliseinät muuttu-vat purkamisessa ulkoseinien sisäkuoriksi, joudu-taan niihin aukotettaessa lisäämään teräsosia, sil-lä väliseinät ovat raudoittamattomia. Madaltami-sen jälkeen rakennukset korjataan tavanomaisinteknisin ratkaisuin eli lisälämmöneristämällä jaeristerappaamalla.

Ulkoseinäelementin sisäkuoren paksuus mahdol-listaa korjausrakentamisessa kevyet, piiloripustetutparvekkeet rakennuksen kaikilla sivuilla, mitä Ste-fan Forster on hyödyntänyt Leinefelden tavaramer-kiksi muodostuneissa, elegantisti leijuvissa punai-sissa noppaparvekkeissa. C

laus

Asa

m

2b

Clau

s As

am

2a

3a 3b

Satu

Huu

hka

BET0904 s44-49 Satu Huuhka 28.12.2009, 12:1645

4 200946

4Kerrostaloa madalletaan ja lyhennetään irrottamalla ele-mentit ehjinä uudelleenkäyttöä varten.

4

Clau

s As

am

BET0904 s44-49 Satu Huuhka 28.12.2009, 12:1646

4 2009 47

5

5Piiloripustettu punainen noppaparveke, sininen julkisivu-väri ja tiilimuurit toistuvat erilaisina variaatioina Leine-felden saneerauksissa. Arkkitehtitoimisto Stefan Forster.

6Purkuelementeistä rakennettu moderni omakotitalo Ber-liinissä. Alakerran seinät on tehty välipohjaelementeistäsuuremman huonekorkeuden saavuttamiseksi. Arkkitehti-toimisto Conclus.

6

Clau

s As

am

Satu

Huu

hka

BET0904 s44-49 Satu Huuhka 28.12.2009, 12:1647

4 200948

Betonielementtien uudelleenkäyttö, joka onoma tutkimuskohteeni Entelkor -hankkeessa, onlähtenyt Saksassa liikkeelle juuri kerrostalojen osit-taisen purkamisen kautta. Ehjänä purettujen ele-menttien uudelleenkäyttö on nähty Saksassa mah-dollisuutena ja korjaustoiminnan luonnollisena jat-keena, ja elementit on todettu laajojen kenttä- jalaboratoriotutkimusten perusteella pääosin täysinkäyttökelpoiseksi rakennusmateriaaliksi. Uudel-leenkäyttöä motivoivat kierrätetyn rakennusmateri-aalin ekologisuus ja edullisuus. Tekniikkaa ovat tut-kineet ja toteuttaneet Berliinin ja Cottbusin teknilli-set yliopistot sekä Weimarin esivalmistamisen jaelementtirakentamisen instituutti.

Uudelleenkäyttöön kelpuutetut rakennusosat jatekniset toteutukset vaihtelevat toimijan mukaan.Massiiviset välipohjaelementit hyväksyvät kaikki,mutta mineraalivillalla eristettyjen sandwich-ulko-seinäelementtien käyttö jakaa mielipiteet, sillä mi-neraalivillaa pidetään karsinogeeninä.

Elementtejä käytetään myös luovasti alkuperäi-sestä poikkeavaan tarkoitukseen, esimerkiksi mas-siivisia välipohjaelementtejä on nostettu pystyynseiniksi. Elementtien leikkaaminen on tietyssämäärin mahdollista. Vanhoista osista koottava run-ko täydennetään uusilla materiaaleilla tarvittavissakohdin.

Koerakentamiskohteina on tehty parikymmentäpienimuotoista rakennusta: pari-, omakoti- ja pien-kerrostaloja, autosuojia, siunauskappeli sekä seu-raintaloja. Suurin osa rakennuksista sijaitsee pur-kukohteiden läheisyydessä Berliinin ympäristössätai Thüringenin osavaltiossa.

Näistä matkallamme tutustuin Mellingenin siu-nauskappeliin, Cottbusin kaupunkivilloihin, berliini-läiseen taidegalleria Plattenpalastiin sekä omakoti-taloihin Leinefeldessä ja Berliinissä. Kierrätysmate-riaalista valmistetut uudisrakennukset voidaan to-teuttaa yhtä korkeatasoisina kuin täysin uusistamateriaaleista rakennetutkin, ja myös matalaener-giaratkaisut ovat mahdollisia.

Lisätietoa hankkeesta ja opintomatkasta:www.ara.fi/elavalahio —> Hankkeet —>Tutkimus- ja kehittämishankkeet —> Entelkor

7Taidegalleria Plattenpalast oli Berliinin teknillisen yli-opiston uudelleenkäytön prototyyppi. Peili-ikkunat ovatperäisin DDR:n Tasavallan palatsista. Rakennus on eris-tetty sisäpuolelta. Arkkitehtitoimisto Wiewiorra Hopp.

8a ja 8bCottbusin kaupunkivillat on rakennettu 11-kerroksisenasuinkerrostalon elementeistä samalle tontille, josta ra-kennus purettiin. Viidessä kaupunkivillassa on yhteensä13 asuntoa. Arkkitehtitoimisto Zimmermann + Partner.

Cars

ten

Wie

wio

rr

7

8a

8b

BET0904 s44-49 Satu Huuhka 28.12.2009, 12:1648

4 2009 49

9Kierrätystalo Leinefeldessä on edullinen karvalakkimalli.Arkkitehtitoimisto MWM Objects.

10a ja 10bMellingenin hautauskappelissa kierrätetyt pesubetoni-elementit on verhoiltu käsittelemättömällä puurimalla.Puurakenteinen katto antaa sisätiloille ilmettä. Suunnit-telijana IFF Weimar.

9

10a

10b

GERMAN EXAMPLES OF RENOVATION BUILDING

The research project started in the Tampere Universityof Technology in the autumn of 2009 – Entelkor, or ener-gy efficient suburb renovation building – is part of theSuburb Programme of the Ministry of the Environment,funded by the Housing Finance and Development Centreof Finland (ARA). The three-year research project isimplemented by the Department of Civil Engineeringand the School of Architecture and the objective is todevelop through cooperation between different scien-ces innovative solutions for energy efficient renovationbuilding of Finnish suburbs.

In October the research team travelled to Berlin, Ger-many, to seek international influences, contacts andideas for the research project. The re-use of precastconcrete elements, which in Germany has started as aresult of the partial demolition of apartment buildings,was one aspect studied during the trip. The re-use ofprecast elements demolished intact has in Germany beenseen as a possibility and as a natural continuation ofrenovation activities. Extensive field and laboratoryanalyses have proven the elements as a rule to beperfectly usable building material.

The re-use is motivated by the ecology and inexpen-siveness of recycled building material. This technologyhas been investigated and implemented at the Berlin andCottbus Universities of Technology as well as theWeimar Institute for Precast Technology andConstruction. The building parts qualified for re-use andthe technical implementation methods vary between thedifferent operators. Massive intermediate floor units areapproved by all, but the re-use of external wall elementsrealised as sandwich units with mineral wool insulationdivides opinions due to the carcinogenic nature ofmineral wool. Precast elements have also found newcreative applications with e.g. massive intermediatefloor units raised upright for use as walls.

Some twenty small-scale buildings have been imple-mented as test buildings projects. Most of them are lo-cated near the demolition sites in the Berlin area or inthe Free State of Thüringen. New buildings built from re-cycled materials can be implemented to as highstandards as buildings built from new materials, andalso low-energy solutions are possible.

For more information about the project and the trip toGermany, please visit: www.ara.fi/elavalahio —> Hank-keet —> Tutkimus- ja kehittämishankkeet —> Entelkor

Satu

Huu

hka

Satu

Huu

hka

Satu

Huu

hka

BET0904 s44-49 Satu Huuhka 28.12.2009, 12:1649

4 200950

Petteri Ormiskangas, tekn.yoAaro Kohonen Oy

BETONISANDWICH -ELEMENTIN KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA

Taulukko 1.Diplomityössä tutkitut rakenteet.

Ra ke nne S K (m m ) Eriste l (W /m K) d (m m ) Uritus UK (m m ) U (W /m 2K)US 1 80 V illa 0.036 160 K y llä 70 0.24US 2 80 E P S 0.036 160 K y llä 70 0.24US 3 80 P UR 0.024 160 E i 70 0.18US 4 80 P UR 0.024 240 E i 70 0.11US 5a 80 E P S 0.031 180 K y llä 70 0.17US 5b 80 E P S 0.031 180 E i 70 0.17US 6 80 V illa 0.036 240 K y llä 70 0.16US 7a 80 E P S 0.036 240 K y llä 70 0.16US 7b 80 E P S 0.036 240 E i 70 0.16US 8 80 V illa 0.036 350 K y llä 70 0.11US 9 80 E P S 0.036 350 E i 70 0.11

Rakennusten lämmöneristysmääräykset kiristyvät1.1.2010 noin 30 % nykytasoon nähden. Lisäksivuonna 2012 on tarkoitus kiristää määräyksiä vieläentisestään. Tulevaisuudessa on tarkoitus myöskorvata yksittäisten rakenneosien U-arvovaatimuk-set koko rakennuksen primäärienergian kulutuk-seen perustuvilla määräyksillä.

Tässä artikkelissa esitellään eristepaksuudenja eristetyypin vaikutusta betonisandwich-raken-teiden kosteustekniseen toimintaan. Artikkeli pe-rustuu ensisijassa diplomityöhön, Ormiskangas P.”Betonisandwich- elementin kosteustekninen toi-minta paksuilla eristeillä.”

TARKASTELLUT RAKENTEETBetonisandwich -rakenteen lämmöneristyskykyävoidaan parantaa kasvattamalla eristepaksuutta taikäyttämällä parempaa eristettä sekä parantamallaliitosten ilmatiiveyttä. Rakenteen kosteustekninentoiminta on kuitenkin riippuvainen käytetystä eris-temateriaalista ja vahvuudesta. Sandwich -raken-teen kosteustekninen toiminta muuttuu hiemaneristepaksuuden kasvaessa ja etenkin eristemateri-aalin vaihtuessa.

Taulukossa 1 on esitetty diplomityössä tutkitutrakenneratkaisut. Rakenteista US1 edustaa tällähetkellä yleisesti käytössä olevaa mineraalivilla-eristeistä betonisandwich -rakennetta. Rakenne-tyypit US5, US6 ja US7 edustavat vuoden 2010alusta voimaan tulevaa määräystasoa. Tyypit US4,US8 ja US9 edustavat lähes passiivitalotasoa.

Eristepaksuuden kasvattaminen aiheuttaa logis-tisia ongelmia betonisandwich -rakenteille, kun

esimerkiksi kuljetuksessa lavalle mahtuu entistäpienempi määrä elementtejä. Eristemateriaalinmuuttaminen villasta EPS- tai PUR -eristeeseentaas vaikuttaa rakenteen kosteustekniseen käyt-täytymiseen.

Rakenteiden kosteusteknistä toimintaa tutkittiinlaskennallisesti mallintamalla rakenteet WUFI:llasekä Espoon että Karasjoen ilmastossa. Ohjelmanrajoituksista johtuen rakenteet mallinnettiin ja tut-kittiin tuulettamattomina. Tuulettuville rakenteilletehtiin tuulettamattoman rakenteen tuloksia hyö-dyntäen erillinen tuulettuvuusanalyysi, jolla arvioi-tiin tuuletuksen tehokkuutta ja vaikutusta raken-teen toimintaan.

Villaeristeillä eristepaksuuden kasvattaminen eimuuttanut sanottavasti rakenteen kosteusteknistäkäyttäytymistä. Ulkokuoren keskimääräinen koste-uspitoisuus (kg/m3) oli kaikilla tutkituilla villaeris-teisillä rakenteilla muutaman kg/m3 sisällä. Eriste-kerroksen eikä sisäkuoren keskimääräisessä koste-uspitoisuudessa ei havaittu sanottavia eroja villa-eristeisten ratkaisujen välillä.

EPS -eristeillä paksumman eristeen käyttö eimyöskään aiheuttanut merkittävää muutosta ulko-kuoren keskimääräiseen kosteuspitoisuuteen. Eris-tekerroksen keskimääräisessä kosteuspitoisuudes-sa eroja oli lähinnä talviaikaan, jolloin paksummatkerrokset pysyivät aavistuksen kuivempina. Erotkuitenkin olivat luokkaa ~0,1 kg/m3. Sisäkuorenkeskimääräisessä kosteuspitoisuudessa paksumpieriste aiheutti korkeamman kosteuspitoisuuden,kuitenkin siten, että kuivimman ja kosteimman väli-nen ero oli alle n. 7 kg/m3.

λλλλλ

BET0904 s50-51 SW kosteusjuttu 28.12.2009, 12:5350

4 2009 51

HYGRO-TECHNICAL PERFORMANCE OF PRECASTCONCRETE SANDWICH PANELS

The regulatory thermal insulation requirements for buil-dings will be increased by ca. 30% over the current levelas of 1 January 2010. Moreover, in 2012 the require-ments will be increased further according to plans. TheU value requirements of individual structural parts arealso to be replaced in the future by regulations based onthe primary energy consumption of the whole building.

A recent study investigated how the increase in thethickness of the insulation layer resulting from the newthermal insulation requirements will affect the hygro-technical performance of precast sandwich panels.

The calculations showed that the increase in thethickness of the insulation layer will not affect thehygro-technical performance of concrete sandwichstructures to any significant extent. The replacement ofthe insulation type had more effect. When thick EPS andPUR insulation layers are used, the curing of the internalshell becomes a factor, which needs to be taken intoaccount at the coating stage, particularly if a tightcoating is to be used on the internal shell.

For all façades the most critical source of moistureproved to be strong driving rain, which kept thestructure humid throughout the analysis period. Theannual amount of driving rain in Espoo, for example,was 249 mm/year on the south elevation. The strongdriving rain resulted in deficient net drying of theexternal shell in all the studied structures. In theautumn, the external shell was made equally wet byrainwater every year, up to almost RH100. Summerweather eliminated the humidity, however, and theannual minimum decreased toward the end of the calcu-lation period.

PUR -eristeiset rakenteet käyttäytyivät samoinkuin EPS:llä. Sisäkuoren keskimääräinen kosteusoli hieman suurempi kuin paksuimmalla tutkitullaEPS -ratkaisulla, mutta ei merkittävästi. Ulkokuo-ren keskimääräinen kosteus puolestaan oli aavis-tuksen pienempi EPS -ratkaisuun verrattuna.

RAKENTEIDEN TUULETUSTARPEESTATyössä tutkittiin myös tuuletuksen vaikutusta ra-kenteiden kosteustekniseen toimintaan. Suurinhyöty tuuletuksesta oli villaeristeisillä ratkaisuilla.EPS - ja PUR -eristeillä tuuletuksen hyöty jäi pie-nemmäksi, koska tuuletusuran ympärillä on tiivistämateriaalia, joka ei välttämättä ehdi luovuttamaankosteutta uritukseen samaa vauhtia kuin ilmavirtapystyisi poistamaan kosteutta. Villaeristeen tapa-uksessa suurin hyöty tuuletuksesta oli erityisestieristekerroksen kosteuspitoisuuteen sekä tuomaanlisävarmuutta mahdollisten vesivahinkojen yms.varalle.

Tuuletusurissa aikaansaatavia virtausnopeuksiaarvioitiin COMSOL -ohjelmalla tehdyillä malleilla.Näiden tulosten perusteella, huonosti toteutettunaja suunniteltuna ei urituksen koko kuivatuspotenti-aalia saada hyötykäyttöön. Esimerkiksi pienillä put-killa toteutettuna luonnollisessa konvektiossa ai-kaansaadut virtausnopeudet olivat selvästi pienem-piä kuin yhtenäisen tuuletusraon tapauksessa.

Paksummilla eristeillä luonnollisesta konvektios-ta aiheutuvat virtausnopeudet jäivät ohuempia eris-teitä pienemmiksi. Tämä johtuu eristeiden parem-man lämmöneristyskyvyn myötä pienentyneestälämpötilaerosta uran pinnan ja ulkoilman välillä.

YHTEENVETOTyössä tehtyjen laskelmien perusteella ei eristeker-roksen paksuntamisella todettu olevan merkittäväävaikutusta betonisandwich- rakenteen kosteustek-niseen käyttäytymiseen. Suurempi vaikutus olieristetyypin vaihtamisella. Sisäkuoren kuivuminenon paksuilla EPS - ja PUR -eristeillä tekijä, joka tu-lee ottaa huomioon pinnoitusvaiheessa, etenkinkun sisäpintaan on tarkoitus laittaa tiivis pinta.

Kaikilla julkisivuilla kriittiseksi tekijäksi osoit-tautui voimakas viistosade, joka piti rakenteen kos-teana läpi tarkastelujakson. Esimerkiksi käytetyssäEspoon ilmastossa läpi laskentajakson oli vuotui-nen viistosateen määrä eteläjulkisivulla 249 mm/vuosi. Voimakkaasta viistosateesta johtuen kaikillatutkituilla rakenteilla ulkokuoren nettokuivuminenjäi vähäiseksi. Syksyn tullen sateet kastelivat ulko-kuoren laskentajakson jokaisena vuotena ulkokuo-ren yhtä kosteaksi, lähes tasolle RH100. Kesäisinkosteus kuitenkin poistui ja vuosittainen minimipieneni laskennan loppua kohti.

Työssä tarkastellut seinärakenteet on toteutettubioenergiatutkimuskeskukseen Saarijärvelle janiistä tullaan mittaamaan muutaman vuoden ajantodellisia kosteuksia ja lämpötiloja.

LÄHDE:– Ormiskangas P., Betonisandwich -elementin

kosteustekninen toiminta paksuilla eristeillä.Diplomityö TTY. 2009.

1Kuvassa 1 on esitetty sisäkuoren kuivumista erilaisillaratkaisuilla. Villaeristeellä BSW -rakenteen sisäkuorikuivuu selvästi nopeimmin. Laskennan alkuhetki oli 1.10.Alussa sisäkuoren kosteuspitoisuus oli RH90 (100 kg/m3).1 vuosi = 8760 h.

BET0904 s50-51 SW kosteusjuttu 28.12.2009, 12:5351

4 200952

BETONILATTIAN RIITTÄVÄN KUIVUMISEN VARMISTAMINEN

Tarja Merikallio, tekniikan tohtoriLemminkäinen Infra Oy

TAVOITTEENA KOSTEUSONGELMIENESTÄMINENBetonin kosteus ja sen mahdollisesti aiheuttamatongelmat herättävät usein keskustelua talonra-kennusprojektin eri vaiheissa. Ongelmakenttäävoidaan pitää varsin laajana. Rakennustyömaallabetonin hidas kuivuminen voi aiheuttaa aikataulu-viiveitä. Valmiissa rakennuksessa liiallinen koste-us voi puolestaan aiheuttaa lattianpäällysteissä ja-pinnoitteissa erilaisia vaurioita. Näkyvien vaurioi-den lisäksi kosteusvaurioiden vaikutukset sisäil-man laatuun ja sitä kautta ihmisten terveyteenovat viime vuosina nousseet merkittävästi esille.Ongelmakentän voidaan siten ajatella ulottuvanmyös huonon sisäilman laadun aiheuttaman ter-veyshaitan korvauskustannusten käsittelyyn oi-keudessa. Rakennusalalla yleisenä käsityksenäon, että ongelmien lisääntyminen johtuu kiristynei-den rakentamisaikataulujen aiheuttamasta lyhy-emmästä betonin kuivumisajasta ja myös päällys-temateriaalinen, kuten esimerkiksi mattoliimojen,kemiallisten ominaisuuksien muuttumisesta.

Suuri osa betonilattioiden kosteusvaurioista voi-daan välttää, kun huolehditaan, että rakenne on riit-tävän kuiva ennen päällystys- tai pinnoitustyöhönryhtymistä ja estetään liiallisen lisäkosteuden pääsyrakenteeseen. Myös päällystemateriaalivalinnalla

voidaan merkittävästi vaikuttaa betonilattiaraken-teen kosteustekniseen toimivuuteen. Erityisesti ra-kenteissa, joissa ulkopuolisen kosteuden pääsyä ra-kenteeseen ei aina voida täysin estää, on ensisijai-sen tärkeää valita päällystemateriaaliksi sellainentuote, joka joko kestää kosteutta tai pystyy läpäise-mään kosteutta. Tällaisia rakenteita ovat mm. maan-varaiset lattiarakenteet, sillä vaikka kapillaarinenkosteudensiirtyminen maasta rakenteeseen olisi es-tetty, kosteus voi siirtyä diffuusiolla vesihöyrymuo-dossa. Maanvaraisen laatan alapuolisen maaperänvesihöyryn osapaine on yleensä korkeampi kuin ra-kenteen yläpuolisen sisäilman, minkä seurauksenakosteus pyrkii siirtymään maaperästä rakenteen läpihuoneilmaan. Mikäli tämä kosteusvirta on suurempikuin päällystemateriaalin kyky läpäistä kosteutta,kosteus lattianpäällysteen alla voi nousta vaurioitu-misen kannalta kriittisen korkeaksi. Päällystemateri-aalin vesihöyrynläpäisevyydellä on merkittävä vaiku-tus maanvaraisen rakenteen kosteustekniseen toimi-vuuteen. Jotta rakenne toimisi kosteusteknisesti oi-kein, päällystemateriaalin vesihöyrynläpäisevyydentulee olla niin suuri, että rakenteen läpi huonetilaanpyrkivä kosteus läpäisee päällysteen nopeamminkuin kosteus siirtyy päällysteen alapuolisen rakenne-kerroksen läpi. Valtaosa betonilattioiden kosteusvau-rioista johtuu nimenomaan maaperän kosteudesta,mutta on muistettava että ongelmia on myös edel-leen esimerkiksi välipohjissa.

Kosteusteknisesti riskirakenteina voidaan pitäämuun muassa sellaisia maanvaraisia betonilattioi-ta, jotka päällystetään tiiviillä muovi- tai kumima-tolla. Ongelmia voi syntyä myös käytettäessä par-ketti- ja laminaattilattioissa vesihöyryntiiviitä alus-materiaaleja. Valitettavasti monissa parketti- ja la-minaattilattioiden asennusohjeissa nimenomaanvaaditaan, että päällysteen alle on laitettava höy-rynsulku (esim. polyeteenikalvo). Parketti- ja lami-naattipäällysteet voivat kyllä tällöin säilyä vaurioi-tumattomina, mutta tiiviin alusmateriaalin allamahdollisesti oleva tasoite voi liiallisen kosteudenvaikutuksesta vaurioitua. Ongelmia voi myös syntyäbetonilattian ja seinän rajapintaan kohtaan, missähöyrynsulku päättyy. Höyrynsulun alta pois pyrkivänkosteuden on muutamissa käytännön kohteissa ha-vaittu aiheuttavan vauriota muun muassa jalkalis-toissa sekä seinän alaosissa.

1Päällystystyö on keskeytetty virheellisen mittaustuloksenvuoksi (tolpan oikealla puolella). Tarkan mittauksen pe-rusteella (topan vasen puoli) rakenne on reilusti riittävänkuiva.

2Rakennustyömaalla pitäisi siirtyä tarkempaan näytepala-mittaukseen.

1

2

Juha

Kom

onen

Juha

Kom

onen

BET0904 s52-56 Merikallio 28.12.2009, 12:5652

4 2009 53

KUIVUMISAJAN OPTIMOINNILLAMERKITTÄVÄ TALOUDELLINENVAIKUTUS RAKENNUSHANKKEESSABetonilattioissa ilmenneiden vaurioiden korjaus-kustannukset ovat yksi kalleimmista talonrakennus-urakoiden takuun piiriin kuuluvista kustannuksista.Lattianpäällystevaurion korjauskustannukset voivatolla jopa viisinkertaiset verrattuna alkuperäisiinasennuskustannuksiin. Yleensä vauriot ilmestyvätvasta, kun rakennus on jo käytössä, jolloin vaurionkorjaustyön suorien kustannusten lisäksi on otetta-va huomioon toiminnan keskeytymisestä, muutos-ta, mahdollisien terveyshaittojen korvauksista sekäoikeudenkäyntikuluista aiheutuneet kustannukset.On siis taloudellisesti järkevää suunnitella ja raken-taa betonilattiarakenne niin, ettei kosteusvaurioitapääse syntymään

Kosteusvaurioiden välttämiseksi betonilattioidenannetaan rakennusaikana kuivua tai niitä kuivate-taan ennen lattianpäällystys- tai pinnoitustyöhönryhtymistä. Siihen miten kauan tämä kuivuminenvaatii aikaa vaikuttavat erityisesti rakenteen pak-suus, kuivumissuunnat, betonin ominaisuudet, ra-kennetta ympäröivän ilman lämpötila ja kosteussekä päällyste- tai pinnoitemateriaalin kosteuden-sietokyvyn ja vesihöyrynläpäisykyvyn perusteellamääritetty tavoitekosteustila.

Kuivumisajan optimoinnilla on merkittävä talou-dellinen vaikutus uudisrakennushankkeessa, silläkuivuminen tahdistaa sisävalmistusvaiheen. Raken-nusaikana todettu betonilattian liiallinen kosteus eliriittämätön kuivuminen voi johtaa betonilattiansuunnitellun päällystämistyön aloituksen viivästymi-seen. Neljälle erilaiselle uudisrakennuskohteelletehdyt aikataulusimuloinnit ovat osoittaneet be-tonilattian päällystämisajankohdan viivästyminenvaikutuksen rakennustyömaan aikatauluun ja koko-naiskustannuksiin olevan merkittävä. Esimerkiksilattianpäällystystyön aloituksen viivästyminen vainviidellä työvuorolla vaikutti yhden kohteen kokonais-aikatauluun jopa niin paljon, että kohteen suunnitel-lun aikataulun mukaisen valmistumisen todennäköi-syys pieneni alle 70 %:iin. Viivästymisen ollessa 20työvuoroa eli 4 kalenteriviikkoa kohteiden ajoissavalmistumisen todennäköisyys pieneni kaikissa koh-teissa huomattavasti vaihdellen kohteesta riippuen5 %:sta 70 %:iin. Viivästymisen ollessa 50 vuoro-kautta kaikkien tarkasteltujen kohteiden ajoissa val-mistumisen todennäköisyys oli lähes olematon.

Työmaan kokonaisaikataulun viivästyminen lisäähuomattavasti työmaan käyttö- ja yhteiskuluja. Li-

säksi lattianpäällystystyön aloitusajankohdan vii-västyminen nostaa työmaan kustannuksia johtueneri urakoitsijoiden (mm. pääurakoitsijan, siivousliik-keen, putkiurakoitsijan, parketti- ja mattoasentaji-en, alakattoasentajien sekä listoittajien) töidenkeskeytymisestä ja uudelleenmobilisoinnista. Latti-anpäällystystyön aloituksen viivästymisen ollessa20 työvuoroa työmaan kokonaiskustannukset nousi-vat todennäköisimmässä tapauksessa noin 0,5 %.Viivästymisen ollessa 50 työvuoroa työmaan koko-naiskustannukset nousivat jopa yli 2 %. Tällöin voi-daan puhua jo satojen tuhansien eurojen lisäkus-tannuksista, joiden aiheuttajana on betonilattianoletettua hitaampi kuivuminen.

Rakennustyömaan aikataulun ja kustannustenkannalta on siis oleellista, ettei betonilattioidenkuivattamiseen myöskään käytetä enemmän aikaakuin mitä on todella tarpeellista. Laadukkaan be-tonilattioiden kosteudenhallintatyön tulee johtaasekä laadukkaaseen lopputulokseen että myös laa-dukkaaseen toimintaan, mikä tässä yhteydessä tar-koittaa erityisesti suunnitellussa rakentamisaika-taulussa ja kustannusarviossa pysymistä. Riittäväkuivuus saavutetaan suunnitelmallisesti ja kustan-nustehokkaasti ilman kalliita “hätäratkaisuja”. Vaa-dittavan kuivumisajan optimointi edellyttää, ettätiedämme mikä riittää.

3

Juha

Kom

onen

3Porareikämittauksen perusteella näyttää kuivalta. Muttaviereen on tehty pieni reikä märkämenetelmällä.

RIITTÄVÄN KUIVUMISEN TASONILMOITTAMISSA KOSTEUSRAJA-ARVOISSA HAJONTAARakennustyömaalla ennen lattianpäällystystyöhönryhtymistä tehtävillä betonilattian kosteusmittauk-silla pyritään varmistamaan, että rakenne on kos-teusvaurion synnyn estämisen kannalta riittävänkuiva. Mittaustulosta verrataan yleensä päällyste-materiaalikohtaiseen kosteusraja-arvoon. Mikälimittaustulokseksi saadaan raja-arvoa alhaisempilukema, rakenteen voidaan olettaa olevan riittävänkuiva. Rakenteen kuivattamisen optimoinnin kan-nalta on tärkeää, että mittaustulosta ja tuloksentulkintaa voidaan pitää luotettavana.

Useimmissa tapauksissa kosteusraja-arvot onesitetty rakennekohtaisesti rakennustyöselostuk-

BET0904 s52-56 Merikallio 28.12.2009, 12:5653

4 200954

sessa. Työselostuksessa saatetaan myös viitata jo-honkin tiettyyn julkaisuun, jossa suurin sallittu kos-teuspitoisuus on ilmoitettu. Ensisijaisesti päällys-tystyössä tulee kuitenkin noudattaa materiaalival-mistajan antamia ohjeita, jotta tuotteen takuu py-syy voimassa. Mikäli kosteusraja-arvoa ei ole työ-selostuksessa tai materiaalivalmistajan ohjeissa il-moitettu, päällystystyössä tulee noudattaa muitahyvän rakennustavan mukaisia menettelyjä. Tällöinkäännytään yleensä Rakennustöiden yleiset laatu-vaatimukset SisäRYL 2000 julkaisun puoleen, jossaesitetään päällystemateriaalikohtaisia alustabeto-nin suurimpia sallittuja kosteuspitoisuuksia ylei-simmille lattianpäällysteille. Vastaavia kosteusra-ja-arvoja löytyy myös muista hyvän rakentamista-van mukaisia menettelytapaoja kuvaavista julkai-suista kuten esim. Betoniyhdistyksen julkaisuistaby45 ja by47.

Käytännön kannalta ongelmallista on se, että erijulkaisuissa ja asennusohjeissa olevissa kosteusra-ja-arvoissa voi olla huomattavia eroja. Saman tuot-teen, esimerkiksi kelluvan lautaparketin, betoninsuhteellisena kosteutena ilmoitettu kosteusraja-arvo voi vaihdella välillä 60…95 % suhteellistakosteutta riippuen siitä, mistä lähteestä raja-arvoon peräisin. Joissain lähteissä suurin sallittu koste-uspitoisuus ilmoitetaan suhteellisen kosteuden (%RH) lisäksi tai pelkästään painoprosenttikosteutena(p-%). Kosteusraja-arvoilla on merkittävä vaikutusbetonilattian vaadittavan kuivumisajan pituuteen.Saman rakenteen vaadittava kuivumisaika voi vaih-della useita viikkoja riippuen siitä, minkä ohjeenkosteusraja-arvoa noudatetaan. Esimerkiksi jos 100mm paksun maanvaraisen laatan kuivuminen 90 %suhteelliseen kosteuteen kestäisi noin 8 viikkoa,kuivuminen samoissa olosuhteissa 80 % suhteelli-

seen kosteuteen vaatisi jopa yli 30 viikkoa. Jotkutraja-arvot voivat olla niin alhaisia (esim. 60 % RH),että rakenteen kuivuminen vaadittuun tasoon nor-maalin rakennusajan puitteissa voi olla lähes mah-dotonta.

Kuivumisajoissa voi myös olla eroja noudatetta-essa saman ohjeen vaihtoehtoisia kosteusraja-ar-voja, joista toinen on esitetty suhteellisena kosteu-tena (% RH) ja toinen painoprosenttikosteutena (p-%). Kuivumisajat ovat yleensä pisimpiä, kun raja-arvona käytetään suhteellisena kosteutena ilmoi-tettua arvoa ja määritys tehdään mittaamalla beto-nin suhteellinen kosteus betoniin poratusta reiästänykyohjeiden (RT 14-10675 Betonin suhteellisenkosteuden mittaus ohjekortin) mukaiselta mittaus-syvyydeltä. Esimerkiksi erään parkettivalmistajanasennusohjeessa lukee seuraavasti: ”Tarkista ettäalusta on riittävän kuiva, max 80 % suhteellistakosteutta tai max. 3,0 paino-%”. Tällöin tietystä ra-kenteesta suhteellista kosteutta mitattaessa tulok-seksi voidaan saada alle 80 % noin 34 viikon kuivu-misen jälkeen kun karbidimittarilla mitattaessa tu-lokseksi voidaan saada alle 3 paino-% noin kolmenviikon kuivumisen jälkeen. Rakenteen vaadittavakuivumisaika voi siis vaihdella jopa 30 viikkoa sa-maa ohjetta noudatettaessa mutta eri mittausme-netelmiä käytettäessä.

Mistä tämä kosteusraja-arvojen suuri hajontasitten johtuu? Todennäköisesti osin siitä, että raja-arvoja on kopioitu vuosien varrella milloin mistäkinmiettimättä sen enempää, mihin ne perustuvat jamiten ne liittyvät käytettävään mittausmenetel-mään. Joissakin tapauksissa raja-arvoksi on otettupäällystemateriaalin kriittinen kosteus eli se koste-uspitoisuus, jonka on todettu aiheuttavan päällys-temateriaalissa muutoksia ottamatta kuitenkaan

huomioon kosteusmittaussyvyyttä ja materiaalinkykyä läpäistä kosteutta. Joissakin tapauksissa pai-noprosentteina ilmoitetut kosteusraja-arvot (esi-merkiksi karbidimittauksessa käytetyt) on muutettusuhteelliseksi kosteudeksi erilaisten muutoskäyrien(tasapainokosteuskäyrien) avulla ottamatta huomi-oon erilaisia betonilaatuja sekä mittaussyvyyksiä.Joissakin tapauksissa kosteusraja-arvo on saatettuottaa jonkun muun maan ohjeesta ottamatta huo-mioon, että mittausmenetelmä voi olla hyvinkin eri-lainen. Esimerkiksi Englannissa kosteusraja-arvopuupohjaisille lattianpäällysteille on 75 % RH, mut-ta mittaus tehdään rakenteen pinnasta ns. kupume-netelmällä. Tällöin rakenne voidaan mittauksen pe-rusteella todeta riittävän kuivaksi jo muutaman vii-kon kuivumisen jälkeen, kun Suomessa yleisestikäytetyllä porareikämenetelmällä saman kosteus-raja-arvon alittamiseen vastaavalla rakenteella ku-luisi useita kymmeniä viikkoja.

Suomessa 1980-luvun alusta 2000-luvulle jul-kaistut betonilattioiden päällystämiseen liittyvätyleiset ohjeet (kuten RYL 81, RYL 90, SisäRYL 2000,by12, by31/BLY4, by45/BLY7) ovat kosteusraja-ar-vojen osalta sisällöltään kutakuinkin samanlaiset.Lähdeviittausten perusteella edellä mainittujen jul-kaisujen kosteusraja-arvojen alkuperäisenä lähtee-nä on vuonna 1977 julkaistu ruotsalainen tutkimus-raportti Fuktproblem vid betonggolv (Nilsson, L-O1977), jossa esitetään ehdotuksia joidenkin materi-aalien kriittisiksi suhteellisen kosteuden arvoiksi.Uusimassa Rakennustöiden yleiset laatuvaatimuk-set SisäRYL 2000 julkaisussa on samat suhteellisenkosteuden enimmäisarvot kuin aikaisemmissa RYL81 ja RYL 90 julkaisuissa.

Samat kosteusraja-arvot ovat siirtyneet julkai-susta toiseen lähes muuttumattomina 1980-luvunalusta tähän päivään. Kosteusmittausmenetelmäs-sä on kuitenkin tuona aikana tapahtunut muutoksia.Muun muassa mittaussyvyydet ovat vuosien aikanamuuttuneet. Nykyinen mittaussyvyysohje perustuuoletukseen, että kosteus päällysteen alla nouseemyöhemmin enimmillään samaan arvoon kuin mitämittaussyvyydellä vallitsee päällystyshetkellä.Näin ei kuitenkaan läheskään aina tapahdu, vaansiihen miten kosteus betonilattiarakenteessa pääl-lystämisen jälkeen jakaantuu uudelleen vaikuttaamonta eri tekijää kuten päällystemateriaalin vesi-höyrynläpäisevyys, betonin kosteudensiirto-ominai-suudet, rakenneratkaisu sekä olosuhteet rakenteenylä- ja alapuolella. Näitä tekijöitä ei nykyisissä kos-teusraja-arvoissa ole otettu riittävästi huomioon.

4Tähän pitäisi pian ulkoseinien saapumisen jälkeen asen-taa hienointa parkettia.

Juha

Kom

onen

4

BET0904 s52-56 Merikallio 28.12.2009, 12:5654

4 2009 55

Esimerkiksi puupohjaisten lattianpäällysteiden ku-ten parketin ja laminaatin kosteusraja-arvot ovatpääsääntöisesti turhan alhaisia, sillä nämä materi-aalit läpäisevät varsin hyvin kosteutta. Monet tutki-mukset ovat osoittaneet, että vaikka mittaussyvyy-dellä suhteellinen kosteus olisi 90 %, ei kosteusparketin läheisyydessä nouse parketin kannaltakriittisen korkeaksi.

Turhan alhaisista raja-arvoista voi olla seurauk-sena betonilattian tarpeettoman pitkä kuivatusaikaja siitä johtuvat ylimääräiset kustannukset. Tiivii-den muovimattojen kosteusraja-arvot saattavatpuolestaan olla liian korkeita, mikä voi johtaa kos-teusvaurioon sekä siitä aiheutuviin toiminnallisiin,taloudellisiin ja jopa terveydellisiin haittoihin. Tii-viiden lattianpäällysteiden kosteusraja-arvojenalentamisen sijaan sekä taloudellisesti että toimin-nallisesti järkevämpi vaihtoehto on kehittää pääl-lystemateriaaleja sellaiseen suuntaan, että niidenvesihöyrynläpäisevyys ja kosteudenkestävyys pa-ranevat. Näin betonilattian vaadittavaa kuivumisai-kaa saadaan lyhennettyä ja samalla kuitenkin kos-teusvaurioriskiä pienennettyä.

RIITTÄVÄ KUIVUMISEN VARMISTAMINEN VAATII EDELLEEN TUTKIMUS-JA KEHITYSTYÖTÄNykyinen käytäntö vaatia erityisesti työmaa-aikai-sia rakennekosteusmittauksia on vienyt rakentami-sen kosteudenhallintatyötä merkittävästi eteenpäinja siten varmasti myös osaltaan vähentänyt kosteu-den aiheuttamien vaurioiden määrää. Huolimattaviime aikoina tehdyistä aiheeseen liittyvistä lukui-sista tutkimus- ja kehitystöistä, nykyiseen menetel-mään määrittää betonilattian riittävä kuivuminenliittyy kuitenkin edelleen huomattava määrä erilai-sia epävarmuustekijöitä, joiden taloudellinen vaiku-tus rakennushankkeessa voi olla merkittävä. Monetkosteusraja-arvot johtavat turhan pitkiin kuivatta-misaikoihin. Toisaalta nykyohjeen mukaisilta mitta-ussyvyyksiltä saatu raja-arvoa alhaisempi kosteus-lukema ei aina anna varmuutta siitä, etteikö lattian-päällyste voisi vaurioitua kosteuden takia. Ennenlattianpäällystystyötä tehty kosteusmittaus ei otahuomioon rakenteeseen mahdollisesti myöhemminpääsevää kosteutta. Esimerkiksi maanvarainen lat-tiarakenne voidaan rakennusaikana todeta riittävänkuivaksi, mutta rakennuksen käytön aikana koste-uspitoisuus voi maaperän kosteustuoton vaikutuk-sesta nousta kriittisen korkeaksi.

Myös itse kosteusmittaukseen liittyy lukuisia eri-

laisia epävarmuustekijöitä, jotka vaikuttavat mitta-ustulokseen ja tuloksen tulkintaan. Mittaustulok-sen lisäksi mittausraportissa tulisi aina ilmoittaaarvio mittauksen luotettavuudesta, mikä tarkoittaamuutakin kuin mittalaitteen valmistajan ilmoitta-maa mittalaitteen tarkkuutta. Mittauksen luotetta-vuuden arviointi ei kuitenkaan ole käytännössähelppoa. Missään alan julkaisussa ei neuvota, mi-ten tarkastelu tulisi tehdä ja mitä kaikkia asioita sii-nä tulisi ottaa huomioon. Tämä ei sinänsä ole mi-kään ihme, sillä betonilattian kriittisiin kosteusraja-arvoihin sekä kosteusmittausmenetelmiin liittyy lu-kuisa määrä erilaisia epävarmuustekijöitä, joidensuuruutta ja jopa suuntaa on käytännössä lähesmahdotonta määrittää. Joidenkin yksittäisten mit-tausepävarmuustekijöiden aiheuttama virhe voi joyksinään olla niin suuri, että se voi tehdä mittauk-sesta käytännön kannalta merkityksettömän.

Nykyisen betonilattian riittävän kuivumisen mää-ritysmenetelmän kehittäminen pyrkimällä vain en-tistä tarkempiin mittauksiin ei välttämättä vie asiaakäytännön kannalta parempaan suuntaan. Sekälopputuotteen laadun että toiminnan laadun kan-nalta järkevämpää olisi panostaa entistä enemmän

Sam

i Nie

mi

Sam

i Nie

mi

5

6

5Muovimatto ja liima ovat pilaantuneet kuukaudessa, kos-ka alusbetoni on aivan märkää.

6Kosteusvaurion syyn selvittäminen vaatii tarkkoja mitta-uksia, maanvaraisen lattiarakenteen kosteusjakaumanmittausreiät porattu.

BET0904 s52-56 Merikallio 28.12.2009, 12:5655

4 200956

rakennesuunnitteluvaiheeseen. Tällöin rakennusfy-sikaalisiin laskelmiin perustuen tulisi arvioida, mi-ten kauan ja missä olosuhteissa kunkin rakenteentulee kuivua, jotta se toimisi kosteusteknisesti tie-tyt ominaisuudet omaavalla materiaalilla päällys-tettäessä. Oleellisia parametreja tässä yhteydessäovat päällystemateriaalin vesihöyrynläpäisevyys,kosteudensietokyky, betonin kyky siirtää kosteuttasekä mahdollinen maaperän kosteustuotto. Materi-aalivalinnoilla (betonin ja päällystemateriaalin)sekä työmaaolosuhteiden (lämpötila ja kosteus)hallinnalla tulee pyrkiä vaikuttamaan siihen, ettärakenne on riittävän kuiva tavoiteaikataulun mukai-sesti ja todennäköisyys kosteusvaurion synnylle onminimoitu. Työmaa-aikaisilla kosteus- ja lämpötila-mittauksilla tulee seurata erityisesti kuivumisolo-suhteita ja varmistaa, että ne ovat tavoitteen mu-kaiset. Rakennekosteusmittauksilla voidaan seura-ta rakenteessa tapahtuvaa kuivumista. Mittaustu-losta ei kuitenkaan tule liian kirjainmillisesti verra-ta johonkin tiettyyn raja-arvoon varsinkaan niin kau-an kuin kosteusmittausten ja raja-arvojen luotetta-

ENSURING ADEQUATE CURINGOF CONCRETE FLOORS

The current practice requiring structural humidity measu-rements particularly during the building stage has impro-ved humidity management in construction significantlyand for its part reduced the amount of damage caused byhumidity. However, there are still several uncertaintiesassociated with the determination of the adequate curingof concrete floors and these can have a considerable costeffect on building projects. Many humidity limit valueslead to unnecessarily long curing times. On the otherhand, with the measurement depths defined by currentguidelines it cannot be ensured that even if the ob-tained humidity values are within the limit values, thefloor coating will not be damaged due to humidity. Hu-midity measurements carried out before the floor cove-ring is laid do not take into account the possibility ofhumidity gaining access into the structure subsequently.

The actual humidity measurements also involve uncer-tainties, which influence the measurement result and theinterpretation of the result. If more accurate measure-ments are the only objective of the development of amethod for the determination of the adequate curing ofthe concrete floor, practical improvements are not neces-sarily achieved.

In terms of both the quality of the end-product and thequality of operation, it would be more sensible to focusefforts more on the structural design stage. Buildingphysical calculations should be utilised to assess thecuring time and the curing conditions for each structureto ensure a correct result when coated using a materialwith certain properties in terms of humidity behaviour.Material choices and management of site conditionsshould be based on ensuring the adequate curing of thestructure within the target schedule and to minimise theprobability of humidity damage. Humidity andtemperature measurements shall be carried out on thebuilding site to particularly monitor curing conditions andto verify that they meet the defined requirements.

In comparison with the present system used for thedetermination of adequate curing, the advantage of themethod based on assessments carried out at the struc-tural design stage is that it is operation steering innature. Calculations can be used to verify in advance thesuitability of the structure in terms of humidity behaviourand the adaptability of the curing time to the buildingschedule. The required curing time can be reduced andthe building schedule and costs influenced throughmaterial choices. The method could also be utilised inthe development of the coating material. The eliminationof the problems associated with the coating of concretefloors requires the development of flooring materials byimproving their steam permeability and humidityresistance characteristics. This would also decrease thecriticality of the process used for the determination ofadequate curing, which involves many uncertainties.

vuus ja yhteensopivuus ovat nykyistä tasoa.Rakennesuunnitteluvaiheessa tehtäviin arvioin-

teihin perustuvan menetelmän etuna verrattuna ny-kyiseen riittävän kuivumisen määritysmenetelmäänon muun muassa se, että se on toimintaa ohjaava.Laskelmilla voidaan varmistaa etukäteen, että ra-kenne on kosteusteknisesti toimiva ja vaadittavakuivumisaika on rakentamisaikatauluun sopiva. Ot-tamalla jo suunnitteluvaiheessa huomioon materi-aalien kosteudensiirto-ominaisuudet voidaan myösvähentää riskirakenteiden määrää. Materiaalivalin-noilla voidaan puolestaan lyhentää vaadittavaa kui-vumisaikaa ja näin ollen vaikuttaa rakentamisaika-tauluun ja kustannuksiin. Menetelmää voitaisiinkäyttää myös hyväksi päällystemateriaalin kehitys-työssä. Kaiken kaikkiaan betonilattioiden päällystä-miseen liittyvien ongelmien ratkaisu edellyttää eri-tyisesti lattianpäällysteiden kehittämistä sellaiseensuuntaan, että niiden vesihöyrynläpäisevyys ja kos-teuskestävyys paranisivat. Tällöin myös monia epä-varmuustekijöitä sisältävän riittävän kuivumisenmääritysprosessin kriittinen merkitys vähenisi.

7Joskus lattiarakenteen emissiot johtuvat puutteellisestavanhan betonin puhdistamisesta. Kuvassa tasoitteen allaon orgaanista materiaalia.

Sam

i Nie

mi

7

BET0904 s52-56 Merikallio 28.12.2009, 12:5656

4 2009 574 2009 57

Suunnittelijoistako työturvallisuuden pelastus,kysyi laatujohtaja Ahti Rantonen Finnmap Consul-ting Oy:stä Betonipäivillä pitämässään luennos-sa. Kysymyksen taustaksi hän näytti muutamandramaattisen työmaakuvan: niissä työntekijöidenhenkilökohtaiset suojaimet valjaineen kaikkineennäyttivät olevan kunnossa, kuten elementtienkiinnityksetkin. Kuvien tilanteet, esimerkiksi työn-tekijä kankeamassa elementtiä paikalleen yläil-moissa, olivat silti kaikkea muuta kuin turvallisia.

Vaikka suunnittelijalla on Ahti Rantosen mukaantärkeä rooli työturvallisuuden kokonaisuudessa, ku-vien äijämeininkiä hän ei voi suunnitelmillaan mi-tenkään estää. Rantonen korostaakin, että rakenta-misen työturvallisuuden tekevät aina jokaisenhankkeeseen osallistuvat yhdessä. Jos se kuuluisaketjun yksi lenkki pettää, turvallisuuskin romuttuu.

Rantosella itsellään on vankka rakennesuunnit-telijatausta, joten hän tuntee myös turvallisuusasi-oiden kehittymisen vuosien varrella. Kysymykseenonko tapahtunut edistymistä, hän vastaa ”On var-masti”, mutta jatkaa, että edelleenkin on suuren-moinen epäselvyys siitä, kenenkä mitäkin kuuluutehdä työturvallisuuden eteen.

Rantosen mukaan on helppo sanoa, että vastaa-van rakennesuunnittelijan täytyy tehdä sellaisetsuunnitelmat, joiden perusteella työ on turvallinentoteuttaa. ”Mutta eihän vastaavalla rakennesuun-nittelijalla, ainakaan ilman erillistä toimeksiantoa,ole siihen mitään mahdollisuuksia, jos suunnittelupilkotaan ja tilataan se jopa eri puolilta maailmaa.Kun vielä tuoteosat tilataan työmaalle eri puolilta,on osien asentaminen kokonaisuudeksi työturvalli-suuden osalta usein kyseenalaista.”

”Jonkun pitää aina tehdä työturvallisuussuunnit-telu ja ohjeistaa kaikki suunnittelua tekevät osa-puolet, jotta ne pienetkin osatekijät kaidekiinnik-keistä asennusjärjestyksiin otetaan varmasti huo-mioon”, hän korostaa ja huomauttaa, että vastuutyöturvallisuudesta on selkeästi päätoteuttajalla.

SKOL JULKAISEE TUOREEN OHJEENRakennesuunnittelijan työturvallisuustehtävät ovatRantosella tällä hetkellä sikälikin hyppysissä, ettähän on kirjoittanut ja viimeistelemässä SKOLin ti-laamaa ohjetta ”Rakennesuunnittelijan työturvalli-suustehtävät”.

Taustana hän kertoo, että hänen omassa yrityk-sessään terävöidyttiin työturvallisuusasioissa jo joi-takin vuosia sitten, kun työmailla tapahtui paljon on-nettomuuksia. ”Aloimme kehittää omaan käyttööntyöturvallisuusohjetta, jolla asetuksen määräyksetvietiin suunnitteluun. Se julkaistiin vuonna 2007.”

UUSI SKOL-OHJE MÄÄRITTELEE– RAKENNESUUNNITTELIJAN TYÖTURVALLISUUSTEHTÄVÄT

TYÖTURVALLISUUS -PALSTA

”Alalla oli monenlaisia käsityksiä vastuista, esi-merkiksi rakennusliikkeiden työturvallisuuspäälli-köt olivat usein sitä mieltä, että suunnittelijoidenpitää suunnitella kaikki työturvallisuusratkaisut.Laissa sanottiin kuitenkin, että suunnittelijan kuu-luu suunnitella tiettyjä asioita, muttei sanottu kukaoli se suunnittelija!’’, hän taustoittaa.

Ajatus SKOL-ohjeen laatimiselle lähtikin siitä,että perataan kuka on se suunnittelija, kenelle vas-tuut kuuluu. ”Hyvä pohja ohjeelle oli yrityksemmekokoama oma paketti.”

Kimmoke ohjeen kirjoittamiselle oli luonnolli-sesti myös kesäkuun alussa voimaan tullut Valtio-neuvoston asetus 205/2009, joka korvasi aiemmatrakennustyön ja elementtityön turvallisuudestaannetut asetukset. Samalla tarkennettiin muuta-mia osapuolten velvollisuuksiin liittyviä kohtia.Muutokset olivat kuitenkin varsin vähäisiä.

Työturvallisuuslaki 738/2002 ja Valtioneuvostonasetus VNa 205/2009 Rakennustyön työturvallisuu-desta puhuvat pääsääntöisesti vain suunnittelijanvelvollisuuksista, vaikka tosiasiallisesti suunnitte-lijalla tarkoitetaan kaikkia osapuolia, jotka osallis-tuvat hankkeen työturvallisuuden suunnitteluun.

SKOLin ohjeen esipuheessa todetaankin, ettäasetustekstin on monesti havaittu olevan vaikea-selkoista. Sen takia on yleistynyt käsitys, että vas-tuuta työturvallisuuden suunnittelusta siirtyy pää-toteuttajalta rakennesuunnittelijalle, jonka laatimi-en suunnitelmien mukaan monet rakennuksen vaa-rallisimmista runkovaiheen töistä suoritetaan.

Päätoteuttajan vastuu työturvallisuuden suun-nittelussa ei kuitenkaan ole vähentynyt, ja sitä täy-dentämään on rakennesuunnittelijan velvollisuute-na antaa tiedot työturvallisuutta koskeviin asioihinsuunnitelmiensa osalta. Nykyaikaisella rakennus-työmaalla saattaa kuitenkin olla useita eri kokonai-suuksista vastaavia rakennesuunnittelijoita, tuote-osasuunnittelijoita, urakoitsijoita erilaisilla sopi-mussuhteilla sekä vaihtuvia päätoteuttajia, jolloinyksinkertaistettu jako ei riitä kuvaamaan eri osa-puolten velvollisuuksia ja tehtäviä.

SKOLin tilaaman ohjeen tekemistä taustalla onlaaja ohjausryhmä: siinä on SKOLin, RT:n ja Raklinlisäksi edustajat kuudesta suunnittelutoimistosta.”Jotka kaikki ovat sitoutuneet ohjeen noudattami-seen”, Rantonen kertoo.

Ovatko asetuksen pykälät nyt kunnossa? Ranto-nen vastaa varovasti, suunnittelupuolen pirstaloitu-neisuuteen ja vastuujakoon se ei hänen mielestäänjuuri tuo vastauksia. Erityisesti hän olisi toivonut,että asetuksessa olisi määritelty se, kuka on suun-nittelija. Asetuksen henki on kuitenkin selvä: työtur-vallisuuden tekevät kaikki osapuolet yhdessä. Vain

1SKOL-ohjeen kirjoittanut laatujohtaja Ahti Rantonen onjo ehtinyt käydä useassa paikassa kertomassa ohjeen si-sällöstä. Kutsuja on tullut myös yksittäisiltä rakennusliik-keiltä. ”On kaikkien etu, että ohje leviää mahdollisimmanlaajalle.”

1

yhdessä pykälässä, siinä kahdessa kohtaa on mai-nittu erikseen rakennesuunnittelija.

SKOL-ohjeessa on nyt otettu selkeästi kantaa sii-hen, mikä on rakennesuunnittelun kannalta kunkinosapuolen tehtävät. ”Sama voimistelu pitäisi tehdämyös muiden osapuolien: pääsuunnittelija, arkki-tehti, talotekniikka, geotekniikka, kaikkien pitäisimennä tehtävät omalta osaltaan läpi. Rakennesuun-nittelijan tehtäväluettelon lisäksi päivityksessä onparhaillaan pääsuunnittelijan tehtäväluettelo, muis-ta en ainakaan itse tiedä”, Rantonen toteaa.

Hän huomauttaa, että vaikka hankkeella on työ-turvallisuuskoordinaattori, pääsuunnittelijalla ontietyt vastuut; hän vastaa suunnittelun kokonai-suudesta. Toki työturvallisuuskoordinaattori voimyös suunnitella, ratkaisuja valitessaan hän ohjaasuunnittelua siltä osin.

SKOL-OHJEEN SISÄLTÖViimeistelyvaiheessa olevan 13-sivuisen SKOL-oh-jeen voi ladata suoraan myös SKOLin kotisivultawww.skolry.fi. Sisältö on tiivistä asiaa: ”Rakenne-suunnittelijalle annetaan menettelyt systemaatti-seen työturvallisuusvelvoitteiden hoitamiseen.Ohje sisältää vaaratekijöiden arvioinnin ja osapuol-ten vastuumatriisin. Siinä listataan asiakirjoissaesitettävät asiat. Kerrotaan rakennesuunnittelijantoiminta työmaalla työturvallisuuden yleisvalvon-nassa, annetaan ohjeita työturvallisuuden suunni-teluun työmaatoteutuksessa, annetaan elementti-

Sirk

ka S

aarin

en

BET0904 s57-59 Tyoturvallisuus 28.12.2009, 13:2557

4 200958TYÖTURVALLISUUS -PALSTA

3Esimerkkikuva betonielementtien turvallisesta käsitte-lystä. Lähde: SKOL-ohjeen liitemateriaali.Elementin pinnassa on 4 kpl LA 24 laatta-ankkuria. Nosto-kulma α ≤ 25°. Elementtiä saa nostaa vain nostoankku-reista. Nostossa käytettävä Rd24-kierteistä vaijerinosto-lenkkiä. Nelihaaraisella ketjulla nostettaessa vain kaksinostoelintä toimii.

SKOL-ohjeessa on yksilöity kaikkienrakennushankkeen osapuolten velvollisuudettyöturvallisuuden suunnittelussa:

3.1 Rakennuttaja3.2 Päätoteuttaja3.3 Työturvallisuuskoordinaattori3.4 Pääsuunnittelija3.5 Elementtiasennusurakoitsija3.6 Maanrakennusurakoitsija3.7 Muut aliurakoitsijat, sivu-urakoitsijat ja

purku-urakoitsijat3.8 Vastaava rakennesuunnittelija3.9 Osakokonaisuuden rakennesuunnittelija3.10 Rakennusrungon julkisivun tai muun olennaisen

rakennusosan tuoteosasuunnittelija3.11 Valmisosasuunnittelijat3.12 Muut suunnittelijat3.13 Muut osapuolet3.14 Betonielementti- ja muut valmisosatoimittajat

Esimerkki SKOL-ohjeesta:

Vastaavan rakennesuunnittelijan velvollisuudettyöturvallisuuden suunnittelussa:

Vastaavan rakennesuunnittelijan tulee huolehtiaosaltaan, että hankkeen muut osapuolet ovathuolehtineet omista tehtävistään työturvallisuudensuunnittelussa rakenteelliselta kannalta. Tämänlisäksi vastaava rakennesuunnittelija:• Osallistuu asennussuunnitelman laadintaan ja

kokoamiseen päätoteuttajan kanssayhteistyössä

• Hyväksyy osaltaan asennussuunnitelman• Muistuttaa, että muut kohteen suunnitteluun

osallistuvat rakennesuunnittelijat antavat tiedotpätevyydestään tehtäväänsä edelleenrakennusvalvontaviranomaiselle toimitettavaksi.Rakennuttajan on huolehdittava, ettävastaavalla rakennesuunnittelijalla on tiedotem. suunnittelijoista

• Laatii kuvauksen rakennusrungon toiminnastalopputilanteessa asennussuunnitelman liitteeksi

• Huolehtii, että rungon tuoteosasuunnittelija onantanut asennussuunnitelmaan tiedot rungonasennuksenaikaisesta stabiliteetista

• Huolehtii, että hankkeeseen on laaditturakennesuunnittelun vaaratekijöiden arviointi jatarkastuslista vastuunjakotaulukkoineen ja ko.asiakirja on liitetty sopimusasiakirjoihin

2

Työturvallisuus -kehityshankkeita käynnissäLähde: FMC Group

• Rakli: Rakennuttajan työturvallisuusvelvoitteetRT 10 -10898, liitteenä työturvallisuus-koordinaattorin tehtäväluettelo

• RT: Asennus BES 2010• SKOL: Rakennesuunnittelijan työturvallisuus-

tehtävät ja vastuujakotaulukko• SKOL: Tehtäväluettelot RAK09, PS09• Rakennustöiden työturvallisuusmääräykset

selityksineen 2009-12-14• Ratu kortti Työturvallisuuskoordinaattorin

tehtävistä ja malliasiakirjat: Työturvallisuus-asiakirja, kirjalliset menettelytapaohjeet jatyöturvallisuussäännöt julkaistaneen joulukuussa2009

en nosto- ja käsittelyohjeita”, Rantonen luettelee.SKOLin paketti tulee täydentymään myös jat-

kossa erityisesti käytännön työkaluilla sekä mate-riaalilla, jota suunnittelijat voivat liittää suunnitte-luaineistoon. ”Nyt on olemassa ohjeistus, jonkamukaan voi määritellä suunnittelun tarjouspyyn-nön sen sijaan, että sanoilla ”kaikki mahdollisettyöturvallisuustehtävät” päädytään loputtomaansuohon.”

Työturvallisuuskoordinaattorille ja rakenne-suunnittelijalle on nyt määritelty hyvä toimintata-pa ja hyvä rakentamisen tapa. ”Yhdessä työturval-lisuuskoordinaattorin kanssa määritellään turvalli-suustaso, johon valitaan malliratkaisut, esimerkik-si kaiteet, putoamissuojaukset, valjaskiinnitykset.Malliratkaisuja tulee myös RT:n Asennus BES2010:een. Tätä pidemmälle rakennesuunnittelijaei pysty työturvallisuusasioita viemään suunnitel-miin, vaan kokonaisuus syntyy päätoteuttajan työ-suunnittelussa asennusjärjestyksineen. Eri ura-koitsijoillahan on oman tuotantonsa kannalta omatapansa tehdä. Rakennesuunnittelija ei myöskäänvoi olla se, joka suunnittelee elementtien kuljetus-aikaiset tuennat, jos hankkeessa on erikseen val-misosasuunnittelija”, Rantonen toteaa lisäten,että eri toimeksiannosta rakennesuunnittelijakinvoi tietysti nämä asiat tehdä.

TIETOMALLEISTATURVALLISUUSHYÖDYTKIN IRTITyöturvallisuuden parantamisen kokonaisuudessaRantonen puhuu lämpimästi tietomallintamisenhyödyntämisestä. Sitä ei hänen mukaansa hyö-dynnetä rakennesuunnittelussa vielä likikään niinpaljon kuin olisi mahdollista. Rantonen onkin ollutkehittämässä yrityksen palveluvalikoimaan kuulu-vaa työturvallisuussuunnittelun simulointia ja sensuunnittelun tekemistä tietomallinnuksella.

”Tietomallissa pystytään tekemään kaiteet, pu-toamissuojaverkot, tönärit, asennusjärjestyksetvoidaan simuloida ja testata, näyttää visuaalisestiniiden eteneminen. Mikään ei myöskään estä sitäettä kun tehdään tönäri, siitä tehdään olio, johonlaitetaan vemot päihin. Ja kun se kerran kiinnite-tään elementtiin, sen jälkeen tieto pysyy elementinmukana. Mielestäni se jopa helpottaa suunnittelua.Vemothan pitää joka tapauksessa tehdä, miksei sa-malla laajenneta tönäri-oliota niin että se sisältäämyös sen vemon molemmissa päissä”, Rantonenkertoo käytännön esimerkin.

Tietomalleihin voidaan rakentaa automaattitarkis-tuksiakin: esimerkiksi onko jokainen elementti tuettuasennuksen aikana, onko siihen määritelty kiinnik-keet. Malli tunnistaa kappaleet, joissa ei ole tönäriä.

OCCUPATIONAL SAFETY AND HEALTH DUTIES OFSTRUCTURAL DESIGNERS

A Government Decree on the Safety of ConstructionWork was enforced at the beginning of June, replacingall previous decrees on the safety of construction workand precast construction work. Some issues related tothe duties of the various parties were also explicated,but the amendments were minor.

The Decree and the Occupational Safety and HealthAct primarily address the duties of designers, although infact the term designer refers to all the parties involved inthe planning of occupational safety and health for aproject.

The Finnish Association of Consulting Firms SKOL isabout to publish a guideline titled “Occupational safetyand health duties of structural designers” to clarify thesituation. The Preface of the guideline concludes that thetext of the Decree is often difficult to understand and haslead to the impression that the responsibility for occupa-tional safety and health planning is being transferredfrom the project supervisor to the structural designer, asmany of the most dangerous frame construction workphases are carried out on the basis of the designs of thestructural designer.

However, the responsibility of the project supervisorfor the planning of occupational safety and health hasnot been reduced, but the structural designer is expectedto provide information related to occupational safety andhealth in the context of his own designs. As there may beseveral structural designers responsible for differentsubareas, design-and-build designers, contractors withdifferent contract relations as well as changing projectsupervisors on a modern construction site, a simplifieddivision is in many cases not adequate to describe the re-sponsibilities and duties of the various parties.

The SKOL guideline about to be published soon is aconcise package of information: procedures are definedfor structural designers for systematic fulfilment of occu-pational safety and health duties. The guideline also in-cludes an assessment of risk factors and a responsibilitymatrix, which lists the responsibilities of the parties forthe matters addressed in the documents. The structuraldesigner’s duties on the site with respect to general su-pervision of occupational safety and health aredescribed, with instructions provided for the planning ofsafety and health regarding implementation on the site.Instructions are also provided for the lifting and handlingof precast structures.

3

Luja

-yht

iöt


4 2009 594 2009 59 TYÖTURVALLISUUS -PALSTA

Taulukko. Rakennesuunnittelun vaaratekijöiden arviointi- ja tarkastuslista. Lähde: SKOL

Insinööritoimiston nimi tai logo Projekti / asiakirjanumero Vastuujako Suoritus

RAKENNESUUNNITTELUN VAARATEKIJÖIDEN ARVIOINTI- JA TARKASTUSLISTA

Vaaratekijä, O=osallistuu, V=vastaa, T=tarkastaa R

aken

nutta

ja

Työt

uval

lisuu

skoo

rdin

aat

Pää

suun

nitte

lija

Vas

taav

a ra

kenn

esuu

nn

Run

gon

tuot

eosa

suun

n

Val

mis

osas

uunn

ittel

ija

Geo

tekn

inen

suu

nnitt

elija

Rak

ennu

styö

n va

lvoj

a

Pää

tote

utta

ja

Ase

nnus

urak

oits

ija

Ele

men

ttiva

lmis

taja

Tark

aste

ttu

Ei k

oske

koh

detta

Ede

llyttä

ä lis

ätoi

mia

Huomautuksia

Maarakennus ja perustukset:� Geoteknisten tutkimusten riittävyys (esim. kattavuus, radontutkinta) valitaan väärä rakenneratkaisu

� Maaperähistoria henkilön altistuminen haitallisille aineille

� Luiskattujen kaivantojen suunnittelu maasortuma

� Kaivusuunnitelma: sähkökaapelien ja johtojen kartoitus sähköisku, kaapelivauriot

� Perustusten stabiliteetti rakennusaikana. Huom: kallioanturoiden ankkurointi! rakenteen vaurioituminen tai sortuminen

� Nostokaluston tukipisteiden stabilointi: paalutus tms. nostolaitteen kaatuminen

� Maa-aineksen läjitys tontilla maaperän sortuma, putkivauriot

� Maanpaineseinien vierustäytöt, rakenteen valmius siirtää kuormia rakenteen vaurioituminen tai sortuminen

� Rakennuspölyn estäminen sairastuminen

Runko:� Ohje suositeltavasta asennustavasta esim koriauto henkilön putoaminen

� Toteuttamismahdollisuus varmistettu vaaralliset työmenetelmät

� Työaikaiset tuennat pitkän jännevälin liittorakenteissa rakenteen sortuminen

� Välttämättömät työaikaiset tuennat (esim. ripustettu taso) rakenteen sortuminen

� Työnaikaisten tuentojen purku ja purun ajoitus, ohjeet purkulujuudesta rakenteen sortuminen

� Itsekantavien telineiden kiinnitys henkilön putoaminen

� Asennusjärjestyksen aiheuttamat vaatimukset. esim. lisätuennat rakenteen sortuminen

� Perustusten / rungon stabiliteetin vaikutus asennusjärjestykseen rakenteen sortuminen

� Käytettyjen asennus/kiinnitys-detaljien soveltuvuus kiinnityksen pettäminen/epäonnistuminen

��Putoamissuojaus:� Putoamissuojaussuunnitelma henkilön putoaminen

� Kaiteiden kiinnitys –detaljit henkilön putoaminen

� Reunapalkkeihin valmiiksi holkit kaidekiinnitystä varten henkilön putoaminen

� Aukkojen suojaus laatoissa henkilön putoaminen

� Putoamissuoja verkkojen kiinnityspisteet henkilön putoaminen

� Putoamissuojavaljaiden kiinnityspisteiden kestävyys ja varaukset rakenteisiin henkilön putoaminen

� Asennustasojen kiinnitykset rakenteisiin henkilön putoaminen

Teräsrakenteet:� Riittävä määrä reikiä valjasvaijereiden kiinnitykseen henkilön putoaminen

� Hitsausjärjestys ja hitsauksen ajoitus rakenteen sortuminen� Teräsrakenteiden työselityksen asennusohjeiden riittävyys rakenteen sortuminen

� Asennuskappaleiden nostoelinten kiinnityspisteet� Teräsosien nosto- ja käsittelyohjeet�

Valmisosat:� Valmisosien painot nostokalusto ja työmaasuunnitelma huomioiden kaluston kaatuminen

� Ylisuurien valmisosien välttäminen asennus- / siirto-ongelmien vuoksi kaluston kaatuminen

� Nostolenkit käännettävän valmisosan kahdelle sivulle elem. kaatuminen käännettäessä

� Nostoelimien tyyppi, koko ja sijainti elementin kaatuminen tai putoaminen

� Toteuttamismahdollisuus varmistettava vaaralliset työmenetelmät

� Ohje suositeltavasta asennustavasta esim koriauto henkilön putoaminen

� Asennusaikaiset tuennat ja niiden kesto rakenteen sortuminen

� Elementtien tukipintojen suunnittelu, ei väliaikaisten tukien varaan elementin putoaminen

� Välttämättömät työnaikaiset tuennat elementin kaatuminen tai putoaminen

� Asennusjärjestys ja saumavalujen suorittamisen ajoittuminen seuraaviin rakenteen sortuminen

asennusvaiheisiin: asennusaikaisen stabiliteetin asettamat eritysvaatimukset� Vinotuennat ja niiden kiinnitys (vemoja riittävästi, tukipisteet maassa) elementin kaatuminen tai putoaminen

� Varaus putoamissuojaukselle (vemot tehtaalla, hirsipuut, verkot) henkilön putoaminen

� Elementtien nosto ja käsittelyohjeet� Elementtien kuljetus ja varastointiohjeet�

Vesikatto:� Vesikattorakenteiden kaiteiden kiinnitysreiät valmiina elementin ulkokuoressa henkilön putoaminen

� Kiinnikkeiden määrä valjaille oltava katolla riittävä (”liikkuva systeemi”) henkilön putoaminen

� Toteuttamismahdollisuus varmistettava vaaralliset työmenetelmät

� Vesikaton räystään putoamissuojaus niin, ettei kaiteita jouduta poistamaan henkilön putoaminen

� Kattoristikoiden tuenta ristikon kaatuminen tai putoaminen� Erikoisrakenteiden asennusaikainen varmuus (vinoon asennettavat laatat) elementin kaatuminen tai putoaminen

��

Korjausrakentaminen:� Kapasiteetin tarkistus: uusien kuormitusolosuhteiden ja varausten vaikutus rakenteen sortuminen

� Varmistettava rakenteiden nykyinen kunto rakenteen sortuminen� Haitallisten aineiden kartoitukset (asbesti, PCB, kivihiilipiki, home, muu) henkilön altistuminen haitallisille aineille

� Vesikaton putoamissuojaus (valjaat / kaiteet / verkot/ tasot) henkilön putoaminen

� Väliaikaiset tuennat rakenteen sortuminen

� Purkuselostus rakenteen sortuminen

� Purkujärjestys rakenteen sortuminen

� Työmaalla tehtävien hitsiliitosten välttäminen palovaara

� Rakennuspölyn estäminen sairastuminen

��

Työmaavaiheen aikaiset toimenpiteet:� Suunnitelmien oikeinymmärtämisen varmistaminen työmaavalvonnan avulla henkilö- ja materiaalivahinko

� Riiputettujen rakenteiden kiinnitysten tarkastaminen rakenteen sortuminen

� Välivarastoinnin asianmukaisuuden tarkastaminen elementin kaatuminen, rakent. sortuminen

� Urakoitsijan tuentasuunnitelmien ja toteutuksen tarkastaminen rakenteen sortuminen

� Elementtiasennussuunnitelmien ja toteutuksen tarkastaminen rakenteen sortuminen

� Urakoitsijan purkusuunnitelman tarkastaminen rakenteen sortuminen

� Suunnitelmien yhteensovittaminen työturvallisuuden kannalta henkilö- ja materiaalivahinko

� Elementtien tuentojen ja kiinnitysten tarkastaminen henkilö- ja materiaalivahinko

� Osallistuminen rsikiarvioon ja riskianalyysiin henkilö- ja materiaalivahinko

� Osallistuminen työmaakokouksiin ja tarkastuksiin henkilö- ja materiaalivahinko

Päiväys ja tarkastajan allekirjoitus: Muutospäiväys:


4 200960

Janne Saario, maisema-arkkitehti yo

Muutama vuosi sitten Kauniaisten pitkäaikainenskeittipaikka purettiin keskusta-alueen laajentu-essa. Vanha ostari purettiin ja tilalle rakennettiinuusia liike- ja asuinrakennuksia. Uudelle harras-tuspaikalle oli kova tarve kehittyvän keskustan lä-heisyydessä. Skeittipuistolle löytyi paikka vehre-ästä Thurmaninpuistosta, vain kivenheiton päästäKauniaisten uudesta keskustasta.

Puisto rajautuu kahteen kevyenliikenteen rait-tiin ja keskustan suunnassa jalkapallokenttään.Pohjoispuolella kulkee junarata, eteläpuolellapuistolla on taustanaan koivuvaltaista puisto-metsää, idässä häämöttää keskustan uudet ker-rostalot ja lännessä Thurmaninpuisto jatkuu kohtiEspoon viheralueita.

Skeittipuiston pelkistetty värimaailma mukai-lee ympäröivien koivujen runkoja ja taivaan sineä.Betoninen pohjalaatta on valettu kevytsoraker-roksen varaan. 150 millinen pohjalaatta on har-maata betonia, jossa on käytetty mukana valkois-ta väripigmenttiä. Laatta on raudoitettu suunni-telmien mukaan.

Pohjalaattaan on nostettu taitoksia hyppyreik-si skeittaajille, rullaluistelijoille ja BMX-pyöräili-jöille. Laatan päälle on asennettu myös graniitti-paaseja ja erityisvalmisteisia teräsputkia.

Alueen keskelle on tehty graniittisista noppaki-vistä, laatoista, pollareista ja lohkareista kivettyoleskelualue, urbaaniin meditaatioon soveltuva ki-vipuutarha. Sen suunnittelun esikuvina toimivatjapanilaiset zen-puutarhat.

KIVET OVAT UUSIOKÄYTÖSSÄSkeitattavat kivipaadet ja kiveyksen materiaaliovat peräisin entiseltä keskustan ostarilta. Kaikkiskeittaukseen sopiva materiaali kerättiin talteenpurettavilta kaduilta ja aukioilta. Kivet inventoi-tiin ja välivarastoitiin kaupungin varikolle. Käytet-tävissä oleva kierrätysmateriaali toimi osaltaansuunnittelun reunaehtona. Puretun kaupunginjäänteistä sommiteltiin tällä tavoin uusi skeitta-ukseen soveltuva abstrakti kaupunkitila.

Kaupunkien tulee toimia komposteina.

1

2

3

KAUNIAISTEN SKEITTIPUISTO– KOMPOST-MODERNI LIIKUNTAPAIKKA

GRANI – COMPOST SKATEPARKSkatepark GRANI locates in a small town called Kauni-ainen, next town from Helsinki.The old mall got torndown and the old material was composted and rearran-ged to a near park area to serve as a skatepark. GRANIconsist of white concrete sidewalk, recycled lightpoles,curbs and stonegarden for urban meditation.

Janne Saario, 2009

4

5

1Kauniaisten skeittipuiston asemapiirros.

2Skeittipuisto sijaitsee vehreässä Thurmaninpuistossa.

3Skeittipuiston kivipaadet ja kiveyksen materiaali ovat pe-räisin entiseltä keskustan ostarilta.

4, 5Pohjalaattaan on nostettu taitoksia hyppyreiksi skeittaajil-le, rullaluistelijoille ja BMX-pyöräilijöille. Laatan päälle onasennettu myös graniittipaaseja ja erityisvalmisteisia te-räsputkia. Alueen keskelle on tehty graniittisista noppaki-vistä, laatoista, pollareista ja lohkareista kivetty oleskelua-lue, moderni kivipuutarha.

Jann

e Sa

ario

Jann

e Sa

a rio

Jann

e Sa

ario

Jann

e Sa

ario

Jann

e Sa

ario

BET0904 s60-62 Grani Skeittipui 28.12.2009, 13:2660

4 2009 61

4


4 200962

5

6

8

KAUNIAISTEN SKEITTIPUISTO:

Suunnittelun aikataulu: 2007 – 2009Rakentaminen: kevät 2009 – kesä 2009Arkkitehtuurisuunnittelu: Janne Saario,

maisema-arkkitehti yoProjektipäällikkö: FCG Finnish Consulting

Group Oy / Eeva Eitsi,maisema-arkkitehti

Pohjarakennussuunnittelu: FCG Finnish ConsultingGroup Oy /Kalle Linkola, ins. AMK

Rakennesuunnittelu: FCG Finnish ConsultingGroup Oy /Matti Paavola, ins. jaEero Nousiainen, dipl.ins.

Sähkösuunnittelu: FCG Finnish ConsultingGroup Oy /Antti Sairanen, ins. AMK

Urakoitsija: Tela Steel OyBetonin toimittaja: Betoni Karajas Oy,

Nummela

6

7

6, 8Betoninen pohjalaatta on valettu kevytsorakerroksen va-raan. 150 millinen pohjalaatta on harmaata betonia, jossaon käytetty mukana valkoista väripigmenttiä. Laatta onraudoitettu suunnitelmien mukaan.

7Graniittisista noppakivistä, laatoista, pollareista ja loh-kareista kivettyyn oleskelualueen tekoon osallistuivatmyös itse käyttäjät sekä muita vapaaehtoisia nuoria.

Fabi

o Pi

res

Jann

e Sa

ario


4 2009 63

Jo Vesa Honkonen Arkkitehdit Ky:n nettisivut osoit-tavat, että arkkitehti Vesa Honkosta ei saa sovitet-tua yhteen lokeroon: toimiston kotisivulta löytyytoki niitä perinteisiä arkkitehtitekoja, rakennuksia,mutta rinnan niiden kanssa esitellään niin kaupun-ki-, valaistus- ja valaisin-, sisustus- kuin huonekalu-suunnitelmiakin. Vesa Honkosta onkin osuvasti ku-vattu suunnittelun moniottelijaksi.

Vesa Honkosta ei voi myöskään sovittaa yhteenmaahan: projekteja on Suomen lisäksi käynnissäRuotsissa, Norjassa, Tanskassa, Dominikaanisessatasavallassa, Kiinassa.

Joulukuun alun perjantai-iltapäivän haastatte-luun Helsingin Punavuoressa sijaitsevaan toimis-toonsa hän tulee suoraan Fiskarsin metsästä. SinneTukholman Taideteollisen Korkeakoulun, Konstfac-kin yliopiston kalustemuotoilun professoriksi syk-syllä nimitetty Vesa Honkonen vei kansainvälisenopiskelijaryhmänsä viikoksi.

Fiskars paikkana ei ollut sattumaa; Vesa on työs-kennellyt siellä aikaisemminkin. Yhdessä valaistus-suunnittelija Julle Oksasen kanssa syntyi Fiskarsinvalaistusuunnitelma, joka toteutui 350-vuotisjuh-laan vuonna 1998.

Myös Honkosen Suomen toimisto sopii hyvinmiehen moniulotteiseen kuvaan: katutasossa sijait-sevaan toimistotilaan on suora näköyhteys kadulta.Ohikulkijan silmä tavoittaa sieltä ensimmäisenäVesa Honkosen suunnitteleman, valoa hehkuvan,epäsymmetrisen Kiasma-tuolin. Toimistoon sisällätulijaa tervehtii letkeä musiikki; piano ja kitara ovattoimistossa paraatipaikalla.

MUUSIKKO VAI ARKKITEHTIMutta hieman takapakkia: Vesa kertoo 15-vuotiaanapäättäneensä, että hänestä tulee muusikko tai ark-kitehti. Musiikki ammattina tuntui kuitenkin siinävaiheessa karanneen käsistä: ”Aloitin musiikin har-rastamisen sikäli liian myöhään, etten olisi pystynytsaavuttamaan haluamaani tasoa”, hän toteaa.

”Arkkitehtiosastolle pyrin neljästi, ensin jäärä-päisesti kolme kertaa Otaniemeen, sitten Ouluun,jossa aloitin opiskelut vuonna 1980.”

Olosuhteiden pakosta tulleet välivuodet olivathänen mukaansa tulevaa ajatellen hyvä juttu:”Opiskelin kaksi vuotta Helsingin yliopiston piirus-tuslaitoksella. Siellä legendaarisen laitoksen joh-tajan Åke Hellmanin opissa sai erinomaisen klassi-sen piirtämisen opin. Ensin piirrettiin hiilellä kipsi-päitä, kunnes ne olivat tarpeeksi hyviä, jotta pääsielävän mallin luokkaan piirtämään.”

HENKILÖKUVASSA – VESA HONKONEN

Betoni -lehden henkilögalleriassa on haastateltavanaarkkitehti Vesa Honkonen (s. 1958 Helsingissä)

1Arkkitehti Vesa Honkonen kertoo, ettei tee maailmallasuomalaisuudestaan numeroa. Muttei myöskään sitä pii-lota. Suomalaisuuden hän arvelee vaikuttaneen eniten

suhtautumisessa luontoon ja valon arvostamiseen. Arkki-tehtuurissa myös niukkuuden estetiikka, yksinkertaisuus jatoimivuus, kerralla hyvin tekeminen ovat suomalaisuutta.

Mik

ael L

inde

n

BET0904 s63-65 Henkilo Honkonen 28.12.2009, 13:3063

4 200964

”Tietotekniikka on tietysti välttämätöntä ja toi-mistossa hyödynnämme tietotekniikan mahdolli-suudet kaikin tavoin. Itselleni käsin piirtäminen onkuitenkin se kaikista tärkein työkalu. Käden täysinvapaa liike on helpoin tapa tuoda esiin haluaman-sa”, hän kertoo.

Myös se, että pääsi opiskelemaan Ouluun, oliVesan mukaan onnekasta: ”Vaikka Reima Pietiläoli juuri lopettanut opetustyönsä Oulussa, siellä elivahvana Reiman henki. Sitä henkeä olivat vapaus,suvaitsevaisuus, hyväksyntä, rohkeus lähteä teke-mään erilaista jälkeä kuin modernismin perinnekäski”, Vesa kertoo ja vertaa sitä Otaniemeen, jon-ka hän siellä opiskelleiden kertoman perusteellakoki kahlitsevaksi, liiaksi yhden totuuden arkkiteh-tuuriksi.

HYVÄ ARKKITEHTUURI VAATII KOVAA TYÖTÄSen, että hänet yhdistetään aina ensimmäiseksiNykytaiteen museo Kiasmaan ja sen suunnitteli-jaan arkkitehti Steven Holliin, Vesa kertoo ottavan-sa tosiasiana. ”En minä sille mitään voi, vaikka itseKiasma-projekti päättyikin jo kymmenen vuotta sit-ten. Yhteistyö ja ystävyys arkkitehti Steven Hollinkanssa sen sijaan jatkuu edelleen.”

Näkyvän projektin lieveilmiö oli kuitenkin se, ettäse oli liiankin näkyvä. Kiasman jälkeen Vesalle eivähään aikaan töitä Suomesta tullut.

Vuonna 1993 alkanut Kiasma -projekti teki VesaHonkosen nimestä Suomessa laajemmin tunnetun.Kokemusta hänelle oli kuitenkin ehtinyt karttua joennen sitä useista projekteista. Ensimmäiset kol-me vuotta hän opiskeli aika tiiviisti Oulussa, senjälkeen hän tuli pääkaupunkiseudulle töihin. Arkki-tehti Pekka Salmisen toimistossa hän työskentelilähes kahdeksan vuotta.

”Pekka otti yhteyttä nähtyään Helsingin Sanomi-en jutun vuonna 1984 Venetsian Biennaalin pää-näyttelystä. Olin päässyt sinne opiskelijakilpailunkautta Romeosta ja Juliasta kertovalla työllä. Hä-nen toimistossaan aloin ymmärtää ja oppia mitenkovaa työtä hyvän arkkitehtuurin tekeminen on.Kuinka paljon sen eteen pitää taistella; kompromis-seja ei sallita. Jokainen detalji pitää tehdä niin hy-vin kuin pystyy ja ne pitää pystyä taistelemaan läpityömaalla.”

Opit olivat Vesan mukaan hyvä pohja myös Kias-man työmaan vetämisessä, joka ei suinkaan olluthelppoa. ”Vaan erittäin rankkaa”, Vesa myöntää.

Vaikka Vesa kuvaa työmaata sanalla taistelu, hänkorostaa, että taistelua käydään yleensä ihan hy-vässä hengessä. ”Luulen, ettei minulle ole kovin

montaa vihamiestä työmailta tullut, vaikka joskussukset ovatkin menneet ristiin. Projektin vetäjänäon tärkeätä tajuta vastuunsa. Ei auta selitellä, ettäjoku alaisista on mokannut, vaan sen jolla on valta,on otettava myös vastuu”, hän korostaa.

Tällä hetkellä Vesa tekee töitä enemmän Ruot-sissa kuin Suomessa. Yksi toimintakulttuurieneroista on se, että Ruotsissa arkkitehdit antoivat1970-luvulla valtansa pois.

”Aluksi en ymmärtänyt, että arkkitehdilla ei ole-kaan automaattisesti siellä valtaa. Mutta kun me-nee ja ottaa vallan, sen saa sielläkin. Tosin tilaajathämmästyvät suunnattomasti”, Vesa kertoo ja ko-rostaa, että ilman valtaa ja vastuuta ei voi tehdähyvää tulosta.

GREEN CARD USAHAN1990-luvun alussa Vesalle tuli olo, että on aika läh-teä muualle. Syntyi ajatus lähteä perheen kanssa”In the middle of nowhere”. Ajatukseen ei ajanuttyönpuute, lama-ajasta huolimatta töitä olisi ollut.”Oikeastaan liikaakin”, Vesa selittää halua nähdäjotakin muuta.

”Saimme arpajaisissa Green cardit USAhan.Otin pankkilainan. Lähetin sata kirjettä arkkitehti-toimistoihin. Tein seitsemän amerikanreissua jakävin puolessasadassa toimistossa. Lama oli siel-läkin kova. Aspenista olisin saanut työpaikan piir-tämään tennismiljonäärille vuoristohuviloita. Se eikuitenkaan houkutellut. Yhdellä reissulla olin NewYorkissa ja kuultuani huhuja, että Steven Holl olivahvoilla Nykytaiteen museon arkkitehtikilpailus-sa, sain keploteltua itseni hänen puheilleen. ”

Vesa kertoo, että Stevenin ja hänen henkilökemi-ansa pelasivat ensi tapaamisesta lähtien. Samaakertoo myös Steven Holl kirjoittamassaan storyssa,joka sekin löytyy Honkosen arkkitehtitoimiston koti-sivuilta.

Steven Holl pyysi Vesaa tekemään Kiasmansuunnittelua New Yorkiin ja nimitti hänet parinkuukauden kuluttua suunnitteluryhmän projektin-vetäjäksi. Vesa työskenteli sitten vuodet 1993-1995 New Yorkissa. Suomen päässä Kiasmansuunnittelua hoiti Juhani Pallasmaan toimisto jasiellä arkkitehti Timo Kiukkola. Kun rakennuslupa-vaiheessa alettiin siirtää voimaa enemmän Suo-meen, Vesakin muutti taas tänne.

Ajatus lähtemisestä keskelle ”ei mitään” ei siistoteutunut. Myöskään kolmen pienen lapsen perheei muuttanut USAhan, vaikka olikin siellä välilläkuukausien toveja. Kovin otolliset olosuhteet eivätsiellä perhe-elämälle olisi olleetkaan: ”Töitä tehtiin

kuutena päivänä viikossa kello yhdeksästä 21:een.Sen jälkeen illallinen ja taas aamulla töihin. Aika-lailla erilaista elämää kuin kuva, jonka saa amerik-kalaisista elokuvista”, Vesa hymähtää.

VALOAValo on ollut Vesalle aina tärkeä osa arkkitehtuuria.Hän palaa vielä Fiskarsin valaistussuunnitelmaan,jonka kertoo käynnistyneen siitä että yksi Fiskarsintaiteilijoista halusi valaistuksen omaan kohtee-seensa.

”Menimme Julle Oksasen kanssa puhumaan jou-luvalaistuksesta ja tuloksena oli siis Fiskarsin ruuk-kialueen valaistuksen uusiminen. Siellä uskallettiinlähteä rohkeasi uusille urille.” Vesa korostaakin,että vanhan kunnioittaminen ei tarkoita kopioimis-ta, vaan ottamalla henki historiasta ja luomalla sit-ten parasta mitä tässä ajassa ja tämän ajan teknii-kalla voidaan luoda.

”Jokainen hieno paikka, joka maailmaan on syn-tynyt, on syntynyt siten että on tehty jotakin uutta,hienoa, uskaltavaa. Ei kopioimalla sata vuotta sit-ten tehtyä.”

Samanlaista rohkeutta kuin Fiskarsista löytyimyös Raisiosta. ”Raision ”Valon aukio” -torista al-koi pitkäaikainen yhteistyö, jossa pääsimme detal-joimaan kaupunkitilaa kokonaisuudessaan. Valais-tus, kaupunkisuunnittelu, torin pienemmät raken-teet, valon ja arkkitehtuurin yhdistäminen, jotaolemme jatkaneet ruotsalaisissa kohteissammeNacka Strandissa ja Östersundissa”, Vesa kertoo.

Honkosen toimiston kansainvälistyminen lähti-kin 1990-luvun lopulla liikkeelle juuri valaistukses-ta. ”Telenor haki Oslon pääkonttoriinsa valaisin-suunnittelijaa ja kysyi tarjousta myös minulta jaJulle Oksaselta, koska olin suunnitellut Louis Poul-senille valaisimia. Suunnittelu työllisti minut sitten1,5 vuodeksi ja sen jälkeen kyselyjä alkoi tulla eri-tyisesti Ruotsista.”

YLÄ- JA ALAMÄET KARAISEVAT”Ylä- ja alamäkeä, välillä taloudellisesti vaikeita ai-koja ja isoja pankkilainoja, myös menestystä”, Vesasummaa tähänastista. Vaikka sattumalla on ihmis-elämässä aina iso osa, Vesa ei ole jättänyt asioitapelkän sattuman huomaan. Hän on ottanut riskejä jatehnyt töitä, jotta sattumallakin olisi mahdollisuus.

Sekään, että hän on vieraileva professori kiinalai-sessa Shandong Yliopistossa, ei ole sattumaa. ”Tu-tustuin yliopistoon kiinalaisen arkkitehti Fang Hainkautta, kun hän oli Taikissa tekemässä väitöskir-jaansa. On hyvin mahdollista että tulevien vuosien


4 2009 65

projektimme tulevat pääosin sijaitseman Kiinassa.Tulevaa, tosin suhdanteista riippuvaa ovat myös

toimiston seinällä olevat kuvat Taivallahden asuin-korttelista. Työ on Steven Hollin ja Vesa Honkosentoimistojen yhteistyötä ja kilpailuvoitto vuodelta2006. ”Suhdannetilanne on jo antanut uskoa, ettätoteutukseenkin vielä päästään.”

TUNNUSTA TIETÄMÄTTÖMYYSEntä syksyllä tullut nimitys kalustesuunnittelun pro-fessoriksi ruotsalaisessa Konstfackin yliopistossa,Tukholman Taideteollisen Korkeakoulussa, oliko sesattumaa? ”Ei kai, olenhan minä suunnitellut yhdentuolin”, Vesa nauraa Kiasma-tuoliin viitaten.

Kalustesuunnittelun professuuri osoittaa käytän-nössä, että Vesa on onnistunut välttämään lokeroi-tumisen: ”Design on mielestäni ihan samaa riippu-matta siitä tekeekö lusikan, tuolin, valaisimen, kau-pungin. Oleellisinta on suunnitteluasenne ja tietä-mättömyytensä tunnustaminen ja tunnistaminen.Itse opetan opiskelijoille, että epävarmuus on hy-väksyttävä tärkeänä suunnittelun lähtökohtana.Kun olet epävarma, et lähde tekemään tyhmiä pää-töksiä. Kun kellut epävarmuudessa, osaat poimialähtötietoa ja hankkia apua.”

Vesa kertoo sanovansa tilaajalle usein, ettei hä-nellä ole harmainta aavistusta miten työn tulee te-kemään. ”Esimerkiksi Östersundin torissa lähtökoh-tanani oli keltainen kivi, josta kerroin pitkään, ettentiedä miten se tehdään. Kun kerroin, etten tiedä,sain apua ja ehdotuksia, kuinka sen voisi toteuttaa.”

Kalustesuunnittelun professorin viranhakuehdo-tukselle Vesa tosin kertoo itsekin ensin nauraneen-sa. Kun selvisi, että Konstfack etsii henkilöä, jokauskaltaa kyseenalaistaa ja etsiä uusia alueita jauusia polkuja, hän kiinnostui. Näiden polkujen etsi-misen hän on nyt aloittanut esimerkiksi Fiskarsinmetsässä.

Professuuri on puolipäiväinen, lisäksi osan työ-ajasta voi käyttää omaan taiteelliseen toimintaan.Vesa myöntää, että ajankäyttö mietityttää, muttariskejähän hän on ollut valmis ottamaan ennenkin.Käytännön järjestelyjä auttaa se, että sekä toimis-to että koti on molemmissa maissa. Tukholman kotion Vesan nykyisen puolison arkkitehti ja kuvan-veistäjä Eva Rosengrenin ja Helsingin koti Vesan.

MUOTO VIIMEISEKSIVesan toteamus, että muotoilussa itse muoto eiole tärkeä, vaan sen kyky välittää viesti, äkkisel-tään yllättää. ”Ensin tulee tarina, sielu”, hän selit-tää. ”Se mitä asian tai esineen tulee tehdä, olla,

kommunikoida. Muoto on mahdollisimman pitkäänpoissa. Sillä jos muoto tulee ensin, se otetaanusein jostain valmiista.”

Esimerkiksi Kiasma -tuolin suunnittelun Vesaaloitti piirtämällä sarjakuvaa. Siinä tyhjyys jutteleemiehen kanssa, joka haluaa istua. Kuukauden piir-tämisen jälkeen paljastui, että tuoli haluaa olla va-loa, ja valoa kannattava materiaali on teräs. ”Vastasen jälkeen aloin piirtää muotoa.”

Muodon poissa pitämisestä on Vesan mukaansekin etu, että toimimattoman teknisen detaljin voisurutta heittää pois, kun muotoon ei ole rakastunut.

15 000 IHMISTÄ TULI TORILLEVesa on viime vuodet ollut eniten framilla juuriRuotsissa. Yksi kohokohta oli vuoden 2009 loka-kuussa, jolloin Östersundin torin avajaisia tuli juhli-maan 15 000 ihmistä. Vesa kertoo mykistyneensä:”Östersundissa on 60 000 asukasta, heistä siis jokaneljäs oli paikalla.”

Östersund ja sitä ennen valmistunut NackaStrand ovat kohteita, jotka ovat saaneet niin käyt-täjien kuin tilaajienkin kiitokset. Nacka Strandiaesitellään tarkemmin myös tässä Betoni-lehdessä,Östersundin vuoro on Vesan mukaan sitten, kun torion elänyt kaikki vuodenajat.

Yhteistä näille hankkeille oli se, että molemmatlähtivät liikkeelle taideprojekteina; Vesaa pyydet-tiin tekemään torille taideteos. ”Kumpaankaan ensuostunut, sillä taideteos ei olisi pelastanut NackaStrandia, jonka toimistotilat olivat menettäneetvuokralaisensa tai Östersundin toria, joka oli kuol-lut, kun kaupallinen keskusta oli siirtynyt muualle.Taideteosten sijasta olin valmis tekemään koko-naissuunnitelman. Siihen tarttuivat sekä Nackanrakennuttaja AP Fastigheter että Östersundin kuntatilaajana.”

Nacka-projektin lopussa Vesa kertoo järjestetynruotsalaiseen tapaan keskustelutilaisuuden, jokapohti onko projekti taidetta, valaistussuunnittelua,kaupunkisuunnittelua, arkkitehtuuria. Nelitunti-sessa keskustelussa päädyttiin siihen, että se onpaikan kokonaisvaltaista haltuunottoa.

Nacka Strand otettiin päivänvalossa haltuun hie-kankellertävillä betoniaalloilla ja oranssiin vivahta-villa akryylipenkeillä, hämärässä puolestaan ohjel-moitavilla valoseinillä ja betoniaaltojen harjoilleupotetuille led-valaisimilla. Tori on nyt ihmisille jaautot ovat alisteisessa asemassa.

Entä Östersund, olihan 200 vuotta vahan torinkohtaloa mietitty komiteoissa 20 vuotta. Mukana

olivat kaupunki, asukkaat, kauppiaat, kiinteistön-omistajat. Sen lisäksi, että tori oli kuollut, se oliteknisesti vaativa: 140 x 70 metrin suuruinen alueviettää peräti 9 metriä.

Vesan idea “Kultaisesta torista”, reunoilla kultai-nen valo ja keskellä tyhjä pimeä tila, syntyi kesälläsaaristossa. Yötä pidentääkseen Vesa laittoi ikku-nan eteen keltaisen huovan. Tosin nukkuminen eionnistunut sittenkään, nyt herätti huovan läpi siivi-löitynyt upea kultainen valo.

Sekä Nackan että Östersundin budjetit luonnolli-sesti moninkertaistuivat alun taideprojekteista, kuntilaajat päättivät ryhtyä luonnosten pohjalta paljonisompiin ja laajempiin projekteihin.

Vesa korostaa, että budjetti on ja sen pitääkinolla arkkitehdille aina yksi suunnittelun peruslähtö-kohta.

Betoni oli molemmissa projekteissa tärkeä on-nistumisen edellytykset antanut materiaali. Suh-dettaan betoniin Vesa kuvaa ehdottomasti rakkau-deksi: ”Plastinen betonihan on yksi pehmeimpiä,joustavimpia materiaaleja, jonka pinta on herkkämyös valon leikille. Betonin käyttöön liittyy siltiaina myös se, mikä on kyseisen seudun taito tehdäbetonipintaa. Maiden väliset erot ovat isot.”

Sirkka Saarinen

2Östersundin torin ideana on “Kultainen tori”, jonka reu-noilla on kultainen valo ja keskellä tyhjä pimeä tila. Torioli teknisesti vaativa: 140 x 70 metrin suuruinen alue viet-tää 9 metriä.

3Vesa Honkonen piirtää.

Vesa

Hon

kone

n Ar

kkite

hdit

Ky


4 200966

UUSIMMATBETONIN KOULUTUS- JATAPAHTUMATIEDOTLÖYTYVÄT OSOITTEISTA:

WWW.BETONI.COMWWW.BETONIYHDISTYS.FI

ARKKITEHDEILLE,KAAVOITTAJILLE JARAKENNUSVALVONNOILLEBETONIIN LIITTYVIÄ KOULUTUS-JA INFO-TILAISUUKSIAVUONNA 2010

Betonitieto jatkaa vuoden 2010 aika-na eri paikkakunnilla betonirakenta-miseen liittyviä maksuttomia koulu-tus- ja infotilaisuuksia arkkitehdeille,kaavoittajille, rakennusvalvonnoille,suunnittelijoille jne.

Koulutukset ovat kestoltaan noinpuoli päivää ja maksuttomia. Ohjelmavoidaan suunnitella eri tahojen tarpei-den mukaan. Teemoina ovat mm.– Betoniarkkitehtuurin uudet

mahdollisuudet– Julkisivut– Betonipinnat– Ympäristörakentaminen– Energia- ja ympäristö– Betonirakenteiden korjaaminen

Lisätietoja kursseista ja infotilaisuuk-sista antaa ja maksuttomia koulutus-tilaisuuksia voi tilata arkkitehti SAFAMaritta Koivistolta,puh. 040 - 9003 577 [email protected]

Järjestäjä:Betonitieto Oy

Asun

to O

y He

lsin

g in

Ara b

ian v

illa t

– A

RK-H

o use

Ark

kite

h dit

Oy

BETONILABORANTTI-MYLLÄRI– PÄTEVÖITYMISKURSSI 2010

26. - 28.1.2010 I-KURSSIJAKSO16. - 19.2.2010 II-KURSSIJAKSO09. - 11.3.2010 III-KURSSIJAKSO26.3.2010 LOPPUTENTTIKONGRESSI- JA KOULUTUS-KESKUS MERIPUISTO, ESPOO

Tavoite:Kurssi on elementti- ja valmisbetoni-tehtaiden betonilaboranteille, betoni-mylläreille ja sekoitinauton kuljettajil-le tarkoitettu peruskurssi. Osanotta-jilta edellytetään jonkin verran alankäytännön työkokemusta, jotta he voi-vat omaksua kurssin suhteellisen tii-viin opetuksen. Lisäksi edellytetäänbetonitekniikan perusasioiden ja be-tonimatematiikan tuntemusta. Kurs-sin tavoitteena on, että kurssin ja lop-pukokeen hyväksytysti suoritettuaanhenkilöllä on Inspecta Sertifiointi Oy:nohjeiden edellyttämät tiedot ja taidot.

Kurssi sisältää betonilaboranttienpätevyyden arviointilautakunnanasettamat tiedolliset vaatimuksetFISE:n pätevyyden saamiseksi. Päte-vyyden saaminen edellyttää lisäksiyhden vuoden työkokemusta alalla.

Lisätiedot kurssin sisällöstä ja be-tonilaborantin pätevyyteen liittyvistäasioista:Risto Mannonen, puhelin 040 900 [email protected]

Ilmoittautumiset 12.1. mennessä:[email protected]

BETONIRAKENTEIDEN KORJAUSJA RAKENNUSFYSIIKKA– PÄTEVÖITYMISKURSSI NRO 14

18. - 19.01.2010 1. ja 2. kurssipäivä08. - 10.02.2010 3., 4, 5. kurssipäivä16.03.2010 lopputentitKONGRESSI- JA KOULUTUS-KESKUS MERIPUISTO, ESPOO

Kurssin kaikki viisi päivää 18.-19.1. +8.-10.2.2010 on tarkoitettu henkilöil-le, jotka aikovat hakea FISE.n totea-maa betonirakennusten a-vaativuus-luokan kuntotutkijan tai betoniraken-nusten A-vaativuusluokan korjaus-suunnittelijan pätevyyttä.

Neljä viimeistä päivää 19.1 + 8.-10.2.2010 on tarkoitettu henkilöille,jotka aikovat hakea FISE:n toteamaabetonirakenteiden korjaustyönjohta-jan pätevyyttä.

Kolme keskimmäistä päivää 19.1 +8.-9.2.2010 on tarkoitettu henkilöille,jotka aikovat hakea FISE:n toteamaasiltojen korjaussuunnittelijan tai kor-jaustyönjohtajan pätevyyttä.

Puolitoista viimeistä päivää 9.-10.2.2010 on tarkoitettu henkilöille,jotka haluavat täydentää rakennusfy-siikan peruskoulutusta vastaamaanRakMK A2:ssa esitettyjä vaatimuksia.Rakennusfysiikan tentin suorittami-nen on vaatimuksena kaikissa betoni-rakenteiden korjaamista koskevissapätevyyksissä ja pätevyyksien uusimi-sissa, lukuun ottamatta siltoja koske-via pätevyyksiä.

Järjestäjä:Betoniyhdistys r.y.

Lisätiedot kurssin sisällöstä ja ko.pätevyyksiin liittyvistä asioista:Jussi Mattila, puhelin 0400 637 224,[email protected]

Ilmoittautumiset 7.1. mennessä:[email protected]

Ennakkoon ilmoittautuneille(16.11.2009 mennessä) myönnetään10 % alennus kurssin osallistumis-maksuista. Alennus ei koske tentti-maksua.

JUSSI MATTILA– BETONIYHDISTYKSEN UUSI

TOIMITUSJOHTAJA

Tekniikan tohtori Jussi Mattila, 43,aloittaa 1.1.2010 alkaen Suomen Be-toniyhdistys ry:n toimitusjohtajana.Betoniyhdistyksen entinen toimitus-johtaja DI Klaus Söderlund jatkaaFise Oy:n toimitusjohtajana. Vuodenvaihteessa myös Betoniyhdistyksentekninen johtaja, DI Kari Tolonen jääeläkkeelle.

Jussi Mattilan aiempi päätyö on ol-lut tutkimus- ja opetustehtävissäTampereen teknillisessä yliopistossavuodesta 1990. Hänen erikoisalaansaovat olleet rakenteiden elinkaaritek-niikka ja korjausrakentaminen erityi-sesti betonirakenteiden osalta. Viimevuodet hän on toiminut korjausraken-tamisen tutkimusryhmän vetäjänä.Tämän lisäksi Jussi Mattila on toimi-nut myös yliopistomaailman ulkopuo-lella mm. alan asiantuntijana, luen-noitsijana ja eri luottamustehtävissä.

Betoniyhdistyksessä Jussi Mattilaottaa hoitaakseen toimitusjohtajantehtävien lisäksi mm. henkilöpäte-vyyksien toteamiseen ja varmennet-tujen käyttöselosteiden myöntämi-seen liittyviä tehtäviä. Lisäksi hänentehtäviinsä kuuluvat korjausrakenta-misen edelleen kehittäminen beto-nialalla ja Betoniyhdistyksen talou-dellishallinnollinen rakenteen uudis-taminen vuoden 2010 aikana.

Jussi Mattila asuu Tampereella jahänen perheeseensä kuuluvat projek-tipäällikkönä rakennuttamistehtävis-sä toimiva vaimo sekä kolme koulu-ikäistä tytärtä.

Jussi Mattila

BET0904 s66-71 KurssituutisetLo 28.12.2009, 13:3466

67betoni 4 2009 67

KERTTU JA JUKKA VUORISENRAHASTO

APURAHATBETONITEKNOLOGIAN ALAANKUULUVIEN TUTKIMUSTÖIDENJA MATKOJEN APURAHOIKSIYKSITYISILLE HENKILÖILLE.

Suomen Betoniyhdistys ryPL 381, 00131 Helsinki”Kerttu ja Jukka Vuorisen rahasto”

Lisätietoja: Jussi Mattila,Betoniyhdistys, puh. 0400 637 224

Joulukuussa 2009 myönnetyt apurahat:– Esko Sistonen: Väitöskirjatutkimuksen

“Service Life of Hot-dip GalvanisedReinforcement Bars in Carbonatedand Chloride-Contaminated Concrete”loppuunsaattaminen, 3000,-.

– Jukka Lahdensivu: Betonijulkisivujenja -parvekkeiden korjausstrategiat,3000,-.

EINAR KAHELININ RAHASTO

STIPENDITBETONIRAKENTAMISENOPINNÄYTETÖIHIN

Hakemukset osoitteella:SBK-säätiö c/o Betonikeskus ryPL 381, 00131 Helsinki

Lisätietoja: Olli Hämäläinen,puh. 050 1513

Stipendejä ja apurahoja voi hakea va-paamuotoisella hakemuksella kokovuoden betonirakentamiseen liitty-viin diplomi-, lisensiaatti- ja väitös-kirjatöihin, alan opinnäytetöihinsekä opintomatkojen apurahoiksi.

Rahastojen hallitus päättää hake-musten perusteella jaettavien stipen-dien määrän ja summat. Stipendiensaajille ilmoitetaan päätöksestä hen-kilökohtaisesti.

Hakemuksista tulee ilmetä hakija,yhteystiedot ja varojen käyttötarkoi-tus eriteltynä sekä mahdolliset muuthaetut avustukset.

by

BETONIN ARKKITEHTUURIMATKAANDALUSIAAN 20101.- 5.9.2010

“ BETONI VISIOI ” – SEMINAARI JA VUODEN BETONIRAKENNE 2009 JULKISTAMINEN 28.1.2009, KELLO 12.30 –18.00

DIPOLI, ESPOO

Ohjelma12.30 – 12.45 Ilmoittautuminen12.45 – 13.00 Avaus

Toimitusjohtaja Olli Hämäläinen, Betonitieto Oy

13.00 – 13.30 Parantaako lisälämmöneristäminen energiatehokkuuttakorjausrakentamisessa?Stina Linné, tekn.yo, TTY, Julkisivuyhdistys ry

13.30 – 14.00 Energiatehokkaan rakennuksen suunnittelunäkökulmiaArkkitehtipuheenvuoro

14.00 – 14.30 Uusia designtuotteita betonista – tuotekehityksen haasteitaMuotoilijapuheenvuoro

14.30 – 14.45 Kahvitauko

14.45 – 15.45 ”Betonivisioita” – WorkshopMinna Joenniemi, toimittaja, YLE + designerit

Vuoden 2009 Betonirakenteen julkistaminen16.00 Avaus

Jarmo Murtonen, puheenjohtaja, Betonikeskus ry

16.10 – 16.20 Vuoden 2009 Betonirakenne, julkistaminenToimitusjohtaja Olli Hämäläinen, Betonitieto Oy

16.20 – 16.45 Voittaneen kohteen esittely

16.45 – 18.00 “Recent works – Concrete in Architecture”Architects Bernhard Marte ja Stefan Marte , Austriawww.marte-marte.com

18.00 – 19.30 Buffet + aulabaari

Ks. seminaarin tarkempi ohjelma ja tilaisuuteen ilmoittautuminen:www.betoni.comTilaisuuden järjestää Betoniteollisuus ry.Päivä on maksuton.Tervetuloa!

09

Lisätietoja : www.marte-marte.commarte.marte architekten on suunnitellutainutlaatuisia rakennuksia erityisesti Län-si-Itävallassa Vorarlbergin alueelle. Ym-päristön ja ulkotilojen ehjä dynamiikkajatkuu sisätiloissa.

Betoni järjestää arkkitehtuuri - ja ym-päristörakentamisen kiertomatkan Es-panjaan ja Andalusian alueelle syys-kuun 1.-5. päivinä. Viiden-kuuden päi-vän (alustavasti keskiviikko-sunnun-tai) ekskursion aikana kierretään ja tu-tustutaan uusimpiin kohteisiin.

Ajankohta ja matkan kesto tarken-tuu alkuvuodesta 2010. Matkaohjel-ma on tekeillä ja löytyy keväällä muunmuassa www.betoni.com-sivuilta.

Lisätietoja antaa matkan johtaja:arkkitehti SAFA Maritta Koivisto(Betoni -lehti, päätoimittaja)puh. 040 9003577 taisähköposti:[email protected]

Ilmoittautumisia vastaanottaa:[email protected]


4 200968

Vuoden 2009 Betonijulkisivu -arkki-tehtuuripalkinnon voitti Hämeenlin-nan maakunta-arkisto, suunnittelijanaArkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Ko-monen Oy Helsingistä. Kohteen suun-nittelusta ovat vastanneet arkkitehditSAFA Mikko Heikkinen, Markku Ko-monen ja Markku Puumala.

Maakunta-arkistolla on Hämeenlin-nan kaupunkikuvassa näkyvä ja tun-nistettava rooli. Maakunta-arkistontärkeimmät julkisivut ovat koko raken-nuksen ja sen sisältämien toimintojenydin ja samalla myös sen arkkitehtuu-rin sydän.

Pelkistetyn ja muodoltaan selkeänrakennuksen arkisto-osan kaupunkiku-vallinen ilme perustuu betonin yksin-kertaiseen, luontevaan käyttöön jakarkean materiaalin hienovireiset jaherkemmät ominaisuudet esiin tuo-vaan graafisen betonin kuviointimene-telmään. Julkisivujen betoni toimii sa-malla sekä rakennuksen toimintaa ku-vaavana graafisesti kauniina pintanaettä arvokasta sisältöään suojaavanavahvana ja massiivisena säiliönä.

Graafikko Aimo Katajamäen arkis-ton laajasta aineistosta valitsemat japinnan suunnittelussa käyttämät ra-kennuksen arkisto-osan julkisivujentypografiset merkit, tekstit ja kuvatovat samalla kertaa kauniin dekoratii-visia ja kuvastavat rakennuksen sisäl-töä avoimesti ja suoraviivaisesti. Pai-nokuvion varioituva toisto ja sen epä-tahtinen rytmi elementtijaon kanssaluovat julkisivuihin herkän jännitteen.Sitä korostaa pinnan graafisen beto-nin pesumenetelmän käyttö negatiivi-kuvana siten, että valkeat kuviot nou-sevat tummasta ja karheasta tausta-pinnasta lähes reliefimäisenä esiin.Graafinen kuvaornamentiikka on ker-tomus, josta jokainen voi etsiä merk-kejä ja kirjoituksia kollektiivisesta his-toriastamme.

Toiminnot erottuvat selkeästi toi-sistaan rakennuksen massoissa ja jul-

kisivuissa. Arkisto-osa on tumma, um-pinainen laatikko ja toimisto-osa ku-parinvärisellä metalllilevyllä verhoil-tu. Katutason yleisötiloissa avautuvattilat lasijulkisivujen kautta. Raken-nuksen halkaisee valokanjoni, jossasijaitsevat portaat ja yhdyssillat yh-distävät eri kerrokset toisiinsa.

Monoliittisen arkisto-osan sisäark-kitehtuurin tunnelmaa korostaa beto-nirakenteiden ja -pintojen esilläolo.Graafinen betonipinta jatkuu raken-nuksen julkisivuista sisätiloihin yhdis-täen ulko- ja sisätilat toisiinsa.

Julkisivut on toteutettu sandwich-elementteinä. Suurten elementtienkokoa on häivytetty valesaumoilla,jotka rytmittävät julkisivun kuvionkanssa pinnan grafiikkaa. Toteutus onollut vaativaa, sillä jokainen element-ti on erilainen ja kuviot jatkuvat ele-mentistä toiseen.

Talon runko on betonirakenteinen.Sisätiloissa on näkyvillä myös laajaltipaikallavalupintoja.

Hämeenlinnan maakunta-arkistoon osoitus hankkeesta, jossa eri osa-puolien ammattitaitoisen yhteistyöntuloksena on aikaansaatu laadukas japersoonallinen lopputulos. Taitavallaja innovatiivisella suunnittelulla onyhdistetty betonin uudet esteettisetmahdollisuudet ja tekninen kestävyys.Teknisesti vaikea elementtityö asen-nuksineen on hyvin onnistunut, mikäviimeistelee rakennuksen korkealuok-kaisen ulkoasun.

Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Ko-monen Oy on ennakkoluulottomasti jataitavasti ottanut betonin materiaali-na avukseen ja käyttänyt sitä arkki-tehtuurissaan useissa kohteissaan.Maakunta-arkiston lisäksi hienostu-nutta ja kehittynyttä betonin käyttöäon nähtävissä muun muassa muuta-ma vuosi sitten valmistuneessa MaxPlanck tutkimusinstituutissa Dresde-nissä. Tiedekeskus Heurekan arkki-

tehtuurissa on puolestaan yhdistettymonipuolisesti betoni, teräs, värit jamuodot. Vuosaaren Vuotalossa on be-tonipintojen hienostunutta vuoropu-helua muiden materiaalien kanssa.Helsingissä sijaitsevassa Stakesin jaSenaattikiinteistöjen toimitilojen ark-kitehtuurissa betonilla on keskeinenrooli niin uudis- kuin korjausrakenta-misen osissa.

Betonikeskus ry:n toisen kerran järjes-tämä arkkitehtuuripalkintokilpailu tuoesille toteutettuja onnistuneita beto-nijulkisivukohteita ja niiden suunnit-telijoita. Kilpailu järjestetään joka toi-nen vuosi. Kilpailussa palkitaan10.000,- eurolla voittaneen julkisivunsuunnitellut arkkitehtuuritoimisto.

Palkinnon tärkeimpinä arvostelupe-rusteina ovat julkisivun arkkitehtoni-nen kokonaisuus, yksityiskohtiensuunnittelu, betonin ominaisuuksienlaadukas hyödyntäminen, uuden ke-hittäminen ja kohteen soveltuminenympäristöön.

Vuoden Betonijulkisivu 2009 -kilpai-lun tuomariston puheenjohtajana toi-mi professori, arkkitehti SAFA HannuHuttunen ja jäseninä arkkitehti SAFASamuli Woolston sekä arkkitehtiSAFA, päätoimittaja Maritta Koivisto.Tuomariston sihteerinä toimi dipl.ins.,tuoteryhmäpäällikkö Arto Suikka Be-tonikeskus ry:stä.

Lisätietoja:Betonikeskus ry/Betonitieto Oy,puh. 09-6962 360http://www.betoni.com/ajankohtaista/

BETONIJULKISIVU -ARKKITEHTUURIPALKINTO 2009– HÄMEENLINNAN MAAKUNTA-ARKISTO ARKKITEHTUURITOIMISTO HEIKKINEN-KOMONEN OY

HÄMEENLINNAN MAAKUNTA-ARKISTOAittatie 2, 13200 Hämeenlinna

Arkkitehtisuunnittelu:Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen-Komonen Oy

Mikko Heikkinen, professori,arkkitehti SAFAMarkku Komonen, professori,arkkitehti SAFAMarkku Puumala, arkkitehti SAFA

Graafisten kuvioiden suunnittelu:Aimonomia Oy / Aimo Katajamäki

Valmistumisvuosi:2009

Bruttoala:5894 m2

Kerrosala:5600 m2

Tilavuus:25200 m3

Maisemasuunnittelu:ArkkitehtuuritoimistoHeikkinen-Komonen Oy

Rakennesuunnittelija:Contria Oy

Rakennuttaja:Senaatti-kiinteistöt

Rakennuttajakonsultti:ISS Proko Oy

Käyttäjä:Hämeenlinnan maakunta-arkisto

Pääurakoitsija:Peab Oy

Julkisivujen betonielementit:Parma Oy

1, 2“Maakunta-arkisto on julkinen rakennus,jolla tulee olla näkyvä asema ja identiteet-ti kaupunkikuvassa. Se ei saa näyttää ano-nyymiltä varastolta tai konttoritalolta”, ku-vaili professori, arkkitehti SAFA MarkkuKomonen suunnittelun lähtökohtia.Kuvassa kilpailun palkitut tahot.

1

Juss

i Tia

inen

2 Mar

itta

Koiv

isto


69betoni 4 2009 69

Betonitieto Oy julkaisi teoksen “Teh-dään elementeistä. Suomalaisen be-tonielementtirakentamisen historia”.Teos on ensimmäinen kokonaisesityselementtirakentamisen vaiheista. Senovat kirjoittaneet tutkija Yki Hytönen(Oy Spiritus Historiae Ab) sekä profes-sori, arkkitehti SAFA Matti Seppänen.Kirjan on kustantanut SBK-Säätiö.

Kirja kuvaa rakentamisen teollistu-mista sekä alan markkinakehitystä1950-luvulta 2000-luvulle. Lisäksiteoksessa tarkastellaan alan tutki-musta ja tuotekehitystä sekä arkkiteh-tikunnan ja elementtiteollisuuden vä-listä suhdetta.

Betonielementtirakentaminen pääsi1950-luvulla käyntiin ensin teollisuus-ja toimitilarakentamisessa. Asunto-tuotannossa elementtitekniikka tekivarsinaisen läpimurron aluerakentami-sen myötä 1960-luvulla.

Elementtitehtaita perustivat aluksitoisaalta itsenäiset yrittäjät ja toi-saalta rakennusurakoitsijat. 1970-lu-vulta alkaen suuret sementtikonsernitPartek ja Lohja laajensivat toimin-taansa myös elementtituotantoon. Nesaivat 1980-luvun kuluessa haltuunsanoin puolet Suomen elementtimarkki-noista.

1970- ja 1980-luvut olivat element-tirakentamisen kultakautta. Element-titekniikasta tuli rakennusalan valta-tekniikkaa, ja sen osuus rakennustuo-tannosta nousi yli puoleen. Samallaheräsi myös julkista kritiikkiä ele-menttirakentamista ja betonielement-tien käyttöä vastaan. Lisäksi 1970-lu-vun puolivälin lama ravisteli element-tirakentamista.

Alan kansainvälinen toiminta alkoi1970-luvulla viennillä Neuvostoliit-toon ja öljyntuottajamaihin Lähi-Itään. Toiminta ulkomailla oli ensintuotevientiä, jonka rinnalle tulivatmyöhemmin teknologiavienti ja yritys-toiminnan käynnistäminen kohde-maassa.

1990-luvun alun laman seuraukse-na monet elementtiyritykset kaatui-vat, ja loput joutuivat leikkaamaantuotantoaan. Noin kolmannes koti-maisesta elementtituotannosta lope-tettiin laman aikana.

Suurimpien yritysten Partekin, Loh-jan ja Puolimatkan betonielementti-tuotanto päätyi 1990-luvulla toimiala-järjestelyjen seurauksena samaan yh-tiöön. Aiemmin puhtaasti kotimaises-sa omistuksessa olleelle alalle tulimyös ulkomaista omistusta.

Betonielementtiala toipui lamasta1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alus-sa. Betonielementti on säilyttänytasemansa runkorakenteiden valtatek-niikkana ja hakee uudelleen johtavaaasemaansa julkisivuissa uusia ratkai-suja kehittäen.

Lisätietoja:Historiatoimikunnan puheenjohtaja,Petri Janhunen, puh. 040-502 1749,toimitusjohtaja Veijo Åberg,Oy Spiritus Historiae Ab,puh. 040-725 3745,toimitusjohtaja Olli Hämäläinen,Betonikeskus ry, puh. 050-1513

Kirjaa on saatavana Betonikeskusry:stä tai Suomen RakennusmediaOy:stä, www.betoni.comHinta ilman alv:tä: 64,81 euroa(alv: 8,00 %)Hinta: 70,00 euroa (sis. alv 8%)336 sivua

AARRE M. MATTISENSÄÄTIÖ PALKITSIGRAAFISEN BETONINKEHITTÄJÄN

Aarre M. Mattisen säätiö jakoi Tam-pereella perustajansa nimeä kanta-van 20.000 euron erityispalkinnon jou-lukuussa. Palkinto myönnettiin graafi-sen betonin kehittäjälle, sisustusark-kitehti Samuli Naamangalle.

Aarre M. Mattisen erityispalkintojaettiin nyt ensimmäistä kertaa. Pal-kinnon myöntämisen perusteena onrakentamista koskeva uusi innovaa-tio, joka lisää betonielementtien visu-aalisuutta ja tuo rakennusarkkitehtuu-riin uusia mahdollisuuksia saada ai-kaan uudenlaista julkisivupintaa kus-tannustehokkaasti.

Sisustusarkkitehti Samuli Naaman-ka on tutkinut betonin esteettisiä ar-voja julkisivumateriaalina sekä mene-telmiä käsitellä betonin pintaa teolli-sesti järkevällä tavalla. Hän on kehit-tänyt Graafinen Betoni -menetelmänkuvioidun betonipinnan aikaansaami-seksi. Naamanka on patentoinut me-netelmän tärkeimmissä maissa.

Graafinen Betoni tarjoaa monipuo-liset mahdollisuudet ja tekniikkaa so-velletaan nyt betonielementtituotan-nossa. Naamangan kehittämää me-netelmää on käytetty muun muassaVuoden 2009 Betonijulkisivu-arkki-tehtuuripalkinnon voittaneessa Hä-meenlinnan maakunta-arkistossa.

– Yhtiömme Mattinen-Niemelä Oyoli kehittämässä merkittävällä tavallasuomalaista betonielementtitekniik-kaa erityisesti 60-70 -luvuilla. On ilomyöntää säätiömme ensimmäinenerityispalkinto Samuli Naamangalle,joka on tuonut innovaatiollaan lisäähoukuttelevuutta käyttää betoniele-menttejä rakentamisessa, sanoo teol-lisuusneuvos Aarre Mattinen.

Aarre M. Mattisen säätiö on perus-tettu vuonna 2006. Säätiö on jakanutperustamisestaan lähtien vuosittainstipendejä ja apurahoja tamperelaisil-le rakennusalan opiskelijoille. Säätiökunnioittaa opintotasoon katsomattakaikkien rakentajien työtä ja kannus-

taa alalla työskentelevien ammatillis-ta kehittämistä. Apurahoja ja stipen-dejä jaetaan vuosittain noin 12.000euron arvosta.

Aarre Mattinen toimi koko elämän-uransa rakentajana. Hän perusti toi-sen rakennusmestarin, Artturi Nieme-län kanssa rakennustoimisto Matti-nen-Niemelä Oy:n vuonna 1950. AarreMattinen johti enimmillään yli 3000henkeä työllistänyttä yritystä ainavuoteen 1985, jolloin tehdyllä kaupal-la yhtiön toiminta siirtyi Rakennus-kunta Hakalle.

Mattinen-Niemelä Oy:n tunnettujarakennuskohteita Tampereella ovatmuun muassa Tampereen TyöväenTeatteri, Tampereen yliopisto ja Tam-pereen postitalo.

Lisätietoja:Asiamies Markku Seppälä,Aarre M. Mattisen säätiö,gsm. 040 737 2970tai Kaisa Kaipia-Gran,viestintägran kypuh. (03) 213 1030gsm. 040-553 3682e-mail: [email protected]

TEHDÄÄN ELEMENTEISTÄ.– SUOMALAISEN BETONIELEMENTTI- RAKENTAMISEN HISTORIA

Samuli Naamanka


4 200970

Maantiemuseo valmistuu Tallinnaan 2010. HB-Vallikivi ja Vallikivivalaisin.

GRAAFINEN BETONIESITTÄYTYITALLINNASSASuomalainen Graafinen betoni /Graphic Concrete osallistui näyttä-västi Tallinnassa järjestetyille Vironbetoniyhdistyksen järjestämille tek-nologiapäiville marraskuussa. Päivätoli tarkoitettu muun muassa nuorillearkkitehdeille, arkkitehtuurin opiskeli-joille ja betoniteollisuuden toimijoille.Kutsu esittäytymään tuli tilaisuudenjärjestäjiltä.

Graafisen betonin esitelmien aiheetliittyivät sekä yritykseen että teknolo-giaan. Kuulijoita kiinnosti ennen kaik-kea se, mitä ja millaisia referenssikoh-teita jo nyt on olemassa ja miten tek-nologiaa on sovellettu erilaisissa ra-kennuksissa ja rakennelmissa, kutenSuomen Stockmannin sisäänajotunne-leiden yhteydessä. Suomalainen esi-telmäosuus oli sijoitettu iltapäivän vii-meiseksi. Se käsitteli useita pohjois-maisia kohteita: uusimpana Hämeen-linnan palkittu maakunta-arkisto.

Graphic Concrete järjesti erikseenmyös iltatilaisuuden Suomen suurlä-hetystössä, joka onnistui mainosti.Ajatuksena oli houkutella tallinnalai-sia ja virolaisia arkkitehteja tutustu-maan yhtaikaa sekä upeaan lähetys-töömme Toompeanmäellä että graafi-seen betoniin, myös käsin kosketelta-vina esineinä.

Tallinnan lähetystömme on näky-vällä paikalla vanhankaupungin kes-kellä, mutta moni ei ole käynyt sielläsisällä. Hienot tilat tarjosivat nytmahdollisuuden järjestää tavanomai-sesta poikkeava lanseeraustilaisuus.Lähetystömme tukee eri tavoin suo-malaisten yritysten ja suomalaisenkulttuurin näkyvyyttä. Virolaisille ark-kitehdeille tarjoutui houkuttelevamahdollisuus kokea sisältä käsin ra-kennus, jossa tavallisesti ei tule käy-tyä. Näköala suurlähetystön salin par-vekkeelta Tallinnan sydämeen on vai-kuttava.

Tilaisuudessa oli kymmeniä arkki-tehteja jopa Tanskasta asti sekä muun

muassa suomalaisen rakennustarvik-keiden myyntiorganisaatio SemtuOy:n edustajia. Graafinen betoni kiin-nostaa virolaisia myös siksi, että ensivuonna valmistuvan Maantiemuseonrakennuksissa ja rakennelmissa onmukana suomalasta teknologiaa.

Tilaisuus oli oiva esimerkki lähetys-tön ja suomalaisen yrityksen yhteis-työstä. Tunnelma oli välitön ja vieraatviihtyivät ja vaihtoivat nimikortteja jakokemuksia. Sosiaalisena tapahtuma-na lähetystössä vietetty ilta esitelmi-neen oli huomattavasti lämpimämpija antoisampi kuin perinteinen messu-näyttely. Puitteet takasivat sen, ettätilaisuuden varsinainen sisältö ja antieivät vierailta helposti unohdu.

Graphic Concreten puolesta tapah-tumista vastasivat Harri Lanning, CurtLindroth ja Jutta Telivuo.

Tarja Nurmi, arkkitehti SAFA

HB-BETONILTAUUTUUSPIHARAKENTAMISEENHB-Betoniteollisuus Oy:n valmista-maan HB-Vallikivisarjaan tuli uutenalisävarusteena HB-Vallikivivalaisin.

HB-Vallikivivalaisin on varustettunykyaikaisesti energiaa säästävällä japitkäikäisellä 1,5W:n LED-polttimolla.Sen teho riittää tuomaan pihapiiriintunnelmaa ja turvallisuutta.

Perinteisessä valaisinrakentami-sessa joudutaan yleensä paneutu-maan kaapelikaivantojen tekoon, tu-lee pohtia kasvillisuuden vaikutuksiavalaisimen sijoituspaikkaan nyt ja tu-levaisuudessa, kuten myös lumen ka-saukseen jne.

HB-Vallilkivivalaisin on helppoasentaa. Perustana valaisimelle toi-mii muuri ja sähkökaapelin vienti on-nistuu vallikivien suojassa. Valaisinasennetaan vallikiviparin pienemmänkiven eli perhosen tilalle. Vallikiviva-laisimen käyttö on yhtä helppoa kuinminkä tahansa valaisimen. Se ei vaadierillistä muuntajaa, vaikka onkin ener-giataloudellinen LED-valaisin. Sen te-hoa voidaan helposti nostaa aina vii-teen wattiin asti polttimoa (GU10-kanta) vaihtamalla.

Valli- ja muurirakentamisessa ar-vostetaan tutkimusten mukaan luo-tettavuutta, helppoutta ja ilmeikkyyt-tä. HB-Vallikivisarja lukkiutuu neljäänsuuntaan. HB-Vallikivisarjan keväänuutuus eli tuplasti korkeampi HB-ISO-vallikivi on matalaan vallikiveen yh-disteltävyytensä ansiosta tuonutpuistoihin ja pihoihin uutta kaivattuaelävyyttä.

Myynti: Hyvinvarustetut rautakau-pat ja kivierikoisliikkeet kautta maan.

Lisätietoja: www.hb-betoni.fiHB-Betoniteollisuus Oy,Antti Leppäkorpi, myyntipäällikkö,puh. 014 3348 200,[email protected]

SUOMENARKKITEHTUURINVIRTUAALINENTIEDOTUSKESKUS

Syyskuussa 2009 julkaistufinnisharchitecture.fi on suunnattukaikille suomalaisesta arkkitehtuuris-ta kiinnostuneille. Englanninkielisentietoportaalin kohderyhmänä on eri-tyisesti kansainvälinen yleisö n niinyksityiset kuin julkisetkin tahot. Si-vuston tavoitteena on myös lisätäsuomalaisen arkkitehtuurin tunnet-tuutta ja saavutettavuutta Suomenkulttuuriviennin tukemiseksi.

Portaali kokoaa yhteen suomalai-sen arkkitehtuurikentän toimijat ja oh-jaa kävijän näiden omille englannin-kielisille verkkosivuille. Portaalissajulkaistavat uutiset kertovat tuoreim-mista kansainvälisesti kiinnostavistatapahtumista, kuten suomalaistenarkkitehtien projekteista ulkomailla.Sivusto toimii myös yksittäisten ta-pahtumien tiedotuskanavana. Portaa-lin kautta voi hakea toimiv ia arkkiteh-teja sekä arkkitehtitoimistoja tai tu-tustua historiallisiin arkkitehteihin.Myös koulutus, tutkimus, rakennus-suojelu ja arkkitehtuuripolitiikka ovatesillä.

Virtuaalisen tiedotuskeskuksen toi-minnasta vastaavat Suomen raken-nustaiteen museo ja Alvar Aalto -mu-seo, jotka ovat arkkitehtuurin alanriippumattomia organisaatioita.

Tiedotuskeskus on perustettu yh-teistyössä Suomen ArkkitehtiliittoSAFAn, Arkkitehtitoimistojen liittoATL:n ja Rakennustietosäätiö RTS:nkanssa.

Lisätietoja:www.finnisharchitecture.fi

FINNISHARCHITECTURE. fi


71betoni 4 2009 71

PL 11 (Unioninkatu 14, 2. krs)00131 [email protected]@rakennusteollisuus.fikeskus (09) 1299 225fax (09) 1299 291

Betoniteollisuus ry(entinen Betonitieto Oy jaBetonikeskus ry)

Toimitusjohtaja Olli Hämäläinen(09) 1299 [email protected]@rakennusteollisuus.fi

Tuoteryhmäpäällikkö Seppo Petrow(09) 1299 [email protected]

Tuoteryhmäpäällikkö Arto Suikka(09) 1299 [email protected]

Standardointipäällikkö Tauno Hietanen(09) 1299 [email protected]

Päätoimittaja, arkkitehti SAFAMaritta Koivisto(09) 1299 402, 040 900 [email protected]

Projekti-insinööri Petri Mannonen(09) 1299 [email protected]

Projektiassistentti Paula Karvonen(09) 1299 [email protected]

BETONITIETOUTTAUNIONINKADULLA

Betoniyhdistys r.y. ja Betoniteollisuusry (entinen Betonitieto Oy ja Beto-nikeskus ry) sijaitsevat Unioninkatu14:ssa, toisessa kerroksessa.

Yhteisissä tiloissa toimii myös be-tonipintanäyttely, joka esittelee mm.erilaisia betonin väri- ja pintakäsitte-lytapoja. Näyttely on avoinna toimis-ton aukioloaikoina klo 8.15 – 16.00 jatarvittaessa esittelystä voi sopia etu-käteen arkkitehti Maritta Koivistonkanssa,gsm 040 - 9003577 [email protected]

WWW.BETONI.COM– sisältää valmistaja- ja

tuotetietoa !

.com

ILMOITTAJALUETTELO4 2009

UUDET BETONINYHTEYSTIEDOT1.1.2010 ALKAEN

Ilmoittaja Sivu

Betonimestarit Oy 2Betonitalo.com lll kansiContesta Oy 2Finnsementti Oy I I kansiLakan Betoni Oy 1Mikkelin Betoni Oy 71Omni-Sica Oy 1Parma Oy IV kansiRudus Oy 3Suomen Betonitieto Oy 1Teknillinen Korkeakoulu 2WSP Finland Oy Tutkimus 1

BETONIELEMENTTEJÄ KAIKEN KOKOISIINKOHTEISIIN. NOPEASTI JA JOUSTAVASTI.

• Perustukset• Sokkelit• Julkisivut• Väliseinät• Ontelolaatat• Pilarit• Palkit• Parvekelaatat• Teräsbetonilaatat• Erikoiselementit suunnitelmien mukaan

Mikkelin Betoni Oy valmistaa suomalaisille ontelolaattoja maailman kehittyneimmällä tekniikalla. Käytämme valmistusautomaa- tiota, joka takaa korkealaatuiset tuotteet ja luotettavat toimitukset.

MIKKELIN TEHDAS Pursialankatu 1550100 MIKKELI Puh 015 - 321 550 [email protected]

TUTUSTU ONTELOLAATTAVALIKOIMAAMME !

OTA YHTEYTTÄ & PYYDÄ TARJOUS!

Betoniyhdistys [email protected]

Toimitusjohtaja Jussi Mattila0400 637 224

Kehitysjohtaja Risto Mannonen(09) 6962 3631

Sihteeri MarjaLeena Pekuri(09) 6962 3621

Koulutussihteeri Pirkko Grahn(09) 6962 36 26


72 4 2009

1 2009PÄÄKIRJOITUS – PrefaceROHKEAA MUTTA REILUA PELIÄ ! 7Jarmo Murtonen

VUODEN BETONIRAKENNE 2008: – VUOSAAREN SATAMAN MELUSEINÄ 8Maritta Koivisto – Concrete structure of the year 2008

VUOSAAREN MELUSEINÄN RAKENTEET 11Ossi Rintala

VUOSAAREN SATAMA ON ISO RAKENNUSHANKE MONILLA MITTAREILLA 16Sirkka Saarinen

SATAMISSA RAKENNETAAN TULEVAISUUTTA VARTEN 18Sirkka Saarinen

TAMPEREEN LINJA-AUTOASEMAN KATOKSET – 30-LUVUN MUOTOKIELTÄNYKYAIKAISIN RATKAISUIN 20Sirkka Saarinen

KALMARIN TAIDEMUSEO 24Pertti Vaasio

ARKKITEHDEILLE, KAAVOITTAJILLE JA RAKENNUSVALVONNOILLEBETONIIN LIITTYVIÄ KOULUTUS- JA INFO-TILAISUUKSIA VUONNA 2009 31Maritta Koivisto

SAUMATTOMAT MAANVARAISET LATTIAT 32Casper Ålander

BETONILATTIAPINNOITUKSET, OSA 2 – POLYMEERIPINNOITTEET 38Martti Matsinen

UUSIEN ENERGIAMÄÄRÄYSTEN VAIKUTUS BETONISIINULKOSEINÄRAKENTEISIIN 42Markus Suutarinen, Arto Suikka

KERROSTALOKORJAUKSEN IDEAKILPAILUSSA KOHENNETTIINELEMENTTITALOA 46Maritta Koivisto

TYÖTURVALLISUUS -PALSTA:RUDUKSELLA TYÖTURVALLISUUTEEN SITOUTUVAT KAIKKI 50Teppo Lainio, Maritta Koivisto

HENKILÖKUVASSA – ANTTI MÄKINEN 52Sirkka Saarinen

2 2009PÄÄKIRJOITUS – PrefaceRAKENNUSALAN INNOVAATIOILLA VALTAVAT MARKKINAT ! 9Jan Vapaavuori

OPETUSHALLITUKSEN TALO UUDISTUI SISÄLTÄ JA ULKOA 10Maritta Koivisto, Sirkka Saarinen

BETONIRAKENTEINEN PASSIIVITALO 20Jyri Nieminen

MATALAENERGIAKERROSTALOJA MERAREPONEN -KONSEPTILLA 24Sirkka Saarinen

LEED-SERTIFIOINTI RANTAUTUI MYÖS SUOMEEN 30Sirkka Saarinen

MOVERES BUSINESS GARDEN 35Sirkka Saarinen, Maritta Koivisto

ITSETIIVISTYVÄÄ VALKOBETONIA VALMISBETONITEHTAALTA 39Betonin toimitus

MUSIIKKITALON RAKENTEET ARKKITEHTUURIN JA AKUSTIIKAN EHDOILLA 40Sirkka Saarinen

BETONILATTIAT, OSA 3 – DESIGN-LATTIAT 50Martti Matsinen

MATTORAUDOITTEELLA AIKATAULUT JA KUSTANNUKSET KURIIN 56Casper Ålander

MATALAPALKKIEN SUUNNITTELU 62Pekka Häyrinen

PARMAN TYÖTURVALLISUUSOHJELMAN MOTOT: 64– ”RAPATESSA EI SAA ROISKUA JA TERVEENÄ KOTIIN”Sirkka Saarinen, Maritta Koivisto

HENKILÖKUVASSA – LIISA SALPARANTA 66Sirkka Saarinen

BETONI -LEHTIEN SISÄLTÖ 2009 betoni 3 20082

1 2009

betoni 3 20082

2 2009

BET0904 s72-73 Vuosisisalto 28.12.2009, 14:1872

4 2009 73

3 2009PÄÄKIRJOITUS – PrefaceTULEVAISUUSSELONTEKO LINJAA PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JAENERGIAPOLITIIKKAA 5

VIERTOLAN AUKIO KERAVALLA VUODEN YMPÄRISTÖRAKENNE 2009 6– KUNNIAMAININTA KUMPULAN KASVITIETEELLISELLE PUUTARHALLEMaritta Koivisto

VIERTOLAN AUKIO ON OSA MÄÄRÄTIETOISTAKERAVAN KESKUSTAN KEHITTÄMISTÄ 10Liisa Ilveskorpi

LEIMASINBETONILLA LISÄÄ VAIHTOEHTOJA PIHA- JAYMPÄRISTÖRAKENTAMISEEN 18Mikko Vasama

YIT URAKOI TYKSIN T-SAIRAALAN LAAJENNUSTA 22– VAATIVAN HOIDON YKSIKÖISSÄ PAIKALLAVALU PARAS VAIHTOEHTOSampsa Heilä

MESTARINSOLMUN JA MESTARINTUNNELIN PAIKALLAVALUISTA 29Petri Mattila

UUSIA OHJEITA ÄÄNITEKNIIKKAAN 32Heikki Helimäki

MIKSI SAMA RAKENNE ANTAA ERI TULOKSEN KUN TILAVUUS MUUTTUU 35Mikko Kylliäinen

ILMAÄÄNENERISTÄVYYDEN MITTAAMINEN 37Heikki Helimäki

EUROKOODIT BETONIVALMISOSARAKENTEIDEN SUUNNITTELUSSA 38Harri Isoherranen

JÄNNITETTYJEN HI- JA I-PALKKIEN UUDET SUUNNITTELUOHJEET 42Matti Leskelä

SKANSKAN TYÖTURVALLISUUSHAVAINTO -KÄYTÄNTÖ PALKITTIIN 46Sirkka Saarinen

ENERGIATEHOKAS KORJAAMINEN 48Jussi Mattila

JUKO ON APUVÄLINE ONNISTUNEEN JULKISIVUKORJAUKSEN 56LÄPIVIEMISEEN

EPS-ERISTEET BETONITEOLLISUUDESSA 63Tapio Kilpeläinen

KESKUSKADUSTA UUSI KÄVELYKATU HELSINGIN KESKUSTAAN 68Reijo Järvinen– TILAA KÄVELIJÖILLE 72 Sirkka Saarinen– MYÖS STOCKMANN VIE AUTOT MAAN ALLE 75 Sirkka Saarinen

HENKILÖKUVASSA – JUSSI MATTILA 79Sirkka Saarinen

betoni 3 20092

3 2009

betoni 4 20092

4 2009

4 2009PÄÄKIRJOITUS – PrefaceTUNNE RATKAISEE 5Jussi Mattila

NORJAN ARKKITEHTUURIMUSEO 6Pertti Vaasio

ASUNTO OY OULUN ETUMASTOLLE KESTÄVÄ KIVITALO -PALKINTO 2009 13Leena-Kaisa Simola

HOLLANNIN BETONIPALKINTO 2009 VAN DER MEIJ COLLEGE’LLE 18Sirkka Saarinen, Maritta Koivisto

NACKA STRANDIN TORI – JULKINEN TILA MURROKSESSA 20Vesa Honkonen

MATTI SYRJÄLÄ TEKI BETONISTA SEKTORIVALAISIMEN JA 28PALKKIVALAISIN-PENKINMaritta Koivisto, Sirkka Saarinen

ALBERT EDELFELTIN KOULUN PIHAVEISTOS ” TIEDON PYLVÄS ” 31Jarmo Vellonen

Z SARJAN ISTUIMET OVAT BETONIA 32Samu Viitanen

ASFALTTIKUKKASET BETONISTA 34Tiia Martikainen

AISTIPAVILJONKI 36– ENSIMMÄISEN VUOSIKURSSIN BETONITYÖ 2009OTANIEMEN ARKKITEHTUURIN LAITOKSELLAPäivi Väisänen

COLUMBO BLUE, BARBED WIRE, KOSKETUS, SHAKKI, VERILÖYLY … 40– TTY:N ARKKITEHTUURIN LAITOKSEN BETONISTUDIO 2009Maria Pesonen

KORJAUSRAKENTAMISEN ESIMERKKEJÄ SAKSASSA 44Satu Huuhka

BETONISANDWICH -ELEMENTIN KOSTEUSTEKNINEN TOIMINTA 50Petteri Ormiskangas

BETONILATTIAN RIITTÄVÄN KUIVUMISEN VARMISTAMINEN 52Tarja Merikallio

UUSI SKOL-OHJE MÄÄRITTELEE RAKENNESUUNNITTELIJAN 57TYÖTURVALLISUUSTEHTÄVÄTSirkka Saarinen

KAUNIAISTEN SKEITTIPUISTO – KOMPOST-MODERNI LIIKUNTAPAIKKA 60Janne Saario

HENKILÖKUVASSA – VESA HONKONEN 63Sirkka Saarinen

BET0904 s72-73 Vuosisisalto 28.12.2009, 14:1873

Betoni 4 2009

Documents

Transcript of Betoni 4 2009