Asemointi- ja tilastotietoa - Jyväskylän yliopisto...Asemointi- ja tilastotietoa Yhteenvetoa:...

Jyväskylän yliopiston strategiatyö

KTL

JYU. Since 1863. 1 7.3.2018

Asemointi- ja tilastotietoa

Yhteenvetoa: Havaintoja ja poimintoja korkeakoulukentästä • Taustaa: Suomi

• Suomella vakiintunut poliittinen ja taloudellinen asema, kansainvälisesti arvostettu

• Taloudellisen kasvun aika nähtävissä 2017–2019 (lähde: mm. ylipistojen ja pankkien kansantaloustutkimusyksiköt, VVM, SP)

• Taloudellinen huoltosuhde (työvoiman ulkopuolella olevat vs työlliset) heikentynyt koko maassa

• Taloudellista optimismia (2017-2018), nousua ennakoidaan liki koko Suomeen, ja etenkin Turussa ja Kajaanissa

• Kansainvälisesti arvostettu, erinomainen koululaitos lukuisilla mittareilla (Higher Education rankings, PISA, TIMMS)

• Maakunnat eri tahtisia

• Väestön ja talouden kasvukeskuksina suurimmat kampuspaikkakunnat

• Helsinkiä tai Jyväskylää idempänä ei yhtäkään kasvumaakuntaa, kun otetaan huomioon, että Pohjois-Pohjanmaan kasvun selittää yksinomaan Oulun seudun vetovoimaisuus ja syntyvyys ─ sen sijaan melkein kaikkien rannikolle sijoittuvien maakuntien väestömäärät olivat kasvaneet vuoden 1980 jälkeen

• Aikavälillä 1980─2016 väestömäärältään kasvaneet maakunnat muodostavat janan Lapista Varsinais-Suomeen, jossa kaikki alueet ovat toistensa naapureita

• Luontainen väestönkasvu (syntyvyys) monin paikoin hiipumassa

• Peruskoulun aloittavien määrä (7v.) vain 6 maakunnassa on ollut kasvava 1980-2015, muissa 12 maakunnassa se on vuosia laskeva trendi

• Pendelöinti (työssä käynti muussa kuin omassa asuinkunnassa) lisääntynyt kaikissa kunnissa 48%

• 20-29 vuotiaiden muuttaminen pienimmiltä paikkakunnille suuremmille, etenkin kampuspaikkakunille, kasvanut ja kasvaa edelleen

• Helsingin ”tyttöistymis”-trendi vs. muun Suomen ”poikaistumis”-ilmiönä nuorten ryhmissä

2

3 Lähde: Tilastokeskus, ELY-keskukset, Kuvat: KTL / J. Välimaa

Yhteenvetoa: Havaintoja ja poimintoja korkeakoulukentästä

Aikavälillä 1980─2016 väestömäärältään kasvaneet maakunnat muodostavat janan Lapista Varsinais-Suomeen, jossa kaikki kasvumaakunnat ovat toistensa naapureita

Väestönkasvu maakunnissa 1980─2016: Maakunnan väestö kasvanut

Maakuntien koko väestön määrien muutokset 1980-2016 (1980=100)

Muut maakunnat: väestötappiota

4 Lähde: Tilastokeskus, ELY-keskukset, Kuvat: KTL / J. Välimaa

Alle 7-vuotiaiden määrän kasvu vuosina 1980─2015: Alle 7-vuotiaiden määrä kasvanut maakunnassa Alle 7-vuotiaiden määrä kasvanut maakunnassa huomattavasti Alle 7-vuotiaiden määrä kasvanut eniten Suomen maakunnista


Tulevaisuuden näkymiä maakunnissa: 7-vuotaiden määrän muutokset 1980─2015

Muut maakunnat: 7 vuotiaiden määrät laskeneet

• Korkeakoulukenttä & kampusseutukunnat

• Korkeakouluverkosto: koko maan kattava, monin paikoin päällekkäinen

• Muutoksia tapahtunut ja tapahtuu koko kentässä

• Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhdistymisneuvottelut ja yhdistymiset jatkuvat edelleen

• Merkittävät pilotit Tampereella (2 yliopistoa ja amk), Lappeenrannassa ja Rovaniemellä

• Luonnontieteiden asema suosittuna ja vetovoimaisena kohteena hakijamäärissä laskenut Suomessa ja monissa länsimaissa

• Korkeakoululaitoksen talous vakaata

• Suunnitelmia uusille muutoksille VVM:ssä ja OKM:ssä sekä myös korkeakouluissa, koskien mm. koulutus- ja tieteenalojen kokojen kasvattamista, korkeakoulujen profilointeja, poisvalintoja sekä opintojen nopeuttamista,

• Tutkimuksen tila hyvä, toistaiseksi

• Julkinen panostaminen tutkimukseen (€/BKT) on ollut maailman kärkeä, nyt laskemassa

• Kampuspaikkakunnissa väestönmuutokset erilaisia, väestökasvu keskimäärin nopeampaa kuin muissa kunnissa

• Elinkeinotoiminta monipuolista, yliopistojen vaikutus alueen talouteen merkittävä

5


• Korkeakoulukenttä

• Yliopisto-opiskelijoiden kokonaismäärän lasku (dia "opiskelijamäärien muutos 2010─2016") mahdollisesti selitettävissä sillä, että vanhoja opiskelijoita on ohjattu valmistumaan aiempaa aktiivisemmin

• Ammattikorkeakouluissa valmistuminen on ollut tasaisempaa, eikä yliopistoa pienempi valmistumisen tehostuminen näy yhtä vahvasti kokonaisopiskelijamäärissä

• Lisäksi ammattikorkeakouluissa opiskelu koulumaisempaa ja opiskeluajan pituudelle enemmän rajoituksia kuin yliopistoissa, mikä estää opiskelijamäärien paisumista ammattikorkeakouluissa

• Samaan aikaan kun tutkintomäärät ovat kasvaneet, henkilökuntaa on vähennetty, vuodesta 2010 vuoteen 2016 ammattikorkeakouluissa kuudenneksen, yliopistoissa kymmeneksen

• Uusimaa ja Pirkanmaa vetivät yliopistosta valmistuneiden lisäksi huomattavasti muita maakuntia enemmän myös ammattikorkeakouluista valmistuneita vuosi valmistumisen jälkeen

• Ammattikorkeakouluista valmistuneet sijoittuvat (vuosi valmistumisen jälkeen) useimmiten opinahjon kanssa samalle paikkakunnalle

• Yliopistoista valmistuneet muuttavat enemmän työn perässä (pl. Helsingin seutu, jonne jäädään myös valmistumisen jälkeen)

6


Luonnontieteet – opiskelijahakijoiden määrien muutoksia (1)

7

Suomessa, Englannissa, Yhdysvalloissa ja monissa muissa länsimaissa: opiskelijoiden määrät pudonneet luonnontieteissä

Luonnontieteisiin hakemisen määrä on laskenut Suomen yliopistossa (Yle, 20.4.2016)

Mahdollisia syitä: ensikertalaiskiintiön lisääminen korkeakoulu-hakuihin ja matematiikan kirjoittamisen valinnaisuus ylioppilaskirjoituksissa (Yle, 20.4.2016)

Samaa ilmiötä tavataan yleisesti läntisessä maailmassa

mm. Englannissa ja Espanjassa on raportoitu huomattavaa laskua luonnontieteellisten aineiden (matematiikan, fysiikan, kemian jne.) valinnassa

Yhdysvaltojen ja monien muiden läntisten maiden PISA-menestys matematiikassa ollut vuosia surkeaa suhteessa menneisiin vuosiin

Aasiassa ei muutoksia tai jopa kasvanut hakijamäärät luonnontieteissä

Aasian maiden nopea taloudellinen kasvu on nähty usein suhteessa niiden merkittävään panostukseen nimenomaan matemaattis-luonnontieteellisillä aloilla

Yhteenvetoa: uusia ilmiöitä ja haasteita

Luonnontieteet – opiskelijahakijoiden määrien muutoksia (2)

• Syiksi opiskelijamäärien putoamiseen luonnontieteissä on esitetty mm.

Tiedejournalismin vaihteleva taso mediassa: mikä on faktaa, mikä ei

Uutisoinnin tapa, missä tutkijat ja asiantuntijat rinnastetaan ”vaihtoehtoisia” näkemyksiä edustavien henkilöiden kanssa

Kulttuurien, etenkin median välitöntä mielihyvää korostuneisuus vs. opetustapojen vanhanaikaisuus

Vaihtoehtoisten totuuksien, sosiaalisen median kuplien ja yleisesti epätieteellinen ajattelu vs. tiede

• Haasteita ja ehdotuksia

Miten suuresta kehityskulusta on kyse globaalisti?

Havaittavissa etenkin länsimaissa ja USA:ssa, mutta Aasiassa tilanne maittain erilainen

Tekijät jotka erityisesti Aasiassa edesauttavat luonnontieteiden suosioon

Yleinen arvostus ja sen harrastuneisuus luonnontieteissä jo lapsuudesta

Luonnontieteiden suosion laskun seuraukset Suomen korkeakouluihin ja koko sen rakenteeseen

Tutkimusryhmien, yksiköiden, laitosten, osastojen, tiedekuntien lakkautuksia

Kehitystrendin seuraamukset jo nyt Suomen yliopistokampuksilla havaittavissa opiskelijamäärissä

Ehdotuksia kehityksen kääntämiseksi

Opiskelijoiden tuontia Intiasta ja Kiinasta

Lisää luonnontieteiden harrastusta ja kilpailuja peruskouluissa

Opetuksen muuntaminen kokeilevammaksi ja uutta teknologiaa hyödyntävämmäksi

8


Mikrokampus-malli, case Arizonan yliopisto (1)

• Yhdysvaltalaisen Arizonan yliopiston (AU) kehittämä konsepti

• Kehittyvien maiden yliopistojen kanssa yhteistyösopimus, sisältäen tällä hetkellä 25 yliopistoa (mm. Intiassa ja Kiinassa)

• Mahdollistaa sen, että paikalliset opiskelijat voisivat saada koulutusta Arizonan yliopiston järjestämillä kursseilla omassa maassaan

• Lähtökohta: yliopistot eivät saa olla mukana lisäämässä sosiaalista eriarvoisuutta

Samalla se kuitenkin mahdollistaisi uusia yhteistyön muotoja Aasiassa ja kehittyvissä maissa

Mikrokampukset toimivat ideaalisesti kokoontumispaikkana laitosten väliselle yhteistyölle sisältäen mm. tutkimusprojektit, rahoitushakemukset ja opiskelijaliikkuvuuden

9


Mikrokampus-malli, case Arizonan yliopisto (2)

• Mikrokampus-mallin periaatteet:

Paikallinen kumppaniyliopisto (esim. kehitysmaassa) tarjoaa tilat

Etäopetusta hyödynnetään luennoissa

Lähiopetusta (flipped classroom t. flipped learning, käänteinen luokkahuoneopetus) luentojen lokalisoinneissa, harjoitustöissä, ryhmätöissä

Opiskelijoiden maksut maan elintason mukaan

Molempien opiskelijat voivat opiskella kummassa tahansa maassa

• Yhdysvaltalaisen yliopiston opetusta kehittyviin maihin, millä voi olla pitkäkantoisia molempia hyödyttäviä vaikutuksia

• Kaksoistutkinto yhteistyö-yliopistoon ja Arizonan yliopistoon, yhteistyö-yliopisto ei menettäisi lukukausimaksuja, mutta UA saisi osansa maksuista

• Konsepti Arizonan yliopiston kehittämä, levinnyt muihin korkeakouluihin

Mikrokampus ajatuksessa on nähtävissä paljon yhtymäkohtia MOOC (massive open online course) opetukseen ja verkkoyliopistotoimintaan

10


Kampusseutukuntien väestömääriä ja –muuttoa 1990 – 2015, ikäryhmä 20─29

Lähteet: Tilastokeskus, KTL

Väestö 1990 ja 2015 (31.12.) Muuttoliike 1990-2015 (koko maasta tai koko maahan)

Nettomuutto seudulle seudulta

Kampusseutukunnat 1990 2015 kasvu kasvu% kaikki kasvusta% 20-29 kasvusta% kaikki 20-29 kaikki 20-29

Helsingin seutukunta 1 117 098 1 500 394 383 296 34 % 117 720 31 % 133 661 35 % 708 207 357 817 590 487 224 156

Joensuun seutukunta 119 992 124 744 4 752 4 % -2 349 -49 % -4 143 -87 % 88 135 38 698 90 484 42 841

Jyväskylän seutukunta 141 566 181 369 39 803 28 % 16 233 41 % 7 752 19 % 158 180 79 982 141 947 72 230

Kuopion seutukunta 123 424 138 715 15 291 12 % 4 198 27 % -105 -1 % 122 304 56 012 118 106 56 117

Lappeenrannan seutukunta 86 916 89 236 2 320 3 % -1 399 -60 % -3 077 -133 % 65 143 30 314 66 542 33 391

Oulun seutukunta 165 071 244 453 79 382 48 % 26 765 34 % 14 841 19 % 187 832 91 063 161 067 76 222

Rovaniemen seutukunta 59 669 65 858 6 189 10 % -3 678 -59 % -2 739 -44 % 68 144 31 889 71 822 34 628

Tampereen seutukunta 300 814 394 314 93 500 31 % 52 847 57 % 31 504 34 % 278 057 137 625 225 210 106 121

Turun seutukunta 268 920 323 185 54 265 20 % 25 124 46 % 15 453 28 % 207 810 100 716 182 686 85 263

Vaasan seutukunta 90 193 101 381 11 188 12 % -2 473 -22 % 1 038 9 % 68 505 38 086 70 978 37 048

Yhteensä 2 473 663 3 163 649 689 986 28 % 232 988 34 % 194 185 28 % 1 952 317 962 202 1 719 329 768 017

Yhteensä, ilman Helsingin sk 1 356 565 1 663 255 306 690 23 % 115 268 38 % 60 524 20 % 1 244 110 604 385 1 128 842 543 861

11

Kampusseutukuntien tunnuslukuja, 1990─2014, työssäkäyväväestö

Lähteet: Tilastokeskus, KTL

12

Alueella työssäkäyvät (työpaikat) muuttujina Työpaikan alue, Pendelöinti osuudet osuudet

1990 2000 2010 2014 muutos 1990 2014

Helsingin seutukunta Alueella työssäkäyvät yhteensä 637 413 676 432 726 750 727 174 14 % 100 % 100 %

Pendelöivät 239 943 282 012 322 813 322 831 35 % 38 % 44 %

Asuinkunnassaan työssäkäyvät 397 470 394 420 403 937 404 343 2 % 62 % 56 %

Joensuun seutukunta Alueella työssäkäyvät yhteensä 50 304 44 606 47 874 47 410 -6 % 100 % 100 %

Pendelöivät 8 216 9 498 12 881 13 644 66 % 16 % 29 %

Asuinkunnassaan työssäkäyvät 42 088 35 108 34 993 33 766 -20 % 84 % 71 %

Jyväskylän seutukunta Alueella työssäkäyvät yhteensä 64 156 63 919 73 233 71 429 11 % 100 % 100 %

Pendelöivät 10 352 12 355 17 265 17 366 68 % 16 % 24 %


Kuopion seutukunta Alueella työssäkäyvät yhteensä 53 840 49 120 55 208 56 098 4 % 100 % 100 %

Pendelöivät 8 289 8 971 12 593 13 015 57 % 15 % 23 %


Lappeenrannan seutukuntaAlueella työssäkäyvät yhteensä 39 482 35 312 35 970 35 773 -9 % 100 % 100 %

Pendelöivät 5 193 5 781 6 934 7 541 45 % 13 % 21 %


Oulun seutukunta Alueella työssäkäyvät yhteensä 76 028 83 734 95 044 95 725 26 % 100 % 100 %

Pendelöivät 11 098 14 911 19 312 19 876 79 % 15 % 21 %


Rovaniemen seutukunta Alueella työssäkäyvät yhteensä 27 558 23 493 26 550 26 392 -4 % 100 % 100 %

Pendelöivät 2 348 2 161 2 672 2 268 -3 % 9 % 9 %


Tampereen seutukunta Alueella työssäkäyvät yhteensä 141 878 146 769 165 651 165 139 16 % 100 % 100 %

Pendelöivät 35 097 44 430 60 975 62 582 78 % 25 % 38 %


Turun seutukunta Alueella työssäkäyvät yhteensä 132 379 130 966 137 193 136 195 3 % 100 % 100 %

Pendelöivät 41 805 48 922 57 964 59 006 41 % 32 % 43 %


Vaasan seutukunta Alueella työssäkäyvät yhteensä 44 128 43 166 47 854 47 608 8 % 100 % 100 %

Pendelöivät 9 604 11 485 15 389 15 524 62 % 22 % 33 %


KOKO MAA Alueella työssäkäyvät yhteensä 2 332 282 2 228 557 2 325 679 2 274 076 -2 % 100 % 100 %

Pendelöivät 510 469 611 620 752 813 757 203 48 % 22 % 33 %

Asuinkunnassaan työssäkäyvät 1 821 813 1 616 937 1 572 866 1 516 873 -17 % 78 % 67 %

Yliopistokampuspaikkakuntien väestön kasvu% 1980─2015

13

Lähde: Tilastokeskus

Yliopistokampuspaikkakuntien kasvu keskimäärin 36%, kaikkien paikkakuntien 15% ja muiden kuin yliopistokampuspaikkakuntien 5%

Yliopistojen talous 2016

14

Yliopistojen tuloslaskelmat 2016 ISY JYU LY LTY OY TTY TaY

Yliopistolain mukainen valtionrahoitus (OKM) 142 621 902 137 977 389 36 639 000 46 357 000 145 611 000 79 825 554 108 847 264

Avustustuotot ─ Muut varsinaisen toiminnan tuotot ─ Muut yleisavustukset

56 937 429 58 092 806 11 599 449 25 115 595 69 782 844 44 963 666 55 233 237

Varainhankinta ─ Sijoitus- ja rahoitustoiminta ─ Varsinaiseen toimintaan kuuluvan

liiketoiminnan tuotot 29 515 239 12 967 291 2 856 912 9 273 532 15 393 649 19 254 638 20 513 270

Budjetti yhteensä 229 074 570 209 037 486 51 095 361 80 746 127 230 787 493 144 043 858 184 593 771

Tilikauden ylijäämä/alijäämä 5 910 658 4 740 148 1 055 3 444 893 5 742 569 66 189 1 737 846

Yliopistojen tuloslaskelmat 2016 TY VY ÅA Edelliset yht. A? HY Edelliset yht.

Yliopistolain mukainen valtionrahoitus (OKM) 166 998 500 29 643 000 60 701 853 955 222 462 236 562 999 408 639 630 1 600 425 091

Avustustuotot ─ Muut varsinaisen toiminnan tuotot ─ Muut yleisavustukset

86 406 834 8 472 315 37 044 992 453 649 167 106 415 032 243 794 590 803 858 789

Varainhankinta ─ Sijoitus- ja rahoitustoiminta ─ Varsinaiseen toimintaan kuuluvan

liiketoiminnan tuotot 18 610 406 4 950 820 8 928 843 142 264 600 41 898 172 33 307 318 217 470 090

Budjetti yhteensä 272 015 740 43 066 135 106 675 688 1 551 136 229 384 876 203 685 741 538 2 621 753 970

Tilikauden ylijäämä/alijäämä 8 045 510 1 490 359 1 269 168 32 448 395 15 964 615 4 341 981 52 754 991

Lähde: Vipunen. Opetushallinnon tilastopalvelu, OKM . [vipunen.fi]

Yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilökunta

I porras II porras III porras IV porras

Tuntiopettaja / tutk. uralle sijoittamaton Yhteensä

2011->2012 -0,7 % +6,5 % +5,4 % -4,0 % -7,0 % +0,8 %

2012->2013 -1,4 % +10,9 % -4,7 % +1,2 % -0,3 % +0,7 %

2013->2014 -3,2 % +0,4 % +6,5 % -5,1 % -2,7 % -0,8 %

2014->2015 -5,5 % -1,7 % -0,3 % -4,4 % -14,6 % -4,1 %

2015->2016 -4,1 % +0,3 % +2,0 % -3,0 % -17,2 % -2,5 %

2011->2015 -14,1 % +17,0 % +8,9 % -14,5 % -36,2 % -5,9 %

Yliopiston opetus- ja tutkimushenkilökunta (henkilötyövuosina) 2016

I. porras (Tutkijakoulut

ettava tms)

II porras (Tutkijatoht

ori tms)

III porras (Yliopiston-lehtori tms)

IV porras (Professori

tms) Tuntiopettaj

a Yhteensä

AY 1 025,40 511,6 425,2 242,6 284,4 2 489,20

HY 1 417,60 880,4 1 173,60 543 139,7 4 154,40

ISY 434,4 278,3 427,2 242,8 50,6 1 433,30

JY 596,5 243,9 359,8 208,8 54,5 1 463,40

LY 139,3 62,8 37,4 49,4 16,3 305,3

LaY 238,6 89,3 100,3 69,6 33,4 531,2

OY 755,5 324,9 280,8 199,6 78,7 1 639,50

TTY 483,1 287,5 106,7 114,3 991,60

TaY 360,1 175,6 317,9 191,2 60,3 1 105,10

TY 526 548,9 359,3 294,1 53,5 1 781,70

VY 93,1 67 55 55,1 13,2 283,3

ÅA 146,2 207,7 99,9 108,5 42,3 604,7

Yhteensä 6 215,70 3 678,10 3 743,10 2 319,00 826,90 16

782,80

15


Yliopistojen opetus- ja tutkimushenkilökunta

Yliopiston muu henkilökunta (henkilötyövuosina) 2016

Atk-henkilöstö

Hallintohenkilöstö

Huoltohenkilöstö

Kirjastohenkilöstö Muu

Opetuksen & tutkimuksen tukihenkilöstö Yhteensä

AY 176,10 887,6 72,4 75 95,6 844,60 2 151

HY 333,80 1 597 426,50 385,7 188,7 766,70 3 698

ISY 62,9 497,9 29,9 70,9 88,9 338,80 1 089

JY 88,3 476,5 42,4 54,1 49,4 195,00 905,7

LY 23,4 76,9 16 24,4 52,6 87,2 280,5

LTY 16 183,7 17 14,3 131,5 362,6

OY 74,2 447,9 37,6 73,9 34,9 426,30 1 095

TTY 52,4 231,6 21,8 21,4 385,90 713,1

TaY 78,3 420,2 1,1 65,9 315,40 880,9

TY 60,2 643,2 46,1 81,5 81,6 494,70 1 407

VY 17,6 127,4 11 21,3 4,9 20,9 203,1

ÅA 38,1 226,9 21,5 56,6 31,5 171,7 546,4

Yhteensä 1 021,30 5 816,90 743,30 945,10 628,10 4 178,50 13 333

Atk-henkilöstö Hallinto-henkilöstö

Huolto-henkilöstö

Kirjasto-henkilöstö Muu

Opetuksen & tutkimuksen tuki-henkilöstö Yhteensä

2011->2012 +2,3 % +0,5 % +2,7 % -3,4 % +2,6 % +0,4 % +0,5 %

2012->2013 +1,7 % -2,3 % +1,6 % -3,3 % +2,7 % -6,4 % -2,9 %

2013->2014 -0,5 % -2,9 % -2,2 % -4,6 % -16,7 % -6,9 % -4,7 %

2014->2015 -2,7 % -2,1 % -3,8 % -3,2 % -8,6 % -10,0 % -5,0 %

2015->2016 -1,3 % +7,1 % +1,7 % +15,7 % +25,4 % +27,6 % +13,1 %

2011->2015 +0,8 % -6,7 % -1,9 % -13,7 % -19,8 % -21,3 % -11,5 %

16


Opiskelijamäärien muutos 2010─2016

17

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Yliopistot 164 384 163 889 163 856 163 856 158 412 158 412 153 999

AMKit 146 720 147 083 146 413 143 803 142 139 142 419 143 214

Muutos edellisvuoteen % YO -0,3 % 0,0 % 0,0 % -3,3 % 0,0 % -2,8 %

Muutos edellisvuoteen % AMK 0,2 % -0,5 % -1,8 % -1,2 % 0,2 % 0,6 %

135 000

140 000

145 000

150 000

155 000

160 000

165 000

170 000

Yliopistot AMKit Muutos edellisvuoteen % YO Muutos edellisvuoteen % AMK

Lähde: Vipunen. Opetushallinnon tilastopalvelu, OKM. [vipunen.fi]

2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Yliopistot 30 716 30 678 30 886 30 591 29 826 29 612 27 704

AMKit 12 047 11 999 11 683 11 113 10 584 10 160 9 990

Muutos edellisvuoteen % YO -0,1 % 0,7 % -1,0 % -2,5 % -0,7 % -6,4 %

Muutos edellisvuoteen % AMK -0,4 % -2,6 % -4,9 % -4,8 % -4,0 % -1,7 %

8 000

10 000

12 000

14 000

16 000

18 000

20 000

22 000

24 000

26 000

28 000

30 000

32 000

Yliopistot AMKit Muutos edellisvuoteen % YO Muutos edellisvuoteen % AMK

Henkilöstömäärien muutos 2010─2016

18


2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016

Yliopistot 28 198 27 262 28 280 29 108 29 963 31 380 31 223

AMKit 23 518 24 545 25 571 26 625 26 742 27 870 27 356

Muutos edellisvuoteen % YO -3,3 % 3,7 % 2,9 % 2,9 % 4,7 % -0,5 %

Muutos edellisvuoteen % AMK 4,4 % 4,2 % 4,1 % 0,4 % 4,2 % -1,8 %

20 000

22 000

24 000

26 000

28 000

30 000

32 000

Yliopistot AMKit

Tutkintomäärien muutokset 2010─2016

19


20

7414

8360

9239

9827 10156 10168

8 001

9 000

9 647 9 705 9 744 9 825

1157 1275 1414 1624

1799 1972

991 1117 1357 1465 1543

1822

0

2000

4000

6000

8000

10000

2010 2011 2012 2013 2014 2015

Ulkomaalaiset yliopisto-opiskelijat yht.

Ulkomaalaiset AMK-opiskelijatyht.

Ulkomaalaisten yo-tutkinnotyht.

Ulkomaalaisten AMK-tutkinnot yht.


Korkeakoulukentän ulkomaalaiset opiskelijat ja tutkinnot yhteensä

Yliopistot yhdessä taulukossa

21

Koottu taulukko perustiedoista A? HY ISY JYU LY LTY OY

Rahoitus Budjetti 384 876 203 685 741 538 229 074 570 209 037 486 51 095 361 80 746 127 230 787 493

OKM:n rahoituksen osuus 236 562 999 408 639 630 142 621 902 137 977 389 36 639 000 46 357 000 145 611 000

Opiskelijat

Hakijat (perustutkinto-oikeus) 12 745 26 716 15 814 17 028 3 734 5 624 11 309

Perustutkinto-opiskelijat 14 707 27 199 13 894 12 314 4 022 4 394 11 461

Jatko-opiskelijat ─ Lääkärien erikoistumiskoulutus

2 858 6 450 2 142 1 445 343 437 1 907

Julkaisut yms.

Maisterin ja kandidaatin tutkinnot 3 968 5 440 2 814 2 727 892 946 2 718

Väitöskirjat ─ Lisensiaatintyöt ─ Lääkärien erikoistumiskoulutus

267 762 256 176 33 49 305

Henkilökunta (htv) 4 066 7 116 2 282 2 319 545 851 2 535

Kaikki julkaisut 4 114 11 435 3 292 3 159 880 893 3 050

Koottu taulukko perustiedoista TTY TaY TY VY ÅA Ed. yht.

Rahoitus Budjetti 144 043 858 184 593 771 272 015 740 43 066 135 106 675 688 2 621 753 970

OKM:n rahoituksen osuus 79 825 554 108 847 264 166 998 500 29 643 000 60 701 853 1 600 425 091

Opiskelijat

Hakijat (perustutkinto-oikeus) 4 607 17 527 18 500 6 358 3 211 143 173

Perustutkinto-opiskelijat 6 765 11 671 14 161 4 967 5 146 130 701

Jatko-opiskelijat ─ Lääkärien erikoistumiskoulutus

1 047 2 891 2 671 384 723 23 298

Julkaisut yms.

Maisterin ja kandidaatin tutkinnot 1 626 2 020 3 306 1 026 1 171 28 654

Väitöskirjat ─ Lisensiaatintyöt ─ Lääkärien erikoistumiskoulutus

87 271 263 27 73 2 569

Henkilökunta (htv) 1 590 1 887 3 006 463 1 045 27 704

Kaikki julkaisut 1 872 2 807 4 830 464 1 424 38 220


Korkeakoulusta valmistuneet vuosi valmistumisen jälkeen

Yliopisto

Työllinen Työtön Päätoiminen

opiskelija, koululainen

Muut Muuttanut

maasta Yhteensä

Kasvatusalat 86 % 8 % 1 % 3 % 2 % 100 %

Humanistiset ja taidealat 68 % 17 % 4 % 7 % 4 % 100 %

Yhteiskunnalliset alat 79 % 10 % 3 % 5 % 4 % 100 %

Kauppa, hallinto ja oikeustieteet 83 % 6 % 2 % 4 % 5 % 100 %

Luonnontieteet 70 % 14 % 5 % 6 % 6 % 100 %

Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) 74 % 7 % 2 % 8 % 9 % 100 %

Tekniikan alat 81 % 7 % 2 % 4 % 6 % 100 %

Maa- ja metsätalousalat 72 % 11 % 3 % 7 % 7 % 100 %

Terveys- ja hyvinvointialat 93 % 2 % 1 % 3 % 2 % 100 %

Palvelualat 77 % 11 % 2 % 11 % 100 %

Yhteensä 79 % 9 % 2 % 5 % 5 % 100 %

Ammattikorkeakoulu

Työllinen Työllinen opiskelija

Työtön Päätoiminen


Muut Muuttanut

maasta Yhteensä

Kasvatusalat 49 % 22 % 12 % 7 % 5 % 5 % 100 %

Humanistiset ja taidealat 52 % 9 % 23 % 7 % 7 % 2 % 100 %

Yhteiskunnalliset alat 55 % 9 % 27 % 5 % 5 % 100 %

Kauppa, hallinto ja oikeustieteet 70 % 9 % 9 % 4 % 5 % 4 % 100 %

Luonnontieteet 33 % 22 % 22 % 11 % 6 % 6 % 100 %

Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) 63 % 7 % 18 % 6 % 4 % 3 % 100 %

Tekniikan alat 73 % 8 % 11 % 4 % 2 % 2 % 100 %

Maa- ja metsätalousalat 63 % 13 % 17 % 4 % 3 % 1 % 100 %

Terveys- ja hyvinvointialat 85 % 5 % 6 % 2 % 2 % 1 % 100 %

Palvelualat 72 % 10 % 7 % 3 % 5 % 4 % 100 %

Yhteensä 73 % 8 % 10 % 4 % 3 % 2 % 100 %

Kyseessä uusimmat tiedot, jotka ovat vuodelta 2015.

22


Työllinen Päätoiminen


Työtön Muut Muuttanut

maasta

Kasvatusalat 86 % 1 % 8 % 3 % 2 %

Kasvatustieteet 83 % 2 % 7 % 5 % 4 %

Luokanopettajien koulutus 87 % 1 % 8 % 3 % 1 %

Humanistiset ja taidealat 68 % 4 % 17 % 7 % 4 %

Kuvataiteet 61 % 4 % 25 % 11 % 7 %

Musiikki ja esittävät taiteet 70 % 3 % 16 % 6 % 5 %

Uskonto ja teologia 72 % 3 % 17 % 6 % 3 %

Historia ja arkeologia 59 % 7 % 23 % 7 % 4 %

Filosofia ja etiikka 57 % 5 % 29 % 5 % 5 %

Yhteiskunnalliset alat 79 % 3 % 10 % 5 % 4 %

Kansantaloustiede 80 % 4 % 8 % 4 % 4 %

Valtiotieteet 76 % 3 % 10 % 5 % 6 %

Psykologia 87 % 1 % 6 % 3 % 3 %

Kauppa, hallinto ja oikeustieteet 83 % 2 % 6 % 4 % 5 %

Kauppa ja hallinto 82 % 1 % 7 % 4 % 6 %

Oikeustieteet 89 % 3 % 5 % 2 % 2 %

Luonnontieteet 70 % 5 % 14 % 6 % 6 %

Luonnontieteet 70 % 5 % 14 % 6 % 6 %

Biokemia 62 % 10 % 6 % 8 % 12 %

Ympäristötieteet 70 % 3 % 13 % 3 % 7 %

Työllinen Päätoiminen


Työtön Muut Muuttanut

maasta

Kemia 69 % 4 % 16 % 7 % 4 %

Fysiikka 74 % 7 % 9 % 4 % 9 %

Tilastotiede 80 % 10 % 10 % 10 %

Tietojenkäsittely ja tietoliikenne (ICT) 74 % 2 % 7 % 8 % 9 %

Tekniikan alat 81 % 2 % 7 % 4 % 6 %

Sähkö ja energia 79 % 2 % 5 % 5 % 10 %

Elektroniikka ja automatiikka 84 % 9 % 3 % 6 %

Tuotanto- ja prosessitekniikka 69 % 6 % 19 % 3 % 3 %

Arkkitehtuuri ja kaupunkisuunnittelu 84 % 2 % 5 % 5 % 5 %

Rakentaminen ja rakennussuunnittelu 96 % 2 % 2 % 2 % 2 %

Maa- ja metsätalousalat 72 % 3 % 11 % 7 % 7 %

Maa- ja metsätalousalat 67 % 33 % 33 % 33 %

Metsätalous 56 % 4 % 26 % 7 % 7 %

Eläinlääketiede 100 %

Terveys- ja hyvinvointialat 93 % 1 % 2 % 3 % 2 %

Lääketiede 97 % 1 % 2 % 1 %

Farmasia 88 % 3 % 6 % 3 % 3 %

Palvelualat 77 % 11 % 2 % 11 %

Urheilu ja liikunta 77 % 9 % 2 % 13 %

Matkailu, turismi ja vapaa-aika 83 % 17 % 17 % 17 %

Yhteensä 80 % 3 % 8 % 5 % 4 %

Yliopistosta valmistuneet vuosi valmistumisen jälkeen: Esimerkkialat

Fin

nish

Institu

te for E

du

cation

al Research

(FIE

R)

Kyseessä uusimmat tiedot, jotka ovat vuodelta 2015.

23


Alueellinen sijoittuminen vuosi valmistumisen jälkeen:

Yliopisto Fin

nish

Institu

te for E

du

cation

al Research

(F

IER

)

24

Lähde: Vipunen. Opetushallinnon tilastopalvelu, OKM .

[vipunen.fi]

Asuinmaakunta 1 v. tutkinnon jälkeen %

Tutkinnon suoritusmaakunta UusimaaVarsinais-

SuomiPirkanmaa

Etelä-

Karjala

Pohjois-

Savo

Pohjois-

Karjala

Keski-

SuomiPohjanmaa

Pohjois-

PohjanmaaLappi

muut

maakunnat

Uusimaa 84,2 % 1,4 % 1,6 % 0,3 % 0,5 % 0,2 % 0,6 % 0,6 % 0,6 % 0,3 % 9,8 %

Varsinais-Suomi 29,5 % 48,3 % 3,6 % 0,3 % 0,5 % 0,2 % 0,8 % 2,9 % 0,5 % 0,7 % 12,9 %

Pirkanmaa 22,4 % 3,2 % 56,5 % 0,2 % 0,8 % 0,6 % 2,1 % 0,9 % 0,6 % 0,5 % 12,3 %

Etelä-Karjala 39,5 % 1,1 % 2,7 % 22,2 % 2,2 % 1,6 % 2,2 % 0,5 % 0,5 % 0,5 % 27,6 %

Pohjois-Savo 19,7 % 3,0 % 5,1 % 2,0 % 37,4 % 5,6 % 5,6 % 0,5 % 1,5 % 0,5 % 19,7 %

Pohjois-Karjala 20,5 % 1,4 % 4,1 % 4,5 % 9,1 % 35,0 % 2,3 % 0,5 % 2,7 % 1,4 % 19,1 %

Keski-Suomi 28,6 % 1,1 % 5,9 % 1,6 % 4,1 % 1,6 % 33,6 % 1,4 % 3,0 % 0,7 % 18,0 %

Pohjanmaa 35,9 % 2,8 % 3,7 % 0,5 % 0,5 % 1,4 % 36,9 % 1,8 % 0,5 % 16,1 %

Pohjois-Pohjanmaa 16,2 % 1,1 % 2,6 % 0,2 % 1,8 % 1,1 % 2,0 % 1,5 % 54,5 % 6,8 % 12,5 %

Lappi 26,0 % 2,9 % 4,0 % 1,2 % 1,7 % 1,2 % 1,7 % 0,6 % 18,5 % 32,4 % 9,8 %

Yhteensä 44,9 % 7,8 % 10,3 % 1,6 % 3,1 % 2,4 % 4,5 % 2,8 % 6,9 % 2,3 % 13,4 %

Asemointi- ja tilastotietoa - Jyväskylän yliopisto...Asemointi- ja tilastotietoa Yhteenvetoa:...

Documents

Transcript of Asemointi- ja tilastotietoa - Jyväskylän yliopisto...Asemointi- ja tilastotietoa Yhteenvetoa:...