Baumolin tauti hyvinvointipalveluiden haasteena

BAUMOLIN TAUTI?

- Hyvinvointipalveluiden kehittämisen haasteet ja suunnat

Satakunnan ammattikorkeakoulu 6.9.2012

VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro

© Timo Aro 2012

”Elin sellaistakin vaihetta, että

kunnissa oli hauskaa ja hilpeää,

paljon väkeä töissä ja verotulot

kasvoivat parikymmentä

prosenttia vuodessa. Joskus 1980-

luvun alussa lääninhallitukselta

soitettiin, että kaupunki voisi

perustaa vielä neljä uutta virkaa.

Heillä on rahat, jotka pitäisi

muuten palauttaa Helsinkiin. No

me perustimme virat, joihin tuli 80

% valtionosuutta. Sittemmin ei ole

soiteltu!”

-Olavi Ruotsalainen, Suonenjoen kaupunginjohtaja -

12 suurimman

kaupunkiseu-

dun alueella

sijaitsee

67 %

työpaikoista

6 suurinta

kaupunkiseutua

tuottaa

80 %

koko maan

T&K-menoista

Kolme viidestä

asuu 10 suu-

rimmalla ja

neljä

viidestä 20 suurimmalla

kaupunki-

seudulla

Neljä viidestä

suomalaisesta

asuu taajamissa,

joiden yhteen-

laskettu maa-

pinta-ala vain

2 %

173 kunnassa alle

6 000 asukasta,

joka kolman-

nessa kunnassa

syntyy alle 50 lasta vuodessa

12 suurinta

kaupunkiseutua

tuottaa

68,5 %

BKT:sta

© Timo Aro 2012

2012

© Timo Aro 2012

2020-2030’ © Timo Aro 2012

Koko maassa

110 kuntaa, jois-

sa huoltosuhde

ylittää arvon 100

vuonna 2030

© Timo Aro 2012

Suuret ikäluokat tulevat

eläkeikään 2010-luvulla

Hoivatarve

kasvaa

2010 2030 2020 2000

Talous

kiristyy

1990 1980 1970

Hyvinvointiyhteiskunnan

rakentamisvaiheessa oli

optimaalinen huoltosuhde

70 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti

50

60

70

80

2040

60 lasta ja vanhusta 100 työikäistä kohti

vuosi

indeksi

50

60

70

80

40 40

0 0

Lähde: Valtionvarainministeriö; Arto Koski

21,3 %

(48 180)

vuonna

2010

25,3%

(56 712)

vuonna

2015

28,0 %

(62 430)

vuonna

2020

29,7 %

(66 035

vuonna

2025

= + 17 855


Lähde: Tilastokeskus

0-14 vuotiaat

15-64-vuotiaat

Yli 65-vuotiaat

Lähde: Tilastokeskus 2011

20,9 % vuonna

2010

0-14 vuotiaat

15-64-vuotiaat

Yli 65-vuotiaat

27,3 % vuonna

2020

0-14 vuotiaat

15-64-vuotiaat

Yli 65-vuotiaat

© Timo Aro 2012

30,2 % vuonna

2030

40

50

60

70

80

90

100

110

120

Luvia Merikarvia Pomarkku Pori Ulvila

Lähde: VM 5a 2012, Tilastokeskus 2011

© Timo Aro 2012

8,5

15,6

9,5

13,2

7,9

10,6

14,3

9,3 9,7

18,2

22,8

17,4 18,1

17,3

21,8

23,3

18,1 17,8

0

5

10

15

20

25

Luvia Merikarvia Pori Pomarkku Ulvila Harjavalta Siikainen Nakkila UUSI KUNTA Yli 75-vuotiaiden osuus 2010 % Yli 75-vuotiaiden osuus 2030 %

Lähde: VM 5a 2012, Tilastokeskus 2011


MENOERÄ 2010 2020 2030

SOSIAALIPALVELUT 100 121 148

-lasten päivähoito 100

106 104

-vanhainkodit 100 141 204

-kotipalvelut 100 133 182

- palveluasuminen 100 136 193

TERVEYSPALVELUT 100 115 133

-erikoissairaanhoito 100 112 125

-perusterveydenhuolto 100 119 145

KOULUTUSPALVELUT 100 99 103

-esiopetus 100 108 108

-perusopetus 100 104 108

-lukiokoulutus 100 89 96

-ammatillinen koulutus 100 95 98

-ammattikorkeakoulut 100 96 94


INHOREALISMIA… Kaikki yhteiskunnalliset

ongelmat tulevat parem-

min ymmärretyksi, jos

ne kuvataan eurojen tai

taloudellisten käsitteiden

kautta

© Timo Aro 2012

Sosiaali- ja terveydenhuollon laskennalliset

kustannukset valtionosuuslaskelmassa 2013

0

5 000

10 000

15 000

20 000

25 000

0-6-

vuotiaat

7-64-

vuotiaat

65-74-

vuotiaat

75-84-

vuotiaat

yli 84-

vuotiaat

kust

ann

us

(€)/

v/h

enk

Sos

Ter

Soster yht

© Timo Aro 2012 Lähde: STM

- Laskelma perustuu STM:n

keskimääräisiin ikäryhmittäisiin

sosiaali- ja terveysmenoihin

(sosiaali- ja terveyspalvelut sekä

sairausvakuutuslain mukaiset

lääkkeet ja palvelut) ja

Satakunnan alueen

väestöennusteisiin ikä-

ryhmittäin vuosina 2010-2025

- Oletusarvoina sote-menot

asukasta kohden koko maassa

vuonna 2010: 65-74-vuotiaat: 3750

€/as., 75-84-vuotiaat 7500 € ja yli

85-vuotiaat 15 000 €

Ikä-

ryhmä

Vuosi

2010

miljoona

a euroa

Vuosi

2020

miljoona

a euroa

Vuosi

2025

miljoona

a euroa

Erotus

miljoona

a euroa

65-74

95,1 126,0 113,0 17,9

75-84

125,2 152,3 193,9 68,7

85-

92,0 127,9 150,9 58,9

Kaikki

312,3 406,2 457,8 145,5

© Timo Aro 2012 Lähde: STM, Tilastokeskus

Menoerä 2012

talousarvi

o/meuroa

2020/

meuroa

2030/

meuroa

Erotus

miljoonaa

euroa

Erikois-

sairaanhoito 82,5 92,5 103,2 20,6

Perustervey-

denhuolto 75,1 89,4 108,9 33,8

Vanhainkodit 30,2 42,6 61,6 31,4

Kotipalvelut 22,5 30 41 18,5

Palveluasum

i-nen (oma +

ulkopuolinen

) 26,2 35,6 50,5 24,3

KAIKKI 236,5 290,1 365,2 128,7

- Laskelma perustuu STM:n laskelmaan väestötekijöiden vaikutuksesta peruspalveluiden kysyntään

- Indeksi (=100) perustuu vuoden 2010 koko maan tilanteeseen

- Koko maan indeksin muutos vuosina 2020-2030 on suhteutettu Porin perusturvan Yt-alueen talousarviolukuihin vuonna 2012

© Timo Aro 2012

Lähde: Porin kaupungin talousarvio, STM, Tilastokeskus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kustannukset Rauma

0 €

20 000 000 €

40 000 000 €

60 000 000 €

80 000 000 €

100 000 000 €

120 000 000 €

140 000 000 €

160 000 000 €

180 000 000 €

200 000 000 €

2012 2020 2030 2040 Ero 2012-2040

euro

a/vu

osi

Ikäryhmittäiset

kustannukset

yhdistetty

väestön

ikääntymiseen

Lähde: Pekka Jaatinen

Keskimääräisiä

kustannuksia

Vuorokausi

-hinta

Vuosihinta

Osastot 7-10 (paikkoja

124)

121 € 44.165 €

Vanhainkodit (paikkoja

409)

116 € 41.296 €

Oma tehostettu

palveluasuminen

(paikkoja 280)

78 € 28.470 €

Ostopalvelut

tehostettu

palveluasuminen

(paikkoja 549)

83 € 30.295 €

Kotihoito 23 € 8.395 €

Lähde: Pirjo Rehula © Timo Aro 2012

Lähde: Pirjo Rehula

© Timo Aro 2012

Julkisen

sektorin

hyvinvointi-

palvelut laki-

sääteisiä ja

työvoima-

intensiivisiä…

…kustannukset

nousevat yleensä

nopeammin ja

tuottavuuskehitys

hitaampaa kuin

avoimella

sektorilla…

…tuottavuutta

vaikea kasvattaa,

kun suurin osa

kuluista on

lakisääteisiä ja

henkilös-

tökuluja…

…käsi- ja

jalkapareja ei voi

korvata koneilla ja

laitteilla toisin kuin

teollisuudessa…

…avoimella

sektorilla

tuottavuuden

kasvu mahdollis-

taa palkkojen

noston ja…

…laskukaudella

voidaan alentaa

työvoimakustan-

nuksia eli irti-

sanoa ja

lomauttaa …

…sama

mekanismi ei

toimi julkisella

sektorilla…

=Julkisen sektorin

palkkataso

nousee samoin

kuin avoimella

sektorilla

hitaammasta

tuottavuuskehityk-

sestä huolimatta

© Timo Aro 2012

1. Kunta joutuu panostamaan yhä suuremman osan resursseistaan

(perus)hyvinvointipalveluiden tuottamiseen…

2. …mutta joutuu silti samalla supistamaan ja/tai lopettamaan

palveluitaan, toimipisteitään, toimintojaan…

3. …ja nostamaan asteittain tuloveroprosenttia sekä asiakas- ja

palvelumaksuja

© Timo Aro 2012

Julkisen sektorin

kustannuspainetta

lisää yksilöiden

taipumus vaatia

julkisilta palve-luilta

aina enemmän ja

parempaa…

Hyvinvointipalvelui-

den kysyntä- ja

laatuvaatimukset

kasvavat elintason

noustessa…

PARADOKSI:

Hyvinvointipalvelui-

den kysyntä kasvaa

eniten siellä missä on

vaurautta ja vähiten

siellä missä on eniten

tarvetta

© Timo Aro 2012

Henkilöstön

määrä

Tuottavuus

Valtion ja

kuntien

tehtävät, sote

- reformi

Palveluiden

optimaalinen

saavutetta-

vuus

Aidot

rakenteelliset

ja toimin-

nalliset

muutokset

Teknologian

hyödyntä-

minen

© Timo Aro 2012

Yhtälö ns.

Mission

Impossible…

…ellei

panosteta

työperäinen

maahan-

muuttoon! Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö, Valtionvarainministeriö

”Kriisitietoisuuden puutetta kuvaa se,

että porukalla valitaan tapetteja

eteiseen, vaikka talo on jo tulessa”

- Erään taloustutkijan lakoninen toteamus -

Kiitos!

Baumolin tauti hyvinvointipalveluiden haasteena

Documents

Transcript of Baumolin tauti hyvinvointipalveluiden haasteena