1

Asemakaavaselostuksen sisällysluettelo PERUS- JA TUNNISTETIEDOT ..............................................................................................................2�

1.1� Tunnistetiedot .............................................................................................................................2�1.2� Kaava-alueen sijainti .................................................................................................................2�1.3� Kaavan nimi ja tarkoitus...........................................................................................................2�

2� TIIVISTELMÄ .....................................................................................................................................2�2.1� Kaavaprosessin vaiheet ...........................................................................................................2�2.2� Asemakaava ................................................................................................................................3�2.3� Asemakaavan toteuttaminen ..................................................................................................3�

3� LÄHTÖKOHDAT ...............................................................................................................................3�3.1� Selvitys suunnittelualueen oloista ........................................................................................3�

3.1.1� Alueen yleiskuvaus ..............................................................................................................3�3.1.2� Rakennettu ja luonnonympäristö, suojelu ja häiriöt ........................................................3�3.1.3� Maanomistus.........................................................................................................................3�

3.2� Suunnittelutilanne ......................................................................................................................4�3.2.1� Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet .........................................................................4�3.2.2� Maakuntakaava ....................................................................................................................4�3.2.3� Raision yleiskaava 2020 .....................................................................................................4�3.2.3� Asemakaava .........................................................................................................................4�3.2.4� Rakennusjärjestys ................................................................................................................4�3.2.5� Pohjakartta ............................................................................................................................4�

4� ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET ...........................................................................5�4.1� Asemakaavan suunnittelun tarve ja aluetta koskevat esiselvitykset ..........................5�4.2� Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset ..............................................5�4.3� Osalliset ja yhteistyö .................................................................................................................5�

4.3.1� Osalliset .................................................................................................................................5�4.3.2� Vireilletulo ..............................................................................................................................5�4.3.3� Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt......................................................................5�

4.4� Asemakaavan tavoitteet ...........................................................................................................8�5� ASEMAKAAVAN KUVAUS ............................................................................................................8�

5.1� Kaavan rakenne ..........................................................................................................................8�5.1.1� Mitoitus...................................................................................................................................8�5.1.2� Palvelut ja työpaikat .............................................................................................................9�

5.2� Aluevaraukset .............................................................................................................................9�5.2.1� Korttelialueet .........................................................................................................................9�

5.3� Kaavan vaikutukset ...................................................................................................................9�5.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön................................................................................9�5.3.2. Vaikutukset luonnonympäristöön........................................................................................9�5.3.3. Vaikutukset liikenteeseen ....................................................................................................9�

5.4� Ympäristön häiriötekijät ........................................................................................................ 11�5.4.1 Junaradan aiheuttamat häiriötekijät ................................................................................ 11�5.4.2. Nesteen jalostamoalueen aiheuttama suuronnettomuusvaara .................................. 11�

5.5� Kaavamerkinnät ja -määräykset .......................................................................................... 12�5.6� Nimistö ....................................................................................................................................... 12�

6� ASEMAKAAVAN TOTEUTUS .................................................................................................... 12�6.1� Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat ................................................ 12�6.2� Toteuttaminen ja ajoitus........................................................................................................ 12�

Selostuksen liitteet 1. Kaava-alueen sijainti 2. Ote Raision yleiskaavasta 2020 3. Ote voimassaolevasta asemakaavasta 4. Rakennettu ympäristö 5. Havainnekuva 6. Tilastolomake 7 Luonnos liikennejärjestelyistä 8 ELY -keskuksen lausunto ja sen vastine

2

PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee 14. kaupunginosan (Kaanaa) kortteleita 1424 (Y-2) ja 1425 (KL-5) sekä katu- ja liikennealueita (LV). Asemakaavan muutoksella muo-dostuvat 14. kaupunginosan (Kaanaa) kortteli 1424 tontit 2-10 (KL-33) sekä katu- ja liikennealueet (LP).

1.2 Kaava-alueen sijainti Noin 4 hehtaarin kokoinen kaava-alue sijaitsee Raision 14. kaupunginosassa (Kaanaa) Hahdenniemen pienvenesatama-alueella. Suunnittelualuetta rajaavat Nesteen jalostamoon johtava rautatiealue, Hahdenniementien katualue ja osa ny-kyisestä veneiden säilytysalueesta. Alue sijaitsee Raision keskustasta n. 4 km lou-naaseen.

1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavamuutoksen nimi on Hahdenniemen asemakaava 14:021.

Alueen nykyinen, vuonna 1988 vahvistunut asemakaava on monilta osiltaan van-hentunut, eikä se enää vastaa venesatama-alueen tulevaisuuden kehittämistarpei-ta. Vaiheittain toteutettavilla asemakaavan muutoksilla pyritään varaamaan riittävät alueet satamapalvelujen ja satamaan sopivan liiketoiminnan, venesäilytyksen sekä virkistyksen ja matkailun tarpeisiin.

Satama-alueen kehittämisen ensimmäisessä vaiheessa eli Hahdenniemen asema-kaavamuutoksessa laajennetaan olemassa olevaa liikerakennusten korttelialuetta ja jatketaan Hahdenniementien katualuetta. Tavoitteena on mahdollistaa satamaan soveltuva ja veneilyyn liittyvä liikerakentaminen ja uusien työpaikkojen syntyminen. Kaavamuutostyön rinnalla tutkitaan Hahdenniemen välittömästä läheisyydestä mahdollisuutta osoittaa pienveneiden talvisäilytyksen laajennusalue koska osa ny-kyisestä veneiden säilytysalueesta kaavoitetaan liikerakennusten korttelialueeksi.

2 TIIVISTELMÄ

2.1 Kaavaprosessin vaiheet

- Kaavoitushanke on tullut vireille Raision kaavoituskatsauksessa 2014. - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ja asemakaavamuutoksen luonnosai-

neisto teknisessä lautakunnassa 10.6.2014. Kaavaluonnoksen valmistelijat: kaupunginarkkitehti Olli Arvola ja suunnitteluavustaja Satu Mäkelä.

- Ilmoitus nähtävilläolosta postitetaan suunnittelualueen kiinteistöjen omistajil-le ja haltijoille sekä suunnittelualueen naapureille.

- Kuulutus luonnosvaiheen nähtävilläolosta (Kaupunkiuutiset -lehti, Raision kaupungin ilmoitustaulu ja verkkosivut)

- Luonnosvaiheen nähtävilläolo 19.6.-14.8.2014. Mielipiteitä jätettiin kolme. Caruna Oy ja Liikennevirasto antoivat lausunnon.

- Luonnosvaiheen vuorovaikutusten arviointi ja kaavaehdotuksen valmistelu - Asemakaavaehdotus teknisessä lautakunnassa 9.6.2015 - Kuulutus ehdotusvaiheen nähtävilläolosta (Kaupunkiuutiset -lehti, Raision

kaupungin ilmoitustaulu ja verkkosivut) - Ehdotusvaihe julkisesti nähtävillä 17.6.-18.8.2015. - Asemakaavan muutosehdotus kaupunginhallituksessa 14.9.2015

3

- Kaavaneuvottelu Varsinais-Suomen ELY -keskuksen kanssa 28.9.2015 ja kaava-asiakirjojen täydentäminen mm. liikenteen vaikutusten arvioinnilla.

- ELY -keskukselta saatu lausunto kaavaehdotuksesta 21.10.2015 - Täydennetty kaavaehdotus kaupunginhallituksessa 2.11.2015 - Asemakaavan muutosehdotus kaupunginvaltuustossa marraskuussa 2015

2.2 Asemakaava Asemakaava-alue koostuu liikerakennusten korttelialueesta (KL-33), yleisestä py-säköintialueesta (LP) ja katualueesta. KL-33 korttelialueelle saa sijoittaa pienvene-sataman toimintaan soveltuvaa ja sitä tukevaa liikerakentamista Korttelialueelle osoitettu kokonaisrakennusoikeus on n. 12 200 k-m² ja suurin sallittu kerrosluku II. Korttelialueen tehokkuusluku e = 0,40. Autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 ap 70 k-m² kohti.

2.3 Asemakaavan toteuttaminen Hyväksyttyä asemakaavaa voidaan alkaa toteuttaa kunnallistekniikan suunnittelun ja rakentamisen jälkeen. Ennen kaavan toteuttamista selvitetään myös venesäily-tysalueen laajennuksen sijaintia ja toimivuutta.

3 LÄHTÖKOHDAT

3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista

3.1.1 Alueen yleiskuvaus

Kooltaan noin 4 hehtaarin kokoinen kaava-alue sijaitsee Raision Kaanaan. kau-punginosassa Hahdenniemen pienvenesatama-alueella. Suunnittelualuetta rajaa-vat Nesteen jalostamoon johtava rautatiealue, Hahdenniementien katualue ja osa nykyisestä veneiden säilytysalueesta. Kaava-alueelle sijoittuu yritystoimintaa sekä pienveneiden säilytyspaikkoja.

Liite 1: Kaava-alueen sijainti

3.1.2 Rakennettu ja luonnonympäristö, suojelu ja häiriöt

Kaavanmuutosalueen itäpäässä sijaitsee Kiinteistö Oy Raisionrannan uudehko lii-kerakennus ja länsipäässä Venetelakka Niemen käytössä olevia vanhoja hallira-kennuksia. Kiinteistö Oy Raisionrannan tontilla on luonnonmukaisena säilynyt pieni kalliometsikkö. Muilta osin kaavamuutosalue on tasainen, kenttämäinen alue. Alu-eella ei ole suojeltavia luontoarvoja.

Alueen pohjoispuolella kulkee Neste Oy:lle johtava rautatie ja sen takana valtatie E-18 ja Raisionlahdentie.

Liite 4: Rakennettu ympäristö

3.1.3 Maanomistus

Raision kaupunki omistaa koko kaavamuutosalueen.

4

3.2 Suunnittelutilanne

3.2.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Valtioneuvosto on tarkistanut 13.11.2008 alueidenkäytön suunnittelua koskevia ta-voitteita. Näitä aikaisemmat tavoitteet olivat vuodelta 2000. Alueiden käytön tavoit-teita ovat mm. toimiva aluerakenne, eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, toimivat yhteysverkot ja energianhuolto. Erityistä painoarvoa on nyt ilmas-tonmuutoksen hillitsemisessä ja ennen kaikkea yhdyskuntarakenteen eheyttämi-sessä.

Tavoitteissa todetaan mm. seuraavaa: - "Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään

kaupunkiseutuja ja taajamia" - "Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin

eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinaluei-den läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan."

- "Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoitta-malla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. Runsaasti henkilöliikennettä ai-heuttavat elinkeinoelämän toiminnot suunnataan olemassa olevan yhdys-kuntarakenteen sisään tai muutoin hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärelle."

- ”Kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tu-keudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden kes-kusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina."

3.2.2 Maakuntakaava

Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa alue on virkistysaluetta (V).

3.2.3 Raision yleiskaava 2020

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 23.8.2004 Raision oikeusvaikutteisen yleiskaa-van vuodelle 2020. Yleiskaavassa suunnittelualue on osoitettu LV-merkinnällä ve-siliikenteen alueeksi, jonne saa sijoittaa venesataman ja matkailun palveluja. Alu-een halki kulkee ulkoilureitti-merkintä ja välittömästi kaavamuutosalueen eteläpuo-lella kulkee itä-länsi-suuntainen maanalainen kaukolämpölinja -merkintä.

Liite 2: Ote Raision yleiskaavasta 2020

3.2.3 Asemakaava

Voimassa olevassa asemakaavassa (kaava 14:2, hyväksytty 26.1.1988) kaava-muutosalue on pääosin venesatama-aluetta (LV). Tämän lisäksi alueelle on osoi-tettu yksi liikerakennusten korttelialue (KL-5) ja yleisten rakennusten korttelialue (Y-2) sekä Hahdenniementien katualue.

Liite 3: Ote voimassaolevasta asemakaavasta

3.2.4 Rakennusjärjestys

Raision kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2012.

3.2.5 Pohjakartta

Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/99 vaatimukset.

5

4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET

4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve ja aluetta koskevat esiselvitykset Alueen nykyinen, vuonna 1988 vahvistunut asemakaava on monilta osiltaan van-hentunut, eikä se enää vastaa venesatama-alueen tulevaisuuden kehittämistarpei-ta. Hahdenniemen satama-alueen kaava tullaan muuttamaan vaiheittain. Asema-kaavan muutoksilla pyritään varaamaan riittävät alueet satamapalvelujen ja sata-maan sopivan liiketoiminnan, venesäilytyksen sekä virkistyksen ja matkailun tar-peisiin.

Ramboll ja Marinetek ovat laatineet esiselvitysraportin Temppelivuoren ja Raision-lahden satama-alueen kehitysmahdollisuuksista. Raision Temppelivuoren satama -tulevaisuuden kehityssuuntia -niminen raportti valmistui vuoden 2012 lopulla..

4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Raision kaupunginhallitus on päättänyt käynnistää Hahdenniemen asemakaava-muutoshankkeen kaupungin vuoden 2014 kaavoitusohjelmassa.

4.3 Osalliset ja yhteistyö

4.3.1 Osalliset

Kaavahankkeessa ovat osallisina:

- alueen kiinteistöjen omistajat - alueen vuokratonteilla olevat yrittäjät - Caruna Oy - Liikennevirasto - Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes - Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos - Varsinais-Suomen ELY -keskus - naapurialueiden asukkaat ja kiinteistönomistajat

Kaavamuutoksen valmistelee kaupunginarkkitehti Olli Arvola sekä suunnitteluavus-taja Satu Mäkelä Raision kaupungin teknisen keskuksen maankäyttöpalveluista. Toimialojen puitteissa valmisteluun osallistuu myös kaupungin asiantuntijoita ym-päristö- ja rakennusvalvonta- sekä kunnallisteknisistä palveluista.

4.3.2 Vireilletulo

Kaavoitushanke on tullut vireille Raision kaavoituskatsauksessa 2014.

4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt

Osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä sekä kaavoituksen vaiheista on kerrottu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka saatettiin teknisen lautakunnan tie-toon 10.6.2014 sekä postitettiin Varsinais-Suomen Ely -keskukseen.

Luonnosvaihe

Asemakaavan muutosluonnos oli nähtävillä yhdessä osallistumis- ja arviointisuun-nitelman kanssa teknisen keskuksen asiakaspalvelupisteessä ja kaupungin verk-kosivuilla sekä esillä kirjaston yhteispalvelupisteessä 19.6.-14.8.2014. Luonnok-sesta jätettiin kolme mielipidettä. Caruna Oy ja Liikennevirasto antoivat lausunnon luonnoksesta.

6

Tiivistelmä Caruna Oy:n lausunnosta kaavaluonnoksesta:

Kaavan korttelialueen poikki on v. 2001 rakennettu 20 kV maakaapeliyhteys. Ole-massa oleva maakaapeliverkosto rajoittaa rakentamista alueella. Kaavassa tulee esittää johtovaraus kaapelille. Mikäli rakentaminen aiheuttaa muutoksia verkos-toon, muutoksiin liittyvät kustannukset veloitetaan. Mikäli johtovaraukset saadaan sovittua tarkoituksenmukaisesti, kaava-alueelle ei tarvita uusia varauksia puisto-muuntamoille ja sähköntoimitus voidaan hoitaa olemassa olevalta muuntamolta (kaava-alueen eteläpuolelta).

Vastine: Tarvittava johtoalue osoitetaan kaavaan omalla merkinnällään tarkoituk-senmukaiseen paikkaan.

Tiivistelmä Liikenneviraston lausunnosta kaavaluonnoksesta:

Asemakaava-alueelle kulku tapahtuu Hahdenniemen vartioimattoman tasoristeyk-sen kautta. Asemakaavassa tulee huomioida kaavan vaikutukset tasoristeysturval-lisuuteen. Mikäli tasoristeyksen käyttö tai liikennemäärät merkittävästi muuttuvat kaavaratkaisun myötä, saattaa kaavatyön yhteydessä olla tarpeen tarkastella taso-risteyksen nykyistä lupatilannetta sekä tasoristeyksen varustamista turvalaitteilla. Ratalain 17 §: n mukaan mikäli tasoristeyksen käyttö lisääntyy olennaisesti tai sen käyttötarkoitus muuttuu, tienpitäjän tai kiinteistön omistajan on haettava lisäänty-vään tai muuttuvaan käyttöön oikeuttava radanpitäjän lupa.

Liikennevirasto edellyttää, että kaavoitettaessa alueita radan läheisyydessä on otettava huomioon mahdolliset junaliikenteen aiheuttamat melu-, runkomelu- ja tä-rinähaitat. Melualueelle ei tule kaavoittaa melulle herkkää maankäyttöä ilman asianmukaista melusuojausta. Runkomelun osalta on noudatettava VTT:n laatiman esiselvityksen Maaliikenteen aiheuttaman runkomelun arviointi suositusta runko-melutason raja-arvosta 30/35 dB. Kaavoituksessa on huomioitava raideliikenteen tärinän aiheuttama rakennuksen vaurioitumisriski ja vaikutus asuinmukavuuteen. Tärinälle herkkää maankäyttöä ei tule osoittaa tärinäherkille alueille ilman tärinän-vaimennustoimenpiteitä edellyttävää kaavamerkintää tai -määräystä.

Vastine:

Tasoristeyksen mahdollinen tarve varustaa turvalaitteilla arvioidaan yhdessä Lii-kenneviraston kanssa. Asemakaavatasoisessa suunnitelmassa ei mahdollista tur-valaitetta esitetä.

Kaava-alueen pohjoispuolisella, Nesteen jalostamoalueelle johtavalla rataosuudel-la ei ole vilkasta junaliikennettä ja junien nopeudet sillä kohtaa ovat matalat. Alu-eella on jo yksi liikerakennus ja kaksi venesäilytyshallia. Asuinrakentamista alueel-le ei suunnitella. Kaavakarttaan sisällytetään määräys, jonka mukaan radan lähei-syys tulee ottaa huomioon rakennusten perustuksia ja rakenteita suunniteltaessa.

Tiivistelmä asemakaavan muutosluonnoksesta jätetystä kolmesta mielipiteestä:

Raision Veneseura ry, Leena ja Jarmo Rosama sekä Merja Salo ovat lähettäneet kaavamuutosluonnoksesta asiasisällöltään samansävyiset mielipiteet, joissa esite-tään huoli venesäilytyspaikkojen riittävyydestä Hahdenniemen satama-alueella sen jälkeen, kun nykyisiä säilytyspaikkoja poistuu liikerakennuskorttelin tieltä.

7

Vastine:

Asemakaavaan liittyvässä osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) on kerrot-tu Hahdenniemen asemakaavan muutoksen lähtökohdista ja tavoitteista (kohta 2): ”Vaiheittain toteutettavilla asemakaavan muutoksilla pyritään varaamaan riittävät alueet satamapalvelujen ja satamaan sopivan liiketoiminnan, venesäilytyksen sekä virkistyksen ja matkailun tarpeisiin. Kaavamuutoksen ensimmäisessä vaiheessalaajennetaan olemassa olevaa liikerakennusten korttelialuetta ja jatketaan Hah-denniementien katualuetta.”

Koko Hahdenniemen satama-alueen kaavaa muutetaan siis vaiheittain ja ensim-mäinen vaihe koskee liikerakentamista. Tavoitteena on mahdollistaa satamaan so-veltuva ja veneilyyn liittyvä liikerakentaminen ja uusien työpaikkojen syntyminen.

Kaavamuutostyön rinnalla kartoitetaan Hahdenniemen välittömästä läheisyydestä pienveneiden talvisäilytykseen soveltuvaa laajennusaluetta koska osa nykyisestä veneiden säilytysalueesta jää liikerakennusten korttelialueen alle. Laajennetulle venesäilytysalueelle ja muulle osalle Hahdenniemen satama-aluetta asemakaava tai asemakaavamuutos laaditaan myöhemmin. Vaiheittain toteuttamalla alueen kaavoitus etenee sujuvammin. Hahdenniemen satama-alueesta on laadittu koko-naisuudessaan kehittämissuunnitelma.

Ehdotusvaihe

Asemakaavan muutosehdotus oli nähtävillä teknisen keskuksen asiakaspalvelupis-teessä ja kaupungin verkkosivuilla sekä esillä kirjaston yhteispalvelupisteessä 17.6.-18.8.2015. Ehdotuksesta ei jätetty muistutuksia. Caruna Oy, Liikennevirasto, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes sekä Varsinais-Suomen Pelastuslaitos an-toivat lausunnon ehdotuksesta.

Caruna Oy:n lausunnon sisältö:

Kaavaluonnosta koskevassa lausunnossa esitetty varaus kaapelireitille on huomi-oitu kaavaehdotuksessa. Caruna Oy:llä ei ole huomautettavaa kaavaehdotuksesta.

Liikenneviraston lausunnon sisältö:

Liikennevirasto on antanut lausunnon kaavaluonnoksesta 13.8.2014, joka on huo-mioitu kaavatyössä. Liikennevirastolla ei ole lisättävää luonnosvaiheessa annet-tuun lausuntoon.

Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) lausunnon sisältö:

Asemakaava-alue sijaitsee Neste Oyj:n Naantalin jalostamon konsultaatiovyöhyk-keen sisällä mutta merkittävimpien onnettomuusskenaarioiden vaikutusalue ei ulo-tu kaava-alueelle asti. Tukesilla ei ole huomautettavaa asemakaavamuutokseen.

Varsinais-Suomen Pelastuslaitoksen lausunnon sisältö:

V-S Pelastuslaitoksen pelastusviranomainen ei ole havainnut toimialansa asioissa huomautettavaa, mitkä vaikuttaisivat esitetyn kaavan hyväksymistä. Turvatekniikan keskukselta (Tukes) tulee hankkia lausunto suunniteltujen toimintojen soveltuvuu-desta Neste OYJ:n konsultointivyöhykkeelle. Kaavoituksen pohjalta suoritettavassa kunnallistekniikan suunnittelussa ja toteutuksessa on huomioitava pelastuslain edellyttämät sammutusvesitarpeet. Sammutusvesitarpeesta on laadittu sammutus-vesisuunnitelma yhteistyössä alueen kuntien ja vesihuoltolaitosten kanssa.

Edellä mainittujen lausuntojen perusteella asemakaavan muutosehdotukseen ei ol-lut tarpeen tehdä muutoksia tai tarkistuksia.

8

ELY -keskuksen ja kaupungin välinen neuvottelu sekä ELY:n lausunto:

Varsinais-Suomen ELY -keskus esitti pyynnön neuvottelun käymiseksi kaavaehdo-tuksesta. Neuvottelu järjestettiin 28.9.2015 Raision kaupungin Teknisessä keskuk-sessa. Neuvottelun perusteella todettiin tarve lisätä kaavaselostukseen arviointi lii-kenteellisistä vaikutuksista. Selostukseen lisättiin arvioinnin tekstiosa kohtaan 5.3.3.ja aihetta havainnollistava liite 7. Lisäksi kaavakarttaan tarkennettiin raken-tamista ohjaavaa kaavamääräystä.

ELY -keskus antoi lausunnon täydennetyistä kaava-asiakirjoista 21.10.2015. Kaa-vaseostuksen liitteessä 8 on esitetty ELY -keskuksen lausunto sekä siihen kohta kohdalta annettu vastine.

4.4 Asemakaavan tavoitteet Alueen nykyinen, vuonna 1988 vahvistunut asemakaava on monilta osiltaan van-hentunut, eikä se enää vastaa venesatama-alueen tulevaisuuden kehittämistarpei-ta. Hahdenniemen satama-alueen kaavoitus tullaan tekemään vaiheittain.

Vaiheittain toteutettavilla asemakaavan muutoksilla pyritään varaamaan riittävät alueet satamaan soveltuvien palveluiden, venesäilytyksen sekä virkistyksen ja matkailun tarpeisiin.

Satama-alueen kehittämisen ensimmäisessä vaiheessa eli Hahdenniemen asema-kaavamuutoksessa laajennetaan olemassa olevaa liikerakennusten korttelialuetta ja jatketaan Hahdenniementien katualuetta. Kaavamuutostyön rinnalla tavoitteena on osoittaa Hahdenniemen välittömästä läheisyydestä lisäalue pienveneiden tal-visäilytystä varten koska osa nykyisestä veneiden säilytysalueesta kaavoitetaan lii-kerakennusten korttelialueeksi.

5 ASEMAKAAVAN KUVAUS

5.1 Kaavan rakenne Asemakaava-alue koostuu Liikerakennusten korttelialueesta (K-33), yleisestä pai-koitusalueesta (LP) ja katualueesta. K-33 korttelialueelle saa sijoittaa veneilyä ja venesatama-alueen toimintaa palvelevia liike- ja toimistorakennuksia. Sen lisäksi korttelialueelle saa rakentaa toimintaan liittyviä tutkimus-, tuotekehittely- ja valmis-tustiloja sekä veneensäilytystiloja.

Korttelialueelle osoitettu kokonaisrakennusoikeus on n. 12 200 k-m² ja suurin sallit-tu kerrosluku II. Korttelialueen tehokkuusluku e = 0,40. Autopaikkoja on rakennet-tava vähintään 1 ap 70 k-m² kohti.

5.1.1 Mitoitus

Kaava-alueen pinta-ala on noin 4 ha, joka jakautuu seuraavasti:

- Liike- ja toimistorakennusten korttelialue (KL-33) 3,07 ha - Yleinen paikoitusalue (LP) 0,27 ha - katualue 0,66 ha

Suunnittelualueen liike- ja toimistorakennuksille varattu rakennusoikeus on yhteen-sä 12 272 k-m2, joka vastaa tehokkuuslukua e=0,40.

Liite 6: Tilastolomake

9

5.1.2 Palvelut ja työpaikat

Alueella on tällä hetkellä yksi veneilijöitä palveleva liikerakennus, jossa toimii useita venealan yrityksiä sekä venetelakka ja kaksi venesäilytyshallia. Tulevaisuudessa liike- ym. kaavan sallimaa tilaa voi syntyä alueelle yli 12 000 k-m². Työpaikkoja ar-vioidaan syntyvän n. 100-200 toiminnan luonteesta riippuen.

5.2 Aluevaraukset

5.2.1 Korttelialueet

Korttelin 1424 päämääräys on Liike- ja toimistorakennusten korttelialue (K-33) ja sen pinta-ala on noin 3 ha. Lisäksi kaavassa on yleinen pysäköintialue (LP) ja ka-tualuetta.

5.3 Kaavan vaikutukset

5.3.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön

Asemakaavamuutos antaa mahdollisuuden rakentaa alueelle liikerakennuksia sa-maan riviin alueella jo olemassa olevan liikerakennuksen kanssa. Olemassa oleva rakennus on hyvänä esimerkkinä alueen tulevalle rakennuskannalle arkkitehtoni-sesti korkeatasoisesta liikerakennuksesta ja tavoitteena onkin luoda Hahdennie-men rakennetusta ympäristöstä arkkitehtuuriltaan laadukas ja merihenkinen sata-ma-alue. Alueella jo olevat kaksi venesäilytyshallia korvataan sijainniltaan tarkoi-tuksenmukaisemmilla uudisrakennuksilla viimeistään silloin, kun ne tulevat käyt-töikänsä päähän. Alueen länsipäässä olevat hallirakennukset ovat purkukuntoisia.

5.3.2. Vaikutukset luonnonympäristöön

Asemakaavamuutoksella ei ole vaikutusta luonnonympäristöön. Alue on pääosin tasaista sorakenttää ja olemassa olevaa venesäilytykseen soveltuvaa piha-aluetta. Olemassa olevan liikerakennuksen itäpuolella on rakennusalan ulkopuolella met-säinen kallioalue.

5.3.3. Vaikutukset liikenteeseen

Liikennemäärät

Hahdenniemen asemakaavamuutos mahdollistaa venesatamaa palvelevaa liikera-kentamista n.12 200 k-m2. Alueella on nykyisin rakennettu yhteensä 3 533 k-m2 ja siellä työskentelee yhteensä 34 henkilöä. Nykytilanteen suhdeluvulla laskettaessa rakennusoikeus 12 200 k-m2 tuo alueelle yhteensä 118 työntekijää. Käyttämällä pelkästään Kiint. Oy Raisionrannan suhdelukua 70 k-m2/työntekijä, koko korttelin rakennusoikeus 12 200 k-m2 nostaa työntekijämäärän 174:ään. Työpaikkoja arvioi-daan olevan nyt kaavoitettavan korttelialueen rakennuttua toiminnan laadusta riip-puen yhteensä siis noin 100-200.

Alueelle tulee pääsääntöisesti uutta veneilyyn liittyvää työpaikkaliikennettä ja sen mukanaan tuomaa asiakasliikennettä. Nykyisiä, korttelialueen alle jääviä venepaik-koja siirtyy muualle n. 180-200 eli alueelta poistuu vajaan 200 venepaikan vuokraa-jan veneensä säilytykseen ja kunnostamiseen liittyvä asiointiliikenne. Koska Hah-denniemen alueen nykyiset ja tulevat palvelut ovat vain veneilijöille osoitettuja, alue ei aiheuta esim. päivittäistavarakaupan tai muun suuria asiakasmääriä houkuttele-van kaupan liikennettä. Liikennemäärät alueella eivät lisäänny merkittävästi Hah-denniemen ensimmäisen vaiheen kaavamuutoksen seurauksena.

10

Alueen nykyiset toimijat toteutettu kerrosala työntekijämäärä kerrosm2/työntekijä

Kiint. Oy Raisionranta 1 948 28 70 k-m2/ työntekijä Niemen venetelakka 841 6 140 k-m2/ työntekijä yksityiset venesäilytyshallit 744 - -

yhteensä 3 533 34 104 k-m2/työntekijä

Liikenteelliset järjestelyt

Hahdenniemen venesatama-alueen liikenne kulkee nykytilanteessa Hahdennie-mentien ja Nesteentien liittymän kautta. Nesteentie on osa E 18 -valtatietä, jolle ei tulevaisuudessa sallita tasoliittymiä. E 18 -tien kehittämisestä välillä Kaarina-Naantali on valmistunut laaja selvitys syksyllä 2014. Kaava-alue kuuluu selvityksen toimenpidekartan alueeseen 5, joka käsittää Hahdenniemen länsipuolelle raken-nettavan Nesteen eritasoliittymän sekä Raisionlahden itäpuolelle rakennettavat Temppelivuoren liittymän ja Krookilan eritasoliittymän välisen alueen.

E 18 -tien tulevat suunnitteluratkaisut määrittelevät myös Hahdenniemen venesa-taman liikenneratkaisujen tulevaisuuden. Mikäli valtatie linjataan nykyisen Nesteen-tien pohjoispuolelle, on mahdollista tutkia Nesteentien kehittämismahdollisuuksia katualueena. Kulku Hahdenniemen alueelle voi tässä tapauksessa tapahtua edel-leen nykyisen Hahdenniementien ja Nesteentien liittymän kautta ja risteysalueen sujuvuutta sekä liikenneturvallisuutta voidaan parantaa osana kaupungin katuverk-koa. Mikäli Nesteentien nykyinen linja osoitetaan suunnitteluratkaisussa E-18 -väylän tarpeisiin, nykyinen suora kulkuyhteys Hahdenniementieltä Nesteentielle ei ole enää mahdollinen. Tässä tapauksessa tulee tutkittavaksi mm. uuden rinnakkai-sen katuyhteyden osoittaminen Hahdenniemen ja Temppelivuoren välille.

Hahdenniemen alueelle avataan uusi katuyhteys myös alueen länsipuolelta. Nyt vi-reillä olevassa asemakaavassa jatketaan olemassa olevaa Hahdenniementietä ny-kyisen venesatama-alueen länsipäähän asti, jolloin sen kautta järjestyy kulku laa-jentuvan liike- ja toimistorakennusten korttelialueen jokaiselle tontille. Kuten kaa-vaselostuksen tavoiteosassa on kerrottu, Hahdenniemen alueen kaavoitusta ajan-mukaistetaan vaiheittain. Seuraavassa kaavamuutosvaiheessa Hahdenniementien linjaus ulotetaan Viheriäisten asuinalueen pohjoispuolelle Perttalantien risteyskoh-taan, josta liikenne kulkee myös Viheriäisten asuinalueelle ja Nesteentielle. Tätä kautta saadaan luotua uusi ajoyhteys satama-alueelta Nesteentielle ja mahdollisel-le uudelle venesäilytysalueelle Nesteentien länsipuolelle. Kyseisen risteyksen välit-tämä liikenne Nesteentielle kulkee jalostamoalueelle johtavan rautatielinjan yli sa-massa tasossa. Viheriäisten alueen länsipuolella on asemakaavalla jo aikaisemmin osoitettu rautatien ylitse kulkeva siltavaraus Vantontien ja Nesteentien risteyksestä Perttalantielle.

Voimassa olevassa asemakaavassa Perttalantieltä on osoitettu Kalasvahantieksi nimetty katulinjaus nyt kaavamuutoksen kohteena olevalle korttelialueelle. Kalas-vahantien linjaus on tarkoitus poistaa ja korvata Hahdenniementien jatkeella. Hah-denniementie tulee kulkemaan Kalasvahantiehen verrattuna kauempana olemassa olevaa asuinkerrostaloa, mikä antaa paremmat mahdollisuudet suunnitella kerros-talon piha-alueelle pysäköinnin järjestelyt. Viheriäisten alueelta on viimeksi maalis-kuussa 2015 saapunut anomus alueen asemakaavan uudistamiseksi.

Liite 7: Luonnos Liikennejärjestelyistä

11

5.4 Ympäristön häiriötekijät

5.4.1 Junaradan aiheuttamat häiriötekijät

Tasoristeys

Kaava-alueen pohjoispuolella kulkee Nesteen jalostamolle kulkeva rautatielinja. Satama-alueelle ajetaan Nesteentieltä rautatien ylittävän vartioimattoman tasoris-teyksen kautta. Liikennevirasto toteaa lausunnossaan, että mikäli tasoristeyksen käyttö tai liikennemäärät merkittävästi muuttuvat kaavaratkaisun myötä, saattaa kaavatyön yhteydessä olla tarpeen tarkastella tasoristeyksen nykyistä lupatilannet-ta sekä tasoristeyksen varustamista turvalaitteilla. Tasoristeyksen mahdollinen tar-ve varustaa turvalaitteilla arvioidaan yhdessä Liikenneviraston kanssa. Liikeraken-tamisen myötä asiakasliikenne alueelle kasvaa mutta vastaavasti osan venesäily-tysalueesta siirtyessä pois alueelta, siirtyy myös siihen liittyvä liikenne pois alueel-ta.

Raideliikenteen melu, runkomelu ja tärinä

Kaava-alueen pohjoispuolisella, Nesteen jalostamoalueelle johtavalla rataosuudel-la ei ole vilkasta junaliikennettä ja junien nopeudet sillä kohtaa ovat matalat. Alu-eella on jo yksi liikerakennus ja kaksi venesäilytyshallia. Asuinrakentamista alueel-le ei suunnitella. Liikerakennusten perustussuunnittelussa otetaan huomioon radan läheisyys.

5.4.2. Nesteen jalostamoalueen aiheuttama suuronnettomuusvaara

Neste Oil Oyj:n Naantalin jalostamoalue on luokiteltu suuronnettomuusvaaralliseksi laitokseksi. Vuonna 1996 annetun Seveso II - direktiivin 12. artiklan mukaisesti suuronnettomuusvaarallisia kemikaaleja käyttävien ja varastoivien laitosten suur-onnettomuusmahdollisuus tulee huomioida maankäytön suunnittelussa laitosten läheisyydessä siten, että maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön vaatimus terveel-lisestä, turvallisesta ja viihtyisästä elinympäristöstä täyttyy.

Yhteistyö maankäytön suunnittelijoiden, kemikaaliturvallisuuden valvojien ja pelastustoimen osalta perustuu käytännössä Ympäristöministeriön yhdessä Turvatekniikan keskuksen Tukesin kanssa laatimaan ohjekirjeeseen 3/501/2001, jossa määritetään ohjeelliset ns. konsultointivyöhykkeen leveydet (500-2000 m) kaikille Suomen Seveso-laitoksille. Konsultointivyöhyke ilmaisee sen etäisyyden laitoksesta, jonka sisällä toimittaessa turvallisuuden varmistamiseen tähtäävä asiantuntijalausuntomenettely on tarpeen. Naantalin jalostamolla on laajin mahdollinen eli 2000 metrin konsultointivyöhyke, jonka sisälle Hahdenniemen asemakaavamuutosalue sijoittuu. Tämän vuoksi on kartoitettava mahdolliset suuronnettomuusriskit, jotka on määritelty toiminnan har-joittajan eli Naantalin Jalostamon laatimissa selvityksissä.

Laitoksen suuronnettomuusvaarallisuus määritellään vaarallisten aineiden käyttö- tai varastomäärien perusteella. Laitoksia valvoo TUKES. Keskeinen valvontaväline on kemikaaliturvallisuusasetuksen perusteella yrityksiltä vaadittava turvallisuusselvitys. Naantalin jalostamon turvallisuusselvitys on päivitetty vuonna 2011. Turvallisuusselvityksessä on määritelty vakavimpien suuronnettomuusriskien, kuten rikkivety- ja nestekaasuvuotojen vaikutusalueet. Nämä vaikutusalueet eivät ulotu Hahdenniemen asemakaava-alueelle asti.

Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunnot Turvallisuus- ja kemikaalivirastolta (TUKES) ja Varsinais-Suomen Pelastuslaitokselta.

RAISION KAUPUNKI

Hahdenniemi 14:21Kaavan numero ja nimi

TILASTOLOMAKEVireilletulosta ilm. pvm 7.2.2014Ehdotuspvm 9.6.2015Hyväksymispvm § hyväksyjä kv

Kaava-alueen pinta-ala 3,9927Uutta kaavaa 0,0000Kaavanmuutosta 3,9927

käyttö- kaava-alue tehok- poistuvaa kaavaa uutta kaavaa uudet auto- tont-

tarkoitus pinta-ala pinta- rak.oik. kuus pinta-ala rak.oik. pinta-ala rak.oik. työpaikat paikat tejaha ala% k-m² e= ha k-m² +/- ha +/- k-m² kpl

Y 0,9851 1500 -0,9851 -1500Y YHT. 0,0000 0,0 0,9851 1500 -0,9851 -1500

KL 3,0680 100,0 12272 0,40 0,5816 1800 2,4864 10472 175 9K YHT. 3,0680 76,8 12272 0,40 0,5816 1800 2,4864 10472 175 9

LV 0,0 2,2179 1500 -2,2179 -1500LP 0,2655 28,7 0,2655kadut 0,6592 71,3 0,2081 0,4511L YHT. 0,9247 23,2 0,00 2,4260 1500 -1,5013 -1500

YHT 3,9927 100 12272 0,31 3,9927 4800 0,0000 7472 175 9

Autopaikkamäärät on laskettu asemakaavamääräyksistä.

RAISION KAUPUNKIHAHDENNIEMI

TILASTOLOMAKE

LIITE 6

� � LIITE�8�

1��

Varsinais�Suomen�ELY��keskuksen�21.10.2015�päivätty�lausunto�Raision�Hahdenniemen�asemakaavan�muutosehdotuksesta�sekä�Raision�kaupungin�vastine�lausuntoon�kohta�kohdalta�

(�Lausunto�normaalina�tekstinä�ja�vastine�lihavoituna�tekstinä�).�

�

ELY��keskukselta�on�pyydetty�lausuntoa�asemakaavan�muutosehdotuksen�Hahdenniemen�kortteliin�1424.�Muutos�koskee�Raision�pienvenesataman�aluetta�kantatien�40�(Eurooppa�18�tie)�varressa.�ELY��keskus�on�katsonut�viranomaisneuvottelun�tarpeelliseksi�jo�kaavan�aloitusvaiheessa.�Kaava�on�kuitenkin�edennyt�ehdotusvaiheeseen�ilman�viranomaisneuvottelun�pitämistä.�

Hahdenniemen�asemakaavan�muutosprosessi�on�tullut�vireille�Raision�vuoden�2014�kaavoituskatsauksessa�7.2.2014.�Osallistumis��ja�arviointisuunnitelma�sekä�asemakaavan�muutosluonnos�käsiteltiin�teknisessä�lautakunnassa�10.6.2014,�jonka�jälkeen�ne�toimitettiin�tiedoksi�ELY��keskukseen.�Kaavamuutoksen�luonnosaineisto�oli�nähtävillä�19.6.�14.8.2014.�Kaava�aineisto�tavoitteineen�esiteltiin�ELY��keskukselle�Raision�kaupungin�ja�ELY��keskuksen�välisessä�kehittämiskeskustelussa�25.9.2014.�Kaavasta�järjestettiin�neuvottelu�ELY��keskuksen�ja�kaupungin�välillä�28.9.2015.�ELY��keskus�on�saanut�kaavaprosessin�aikana�tietoonsa�kaavan�tavoitteet�ja�kaupunki�on�saanut�tietoonsa�viranomaisten�näkemykset�kaavan�sisällöstä�ja�selvitystarpeista.��

Liikennevirasto�on�antanut�luonnosvaiheessa�lausunnon�rautatien�osalta.�

Liikennevirasto�on�antanut�lausunnon�kaavamuutoksesta�luonnosvaiheessa�ja�ehdotusvaiheessa,�jolloin�Liikennevirasto�on�todennut,�että�luonnosvaiheen�lausunto�on�huomioitu�kaavatyössä.�eikä�sillä�ole�lisättävää�luonnosvaiheessa�annettuun�lausuntoon.�

Kaavasta�on�28.9.2015�pidetty�neuvottelu�Raision�kaupungin�ja�ELY��keskuksen�kesken,�jonka�jälkeen�kaavaselostusta�on�täydennetty�tarkastelulla�liikenteellisistä�vaikutuksista�koskevalla�osiolla�5.3.3.�ja�liitteellä�7.�

Asemakaavan�muutosta�ohjaa�vuonna�2004�hyväksytty�Raision�yleiskaava,�jossa�alue�on�osoitettu�Vesiliikenteen�alueeksi�LV.�Alue�sijoittuu�yleiskaavassa�rautatien�ja�kantatien�kt�varteen.�Yleiskaavassa�ei�ole�osoitettu�tieliikenteen�liittymää�kantatielle.�

Voimassa�olevan�asemakaavan�mukaan�alueelle�saa�rakentaa�liiketiloja�1�500�k�m2.�Alueella�on�yksi�liikerakennus,�jossa�on�venealan�yrityksiä.�Ehdotuksen�KL�korttelin�rakennusoikeus�on�selostuksen�mukaan�12�274�k�m2.�Ehdotuksen�kaavamääräyksen�mukaan�alueelle�voidaan�rakentaa�vain�veneilyä�ja�venesatama�alueen�toimintaa�palvelevia�rakennuksia.�Asemakaavamerkintä�ei�kuitenkaan�mahdollista�vähittäiskaupan�suuryksiköksi�katsottavaa�yli�2000�k�m2�suuruista�myymälää�eikä�sellaiseksi�vaikutuksiltaan�verrattavissa�olevaa�myymäläkeskittymää.�Veneiden�myymälät�katsotaan�ns.�tiva��kaupaksi,�joka�tulee�suuryksikköjä�koskevan�ohjauksen�piiriin�MRL:n�muutoksen�siirtymäkauden�päättyessä�vuonna�2017.�

Voimassa�olevan�asemakaavan�mukaan�kaavamuutosalueelle�saa�rakentaa�1�800�k�m2�liikerakennusten�korttelialueelle�(KL�5),�1�500�k�m2�yleisten�rakennusten�korttelialueelle�(Y�2)�ja�1500�k�m2�venesataman�korttelialueelle�(LV).�Kaavamuutosta�koskevan�alueen�nykyinen�rakennusoikeus�on�siis�yhteensä�4�800�k�m2.��

� � LIITE�8�

2��

ELY��keskus�katsoo,�että�aluetta�tulee�kehittää�yleiskaavan�mukaisena�alueena�vesiliikenteen�ja�sataman�tarpeisiin.�Kaavaselostuksen�mukaan�alueelta�poistuu�muutoksen�myötä�noin�200�veneensäilytyspaikkaa.�Tämä�ei�välttämättä�ole�pienvenesataman�käytön�tarpeiden�ja�satamaan�liittyvän�yritystoiminnan�tarpeiden�mukaista.�

Hahdenniemen�asemakaavamuutoksella�kehitetään�aluetta�nimenomaan�yleiskaavan�mukaisena�alueena�vesiliikenteen�ja�sataman�tarpeisiin.��Raision�oikeusvaikutteisessa�yleiskaavassa�alue�on�osoitettu�LV�merkinnällä�vesiliikenteen�alueeksi,�jolle�saa�sijoittaa�venesataman�ja�matkailun�palveluja.�Alueen�maankäytön�suunnittelussa�ei�olla�tekemässä�tällä�kaavamuutoksella�minkäänlaisia�uusia�avauksia,�vaan�laajennetaan�alueella�jo�olemassa�olevaa�liikerakennusten�korttelia�KL�5,�jonka�kaavamääräyksen�mukaan�korttelialueelle�voidaan�rakentaa�venesatama�alueen�toimintaa�palvelevia�rakennuksia.�Laajennettu�korttelialue�pitää�sisällään�alueen�nykyiset�sataman�ja�veneilijöiden�palvelujen�tuottajat:�venetelakan,�venesäilytyshallit�ja�veneliikkeen.��

Kaavamuutoksen�tavoitteiden�mukaisesti�Hahdenniemen�vaiheittain�toteutettavilla�asemakaavan�muutoksilla�pyritään�varaamaan�riittävät�alueet�venesataman�palvelujen,�venesäilytyksen�sekä�virkistyksen�ja�matkailun�tarpeisiin.�Kyseinen�korttelialue�soveltuu�sijainniltaan�sekä�jo�rakentuneen�ympäristönsä�ansiosta�luontevasti�sataman�palvelujen�rakentamiseen,�jolloin�veneiden�talvisäilytystä�varten�etsitään�korvaavia�sijaintipaikkoja�lähiympäristöstä.�Kaavamuutoksessa�muodostuvan�korttelialueen�kaavamääräys�sallii�toki�edelleen�myös�venesäilytyksen�alueella.�Venesäilytyspaikkojen�määrä�ja�sijoittuminen�sataman�ydinalueelle�on�sataman�ylläpitäjän�eli�Raision�kaupungin�harkittavissa�ja�päätettävissä.�Kaava�ei�vaikuta�veneiden�laituripaikkojen�määrään.�

�Asemakaavan�muutoksessa�alueen�ainoa�ajoyhteys�on�radan�yli�kantatielle�40.�Selostuksen�liitteen�7�mukaan�seuraavan�vaiheen�kaavamuutoksessa�Hahdenniementietä�on�tarkoitus�jatkaa�lounaaseen�Perttalantielle,�jolle�on�asemakaavan�mukainen,�mutta�vielä�rakentamaton�yhteys�Vantontien�ja�Nesteentien�1881�risteykseen.�Veneiden�kuljetus�liitteen�7�mukaiselle�uudelle�säilytysalueelle�käyttäisi�yleistä�tieverkkoa.�

ELY��keskus�pitää�ongelmallisena�rakentamisen�määrän�huomattavaa�lisäystä�alueelle,�jonka�liikenteen�järjestämistä�ei�ole�kaavoituksessa�laajemmin�ratkaistu.�Ehdotuksen�kaavamääräys�ei�kokonaan�sulje�pois�sellaista�kaupallista�toimintaa,�joka�voi�lisätä�asiakasliikennettä�alueelle�em.�mainitusta�kaavamerkinnästä�ja�määräyksestä�huolimatta.�Venesataman�alue�soveltuu�huonosti�laajamittaiselle�kaupalliselle�toiminnalle.�

Voimassa�olevassa�asemakaavassa�KL�5��korttelialueen�kaavamääräyksen�mukaan�”korttelialueelle�voidaan�rakentaa�venesatama�alueen�toimintaa�ja�virkistystä�palvelevia�rakennuksia.”�Kaavamuutoksessa�laajennettava�korttelialue�KL�5�on�korvattu�indeksillä�KL�33,�jonka�kaavamääräysten�mukaan�”�korttelialueelle�voidaan�rakentaa�vain�veneilyä�ja�venesatama�alueen�toimintaa�palvelevia�rakennuksia”�ja�”�liike��ja�toimistotilojen�lisäksi�korttelialueelle�saa�rakentaa�toimintaan�liittyviä�tutkimus�,�tuotekehittely��ja�valmistustiloja�sekä�veneensäilytystiloja.”�Kaavamuutoksessa�määräystä�on�siis�entisestään�tiukennettu�”vain”��sanalla,�kuten�ELY�keskus�28.9.2015�pidetyssä�palaverissa�esitti.�Lisäksi�kaavamääräyksiin�lisätään�lause:”�Korttelialueelle�ei�saa�sijoittaa�päivittäistavarakaupan�myymälää”,�mikä�sulkee�pois�kaiken�kokoiset�lähikaupat�alueelta.���

Raision�kaupunki�on�samaa�mieltä�siitä,�että�alue�soveltuu�huonosti�laajamittaiselle�kaupalliselle�toiminnalle�ja�siksi�satama�alueelle�halutaankin�syntyvän�ainoastaan�veneilyyn�tai�satamatoimintaan�liittyvää�palvelurakentamista.�Kaavamääräykset�tukevat�yksiselitteisesti�tätä�tavoitetta.�Tämä�tavoite�on�esitetty�ELY�keskukselle�jo�25.9.2014�Raision�kaupungin�ja�Varsinais�Suomen�ELY�keskuksen�välisessä�

� � LIITE�8�

3��

kehittämiskeskustelussa�Hahdenniemen�asemakaavamuutoksen�osallistumis��ja�arviointisuunnitelmaa�sekä�kaavaluonnosta�käsiteltäessä.�

ELY��keskus�katsoo,�että�osoitettu�maankäyttö�toteutuessaan�lisää�huomattavasti�kaava�alueen�ympärivuotista�kokonaisliikennettä�(kaavaselostuksen�arvio�140�uutta�työpaikkaa),�mitä�venekuljetukset�tullevat�lisäämään�entisestään.�ELY��keskus�pitää�siten�virheellisenä�kaavaselostuksen�vaikutusarvioita,�jonka�mukaan�alueen�liikennemäärät�eivät�merkittävästi�lisääntyisi.�

Kaavaselostuksessa�on�laskettu,�että�tuleva�työpaikkamäärä�alueen�nykyisten�toimintojen�työllistävyyteen�suhteutettuna�on�118�työntekijää,�johon�on�laskettu�alueen�nykyiset�34�työpaikka�eli�lisäystä�nykytilanteeseen�nähden�on�84�uutta�työpaikkaa.�140�työpaikan�lisäys�toteutuu�siinä�tilanteessa,�että�kaikki�tontit�rakentuvat�olemassa�olevan�Kiint.�Oy�Raisionrannan�tapaisiksi�venealan�liiketiloiksi.�Tämä�on�siinä�mielessä�teoreettinen�laskelma,�että�alueella�jo�toimivat�muut�yrittäjät�ovat�jatkamassa�toimintaansa�ja�ne�työllistävät�huomattavasti�vähemmän�kuin�Kiint.�Oy�Raisionranta.��

Jos�alueen�työpaikkamäärä�lisääntyy�n.�80�140�hengellä�ja�vastaavasti�toisaalle�siirtyvän�n.�200�venesäilytyspaikan�aiheuttama�liikenne�poistuu�alueelta,�liikennemäärät�eivät�voi�merkittävästi�kasvaa.�Venekuljetukset�ajoittuvat�vuodessa�kahteen�ajanjaksoon�ja�venealan�yritysten�asiakasliikenne�on�hyvin�marginaalista�verrattuna�”laajamittaisen�kaupallisen�toiminnan”�aiheuttamaan�liikenteeseen,�mikä�on�kaavassa�poissuljettu.��

Kaava�aineisto�antaa�alueen�liikennejärjestelyistä�osin�harhaanjohtavan�kuvan.�Alueen�toiminta�ei�voi�jatkossa�tukeutua�suoralla�liitynnällä�kantatiehen,�koska�kantatiellä�ei�tavoitetilanteessa�voi�olla�tasoliittymiä�eikä�mm.�suojateitä.�Alueen�asemakaavassa�ei�ole�osoitettu�kantatien�liittymän�nuolimerkintää�(eikä�maantien�liikennealuetta�LT).�

Kaava�aineistossa�ei�esitetä,�että�alueen�toiminta�tukeutuu�jatkossa�suoralla�liitynnällä�kantatiehen.��Liitekartassa�7�kyseistä�liittymää�koskevassa�tekstilaatikossa�lukee:”�Nykyisen�risteysalueen�kehittämismahdollisuus,�mikäli�Nesteentie�muuttuu�osaksi�katuverkkoa�ja�E�18��tie�kulkee�sen�pohjoispuolella.”�Saman�liitekartan�viereisessä�tekstilaatikossa�esitetään�”mahdollinen�katuyhteys�Hahdenniemen�ja�Temppelivuoren�välillä�siinä�tapauksessa,�että�Hahdenniementieltä�ei�voi�enää�liittyä�Nesteentielle.”��Sama�asia�on�kirjoitettu�selostuksen�kohtaan�5.3.3.�Liikenteen�vaikutukset.��

Kuten�kaavaselostuksessa�on�kerrottu,�olemassa�olevan�liittymän�paikka�saattaa�tulevaisuudessa�muuttua.�Siten�liittymän�paikan�sitovaa�nuolimerkintää�ei�ole�tarkoituksenmukaista�osoittaa�asemakaavan�muutoksessakaan.�Vireillä�olevan�asemakaavan�muutosalue�ei�rajoitu�kaavoittamattomaan�yleisen�tien�alueeseen�asti�vaan�rautatiealueeseen.�Voimassa�olevassa�asemakaavassa�rautatiealueen�ja�Hahdenniementien�risteyskohtaan�on�osoitettu�ajoneuvoliikenteen�salliva�ajo�merkintä,�mikä�mahdollistaa�tasoristeyksen�käytön.��

Kantatien�40�parantamisesta�Naantalin�ja�Raision�keskustojen�välillä�tullaan�seuraavan�kahden�vuoden�aikana�laatimaan�ympäristövaikutusten�arviointi�(YVA)�sekä�yleissuunnitelma.�Suunnittelukohta�on�erittäin�vaativa.�mm.�kahden�eritasoliittymän�tarve,�pehmeikköä.�korkeusasema�lähellä�merenpintaa,�Raisionlahden�luonnonsuojelualue�sekä�Nesteen�jalostamoalueelle�vievä�rata,�jonka�sähköistämiseen�tulee�varautua.�Suunnittelun�vaativuuden�takia�tienkohdan�liikenneratkaisuille�ei�voida�asettaa�liian�aikaisessa�vaiheessa�ylimääräisiä�reunaehtoja�kuten�tietoa�Hahdenniementien�liittymismahdollisuuksista�mahdollisesti�nykyisen�Nesteentien�kohdalle�toteutettavaan�uuteen�katujaksoon.�

� � LIITE�8�

4��

Vireillä�olevassa�asemakaavamuutoksessa�ei�aseteta�minkäänlaisia�E�18��tien�tulevia�liikenneratkaisuja�sitovia�reunaehtoja.�Kuten�edellä�on�osoitettu,�kaavaselostuksen�liikenteen�vaikutuksia�arvioivassa�kohdassa�5.3.3.�ja�siihen�liittyvässä�liitekartassa�7�on�esitetty�vaihtoehtoiset�mallit�siinä�tapauksessa,�että�Hahdenniementien�ja�Nesteentien�nykyinen�liittymä�säilyy�paikallaan�tai�ei�säily.�Kaupungin�ja�ELY��keskuksen�välisessä�28.9.2015�käydyssä�neuvottelussa�todettiin,�että�koska�E�18��tien�linjausta�ei�ole�vielä�suunniteltu,�kaikki�mahdollisuudet�ovat�edelleen�auki.�Jos�kaava�asiakirjoissa�kirjoitetaan�auki�alueelle�suuntautuvan�liikennereittien�eri�vaihtoehtoja,�kyse�ei�silloin�ole�reunaehtojen�asettamisesta,�vaan�vaihtoehtojen�esittämisestä.��Liitteestä�7�näkyy,�kuinka�alueelle�voidaan�muodostaa�tarvittaessa�E�18��valtatielle�rinnakkainen�katuyhteys�Viheriäisisten�ja�Temppelivuoren�välille.�

ELY��keskus�katsoo,�että�kaavaehdotuksen�liikenteelliset�vaikutukset�E�18�maantielle�ja�sen�kehittämiseen�ovat�merkittävät.�Alueen�liikenneratkaisuja�ei�ole�tehty�ylemmän�asteisissa�kaavoissa.�Kantatien�40�parantamisen�suunnittelu�on�kesken.�Asemakaava�ei�perustu�yleiskaavan�mukaiseen�maankäyttöön.�Kaavaan�ei�ole�laadittu�sen�vaikutuksiin�nähden�riittäviä�selvityksiä�liikenteen�ja�satama�alueen�kehittämisen�osalta.�

ELY��keskuksen�näkemyksen�mukaan�edellytyksiä�asemakaavan�muutoksen�hyväksymiseen�ei�ole.�ELY��keskus�katsoo,�että�asemakaavoituksessa�tulee�odottaa�alueen�laajempien�liikenneratkaisujen�etenemistä�ja�kantatien�40�parantamisen�mahdollisuuksista�ja�vaihtoehdoista�tehtäviä�ratkaisuja.��

Vireillä�oleva�Hahdenniemen�asemakaavan�muutos,�kuten�voimassa�oleva�asemakaavakin�perustuvat�voimassa�olevaan�yleiskaavaan,�jonka�mukaan�alueelle�saa�sijoittaa�venesataman�ja�matkailun�palveluja.�Kaavamuutoksella�ei�tuoda�alueelle�mitään�uutta,�vaan�laajennetaan�jo�olemassa�olevaa,�satamatoimintaan�ja�vesiliikenteeseen�liittyvää�palvelutarjontaa.�Yleiskaavassa�ei�ole�mitoitettu�satamaan�sijoittuvia�palveluja.�Kaavamuutosalueen�molemmin�puolin�on�osoitettu�eritasoliittymät�voimassa�olevassa�yleiskaavassa�ja�niiden�sijaintien�tarkentuminen�E�18��tien�suunnittelussa�ei�muuta�sitä�tosiasiaa,�että�liikenne�Hahdenniemen�satama�alueelle�tulee�järjestää�ja�voidaan�järjestää�tulevaisuudessa�eritasoliittymien�välityksellä�katuverkon�kautta.�

Kaavamuutos�ei�vaikuta�rajoittavasti�E�18��valtatien�eri�linjausvaihtoehtojen�tai�eritasoliittymien�suunnitteluun,�eikä�ELY��keskuksen�v.�2014�julkaisemassa�E�18��kehittämisraportissa�esitettyjen�toimenpiteiden�toteuttamiseen�alueella.�Tien�aluevaraustarpeet�eivät�tule�ulottumaan�kaavamuutosalueelle�rautatielinjan�eteläpuolelle�koska�rautatielinja�säilyy�paikallaan,�kuten�ELY�lausunnossaan�toteaa.��

Hahdenniemen�satama�alueelle�suunnitellaan�kulkuyhteydet�E�18��tieltä�eritasoliittymien�välityksellä�katualueiden�kautta�joka�tapauksessa�kaavamuutoshankkeesta�huolimatta.�Sellaista�vaihtoehtoa�ei�ole,�jossa�Hahdenniemen�satama�alueelle�ei�osoiteta�kulkuyhteyttä�lainkaan�E�18��parannustöiden�jälkeen.�Kaava�asiakirjoissa�on�riittävällä�tarkkuudella�osoitettu,�että�kulkuyhteydet�on�järjestettävissä�alueelle�ja�yhteyksille�on�jopa�vaihtoehtoja�valtatien�suunnitteluratkaisuista�riippuen.�

E�18��tieltä�venesatama�alueelle�kulkeva�liikennemäärä�nykytilanteessa,�kaavamuutoksen�jälkeen�tai�tien�parantamisen�jälkeen�pysyy�vähäisenä�verrattuna�E18�tiellä�ohikulkevan�liikenteen�kokonaismäärään�Raisionlahden�kohdalla,�joka�on�tällä�hetkellä�n.�8�600�ajoneuvoa/vrk.�Hahdenniemeen�suuntautuvan�liikenteen�määrällä�nykytilanteessa�tai�kaavamuutoksen�jälkeen�ei�ole�vaikutusta�E�18��tien�suunnitteluratkaisuihin.�

� � LIITE�8�

5��

On�kohtuutonta�edellyttää,�että�Hahdenniemen�pienvenesataman�kehittäminen�ja�toimintojen�uudelleenjärjestäminen�jäädytettäisiin�valtatien�suunnittelun�ajaksi�mahdollisesti�useaksi�vuodeksi.,�jopa�vuosikymmeneksi.�Kaavamuutoksella�ei�ole�merkittävää�tai�heikentävää�vaikutusta�E�18��tien�kehittämiselle�mutta�se�on�merkittävä�ensiaskel�Hahdenniemen�kehittämiseksi�monipuoliseksi�ja�elinvoimaiseksi�pienvenesatamaksi,�jossa�tulevaisuudessa�löytyy�riittävät�ja�tarkoituksenmukaisesti�sijoitetut�aluevaraukset�sataman�palveluille,�venesäilytykselle,�matkailulle�ja�virkistykselle.�

� �