AUTOLAUTTALIIKENNE SUOMI­SAKSA 50 VUOTTANLC FERRY VAASASTA UUMAJAAN

VALTIO­OMISTEISET VARUSTAMOT, OSA 2SUOMEN TONNISTOVERON UUDISTUS

VIKING GRACE TUO UUDENLAISIA PALVELUITA

PÄÄKIRJOITU

LÄHIKUUKAUDET ovat meidän merenkulun ystävienkannalta monesta näkökulmasta tarkasteltuna erittäinmielenkiintoisia. Tällä tiedossa olevia muutoksia ontulossa ja ennalta arvaamattomia muutoksia lieneevarmasti luvassa.

Ensimmäisenä tiedossa olevat muutokset.Matkustajalauttasektorilla on luvassa pitkästä aikaamukavaa boostia, kun ensin Eckerö Linen tuoreFinlandia­alus asettautuu Helsingin ja Tallinnanväliseen liikenteeseen. Vaikka Finlandia on TallinkinSuperstarin sisar eikä täten ehkä laivana niinkiintoisa, on Nordlandian korvaamisessa jo jotakin h­hetken tunnelmaa, jota ainakin itse seuraanmielenkiinnolla. Kiinnostavampi uutuus sen sijaanlienee upouusi Viking Grace, josta hehkutetaanlöytyvän jotain uutta ja vallankumouksellista. Onkose sitä, se jää nähtäväksi tammikuussa 2013.

Muullakin saralla tapahtuu. Royal Caribbean onhuhujen mukaan tilaamassa Oasis of the Seasille jaAllure of the Seasille sisaralusta, josta tulisivalmistuessaan maailman suurin risteilijä. Tilausedellyttää tosin 200 miljoonan euron takaustaSuomen valtion rahoituslaitos Finnveralta, jotenkysymys on poliittisesti hankala. Turkuun voi ollatiedossa myös toinen tilaus, mikäli saksalaisen TUICruisesin risteilijän optio toteutuu. Lähipäivinäsaanemme tietää, saako TUI:n risteilijäkinsisaraluksen.

Merenkurkun uusi lauttaoperaattori, NLC Ferry, tuouusvanhan aluksen Vaasan ja Uumajan väliseenliikenteeseen. Reitillä aikaisemminkin nähty, nykyäänBetancuria­nimellä kulkeva alus saanee nimen WasaExpress ja korvaa RG 1 ­lautan.

Jos katsotaan useamman kuukauden perspektiivillä,lienee uuden jäänmurtajan tilaus pian ajankohtainenasia. Jäänmurtaja Voiman korvaajalla on jo kiire,joten alus pitäisi saada tilaukseen mahdollisimmannopeasti.

Jo lähikuukausina merenkulun ystäville on luvassapaljon kiintoisia käänteitä, joita kannattaa seurata. Jatuskin uutiset näiden jälkeenkään loppuvat.

–––––

Lopuksi vielä lyhyesti lehden taiton uudistumisesta.Kuten lukijat voivat seuraavilta siuilta huomata,olemme kevyesti uudistanut lehden graafistaulkoasua. Suurimmat kiitokset tästä kuuluvat uudelletaittajallemme, Kalle Id:lle, joka on ahkeroinut lehdenuudistamiseksi. Ulkomatala porskutti useammanvuoden edellisellä ulkoasulla, joten oli jo aika hiemanpäivittää ilmettä. Uudistus ei kuitenkaan oledramaattinen, vaan jäimme edelleen hyviksitodettuun pohjaan. Muutamia fontteja on uusittu jatypografiaa on muokattu selkeämmäksi jamodernimmaksi.

Otamme mielellämme vastaan kommenttejauudistuneesta lehdestä. Kehitystyö jatkuu tästäkineteenpäin, jotta Ulkomatalasta tulisi kerta toisensajälkeen parempi verkkolehti.

M uutoksen tuuliamerenkulussa ja lehden sivuil la

PÄÄKIRJOITUS

2

Lassi LiikanenPäätoimittaja

Saako Oasis of the Seas sisaren Turun telakalta?KUVA: LASSI LIIKANEN

SUOMEN TONNISTOVERON UUDISTUS JA SENVAIKUTUKSETSuomessa astui tänä vuonna voimaan uusi, varustamojen kannaltaedullinen tonnistoverolaki, joka sallii myös sekamiehityksen.Katkaisevatko nämä muutokset kauppalaivastomme supistumisen?— KOTIVESILLÄ, sivu 4

MERENKURKUN UUSI VARUSTAMO JA UUSVANHA LAIVAVaasan ja Uumajan kaupunkien omistama kunnallinen varustamo onsaanut sekä nimen että hankkinut linjalta tutun laivan.— KOTIVESILLÄ, sivu 8

VIKING GRACE RAKENTEILLA, OSA 2: TURUN­LINJANTARJONTA UUSIKSIViking Line on esitellyt syksyn aikana uuden laivansa palvelutarjontaa,joka poikkeaa selvästi yhtiön aiemmista laivoista.— KOTIVESILLÄ, sivu 10

AUTOLAUTTALIIKENNE SUOMESTA SAKSAAN 50VUOTTAHeinäkuussa tuli kuluneeksi 50 vuotta Suomi­Saksa ­autolauttaliikenteenalkamisesta. Merkkipaalun kunniaksi luomme katsauksen lauttalinjanhistoriaan aina Hansa Expressistä nykypäivän Star­luokan lauttoihin.— KOTIVESILLÄ, sivu 14

PERINTEIKÄS LAIVANNIMI FINLANDIAEckerö Linen uuden Finlandian kunniaksi luomme katseen menneeseen:viiteen aiempaan Finlandia­nimiseen suomalaiseen laivaan vuosilta 1920,1946, 1967 ja 1981.

— KOTIVESILLÄ, sivu 23

VALTIO­OMISTEISET VARUSTAMOT, OSA 2 – POHJOIS­AMERIKKA: ALASKA MARINE HIGHWAY, BC FERRIES JAMARINE ATLANTICValtio­omisteiset varustamot ­sarjassa siirrymme rapakon toisellepuolelle Pohjois­Amerikkaan, jossa toimii useita alueellisesti merkittäviäjulkisomisteisia varustamoja. Tässä sarjan toisessa osassa esittelemmeniistä kolme.— MAAILMAN MERILLÄ, sivu 29

LOKIKIRJAMerenkulun tärkeimpiä tapahtumia syys­lokakuulta 2012.— LOKIKIRJA, sivu 38

LOPPUSANATTietoa lehdestä ja toimituksesta.— LOPPUSANAT, sivu 34

Tässä numerossaSISÄLLYS

3Kansi: Finnjet Kustaanmiekassa.KUVA: BRUCE PETERIN KOKOELMAT

KUVA: ROBERT ETCHELL

KUVA: BRUCE PETERIN KOKOELMAT

KUVA: EERIK LAINE

4

KOTIVESILLÄ

Suomalais­italialainen Finnlines on tuonut useita vanhojakin aluksiaan Suomenlipulle muista maista. KUVA: LASSI LIIKANEN

Suomen tonnistoveronuudistus ja sen vaikutukset

TEKSTI: LASSI LIIKANEN

SUOMEN eduskunta hyväksyi helmikuussa 2012lakiehdotuksen uudeksi tonnistoveroksi. Kauanvalmisteltua tonnistoveroa yritettiin lyödäensimmäistä kertaa läpi jo vuonna 2002, muttatodellinen läpilyönti syntyi vasta kymmenen vuottamyöhemmin. Tonnistovero on pitkällisen ja tuskaisenprosessin lopputulos, joka lopulta näyttää

hyödyttävän suomalaista merenkulkuelinkeinoaluomalla uusia työpaikkoja alalle.

Tonnistoveron syntyminen – vuoden 2002torsosta menestykseen

Suomeen yritettiin luoda tonnistoverojärjestelmää jovuonna 2002. Jo tuolloin oli huomattu, että useatkilpailijamaat, kuten Ruotsi tai Tanska ovat

PÄÄKIRJOITU

muuttaneet verotusjärjestelmiään huomattavastivarustamoille edullisemmaksi. Tonnistoveron myötävarustamot maksavat veroa vain laivaston tonnistonperusteella, kun taas aikaisemmin varustamotjoutuivat maksamaan veroja liikevoittonsamukaisesti. Pelkästään tonniston verottaminen onhoukuttelevampaa varustamon talouden kannalta.

Ensimmäistä kertaa tonnistoveroa luotiin Suomeenkymmenen vuotta sitten. Silloin tonnistoveroepäonnistui täydellisesti. Sen ehdot venytettiin niinankariksi, että vain yksi pienvarustamo päätti valitaverotusjärjestelmäkseen tonnistoveron. Ensimmäinentonnistovero ei siis millään muotoa pystynytelvyttämään suomalaista merenkulkua, jotenlaivaston liputtaminen kilpailijamaihin jatkui entiseentahtiin. Tähän väliin mahtui kymmenen surkeaavuotta, joka näkyy vielä tänäkin päivänämenetettyinä aluksina Suomen kauppalaivastossa.

Ensimmäisen tonnistoveron epäonnistumisen jälkeenideaa ei kuitenkaan haudattu, vaan lähdettiinluomaan uutta, parempaa ratkaisua. Jo vuonna 2009ehdotettiin uutta lakiluonnosta ja Suomen eduskuntahyväksyi ehdotuksen, mutta tuolloin se jämähtiEuroopan unionin rattaisiin. Euroopan komissio eihyväksynyt lakia sellaisenaan, vaan piti sitä liianedullisena varustamoille. Ne kohdat, joita Euroopankomissio ei ollut valmis hyväksymään, muutettiinmyös komissiolle sopiviksi ja täten tonnistoverolainmuutos saatiin jälleen etenemään.

Lopulta alkuvuodesta 2012 nykyinen laki tulieduskuntaan hyväksytettäväksi, jossa se myöshyväksyttiin. Pääasiassa tonnistoveron muutosnähtiin positiivisena piristeenä Suomen merenkululle,vaikkakin tosin esimerkiksi kansanedustaja OsmoSoininvaara (vihr.) näki hieman ongelmallisena, ettäyksittäiselle elinkeinolle annetaan mahdollisuus toimiaverottomana. Kuitenkin laki hyväksyttiin kiireellisenäja se tuli voimaan jo 1. maaliskuuta 2012.

Lisätietoja tonnistoverolaista käytännössä (mm.veron maksamisen perusteet) löytyy Verohallinnonverkkosivustolla osoitteessa http://www.vero.fi/fi­FI/Syventavat_veroohjeet/Verohallinnon_ohjeet/Uudistettu_tonnistoverolaki(20002).

5

KOTIVESILLÄ

Yllä: Finnlines on tuonut uudet lastilauttansa, kuten kuvassa olevan Finnbreezenkin, Suomen lipun alle. KUVA: LASSI LIIKANENAlla: Nähdäänkö tulevaisuudessa enemmän suomalaisia laivoja Tallinnaan? Kuvassa olevan Nordlandian tuleva korvaaja,

Finlandia, tuodaan niin ikään täydentämään Suomenkauppalaivastoa. KUVA: LASSI LIIKANEN

PÄÄKIRJOITUTonnistoverolain muutoksen vaikutuksetsuomalaiselle merenkulkuelinkeinolle

Tonnistoverolain muutoksella haettiin ennen kaikkeaparempaa kilpailukykyä merenkulun sarallasuomalaisille varustamoille. Euroopan unionin alueellajo useissa maissa – kutenIsossa­Britanniassa, Alankomais­sa tai Tanskassa oli siirryttykäyttämään tonnistoveroa. Ton­nistoverolain muutos näyttääkinainakin toistaiseksi olevanjärkevä toimenpide, vaikka senoletetaankin tuottavan Suomenvaltiolle taloudellisia menetyksiäjopa 30 miljoonaa euroavuodessa menetettynä yhteisöveron tuottona.Tonnistoverolain muutos näyttääkin ainakintoistaiseksi olevan järkevä toimenpide, vaikka senoletetaankin tuottavan Suomen valtiolle taloudellisiamenetyksiä jopa 30 miljoonaa euroa vuodessamenetettynä yhteisöveron tuottona.

Turun Sanomien haastatteleman Suomen Varustamotry:n varatoimitusjohtajan Hans Ahlströmin mukaansekä sekamiehityssopimukset että uusittu

tonnistoverolaki ovat tuoneet jo kymmeniä aluksiaSuomen lipulle ja luoneet satoja työpaikkojasuomalaisille merimiehille. Suomalaiset merenkulunjärjestöt ovat sopineet, että Suomen lipulle tulevilleuusille rahtialuksille saadaan ottaa työvoimaa myösEuroopan unionin ulkopuolelta. Useimmiten

sekamiehitysaluksilla työvoimas­ta kaksi kolmasosaa on suo­malaista ja yksi kolmasosa ulko­maalaista, yleensä esimerkiksifilippiiniläistä. Valtiovarainminis­teriön merenkulun toimintaedel­lytyksiä, tukipolitiikkaa jasopeutustoimia selvittävän työ­ryhmän raportti vuodelta 2012toteaa, että sekamiehitys tullee

lisääntymään tulevaisuudessa, kun uusia lastilauttojavalmistuu Suomen lipun alaisuuteen ja samallavanhoja poistuu rekisteristä. Sekamiehitys laskeealuksien miehistökustannuksia arviolta 30 prosenttia,joten myös tällä toimenpiteellä on merkitystäsuomalaisen merenkulun kilpailukyvyn kannalta.

Myös tonnistoverolain uudistus muutti suomalaistamerenkulkukenttää juuri sopivaan aikaan. Eurooppaakohtaava taantuma koettelee myös Suomen

6

KOTIVESILLÄ

Finnarrow on yksi veromuutoksen aikaansaamista Finnlinesin paluumuuttajista. Vuodesta 2003 Ruotsin lipun alla kulkenutalus sai Helsingin takaisin takaisin kotipaikakseen syyskuussa. KUVA: JUKKA HUOTARI

”Sekamiehityssopimuksetja uusittu tonnistoverolaki

ovat tuoneet jokymmeniä aluksiaSuomen lipulle.”

PÄÄKIRJOITU

vientiteollisuutta kovalla kädellä, ja merikuljetustenvähentyminen uhkaa koko vientisektoria. Toisaaltavuonna 2015 voimaan astuvat, tiukatrikkipäästörajoitukset tulevat pakottamaan Itämerenvarustamot tekemään muutoksia vanhoihinaluksiinsa. Vanhat moottorit täytyy uusia, pitääsiirtyä käyttämään päästöttömämpiä energialähteitätai asennettava rikkipesurit. Pelottelijat uhkaavatteollisuutta miljardilaskuilla tämän johdosta, jotenparempaan aikaa perustavanlaatuiset muutoksetSuomen kauppalaivastossa eivät voisi saapua, kuinnyt. Vaikka edessä on haasteita, uudistuksetnäyttävät vihdoin kääntäneen laivojen virranSuomeen päin. Useat varustamot ovat rekisteröineetuudisrakenteensa suoraan Suomen lipun alle, jasiniristille ovat vaihtaneet myös monet vanhemmatalukset muilta lipuilta. Osittain tähän on syynätonnistoveron uudistus, ja toisaalta heikon eurontuoma kilpailuetu esimerkiksi Ruotsin kruunuavastaan. Näistä syistä esimerkiksi Finnlines liputtaatällä hetkellä ropax­lauttojaan Ruotsin lipulta Suomenlipulle.

Muuttaako tonnistoveron voimaantulokilpailuasetelmia Itämerellä?

Edellä mainittu on kysymys, jota on hyvä pohtia jajohon on hankalaa vielä toistaiseksi sanoa varmojavastauksia. Suomen vientikuljetukset ovat pitkältimerivetoisia, mutta aikaisemmin merikuljetuksistavain alle kolmasosa on hoidettu suomalaisten alustenvoimin. Tonnistoverolain muutos voi muuttaa tältäosin asetelmia, mikäli se säilyttää Suomen lipunhoukuttelevuuden edelleen tulevaisuudessa. Heikkoeuro tulee olemaan Suomelle selkeä valtti euroalueenulkopuolisia maita, kuten Ruotsia vastaan.

Suomessa tonnistoveron muutoksesta hyödyn ehkänäkyvämmin irti on ottanut muutamia vuosia sittenitalialaisomistukseen siirtynyt Finnlines. Se on tuonutuusia, Kiinasta valmistuvia roro­lastilauttojaanSuomen lipun alle sekamiehityksellä. Samoin se onalkanut siirtää aikaisemmin Ruotsiin liputettujavanhempia aluksia Suomeen, koska Ruotsin kruununkorkea kurssi yhdistettynä Suomentonnistoveromuutokseen tuo Suomen lipulletämänhetkisessä tilanteessa selkeän kilpailuedun.Suomen lipun alle ovat jo siirtyneet Finnarrow jaFinneagle, ja Suomeen liputettaneen vielä Finnsailor,Finnfellow, Nordlink ja Europalink.

Lähteet

• Merenkulun toimintaedellytyksiä, tukipolitiikkaa jasopeutustoimia selvittävän työryhmän raportti, 2012(http://www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/02_taloudelliset_katsaukset/20120418Merenk/Merta_netti.pdf)• Turun Sanomat• Valtiovarainministeriö• Suomen Tietotoimisto (uutisen julkaisija ei tiedossa,uutisen tuottaja STT)

7

KOTIVESILLÄPurjehtiiko Viking XPRS vielä Helsinkiin Suomen lipun alla? Aluksen lipunvaihdosta on huhuttu, mutta toistaiseksi gulblåanliehuu aluksen perässä. KUVA: KALLE ID

Ruotsin toteuttamatta jäänyt tonnistovero ja kruununvahvistuminen ovat johtaneet heikentyneeseen

kilpailukykyyn. KUVA: LASSI LIIKANEN

8

KOTIVESILLÄTuleva ja entinen Wasa Express viimeisimmässä asussaan Lineas Fred. Olsenin Betancuriana, jona se liikennöiKanariansaarten sisäisessä liikenteessä. Kuvassa laiva Arrecifen satamassa. KUVA: EERIK LAINE

M erenkurkun uusi varustamoja uusvanha laiva

TEKSTI: SERGEI PENNONEN

MERENKURKUSSA liikennöinyt RG Line Oy Ab jättikonkurssihakemuksen viime vuoden marraskuussa,noin kymmenen vuoden liikennöimisen jälkeen.Varustamon omistaja Rabbe Grönblom yrittimyöhemmin perua konkurssihakemuksen, muttatähän ei suostuttu ja näihin päiviin asti liikennettäreitillä on jatkettu RG Linen konkurssipesän toimesta.

Konkurssipesä aikoo lopettaa toimintansa heti, kunuusi varustamo aloittaa toimintansa.

RG Line kuilun reunalla

Viime vuosien ajan Merenkurkun liikenteentulevaisuus näytti synkältä. RG Line ainoanavarustamona yritti kaikin tavoin pysyä pinnallatarjotakseen matkustajille ympärivuotisen ylitysmah­

dollisuuden Vaasan ja Uumajan välillä. Varustamoharjoitti toimintaansa viimeisinä vuosina vain yhdellälaivalla, vuonna 1983 rakennetulla roro­lautta RG1:llä.

RG 1 on liikennöinyt Merenkurkussa vuodesta 2004.Se ottaa kyytiin noin 300 matkustajaa. Tärkeätulonlähde on myös rahdin kuljetus, jota alus hoitaa750 kaistametrillään. Alus on rakennettu entisessäItä­Saksassa ja ennen Merenkurkkuun tuloa se ajoivuoroja Itämerellä.

Viime vuosina matkustajaluvut putosivat vuodestatoiseen ja hinnat jatkoivat nousuaan. Samaan aikaanjulkisen vallan tarjoamat tuet pienenivät huomat­tavasti. On ymmärrettävää, että matkustajamäärienlaskiessa varustamo yritti hintoja nostamalla tasoittaatuloja. Hintojen nousu loppui, kun RG Line hakeutuikonkurssiin; tämän jälkeen hinnat laskivat yli viisi­kymmentä prosenttia. Tarkoituksena oli houkutellamatkustajia RG 1:lle.

Vaasa ja Uumaja pelastavat tilanteen

Tänä vuonna tilanteen halusivat pelastaa Suomen jaRuotsin viranomaiset, liikennöinti Merenkurkussa kunon hyvin tärkeää Pohjanlahden molemmilla rannoilla.Vaasan kaupunki ja Uumajan kunta perustivat uudenvarustamon jatkamaan matkailun kehittämistä kau­punkien välillä. Varustamo sai nimekseen uumaja­laisen logistiikkakeskuksen Nordic Logistic Centerinmukaan NLC Ferry. Yhtiön markkinointinimeksi vali­koituu kuitenkin todennäköisesti jokin toinen nimi.Yhtenä vaihtoehtona on väläytelty myös perinteisenVaasanlaivat­nimen ottamista uudelleen käyttöön.

Heti ensimmäiseksi uuden varustamon piti etsiäsopiva alus, sillä konkurssipesän hallussa oleva RG 1ei houkutellut uusia liikkeenharjoittajia. Syynä olialuksen huono liikkuvuus jäissä sekä laivan pienikoko. Myös viihtyvyys matkustajien kannalta eimiellyttänyt. Uuden laivan kriteereinä olivat rahtika­pasiteetin ja matkustajamäärän lisäys sekä matkus­tamon viihtyvyys. Laivan piti myös pystyä kulkemaanjäissä.

Sopiva alus löytyikin nopeasti. Toistaiseksi nimelläBetancuria kulkeva alus on jo matkalla Suomeen.Betancuria onkin tuttu alus pohjanmaalaisille, sillä seliikennöi kesällä 1997 Vaasasta markkinointinimellä

Wasa Express – laivan varsinainen nimi tuolloin olitosin Sally Star. Pohjalainen­lehden mukaankauppojen arvo olisi noin viisi miljoonaa euroa.Uusvanhan laivan on tarkoitus aloittaa liikennöinti jotammikuussa 2013 Suomen lipun alla ja alus saajälleen kylkiinsä perinteisen nimen Wasa Express. NLCFerryn mukaan Betancuria on enemmän kuin sopivaVaasa­Uumaja ­reitille; laivan matkustajakapasiteettion 1500 ja kaistametrejä sillä on 1200. Myös hinta­laatu­suhde oli paikallaan. Laivan viimeisin omistajaoli Rederi AB Gotland, mutta vuodesta 2011 se olivuokrattuna Fred Olsen S.A:lle Kanariansaartensisäiseen lauttaliikenteeseen.

Vaikka verovapaa myynti laivalla ei ole mahdollistaMerenkurkussa, uskoo uusi varustamo menestykseen.Varustamon mukaan tuleva Wasa Express on Suomenvesillä tilapäisesti, sillä tarkoituksena olisi muutamanvuoden kuluttua hankkia kokonaan uusi alus.

9

KOTIVESILLÄ

RG 1:n merkittävä heikkous Merenkurkun liikenteessä oli –aluksen pienen koon lisäksi – sen huono jäänmurtokyky.KUVA: FREDRIK ANDERSSON

Tulevaisuudenkuva? Sally Star alias Wasa ExpressHolmsundin satamassa vuonna 1997. KUVA: MARKO STAMPEHL

TEKSTI: JUSSI LITTUNEN

KOTIVESILLÄ

Ylempi ja alempi kuva: Viking Gracen aula on valoisa vasemmalla näkyvän kolmikerroksisenmaisemaikkunan ansiosta. Oikealla sijaitsee laivan kokousosasto, maisemaikkunan äärellä ylemmissäkerroksissa ravintoloita. Aulankin tunnelma muuttuu yöksi. KUVAT: VIKING LINE/DSIGN VERTTI KIVI

Viking Grace rakenteil la, osa 2:

Turun-l injan tarjonta uusiksi

PÄÄKIRJOITU

Kerroimme Ulkomatalan edellisessä numerossaelokuussa tapahtuneesta Viking Gracenvesillelaskusta. Nyt Turun telakalla on siirryttyvarusteluvaiheeseen, jonka aikana laivan sisätilatrakennetaan ja sisustetaan ja kaikki teknisetlaitteistot asennetaan alukseen. Viking Gracen ontarkoitus käydä merikokeilla marras­joulukuunvaihteessa, ja alus luovutetaan tilaajalleen ensivuoden tammikuussa. Reittiliikenteen Viking Gracealoittaa tämänhetkisten tietojen mukaan 15.tammikuuta.

Aivan ongelmitta varustelutyöt eivät ole sujuneet.Viking Grace jouduttiin hinaamaan takaisin kuiva­altaaseen syyskuun loppupuolella, kun aluksenperäsimessä havaittiin vikaa pian vesillelaskunjälkeen. Työt aluksella keskeytyivät muutamaksipäiväksi, mutta lopulliseen aikatauluun tapahtumallaei kuitenkaan ole vaikutusta.

Projektin edetessä Viking Line on julkaissut ahkerastiuutta tietoa aluksen sisätiloista, jotka yhtiöntiedotteiden mukaan tulevat poikkeamaansisustuksellisesti aikaisemmista ruotsinlaivoista.

Uusia konsepteja...

Viking Grace tulee poikkeamaan reitillä nykyisinliikennöivästä Isabellasta ennen kaikkearavintolatilojensa osalta. Ainoastaan laivan Buffet­ravintola Aurora edustaa Vikingin aiemmilta laivoiltatuttuja ravintolakonsepteja, vaikka Viking Gracensuurin ravintola tuleekin muuttumaan tunnelmaltaanvuorokaudenaikojen vaihtuessa. Buffetista peräänpäin sijoittuvan kahvio Sweet & Saltyn on tarkoitusolla ”moderni kahvila”, joka palvelee niin aamiais­ jalounaspaikkana ja tarjoaa yöruokaa laivanravintoloista viimeisenä. Kahvilan yhteyteen sijoittuumyös yksi laivan leikkihuoneista.

Korkeatasoisin ravintola Oscar tulee sijaitsemaanBuffetin yläpuolella aivan laivan keulassa.Ravintolassa painotetaan parhaita raaka­aineita javiinilistaa ja sen yhteydessä on viinibaari Seamoresekä oma pieni viinimyymälä. Vaikka Oscar­ravintolassakaan ei Viking Linen mukaan ole tarkoitushienostella, rennomman ruokailun ystäville löytyyvielä oma ravintolansa, kahvion päällä sijaitsevaFrank’s.

11

KOTIVESILLÄ

Viking Grace lähdössä toistamiseen Turun kuivatelakalta. Peräsinvika pakotti telakoimaan aluksen uudelleen pian vesillalaskunjälkeen. KUVA: JUKKA HUOTARI

PÄÄKIRJOITU

Uudessa laivassaan Viking Line on jakanut pitkäänruotsinlaivojen palvelutarjontaan kuuluneen pubinkahdeksi baariksi, joista retrohenkinen ”Retro”tarjoaa niin vieraiden toivomaa musiikkia kuinkaraoke­lauluakin. Retron kanssa vierekkäinsijaitseva Rockmore Bar on rennompi janykyaikaisempi, ja myös sen musiikkitarjontavaihtelee vuorokauden mittaan. Näistä perään päinlöytyy vielä 1000­paikkainen, kaksikerroksinen ClubVogue.

Viking Gracen keittiötilat on keskitetty kansien 10 ja11 keulaportaikon yhteyteen, jolloin sama,kaksikerroksinen keittiö palvelee sen ympärillesijoiteltua neljää ruokaravintolaa. Osa keittiötiloistatosin sijaitsee autokannen alla. Baarit puolestaan onkeskitetty kannen 10 perään, ja kokous­ jamyymälätilat yhdeksännen kannen perä­ jakeskiosiin. Tällä kannella sijaitsevat myös suurimmatmatkustajahytit sekä komentosilta.

...Ja perinteisempää palvelua

Myös Viking Gracen kylpylätilat tulevat tarjoamaanpaljon uutta varustamon aikaisempiin laivoihinverrattuna. Jo vesillelaskun yhteydessä Viking Linentoimitusjohtaja Mikael Backman mainitsi ylimmälläkannella Club Voguen ja ravintoloiden välissäsijaitsevan kylpylän ”lumiluolasta”, jossa sataa luntaja on pakkasta ympäri vuoden. Viking Gracella tullaanpainottamaan erilaisten hoitojen merkitystä, eikälaivalla siksi ole varsinaista uima­allasta lainkaan.Muiden sisätilojen tapaan myös kylpyläosastosta onsuurien maisemaikkunoiden ansiosta näkymätsaaristoon.

12

KOTIVESILLÄ

Yllä ja vasemmalla: Sisäkuva Frank's­ravintolasta, jonkavärikkyys muistuttaa Viking Sagan ja Songinsisätilojen modernia versiota. KUVA: VIKINGLINE/DSIGN VERTTI KIVIVasemmalla alla: Oscar's à la carte ­ravintola sen sijaanedustaa sisustukseltaan hillitympää modernia linjaa.KUVA: VIKING LINE/DSIGN VERTTI KIVI

PÄÄKIRJOITUUuden laivansa kokous­ ja myymälätiloissa VikingLine on pysynyt perinteisemmällä linjalla.Kokoustiloissa on tilaa 500 osanottajalle, ja osastokoostuu yhdeksästä, toisiinsa liitettävissä olevastatilasta, joista kaikista on näkymät ulos. Näiden lisäksiosastolla on yksi 60­hengen kokoustila sekä kolmeenosaan jaettavissa oleva, 222­paikkainen auditorio.Kokoustilat sijaitsevat aivan informaation yhteydessäViking XPRS:in tapaan. Paitsi kokoustiloissa, myösmuualla laivassa on panostettu AV­tekniikkaan led­näytöin ja aiempia laivojen paremman äänentoistonavulla.

Viking Gracen myymälätilat sijaitsevat kaikkiyhdeksännen kannen perässä 1500 neliömetrinalueella. Nuoremmat matkustajat on otettu huomioonjakamalla eri ikäryhmiä kiinnostavat asiat kolmeenerilliseen tilaan. Näiden lisäksi laivassa on Microsoftinkanssa yhteistyössä toteutettu videopelihuone.

Matkustajaksi neitsytristeilylle?

Tämänhetkisten tietojen mukaan Viking Gracevalmistuu tammikuun alussa siten, ettäneitsytristeilylle päästään 13. tammikuuta ensivuonna. Viking Line on tarjonnut kanta­asiakkailleen

mahdollisuutta vaihtaa varatun risteilynneitsytristeilylle lisähinnasta. Ensimmäisellämatkallaan Vikingin uutukainen viettää kokonaisenpäivän Tukholmassa, ja varsinainen reittiliikennealkaa seuraavana iltana Turusta ­ täyteen varatullalähdöllä.

Ulkomatala seuraa Viking Gracen valmistumistajatkossakin Viking Grace rakenteilla ­juttusarjassa.Sarjan edellinen osa ilmestyi numerossa 4/2012 jaseuraava osa tulee ilmestymään numerossa 6/2012.Sarja huipentuu Viking Grace ­teemanumeroonUlkomatalan numerossa 1/2013.

Lähteet

• Turun Sanomat 19.9.2012• Viking Linen lehdistötiedotteet 1.6.2012, 5.9.2012ja 13.9.2012• Viking Line (www.vikingline.fi)• Viking Grace (www.vikinggrace.com)

13

KOTIVESILLÄ

Oikealla ja alla: Laivan 11. kannella oleva spa­osasto.Oikealla olevassa kuvassa näkyvät kaksi poreallastaovat osaston ainoat altaat. KUVA: VIKING LINE/DSIGNVERTTI KIVI

Autolauttal i ikenne SuomestaSaksaan 50 vuotta

TEKSTI: KALLE ID

JATKUVA autolauttaliikenne Suomesta Saksaan alkoi24. 7. 1967, kun Finnlines asetti ensimmäisenautolauttansa Hansa Expressin Hangon jaTravemünden väliselle linjalle. Hansa Express eikuitenkaan ollut ensimmäinen Suomen ja Saksanvälillä liikennöinyt autolautta: 1930­luvunloppuvuosina Saksaan oli liikennöinyt SeedienstOstpreußenin autolautta Tannenberg. SeedienstOstpreußen oli alkujaan perustettu tarjoamaan yhteysSaksasta Itä­Preussiin. 2000 matkustajaa ja 100henkilöautoa kuljettanut 5 504 brt:n Tannenbergliikennöi alkujaan Kielistä Zoppotiin (nyk. Sopot

Puolassa) ja Pillauhun (nyk. Baltijsk Venäjällä), muttaainakin vuonna 1939 Tannenberg liikennöi Zoppotistaja Pillausta Helsinkiin. Toisessa maailmansodassaTannenbergiä käytettiin miinanlaskijana ja – ironistakyllä – se upposi vuonna 1941 ajettuaanruotsalaiseen miinaan. Tannenbergin kokoistaautolauttaa ei nähty Suomen­liikenteessä uudelleenennen 1960­luvun puoliväliä.

Matkustajahöyryistä ensimmäiseenautolauttaan

Toisen maailmansodan seurauksena geopoliittinentilanne Itämeren etelärannalla muuttui merkittävästi

14

KOTIVESILLÄ

Finnpartner on ollut yleisin Saksan­liikenteessä kulkeneen laivan nimi; kolme eri Finnpartneria on ehtinyt liikennöidäTravemündeen. KUVA: BRUCE PETERIN KOKOELMAT

ja Saksan­linjan merkitys väheni. Saksan­liikennettähoiti Suomen Höyrylaivaosakeyhtiö, tuttavallisemminFÅA. Saksan­linja oli ennen toista maailmansotaaollut FÅA:n toiseksi tärkein matkustajalinja Englannin­linjan jälkeen, mutta uudessa tilanteessa liikenneSaksaan aloitettiin uudelleen vasta vuonna 1953 jasilloinkin iäkkäällä matkustajahöyry Oihonnalla.Travemünden­linja ja sen sisarlinja Kööpenhaminaanolivat nyt selvästi FÅA:n tärkeysjärjestyksenloppupäässä ja vielä 1960­luvun alussa, kunSuomesta Ruotsiin liikennöitiin jo autolautoilla, pääsiSaksaan vain ennen sotia rakennetuilla höyrylaivoilla.

Vuonna 1962 FÅA:lle kuitenkin ilmestyi Saksan­liikenteessä paha kilpailija: Finnlinesin omistajaMerivienti Oy – joka oli perustettu 1947 hoitamaansuomalaisen teollisuuden rahtikuljetuksia – oli jopidempään ollut kiinnostunut matkustajaliikenteestä.Yhtiö oli ostanut Rederi Ab Wasa­Umeån osake­enemmistön vuonna 1958 ja jo 1959 tutkittiinensimmäisen kerran matkustajaliikenteen aloittamistaSuomesta Saksaan. Vuoden 1962 alussa Meriviennilletarjoutui mahdollisuus ostaa moderni autolautta, kunHanseatische Werft tarjosi varustamolle rakenteillaolevaa Rederi Ab Vikinglinjenin alkujaan tilaamaanlaivaa. Telakan ja Vikinglinjenin suhteet olivattulehtuneet rahoitusepäselvyyksien takia, muttaMeriviennillä ja telakalla ei ollut suurempia ongelmia.Tammikuussa 1962 Merivienti osti laivanrakennussopimuksen, pari viikkoa myöhemmin selaskettiin vesille ja nimettiin Hansa Expressiksi. Laivavalmistui 18. heinäkuuta ja yhdeksän päiväämyöhemmin se aloitti liikenteen Hangosta Slitenkautta Travemündeen Finnlinesin väreissä.

Muiden Finnlinesin laivojen tapaan HansaExpress sai alkujaan mustan rungon, muttaerikoisesti sen korsteenit maalattiinoransseiksi Finnlinesin logoilla. Suomen jaRuotsin väliseen liikenteeseen suunniteltu2268 brt:n alus oli kuitenkin auttamattaliian pieni Saksan­liikenteeseen ja jokevättalvella 1963 sitä pidennettiin 7,8metrillä HDW:n telakalla Kielissä. Samassayhteydessä laiva maalattiin kokovalkoiseksija Suomen­satama vaihdettiin HangostaHelsinkiin. Pääasiassa Travemündeenliikennöitiin edelleen Ruotsin kautta; sielläsatamina olivat eri aikoina Slite, Kalmar,Karlsrona ja Nynäshamn.

15

KOTIVESILLÄ

Tannenberg oli Suomen autolauttaliikenteen edelläkävijä.Toisesta maailmansodasta johtuen alus kuitenkin tuhoutuivain kuusi vuotta rakentamisensa jälkeen.KUVA: GENA ANFIMOVIN KOKOELMAT

FÅA:n Wellamo (1927), Saksan­laiva vuodelta 1961. Sodanjälkeen Saksan­linjalla oli turha haaveilla Tannenbergintasoisesta lautasta.KUVA: POSTIKORTTI, KALLE IDIN KOKOELMAT

Hansa Expressistä sai alkunsa yhä jatkuva autolauttaliikenneTravemündeen. Parainen­Kapellskär ­linjallesuunniteltu laiva oli kuitenkin liianpieni Saksan­reitille.KUVA: BRUCE PETERINKOKOELMAT

Finnhansa, Finnpartner ja Finlandia

Pidentämisen jälkeenkin oli selvää, että HansaExpress oli Saksan­liikenteeseen liian pieni. Niinpävuoden 1963 lopulla Merivienti tilasi Hansa Expressillekorvaajan Wärtsilän Hietalahden telakaltatoimitettavaksi vuonna 1965. Uusi alus sainimikilpailun perusteella nimen Finnhansa ja siitäsuunniteltiin peräti kolme kertaa Hansa Expressinkokoinen. 1964 Amer­Tupakka tilasi Finnhansallesisaraluksen, joka sai nimen Finnpartner AmerinPartner­tupakkamerkin mukaan. Finnhansanvalmistuminen lykkäytyi lähes vuodella telakallasattuneen tulipalon vuoksi, mistä johtuen Finnlinesjoutui rahtamaan kesäkaudeksi 1965 israelilaisenautolautta Nilin, joka sai markkinointinimen ”HelsinkiExpress”.

Finnhansa luovutettiin Meriviennille maaliskuun 1966lopulla ja laiva asetettiin Finnlinesin Helsinki­Nynäshamn­Travemünde ­linjalle. Hansa Express olijo kuukautta aiemmin saanut uudeksi nimekseenFinndana ja Finnhansan tultua liikenteeseen Finndanaaloitti liikenteen Helsingistä Kööpenhaminaan. Linja eiollut menestys ja Finndana vedettiin liikenteestä josamana syksynä. Heinäkuussa 1966 Finnhansa saiparikseen Finnpartnerin, jonka matkustajatilat olivat

sisartaan suuremmat mutta rahtitilat puolestaanpienemmät. Finnhansan ja Finnpartnerin myötäFinnlines sai myös uuden sinisen ja harmaan sävyihinperustuvan värityksen matkustaja­aluksiinsa.

FÅA ei voinut jäädä vanhoine höyrylaivoineentoimettomaksi Finnlinesin laajentuessa. Keväällä 1965FÅA tilasi Hietalahden telakalta vastineensaFinnhansalle ja Finnpartnerille. Uusi Finlandia tuliolemaan noin 1000 brt:a isompi kuin Finnlinesinsisaret, mutta kuljetti vain 1000 matkustajaaFinnlinesin laivojen kapasiteetin ollessa 400. Finlandiavalmistui toukokuussa 1967 ja se asetettiinliikenteeseen Helsingistä Kööpenhaminan kauttaTravemündeen. Näin yhdistettiin kaksi aiemminerillistä linjaa ja samalla korvattiin neljä niilläliikennöinyttä höyrylaivaa: Silja II (ex­Bore II,Dronning Maud 1906), Ariadne (1914), Silja (ex­Heimdall 1915) ja Wellamo (1927).

16

KOTIVESILLÄ

Vuonna 1966 valmistuneet sisaralukset Finnhansa jaFinnpartner olivat ensimmäiset Saksan­linjaa vartenrakennetut autolautat. KUVA: BRUCE PETERIN KOKOELMAT Finnhansan valmistumisen viivästyttyä Finnlines rahtasi

kesäkaudeksi 1965 israelilaislautta Nilin. KUVA: BRUCEPETERIN KOKOELMAT

Kolme uutta, suurta matkustaja­autolauttaa olikuitenkin liikaa Suomen ja Saksan välisessäliikenteessä. Jo vuoden 1968 lopulla Amer­Tupakkaoli valmis jättämään leikin kesken ja Finnpartnermyytiin Rederi AB Svealle, toimitettavaksitammikuussa 1969. Tämän jälkeen FÅA ja Finnlinessolmivat yhteispurjehdussopimuksen Helsinki­Travemünde ­linjalla. Molemmat varustamotsäilyttivät erilliset identiteettinsä, mutta niidenliikennettä markkinoitiin yhdessä nimelläItämerenlaivat. FÅA ehdotti myös yhteisen tytäryhtiönperustamista hoitamaan Saksan­liikennettä, muttatämä jäi toteutumatta.

Finnjet­projektin varjossa

Jo vuonna 1969 Finnlines alkoi suunnitella uudensukupolven Saksan­lauttaa. Neljästä luodustakonseptista – Finnhansa II, Finnmidi, Finnlux jaFinnjet – nopein valittiin jatkokehittelyä varten.Finnjet­projektin toteuttaminen kuitenkin viivästyi ja70­luvun edetessä oli selvää, että Saksan­linjalletarvittaisiin väliaikaisratkaisuna käytettyjä aluksia.Kesinä 1969­1970 FÅA:n Aallotar (1952) oli kulkenutTravemünden­linjalla, mutta vuodesta 1973 alkaen

sekä Finnlines että FÅA liikennöivät kesäisin Saksaankahdella laivalla.

FÅA:n uusi Saksan­kävijä oli 1964 valmistunutIlmatar, jota pidennettiin uutta liikennettä vartenHDW:n Hampurin telakalla keväällä 1973. Finnlinespuolestaan neuvotteli alkujaan Rederi AB Gotlandinuuden Gotland­lautan rahtaamisesta, mutta lopultauusi laiva Finnlinesin liikenteeseen saatiin Finnlines­piiriin kuuluneelta Thomesto Oy:ltä, joka osti keväällä1973 Stena Linelta Stena Atlantican – alkujaanSvenska Lloydin Saga vuodelta 1966. Uusi laiva saiAmer­Tupakan kanssa tehdyn sopimuksen jälkeenedeltäjänsä mukaan nimen Finnpartner. Ilmatar viettitalvikaudet risteillen Itämerellä tai makuutettuna,Finnpartner puolestaan risteili Välimerellä ja Afrikanrannikolla (Finnlinesin ja FÅA:n risteilyliikenteestä voilukea lisää Ulkomatalan numerosta 5/2010).

Projekti Finnjet nytkähti eteenpäin joulukussa 1973,kun Enso­Gutzeit – joka oli ostanut Merivienti Oy:nkoko osakekannan vuonna 1970 – tilasi WärtsilänHelsingin telakalta kaasuturbiinein varustetun ylikolme kertaa Finnhansan kokoisen laivantoimitettavaksi vuonna 1977. Enso­Gutzeit tarjosi

17

KOTIVESILLÄ

Finnlinesin toinen Finnpartner oli sattumoisin valmistunut samana vuonna kuin ensimmäinen, 1966. Kuvassa Thomasto Oy:nomistama lautta Kustaanmiekan salmessa. KUVA: POSTIKORTTI, KALLE IDIN KOKOELMAT

FÅA:lle optiota Finnjetin sisaraluksesta, mutta FÅA:njohto suhtautui Finnlinesia skeptisemmin linjantulevaisuuteen ja jätti option käyttämättä. FÅA:ntulkinta tilanteesta osoittautui oikeaksi: vuonna 1973alkanut öljykriisi hidasti huomattavasti Saksan­linjankasvua. Pian oli selvillä, että 1960­luvun lopullatehdyt kasvuennusteet 300 000­800 000 matkus­tajasta Saksan­linjalla vuonna 1980 eivät tulisitoteutumaan ja kasvuennusteisiin nähden maltillisenkokoinen Finnjet olisi liian iso.

Yhteistyöstä kilpailuun ja monopoliin

Jo vuonna 1974 Finnlinesin piirissä alettiin olla sitämieltä, että Finnjetin menestyksen varmistamiseksiyhtiö tarvitsisi monopolin Saksan­linjalla.Pakottaakseen FÅA:n luopumaan omasta Saksan­liikenteestään Finnlines ilmoitti purkavansaItämerenlaivat­yhteistyön vuoden 1975 alusta.Samaan aikaan FÅA:n piirissä mietittiin

talousvaikeuksissa painivan varustamon tulevaisuuttaMcKinsey­konsulttiyhtiön avustuksella. Konsulttisuositti Saksan­matkustajaliikenteestä luopumista jaFÅA otti neuvosta vaarin.

16. kesäkuuta 1975 FÅA:n Saksan­liikenne siirtyiFinnlinesille. Finlandia myytiin Enso­Gutzeitille ja sesai Finnlinesin värit, kun taas Ilmatar rahdattiinkesäkauden ajaksi niinikään Finnlinesin liikenteeseen.Näin kesäkauden 1975 Finnlines liikennöi perätineljällä laivalla Saksaan. Vuoden lopusta Saksan­linjan laivojen määrä putosi kuitenkin kahteen:Ilmatar palasi FÅA:lle ja Finnpartner rahdattiinEnglannin kanaaliin Olau Linelle (huolimatta siitä, ettäFinnlines itse oli vast'ikään jatkanut aluksenrahtaussopimusta Thomestolta vuoteen 1977 asti).Finnjetin liikenteenaloitukseen asti Saksan­linjaahoitivat myös kesäkausina vain Finnhansa jaFinlandia, mikä johti kapasiteettipuutteeseen reitillä.Finnlinesin laivastossakin Finlandia purjehti ”FÅA:nreittiä” Kööpenhaminan kautta, Finnhansa taas”Finnlinesin reittiä” Nynäshamnin kautta.

Finnjet – suurin, nopein, kallein

Huhtikuun 1977 lopulla maailman suurin ja nopeinautolautta Finnjet luovutettiin Enso­Gutzeitille. 31solmun nopeus mahdollisti matkan HelsingistäTravemündeen 22 tunnissa ja lähdöt joka toinenpäivä molemmista satamista. Jotain Finnjetinsyntyajasta kertonee se, että laivan alkujaanvapunpäiväksi suunniteltu neitsytmatka viivästyikahdella viikolla konepäälliköiden lakon vuoksi. Jetinaloitettua liikenteen se kuitenkin osoittautui pianvirheinvestoinniksi: öljykriisien seurauksena

18

KOTIVESILLÄ

Kun Finnjetiä tilattiin vuonna 1973 se kuvattiin varsin erilaiseksi kuin laiva toteutuessaan oli. KUVA: BRUCE PETERIN KOKOELMAT

Vuonna 1979 Finnlines neuvotteli Ilmattaren rahtaamisestaSuomi­Saksa ­liikenteeseen kesäisin, mutta tämä eikoskaan toteutunut. KUVA: RAMI WIRRANKOSKI

kaasuturbinneiden tarvitseman kerosiinin hinta kohosiniin paljon, että laivaa oli hyvin vaikea liikennöidäkannattavasti.

Finnjetin tultua liikenteeseen Finnhansa ja Finlandiapoistettiin Finnlinesin liikenteestä. Finnhansa olitarkoitus säilyttää Finnlinesin laivastossakesäristeilijänä Itämerellä, mutta kun aluksenrahtaaminen Polferrisille talvikaudeksi kaatuiMerimies­Unionin vastustukseen, laiva myytiin BirkaLinelle. Finlandia vietti pääosan vuosista 1977­78makuutettuna, kunnes se päätettiin uudistaa osinajatellen Finnjetin tukilaivana toiminista kesäkausina,osin kansainvälisen risteilyliikenteen tarpeisiin.Samalla laiva sai uuden nimen Finnstar. Kesinä 1979ja 1980 Finnstar liikennöi reitillä Travemünde­Kööpenhamina­Helsinki­Leningrad, tehden yhdenedestakaisen matkan viikossa. Aluksen risteilyliikenneei kuitenkaan ollut kannattavaa, ja syksyllä 1980 sevedettiin liikenteestä. Keväällä 1981 Finnstar myytiinnorjalaisille omistajilla, jotka muuttivat senristeilylaivaksi Aasian markkinoille.

Syksystä 1980 Finnjet sai siis hoitaa Saksan­liikennettä yksin. Laivan kannattavuudenparantamiseksi suunniteltiin mm. yhteistyötälänsisaksalaisen TT­Linienin kanssa, mutta tämä ei

toteutunut. Sen sijaan syksyllä 1981 Finnjetinautokannelle asennettiin dieselmoottorit, jotkamahdollistivat halvemman operoimisen hitaammallaaikataululla talvikausina. Vuonna 1980 Rederi ABSally oli suunnitellut liikenteen aloittamista SuomestaKieliin Viking Linen nimissä, todennäköisesti käyttäenaluksena Viking 5:ttä. Tämä suunnitelma kuitenkinunohtui, kun Sally­varustamo perusti tytäryhtiönEnglannin kanaalin liikennettä varten ja ostiVaasanlaivat.

19

KOTIVESILLÄ

Oikealla: Finnjetin alkuperäinen sisustus henki pohjoismaistamodernismia. Kuvissa Majakka­baari (ylempi kuva) ja yökerho(alempi kuva). KUVAT: BRUCE PETERIN KOKOELMATAlla: Finnjet Helsingissä alkuperäisasussaan.KUVA: KRZYZSTOF BRZOZA

Finnjet Line ja Silja Line

Enso­Gutzeitin koko varustamotoiminta oli 1980­luvun alussa talousvaikeuksissa, ja aiemmin vahvastimerenkulkuun panostanut yhtiö halusi nyt keskittyäydinosaamiseensa metsäteollisuuteen. Finnlinesinrahtitoiminta myytiin Effoalle (kuten SuomenHöyrylaivaosakeyhtiö tunnettiin vuodesta 1976) jaNestelle, Vaasanlaivat puolestaan Rederi Ab Sallylle.Finnjetin liikenne oli vuoden 1983 alusta erotettuFinnlinesista omaksi yhtiökseen Finnjet LineksiFinnlinesin myymisen helpottamiseksi. Finnjetinmyynti osoittautui haastavaksi ja lopulta päädyttiinjärjestelyyn, jossa Effoa osti Enso­Gutzeitilta 75%Finnjet Linesta, mutta Finnjet itse pysyi Enso­Gutzeitin omistuksessa.

Vuoden 1986 alussa Finnjetiä uudistettiinrakentamalla uudet Commodore­luokan hytit entiselleaurinkokannelle. Samalla à la carte­ravintolauudistettiin. Saman vuoden kesäkuussa Effoa suostuilopulta ostamaan Finnjetin Enso­Gutzeitilta. Effoa eipitänyt järkevänä säilyttää erillistä Finnjet Line­brändiä ja vuoden 1987 alusta Finnjet siirtyi osaksiSilja Linen laivastoa. Kevättalvina 1987, ­88 ja ­89Finnjet telakoitiin HDW Kielissä ja näiden telakointienaikana käytännössä kaikki aluksen sisätilatuudistettiin; aluksen alkuperäinen 70­luvunmodernistinen sisustus sai tehdä tilaa 80­luvunpastellisävyille ja peilipinnoille. 1987 telakoinnissalaiva sai luonnollisesti myös Silja Linen värityksen.

Finnlinesin paluu matkustajavarustamoksi

1990­luvulla EffJohn ja Finnlines – käytännössä siisEffoan entinen matkustaja­ ja rahtiliikennedivisioona,jotka vuodesta 1989 olivat erillisiä yhtiöitä (EffJohninhistoriaa on käsitelty tarkemmin UM:n numeroissa5/2011 ja 6/2011) – suunnittelivat Finnjetinkorvaamista sarjalla ropax­lauttoja, joita yhtiötolisivat markkinoineen yhdessä: Finnlines rahtipuoltaja EffJohnin tytärtyhtiö Silja Line matkustajapuolta.Suunnitelma – samoin kuin lukuisat suunnitelmatFinnjetin radikaalista uudistamisesta – jäi kuitenkinalkuperäisessä muodossaan paperille. Finnlines päättisen sijaan aloittaa matkustajaliikenteen Saksaanilman Silja Line ­yhteistyötä.

Finnlinesin Saksan­linjan rahtiliikenteen partneriPoseidon oli jo pitkään harjoittanut pienimuotoistamatkustajaliikennettä Transfinlandia­ ja Translubeca­aluksillaan. 1990­luvun alkupuolella Finnlines jaPoseidon päättivät tilata Gdanskin telakalta perätineljä roro­lauttaa, kolme Finnlinesille ja yksiPoseidonille, valmistuvaksi vuosina 1994­1995.Finnlinesin laivat saivat perinteiset nimet Finnhansa,Finnpartner ja Finntrader, Poseidonin aluksestapuolestaan tuli Transeuropa. Nämä Hansa­luokanalukset kuljettivat vain 114 matkustajaa ja olivathuomattavasti Finnjetiä hitaampia 21 solmunhuippunopeudella. Nekin riittivät vaikeuttamaankalliin Finnjetin asemaa, varsinkin kun ne kulkivatkäytännössä identtisellä reitillä Helsingistä Lyypekkiin.1997 – Finnjetin 20­vuotisjuhlavuonna – Jettilopettikin ympärivuotisen liikenteen Saksaan. Nytlaiva kulki pääosan vuodesta vuorokauden risteilyilläHelsingistä Tallinnaan (aluksi Muugaan), palatenSaksan­linjalle vain lyhyellä jaksolle kesäkuustasyyskuuhun.

20

KOTIVESILLÄ

Alla vasemmalla: Finnpartner lähdössä Helsingistäkesällä 1997 vielä alkuperäisillä Finncarriers­Poseidonkylkiteksteillä. KUVA: JUKKA HUOTARIAlla oikealla: Transeuropa makuutettuna Helsingissäsyksyllä 2004 ahtaajien lakon vuoksi. Laiva oli tässävaiheessa saanut jo Finnlinesin kylkimerkinnät. KUVA:KALLE ID

Rostockiin!

Saksat olivat yhdistyneet vuonna 1989, mutta pitkäänaikaan tällä ei ollut merkitystä Suomen ja Saksanväliseen liikenteeseen; Suomesta tulevien lauttojensatamana pysyivät Travemünde ja Kiel Kylmän sodantapaan lähes koko 90­luvun ajan. Asiaan saatiinlopulta muutos vuonna 1999, kun Finnjetin reittimuuttui: Nyt laiva kulki kesäisin Helsingistä Tallinnankautta Rostockiin. Näin Silja Line tarjosi suoremmanyhteyden Berliiniin ja samalla suora kilpailuFinnlinesin kanssa loppui. Finnjetin reittimuutoksensaattoi olla syynä myös Finnlinesin uusi, Hansa­luokan laivoja suurempi 440 matkustajan Finnclipper,joka aloitti liikenteen Helsinki­Travemünde ­linjallakesäkuussa 1999.

Pitkään Jetti ei kuitenkaan saanut nauttia Rostockin­linjan ”yksinoikeudestaan”, sillä kreikkalainenSuperfast Ferries suunnitteli samaan aikaan liikenteenaloittamista Itämerellä ja tilasi vuonna 1999 HDWKielistä neljä nopeaa matkustaja­autolauttaaItämeren­liikennettä varten: kaksi Suomi­Saksa­linjalle ja kaksi Ruotsi­Saksa ­linjalle. Superfast etsialkujaan liikennettä varten yhteistyökumppani janeuvotteli mm. Viking Linen kanssa, mutta lopultaalukset asetettiin liikenteeseen Superfastin omissanimissä. Superfast VII aloitti liikenteen HangostaRostockiin toukokuussa 2001 ja Superfast VIII seurasikaksi kuukautta myöhemmin. Lähes 29 solmunhuippunopeudella ja 626 matkustajan kapasiteetillaSuperfastit olivat selkeästi korkeatasoisempia kunFinnlinesin Saksan­lautat ja lähempänä Finnjetintasoa.

Vuoden 2003 syksyllä päättyi Finnjetin pitkätyörupeama Suomen ja Saksan välisessä liikenteessä.Silja Linen omistaja Sea Containers oli päättänytuudistaa laivaa suurella rahalla ja siirtää senliikennöimään Rostockista Pietariin. Vielä talven 2003­2004 Jetti liikennöi Helsingistä Tallinnaan, muttatämän jälkeen laivaa ei kotimaassaanmatkustajaliikenteessä nähty. Rostock­Pietari ­linjasuljettiin jo kesäkauden 2005 jälkeen ja Finnjet päätyiromuttamolle kolme vuotta myöhemmin.

Star­luokka ja Tallink Superfast

Vuonna 2004 Finnlines ilmoitti suurista satsauksistaSaksan­linjaansa: varustamo tilasi kolme aiempaa

suurempaa ja nopeampaa lauttaa Fincantierintelakalta Italiasta Helsinki­Travemünde ­linjaa varten(lopulta laivoja rakennettiin vielä kaksi lisää). EnnenFinnlinesin uusien Finnstarin, Finnmaidin ja Finnladynvalmistumista Superfast Ferriesin siirsi omalle Hanko­Rostock ­linjalleen Superfast VII:n ja VIII:n sisaralusSuperfast IX:n vuoden 2005 lopulla. Kuitenkin joparia kuukautta myöhemmin Superfast Ferries ilmoittimyyneensä Itämeren­liikenteensä Tallinkille.

21

KOTIVESILLÄFinnjetin ura alkoi kääntyä ehtoopuolelle ympärivuotisenliikenteen Saksaan loputtua 1997. KUVA: BRUCE PETER

Superfast VII Hangossa vuonna 2005.KUVA: JANI NOUSIAINEN

Tallink­omistuksen alkupuolella Superfastit olivat tuttunäky myös Tallinnassa. KUVA: KALLE ID

Itämeren­Superfastit siirtyivät Tallinkin omistukseenhuhtikuussa 2006 ja laivojen reittiin lisättiinvälipysähdys Paldiskissa. Tämä ei ollut menestys ja jokesäkuussa 2006 Paldiskin­käynnistä luovuttiin.

Saman vuoden elokuussa Finnlinesin uuden Star­luokan ensimmäinen lautta Finnstar valmistui viimeinuseita kuukausia myöhästyneenä. Sisaralus Finnmaidseurasi pari päivää myöhemmin, mutta kolmasFinnlinesin uusi Saksan­laiva Finnlady tuliliikenteeseen vasta helmikuussa 2007. Uusienlaivojen valmistuttua Finnpartner ja Finntradersiirrettiin toisiin tehtäviin, mutta Finnhansa jaTranseuropa pysyivät toistaiseksi Saksan­linjalla.

Vuoden 2007 alusta Tallink siirsi SuperfastienSuomen­sataman Helsinkiin. Samassa yhteydessälaivojen huhuttiin siirtyvän Silja Linen brändin alle,mutta laivat kuitenkin saivat kylkiinsä Tallinkin logot.Rostockin­käyntien välillä laivat tekivät päiväristeilynHelsingistä Tallinnaan, jolloin niiden todellinen reittioli siis Tallinna­Helsinki­Rostock.

Tallink vetäytyy, Finnlines kasvaa

Superfast­lautat osoittautuivat pian huonoksisijoitukseksi Tallinkille. Superfast IX rahdattiinkesäkauden 2008 jälkeen Kanadaan MarineAtlanticille viideksi vuodeksi nimellä Atlantic Vision.Samoin kesäkauden 2008 jälkeen Saksan­lauttojensatama Helsingissä siirtyi uuteen Vuosaarenrahtisatamaan. Vuosaareen siirtymisen yhteydessäSuperfastien Tallinnan­päiväristeilyistä luovuttiin jane liikennöivät enää vain Helsingistä Rostockiin.

Vuonna 2009 kilpailu kiristyi Suomen ja Saksanvälisessä liikenteessä, kun Finnlines siirsi keväälläFinnstarin, Finnmaidin ja Finnladyn sisaraluksetEuropalinkin ja Nordlinkin Helsinki­Travemünde­linjalle, jossa ne korvasivat Finnhansan jaTranseuropan. Uusien alusten avulla Finnlines avasiTravemünden­linjan rinnalle linjan Puolan Gdyniaan.

Tallinkin Superfast­alukset puolestaan olivat aiempaasuuremmissa vaikeuksissa ja vuoden 2009 lopussaTallink teki päätöksen alusten makuuttamisestatalvikausiksi joulukuun 2009 lopusta. Finnlines vastasitietoon välittömästä pidentämällä Helsinki­Gdynia­lauttojensa reittiä Rostockiin joulukuusta 2009.Tallink pysyi mukana Helsinki­Rostock ­linjalla

kesäkauden 2011 loppuun asti, jolloin Superfast VIIja VIII rahdattiin Stena Linelle kolmeksi vuodeksiosto­optiolla. Näin 39 vuotta aiemmin Suomi­Saksaautolauttaliikenteen aloittanut Finnlines sai jälleenreitillä monopolin.

Monopolin saanti ei tälläkään kertaa taannutFinnlinesin liikenteen kannattavuutta ja varustamopainii talousvaikeuksissa. Lokakuussa 2012 Helsinki­Gdynia­Rostock ­linja erotettiin kahdeksi erilliseksilinjaksi (Helsinki­Gdynia ja Helsinki­Rostock) jahuhujen mukaan osa Star­luokan laivoista päätyyvarustamon tai sen emoyhtiö Grinmaldin muillereiteille.

Lähteet

• Finnlinesin arkisto• Suomen Höyrylaivaosakeyhtiön arkisto• Haavikko, Paavo: Vuosisadan merikirja – Effoansata ensimmäistä vuotta• Id, Kalle: Napapiiriltä Päiväntasaajalle –Suomalaisvarustamot kansainvälisessäristeilyliikenteessä 1965­1980• Karonen, Petri: Enso­Gutzeit laivanvarustajana: OyFinnlines Ltd ja Merivienti Oy vuosina 1947­1982• Malmberg, Thure & Raudsepp, Peter (toim.):Passenger Ships of the World: A History in Posters• Malmberg, Thure & Stampehl, Marko: Siljan viisivuosikymmentä• Sjöström, Pär­Henrik & Brzoza, Krzyzstof: Tiemeren yli – Uranuurtajasta markkinajohtajaksi• Fakta om Fartyg (faktaomfartyg.nu)• Finnjetweb (finnjetweb.com)

22

KOTIVESILLÄ

Star­luokan alukset ovat jo vuoden ajan olleet ainoa tapapäästä meriteitse Saksaan. Kuvassa FinnmaidKustaanmiekassa kesällä 2008. KUVA: KALLE ID

FAKTA: SAKSAN­LIIKENTEEN AUTOLAUTTOJEN KEHITYSHansa Express (1962)

Rakentanut Hanseatiche Werft, Hampuri • pituus 88,20 mleveys 15,85 m • syväys 4,40 m • 2 268 BRT • 695 NRT660 DWT • 419 matkustajaa • 173 hyttipaikkaa • tuntematonmäärä henkilöautoja (1963 pidennyksen jälkeen 125henkilöautoa)

Finnhansa & Finnpartner (1966)

Rakentanut Wärtsilä, Helsinki • pituus 134,40 mleveys 20,10 m • syväys 5,70 m • 7 481 BRT • 3 496 NRT2 510 DWT • 1 424 matkustajaa • 350 hyttipaikkaa308 henkilöautoa

Finnjet (1977)

Rakentanut Wärtsilä, Helsinki • pituus 212,81 mleveys 24,45 m • syväys 6,70 m • 24 605 BRT • 10 786 NRT1 885 DWT • 1 800 matkustajaa • 1 532 hyttipaikkaa350 henkilöautoa • 612 kaistametriä

Finnhansa (1994), Finnpartner, Transeuropa &Finntrader (1995)

Rakentanut Stocznia Gdanska • pituus 183,00 mleveys 29,90 m • syväys 7,40 m • 32 534 GT • 9 761 NT10 700 DWT • 114 matkustajaa • 114 hyttipaikkaa3 380 kaistametriä

Finnstar, Finnmaid (2006), Finnlady, Europalink &Nordlink (2007)

Rakentanut Fincantieri, Ancona/Castellammare di Stabiapituus 218,77 m • leveys 30,52 m • syväys 7,10 m • 45 923 GT24 006 NT • 9 653 DWT • 500 matkustajaa • 500 hyttipaikkaa4 223 kaistametriä

KUVA: BRUCE PETERIN KOKOELMAT

KUVA: KALLE ID

KUVA: KALLE ID

KUVA: KALLE ID

KOTIVESILLÄ

23

KUVA: BRUCE PETERIN KOKOELMAT

Perinteikäs laivannimi Finlandia

TEKSTI: KALLE ID

FINLANDIA – Suomen latinankielinen nimi – onesiintynyt useamman suomalaisen ja myösulkomaisen laivan nimessä. Erilaisissa muodoissaSuomeen viittaavat laivan nimet ovat olleet tuttuja joainakin 1500­luvulta, jolta tunnetaan Juhana­herttuan(josta tuli myöhemmin Ruotsin kuningas Juhana III)laiva Ursus Finlandiae, Suomen Karhu. Finlandiaesiintyy laivan nimenä myös erilaisten etuliitteidenkanssa, kuten tankkeri Esso Finlandia tai DFDSSeawaysin rahtilautta Tor Finlandia. Tässä artikkelissarajoitamme kuitenkin tarkastelun 1900­ ja 2000­luvuille ja aluksiin, joiden nimi oli yksinkertaisestiFinlandia.

Atlantic Rederi Ab:n ja FÅA:n ensimmäinenFinlandia

Nimi Finlandia yhdistetään yleensä nyt joedesmenneeseen Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiöön(tuttavallisemmin FÅA). Vaikka varustamo oli jo1800­luvun lopulla aloittanut suomalaiskansallistennimien käytön laivastossaan, tuli Finlandia osaksiFÅA:n nimistöä oikeastaan vahingossa kilpailevanvarustamon oston kautta. Vuonna 1924 FÅA nimittäinosti helsinkiläisen Atlantic Rederi Ab:n ja sen kolmerahtilaivaa, Carelian, Ostrobotnian ja Finlandian.

Tämä FÅA:n ensimmäinen Finlandia oli verrattainpieni ns. three islands ­tyypin rahtilaiva, joka oli

24

KOTIVESILLÄ

Vuoden 1981 Finlandia koeajolla vielä nimettömänä ­ Effoan perinteenä kun olinimetä laivat vasta, kun yhtiö sai ne omistukseensa. KUVA: POSTIKORTTI, KALLE IDIN KOKOELMAT

rakennettu vuonna 1920 Kone­ ja siltayhtiönHietalahden telakalla Helsingissä. 69 metriä pitkän ja10 metriä leveän laivan bruttovetoisuus oli 1 145 brtja sen yksi höyrykone mahdollisti 8,5 solmunnopeuden. Finlandia palveli FÅA:ta lähes 20 vuodenajan. Syksyllä 1944 Finlandia avusti yhdessä FÅA:nFrej:n ja Suomen Neidon kanssa Neuvostoliitollevuokratun Porkkalan asukkaiden evakuoinnissa.Tämän jälkeen Finlandia lähti itsekin Neuvostoliittoon– uudenvuodenaattona 1944 laiva luovutettiinsotakorvauksena ja se sai nimekseen Kura. Kurailmeisesti upposi jo 1940­luvun lopulla.

FÅA:n toinen Finlandia

Vuoden 1944 lopussa Neuvotoliittoon luovutettuFinlandia sai seuraajan syksyllä 1946, kun Wärtsilänomistama Crichton­Vulcanin telakka Turussa luovuttiFÅA:lle uuden rahtilaiva Finlandian. Saksan laivastooli alkujaan tilannut tämän aluksen sekä kolmesisarlaivaa Toisen maailmansodan aikana Turusta,mutta Hitlerin Saksan kukistuminen merkitsiluonnollisesti tilausten peruuntumista. Telakka jatkoialusten rakentamista omissa nimissään ja vuoden1946 kesällä FÅA osti sarjan kolmen ensimmäisenaluksen rakennussopimukset. Laivat saivat nimetFinlandia, Ostrobotnia ja Patria. Keväällä 1947ostettiin vielä neljäskin rakenteilla ollut laiva, joka sainimen Bjarmia, ja 1948 FÅA tilasi vielä viidennensamantyyppisen laivan Antareksen. Finlandia ja sen

sisaralukset olivat noin 90 metrin pituisia, 13 metriäleveitä ja niiden bruttovetoisuus oli noin 2 100 brt.Ensimmäistä Finlandiaa tehokkaampi höyrykonemahdollisti 10,5 solmun nopeuden.

Finlandia­sarjan laivat saivat väistyä FÅA:nlaivastosta 1960­luvun lopulla. Finlandia sai tätäennen vuonna 1967 kuitenkin uuden nimen, Carelia,koska nimi Finlandia haluttiin antaa FÅA:n uudelleSaksan­linjan matkustaja­autolautalle. Careliamyytiin jo seuraavana vuonna kreikkalaiselleomistajalle ja se sai nimen Eliana. 1972 laiva myytiinjälleen ja se uudelleennimettiin Leoniksi, mutta jokaksi vuotta myöhemmin ex­Finlandia romutettiinTurkin Aliagassa.

25Vuoden 1946 Finlandia oli vielä peinteinen ns. Three Islands ­tyypin rahtilaiva. Tässä kuvassa alus on Lissaboninsataman redillä. KUVA: KRZYZSTOF BRZOZAN KOKOELMAT

KOTIVESILLÄVuoden 1920 Finlandia kuvattuna vuonna 1936.KUVA: VAN PYUVELDE, KRZYZSTOF BRZOZAN KOKOELMAT

FÅA:n kolmas Finlandia

FÅA:n kolmas Finlandia rakennettiin 1960­luvullavastaiskuna Finnlinesin rajulle laajenemiselle Suomenja Länsi­Saksan välisessä matkustajaliikenteessä. FÅAoli sotien jälkeen keskittynyt rahtiliikenteeseensäsekä Suomen ja Ruotsin väliseenmatkustajaliikenteeseen, ja Keski­Eurooppaanliikennöitiin vielä vanhoilla, 1900­luvun alkupuolellarakennetuilla höyrylaivoilla. 1962 Finnlines olialoittanut autolauttaliikenteen HangostaTravemündeen Hansa Express ­lautalla. Suomensatama vaihtui pian Helsinkiin ja Hansa Expressiäkorvaamaan tilattiin kaksi uutta lauttaa, Finnhansa jaFinnpartner valmistuviksi 1965 ja ­66 (tosintulipalosta johtuen molemmat valmistuivat 1966).

FÅA vastasi Finnlinesin haasteeseen lopulta keväällä1965 tilaamalla Wärtsilän Helsingin telakalta –samalta, joka rakensi Finnhansaa ja Finnpartneria –uuden noin 8 500 brt:n autolautan, jossa oli tilaatuhannelle matkustajalle ja 321 autolle. 1967valmistunut uusi Finlandia rakennettiinkorketasoisemmaksi kuin Finnlinesin sisarukset:Finlandia oli kilpailijoitaan isompi (ja näin Itämeren

suurin matkustaja­autolautta), mutta otti 200matkustajaa vähemmän. 647:lle tuhannestamatkustajasta oli hyttipaikka. Perinteitä kunnioittaenmatkustajat jaettiin vielä kahteen luokkaan; luokkienerona oli pääasiassa se, että 1. luokassa hyteissä oliomat suihkut ja wc:t, toisessa luokassa ei.Luokkajaosta luovuttiin kuitenkin jo ensimmäisenliikennöintivuoden aikana. Laivan modernit sisätilatsuunnitteli suomalainen arkkitehti Jonas Cedercreutz,joka oli aiemmin suunnitellut vuonna 1964valmistuneen Ilmattaren julkiset tilat. ValmistuttuaanFinlandia asetettiin Helsinki­Kööpenhamina­Travemünde ­linjalle, joka sai brändinimekseen laivanmukaan Finlandia Line.

26

KOTIVESILLÄ

Oikealla: 1967 Finlandian sisätilat edustivat suomalaistamodernismia parhaimmillaan. Kuvassa laivan perässä sijainnutyökerho. KUVA: BRUCE PETERIN KOKOELMATAlla: FÅA:n ensimmäinen matkustajalaiva­Finlandiaalkuperäisasussaan. KUVA: POSTIKORTTI, KALLE IDIN KOKOELMAT

Finnlinesin ensimmäinen Finlandia

1970­luvun puoliväliin tultaessa Finnlines halusimonopolin Suomen ja Länsi­Saksan välisessäliikenteessä rakenteilla ollutta Finnjetiä varten.Samaan aikaan FÅA päätti luopua Saksan­liikenteestäja näin kesällä 1975 Finnlines sai haluamansa: FÅAmyi Helsinki­Kööpenhamina­Travemünde ­linjansa jaFinlandian Finnlinesille. Näin FÅA:n kolmannestaFinlandiasta tuli Finnlinesin ensimmäinen Finlandia.Laiva sai Finnlinesin siniharmaat värit mutta pysyiHelsinki­Kööpenhamina­Travemünde ­linjalla.

Finlandian Finnlines­ura jäi lyhyeksi, sillä jotoukokuussa 1977 se tuli Finnjetin korvaamaksiSaksan­linjalla. Laiva rahdattiin TT­Saga LinelleHelsingborg­Malmö­Travemünde ­linjalle kesäksi1977, minkä jälkeen se liikennöi rahtilauttanaHelsingistä Kööpenhaminaan ja Lyypekkiin syksyllä1977. Tämän jälkeen laiva makuutettiin vuodeksi,kunnes se uudistettiin risteilylaiva­autolauttaFinnstariksi. Finnstar aloitti liikennöinnin tammikuussa1979. (Finnstarin risteilyliikenteestä on kerrottutarkemmin Ulkomatalan numerossa 5/2010).

Finnstarin ura Suomen lipun alla oli lyhyt – sevedettiin liikenteestä jo syksyllä 1980. Vuosina 1982­1995 laiva risteili Kaukoidässä nimillä Pearl ofScandinavia, Ocean Pearl ja Pearl. 1995­1997 sevieraili Karibialla Costa Cruisesin Costa Playana,minkä jälkeen se palasi Kaukoitään – nytkasinolaivana – nimillä Oriental Pearl, Joy Wave jaGolden Princess. Golden Princess romutettiin Kiinassavuonna 2009.

Effoan neljäs Finlandia

FÅA:n kolmas Finlandia oli ollut Itämeren suurinautolautta, mutta varustamon seuraava Finlandia olijo maailman suurin. Effoan (SuomenHöyrylaivaosakeyhtiö oli muuttanut nimensä 1976)neljäs ja viimeinen Finlandia oli Helsinki­Tukholmaliikenteeseen vuonna 1979 Wärtsilän Turun telakaltatilattu risteilylautta. Alkujaan laivan nimeksi piti tullaSkandia Siljavarustamon ensimmäisen autolautanmukaan, mutta nimi annettiinkin Bore­varustamoltaostetulle Bore I:lle ja näin uusi risteilylautta saiperinteikkäämmän nimen Finlandia.

Silja Linen liikenteesseen 1981 valmistunut Finlandiaoli huomattavasti suurempi kuin aiemmat kaimansa:166 metriä pitkä, 28 metriä leveä, 25 700 grt ja tilaa2000 matkustajalle, joista hyttipaikka 1 601:lle. 1967Finlandian tapaan 1981 Finlandian neljädieselmoottoria mahdollistivat 22 solmun

27

KOTIVESILLÄVuoden 1967 Finlandia vietti vain muutaman vuodenFinnlinesin väreissä, ennenkuin Finnjet korvasi sen.KUVA: POSTIKORTTI, KALLE IDIN KOKOELMAT

Vasemmalla ja alla: Vuoden 1981 Finlandian matkustajatilojensydän oli kaksikerroksinen Maxim­ravintola­ javiihdekompleksi. KUVAT: BRUCE PETERIN KOKOELMAT.

matkanopeuden. Tämän Finlandian alkuperäisetsisätilat olivat Vuokko Laakson, Carita Holthoerin jaIlmo Issakaisen käsialaa. Finlandia ja sen samanavuonna valmistunut sisaralus Silvia Regina olivatsuurmenestys, joiden ansiosta Silja Linenmatkustajamäärät Helsinki­Tukholma ­linjallanousivat jo ensimmäisenä liikennöintivuonna 45%.Onkin pikälti näiden kahden laivan ansiota, ettäHelsinki­Tukholma ­reitti muodostui siksi suosituksiristeilyreitiksi, jona se nykypäivänä tunnetaan.

Vuonna 1987 Finlandialle tilattiin korvaaja – jälleenWärtsilän Turun telakalta. Finlandia sovittiinmyytäväksi tanskalaiselle DFDS Seawaysilletoukokuussa 1990. Näin myös tapahtui, vaikkaFinlandian korvaaja Silja Serenade ei lopultavalmistunut ennen marraskuuta 1990. DFDS:nlaivastossa (jota markkinoitiin tuolloin nimelläScandinavian Seaways) Finlandia sai uudeksinimekseen Queen of Scandinavia. Se asetettiin aluksiKööpenhamina­Oslo ­linjalle, jossa sen linjaparinatoimi King of Scandinavia – alkujaan Siljan ja EffoanWellamo vuodelta 1975, jonka Finlandia oli korvannutHelsinki­Tukholma ­linjalla. Vuonna 2000 Queen ofScandinaviaa uudistetiin mm. rakentamalla uusi keula(laivan keulaa oltiin jouduttu muuttamaanensimmäisen kerran jo vuonna 1982) ja seuraavanavuonna se siirrettiin Newcastle­IJmuiden ­reitille.2007 oli vuorossa siirto Newcastle­Stavanger­Haugesund­Bergen ­linjalle, joka kuitenkin suljettiinjo seuraavana vuonna ja Queen of Scandinaviamakuutettiin.

Tämä kyseinen ex­Finlandia on nykyäänkin tuttu laivasuomalaisille, sillä vuodesta 2010 se on liikennöinytHelsingin ja Pietarin välillä St. Peter Linen väreissä

nimellä Princess Maria. Ulkomatala on käsitellytPrincess Mariaa useammankin kerran – kiinnostuneetvoivat lukea matkakertomuksen alukselta numerosta2/2011.

Finnlinesin toinen Finlandia

2000­luvulle tultaessa näytti siltä, että laivannimiFinlandia vaipuu historian lehdille. Nimen pää­äänenkannattaja Effoa oli jakautunut vuonna 1989rahtiliikennevarustamo Finnlinesiin ja matkustaja­varustamo Effoahan. Jälkimmäinen fuusoituiseuraavana vuonna Johnson Linen kanssa ja näinsyntyi EffJohn. Uusista varustamoista kumpikaan eivaikuttanut todennäköiseltä herättämään henkiinFinlandia­nimen: Finnlines valitsi Finnlinesin historias­ta juontavan nimistön Effoan nimien sijaan, kun taasEffJohn käytti kansainvälisempää nimistöä kuin Effoanja Johnson Line olivat käyttäneet.

Perinteinen nimi kuitenkin palasi Finnlinesinlaivastoon vuonna 2003 – tosin tällä kertaa oli kyseroro­lautasta, joka oli itseasiassa valmistunut samanavuonna kuin Effoan viimeinen Finlandia: 1981.Tuolloin aksalaisen Poseidon­varustamon Transfinlan­dia­alus valmistui Flender Werftin telakalta LyypekistäHelsingin ja Lyypekin väliseen liikenteeseen. 158metriä pitkän ja 25 metriä leveän laiva vetoisuus oli 8100 brt vanhan mittaustavan mukaan, tai 19 500 btuuden mittaustavan mukaan. Tilaa laivassa oli 24matkustajalle ja 2 200 kaistametrille rahtia. Vuonna1997 Finnlines osti pitkäaikaisen kumppaninsaPoseidonin laivastoineen, jolloin Transfinlandiasta tuliFinnlinesin laiva. Vuonna 2003 laiva siirtyi Lyypekin jaPietarin väliselle linjalla ja sen nimi lyhennettiinFinlandiaksi. Näin perinteinen nimi palasi Finnlinesin

28

KOTIVESILLÄ

Tuttu profiili Helsingissä:vuonna 2010 Effoan viimeinen Finlandia palasi vanhaan kotikaupunkiinsa St. Peter Linen Princess Mariana. KUVA: KALLE ID

laivastoon – joskin laivan omisti tässä vaiheessanorjalainen sijoitusyhtiö ja muistona alkuperäisestäomistajastaan sen kotipaikka oli edelleen Lyypekki.

Finlandia liikennöi mm. Lyypekistä Kotkaan jaPietariin. Vuonna 2009 se rahdattiin Finnlinesin uudenomistajan tytäryhtiölle Grimaldi Linesille liikenteeseenGenoasta La Gouletteen ja Tripoliin. Seuraavanavuonna Finlandia palasi Itämerelle, mutta samanvuoden lopussa se myytiin italialaisvarustamoSNAV:ille Napolin ja Palermon väliseen liikenteeseennimellä SNAV Campania. Jo syyskussa 2012 laivakuitenkin päätyi romurannalle.

Eckerö Linen ensimmäinen Finlandia

Finnlinesin toisen Finlandian mukana nimi Finlandiaolisi saattanut jälleen kadota historian kurimukseen,mutta toisin kävi: Eckerö Line valitsi sen uudenHelsinki­Tallinna ­laivansa nimeksi nimikilpailunperusteella kesäkuussa 2012. Uusi Finlandia liikennöiuseimpien edeltäjiensä tapaan Suomen lipun alla – jase on myös suurin Finlandia koskaan, noin 2 000bruttotonnia suurempi kuin Effoan viimeinenFinlandia.

Lähteet

• Peter, Bruce: Baltic Ferries• Haavikko, Paavo: Vuosisadan merikirja – Effoansata ensimmäistä vuotta• Malmberg, Thure: Laivoja ja ihmisiä – Kuvia jakertomuksia Effoan satavuotistaipaleelta• Malmberg, Thure & Stampehl, Marko: Siljan viisivuosikymmentä• Pietikäinen, Matti: The Ships of Our First Century –The Effoa Fleet 1883­1983• Fakta om Fartyg (faktaomfartyg.nu)

29

KOTIVESILLÄEckerö Linen Finlandia saa perinteistä nimeätasapainottamaan perinteistä poikkeavan värityksen.KUVA: ECKERÖ LINE

Kuoriutuinut maali keulassa ja oranssi runkoväri paljastavat Finnlinesin toisen Finlandian alkuperän Poseidon­varustamonTransfinlandiana tässä Kotkassa otetussa kuvassa. KUVA: PEKKA K. LAAKSO

30

MAAILMAN MERILLÄ

Marine Atlanticin Leif Ericsson. KUVA: BRUCE PETER

Valtio-omisteiset varustamot, osa 2 – Pohjois-Amerikka:

Alaska M arine H ighway,BC Ferries ja M arine Atlantic

TEKSTI: OLLI TUOMINEN

Alaska Marine Highway System

Alaska Marine Highway System (AMHS) onmarkkinointinimi Alaskan osavaltion harjoittamallelauttaliikenteelle. Lauttareitit ovat osa Yhdysvaltojenvaltatieverkostoa (Highway System), joten ne ovatoikeutettuja saamaan liittovaltion rahoitusta. AMHS:nlaivat ovat ainoa tapa kuljettaa ajoneuvoja muualtamanner­Yhdysvalloista Alaskaan kulkematta Kanadankautta. Pisimmät lauttamatkat kestävät useita päiviä.

Lauttaliikenne on jaettu kahteen osaan, pääreitteihinja lyhyisiin reitteihin. Pääreitit ovat pääsääntöisestiniitä, joiden matka­aika on yli vuorokauden.Esimerkiksi matka Washingtonin BellinghamistaAlaskan Skagway’hin kestää lähes kolme päivää.Vastaavasti lyhyillä reiteillä ehditään taittaa ainakinyksi edestakainen matka vuorokauden aikana.

Vuoden 2011 liikenneraportin mukaan AMHS kuljetti

hieman yli 335 000 matkustajaa ja 114 000henkilöautoa. Henkilöautoissa määrä oli kaikkienaikojen ennätys ja myös matkustajamäärä nousiedellisvuodesta 8000:lla. Koska alukset ovatyhteysaluksia, niiden palveluvalikoima on varsinsuppea. Esimerkiksi Anchoragen turismitoimistokehottaa varaamaan matkalle omaa syötävää jatoilettitarvikkeita, sillä niitä ei välttämättä olesaatavilla laivoilta.

31

Yllä: AMHS:n vanhimmat alukset ovat vuodelta 1963 eli ne ovatyhtä vanhoja kuin itse varustamo. Sarjaan kuuluvat kuvassaolevan Malaspinan lisäksi Matanuska ja Taku. Alun perinkolmikon pituus oli 107 metriä, mutta Malaspinaa jaMatanuskaa pidennettiin vuosina 1972 ja 1977. Pidennetylläkaksikolla on kapasiteettia noin 500 matkustajlle ja hieman allepuolelle on tarjolla myös hyttipaikka. KUVA: BRUCE PETER

MAAILMAN MERILLÄ

Alla: 60­metrinen Lituya on AMHS:n laivaston pienin.Vuonna 2004 valmistunut lautta kuljettaa kerralla 149matkustajaa ja 18 ajoneuvoa. KUVA: BRUCE PETER

AMHS:n historiaa

Alaska Marine Highway Systemin katsotaansyntyneen vuonna 1949, kun Hainesissaasunutkaksikko alkoi kuljettaa matkustajia armeijanentisellä maihinnousualuksella Juneaun, Hainesin jaSkagwayn välillä. Kaksi vuotta myöhemmin silloinenAlaskan territorio osti yhtiön ja sen liikenteen. KunAlaskasta tuli vuonna 1959 Yhdysvaltojen 49.osavaltio tuli Chilkatista Yhdysvaltojen ensimmäinenvaltio­omisteinen lautta. Virallisesti AMHS perustettiinvasta 1963. Alkujaan AMHS:n alukset kulkivatWashingtonin osavaltion puolella aina Seattleen asti,mutta pitkän väännön jälkeen liikenne siirrettiinvuonna 1989 Bellinghamiin valmistuneeseen uuteenterminaaliin. Vuonna 2005 liikenteeseen saatiin uusiapika­aluksia.

Uusi Alaskan­lautta suunnitteilla

Koska AMHS:n lauttakalusto alkaa olla kauniistisanottuna jo varsin ikääntynyttä, käynnistettiinvuonna 2006 Alaska Class Vessel­projekti, jonkatavoitteena on kehittää AMHS:lle seuraavansukupolven lauttasarja keskipitkille reiteille.Toistaiseksi alukset ovat olemassa vastasuunnittelupöydällä. Alaskan osavaltio on myöntänyttähän mennessä projektille rahoitusta 120 miljoonaadollaria. Rahat on sijoitettu rahastoon, jonka ontarkoitus rahoittaa uusien alusten rakentamista.Toukokuussa 2012 osavaltio sijoitti rahastoon 50miljoonaa dollaria lisää, jolloin kokonaispotti kasvoi170 miljoonaan. Alaska­luokan lautan pituudeksi ontulossa noin 115 metriä. Kapasiteettia uusilla lautoillapitäisi olla 500 matkustajalle ja 70 henkilöautolle.

Epäonnistuneen pika­aluskokeilun jälkeen poliitikot

haluaisivat rakentaa ensin yhden aluksen, jotta sentoimivuus voidaan varmentaa ennen toisen aluksentilaamista. Tässä vaiheessa ensimmäistä uutta lauttaaon suunniteltu Skagway’n, Hainesin and Juneaunväliselle reitille. Aluksen rakentajaa ei ole vielävalittu, mutta alaskalaisen telakkayhtiön Alaska Shipand Drydockin on arveltu olevan vahvoilla, sillä se onjo osallistunut uuden aluksen suunnitteluun.

32

MAAILMAN MERILLÄ

Kennicott on viimeisin AMHS:lle valmistunut uusi lautta. Senjälkeen liikenteeseen on tullut kolme alusta; katamaraanitFairweather (2004) ja Chenega (2005) sekä 60­metrinenminilautta Lituya. KUVA: BRUCE PETER

Vuosina 1968­1974 AMHS:lle liikennöinyt Wickersham olialkujaan Stena Britannica. Myöhemmin siitä tuli Helsinki­Tukholma ­lautta Viking 6. KUVA: BRUCE PETERINKOKOELMISTA

AMHS:n reittikartta. KUVA: KARL MUSSER,MUOKANNUT KALLE ID. CC­lisenssi:http://creativecommons.org/licenses/by­sa/3.0/deed.en

Brittiläisen Kolumbian BC Ferries

Toinen Pohjois­Amerikan länsirannikolla operoivamerkittävä valtionvarustamo on kanadalainen BCFerries, joka liikennöi osittain jopa samalla alueellakuin AMHS. BC Ferriesin tarina alkaa oikeastaanvuodesta 1958, jolloin W.A.C Bennet ilmoitti BritishColumbia Ferry Authorityn ottavan liikenteenhaltuunsa maakuntahallitukselta. Ennen BC Ferriesinliikenteenaloitusta vuonna 1960 alueenliikennetarpeesta olivat vastanneet lähinnä pienetyksityiset toimijat eikä julkinen valta koordinoinut taisäännellyt liikennettä mitenkään. Yhtiön nimeä onviilattu sen historian aikana useampaan kertaan,mutta tässä artikkelissa käytetään pääasiassa yhtiönnykyistä markkinointinimeä BC Ferries.

Ennen BC Ferriesin perustamista liikenteestävastasivat pääasiassa Union Steamship Company ofBritish Columbia Ltd. (Union), Black Ball Line sekä BCCoastal Steamship Service, jonka omistaja olivaltiollinen Canadian Pacific Railway. Edellä mainituillaoli kattava reittiverkosto Brittiläisen Kolumbianrannikolla. Sodan jälkeen vanhat pelurit ajautuivat

ongelmiin, sillä niiden kalusto oli vanhaa eivätkä nepystyneet riittävästi vastaamaan autoistumisenaiheuttamaan kasvaneeseen ajoneuvojenkuljetus­tarpeeseen.

Union luopuu matkustajaliikenteestä

Toinen uhka perinteiselle linjaliikenteelle tuli ilmasta,sillä voimakkaasti kasvanut lentoliikenne alkoi tullamonille saarilla asuville houkuttelevaksi vaihtoehdoksivanhoille lautoille. Union osin edesauttoi itse ihmistensiirtymistä lentoyhtiöiden asiakkaiksi, kun sen liikennepysähtyi kahdeksi kuukaudeksi satamahenkilöstönlakon takia.

Unionin alamäki sen kuin jatkui kilpailun kiristyessärahtiliikenteessä, matkustajatuottojen laskiessa jataloudellisen laivaston puutteen takia. Niinpä vuonna1956 Black Ball otti haltuunsa Unionin liikenteenBowen Islandille. Maakunnan kieltäydyttyä lisätuenmaksamisesta Unionin liikennöimille reiteille, päättiUnion luopua matkustajaliikenteestä.

Unioin ei kuitenkaan ollut ainoa ongelmissa ollut

33

Vancouverin olympialaisten kunniaksi Coastal­lauttasarja sai BC Ferriesin perinteistä poikkeavan välityksen.Olympialaisten jälkeenkin kolmikko säilytti muusta laivastosta poikkeavan värityksen, mutta Vancouver 2010­tekstin tilalle maalattiin British Columbia. Coastal Celebration valmistui kolmikosta viimeisenä toukokuussa2008 saksalaiselta Flensburg Schiffsbaun telakalta. KUVA: ROBERT ETCHELL

MAAILMAN MERILLÄ

varustamo tuohon aikaan, vaan myös muilla suurillaoli vaikeuksia. Canadian Pacificin työntekijät menivät1958 lakkoon vaatien palkankorotuksia. Black Ballintyöntekijät ryhtyivät tukilakkoon, jolloin suuri osaalueen elintärkeästä lauttaliikenteestä lamaantui.Maakuntahallitus tarttui toimeen ja sääti lain (CivilDefence Act), joka teki maakuntahallituksellemahdolliseksi ottaa haltuunsa tarvittava omaisuuslauttaoperaattoreilta liikenteen turvaamiseksi. BlackBallin työntekijät kuitenkin jatkoivat lakkoaanprotestina uutta lakia vastaan, ja niinpämaakuntahallitus ilmoitti perustavansa omanlauttayhtiön.

Maakunnallinen lauttayhtiö perustetaan

BC Ferriesin ensimmäinen linja yhdisti VancouverIslandin maakuntakeskuksen Victorian Vancouverinkaupunkiin. Aluksi yhtiön nimenä oli British ColumbiaToll Authority Ferry System, jota käytettiin ainavuoteen 1977 asti, jolloin muodostettiin BritishColumbia Ferry Corporation, joka oli ns.maakunnallinen Crown corporation eli julkisessaomistuksessa oleva yhtiö. BC Ferries aloittiliikennöinnin 15. 6. 1960, jolloin yhtiönuudisrakennukset Tsawwassen ja Sidney aloittivatliikenteen. Tsawwassen oli pitkäikäinen jäsen BC:nlaivastossa, sillä se poistettiin liikenteestä vastavuonna 2008.

Jo ensimmäisen vuoden päättyessä yhtiön tulos olikääntynyt voitolle ja nopea kasvu alkoi. BC Ferriesinperustamisesta huolimatta Black Ball jatkoiliikennöintiä, mutta heti vuonna 1961maakuntahallitus osti Black Ballin sekä Gulf IslandsFerry Companylta viisi alusta.

Laivasto kasvaa

Osana yhtiön voimakasta laajentumista tarvittiinmyös lisää aluksia. Vuosien 1962 ja 1965 välillävalmistui kymmenen uutta alusta, minkä lisäksihankittiin vielä kolme käytettyä alusta. Kapasiteettiakasvatettiin myös uudisrakennusten sijaan olemassaolevaa laivastoa muokkaamalla. ”Stretch and lift”­ohjelma alkoi vuonna 1970, ja sen ensimmäisessäosassa ohjelmaan valitut neljä alusta leikattiinkeskeltä kahtia ja väliin lisättiin 25,6 metrin (84jalan) mittainen välipala. Viiden vuoden kuluttuaohjelmaa jatkettiin leikkaamalla samat neljä alusta

vaakasuunnassa kahtia ja lisäämällä uusi autokansikasvattamaan alusten autokapasiteettia. Näitä aluksiaalettiin kutsua BC Ferriesillä V­luokaksi.

Vuonna 1976 liikenteeseen saatiin kolme C­luokanmolemmista päistä lastattavaa alusta (Queen ofCowichan, Queen of Coquitlam ja Queen of Alberni).Vuonna 1981 sarjaan valmistui vielä kaksi lauttaa,

34

V­luokan ensimmäinen alus Queen of Victoria (alkujaanCity of Victoria) kuvattuna alkuperäisessä värityksessäänilmeisesti 1960­luvulla. KUVA: BRUCE PETERIN KOKOELMAT

BC Ferriesin toinen alus, vuonna 1960 valmistunut Queen ofTsawwassen pääsi eläkkeelle vasta 48 palvelusvuodenjälkeen vuonna 2008. KUVA: BRUCE PETER

1993­94 valmistuneet Spirit­luokan alukset Spirit of BritishColumbia (kuvassa) ja Spirit of Vancouver Island ovat BCFerriesin suurimmat laivat. KUVA: BRUCE PETER

MAAILMAN MERILLÄ

Queen of Oak ja Queen of Surrey, jotka tosinpoikkeavat kansirakennelmien osalta aiemminvalmistuneesta kolmikosta. BC Ferriesille siirrettiinlisää liikennettä vuonna 1985, kun BrittiläisenKolumbian kuljetusministeriö siirsi merialueidenlauttaliikenteensä BC Ferriesin hoidettavaksi. Muutoskasvatti merkittävästi BC Ferriesin laivastoa jaliikennöintialuetta.

Toiminta organisoidaan uudelleen

Huhtikuun alussa 2003 astui voimaan uusi laki,Coastal Ferry Act, jonka myötä BC Ferriesinlauttaliikenne yhtiöitettiin British Columbia FerryServices Inc.­yhtiöön (BC Ferries). Näin yhtiöerotettiin poliittisesta päätöksenteosta ja samallayhtiöstä tuli entistä itsenäisempi ja myöstulosvastuullinen yksikkö, kun budjettirahoituspäättyi. Maakuntahallitus tosin maksaa BC Ferriesilleedelleen vuotuista liikennöintikorvausta siitä, ettäyhtiö liikennöi tietyn määrän vuoroja tietyillä reiteillä.Vuotuisen liikennöintikorvauksen enimmäismäärä ontällä hetkellä 106 miljoonaa Kanadan dollariavuodessa.

Muutoksesta huolimatta BC Ferriesin omistus säilyikuitenkin edelleen maakuntahallituksella sen

kokonaan omistaman BC Ferry Authority­yhtiön(BCFA) kautta, joka omistaa kaikki British ColumbiaFerry Services Inc.­yhtiön osakkeet. Ainoanaosakkeenomistajana BCFA nimittää BC Ferriesinhallituksen. Sekä BC Ferries että BCFA ovatmaakuntahallituksesta riippumattomia, millä pyritääntakaamaan BC Ferriesille mahdollisuuspitkäjänteiseen ja kannattavaan liiketoimintaan.

Coastal Ferry Actin myötä mukana on vielä kolmasosapuoli, British Columbia Ferry Commission (BCFC),joka määrittelee hinta­ ja palvelutason BC Ferriesinmerireiteillä. Toisin kuin edelläkerrotun perusteellavoisi luulla, BCFC on täysin itsenäinen suhteessamaakuntahallitukseen, ja toisaalta myös BC Ferriesiin.Coastal Ferry Act määrittelee periaatteet, joidenavulla BCFC:n on määrä valvoa yleishyödyllisyydentoteutumista lauttaliikenteessä. Periaatteissa muunmuassa määritellään, että erityishuomiota täytyykiinnittää lauttaoperaattoreiden taloudelliseenkestävyyteen ja toiminnan kehittämiseen kaupallisistalähtökohdista.

35

Vuonna 2004 Kreikassa rakennettu Northern Adventurehankittiin BC Ferriesille korvaamaan elokuussa 22.3.2006uponnutta Queen of the Northia. Ostohetkellä syyskuussa 2006Northern Adventure liikennöi espanjalaisen Balearianliikenteessä nimellä Sonia X. Yhdeksän miljoonan dollarinremontin jälkeen alus asetettiin BC Ferriesin liikenteeseenkeväällä 2007. KUVA: ROBERT ETCHELL

Queen of Chilliwack on yksi ulkomailla rakennetuista BCFerriesin lautoista. Norjassa 1979 rakennettu alus palveliOslovuonossa, kunnes BC Ferries osti sen 10 miljoonalladollarilla vuonna 1991. KUVA: ROBERT ETCHELLL

MAAILMAN MERILLÄ

Kolmas valtiollinen: Marine Atlantique

Kolmas merkittävä pohjoisamerikkalainenvaltionvarustamo on Kanadan itärannikolla liikennöiväMarine Atlantic (ranskaksi Marine Atlantique), jonka neljäalusta yhdistävät Nova Scotian North Sidneyn jaNewfoundlandin Argentian ja Port aux Basques’in. NorthSidney­Port aux Basques­reittiä liikennöidään ympärivuoden kun taas Argentiaan ajetaan vain kesäkaudella.Marine Atlanticilla on liikenteessään neljä alusta, joista seomistaa itse yhden muiden kolmen ollessa rahdattuja.

Yksi aluksista on meille suomalaisillekin tuttu entinenSuperfast­lautta, joka nykyisin kantaa nimeä AtlanticVision. Aluksen omistaa edelleen Tallink, joka rahtasitarpeettomaksi käyneen aluksen pois lokakuussa 2008viiden vuoden sopimuksella. Näin ollen rahtausaikapäättyy jo vuoden kuluttua lokakuussa 2013. Viidenvuoden rahtaus ei tule Marine Atlanticille halvaksi, silläKanadan valtio on ilmoittanut tukevansa Marine Atlanticiarahtauskulujen maksussa peräti 101 miljoonalla dollarilla.Kesäisin Atlantic Vision kulkee myös kesäreitillä Port auxBasques’sta Argentiaan.

36

Tallinkilta rahdatun Atlantic Visionin tulevaisuus vuoden kuluttua päättyvän rahtauksen jälkeen on vielä hämärän peitossa.Tallinkilla tuskin on suuria intohimoja aluksen suhteen, mutta myöskään Marine Atlantic ei ole ollut paikallislehtien mukaantäysin tyytyväinen alukseen. KUVA: JARROD DAVID

MAAILMAN MERILLÄ

Marine Atlanticin reittikartta. KUVA: PHILIPHOS. CC­lisenssi:http://creativecommons.org/licenses/by­sa/3.0/deed.en

Leif Ericson on Marine Atlanticin aluksista vanhin japienin. Lisäksi se on MA:n laivoista myös ainoa, jonkase itse omistaa. Alun perin Stenalle valmistunut alusehti kulkea Stenan liikenteessä 1991–2001 ennenmyyntiään Marine Atlanticille. Keväällä 2011 tehdynremontin jälkeen Leif Ericson keskittyi rahdinkuljettamiseen North Sidney­Port aux Basques­reitillä, jossa sen parina ovat Stenalta rahdatut BluePuttees ja Highlanders, jotka kuljettavat myösmatkustajia. Jälkimmäiset kaksi laivaa olivat alkujaanStena Linen Stena Trader ja Stena Traveller, jotkaMarine Atlantic rahtasi vuonna 2010. Ennenliikenteentuloaan laivoja lyhennettiin 12 metrillä, jottane sopisivat paremmin Port aux Basques’in ahtaaseensatamaan. Toinen suurempi muutos oli kolmannenkeulapotkurin asentaminen ohjailtavuudenparantamiseksi. Luonnollisesti myös matkustajatilojakohennettiin ja muokattiin Marine Atlanticinliikenteeseen sopivammaksi.

Marine Atlanticin historiaa

Nykyinen Marine Atlantic perustettiin vuonna 1986,mutta sen historia ulottuu paljon kauemmas. Ennenvuotta 1986 Marine Atlanticin liikennöimiä reittejäoperoi CN Marine, joka oli osa Kanadan

valtionrautateitä (Canadian National Railway, CN). CNMarine oli perustettu vuonna 1977 yhdistämälläCanadian National Railwayn operoima lauttaliikenneKanadan itäosissa yhteen yhtiöön. Vuonna 1986liittovaltio päätti järjestellä valtionrautatiet uudelleenja osana tätä muutosta itärannikon lauttaliikennepäätettiin siirtää kokonaan pois CN:n vastuulta.

Kanadan valtion 1990­luvun loppupuolellatoteuttamat budjettileikkaukset johtivat osaltaanMarine Atlanticin liikenteen vähenemiseen. Toinensuuri tekijä oli Confederation Bridgen avaaminenNorthumberlandin salmeen vuonna 1997, jolloin

37

Highlanders ja sen sisaralus Blue Puttess ovat Marine Atlanticin uusimmat alukset. Molemmat ovat rahdattuina Stena Lineltaviiden vuoden sopimuksella vuodesta 2010 alkaen. KUVA: JARROD DAVID

Ulkomuodostaanhuolimatta Leif Ericson kuljettaa

nykyisin vain rahtia. KUVA: JARROD DAVID

MAAILMAN MERILLÄ

Marine Atlanticin käytetyin lauttareitti ajettiin alasihmisten siirtyessä käyttämään siltaa.

Samana vuonna Marine Atlanticin liikennealue pienenivielä lisää, kun MA myi lauttareittejäänNorthumerland Ferries Ltd:n omistamalle BayFerriesille. Samana vuonna yhtiö irroittautui myösNewfoundlandin ja Labradorin alueenrannikkoliikenteestä, kun liikenne siirrettiinmaakuntahallinnon vastuulle. Kolmantenamuutoksena MA myi omistamansa telakan,Newfoundland Dockyardin. Näin jäljelle jäi ainoastaanperustuslaissa määritellyn North Syndey­Port auxBasques­reitin liikennöinti.

Julkisessa omistuksessa olevia varustamoja onPohjois­Amerikassa enemmänkin kuin tässäartikkelissäa esitellyt kolme. Esimerkiksi Washigtoninosavaltiolla on Washington State Ferry ja AMHS:nreittiverkkoa täydentää eräiden saaristokuntienomistama Inter­Island Ferry Authority.

Valtiolliset varustamot ­sarjan edellinen, Eurooppaakäsittelevä osa ilmestyi Ulkomatalan numerossa4/2012. Sarjan seuraava osa puolestaan ilmestyylehden numerossa 6/2012.

Vaasa­Uumaja­reitille perustetun, Vaasan ja Uumajankaupunkien omistaman lauttayhtiön tämänhetkistätilannetta käsitellään tämän lehden sivuilla 8­9.

Lähteet

• Alaska Marine Highway System(www.dot.state.ak.us/amhs/pubs)• BC Ferry Authority (www.bcferryauthority.com)• BC Ferry Commission(www.bcferrycommission.com)• British Columbia Ferry Services Inc(www.bcferries.com)• Fakta om Fartyg (www.faktaomfartyg.nu)• Marine Atlantic Inc (www.marineatlantic.ca)• Southeast Alaska Conservation Council(www.seacc.org)• West Coast Ferries (www.westcoastferries.ca)• Wikipedia (en.wikipedia.org)

38

FREELANCERIKSI?Ulkomatala toivottaa aina tervetulleeksi myös osaavat vierailevat kirjoittajat. Juttujen aiheiksi kelpaavat kaikkimerenkulkua sivuavat aiheet: historiikit, matkakertomukset, uutisjutut, kirja­arvostelut tai vaikka raportithyvistä laivakuvauspaikoista.

Valmiiksi kirjoitettujen juttujen lisäksi otamme mielellämme vastaan myös juttu­ ja lähdevinkkejä, taivaikka vain ranskalaisilla viivoilla kootun jutturungon, jonka kirjoitamme ideoijan puolesta puhtaaksi.

Myös kuvia otetaan mielellään vastaan.

Mihinkään ei tarvitse sitoutua. Voit tehdä vain yhden jutun, tai halutessasi myös säännöllisemmin.

Katso lisää verkkosivuiltamme: http://www.ulkomatala.net/freelancer

Ota yhteyttä jo tänään!

Vuonna 1989 valmistunut Joseph and Clara Smallwoodpäätyi 22 liikennöintivuoden jälkeen romuksi vuonna 2011.KUVA: BRUCE PETER

MAAILMAN MERILLÄ

KOTIVESILTÄWasa Express tekee paluun Vaasa­Uumaja­reitille. Lue lisää tämän lehden sivuilta 8­9.

RCCL tilaamassa kolmannen Oasis­risteilijänTurusta? Turun Sanomat uutisoi lokakuun alussa,telakkayhtiö STX Finlandin ja risteilyjätti RoyalCaribbean Cruisesin (RCCL) olevan tekemässä sopi­musta kolmannen Oasis­luokan risteilijän rakenta­misesta Turun telakalla. RCCL vahvisti huhutlokakuun lopulla tiedottaessaan kolmannen kvartaalintuloksesta. RCCL vahvisti neuvottelevansa kolmannenOasis­risteilijän rakentamisesta, mutta telakkaa eipaljastettu. RCCL:n tavoitteena on päästä sopimuk­seen aluksen rakentamisesta vielä tämän vuodenpuolella, ja valmis kolmas Oasis­risteilijä olisi vuoden2016 jälkimmäisellä puoliskolla. Tiedotteen mukaankolmas alus tulisi kahta ensimmäistä edullisemmaksija lisäksi siitä pitäisi tulla vielä kahta ensimmäistäenergiatehokkaampi.

Turun Sanomien tietojen mukaan tilauksen suurinjarru on Suomen hallitus, jonka pitäisi myöntääRCI:lle riittävän hyvä rahoituspaketti tilauksen rahoit­tamiseen. Oasis­luokan aluksen tilaus olisi merkittäväTurun telakalle, sillä noin miljardin euron arvoinentilaus toisi telakalle työtä noin 12 000 henkilö­työvuotta. Tällä hetkellä Turun telakan tilauskirjassaon vain TUI Cruisesille rakennettava risteilijä sekä jovarusteluvaiheessa oleva Viking Grace, jostakerromme lisää tämän lehden sivuilla 10­13.

Arctia myy Botnican Tallinnan satamalle. Valtionomistaman Arctia Shippingin tytäryhtiö ArctiaOffshore Oy myy omistamansa monitoimijäänmurtajaBotnican Tallinnan Satamalle 50 miljoonalla eurolla.Tällä hetkellä Välimerelle rahdatulla, vuonna 1998Finnyardsin telakalta Raumalta valmistuneellaBotnicalla ei viimeisimmän sopimuskierroksen jälkeenkuulu Arctian ja Liikenneviraston tekemään jään­murtosopimukseen, joten nyt tehdyllä kaupalla ei olevaikutusta tulevan talven jäänmurtokapasiteettiin

Suomen vesillä. Alus luovutetaan Tallinnan Satamallemarraskuussa. Samalla Arctia aloittaa yt­neuvottelut,joiden arvioidaan johtavan noin 50 henkilötyövuodenvähenemiseen.

Jäänmurtosopimuksen ulkopuolelle jääneelleBotnicalle on yritetty löytää töitä maailmalta, muttarahtaukset ovat olleet pääasiassa lyhyitä, mikä onjohtanut aluksen alhaiseen käyttöasteeseen ja sitäkautta operointi on ollut tappiollista. Osittain syynäon myös se, että markkinoille on tullut runsaastiuusia offshore­aluksia, joiden ominaisuudet ovatjäänmurto silmällä pitäen rakennettua Botnicaaparemmat. Arctian tiedotteen mukaan kaupastasaatava pääoma tulee pienentämään yhtiön

Lokikirja

Oasis­luokan ensimmäinen alus, Oasis of the Seas, lähtiTurusta kohti Floridaa lokakuun lopussa 2009. Aluksenpituus on 360 ja leveys 47 metriä. Matkustajia alukseenmahtuu enimmillään 6400. KUVA: JUKKA KOSKIMIES

Monitoimijäänmurtaja Botnica lähdössä ArctecinHietalahden telakalta keväällä 2011.

KUVA: PEKKA K. LAAKSO

39

LOKIKIRJA

velkaantumisastetta merkittävästi.

Eckerö Line julkisti lisätietoa Finlandiasta.Uudenvuodenaattona liikenteen aloittava EckeröLinen uusi Finlandia tuo mukanaan uusia palveluja.Uusi Extra­luokka vastaa kilpailijoiden BusinessLounge­luokkaa, jossa matkalipun hintaan kuuluutyöskentelypiste, juomat, ateria ja päivän lehdet.Kannelle kuusi sijoittuvan EckeröMarketin pinta­alakasvaa 500 neliöön ja se sisältää uutuutenaMaistelubaarin. Kosmetiikan myynti siirtyy ilmeisestipois EckeröMarketista, sillä Finlandialle on tulossapelkästään kosmetiikkaa myyvä Shop Bellezza.

Laivan ravintolamaailma sijaitsee kannella kahdek­san. 400­paikkaisen EckeröBuffetin lisäksi kanneltalöytyvät keulassa sijaitseva kaksikerroksinen viihde­ravintola Nosturi, Naissaar­baari sekä Telakka jaJätkäsaari­pubit. Kannen peräosan näköalaikkunoidentakana on Cafeteria Satama, joka vastannee Nordlan­dian Café Arcadia. Uuden laivan myötä Nordlandiallaolevan EckeröBistron tyylinen ravintola näyttää pois­tuvan valikoimasta.

Uudistuksia Kristina Cruisesilla. Vuosi 2013 tuomukanaan muutoksia Kristina Katarinan risteilyille.Maaliskuun lopusta alkaen risteilyiden hintaan sisältyypuolihoito eli aamiaisset ja illalliset buffetravintolaPolariksessa. Lisäksi yksinmatkustavien tilanneparanee, sillä jatkossa noin 25 prosenttia hyteistäjyvitetään yksinomaan yksinmatkustajille.

Nykyiset yhdeksän hyttiluokkaa jaetaan samassauudistuksessa neljään eri hyttityyppiin, jotka ovatStandard, Classic, Comfort ja Premium. Standard­luokkaan kuuluvat hytit ovat ikkunattomia. Premium­

hyttiluokissa hintaan kuuluu lisäksi lounge­palvelutHelsinki­Vantaan lentokentällä, illallinen kapteeninpöydässä, juomavalikoima hytissä ja hytinmyöhäisempi luovutus, mikäli se on mahdollista.

Kesän risteilyt tuovat jälleen mukanaan uusiakohteita. Kahdella risteilyllä vieraillaan Norjan pää­kaupungissa Oslossa. Täysin uusi on viikon mittainenVienanmeri & Solovetskin saari ­risteily. Uutuutenavarustamo myy nyt marraskuun Kanariansaartenristeilyjä ilman lentoja. Lisäksi myynnissä on yhdis­telmäristeilyjä, jotka yhdistävät kaksi peräkkäistäristeilyä. Näitä risteilyjä on tarjolla esimerkiksi talvenKaribian­risteilyillä.

Kristina Cruisesille yrittäjäpalkinto. KymenYrittäjät ry on myöntänyt vuosittaisen yrittäjä­palkinnon kotkalaiselle Kristina Cruises Oy:lle. KymenYrittäjät perustelee palkinnon jakamista KristinaCruisesille yrityksen kasvulla, kehityksellä kuinkansainvälisellä toiminnalla. Tiedotteen mukaan”Kristina Cruises on vahva maakunnallinen matkai­lualan yritys, jolla on vuosien aikana kerätty tietotaitoja erityisosaaminen toimialasta. Yritys on luonutomaperäiset risteilymatkatuotteet ja niiden toteut­tamiseen ja kehittämiseen on koko suku vahvastisitoutunut. Lisäksi yritys tuo tunnetuksi maailmanmerillä myös Kymenlaaksoa ja Suomea.”

Tallinnan satamasta jäänmurtajaoperaattori.Tallinnan Satama ja Viron merenkulkulaitos (EMA)allekirjoittivat 23.10 kymmenvuotisen (2013–2022)sopimuksen jäänmurtopalveluiden tuottamisesta.Jäänmurtoa varten Tallinnan Satama ostaavaltionyhtiö Arctialta monitoimimurtaja Botnican, jokatulevasta talvesta lähtien murtaa jäitä ja avustaa

Tuleva Finlandia on parhaillaan Landskronan telakallauudistettavana. KUVA: ECKERÖ LINE

Ensi kesänä Kristina Katarinavierailee jälleen uusissa satamissa esimerkiksi Vienanmerellä.Tässä Kristina Katarina on lähdössä juhannusristeilylleHelsingistä viime kesänä. KUVA: OLLI TUOMINEN

40

LOKIKIRJA

aluksia Muugan, Kundan ja Sillamäen rahtisatamiinsekä Tallinnanlahden ja Paldiskin satamiin. Kauppa­hinnan yhtiö aikoo rahoittaa aluksi lyhytaikaisellapankkilainalla, mutta tarkoituksena on rahoittaa lainauudelleen Pohjoismaiselta investointipankilta saata­valla pitkäaikaisella, noin kymmenvuotisella lainalla.

Jäänmurto ei ole Tallinnan Sataman ydinliike­toimintaa, vaan murtajan hankita perustuu pitkältivaltio­omistajan tarpeeseen omistaa jäänmurtaja,jolla voidaan turvata Viron satamien saavutettavuusmyös talvella. Tiedotteessaan Tallinnan satama eikertonut, mitä se aikoo tehdä Botnicalla jään­murtokauden ulkopuolella toukokuun ja joulukuunvälisenä aikana.

Arctia rakennuttaa uuden satamajäänmurtajan.Valtion omistama Arctia Shipping ja Kemin Satamarakennuttavat uuden satamajäänmurtajan yhdessäomistamalleen Arctia Karhulle. Noin 10 miljoonaaeuroa maksavan murtajan rakennustelakka valitaanvielä tämän vuoden aikana tarjouskilpailussa mukanaolevien kahdeksan telakan joukosta. Uuden murtajanpitäisi olla valmis jo seuraavalle talvikaudelle2013–2014. Kesäkaudella alusta voidaan käyttäähinauksiin ja öljyntorjuntatehtäviin. Perustettavalleyhtiölle siirtyvät myös Kemin Sataman nykyisetsatamahinaajat Jääsalo ja Ulla.

Uuden ulkovartiolaivan tuotanto alkoi Raumalla.Ensi syksynä valmistuvan Rajavartiolaitoksentilaaman uuden ulkovartiolaivan tuotanto alkoi 22.10STX Finlandin Rauman telakalla. 96 metriä pitkän ja17 metriä leveän aluksen hinta on noin 97 miljoonaaeuroa. Polttoaineenaan alus tulee käyttämään jokodieseliä tai nesteytettyä maakaasua. Rajavalvonnanlisäksi uutta ulkovartiolaivaa voidaan hyödyntää myösmeripelastustehtävissä. Laivan keulakannella onhelikopterikenttä ja tankkausmahdollisuus. Lisäksilaivaan voidaan nostaa pelastuslauttoja. Alusvarustetaan öljyntorjuntajärjestelmillä ja sitä voidaantarvittaessa käyttää myös sotilaalliseen maanpuo­lustukseen. Rakennustöiden edistymistä voi seurataosoitteessa www.raja.fi/uvl10Kapella aloitti liikenteen Viron ja Venäjänvälillä. Tallinkin myymä Kapella on saanut jatkoaikaaItämerellä, kun sen ostanut venäläinen ULS GlobalGroup aloitti sillä liikenteen Viron Sillamäestä Venäjänpuolelle Ust­Lugan uuteen satamaan. Reitin

avaamista perustellaan Viron ja Venäjän välisen rajanpahoilla rekkajonoilla, joissa voi pahimmillaan kuluaaikaa liki vuorokausi. Laivalla matka kestää neljätuntia, ja reittiä liikennöidään ainakin alkuun kerranpäivässä. Jos reitti alkaa vetää hyvin, yhtiö on valmishankkimaan myös toisen aluksen. Kaupanseurauksena Kapella sai uudeksi nimekseen ULSFerry 1 ja samassa yhteydessä lippuvaltioksivaihdettiin Panama.

Kiinalaiset ostivat Deltamarinin. Kiinalaisomis­teinen, mutta Singaporessa päämajaansa pitävä AVICInternational Investments Ltd on ostanut suomalaisenlaivojen suunnitteluun erikoistuneen Deltamarinin.Kaupasta jälkeen Deltamarinin toiminta jatkuu enti­sellään vanhalla nimellä. Deltamarinin mukaan kaup­pa parantaa yhtiön mahdollisuuksia esimerkiksi omienkonseptien kehittämiseen. Turun Sanomien mukaankiinalaiset maksavat Deltamarinista 32 miljoonaaeuroa.

Viking XPRS Viron lipulle? Juuri ennen lehdenjulkaisua Nya Åland uutisoi, että Viking Linesuunnittelisi osana säästöohjelmaa Helsinki­Tallinna­reitillä kulkevan Viking XPRS:n siirtämistä Viron lipunalle työvoimakustannusten pienentämiseksi. Tällähetkellä Viking XPRS purjehtii Ruotsin lipun alla.Ulkomatala seuraa tilannetta Toimituksen blogissa jaUlkomatalan Facebook­sivulla.

Transatlantic osti Merilinjan. RuotsalaisvarustamoTransatlantic on ostanut suomalaisen Merilinjan, jokaoperoi konttiliikennettä Kokkolasta ja OulustaAntwerpeniin kahdella rahdatulla aluksella. KaupassaTransatlantic ostaa Meriauran toiminnot, rahtaus­ jaasiakassopimukset. Merilinjan liikevaihto oli viimevuonna noin 10 miljoonaa euroa.

41

LOKIKIRJAHieman vajaa sata metriä pitkä uusi ulkovartiolaiva korvaavalmistuttuaan jäissäkulkuun sopimattomat,vuosituhannen alkupuolella valmistuneet Telkän ja Tavin.KUVA: STX FINLAND

Auran muutostyöt valmistuivat. Meriauran raskas­kuljetusaluksen laajat muutostyöt valmistuivat syys­kuun alussa Rauman telakalla. Muutokset ovat seu­rausta Meriauran ja saksalaisen NSW:n tekemästämonivuotisesta rahtaussopimuksesta, jolla Aura rah­dataan merituulipuistojen kuljetuksiin. Muutostyötkäsittivät muun muassa kahden lisäkeulapotkurinasentamisen, aluksen leventämisen vakauden paran­tamiseksi sekä lisäkansirakennuksen 36 miehistönjäsenelle. Parhaimmillaan muutostyöt työllistivät 150työntekijää.

MAAILMAN MERILTÄScandlines myynnissä? Ruotsalaisen SST:nmukaan saksalaisen Scandlines­varustamonomistavat pääomasijoittajat 3i ja Allianz CapitalPartners olisivat laittaneet saksalaisyhtiön myyntiin.Varustamon hinnaksi arvellaan 1,4 miljardia euroa,mikä olisi toteutuessaan 0,2 miljardia vähemmänkuin mitä sijoitusyhtiöt Scandlinesista maksoivatvuonna 2007. Scandlines on viime aikoina myynytliikennettään ja keskittynyt lauttaliikenteeseenTanskan ja Saksan sekä Ruotsin ja Tanskan välillä.

NCL tilaa risteilijän Saksasta. AmerikkalainenNorwegian Cruise Line (NCL) tilaa saksalaiselta MeyerWerftiltä 163 000 bruttotonnin risteilijän, jonka onmäärä valmistua lokakuussa 2015. Tilaus sisältääoption sisaralukseen, joka toteutuessaan valmistuisi2017. Tällä hetkellä Meyer rakentaa Norwegian CruiseLinelle kahta Breakaway­luokan alusta, joiden hiemansuurennettu versio nyt tilattu Breakaway Plus­luokanristeilijä on. Uuteen risteilijään mahtuu noin 4200matkustajaa eli parisen sataa enemmän kuin nytrakenteilla oleviin Breakaway­luokan aluksiin.Tilauksen hinnaksi tulee noin 700 miljoonaa euroa.

DFDS rahtaa ex­SeaFrance Molièren. Varustamo­yhtiö DFDS Seaways on rahdannut Seafrancenkonkurssipesän omistaman Molièren (ex. SeafranceMolière) Englannin kanaalin ylittävälle Dover­Dunkerque­reitille. Dieppe Seaways ­nimen saavaalus aloittaa linjalla 4.11 korvaten Delft Seawaysin,joka siirretään Dover­Calais­linjalle. Ennen liikenteenaloittamista Dieppe Seaways siirretään Ranskanlipulle ja maalataan DFDS:n väreihin. DieppeSeawaysin päätehtävä on vahvistaa rahtikapasiteettiaDover­Dunkerque­reitillä, jossa sen kanssa kulkevatsisaralukset Dover Seaways ja Dunkerque Seaways.

Aura on kuljettanut aiemmin mm. rakennuslohkojasuomalaisille telakoille. Kuvassa alus tuomassa BrittanyFerriesin Armorique'n lohkoja Helsinkiin tammikuussa 2008.KUVA: JUKKA KOSKIMIES

42

LOKIKIRJA

Scandlines on viime aikoina karsinut voimakkaastireittiverkostoaan, viimeksi myymällä reittejäänruotsalaiselle Stena Linelle. Nyt Scandlines keskittyy vainlyhyille reiteille, kuten reitille Rostock­Gedser, jolla liikennöimuun muassa vuonna 1980 valmistunut junalautta PrinsJoachim. KUVA: LASSI LIIKANEN

Meyer Werftin havainnekuva NCL:n tilaamasta Breakaway­Plus­luokan aluksesta. Ulkoasultaan alus on hiemansuurennettu versio nyt rakenteilla olevasta NorwegianBreakawaysta. Havainnekuvan perusteella komentosillanalapuolelle näyttäisi tulevan yksi (hytti)kansi lisää. Myöskomentosillan yläpuolelle näyttäisi tulevan lisärakenteita.KUVA: MEYER WERFT

Muutokset koskevat myös Dover­Calais­reittiä, jonneDelft Seaways siirretään Norman Spiritin pariksi. NytNorman Spiritin parina kulkeva Deal Seawayspalautetaan takaisin omistajalleen. DFDS liikennöiDoverin ja Ranskan satamien välillä yhteistyössäranskalaisen LD Linesin kanssa. Muutosten jälkeenDFDS/LD Lines tarjoaa jopa 44 lähtöä päivässäDoverin ja Ranskan satamista.

NCL myy Norwegian Dreamin Aasiaan. NorwegianCruise Line (NCL) myy vuonna 1992 Ranskassavalmistuneen Norwegian Dreamin Star Cruisesille,jonka laivasto kasvaa kaupan myötä viiteenristeilijään. Aluksen uudeksi nimeksi tulee SuperstarGemini ja se aloittaa liikenteen 50 miljoonan euronarvoisen remontin jälkeen. Star Cruises omistaa 50prosenttia Norwegian Cruise Linesta.

Meyer luovutti Celebrity Reflectionin. SaksalainenMeyer Werft luovutti viidennen ja samalla viimeisenSolstice­luokan aluksen, Celebrity Reflectionin,Celebrity Cruisesille Eemshavenissa 9.10. Sarjanmuut alukset valmistuivat vuosina 2008, 2009, 2010ja 2011. Aluksilla on tilaa hieman yli 3000matkustajalle ja vajaalle 1300 miehistön jäsenelle.

Bridgepoint osti Ponantin. PääomasijoitusyhtiöBridgepoint on ostanut ranskalaisen luksusristeily­varustamon Compagnie du Ponantin ranskalaiseltavarustamojätiltä CMA CGM:ltä. Osapuolet eivät olepaljastaneet kauppahintaa. Compagnie du Ponantillaon tällä hetkellä 580 työntekijää ja kolme alusta.Neljäs alus, Le Boréalin ja L’Australin sisaralus LeSoléal valmistuu Fincantierin telakalta ensi vuonna.

Carnival tilaa kaksi risteilijää Italiasta. Maailmansuurin risteilyvarustamo Carnival Corporation tilaaFincantierilta yhden prototyyppialuksen Holland Ame­rica Linelle (HAL) ja toisen Carnival Cruise Linelle.HAL:lle tilattu 99 000 bruttotonnin alus tulee tar­joamaan tilat 2660 matkustajalle. Carnival puoles­taan saa 135 000 bruttotonnin aluksen, jossa on tilaa4000 matkustajalle. HAL:n alus valmistuu syksyllä2015 ja Carnivalin uusi alus talvella 2016. Carnivalsanoo myös harkitsevansa vanhempien, ennen vuotta1995 valmistuneiden risteilijöiden myyntiä uusien jataloudellisempien alusten tieltä. Tällä hetkelläCarnivalilla on tilauksessa yhdeksän alusta, jotkavalmistuvat vuosien 2013 ja 2016 välillä.

Classic International Cruises talousvaikeuksis­sa. Viittä alusta operoiva portugalilainen ClassicInternational Cruises on ajautunut vakaviin talousvai­keuksiin. Elokuun lopussa Princess Danae pysäytettiinDublinissa maksamattomien polttoainelaskujen takiaja vain kahta viikkoa myöhemmin se pysäytettiinMarseillessa yhdessä CIC:n toisen aluksen, Athenankanssa. Pysäyttämisen syynä olivat maksamattomatpolttoainelaskut ja henkilökunnan palkat. Muutamapäivä myöhemmin CIC:n kolmas laiva, Arion,pysäytettiin Montenegron Kotorissa maksamattomienlaskujen takia. Lokakuun alussa viimeinenkin yhtiönliikenteessä olevista laivoista, Princess Daphne,pysäytettiin Hanian satamaan Kreetalla niin ikäänmaksamattomien polttoainelaskujen takia. Yhtiönviides laiva Funchal on makuutettuna Lissabonissa.

Ulkomatala seuraa merenkulun ajankohtaisiatapahtumia myös Toimituksen blogissa jalehden Facebook­sivulla.

Tuleva Dieppe Seaways kuvattuna nyt jo edesmenneenSeaFrance­varustamon väreissä SeaFrance Molièrena.KUVA: RAY GOODFELLOW

43

LOKIKIRJA

Celebrity Reflection päätti Celebrity Cruisesin viisi vuottakestäneen uudisrakennusohjelman. Ensimmäiseksitalvikaudeksi alus suuntaa Karibialle. KUVA: MEYER WERFT

LOPPUSANATTEKI J ÄN OI KEUDET

Materiaalien tekijänoikeudet kuuluvat niiden tekijöille.Ulkomatala säilyttää kaiken sille tarjotun materiaalin,ja on oikeutettu muokkaamaan sekä uudelleen­julkaisemaan materiaalia julkaisutavasta riippumatta.Artikkelien julkaisuun muualla tulee pyytää lupaUlkomatalan toimitukselta. Tarkemmat ehdot löydätUlkomatalan Info­sivulta.

KI I TOKSETKuvia tähän numeroon toimittivatFredrik AnderssonGena AnfimovKrzystof BrzozaJarrod DavidRober EtchellRay GoodfellowJukka HuotariJukka KoskimiesPekka K. LaaksoEerik LaineJani NousiainenBruce PeterMarko StampehlRami Wirrankoski

LOPUKSILehti on julkaistu Internetissä ilmaisena 31. 10. 2012.Julkaisijana toimii Ulkomatala­verkkolehti ja sentoimitus.

Lisää tietoa: http://www.ulkomatala.net/

Lassi LiikanenPäätoimittajaWebmasteradmin [at] ulkomatala.net

Sergei PennonenToimituspäällikkösergei.pennonen [at] gmail.com

Kalle IdToimittajaTaittajakalle.id [at] gmail.com

Olli TuominenToimittajaolli.tuominen [at] live.fi

Jussi LittunenToimittajatoimitus [at] ulkomatala.net

LEH DEN TOI M I TUS

44

LOPPUSANAT