ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1.12...Ortelan koulu. Lähialueen rakennuskanta on monimuotoista radan varren...

ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1.12.2015 2498 Aulangontie 1 dnro YHLA 158/2013 Asemakaavan muutos 15.kaupunginosa (Hätilä) kortteli 57, tontit 2, 4 ja 5 Tilaajajohtaja Päivi Saloranta Vireilletulo 5.12.2013 Yhdyskuntalautakunta 24.2.2015 Yhdyskuntalautakunta 26.5.2015 Yhdyskuntalautakunta 15.12.2015 Kaupunginhallitus x.x.2015 Kaupunginvaltuusto x.x.2015

1 (35)

Aulangontie 1 15. kaupunginosa, Hätilä Kortteli 57, tontit 2, 4 ja 5 Asemakaavan muutos 2498

Asemakaavan muutoksen selostus

Asemakaavan muutos, joka koskee 22. päivänä kesäkuuta 1995 päivättyä, 1. päivänä joulukuuta 2015 muutettua Hämeenlinnan kaupungin laatimaa asemakaavakarttaa, piirustusnumero 2498, Dnro 158/2013.

Sijainti Suunnittelualue sijaitsee Hämeenlinnan asemanseudun tuntumassa, sen kaak-koispuolella. Viipurintie siltoineen rajaa aluetta kaakossa, Aulangontie koillises-sa, pientalojen asuinalue luoteessa ja ratapiha lounaassa. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Hämeenlinnan opaskarttapohjalla esitettynä:

Vireilletulo Vireilletulosta on tiedotettu osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, joka on ollut nähtävillä 5.12.2013 alkaen kaupungin internet-sivuilla.

Kaavamuutoksen hakijoina ovat olleet alueen kiinteistönomistajat Kattomestarit Oy Rakennusyhtymä ja Kenmore Finland 6 Oy. OAS-vaiheen jälkeen tontin 3 omistajuus on siirtynyt Kiinteistö Oy Hämeenlinnan Aulangontie 1:lle, c/o Quo-rum Rahastoyhtiö Oy.

2 (35) Laatija, konsultti Sito Oy, arkkitehti Jenni Lautso

Tuulikuja 2, 02100 Espoo puh.: 020 747 6541

sähköposti: [email protected] Vastuuhenkilö, kunta Yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki [email protected] puh.: 03 621 5584 sähköposti: [email protected]

Hämeenlinnan kaupunki Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut Maankäytön suunnittelu

Käyntiosoite: Raatihuoneenkatu 9, 4 krs.

Postiosoite: PL 84 13101 Hämeenlinna

3 (35) SISÄLLYSLUETTELO Sivu

1 TIIVISTELMÄ ............................................................................................................................................. 5

1.1 Alueen nykytila ....................................................................................................................................... 5 1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus ........................................................................................................... 5 1.3 Suunnittelun vaiheet .............................................................................................................................. 6

2 LÄHTÖKOHDAT ........................................................................................................................................ 6

2.1 Suunnittelutilanne .................................................................................................................................. 6 2.1.1 Maakuntakaava.............................................................................................................................. 6 2.1.2 Yleiskaava ...................................................................................................................................... 7 2.1.3 Asemakaava .................................................................................................................................. 8 2.1.4 Rakennettu kulttuuriympäristö ....................................................................................................... 8 2.1.5 Suomen kasvukäytävä (HHT-liikennekäytävä) .............................................................................. 9 2.1.7 Rakennusjärjestys ....................................................................................................................... 10 2.1.8 Rakennuskiellot............................................................................................................................ 10 2.1.14 Muut suunnitelmat ja päätökset ................................................................................................... 10 2.1.15 Pohjakartta ................................................................................................................................... 10

2.2 Selvitys alueesta .................................................................................................................................. 11 2.2.1 Alueen yleiskuvaus ...................................................................................................................... 11 2.2.2 Maanomistus................................................................................................................................ 11 2.2.3 Rakennettu ympäristö .................................................................................................................. 11 2.2.4 Luonnonolosuhteet ...................................................................................................................... 13 2.2.5 Suojelukohteet ............................................................................................................................. 14 2.2.6 Ympäristön häiriötekijät ............................................................................................................... 14

3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET .............................................................................................................. 15

3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet ................................................................................................ 15 3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet ............................................... 15 3.3 Osallisten tavoitteet ............................................................................................................................. 15

4 ASEMAKAAVAN KUVAUS ...................................................................................................................... 15

4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus ..................................................................................................................... 15 4.2 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö ............................................................................................. 16

4.2.1 Maankäyttö .................................................................................................................................. 16 4.2.2 Liikenne ........................................................................................................................................ 17 4.2.3 Palvelut ........................................................................................................................................ 17 4.2.4 Yhdyskuntatekninen huolto .......................................................................................................... 17 4.2.5 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus ......................................................................................... 18 4.2.6 Kaavan mukainen luonnonympäristö .......................................................................................... 18

4.3 Kaavan mukaiset suojelukohteet ......................................................................................................... 18 4.4 Ympäristön häiriötekijät ....................................................................................................................... 18 4.5 Nimistö ................................................................................................................................................. 19

5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET ......................................................................................... 19

5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön .................................................. 19 5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen ................................................................... 19 5.3 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, eri väestöryhmien

toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin) .................................... 20 5.4 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset .................................................................................................... 21 5.5 Vaikutukset luontoon ja maisemaan .................................................................................................... 21 5.6 Vaikutukset kulttuuriympäristöön ......................................................................................................... 21 5.7 Asemakaavan liittyminen lähialueiden asemakaavoitukseen .............................................................. 22

6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS ................................................................................................................. 23

6.1 Rakentamisaikataulu ........................................................................................................................... 23 6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet ......................................................................................................... 23 6.3 Toteutuksen seuranta .......................................................................................................................... 23

7 SUUNNITTELUN VAIHEET ..................................................................................................................... 23

7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset ............................................................... 23 7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma ................................................................................................... 23 7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot .......................................................................... 23

4 (35)

7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus ........................................................................................................ 32 LIITTEET:

Asemakaavan seurantalomake Asemakaavakartan pienennös Asemakaavamerkinnät Havainnekuvat vaihtoehdoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, 23.4.2015 Vastineet lausuntoihin ja mielipiteisiin, kaavaluonnosvaihe, 15.5.2015, Sito Oy Vastineet lausuntoihin ja muistutuksiin, kaavaehdotusvaihe, 1.12.2015, Sito Oy

MUU AINEISTO: Tie- ja raideliikenteen meluselvitys, Promethor Oy / Jani Kankare, 23.1.2015 Raideliikenteen tärinä- ja runkomeluselvitys, Promethor Oy 21.1.2015 Aulangontie 1 rakennustapaohje, 3.11.2015, Sito Oy Rakennushistoriaselvitys, Valtion pukutehdas, Arkkitehtitsto Schulman Oy 2013 Liikenteen toimivuustarkastelut, Sito Oy 2015 Hulevesisuunnitelma, Sito Oy 13.11.2015

5 (35)

1 TIIVISTELMÄ

1.1 Alueen nykytila

Asemakaavan muutosalue sijaitsee Hämeenlinnan rautatieaseman välittömäs-sä läheisyydessä, sen koillispuolella, jonne Hämeenlinnan keskustan vaikutus-alue on laajenemassa. Lähistöllä sijaitsee kulttuurikäyttöön kunnostettu Verka-tehdas, kansallinen kaupunkipuisto, kaksi päivittäistavarakauppaa, joista toinen on asemakaavan muutosalueella, sekä Hätilän ja Tuomelan yhteiskoulut sekä Ortelan koulu.

Lähialueen rakennuskanta on monimuotoista radan varren pienmittakaavaises-ta puurakentamisesta 50-luvun asuinkerrostaloihin. Vuosien saatossa yleisilme on muotoutunut vehreäksi sekä ilmeisen vetovoimaiseksi hyvien kulkuyhteyk-sien takia, sekä lyhyen säteen sisällä sijaitsevien kunnallisten ja kaupallisten palvelujen johdosta. Liikenteellisesti alue sijaitsee Viipurintien varrella, joka on yksi keskustan pääsisääntuloväylistä sekä Viipurintien ja alueellisen kokooja-kadun, Aulangontien, risteyksessä.

Muutosalueella sijaitsee Valtion pukutehtaan rakennusryhmä 1950-luvun puoli-välistä 1970-luvun lopulla valmistuneine laajennusosineen. Rakennusryhmän vanhin osa on radan vieressä sijaitseva, 1870-luvun varikkomakasiini. Viipurin-tien puoleisessa osassa pukutehdasta toimii päivittäistavarakauppa. Tehtaan päärakennus on vuokrattu usealle toimijalle eri toimintoihin, kuten työpajalle, lii-kuntakeskukselle, teatterille, koulutuskeskukselle, ruokalalle ja kierrätyskes-kukselle. Muutosalue on teollisuus-, varasto- ja liikerakennusten korttelialuetta ja osin te-ollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta, jolla Makasiini sijaitsee. Muilta osin korttelialueet ovat pääosin avointa, asvaltoitua kenttää, joka on pysäköinti- ja huoltoajokäytössä, ja jonka kautta ajetaan Makasiinille. Makasiini osoitetaan suojeltavaksi tämän kaavamuutoksen yhteydessä. Enti-nen Valtion Pukutehdas on lopettanut toimintansa ja osa kiinteistöstä on tarkoi-tus purkaa. Sivurakennus, jossa päivittäistavarakauppa ja työpajatoiminta si-jaitsevat, säilyy.

1.2 Asemakaavan sisältö ja mitoitus

Asemakaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa nykyisen marketin laajen-taminen, erilaisten toimitilojen osoittaminen laajennuksen kellarikerrokseen, sekä asuinrakentaminen purettavien rakennusosien tilalle. Nykyinen marketin ja pukutehtaan alue muutetaan teollisuus-, varasto- ja liikerakennusten kortteli-alueesta asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi. Tontille 5 rakennusoikeutta osoitetaan 4 600 k-m2 asumista varten ja tontille 4 5 875 k-m2 myymälää varten eli yhteensä 10 475 k-m2. Rakennusoikeus säilyy siis entisellään. Radanpuoleisella tontilla sijaitseva makasiinirakennus suojellaan ja samalla mahdollistetaan rakennussuojelu huomioiden sen käyttöönotto ullakkokerros mukaan lukien liike- ja toimistotiloiksi, ympäristöhäiriöttömiksi teollisuus- ja va-rastotiloiksi sekä näyttely- ja kokoontumistiloiksi. Korttelialue muutetaan teolli-suus- ja varastorakennusten korttelialueesta toimitilarakennusten korttelialu-eeksi. Rakennusoikeutta alueelle osoitetaan 3 732 k-m2 nykyisen 2 932 k-m2 sijaan, eli lisäystä nykyiseen on 800 k-m2. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 18 119 m2. Kaavamuutoksen yhteydessä osa korttelialueesta muutetaan katualueeksi, jolloin kaava-alueen pinta-alaksi jää 17 148 m2. Alueella on rakennusoikeutta voimassa olevassa asemakaa-vassa yhteensä 13 407 k-m2, mikä vastaa korttelitehokkuutta ek=0,78. Asema-kaavan muutoksessa suunnittelualueelle osoitetaan rakennusoikeutta yhteensä 14 207 k-m2 eli lisäystä nykyiseen on yhteensä 800 k-m2. Muutoksen raken-nusoikeus vastaa korttelitehokkuutta ek=0,83. Asuinkerrostalojen laskennalli-nen asukasmäärä on noin 100 asukasta.

6 (35)

1.3 Suunnittelun vaiheet

Yhdyskuntalautakunta päätti kaavamuutoksen aloittamisesta 14.5.2013. MRL 66 §:n mukainen viranomaisneuvottelu järjestettiin 17.10.2013. Asemakaavan vireilletulosta on kuulutettu 5.12.2013 kaupungin internet-sivuilla. Syksyllä 2014 Quorum Rahastoyhtiö Oy teetti Archeus Oy:llä tontin-käyttöluonnoksia, joissa tutkittiin viittä erilaista vaihtoehtoa sijoittaa asuinraken-nuksia tontille purettavan pukutehtaan osan paikalle.

Loppuvuonna 2014 kaavanlaatijakonsultiksi valittiin Sito Oy, jonka oli määrä jatkokehittää edellisessä vaiheessa parhaaksi todettua suunnitelmaa ja tutkia tarkemmin tontin käyttöä ja pihajärjestelyitä kaavan pohjaksi. Sito Oy laati kol-me vaihtoehtoa kaavan pohjaksi. Yhdyskuntalautakunta hyväksyi 24.2.2015 asemakaavan muutosluonnoksen nähtäville. Se oli nähtävillä MRA 30 §:n mukaisesti 9.-23.3.2015. Osallisten mielipiteitä on saatu suullisesti 2kpl ja kirjallisia lausuntoja 4 kpl. Asemakaavaehdotukseen Makasiinin suojelumääräystä muutettiin, lisättiin yleismääräyksiin maininta RKY-alueesta ja hulevesien viivyttämistarpeesta ja lisättiin kaavakarttaan ohjeellinen maanalaisille johdoille varattu alueen osa. Yhdyskuntalautakunta hyväksyi 26.5.2015 asemkaavan muutosehdotuksen nähtäville. Se oli nähtävillä MRA 30 §:n mukaisesti 11.6.-7.8.2015. Osallisten muistutuksia ei saatu. Lausuntoja saatiin 5 kpl.

2 LÄHTÖKOHDAT

2.1 Suunnittelutilanne

2.1.1 Maakuntakaava

Valtioneuvosto vahvisti 28.6.2006 voimassa olevan Kanta-Hämeen maakunta-kaavan. Ympäristöministeriö vahvisti 2.4.2014 1. vaihemaakuntakaavan. Kan-ta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 1.6.2015 ja saatettu sen jälkeen vahvistettavaksi ympäristöministeriöön. Kaavojen yhdistelmässä alue sijaitsee Cs-merkinnällä varustetulla keskusta-toimintojen alueella, jolla on arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä sekä laajalla kehitettävällä liikennekäytävällä HHT (Helsinki-Hämeenlinna-Tampere). Hankealueen länsiosan makasiini kuuluu lisäksi 1. vaihemaakuntakaavaan merkittyyn Hämeenlinnan rautatieaseman valtakunnallisesti merkittävään ra-kennettuun kulttuuriympäristöön RKY. Alueen pohjoisrajalta alkaa As-merkinnällä varustettu, asuntovaltainen taaja-matoimintojen alue, jolla arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön peruspiir-teet säilytetään. Lisäksi alue rajautuu lännessä merkittävästi parannettavaan päärata-alueeseen. Sen länsipuolella sijaitsee kansallisen kaupunkipuiston alue.

7 (35)

Kuva: Ote maakuntakaavojen yhdistelmästä.

2.1.2 Yleiskaava

Asemakaavoitusta alueella ovat ohjanneet oikeusvaikutuksettomat Hämeenlin-nan yleis- ja osayleiskaavat, joista ohessa yhdistelmä vuodelta 2008. Kaa-vayhdistelmässä alue on esitetty teollisuusalueeksi. /s- merkintä määrittelee sen alueeksi, jolla ympäristö säilytetään. Alueen luoteisosasta alkaa pientalo-valtaiseksi merkitty asuinalue, joka rajautuu pääradan varteen. Aulangontien ja Harvialantien koillispuoleinen osa on kerros- ja pientalovaltaista aluetta. Lou-naassa suunnittelukohdetta rajaa rautatieliikenteen alue.

Kuva: Ote Hämeenlinnan yleiskaavayhdistelmästä 2008. Nyt laadittu asemakaava ja asemakaavan muutos ei ole täysin yleiskaavan mukainen.

8 (35) 2.1.3 Asemakaava

Kaavamuutosalueella on 22.6.1995 voimaan tullut asemakaava Tontti 2 on merkinnällä TV osoitettu varastorakennusten korttelialueeksi. Tontin rakennusoikeus on e=0.74 eli yhteensä 2 932 k-m2 ja korkein sallittu kerrosluku II. Kaavan mukaan autopaikkoja on rakennettava yksi autopaikka 250 k-m2 kohden. Olemassa olevan makasiinirakennuksen kerrosala on 2 932 k-m2. Kiinteistön omistaa Kattomestarit Oy Rakennusyhtymä. Museovirasto on antanut lausunnon (23.3.2009, DNRO 003/602/2009) tontilla sijaitsevasta makasiinirakennuksesta (entisestä varusvarastosta), jonka mu-kaan olemassa oleva rakennus säilytetään. Tontti 3 on merkinnällä TVL-2 osoitettu teollisuus-, varasto- ja liikerakennusten korttelialueeksi. Tontin rakennusoikeus on e=0.74 eli yhteensä 10 475 k-m2 ja korkein sallittu kerrosluku on IV. Rakennusoikeudesta on tällä hetkellä käytetty 9 395 k-m2. Kaavan mukaan autopaikkoja on rakennettava yksi autopaikka 100 k-m2 kohden. Kiinteistön omistaa Kiinteistö Oy Hämeenlinnan Aulangontie 1, c/o Quorum Rahastoyhtiö Oy.

Kuva: Ote ajantasakaavasta.

2.1.4 Rakennettu kulttuuriympäristö

Valtakunnallisten alueidenkäytöntavoitteiden mukaisesti pyritään edistämään elinympäristön toimivuutta ja taloudellisuutta hyödyntämällä olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja eheyttämällä taajamia. Yhdyskuntarakenteen kehittä-misessä yritetään vähentää liikennetarvetta ja edistää joukkoliikenteen edelly-tyksiä. Edelleen tavoitteiden mukaisesti keskusta-alueita pyritään kehittämään monipuolisina palvelujen, asumisen ja vapaa-ajan alueina.

Tontti 2 kuuluu valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristö-jen rekisteriin osana Hämeenlinnan rautatieasemaa ja sen ympäristöä. ”Valta-

9 (35)

kunnalliseen inventointiin valitut kohteet antavat alueellisesti, ajallisesti ja koh-detyypeittäin monipuolisen kokonaiskuvan maamme rakennetun ympäristön historiasta ja kehityksestä”. Hämeenlinnan rautatieasema on Suomen ensimmäisen radan pääteasema. Tiilinen asemarakennus on harvinaista 1920-luvun barokkivaikutteista klassis-mia edustavaa tyyppiä. Nykyinen, järjestyksessä toinen asemarakennus on arkkitehti Thure Hällströmin suunnittelema. Punatiilisen rakennuksen arkkiteh-tuuria leimaavat barokkivaikutteinen kattomuoto ja yksityiskohdat. Rakennuk-sen matalampaa siipiosaa on jatkettu 1960-luvulla. (www.rky.fi) Asema-aukioita koristavat lehmuskujat. Asema-alueella on pieni tiilinen varas-torakennus, kaksi asuinrakennusta ja harvinainen 1870-luvulta peräisin oleva puinen vaunuvaja ja siihen liittyvä samanikäinen tiilinen veturitalli. Ratapihan itäpuolella on kookas tiilimakasiini 1860-luvulta. (www.rky.fi) Tiilimakasiini on osa tätä asemakaavamuutosta. Rautatieaseman alue on osa Hämeenlinnan kansallista kaupunkipuistoa.

Kuva: Ote www.rky.fi –sivustolta

2.1.5 Suomen kasvukäytävä (HHT-liikennekäytävä)

Helsingistä Hämeenlinnan kautta Tampereelle ulottuu Suomen kasvukäytävä, koko Suomen talouskasvun ja kilpailukyvyn ydin. Tällä tiiviillä alueella sijaitsee 40 % maan työpaikoista ja tehdään noin puolet maan yritysten liikevaihdosta. Väestön keskittyminen kasvukäytävälle näyttää tilastojen perusteella jatkuvan. Suomen kasvukäytävä kuuluu ylikansalliseen Pohjoiseen kasvuvyöhykkee-seen. Kaava-alue sijoittuu Hämeenlinnan rautatieaseman välittömään läheisyyteen, minkä vuoksi alueen kehittäminen on osa Suomen kasvukäytävän kehittymistä.

10 (35) 2.1.7 Rakennusjärjestys

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt Hämeenlinnan kaupungin rakennusjärjes-tyksen 10.12.2012 ja se on tullut voimaan 24.1.2013. Rakennusjärjestystä noudatetaan asemakaavaa toteutettaessa siltä osin kuin asemakaava ei toisin määrää.

2.1.8 Rakennuskiellot

Alueella ei ole rakennuskieltoja.

2.1.14 Muut suunnitelmat ja päätökset

Museoviraston lausunto entisestä varusvarastosta 23.3.2009, DNRO 003/602/2009. Olemassaoleva makasiinirakennus säilytetään. Arkkitehtitoimisto Schulman Oy (Markus Manninen ja Sari Schulman): Valtion Pukutehdas. Rakennushistoriaselvitys 2013. Lauri Putkonen, Marja Ivars: Kyliä ja kortteleita. Hämeenlinnan ja Hattulan kult-tuurihistoriallinen selvitys. 2003. Liikennevirasto/FCG Oy: EU-meluselvitykset 2012 - Rautateiden meluselvitys. 2012.

http://portal.liikennevirasto.fi/sivu/www/f/ymparisto_turvallisuus/vaylanpito_ymparisto/melu/meluselvitykset

Pöyry Oyj: Hämeen seudun lisäraiteet – tilantarvetarkastelu. Esiselvitys. 18.3.2010. Sito Oy: Hämeenlinnan keskustan pysäköintiratkaisut, Raportti 2013 Sito Oy: Hämeenlinnan keskustan liikennesuunnitelma, Raportti 2013 Hämeen ELY-keskus: Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ympäristösuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaisen ilmoituksen johdosta, 6.11.2014 Sito Oy: Liikenteen toimivuustarkastelut, 21.9.2015 Sito Oy: Hulevesiselvitys, 24.9.2015

2.1.15 Pohjakartta

Pohjakartta mittakaavassa 1:1000 on Hämeenlinnan kaupungin yhdyskunta-, ympäristö- ja rakentamispalvelujen tilaajayksikön laatima ja se täyttää kaavoi-tusmittausasetuksen vaatimukset.



11 (35) 2.2 Selvitys alueesta

2.2.1 Alueen yleiskuvaus

Asemakaavan muutosalue sijaitsee Hämeenlinnan rautatieaseman välittömäs-sä läheisyydessä, sen koillispuolella, jonne Hämeenlinnan keskustan vaikutus-alue on laajenemassa. Liikenteellisesti alue sijaitsee Viipurintien varrella, joka on yksi keskustan pääsisääntuloväylistä. Lisäksi alue sijaitsee Viipurintien ja Aulangontien risteyksessä. Aulangontie on alueellinen kokoojakatu. Muutos-alue on teollisuus-, varasto- ja liikerakennusten korttelialuetta ja osin teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta. Muilta osin korttelialueet ovat pääosin avointa, asvaltoitua kenttää, joka on pysäköinti- ja huoltoajokäytössä, ja jonka kautta ajetaan tontille 2.

2.2.2 Maanomistus

Tontin 2 omistaa Kattomestarit Oy Rakennusyhtymä ja tontin 4 ja 5 Kiinteistö Oy Hämeenlinnan Aulangontie 1, c/o Quorum Rahastoyhtiö Oy.

2.2.3 Rakennettu ympäristö

Maankäyttö

Muutosalueelle on nykyisellään rakennettu lähes koko kaavan osoittaman ker-rosalan määrä. Muutosalueella sijaitsevien rakennusten käyttötarkoitus on kui-tenkin muuttunut alkuperäisestä teollisuus-, varasto- ja liiketoiminnasta palve-luiden ja liiketoiminnan suuntaan. Muutosalueen rakentamattomat osat ovat marketin pysäköintialueena sekä asvaltoituna alueena, joka on pysäköinti- ja huoltoajokäytössä. Muutosalueella sijaitsevan rakennusryhmän vanhin osa on radan vieressä si-jaitseva varikkomakasiini 1870-luvulta. Makasiini osoitetaan suojeltavaksi tä-män kaavamuutoksen yhteydessä. Muutosalueen tonteilla 4 ja 5 sijaitsee Valtion Pukutehtaan rakennusryhmä 1950-luvun puolivälistä 1970–80-luvuilla valmistuneine laajennusosineen. Val-tion pukutehtaasta on tehty rakennushistoriaselvitys (Arkkitehtitoimisto Schul-man Oy, 2013), jossa todetaan, että rakennuksella on ennen kaikkea kulttuuri-historiallista arvoa, mutta myös paikallishistoriallista merkitystä. Tehtaan pää-rakennus on tällä hetkellä vuokrattu usealle toimijalle eri toimintoihin, kuten moottoripyöräkorjaamolle ja -kaupalle, liikuntakeskukselle, teatterille, koulutus-keskukselle, ruokalalle ja kierrätyskeskukselle. Entinen pukutehdas on lopettanut toimintansa ja arkkitehti Heidi Vähäkallio-Hirvelän suunnittelema 50-luvun päärakennus sekä sen toimisto- ja myymä-läsiivet on tarkoitus purkaa. Vanhan rakennuksen kunnostamisen sijaan saa-daan uudisrakentamisella hyödynnettyä hyvä sijainti tehokkaammalla rakenta-misella. Etenkin toimisto- ja myymäläsiipiin olisi niiden rakenteiden mittojen puolesta hankala sijoittaa toimivia asuntoja. Asuntojen sijoittaminen pukuteh-taan päärakennuksen neljästä kerroksesta kolmeen olisi mahdollista, mutta esimerkiksi asuntoihin kulun järjestäminen esteettömäksi tuhoaisi väistämättä vanhassa rakennuksessa tähän asti säilyneitä arvoja, kuten porrashuoneita. Kolmikerroksisuus ja porrashuoneiden sijainti päärakennuksen molemmissa päissä johtaa tehottomaan pohjaratkaisuun, jolloin muutostöiden taloudellista yhtälöä olisi haastavaa saada kannattavaksi. Pukutehtaan Viipurintien puoleinen punatiilisen sivurakennuksen on suunnitel-lut Arkkitehtitoimisto Heliövaara & Uksila ja se on valmistuut 1984. Tämä osa ja sen toiminta päivittäistavarakauppana on tarkoitus säilyttää.

12 (35)

Väestö, työpaikat ja elinkeinotoiminta

Kaavamuutosalueella sijaitsevalla TVL-2 korttelialueella päivittäistavarakaupal-la on kerrosalaa noin 1528 k-m2. Päivittäistavarakaupan kellarikerroksessa on kerrosalaa noin 1560 k-m2. Osassa Makasiinia toimii kirpputori, lasinpuhal-lusstudio ja pienvarastovuokraamo. Muutosalueella on yhteensä arviolta pari-kymmentä työpaikkaa.

Kuva: toiminnot 800 m kävelyetäisyydellä muutosalueelta

Yhdyskuntarakenne ja kaupunkikuva

Muutosalue on olennainen osa Hämeenlinnan historiaa Suomen ensimmäisen rautatien varrella sijaitsevana kaupunkina sekä varuskuntakaupunkina. Maka-siinirakennus on maamerkki Hämeenlinnan keskusta-akselin varrella ja muo-dostaa Hämeenlinnan itäosan kaupunkikuvallisen reunan. Muutosalue koko-naisuutena muodostaa portin Hätilän ja Aulangon kaupunginosiin. Muutosalueen lähiympäristön rakennuskanta on monimuotoista ja eri-ikäistä. Pohjoispuolelta alkaa pienmittakaavainen puurakentamisen pientaloalue. Koil-lispuoli on 50-luvun asuinkerrostaloaluetta. Viipurintien pohjoispuoli on vehre-ää, kun taas eteläpuoli on hyvin väljää ja osittain keskeneräisen näköistä. Ete-läpuolella on kaupan rakennuksia ja tilaa vaativaa kauppaa, rautatien varressa muutamia teollisuusrakennuksia sekä runsasta kasvillisuutta kasvavaa, raken-tamatonta aluetta.

Liikenne

Ajoneuvoliikenne

Kaavoitettavan korttelialueen eteläpuolitse kulkeva Viipurintie on keskustan tärkeä sisääntuloväylä idän suunnasta. Viipurintien liikennemäärät ovat suu-rimmillaan Aulangontien liittymän länsipuolella. Vuonna 2011 Viipurintiellä oli liikennettä 20 700 ajoneuvoa vuorokaudessa. Korttelialueen itäpuolitse kulkee Aulangontie, joka on Hätilän alueen läpi kulkeva pääkokoojakatu. Aulangontien

13 (35)

liikennemäärä vuonna 2011 oli 9 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Alueen länsi-puolella kulkee rautatie.

Jalankulku ja pyöräily

Viipurintien pohjoisreunalla on yhdistetty jalankulku- ja pyörätie. Pyöräilijämää-riltään Viipurintie on yksi Hämeenlinnan vilkkaimmista kevyen liikenteen reiteis-tä. Aulangontien länsipuolella kulkee ajoradasta viherkaistalla erotettu kevyen liikenteen reitti. Korttelialueelta on kevyen liikenteen yhteys pohjoiseen, Ruusu-tielle ja Kuljettajantielle.

Alueen sisäinen liikenne ja pysäköinti

Ajoneuvoliikenteen yhteys alueelle kulkee Aulangontien kautta, korttelialueen koilliskulmasta. Alueen sisäisiä kevyen liikenteen yhteyksiä ei ole nykyisin osoi-tettu eikä jalankulkua ole erotettu henkilöauto- ja huoltoliikenteestä. Korttelialueella on runsaasti maantasoisia pysäköintipaikkoja, yhteensä noin 150 ap. Marketin pysäköintipaikat ovat marketin itäpuolella, Viipurintien ja Au-langontien risteyksen tuntumassa. Pukutehtaan ja makasiinirakennuksen pysä-köintiä on korttelialueen pohjoislaidan ajoyhteyden varrella molemmin puolin. Tontin luoteiskulmassa on lisäksi laaja asfalttikenttä, jota käytetään pysäköin-tiin.

Julkinen liikenne

Joukkoliikenteen yhteydet ovat hyvät. Aluetta sivuavat useat linja-autoreitit. Vii-purintietä ajavat Hämeenlinnan joukkoliikenteen bussit 5, 8, 9 sekä 10, 12 ja 20. Aulangontietä ajavat bussit 2, 13 ja 17. Joukkoliikenteen pysäkki sijaitsee tontin 4 etelälaidalla Viipurintiellä.

Palvelut

Kaava-alueella on päivittäistavarakauppa, työpaja, liikuntakeskus, teatteri, kou-lutuskeskus, ruokala ja kierrätyskeskus. Puolen kilometrin säteellä Aulangon keskustassa sijaitsee useita muita palveluita, kuten apteekki, ravintoloita ja kolme muuta päivittäistavarakauppaa. Kulttuuripalveluita lähialueella sijaitsee Hämeenlinnan taidemuseo, elokuvate-atteri, kulttuuri- ja kongressikeskus sekä Hämeenlinnan maakunta-arkisto. Muutosalue sijaitsee Hämenlinnan keskustan tuntumassa, joten osa julkisista ja kaupallisista palveluista haetaan keskustasta. Hämeenlinnan kirkko ja kau-punginkirjasto sijaitsevat ydinkeskustassa, kuitenkin vielä kävelymatkan pääs-sä kaava-alueelta. Liikuntapalveluita tarjoavat Kartanon ja Tuomelan urheilukentät, Hämeenlinnan Keilakeskus ja kuntosali Aulangon keskustassa. Lähialueen kouluja ovat Hätilän ja Tuomelan yhteiskoulut sekä Ortelan koulu.

Yhdyskuntatekninen huolto

Alueella on kunnallinen vesijohto- ja viemäriverkosto sekä kaukolämpö. Kauko-lämpölinja kulkee Viipurintien ja Aulangontien alla, josta tulee liittymä kaavan tontille 5 tontin 4 kautta. Alue kuuluu keskitetyn jätehuollon ja puhtaanapidon piiriin.

2.2.4 Luonnonolosuhteet

Maisemakuva, topografia ja kasvillisuus Korttelialue on pääosin rakennettua aluetta. Kaava-alue on loivassa rinteessä, joka laskee Aulangontien puoleisesta reunasta Makasiinin pihalle tultaessa vii-tisen metriä. Marketin pysäköintialue on noin metrin ympäröiviä katuja, Aulan-gontietä ja Viipurintietä, alempana. Viipurintien sillan pinta on Makasiinin toisen kerroksen korkeudella. Aulangontiellä ja Viipurintiellä Marketin pysäköintialuet-

14 (35)

ta reunustaa iäkkäät koivurivit. Pysäköintialueen keskellä on muutamia yksittäi-siä havupuita. Alueen luoteisreunassa pajukkoa ja pensaita, sekä omenapuita, nuoria kuusia ja pihlajaa. Maaperä Kohde sijaitsee hieta-alueella. Ympäristöteknisessä tutkimuksessa on todettu noin 0,5-3 m paksuinen, karkearakenteinen täyttökerros, jonka alapuolella to-dettiin savea. Savikerroksen paksuus alueella ei ole tiedossa. Täyttökerrokses-sa ei todettu jätetäyttöä. (Hämeen ELY-keskus, päätös 2014) Pohja- ja pintavesi Alue ei sijaitse vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue (Ahvenisto 0410902, I-luokka) sijaitsee yli 3 km etäisyydellä län-nessä. Tontin 4 ja 5 tutkimusten yhteydessä ei ole todettu orsi- tai pohjavettä. (Hämeen ELY-keskus, päätös 2014) Alueen pihamaa on pääosin asfalttipintainen. Makasiinin pihalla on sadeve-siviemäröinti. Muutosalueen hulevesiä ei tällä hetkellä ole kokonaisuuden kan-nalta johdettu asianmukaisesti ja nykyisessä vesistöön johtavassa purkureitissä on puutteita. Lähimmät vesistöt ovat Vanajavesi, kohteen länsipuolella, noin 400 m etäisyy-dellä, sekä Katumajärvi, noin 1,2 km etäisyydellä. Em. järviä yhdistää Kutalan-joki, joka virtaa koillis-lounaissuunnassa noin 600 m etäisyydellä muutosalueen eteläpuolella. Eläimistö Tiiviisti rakennetulla alueella ei todennäköisesti ole juurikaan eläimistöä.

2.2.5 Suojelukohteet

Suunnittelualueella sijaitsee makasiinirakennus, joka Museoviraston lausunnon (23.3.2009, DNRO 003/602/2009) mukaan on säilytettävä. Alueella ei ole merkittäviä luontoarvoja.

2.2.6 Ympäristön häiriötekijät

Muutosalue on osin rautatien melu- ja tärinäalueella. Kaavamuutoksen yhtey-dessä laadittiin tie- ja raideliikenteen meluselvitys sekä raideliikenteen tärinä- ja runkomeluselvitys, jotka ovat asemakaavaselostuksen liitteinä. Meluselvityksen perusteella uusien asuinrakennusten julkisivujen ja parvekela-situsten ääneneristävyysvaatimus on normaali ja saavutetaan tavanomaisilla rakenteilla.

Päivittäistavarakaupan LVI-laitteiden aiheuttama äänitaso voi erityisesti lä-hemmän asuinrakennuksen julkisivulla olla kaupan laajennuksen jälkeen Ra-kentamismääräyskokoelman osan C1 raja-arvon mukainen. Raideliikenteen tärinä- ja runkomeluselvityksen mukaan raideliikenteen tärinä ei aiheuta selvitysalueella rakenteiden vaurioriskiä eikä myöskään aseta eri-tyisvaatimuksia rakennusten suunnitteluun. (Promethor Oy, 2015)

15 (35) 3 ASEMAKAAVAN TAVOITTEET

3.1 Kaupungin ja seudun yleiset tavoitteet

Asemakaavan muutoksen tavoitteena on mahdollistaa asuntojen lisärakenta-minen Hämeenlinnan keskustan tuntumaan hyvien joukkoliikenneyhteyksien ja palvelujen läheisyyteen. Kaavamuutos vastaa Hämeenlinnan kaupungin tavoi-tetta tiivistää kaupunkikeskustoja ja sijoittaa niihin myös asumista mahdolli-suuksien mukaan. Tavoitteena on myös taata monipuolinen valikoima päivit-täistavarakaupan toimijoita. Suojellun Makasiinirakennuksen osalta tavoitteena on mahdollistaa uusien toimijoiden sijoittuminen rakennukseen ja rakennuksen ullakkokerroksen hyödyntäminen rakennushistorialliset arvot säilyttäen.

Oikeusvaikutuksettomat Hämeenlinnan yleis- ja osayleiskaavat vuodelta 2008 määrittelevät suunnittelualueen teollisuusalueeksi. /s- merkintä määrittelee sen alueeksi, jolla ympäristö säilytetään. Alueella sijainnut teollisuustoiminta on kui-tenkin päättynyt, ja tilat on otettu liike-, harrastus-, ja koulutustiloiksi. Asema-kaavamuutoksen myötä alueen käyttötarkoitus muuttuu asuin-, liike- ja toimis-torakennusten korttelialueeksi sekä toimitilarakennusten korttelialueeksi. Alu-een kulttuuriympäristöllisistä arvoista säilytetään tärkein, Makasiini, jonka säi-lyttämistä tuetaan uudenlaiset toiminnot mahdollistavalla kaavamuutoksella. Pukutehtaan vanhin osa puretaan.

3.2 Alueen toimintoja, mitoitusta ja ympäristön laatua koskevat tavoitteet

Tavoitteena on luoda uutta asuntorakentamista kävelyetäisyydelle Hätilän ja Aulangon kaupunginosien hyvistä palveluista ja omalta osaltaan lisätä alueen elinvoimaisuutta ja ostovoimaa. Kaupunkikuvallisina tavoitteina on muodostaa miellyttävää kaupunkiympäristöä ja sopia ympäristön rakentamisen kaupunki-kuvalliseen ilmeeseen. Massoittelunsa ja korkeusmaailmansa puolesta alue saa erottua edustavalla tavalla ympäristöstään ja näin vahvistaa sijaintinsa merkitystä keskustan laajentumisalueena sekä porttina kaupunkiin.

3.3 Osallisten tavoitteet

Viranomaisneuvottelu

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) mukaan valmisteltaessa kaavaa, joka kos-kee valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, on oltava yhteydessä alueelli-seen ympäristökeskukseen. Alueellisen ympäristökeskuksen ja kunnan kesken on järjestettävä neuvottelu kaavan laadintaan liittyvien valtakunnallisten, seu-dullisten ja muiden keskeisten tavoitteiden selvittämiseksi. MRL 66 §:n mukainen viranomaisneuvottelu järjestettiin 17.10.2013.

4 ASEMAKAAVAN KUVAUS

4.1 Yleisperustelu ja -kuvaus

Asemakaavamuutos laaditaan kiinteistöjen omistajien aloitteesta. Yhdyskunta-lautakunta on tehnyt päätöksen asemakaavamuutoksen aloittamisesta 14.5.2013 § 81. Kiinteistöjen omistajat maksavat kaavoituksesta koituvat kulut. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan päivittäistavarakaupan laajentami-nen sekä asuntorakentaminen pienteollisuustoiminnan tilalle Hämeenlinnan keskustan laajenemisalueelle rautatieaseman vaikutuspiiriin. Tavoitteena on tarjota kaupunkiasumisen vaihtoehtoja monipuolisten palveluiden ja hyvätasoi-sen joukkoliikenteen äärellä historiallisia arvoja omaavassa miljöössä. Raken-nusoikeutta alueelle osoitetaan asumista varten 4600 k-m2 ja 5800 k-m2 nykyis-tä liiketilaa ja sen laajennusosaa varten nykyisen kaavan osoittaman 10 475 k-m2 teollisuus-, varasto- ja liiketilan sijaan. Makasiinin tontille osoitetaan 3732 k-m2 toimitiloja varten nykyisen 2932 k-m2 teollisuus- ja varastotoimintojen sijaan. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 1,8 ha.

16 (35)

Kaavamuutoksella pyritään vastaamaan niin Hämeenlinnan kaupungin kuin laajemminkin seudullisiin ja valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin tiivistää kaupunkikeskustoja ja sijoittaa niihin asumista mahdollisuuksien mukaan. Asumisen sijoittaminen raideliikenteen varrelle toteuttaa osaltaan 1. maakunta-kaavan tavoitetta verkostoitua pääkaupunkiseudun toimintaympäristön kanssa. Muutoksella pyritään myös tukemaan Hämeenlinnan kulttuuriympäristön säily-mistä.

4.2 Kaavan mukainen rakennettu ympäristö

4.2.1 Maankäyttö

Asemakaava koostuu yhdestä asuin-, liike- ja toimistorakentamisen korttelialu-eesta (AL) ja yhdestä toimitilarakennusten korttelialueesta (KTY-6) sekä katu-alueesta.

Asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue (AL)

Poistuvan kaavan tontille 3 osoitetaan asuin-, liike- ja toimistorakentamisen korttelialue (AL). Tontti jaetaan kahteen ohjeelliseen tonttiin, jotka saavat oh-jeelliset tonttinumerot 4 ja 5. Tontilla 4 on osoitettu alue, joka mahdollistaa nykyisen myymälärakennuksen laajentamisen (m). Myymälärakennukselle on osoitettu rakennusoikeutta 5 875 k-m2. Tontille on osoitettu alue pysäköimispaikalle (p), sekä autojen säilytys-paikalle, jonka korkein sallittu kerrosluku on kaksi. Autojen säilytyspaikan kan-nen ylin sallittu korkeusasema sen pohjoisnurkassa on +89.0. Autojen säilytys-paikan rakenteet saavat ulottua katualueelle. Tontille 4 rakennettavan uudisra-kennuksen rakenteiden suunnittelussa on varmistettava tontin 5 toteutusedelly-tykset. Tontilla 5 sijaitsevalle asuinrakennusten rakennusalalle on osoitettu rakennus-oikeutta 4 600 k-m2. Asuinrakennusten rakennusala on jaettu kolmeen eri alu-eeseen, joista itäsemmän suurin sallittu kerrosluku on kahdeksan, läntisemmän viisi ja keskellä olevan seitsemän. Asuinrakennuksen tontin rajalla olevaan sei-nään saa sijoittaa ikkunoita ja parvekkeita. Tontille saa sijoittaa maanalaisen pysäköintilaitoksen (map).

AL-korttelialueella autopaikkoja on rakennettava vähintään 1 autopaikka 85 kerrosneliömetriä kohden asuinrakennusten rakennusalalla. Myymälärakennus-ten rakennusalalla on rakennettava vähintään 1 autopaikka 60 kerrosneliömet-riä kohden. Tontin 4 autopaikkoja saa sijoittaa tontin 5 alueelle ja tontin 5 auto-paikkoja tontin 4 alueelle. Huolto- ja pysäköintitilojen ajoyhteydet ja jätehuoltotilat saa kiinteistönomista-jien välisin sopimuksin sijoittaa myös toisen kiinteistön alueelle. Kannen tai ra-kennuksen alaisten huolto-ja pysäköintilaitosten rakenteet saavat ulottua katu-alueelle. ak-merkityillä alueilla saa kaikissa kerroksissa hissikuilun ja porrashuoneen 15 m2 ylittävää tilaa, teknisiä tiloja sekä asuntojen ulkopuolisia, asukkaita palvele-via apu- ja yhteistiloja rakentaa kaavaan merkityn kerrosalan lisäksi kuitenkin niin, että edellä mainittujen tilojen yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 25 % asemakaavaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi.

Leikkiin ja asukkaiden muuhun oleskeluun sopivaa aluetta on oltava vähintään 10 m2 / 100 m2 asuinkerrosalaa kohden.

Polkupyöräpaikkoja on rakennettava vähintään 2 paikkaa kutakin asuinhuo-neistoa kohden, joista vähintään puolet on oltava katettuja. Jokaista liikehuo-neistoa kohden on rakennettava 1 polkupyöräpaikka 200 k-m2 kohden.

17 (35)

Toimitilarakennusten korttelialue (KTY-6)

Tontille 2 osoitetaan toimitilarakennusten korttelialue (KTY-6), jolla sijaitseva rakennus suojellaan rakennushistoriallisesti, kulttuurihistoriallisesti ja kaupunki-kuvallisesti arvokkaana rakennuksena (sr-15). Tontille on osoitettu rakennusoi-keutta 3 732 k-m2. Tämä tarkoittaa nykyisen rakennuksen säilyttämistä ja sen kolmannen kerroksen (nykyinen ullakkokerros) ottamista pääkäyttötarkoituksen mukaiseen käyttöön rakennussuojelu huomioiden. Lisäksi alueelle on osoitettu pysäköimispaikka (p).

Suojeltujen rakennusten alueella on rakennettava vähintään 1 autopaikka 250 k-m2 kohden. Polkupyöräpaikkoja on rakennettava jokaista liikehuoneistoa kohden vähintään 1 polkupyöräpaikka 200 k-m2 kohden.

4.2.2 Liikenne

Nykyinen ajoneuvoliikenteen yhteys Aulangontieltä korttelialueen koilliskulmalla säilytetään. Kaava mahdollistaa ajoneuvoyhteyden risteysalueen leventämisen tontilla. Alueen sisäisiä kevyen liikenteen yhteyksiä parannetaan. Jalankulku erotetaan henkiläauto- ja huoltoliikenteestä omille kulkuväylilleen. Viipurintien alittava ke-vyen liikenteen alikulku otetaan käyttöön ja Viipurintien ja nykyisen päivittäista-varakaupan rakennuksen väliin osoitetaan uusi kevyen liikenteen yhteys. Korttelialueella pysäköintipaikkamäärä kasvaa noin 50 autopaikalla. Paikkoja tulee yhteensä 197 kpl. Marketin pysäköintipaikat säilyvät pääosin nykyisellä paikallaan rakennuksen itäpuolella. Kaupan pysäköintipaikkoja tulee lisää noin 30 kpl (yhteensä noin 97 ap). Korttelialueen pohjoisreunassa oleva ajoyhteys säilyy huolto- ja henkilöautoliikenteen käytössä, mutta pysäköintipaikat poistu-vat. Ajoyhteyden viereen osoitetaan tontin sisäinen jalankuluyhteys. Kaavamuutos mahdollistaa pysäköinnin rakentamisen kahteen tasoon kaupan pysäköintialueen pohjoisosaan, jolloin asukkaiden pysäköinti tulisi marketin py-säköintialueen alapuolelle. Ajo asukaspysäköintitiloihin voidaan ohjata asuinra-kennusten rakennusalan kautta. Kaava mahdollistaa pysäköinnin sijoittamisen myös asuinrakennusten rakennusalalle ja maanalaisen pysäköintilaitoksen si-joittamisen sen alle. Makasiinirakennusta varten pysäköintipaikkoja on sijoitettu rakennuksen pohjoispäätyyn. Kaupan huoltoliikenneyhteydet ja -järjestelyt eivät muutu nykyisestä. Asuntojen jätehuolto hoidetaan pysäköintitilojen yhteyteydessä. Joukkoliikenneyhteyksiin ei tule muutoksia. Viipurintien suuntainen uusi kevyen liikenteen yhteys parantaa kävely-yhteyksiä makasiinirakennuksesta linja-auto-pysäkeille.

4.2.3 Palvelut

Kaava mahdollistaa nykyisen marketin laajentamisen. Marketin laajennusosan kellarikerrokseen on mahdollista sijoittaa tiloja erilaisille toimijoille. Kaava mah-dollistaa liiketilojen sijoittamisen makasiinirakennukseen.

4.2.4 Yhdyskuntatekninen huolto

Kaava-alueen nykyiseen yhdyskuntateknisiin järjestelmiin ja huoltoon ei kaa-vassa osoiteta muutoksia nykytilanteeseen.

Hämeenlinnan kaupunki suunnittelee kaava-alueen eteläpuolitse kulkevaa tul-vareittiä. Reitti tehdään putkitettuna ja kaavaprosessin aikana tehdyn huleve-siselvityksen mukaan kaava-alueen hulevedet voidaan liittää ko. putkeen. Put-ken mitoitus on laskettu 1/50a tulvatilanteessa. Tulvareitin putken halkaisijaksi riittää DN 600, jos tontilla viivytetään hulevesiä. Hulevesien viivytystarve on täl-

löin 1,0 m³ jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden.

18 (35)

4.2.5 Maaperän rakennettavuus ja puhtaus

Alueen rakentaminen edellyttää paaluttamista. Poistuvan kaavan tontille 3 on tehty maaperän pilaantuneisuuden arviointi. Sen perusteella ja maaperä on tontin 3 alueella paikoin pilaantunut öljyhiilivedyillä ja PAH-yhdisteillä sekä arseenilla. Alueella on näin ollen maaperän puhdistustar-ve. Tutkimattomilla alueilla tulee varautua maaperän pilaantuneisuuteen ja ra-kennusjätteen esiintymiseen. Yhteensä pilaantunutta maata arvioidaan tutki-musalueella olevan noin 200-400 m3 eli noin 400-800 tonnia. (Hämeen ELY-keskus, päätös 2014) Pilaantuneen maaperän puhdistamisessa on noudatettava Hämeen ELY-keskuksen 6.11.2014 antamaa päätöstä (Dnro HAMELY/2021/2014). Tontille 2 ei ole tehty maaperän pilaantuneisuuden arviointia.

4.2.6 Kaavan mukainen luonnonympäristö

Asuinrakentamisen piha-alueita lukuun ottamatta AL- ja KTY-6-korttelialueilla rakentaminen pysäköintialueineen kattaa melko kauttaaltaan koko korttelialu-een, eikä luonnonympäristöä alueella ole. Kaava ohjaa tonttien rakentamatto-mien osien istuttamiseen.

4.3 Kaavan mukaiset suojelukohteet

Kaavan muutosalueella on makasiinirakennus, joka osoitetaan suojeltavaksi sr-15-merkinnällä: rakennushistoriallisesti, kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkiku-vallisesti arvokas suojeltava rakennus. Rakennusta tai sen osia ei saa purkaa eikä siinä saa suorittaa sellaisia korjaus-, muutos- tai lisärakentamistöitä, jotka turmelevat tai vähentävät rakennuksen kulttuurihistoriallista arvoa tai muuttavat arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Suunnitelluista toimenpiteistä on pyydettävä mu-seoviranomaisen lausunto.

4.4 Ympäristön häiriötekijät

Kaavamuutoksen yhteydessä laadittiin tie- ja raideliikenteen meluselvitys sekä raideliikenteen tärinä- ja runkomeluselvitys. Meluselvityksen perusteella uusien asuinrakennusten julkisivujen ääneneristä-vyysvaatimus on normaali ja saavutetaan tavanomaisilla rakenteilla. Kaikilla uusien asuinrakennusten piha-alueilla keskiäänitaso alittaa valtioneuvoston päätöksen 993/1992 melutason ohjearvot ilman erityistä meluntorjuntaa. Par-vekelasitusten ääneneristävyysvaatimukset uusilla asuinrakennuksilla ovat saavutettavissa normaaleilla ratkaisuilla.

Päivittäistavarakaupan LVI-laitteiden aiheuttama äänitaso voi erityisesti lä-hemmän asuinrakennuksen julkisivulla on kaupan laajennuksen jälkeen luok-kaa 45 dB(A) eli Rakentamismääräyskokoelman osan C1 raja-arvon mukainen. Äänitasoon vaikuttaa tulevien laitteiden sijainnit, lukumäärä ja melupäästö sekä tarkastelupisteen sijainti. Tarvittaessa äänitaso voidaan pienentää määräysar-von mukaiseksi laitteisiin (lauhduttimet, puhaltimet) asennetuilla äänenvaimen-timilla tai niiden viereen kaupparakennuksen katolle tehdyillä seinäkkeillä. Raideliikenteen tärinä- ja runkomeluselvityksen mukaan raideliikenteen tärinä ei aiheuta selvitysalueella rakenteiden vaurioriskiä eikä myöskään aseta eri-tyisvaatimuksia rakennusten suunnitteluun. Tärinätasot valmiissa asuinraken-nuksissa jäävät todennäköisesti nk. keskivertoihmisen havaintokynnyksen ala-puolelle. (Promethor Oy, 2015)

19 (35) 4.5 Nimistö

Kaava-alueella ei ole nimistöä eikä korttelin sisäisille kulkureiteille ole tarkoituk-senmukaista antaa nimiä.

5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIKUTUKSET

Asemakaavamuutoksen laatimisalueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Tästä syystä asemakaavan laadinnan yhteydessä suoritetaan yleiskaavatasoinen tarkastelu. Tarkastelussa arvioidaan asemakaavan ja maa-kuntakaavan yhdenmukaisuutta suunnittelualueella. Lisäksi MRL 39 § mukaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon:

yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys

olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö

asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus

mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen, pysäköinnin se-kä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla

mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen ympäristöön

kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset

ympäristöhaittojen vähentäminen

rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen

virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys, kevyen liikenteen yleistar-kastelu

5.1 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön

Asuinrakentaminen kaupallisten ja kunnallisten sekä kulttuuripalvelujen lä-hietäisyydelle monipuolistaa yhdyskuntarakennetta. Uusi asuinkerrostaloraken-taminen täydentää kaupunkikuvaa. Jalankulku- ja ajoyhteyksien sekä pysäkön-tialueiden uudelleenjärjestelyt parantavat rakennetun ympäristön laatua. Tä-män kaavamuutoksen myötä Viipurintien pohjoispuolelta alkava asuinalue-vyöhyke täydentyy ja se muodostaa eheämmän kaupunkikuvallisen rajapinnan.

5.2 Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen

Asemakaavamuutos tulee lisäämään jonkin verran alueen liikennettä. Liiken-teen kasvu näkyy lähinnä Aulangontien liikennemäärissä sekä Viipurintien ja Aulangontien liittymässä. Kaupan laajentaminen ja uudet pysäköintipaikat kas-vattavat liikennettä eniten. Yhteensä korttelin rakentamisesta aiheutuva liiken-teen lisäys on noin 500 ajon./vrk. Kaupan autopaikkamäärän lisääminen kasvattaa liikennettä eniten, noin 300 ajon./vrk. Asumisesta aiheutuva liikennemäärän kasvu on pieni, alle 150 ajon./vrk. Makasiinirakennuksen tuleva käyttötarkoitus ei vielä ole tiedossa. Makasiinille osoitettu pysäköimispaikka on kuitenkin niin pieni, ettei sen vaiku-tus liikenteeseen ole merkittävä. Viipurintien ja Aulangontien liittymän kaistavaraukset ovat toimivuuden kannal-ta arviolta riittävät. Ruuhka-aikana voi Aulangontieltä vasemmalle tontille kään-tyvä liikenne joutua odottamaan tontille pääsyä vastakkaisen suunnan liiken-teen takia. Aulangontien liikenteen sujuvuutta selvitettiin Viipurinkadun ja Rautatienkadun välillä. Selvityksessä oltettiin huomioon tontin uuden maankäytön aiheuttama lisäliikenne. Johtopäätöksenä oli, että Aulangontieltä vasemmalle tontille kään-tyville toteutettava ajokaista parantaa sekä tonttiliittymän, että Viipurintien-Aulangontien littymän toimintavarmuutta ja parantaa liikenteen sujuvuutta ruuhka-aikana. Lisäkaistan tarve kasvaa, mikäli tontille tuleva liikenne kasvaa merkittävästi Viipurintieltä lännen suunnasta. Kaupan huoltoliikenneyhteydet ja -järjestelyt eivät olennaisesti muutu nykyises-tä.

20 (35)

Asemakaavamuutos parantaa jalankulkuyhteyksiä kaupan ympäristössä, kun kävely erotetaan ajoneuvoliikenteestä. Uusia jalankulkuyhteyksiä esitetään Vii-purintien ali ja Viipuritintien varrelle, jolloin mm. yhteydet linja-autopysäkille pa-ranevat. Joukkoliikenteen reitteihin asemakaavamuutoksella ei ole vaikutusta.

5.3 Vaikutukset ihmisten elinoloihin (terveyteen, turvallisuuteen, eri väestöryhmien toimin-tamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin)

Lähialueen ihmisten elinympäristö muuttuu osin uudisrakentamisen myötä. Alue kehittyy palveluvaltaisesta ympäristöstä monipuolisemmaksi, kun alue täydentyy asumisella, toimistoilla ja nykyistä paremmilla palveluilla. Kaavamuu-toksen mukaiset uudet asuintalot sekä Makasiinin käyttötarkoituksen muutos muuttavat aluetta eläväisemmäksi. Katuympäristö ja piha-alueet paranevat laadultaan korkeatasoisemmaksi. Ma-kasiinin ympärille tulee lisää väljyyttä päivittäistavarakaupan uudelleenlinjaami-sen ja pukutehtaan purkamisen myötä. Kaava mahdollistaa uusia ja nykyistä turvallisempia kevyen liikenteen yhteyksiä alueen läpi.

Kevyen liikenteen yhteyksien parantaminen kannustaa asukkaita liikkumiseen jalan ja pyörällä ja siten terveelliseen elämäntapaan. Teollisuustoiminnan päät-tyminen parantaa alueen pienilmaston laatua.

Makasiinirakennuksen käyttötarkoituksen muutos ja kaupan rakennuksen laa-jennus voivat yhdessä luoda kortteliin vahvempaa kaupallista imagoa ja saada toisistaan synergiaetuja uusien asiakasvirtojen houkuttelemiseksi. Entisessä pukutehtaassa toimineilla kulttuuri- ja muilla toimijoilla on mahdollisuus sijoittua kaupan laajennuksen kellarikerrokseen. Makasiinin käyttötarkoituksen muutos luo uudenlaisia kaupunkitoimintoja ja laajentaa tilatarjontaa mm. kulttuuriperin-töä arvostaville pien- tai start-up-yrityksille tai luovien alojen toimijoille. Muutok-set yhdessä jalostavat alueen luonnetta kaupunginosan asukkaiden kohtaa-mispaikaksi. Uudisasuntorakentaminen on tehokkaampaa kuin lähiympäristössä alueen luonteesta ja sijainnista ydinkeskustan rajapinnassa johtuen. Alueelle luodaan uusia asumismahdollisuuksia Hätilän vanhempaa asuinrakennuskantaa täy-dentämään. Olemassaolevien ja uusien palvelujen sekä hyvien joukko- ja rai-deliikenneyhteyksien tuntumaan saadaan laadukkaita, hissillisiä asuintaloja, mikä laajentaa asuinmahdollisuuksia mm. lapsiperheille ja ikääntyvälle väestöl-le. Asuinrakentaminen kävelyetäisyydelle kulttuuripalveluista sekä kaupallisista ja julkisista palveluista parantaa eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksia. Lyhyt matka juna-asemalle lisää vetovoimaisuutta ajatellen laajempaakin työs-säkäyntialuetta. Tämä tukee osaltaan 1. maakuntakaavan selostuksessa mai-nittua verkostoitumista pääkaupunkiseudun toimintaympäristön kanssa. Kaavamuutos mahdollistaa asuinkerrostaloille etelään avautuvan ja tuulelta suojaisan pihan. Asuinkerrostaloille asemakaavassa määrätyn pihan koko on Rakennustiedon RT-ohjekorttien suositusten mukainen, 10% asuinkerrosalas-ta. Virkistykseen soveltuvien alueiden määrä alueen tuleville asukkaille on hy-vä, kun huomioidaan kohtuullisen kävelymatkan päässä sijaitsevat puistoalu-eet, joita on lähialueella runsaasti. Tehokas rakentaminen hyvien joukko- ja raideliikenneyhteyksien tuntumaan, olemassaolevia kunnallistekniikan verkostoja hyödyntäen, on ekologisesti kes-tävää.

Kaava-alue sijoittuu radan läheisyyteen ja osittain liikenteen melualueelle. Kaupan rakennus muodostaa kuitenkin suojaa melulta. Uudisasuntorakentami-sen oikealla sijoittelulla oleskelupihoilla ei meluhaittaa ole. Ympäristön tila paranee pilaantuneiden maiden poistamisen myötä.

21 (35) 5.4 Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset

Alue liittyy olemassaoleviin kunnallistekniikan verkostoihin (liikenneverkko, ve-sihuoltoverkko, energiahuoltoverkko) eikä niiden osalta tule kunnalle lisäkus-tannuksia. Yksityiselle maanomistajalle tulee alueen rakentamiskelpoiseksi saattamisesta johtuvia kustannuksia, kuten rakenteiden purkaminen ja yksityinen kunnallis-tekniikka. Alueelta purkautuvien hulevesien luonnollinen purkureitti johtaa Viipurintien sil-lan alitse radan suuntaisesti kaakkoon. Purkureitin tavoitteena on Kutalanjoki, joka johtaa edelleen ratapihan alittaen Vanajaveteen. Nykyisellään Viipurintien sillan ja Kutalanjoen välillä ei ole riittävää hulevesien purkureittiä. Uuden purku-reitin järjestäminen on välttämätöntä ja se edellyttää kunnalta kaava-alueen ul-kopuolisia järjestelyjä ja toimenpiteitä. Uudisasuntorakentaminen lisää Hätilän ja Aulangon elinvoimaisuutta ja osto-voimaisuutta.

5.5 Vaikutukset luontoon ja maisemaan

Kaupan pysäköintilalueen laajennuksen toteutuessa nykyinen havupuuryhmä pysäköintialueen keskeltä poistuu. Puusto ei kuitenkaan ole erityisen vanhaa tai luonteikasta, joten suojeluarvoa ei ole todettu eikä korvaamattomia luon-nonarvoja menetetä. Kaavassa siirrettävän tonttirajan myötä koivurivit Aulan-gontien ja Viipurintien varsilla jäävät kaupungin katualueelle. Kaava-alueen pohjoisreunan pajukon ja pensaiden kohtalo määräytyy tarkemman pihasuun-nittelun myötä. Rakentamisen vaikutukset luontoon ovat siten vähäiset, mutta kaavamuutoksen myötä kaava-alue muuttuu osin sekavasta auto- ja huoltolii-kenteen asfalttikentästä selkeämmäksi kaupunkiympäristöksi. Rakentaminen muuttaa maisemaa siten, että nykyinen kolmen täyden kerrok-sen ja ullakon korkuinen pukutehtaan rakennus korvautuu uusilla, 5-8-kerroksisilla asuintaloilla. Pukutehtaan pitkän, lounais–koillissuuntaisen raken-nusmassan voi korvata samaa hahmoa noudatteleva asuinkerrostalo, jolloin maisema kaava-alueen pohjoispuolella säilyy pääosin nykyisellään. Pitkän ra-kennusmassan sijaan rakennusalueelle voi myös sijoittua kaksi kapeampaa pistetaloa, jolloin alueen pohjoispuolisten pientalojen näkymät paranevat. Uudet asuinkerrostalot tulevat muuttamaan kaupungin siluettia. Asuinkerrosta-lot tulevat näkymään kaukomaisemassa Makasiinin yli kohti keskustaa.

5.6 Vaikutukset kulttuuriympäristöön

Rautatieaseman kulttuuriympäristöön kuuluvan Makasiinin alueen muuttaminen nykyisen kaavan mukaisesta teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueesta toimitilarakennusten korttelialueeksi muuttaa alueen luonnetta alkuperäisestä pienteollisuusympäristöstä monipuolisemmaksi ja avoimemmaksi palveluiden, toimistojen, näyttely- ja kokoontumistilojen ja pienten liiketilojen kaupunkikortte-liksi. Makasiinin viereiseltä tontilta puretaan vanhan pienteollisuusrakennuksen 50-luvulta oleva päärakennus toimisto- ja myymäläsiipineen. Päärakennuksessa on kolme täyttä kerrosta sekä ullakko ja kellari. Pienteollisuusrakennuksen pää-rakennukseen liittyvässä, 50-luvun toimistosiivessä on kaksi täyttä kerrosta se-kä ullakko ja kellari. 70-luvun myymäläsiivessä on yksi täysi kerros kellarin li-säksi. Samalla poistuu myös pienteollisuusrakennuksen Makasiiniin yhdistävä, toisen kerroksen korkeudella sijaitseva siltamainen yhdyskäytävä. Makasiini palaute-taan siis lähemmäksi alkuperäistä ulkomuotoaan. Pienteollisuusrakennuksen tilalle rakennetaan 5-8-kerroksisia asuinkerrostalo-ja. Asuinkerrostalojen sijoittuminen on suunniteltu niin, etteivät ne heikennä nä-

22 (35)

kymiä asemanseudun RKY-alueelta. Rautatieasemalta Aulangontielle päin ra-kennuskorkeus nousee asteittain. Ruusutien varren omakotitaloalueelle päin sallitaan korkeintaan 5-kerroksinen rakentaminen, jolloin tuleva kattokorkeus olisi nykyisen pienteollisuustalon piipun tasolla. Korkein rakentaminen rajataan 5-kerroksisen asuinrakentamisen ja päivittäistavarakaupan väliin, jotta se jää asemanseudulta ja Viipurintieltä katsottaessa maisemassa taka-alalle. 8-kerroksinen rakentaminen sallitaan vain pistetalona. Uudisrakennus voi poiketa päivittäistavarakaupan sisäänkäyntipäädyn linjasta korkeintaan neljä metriä.

Kuva: Alueleikkaus, Sito Oy. Tarkempi leikkaus on selostuksen liitteenä. Aulangontie 1:n uudet asuinkerrostalot tulevat näkymään Makasiinin uudenlai-sena ja modernina taustana ja vahvistavat täten paikan merkittävyyttä. Piste-mäiset rakennukset liittyvät mittakaavallisesti radan toisella puolella sijaitsevan Keinusaaren uusiin asuinkerrostalokortteleihin, joten Aulangontien asuinraken-taminen täydentää Viipurintien varren katutilaa. Kaavamuutoksen yhteydessä on uudisrakentamista ohjaamaan laadittu raken-nustapaohje, jossa määritellään kulttuuriympäristöön sopivat julkisivumateriaa-lit, pintakäsittelyt ja värit. Asuinrakennusten julkisivut etelään, lounaaseen ja kaakkoon tulee pääosin olla punatiiltä, jotta ne muodostavat yhtenäisen kok-korttelikokonaisuuden Makasiinin ja pienteollisuustalon 80-luvun laajennuksen kanssa. Luoteeseen ja koilliseen päin olevien asuinrakennusten julkisivujen tu-lee olla pääosin rapattuja, jotta uudisrakentaminen sopii Aulangontien itäpuolel-la sijaitseviin 50-luvun kerrostaloihin. Rakennustapaohje on tämän selostuksen liitteenä. Päivittäistavarakaupan laajennus ei oleellisesti muuta kaupunkitilaa Makasiinin ympärillä, lukuunottamatta uusia pihojen, huoltoyhteyksien ja -laitureiden ja py-säköintialueiden järjestelyitä sekä uusia kevyen liikenteen yhteyksiä, jotka kaik-ki tekevät Makasiinin ympäristöstä nykyistä laadukkaamman ja huolitellumman.

5.7 Asemakaavan liittyminen lähialueiden asemakaavoitukseen

Lähialueella on vireillä kaksi asemakaavan muutosta. Hämeenlinnan kanta-kaupungissa on vireillä myös kantakaupungin yleiskaavahanke. Hätilän asemakaavan muutos käsittää Hätilän kaupunginosan pientalovaltaiset alueet. Tavoitteena on vaalia rakennettuun kulttuuriympäristöön liittyviä histori-allisia arvoja sekä ohjata uudis-, lisä- ja korjausrakentamista siten, että se so-peutuu ympäristöönsä. Alue ei rajaudu suoraan Aulangontie 1:een. Alueen länsipuolella on vireillä Asemanseudun asemakaavan muutos, jonka tavoitteena on mahdollistaa alueelle keskusta-aluetta vastaava tehokas kerros-talorakentaminen sekä sijoittaa alueelle asumista ja pendelöintiä tukevia palve-luita. Asemanseudun kaavasuunnittelussa huomioidaan vanhan teollisuusalu-een perintö säilyttämällä osa alueella olevista entisistä teollisuusrakennuksista. Lisäksi Asemanseudun kaavasuunnittelussa huomioidaan kansallinen kaupun-kipuisto, Varikonniemen muinaisjäännösalue sekä rautatieympäristön rakenne-tun kulttuuriympäristön arvot ja koko alueen liikenteelliset kehittämistarpeet.

23 (35)

Suuri osa suunnittelualueesta tulee säilymään rautatiealueena ja virkistysalu-eena. Alue sijaitsee rautatien vastakkaisella puolella. Aulangontie 1 liittyy suoraan Asemanseudun keskustahakuisten toimintojen alueeseen sekä sijainniltaan, että toiminnallisesti. Nyt käsiteltävä kaavamuu-tosalue on kuitenkin yksityisessä maanomistuksessa ja poikkeaa siten muusta asemanseudusta.

6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS

6.1 Rakentamisaikataulu

Täydennysrakentaminen toteutunee lähivuosina.

6.2 Toteuttamis- ja soveltamisohjeet

Kaavamuutokseen liittyen ei rakenneta erillistä kortteli- ja lähiympäristösuunni-telmaa, vaan kaavamerkinnöin ja -määräyksin pyritään ohjaamaan rakentamis-ta.

6.3 Toteutuksen seuranta

Kaavamuutosratkaisusta saadaan palautetta osana normaalia asiakaspalvelua. Tarkemmin toteutus määräytyy rakennuslupavaiheessa. Hämeenlinnan kau-pungin maankäytön suunnittelu antaa pyydettäessä lausunnon rakennusluvas-ta. Kaupunki valvoo mm. kevyen liikenteen raittien, kunnallistekniikan ja julki-sen liikenteen toteutusta.

7 SUUNNITTELUN VAIHEET

7.1 Suunnittelun vireilletulo ja suunnittelua koskevat päätökset

Vireilletulo

Kaavoitusprosessin vireille tulosta kuulutettiin 5.12.2013 Hämeen Sanomissa ja kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kaavaprosessista ilmoitettiin myös Kaa-voituskatsauksissa vuonna 2014. Kaavamuutoksen hakijoina ovat olleet alueen kiinteistönomistajat Kattomestarit Oy Rakennusyhtymä ja Kenmore Finland 6 Oy. OAS-vaiheen jälkeen poistuvan kaavan tontin 3 omistajuus on siirtynyt Quorum Rahastoyhtiö Oy:lle.

Sopimukset

Kaavahankkeesta on käynnistämissopimus. Asemakaavasta tullaan tekemään maankäyttösopimus kiinteistöjen omistajien kanssa.

7.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Kaavasta on laadittu erillinen osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka on päi-vätty 5.12.2013 ja muutettu 10.2.2015 ja 23.4.2015. Osallistumis- ja arviointi-suunnitelma on ollut nähtävillä MRA 30§:n mukaisesti 5.12.2013 alkaen inter-net-sivulla ja Palvelukeskus Kastellissa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ei ole saatu kirjallisia mielipiteitä. MRL 66 §:n mukainen viranomaisneuvottelu järjestettiin 17.10.2013.

7.3 Suunnittelu ja asemakaavaratkaisun eri vaihtoehdot

Suunnittelu

Asemakaavan muutos on laadittu yhteistyössä kiinteistönomistajien ja heidän suunnittelukonsulttiensa kanssa. Kaavamuutoksen luonnos- ja ehdotusvai-heessa konsulttina on ollut Sito Oy, jossa päävastuullisena arkkitehtina on toi-minut Jenni Lautso.

24 (35)

Hämeenlinnan kaupungin yhdyskunta- ja ympäristöpalveluiden maankäytön suunnittelussa kaavan valmistelusta on vastannut yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki.

Asemakaavoitusta edeltävät vaiheet

Syksyllä 2014 Quorum Rahastoyhtiö Oy teetti Archeus Oy:llä tontinkäyttöluon-noksia, joissa tutkittiin viittä erilaista vaihtoehtoa sijoittaa asuinrakennuksia ton-tille purettavan pukutehtaan osan paikalle.

Kuva: Vaihtoehto 1, Archeus Oy 2014


25 (35)




Vaihtoehdoista todettiin parhaaksi vaihtoehto 3, jossa asuinkerrostalo rajaa marketin pysäköintialueen erilleen asuinrakennusten pihasta. Asuntojen par-vekkeet avautuvat etelän ja lännen suuntaan. Pohjoispuolella sijaitsevia pienta-loja vastapäätä saadaan sijoitettua kapeampi asuintalo, jotta pientalojen näky-mille aiheutetaan mahdollisimman vähän haittaa.

26 (35)

Asemakaavamuutoksen luonnosvaihe

Loppuvuonna 2014 kaavanlaatijakonsultiksi valittiin Sito Oy, jonka oli määrä tutkia tarkemmin tontin käyttöä ja pihajärjestelyitä kaavan pohjaksi. Lähtökoh-daksi otettiin asuinkerrostalojen sijoittaminen siten, että parvekkeet ja piha avautuvat etelän ja lännen suuntaan. Tavoitteena oli kehittää kevyen liikenteen yhteyksiä alueen sisällä ja sen läpi: Kevyen liikenteen yhteys erotetiin ajoradas-ta alueen sisäänajoreitin varrella Makasiinillle saakka. Toinen yhteys suunnitel-tiin Makasiinin suuntaisesti marketin ja Makasiinin välistä, jolle on tarvetta Vii-purintien sillan alikulun avautuessa kevyelle liikenteelle. Tämän yhteyden lin-jaus ja liittyminen Ruusutiehen on kussakin vaihtoehdoissa erilainen. Alueen sisälle haluttiin myös yhteys Viipurintien bussipysäkiltä marketin editse kohti Makasiinia sekä yhteys Aulangontieltä marketin pysäköintialueen läpi suoraan marketin pääsisäänkäynnille.

Päivittäistavarakaupan laajennusta kaavaprosessin aikana on suunnitellut Pro-cofin Oy, jossa päävastuullisena arkkitehtina on ollut Sakari Kangasmetsä. Sito Oy laati asemakaavan luonnosvaiheessa kolme vaihtoehtoa: lamellivaih-toehdon sekä kaksi erilaista pistetalovaihtoehtoa. Asemakaavamuutoksen luonnos mahdollisti näiden kaikkien kolmen vaihtoehdon toteuttamisen.

Kuva: VE1 Lamellit (ei mittakaavassa), Sito Oy Lamellivaihtoehdossa tutkittiin asukkaiden autopaikkojen sijoittamista pihakan-nen alle pysäköintilaitokseen. Kaikki paikat eivät mahdu laitokseen, vaan osa asukkaiden paikoista tulisi osoittaa kellarin sisäänkäynnin yhteydessä sijaitse-valta pysäköintialueelta. Makasiinin ohi Ruusutielle kulkeva kevyen liikenteen yhteys on linjattu osittain pysäköintialueen läpi, jotta Makasiinin pihalle saataisiin mahdollisimman paljon pysäköintitilaa. Autoilijoiden ja liikkujien on osoitettava varovaisuutta yhteisen tilan käytössä. Kevyen liikenteen reittiä olisi syytä nostaa pysäköintialueen ta-sosta ja olla selkeästi pysäköintialueesta erotettu esim. reunakivillä.

27 (35)

Vaihtoehdossa 1 ja 2 kellarin sisäänkäynti ei ole kaupallisen näkyvyyden kan-nalta paras mahdollinen tontin sisäänajosuunnasta saavuttaessa. Asuinkerros-alaa vaihtoehdossa 1 on 4670 k-m2.

Kuva: VE2 Pistetalot (ei mittakaavassa), Sito Oy

Pistetalovaihtoehdossa tutkittiin asukaspysäköinnin sijoittamista marketin py-säköintialueen alle, jonne mahtuu selvästi enemmän autopaikkoja, kuin piha-kannen alle. Ajoyhteys maanalaiseen kerrokseen olisi marketin pysäköintialu-een luoteisnurkan kohdalta. Maanpäällisen pysäköintialueen pohjoisosa olisi tällöin hiukan kalteva. Maan alla olevasta pysäköintikerroksesta saadaan halu-tessa maanalainen yhteys läntisemmän pistetalon kellarikerrokseen. Pistetalovaihtoehdoissa saataisiin kevyen liikenteen yhteys marketin ja asuinta-lojen välistä, mikä tekisi suunnittelualueella asioimisesta miellyttävämpää ja su-juvampaa. Asuinkerrosalaa vaihtoehdossa 2 on 4470 k-m2.

28 (35)

Kuva: VE3 Pistetalot, kellarin sisäänkäynti marketin itäpäässä (ei mittakaavas-sa), Sito Oy Kellarin toimintojen näkyvyyden parantamiseksi tutkittiin vaihtoehto, jossa kella-rin sisäänkäynti sijoitettiin marketin itäpäähän ja pistetalot lähemmäksi Maka-siinia. Tällöin asuintalojen piha rauhoittuisi hiukan, kun ajoa kellariin ei olisi pi-han vierestä. Ajo marketin pysäköintialueen alla olevaan asukaspysäköintiin tapahtuisi kellarin sisäänkäynnin edustalla sijaitsevan pysäköintialueen kautta. Makasiinin ohi Ruusutielle kulkeva kevyen liikenteen reitti on linjattu Makasiinin pysäköintialueen keskeltä kevyen liikenteen käyttäjien kulun turvaamiseksi. Kevyen liikenteen reittiä olisi syytä nostaa pysäköintialueen tasosta ja olla sel-keästi pysäköintialueesta erotettu esim. reunakivillä. Asuinkerrosalaa vaihtoeh-dossa 3 on 4470 k-m2.

29 (35)

Asemakaavamuutoksen ehdotusvaihe

Asemakaavan ehdotusvaiheessa todettiin, että vaihtoehdossa 3 kahdeksanker-roksinen asuinrakennus tulisi liian lähelle Makasiinia ja näkyisi rautatieaseman maisemassa RKY-aluetta heikentävästi. Lisäksi todettiin, että pientaloalueen puoleisella reunalla rakentaminen on syytä rajoittaa korkeintaan 5 kerrokseen olemassa olevien asukkaiden asumisviihtyvyyden säilyttämiseksi. Näistä lähtö-kohdista Sito Oy laati asemakaavamuutoksen ehdotusvaiheessa yhden uuden luonnoksen asemakaavaehdotuksen pohjaksi. Vaihtoehtoon 2 ei tehty muutok-sia asemakaavaehdotusvaiheeseen.

Kuva: VE1 Kulmalamellitalo (ei mittakaavassa), Sito Oy Ehdotusvaiheen vaihtoehdossa 1 esitetään, että lamellitalo muodostaisi yhte-näisen rakennusmassan, joka rajaisi suojaisan pihan asuinkerrostalon ja päivit-täistavarakaupan väliin. Asuinkerrostalon korkeus on Ruusutielle päin viisi ker-rosta ja Aulangontielle päin seitsemän kerrosta. Asuinkerrostalon Ruusutien puoleinen osa muistuttaa hahmoltaan vanhan pukutehtaan päärakennusta. Huolto- ja pelastusajoneuvoille on ajoyhteys porttikongin kautta päivittäistava-rakaupan kyljestä. Asukkaiden autopaikat sijaitsevat pihakannen alla pysäköin-tilaitoksessa. Osa asukkaiden paikoista ja vieraspaikoista tulisi osoittaa kellarin sisäänkäynnin yhteydessä sijaitsevalta pysäköintialueelta. Makasiinin ohi Ruusutielle kulkeva kevyen liikenteen yhteys on linjattu osittain pysäköintialueen läpi, jotta Makasiinin pihalle saataisiin mahdollisimman paljon pysäköintitilaa. Autoilijoiden ja liikkujien on osoitettava varovaisuutta yhteisen tilan käytössä. Kevyen liikenteen reittiä olisi syytä nostaa pysäköintialueen ta-sosta ja olla selkeästi pysäköintialueesta erotettu esim. reunakivillä. Kellarin sisäänkäynti ei ole kaupallisen näkyvyyden kannalta paras mahdollinen tontin sisäänajosuunnasta saavuttaessa. Asuinkerrosalaa vaihtoehdossa 1 on 4600 k-m2.

30 (35)

Kuva: VE2 Pistetalot (ei mittakaavassa), Sito Oy. Tontilla 2 rakennusalaa yh-teensä 4470 k-m2. Suunnitelmaan ei tehty muutoksia asemakaavamuutoksen luonnosvaiheen hyväksymisen jälkeen.

Kaavamuutoksen ehdotusvaiheen pohjaksi laaditut havainnekuvat ovat mitta-kaavassa selostuksen liitteenä.

Asemakaavamuutosehdotuksen tekninen tarkistusvaihe

Asemakaavaehdotusen hyväksymisen jälkeen kaupungin liikennesuunnittelus-sa tuli esiin tarpeita, joiden takia tontin 4 rajaa siirrettiin tontille päin sekä Au-langontien puoleiselta tontin sivulta, että Viipurintien puoleiselta tontin sivulta. Täten AL-korttelialuetta pienennettiin kaavassa ja osa kaava-alueesta muuttui katualueeksi. Korttelia ja päivittäistavarakaupan pysäköintialuetta pienennettiin ja määrättiin, että pysäköintilaitoksen rakenteet saavat ulottua katualueelle. Kaavassa tontin 4 ajoyhteyden risteysaluetta myös levennettiin kaavakarttaan, jotta risteysalueen toimivuutta on mahdollista parantaa. Hulevesiselvityksessä todettiin, että hulevesille on joka tapauksessa rakennettava maanalaisia johto-ja, joten rakenteellisille hulevesipainanteille ei ole enää tarvetta ja ne poistettiin havainnekuvista. Kaavaan piirrettiin ohjeellinen tontinraja niin, että asuinraken-nukset ovat erotettavissa erotettavissa omalle tontilleen. Asuinrakennusten ton-tille annettiin ohjeellinen tonttinumero 5 ja myymälän tontille numero 4.

31 (35)

Kuva: VE1 Kulmalamellitalo (ei mittakaavassa), Sito Oy. Asemakaavaehdotuk-sen tarkistusvaiheessa suunnitelma pysyi muuten samana, mutta Aulangontien puoleinen tonttiraja siirrettiin niin, että nykyinen kevyen liikenteen väylä jää ka-tualueelle. Kaupan pysäköintialuetta pienennettiin vastaavasti. Viipurintien puo-leista tonttirajaa siirrettiin niin, että kadun varrella oleva pysäkkikatos jää katu-alueelle.

32 (35)

Kuva: VE2 Pistetalot (ei mittakaavassa), Sito Oy. Asemakaavaehdotuksen tar-kistusvaiheessa suunnitelma pysyi muuten samana, mutta Aulangontien puo-leinen tonttirajaa siirrettiin niin, että nykyinen kevyen liikenteen väylä jää katu-alueelle. Viipurintien puoleista tonttirajaa siirrettiin niin, että kadun varrella ole-va pysäkkikatos jää katualueelle. Tonttirajan siirtämisen johdosta kaupan pysä-köintialue pieneni Aulangontien puoleiselta sivulta. Itäisempi pistetalo siirrettiin kaupan julkisivun kanssa samaan linjaan, jotta saatiin pysäköintialueelle lisää tilaa.

7.4 Käsittelyvaiheet ja vuorovaikutus

Ajankohta Käsittelytieto

5.12.2013 Vireilletulosta on kuulutettu kaupungin internet-sivuilla

14.5.2013 Yhdyskuntalautakunta päätti asemakaavan muutoksen laatimisesta.

24.2.2015 Yhdyskuntalautakunta

33 (35)

5.3.2015 MRL 66§:n mukainen viranomaisneuvottelu pidettiin (muistio 18.3.2015)

Neuvottelussa tuotiin mm. esiin, että asemakaavan tavoitteet sijoittaa lisära-kentamista keskustan tuntumaan hyvien liikenneyhteyksien ja palveluiden läheisyyteen, sekä uusien käyttötarkoituksien mahdollistaminen makasiinira-kennukseen, ovat hyvät. Neuvottelussa keskusteltiin tontin 2 käyttötarkoitus-merkinnästä, joka voisi myös olla rakennussuojelualue (SR). Museovirasto toi muun esiin, että uudisrakentamisen vaikutukset asemanseudun RKY-alueeseen, maisemaan ja liittymistä lähiympäristön kaavoitukseen tulee joka tapauksessa tutkia tarkemmin. Alueelle sopivat kerroskorkeudet tulee tutkia ja ylin sallittu kattokorkeus on syytä määrätä kaavassa. Lisäksi Museovirasto kehotti harkitsemaan määräysten lisäämistä kaavaan julkisivujen materiaaleis-ta, käsittelystä ja parvekkeista. Neuvottelussa sovittiin rakennustapaohjeen laatimisesta kaavamuutosalueelle.

9.-23.3.2015 Asemakaavan muutosluonnos nähtävillä MRA 30§:n mukaisesti

Osallisilta ei saatu kirjallisia mielipiteitä, mutta suullisesti käydyissä keskuste-luissa naapurusto on ollut huolissaan korkeamman pistetalon kerroskorkeu-desta. Asuinrakennusten lisärakentaminen ja hulevesien käsittelyn ratkaise-minen on koettu positiivisiksi asioiksi.

Lausuntoja ja kannanottoja saatiin 4 kpl. Hämeen liitto vaati muutamia teksti-korjauksia asemakaavan selostukseen ja totesi, että asemakaavalla on hyvät tavoitteet ja että kaavahanke on maakuntakaavan mukainen.

VR esitti lausunnossaan, että asema-alueella olisi tehtävä laajempaa maan-käytön tarkastelua tavoitteena maankäytön, palveluiden ja liikennejärjestel-män tiivis yhteensovittaminen. VR:n mukaan alueen kehittymisestä tulisi muo-dostaa kokonaiskäsitys ennen pienempien osa-alueiden kaavoittamista. VR esitti matkakeskustoimintojen sijoittamisen tarkastelua asema-alueelle ja laa-jemman alueen liikennetarkastelua ja huomautti riittävän auto- ja pyöräliityn-täpysäköinnin tarpeellisuudesta. VR muistutti myös asemalle johtavien kevyen liikenteen laatukäytävien edesauttavan joukkoliikenteen käyttöä.

Museovirasto linjasi lausunnossaan, että asumistoiminnot eivät sovi makasii-nirakennukseen ja ehdotti harkitsemaan käyttötarkoituksen muuttamista suo-jeluksi. Museovirasto ehdotti myös korjausta suojelumääräyksen muotoiluun ja vaati RKY-alueen merkitsemistä kaavaan.

Hämeen Ely-keskus totesi lausunnossaan, että kaavaluonnos on valtakun-nallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen pyrkiessään hyödyntämään olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja eheyttämään taajamaa. Ely-keskus huomautti lausunnossaan, että muutosalue on osin rautatien melu- ja tärinä-alueella. Ely-keskus muistutti myös alueella sijaitsevasta pilaantuneesta maasta, joka on puhdistettava sekä hulevesistä, joiden hallinnasta ja käsitte-lystä tulee antaa riittävät kaavamääräykset.


34 (35)

11.6.-7.8.2015 Asemakaavan muutosluonnos nähtävillä MRA 30§:n mukaisesti

Mielipiteitä ei tullut. Lausuntoja saatiin 6 kpl. Liikennevirasto totesi, että kaa-van yhteydessä asianmukaiset melu-, runkomelu- ja tärinäselvitykset on laa-ditty ja haittoihin varauduttu kaavamerkinnöin ja –määräyksin sekä huomioitu Liikenneviraston huoltoyhteys. Pelastuslaitoksella ei ollut huomautettavaa asemakaavaehdotukseen. Elenia Lämmöllä ei myöskään ollut huomautetta-vaa kaavaehdotukseen, mutta lausunnossa tuotiin esiin alueella sijaitsevat kaukolämpölinjat. Hämeen liitto totesi lausunnossaan, että luonnosvaiheessa annetussa lausunnossa esitetyt korjaukset on tehty ja että Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 1.6.2015 ja saatet-tu hyväksyttäväksi ympäristöministeriöön. Hämeen Ely-keskus toteaa lau-sunnossaan, että heidän kaavaluonnosvaiheessa mainitsemansa puutteet on korjattu, eikä heillä ole kaavaehdotukseen huomautettavaa.

Museovirasto toi lausunnossaan esiin, ettei asuminen ole makasiiniraken-nukselle oikea käyttötarkoitus, ja että kaavamerkintää olisi muutettava ja pie-nennettävä osoitettua kerrosalamäärää. Museovirasto korosti myös, että kai-kista suunnitelluista korjaustoimenpiteistä on pyydettävä Museoviraston lau-sunto. Lisäksi Museovirasto kehotti RKY-alueen yleismääräyksen muuttamista muotoon: ”Tontti 2 on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuu-riympäristöä (Hämeenlinnan rautatieasema ja ympäristö). Tehtävät toimenpi-teet ja ratkaisut eivät saa olla ristiriidassa valtakunnallisesti merkittävien ra-kennettujen kulttuuriympäristöjen ominaisluonteen ja erityispiirteiden kanssa.”


HÄMEENLINNAN KAUPUNKI YHDYSKUNTA- JA YMPÄRISTÖPALVELUT MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU Espoossa, 1.12.2015

Jenni Lautso

Arkkitehti SAFA YKS 410

Päivi Saloranta Tilaajajohtaja

Asemakaavan seurantalomake

Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto

Kunta 109 Hämeenlinna Täyttämispvm 16.11.2015Kaavan nimi Aulangontie 1Hyväksymispvm Ehdotuspvm 26.05.2015Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 05.12.2013Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 2498Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 1,8119 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pinta-ala [ha]0,4739 Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha]1,8119

Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm]Omarantaiset Ei-omarantaiset

Aluevaraukset Pinta-ala[ha]

Pinta-ala[%]

Kerrosala [k-m²]

Tehokkuus[e]

Pinta-alan muut.[ha +/-]

Kerrosalan muut. [k-m² +/-]

Yhteensä 1,8114 100,0 14207 0,78 0,0000 800A yhteensä 1,3192 72,8 10475 0,79 1,3192 10475P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä 0,3956 21,8 3732 0,94 0,3956 3732T yhteensä -1,8114 -13407V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0,0966 5,3 0,0966 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä

Maanalaisettilat

Pinta-ala[ha]

Pinta-ala[%]

Kerrosala [k-m²]

Pinta-alan muut. [ha +/-]Kerrosalan muut. [k-m² +/-]

Yhteensä 0,4739 26,2 0,4739

RakennussuojeluSuojellut rakennuksetSuojeltujen rakennusten muutos

[lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-]Yhteensä 1 3732 1 3732

Alamerkinnät

Aluevaraukset Pinta-ala[ha]

Pinta-ala[%]

Kerrosala [k-m²]

Tehokkuus[e]

Pinta-alan muut.[ha +/-]

Kerrosalan muut. [k-m² +/-]

Yhteensä 1,8114 100,0 14207 0,78 0,0000 800A yhteensä 1,3192 72,8 10475 0,79 1,3192 10475AL 1,3192 100,0 10475 0,79 1,3192 10475P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä 0,3956 21,8 3732 0,94 0,3956 3732KTY-6 0,3956 100,0 3732 0,94 0,3956 3732T yhteensä -1,8114 -13407TV -0,3956 -2932TVL-2 -1,4158 -10475V yhteensä R yhteensä L yhteensä 0,0966 5,3 0,0966 Kadut 0,0966 100,0 0,0966 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä

Maanalaisettilat

Pinta-ala[ha]

Pinta-ala[%]

Kerrosala [k-m²]

Pinta-alan muut. [ha +/-]Kerrosalan muut. [k-m² +/-]

Yhteensä 0,4739 26,2 0,4739 map 0,4739 100,0 0,4739

RakennussuojeluSuojellut rakennuksetSuojeltujen rakennusten muutos

[lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-]Yhteensä 1 3732 1 3732Asemakaava 1 3732 1 3732

ALAsuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

Korttelin, korttelinosan ja alueen raja.

Osa-alueen raja.

Ohjeellinen alueen tai osa-alueen raja.

Ohjeellinen tontin raja.

Kaupunginosan numero.

Kaupunginosan nimi.

Korttelin numero.

Ohjeellisen tontin numero.

Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä.

15HÄT

572

6000

Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai sen osansuurimman sallitun kerrosluvun.

II

Rakennusala.

akRakennusala, jolle saa sijoittaa asuinkerrostalon.

map

Rakennusala, jolle saa sijoittaa maanalaisen pysäköintilaitoksen.

KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

Pysäköintilaitoksen kannen ylin sallittu korkeusasema.+89.0

Auton säilytyspaikan rakennusala. Roomalainen numero osoittaa säilytyspaikansuurimman sallitun kerrosluvun.

a II

ak 4600Merkintä osoittaa ne rakennusalat, joille arabialaisen luvun osoittamarakennusoikeus sijoittuu.

Rakennuksen vesikaton ylimmän kohdan korkeusasema.

KTY-6Toimitilarakennusten korttelialue. Liike- ja toimistorakennusten sekäympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuus- javarastorakennusten korttelialue.

Luku osoittaa, kuinka suuren osan rakennuksen kerrosalasta saa käyttääpäiväkodin tiloiksi.

pk20%

+106.9

LIITE 1B

pPysäköimispaikka.

Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa.pp

Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, jolla huoltoajo on sallittu.pp/h

sr-15Rakennustaiteellisesti, kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokassuojeltava rakennus. Rakennusta tai sen osia ei saa purkaa eikä siinä saa suorittaasellaisia korjaus-, muutos- tai lisärakentamistöitä, jotka turmelevat tai vähentävätrakennuksen kulttuurihistoriallista arvoa tai muuttavat arkkitehtuurin ominaispiirteitä.Suunnitelluista toimenpiteistä on pyydettävä museoviranomaisen lausunto.

Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää.

mRakennusala, jolle saa sijoittaa myymälän.

Alueen sisäiselle huoltoliikenteelle varattu alueen osa. Vähintään 25% alueenosan pinta-alasta tulee istuttaa puilla ja pensailla. Puita tulee istuttaa vähintään 1puu / 50 m2 istutettavaa pinta-alaa.

h

Ajoyhteys.ajo

Istutettava puurivi.

Sijainniltaan ohjeellinen jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, jollatontille ajo on sallittu.

pp/t

Ohjeellinen, maanalaista johtoa varten varattu alueen osa.

YLEISMÄÄRÄYKSIÄ

Autopaikkojen vähimmäsmäärät:

AL-korttelialueilla: - ak-alueilla 1 ap / 85 k-m2 ja lisäksi 1 vieraspaikka / 10 asuntoa - m-alueilla liiketiloille 1 ap / 60 k-m2 ja palvelutiloille 1 ap / 100 k-m2

KTY-6-korttelialueilla: - 1 ap / 250 k-m2

Tontin 4 autopaikkoja saa sijoittaa tontille 5 ja tontin 5 autopaikkoja saa sijoittaa tontille 4.

Polkupyöräpaikkoja on varattava tonteilla seuraavasti - 2 paikkaa kutakin asuinhuoneistoa kohden - asuinhuoneistojen polkupyöräpaikoista vähintään puolet on rakennettava katetuiksi - vähintään 1 pp / 200 k-m2 kutakin liikehuoneistoa kohden

AL-KORTTELIALUEELLA ak-MERKITYLLÄ ALUEELLA:Asemakaavaan merkityn kerrosalan lisäksi saa korttelialueilla rakentaa: - teknisiä tiloja ja asuntojen ulkopuolisia, asukkaita palvelevia apu- ja yhteistiloja kerroksiin - hissikuilut ja porrashuoneiden 15 m2 ylittävän osan kussakin kerroksessaEdellä mainittujen tilojen yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 25 % asemakaavaan merkityn rakennusoikeudenlisäksi.Ilmastoinnin laitteet tulee sijoittaa kerroksiin. Nämä tilat saa rakentaa asemakaavakartassa osoitetun kerrosalanlisäksi.Rakennusoikeiden lisäksi tonttien pihakansien alaisiin tiloihin sekä rakennusten kellareihin saa rakentaa tiloja autojenpysäköintiä varten.

KTY-6-KORTTELIALUEKorttelialueelle saa sijoittaa näyttely- ja kokoontumistiloja. Korttelialueella suojellun rakennuksen vesikatonpuurakenteet tulee säilyttää.

KANNEN TAI RAKENNUKSEN ALAISET HUOLTO- JA PYSÄKÖINTITILAT:Tilat saa rakentaa usean tontin käsittävänä yhtenäisenä tilana kiinteistöjen rajoista riippumatta siten, että - tonttien välisiä seiniä ei tarvitse rakentaa - rajaseiniä vastaava pelastusturvallisuustaso on saavutettavissa vaihtoehtoisin keinoinAjoyhteydet huolto- ja pysäköintitiloihin saa järjestää toisen tontin kautta kiinteistöjen välisin sopimuksin.Jätehuoltotiloja saa rakentaa toiselle tontille kiinteistöjen välisin sopimuksin.

PIHA-ALUEET:Tonteista on esitettävä rakennuslupavaiheessa pihasuunnitelma.Tontilla on varattava leikkiin ja asukkaiden muuhun oleskeluun sopivaa aluetta vähintään 10 m2 / 100 m2

asuinkerrosalaa.Rakentamattomat tontin osat, joita ei käytetä kulkuteinä, leikki- tai oleskelualueina tai pysäköintipaikkoina onistutettava. Piha-alueet on rakennettava yhtenäisiksi tonteilla, jotka rajautuvat toisiinsa.Pihoille saa sijoittaa korkeintaan 30 k-m2 kokoisia polkupyörä- ja irtaimistovarastoja sekä muita talousrakennuksiarakennusalan ulkopuolelle kerrosalan rajoittamatta kuitenkin yli kahdeksan metriä naapuritontin rajasta.

MAAPERÄN SAASTUNEISUUS:Suunniteltaessa tai suoritettaessa alueella toimenpiteitä, jotka edellyttävät maan kaivamista, on otettava huomioonmahdollisuus maaperän saastuneisuudesta ja maaperä on tarvittavilta osin puhdistettava ympäristöviranomaistenhyväksymällä tavalla.

HULEVEDETHulevesien viivytysrakenteiden yhteenlasketun mitoitustilavuuden tulee olla 1,0 m3 jokaista sataa vettäläpäisemätöntä pintaneliömetriä kohti. Viivytysrakenteiden tulee tyhjentyä 12-24 tunnin kuluessa täyttymisestään janiissä tulee olla hallittu ylivuoto.

RKY-ALUETontti 2 on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (Hämeenlinnan rautatieasema jaympäristö). Tehtävät toimenpiteet ja ratkaisut eivät saa olla ristiriidassa merkittävien rakennettujenkulttuuriympäristöjen ominaisluonteen ja erityispiirteiden kanssa.

Tähän kaavakarttaan liittyy erikseen laadittu rakentamistapaohje.

Tontille 4 rakennettavan uudisrakennuksen rakenteiden suunnittelussa on varmistettava tontin 5 toteutusedellytykset.Tontilla 5 asuinrakennuksen tontin rajalla olevaan seinään saa sijoittaa ikkunoita ja parvekkeita.

AULANGONTIE 1

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Hämeenlinnan kaupunki

5.12.2013

Muutos A 10.2.2015: Omistajat, selvitykset, aikataulu, laatijat ja yhteystiedot tarkennettu

Muutos B 23.4.2015 Lisätty Hämeen liitto osallisiin, Maakuntakaavatilannetta tarken-nettu, lisätty Suomen kasvukäytävä

2

Sisällysluettelo

............................................................................................................................................................................................... 1

1. TEHTÄVÄ ...................................................................................................................................................................... 3

2. SUUNNITTELUALUE .................................................................................................................................................... 3

3. ALOITE .......................................................................................................................................................................... 4

4. NYKYINEN SUUNNITTELUTILANNE ........................................................................................................................... 4

4.1 Maakuntakaava ......................................................................................................................................................... 4

4.2 Yleiskaava ................................................................................................................................................................. 5

4.3 Asemakaava ............................................................................................................................................................. 5

4.4 Rakennettu kulttuuriympäristö ................................................................................................................................... 6

4.5 Muut suunnitelmat ja selvitykset ................................................................................................................................ 6

5. ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET .................................................................................................................................. 7

5.1 Arvioitavat vaikutukset ............................................................................................................................................... 7

5.2 Yleiskaavallinen tarkastelu ........................................................................................................................................ 7

5.3 Vaihtoehtojen tutkiminen ........................................................................................................................................... 8

5.4 Asemakaavan liittyminen lähialueiden asemakaavoitukseen .................................................................................... 8

5.5 Tehtävät selvitykset ................................................................................................................................................... 8

6. ALUEEN SUUNNITTELUTYÖHÖN OSALLISET........................................................................................................... 8

7. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN ............................................................................. 8

8. AIKATAULU ................................................................................................................................................................... 9

9. LAATIJAT ...................................................................................................................................................................... 9

10. YHTEYSTIEDOT ....................................................................................................................................................... 9

3

Työnro: 2498

Dnro: 158/2013 YHLA

109 Hämeenlinna 15. kaupunginosa Hätilä

Asemakaavamuutos koskee kiinteistöjä 109-15-57-2 ja 109-15-57-3

1. TEHTÄVÄ

Kaavoitettava kohde sijaitsee Hämeenlinnan asemanseudun tuntumassa, sen koillispuolella. Viipurintie siltoineen rajaa aluetta kaakossa, Aulangontie koillisessa.

Tontilla 2 on 22.6.1995 voimaan tullut asemakaava, jossa korttelialue on merkinnällä TV osoitettu va-rastorakennusten korttelialueeksi. Tontilla 3 on 22.6.1995 voimaan tullut asemakaava, jossa korttelialue on osoitettu teollisuus-, varasto- ja liikerakennusten korttelialueeksi. Tontin rakennusoikeus on e=0.74 eli yhteensä 2 932 k-m2. Olemassa olevan makasiinirakennuksen pinta-ala on arviolta n. 2 920 k-m2.

Kiinteistön omistaa Kattomestarit Oy Rakennusyhtymä.

Asemakaavan muutoksella tontille 2 mahdollistetaan asemakaavamerkintä AL (asuin-, liike- ja toimisto-rakennusten korttelialue) sallien myös varastotoimintoja sekä ympäristöä häiritsemättömän teollisuu-den. Museovirasto on antanut lausunnon tontilla sijaitsevasta entisestä varusvarastosta (23.3.2009, DNRO 003/602/2009). Olemassa oleva rakennus säilytetään.

Tontilla 3 on 22.6.1995 voimaan tullut asemakaava, jossa korttelialue on merkinnällä TVL-2 osoitettu teollisuus-, varasto- ja liikerakennusten korttelialueeksi. Tontin rakennusoikeus on e=0.74 eli yhteensä 10 475 k-m2. Rakennusoikeudesta on tällä hetkellä käytetty 9 395 k-m2.

Kiinteistön omistaa Kiinteistö Oy Hämeenlinnan Aulangontie 1.

Asemakaavan muutoksella tontti 3 kaavoitetaan asuinkerrostalojen korttelialueeksi sallien myös päivit-täistavaroiden liiketilan varastotoimintoja sekä ympäristöä häiritsemättömän teollisuuden. Tontilla oleva entinen Valtion Pukutehdas on lopettanut toimintansa ja maanomistajan on tarkoitus purkaa kiinteistö lukuun ottamatta punatiilistä sivurakennusta, jossa sekä supermarketin toiminta että alakerran työpaja-toiminta säilyvät.

Tontin rakennusoikeuteen asemakaavamuutos ei vaikuta sanottavasti, mutta kaavanmuutoksessa tutki-taan tontin käytön tehostamismahdollisuudet keskeinen sijainti huomioiden

Tämä asemakaavahanke on vaikutuksiltaan merkittävä ja se etenee kaupungin päätöksenteossa alla olevan kaavion mukaisesti. oas= osallistumis- ja arviointisuunnitelma, YHLA= yhdyskuntalautakunta, KH= kaupunginhallitus, KV= kaupunginvaltuusto.

2. SUUNNITTELUALUE

Suunnittelualue sijaitsee Hämeenlinnan keskustan välittömässä läheisyydessä pääradan varrella, sen koillispuolella, asemanseudun tuntumassa. Lähistöllä sijaitsee kulttuurikäyttöön kunnostettu Verkateh-das sekä maakunta-arkiston edustava uudisrakennus. Keskustan vaikutusalue laajenee kohti suunnitte-lualuetta. Lähialuetta on leimaa antavasti hallinnut monimuotoinen asutus radan varren pienmittakaa-vaisesta puurakentamisesta 50 -luvun asuinkerrostaloihin. Vuosien saatossa yleisilme on muotoutunut vehreäksi ja viihtyisäksi sekä ilmeisen vetovoimaiseksi. Lisäksi sitä rajaa kaakossa Viipurintie ja koilli-sessa Aulangontie. Sijainti hyvien kulkuyhteyksien tuntumassa tekee kohteesta erittäin vetovoimaisen mm. asuinrakennusten korttelialueena.

4

Suunnittelualueen välittömässä läheisyydessä sijaitsee kaksi päivittäistavarakauppaa, joista toinen ton-tilla 3. Lähistöllä on myös Hätilän ja Tuomelan yhteiskoulut sekä Ortelan koulu. Kaiken kaikkiaan alue on sijainnista johtuen lyhyen säteen sisällä kunnallisten ja kaupallisten palvelujen saavutettavissa. Mo-nipuoliset ulkoilualueet ovat myös lähellä.

Liikenteellisesti alue on solmukohdassa Aulangontien ja Viipurintien risteyksessä. Lyhyt matka juna-asemalle lisää vetovoimaisuutta ajatellen laajempaakin työssäkäyntialuetta. Tämä tukee osaltaan 1. maakuntakaavan selostuksessa mainittua verkostoitumista pääkaupunkiseudun toimintaympäristön kanssa.

Suunnittelualue on ympyröity.

3. ALOITE

Asemakaavamuutos laaditaan kiinteistöjen omistajien aloitteesta. Yhdyskuntalautakunta on tehnyt pää-töksen asemakaavamuutoksen aloittamisesta 14.5.2013 § 81. Kiinteistöjen omistajat maksavat kaavoi-tuksesta ja mahdollisesta arvonnoususta koituvat kulut (maankäyttösopimus).

4. NYKYINEN SUUNNITTELUTILANNE

4.1 Maakuntakaava

Valtioneuvosto vahvisti 28.6.2006 voimassa olevan Kanta-Hämeen maakuntakaavan. Ympäristöminis-teriö vahvisti 2.4.2014 1. vaihemaakuntakaavan. Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava on ehdotus-vaiheessa, mutta siinä ole asemakaavahankkeen aluetta koskevia merkintöjä.

Kaavojen yhdistelmässä alue sijaitsee Cs –merkinnällä varustetulla keskustatoimintojen alueella, jolla on arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. Hankealueen länsiosan makasiini kuuluu lisäksi 1. vai-hemaakuntakaavaan merkittyyn Hämeenlinnan rautatieaseman valtakunnallisesti merkittävään raken-nettuun kulttuuriympäristöön RKY.

Alueen pohjoisrajalta alkaa As- merkinnällä varustettu, asuntovaltainen taajamatoimintojen alue, jolla arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön peruspiirteet säilytetään.

5

Lisäksi alue rajautuu lännessä merkittävästi parannettavaan päärata-alueeseen. Sen länsipuolella si-jaitsee kansallisen kaupunkipuiston alue.

Ote maakuntakaavojen yhdistelmästä.

4.2 Yleiskaava

Asemakaavoitusta alueella ovat ohjanneet oikeusvaikutuksettomat Hämeenlinnan yleis- ja osayleiskaavat, joista ohessa yhdistelmä vuodelta 2008. Kaavayhdistelmässä alue on esitetty teollisuusalueeksi. /s- merkintä määrittelee sen alueeksi, jolla ympäristö säilytetään. Alueen luoteisosasta alkaa pientalovaltaiseksi merkitty asuinalue, joka rajautuu pääradan varteen. Aulangontien ja Harvialantien koillispuoleinen osa on kerros- ja pientalovaltaista aluetta. Lounaassa suunnittelukohdetta rajaa rautatieliikenteen alue.

Ote Hämeenlinnan yleiskaavayhdistelmästä 2008

4.3 Asemakaava

Suunnittelualue on kokonaan asemakaavoitettu. Asemakaava tuli lainvoimaiseksi 1995.

6

Ote ajantasakaavasta.

4.4 Rakennettu kulttuuriympäristö

Tontti 2 kuuluu valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen rekisteriin osana Hä-meenlinnan rautatieasemaa ja sen ympäristöä. ”Valtakunnalliseen inventointiin valitut kohteet antavat alueellisesti, ajallisesti ja kohdetyypeittäin monipuolisen kokonaiskuvan maamme rakennetun ympäris-tön historiasta ja kehityksestä”.

Ote www.rky.fi -sivustolta

4.5 Muut suunnitelmat ja selvitykset

http://www.rky.fi/

7

Museoviraston lausunto entisestä varusvarastosta 23.3.2009, DNRO 003/602/2009

Arkkitehtitoimisto Schulman Oy (Markus Manninen ja Sari Schulman): Valtion Pukutehdas. Rakennus-historiaselvitys 2013.

Lauri Putkonen, Marja Ivars: Kyliä ja kortteleita. Hämeenlinnan ja Hattulan kulttuurihistoriallinen selvi-tys. 2003.

Liikennevirasto/FCG Oy: EU- meluselvitykset 2012 - Rautateiden meluselvitys. 2012.


Pöyry Oyj: Hämeen seudun lisäraiteet – tilantarvetarkastelu. Esiselvitys. 18.3.2010.

Sito Oy: Hämeenlinnan keskustan pysäköintiratkaisut, Raportti 2013

Sito Oy: Hämeenlinnan keskustan liikennesuunnitelma, Raportti 2013

Hämeen ELY-keskus: Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ympäristösuojelulain (527/2014) 136 §:n mukaisen ilmoituksen johdosta, 6.11.2014

Tie- ja raideliikenteen meluselvitys, Promethor Oy / Jani Kankare, 23.1.2015

Raideliikenteen tärinä- ja runkomeluselvitys, Promethor Oy / Jani Kankare 21.1.2015

4.6 Suomen kasvukäytävä

Helsingistä Hämeenlinnan kautta Tampereelle ulottuu Suomen kasvukäytävä, koko Suomen talouskas-vun ja kilpailukyvyn ydin. Tällä tiiviillä alueella sijaitsee 40 % maan työpaikoista ja tehdään noin puolet maan yritysten liikevaihdosta. Väestön keskittyminen kasvukäytävälle näyttää tilastojen perusteella jat-kuvan. Suomen kasvukäytävä kuuluu ylikansalliseen Pohjoiseen kasvuvyöhykkeeseen.

Kaava-alue sijoittuu Hämeenlinnan rautatieaseman välittömään läheisyyteen, minkä vuoksi alueen ke-hittäminen on osa Suomen kasvukäytävän kehittymistä.

5. ASEMAKAAVAN VAIKUTUKSET

5.1 Arvioitavat vaikutukset

Asemakaavoitustyön yhteydessä arvioidaan kaavahankkeen vaikutukset:

terveyteen ja viihtyvyyteen

luonnonsuojeluun

asumiseen

meluun

yhdyskuntarakenteeseen

kaupunkikuvaan

tekniseen huoltoon

kunnallistalouteen

luontoon

maisemaan

pinta- ja pohjavesiin

liikenteeseen

työpaikkoihin, elinkeinotoimintaan

virkistykseen

5.2 Yleiskaavallinen tarkastelu

Asemakaavamuutoksen laatimisalueella ei ole voimassa oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Tästä syystä asemakaavan laadinnan yhteydessä suoritetaan yleiskaavatasoinen tarkastelu. Tarkastelussa arvioi-daan asemakaavan ja maakuntakaavan yhdenmukaisuutta suunnittelualueella. Lisäksi MRL 39§ mu-kaan yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon:

yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys



8

olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö

asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus

mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen, pysäköinnin sekä energia-, vesi- ja jäte-huollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannal-ta kestävällä tavalla

mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen ympä-ristöön

kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset

ympäristöhaittojen vähentäminen

rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen

virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys, kevyen liikenteen yleistarkastelu

5.3 Vaihtoehtojen tutkiminen

Suunnittelutyön kuluessa tutkitaan eri vaihtoehdot ja selvitetään niiden vaikutukset. Asemakaavaselos-tukseen kirjataan suunnittelun eteneminen esittelemällä vaihtoehdot ja niiden vaikutukset.

5.4 Asemakaavan liittyminen lähialueiden asemakaavoitukseen

Selvitetään asemakaavahankkeen liittyminen lähialueiden asemakaavoitukseen.

5.5 Tehtävät selvitykset

Uusia asemakaavamuutoksen laadinnassa tarvittavia selvityksiä ovat ainakin seuraavat:

Rautatien aiheuttama runkomelu- ja tärinäselvitys

Rautatiemeluselvitys.

Selvitys kaavamuutoksen vaikutuksesta lähialueen liikenteeseen.

6. ALUEEN SUUNNITTELUTYÖHÖN OSALLISET

Kaavoitustyöhön osallisia ovat seuraavat tahot:

Valtion ja kunnan viranomaisista /hallintokunnista: Hämeen ELY-keskus, Hämeen liitto, Kanta-Hämeen pelastuslaitos, kaupungin rakentamispalvelut, paikkatieto ja kiinteistö, rakennusval-vonta, ympäristö, Museovirasto ja Liikennevirasto.

Verkostojen haltijoista HS-Vesi Oy, Elenia Verkko ja Elenia Lämpö Oy, AinaCom Oy.

Maanomistajat ja –haltijat, asukkaat, naapurit, elinkeinonharjoittajat, asukasyhdistykset, muut asemakaavan vaikutuspiiriin kuuluvat tahot.

7. OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN

Viranomaisneuvottelu järjestettiin 17.10.2013 Hämeen ELY- keskuksen ja Museoviraston kanssa.

Neuvotteluissa tarkistettiin osalliset ja aikatauluarvio. Painotettiin eri vaihtoehtojen selvittämistä, lähi-alueen asukkaiden informoimista, sekä avointa ja läpinäkyvää prosessia.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville MRL 63§ ja MRA 30§ säännösten mukai-sesti. Nähtäville asettamisesta kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä ja kaupungin ilmoitustauluilla. Osalliset voivat esittää Yhdyskunta- ja ympäristöpalveluiden maankäytön suunnittelulle mielipiteitä ja täydennysehdotuksia osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (OAS). Osallisilla on ennen kaavaehdo-tuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää ELY- keskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. Tarvittaessa ELY- keskus järjestää asiasta neuvot-telun kaupungin kanssa, jolloin myös osallinen kutsutaan mukaan neuvotteluun.

9

Asemakaavamuutoksen luonnos asetetaan nähtäville MRL 62§ ja MRA 30§ säännösten mukaisesti. Nähtäville asettamisesta kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä ja kaupungin ilmoitustauluilla. Luon-nos pidetään nähtävillä kahden viikon ajan, jona aikana mielipiteitä luonnoksesta voi jättää. Osalliset voivat esittää mielipiteensä luonnoksesta kirjallisesti tai suullisesti. Luonnosvaiheessa järjestetään esit-tely- ja keskustelutilaisuus.

Asemakaavamuutoksen ehdotus asetetaan nähtäville MRL 65§ ja MRA 27§ säännösten mukaisesti 30 päivän ajaksi. Nähtäville asettamisesta kuulutetaan kaupungin ilmoituslehdissä ja kaupungin ilmoi-tustaululla. Ehdotuksesta osalliset voivat esittää muistutuksen kirjallisesti.

Viranomais- ja muu asiantuntijayhteistyö tapahtuu suunnittelutyön eri vaiheissa.

8. AIKATAULU

Työn alustava aikataulu on seuraava:

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä 5.12.2013 alkaen.

Asemakaavaluonnos on nähtävillä arviolta maaliskuussa 2015.

Asemakaavaehdotus on nähtävillä arviolta kesäkuussa 2015.

Kaupunginvaltuuston käsiteltävänä asemakaava on arviolta syksyllä 2015.

9. LAATIJAT

Asemakaavamuutos laaditaan konsulttityönä Sito Oy:ssä. Kaavan laatijana toimii arkkitehti Jenni Laut-so.

10. YHTEYSTIEDOT

Valmistelusta vastaa yleiskaava-arkkitehti Niklas Lähteenmäki niklas.lahteenmaki(at)hameenlinna.fi (03) 621 5584

Asiakaspalvelu: (03) 621 2310, mypalvelupiste(at)hameenlinna.fi Raatihuoneenkatu 9, 4.krs. Hämeenlinna

Yhdyskunta- ja ympäristöpalvelut, maankäytön suunnittelu PL 80, 13101 Hämeenlinna

Konsultti: Sito Oy, arkkitehti Jenni Lautso, jenni.lautso(at)sito.fi

Vastineet mielipiteisiin ja lausuntoihin / kaavaluonnosvaihe

Aulangontie 1 asemakaavamuutos Nähtävilläoloaika: 9.–23.3.2015 15.5.2015 Sito oy

1. Hämeen liitto toteaa lausunnossaan asemakaavamuutoksella olevan hyvät tavoitteet ja tuo lisäksi esiin seuraavaa:

Kulttuuriympäristö ja HHT-liikennekäytävä Hämeen liitto pyytää lisäämään asemakaavan selostukseen maininnat maakuntakaavaan merkityistä valtakunnallisesti merkittävästä rakennetusta kulttuuriympäristöstä (RKY) sekä HHT-liikennekäytävästä. Lisäksi Hämeen liitto pyytää korjaamaan selostukseen kuvauksen maakuntakaavoituksen vaiheista.

Vastine: Tehdään esitetyt korjaukset ja lisäykset asemakaavan selostukseen.

2. VR tuo lausunnossaan esiin seuraavaa:

Rautatieaseman aluekokonaisuus VR esitti lausunnossaan, että asema-alueella olisi tehtävä laajempaa maankäytön tarkastelua tavoitteena maankäytön, palveluiden ja liikennejärjestelmän tiivis yhteensovittaminen. VR:n mukaan alueen kehittymisestä tulisi muodostaa kokonaiskäsitys ennen pienempien osa-alueiden kaavoittamista.

Vastine: Rautatieaseman aluekokonaisuus ja sen tulevaisuuden kehityssuunnat suunnitellaan Hämeenlinnan kaupungin toimesta. Hämeenlinnan kaupunki on mm. tekemässä Hämeenlinnan kantakaupungin yleiskaavaa sekä Asemanseudun asemakaavaa ja –asemakaavamuutosta. Näiden kaavahankkeiden yhteydessä suunnitellaan nyt kyseessä olevaan kaava-aluetta laajempia kokonaisuuksia. Nyt käsiteltävä kaavamuutosalue on yksityisessä maanomistuksessa ja poikkeaa siten muusta asemanseudusta. Asuntojen lisärakentaminen, päivittäistavarakauppojen monipuolisen tarjonnan tukeminen, historiallisesti arvokkaiden rakennusten uusiokäytön mahdollistaminen sekä liikennejärjestelyiden selkiyttäminen Aulangontie 1:n kaavamuutosalueella tukevat osaltaan aluekokonaisuuden kehittymistä.

Matkakeskustoiminnot VR esitti matkakeskustoimintojen sijoittamisen tarkastelua asema-alueelle.

Vastine: Matkakeskuksen sijoittuminen ei ole ratkaistavissa tämän kaavatyön puitteissa.

Sujuvat matkaketjut VR esittää laajemman alueen liikennetarkastelua ja huomautti riittävän auto- ja pyöräliityntäpysäköinnin tarpeellisuudesta, jotta joustavat liikenneyhteydet asemalle kaikista lähestymissuunnista voidaan varmistaa tulevaisuudessa. VR muistutti myös asemalle johtavien kevyen liikenteen laatukäytävien, ml. pyöräily-yhteyksien edesauttavan joukkoliikenteen käyttöä.

Vastine: Hämeenlinnan kaupungilla on parhaillaan työn alla aseman seutua laajemmin koskeva asemakaavamuutos. Em. kaava-alue rajautuu nyt käsiteltävään asemakaavamuutosalueeseen. Rautatieaseman aluekokonaisuus ja siihen liittyvät liikenneyhteydet suunnitellaan Hämeenlinnan kaupungin toimesta. Kevyen liikenteen yhteyksien parantaminen Viipurintielle Aulangontie 1:n kaavamuutosalueella tukee osaltaan asemalle johtavien laatukäytävien kehittymistä.

3. Museovirasto tuo lausunnossaan esiin seuraavaa:

Makasiinirakennuksen kaavamääräys Museovirasto ehdottaa makasiinirakennuksen kaavamääräykseksi seuraavaa: ”Rakennushistoriallisesti, kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti arvokas rakennus. Rakennusta tai rakennuksen osia ei saa purkaa, eikä siellä myöskään saa suorittaa sellaisia korjausrakentamis- tai muutostoimenpiteitä, jotka turmelevat tai vähentävät rakennuksen kulttuurihistoriallista arvoa. Suunnitelluista toimenpiteistä on pyydettävä Museoviraston lausunto.”

Vastine: Muotoillaan kaavamääräys Museoviraston ehdotuksen mukaan.

Makasiinirakennuksen käyttötarkoitus Museoviraston näkemyksen mukaan asuminen ei ole makasiinirakennukselle sopiva käyttötarkoitus. Museovirasto ei näe mahdolliseksi makasiinin kolmannen kerroksen muuttamiseksi asunnoiksi, sillä se edellyttäisi aukotuksen lisäämistä, kosteiden tilojen rakentamista, sekä meluntorjuntaratkaisujen tekemistä vanhoihin rakenteisiin. Makasiinirakennuksen pääkäyttötarkoitukseksi tulisi harkita suojelua.

Vastine: Makasiinirakennuksen tontin pääkäyttötarkoituksen muuttamista rakennussuojelualueeksi (SR) tutkittiin kaavaluonnosvaiheen jälkeen. Ympäristöministeriön maankäyttö- ja rakennuslain mukaan rakennussuojelualue-merkintää käytetään asemakaavalla suojelluilla alueilla silloin, kun ensisijaisena tavoitteena on suojella koko rakennettu kulttuuriympäristö rakennuksineen, rakenteineen ja pihapiireineen. Totesimme kuitenkin, että makasiinin piha-alueella ei ole säilynyt vanhoja rakennuksia, rakenteita tai pihapiiriä, eikä piha-aluetta siten itse makasiinirakennuksen lisäksi ole tarkoituksenmukaista suojella. Asuntotoimintojen lisääminen makasiinirakennukseen haluttaisiin pitää mahdollisena Hämeenlinnan kaupungin ja kiinteistönomistajan puolesta, sillä tulevaisuudessa olosuhteet ja tarpeet voivat muuttua nykytilanteesta. Myös muunlainen käyttö, kuten toimistokäyttö, edellyttää melusuojausta ja märkätiloja, joten asumista ei siinä mielessä ole perusteltua sulkea pois. Rakennuksen säilymisen kannalta on myös tärkeää, että sille löytyy mielekästä käyttöä. Makasiinin tontin käyttötarkoitusmerkinnäksi on siis edelleen ehdotettu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta (AL). Kaavamääräyksen mukaan rakennuksessa ei saa suorittaa sellaisia lisärakentamis- tai muutostoimenpiteitä, jotka vähentävät rakennuksen kulttuurihistoriallista arvoa. Korjaus- ja muutostöistä on neuvoteltava Museoviraston kanssa.

Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö Museovirasto huomauttaa lausunnossaan myös, että kaavaan on lisättävä merkintä siitä, että makasiini kuuluu rky-alueisiin.

Vastine: Lisätään maininta rky-alueesta kaavaehdotuksen yleisiin määräyksiin.

Entisen pukutehtaan kiinteistön purkaminen Museovirasto pitää erityisen valitettavana entisen pukutehtaan kiinteistön purkamista ja sen korvaamista ”tavanomaisella asuntotuotannolla”. Museoviraston mukaan samalla menetetään lopullisesti osa kaupungin ja myös valtion teollista historiaa ja yksipuolistetaan kaupunkikuvaa.

Vastine: Pukutehtaan purkamiseen on päädytty, sillä nykymuodossaan sen mahdolliset käyttötavat ovat hyvin rajallisia ja rakennuksen kokonaisvaltainen kunnossapito ja kehittäminen vaikeaa. Osa historiaa häviää rakennuksen purkamisen myötä, mutta uusi rakentaminen voi monipuolistaa ja vilkastuttaa alueen toiminnallista rakennetta. Uudisrakentaminen on parempi valinta, jos vaihtoehtona on vanhan rakennuksen rapistuminen uusien käyttäjien, toimintamahdollisuuksien tai resurssien puutteessa. Pukutehtaan tilalle tulevan uudisrakentamisen laatu ja sopivuus kulttuuriympäristöön pyritään osaltaan varmistamaan rakennustapaohjeella, joka on laadittu kaavaehdotuksen liitteeksi. Rakentamisen lopputulos riippuvat kuitenkin lopulta maanomistajan, kiinteistökehittäjän, rakennuttajan ja rakennusvalvonnan rakentamiselle asettamista tavoitteista.

4. Hämeen Ely-keskus toteaa lausunnossaan, että kaavaluonnos on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen pyrkiessään hyödyntämään olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta ja eheyttämään taajamaa. Ely-keskus toteaa, että muutosalue on osin rautatien melu- ja tärinäalueella, mutta tehtyjen selvitysten perusteella normaali ääneneristävyys on saavutettavissa tavanomaisilla rakenteilla, eikä tärinä aiheuta erityisvaatimuksia rakennusten suunnittelulle. Ely-keskus muistuttaa alueella sijaitsevasta pilaantuneesta maasta, joka on puhdistettava sekä hulevesistä, joiden hallinnasta ja käsittelystä tulee antaa riittävät kaavamääräykset.

Vastine: Hulevesistä kaavaan on määritelty viivytysvelvollisuus. Tehtyjen selvitysten perusteella normaali ääneneristävyys on uudisrakennuksille saavutettavissa tavanomaisilla rakenteilla, eikä tärinä aiheuta erityisvaatimuksia uudisrakennusten suunnittelulle. Rautatien aiheuttama melu tulee kuitenkin ottaa huomioon Makasiinin mahdollisessa muutossuunnittelussa. Makasiinin junaradan puoleisella julkisivulla äänen eristävyysvaatimus on 35 dBA, mikäli makasiini muutetaan asuinkäyttöön. Käytännössä tämä tarkoittaa, että muutossuunnittelun yhteydessä tulee tarkistaa onko nykyisten kiinteiden ulkoseinärakenteiden ja ikkunoiden eristävyys riittävä vai tuleeko niitä parantaa. Tämä ääneneristävyysvaatimus on merkitty kaavaan. Pilaantuneiden maiden puhdistamisvaatimus on merkitty kaavaan.

Vastineet muistutuksiin ja lausuntoihin / kaavaehdotusvaihe

Aulangontie 1 asemakaavamuutos Nähtävilläoloaika: 11.6.–7.8.2015 1.12.2015 Sito oy

1. Liikennevirasto toteaa lausunnossaan, että kaavatyön yhteydessä on tehty asianmukainen selvitys mahdollisista junaliikenteen aiheuttamista melu-, runkomelu- ja tärinähaitoista ja varauduttu meluhaittoihin soveltuvin kaavamerkinnöin ja –määräyksin. Lisäksi kaavassa on huomioitu Liikenneviraston huoltoyhteys korttelin länsireunassa.

Vastine: Lausunto ei aiheuta muutoksia kaava-aineistoon.

2. Pelastuslaitos toteaa lausunnossaan, ettei pelastusviranomaisella oleva huomautettavaa asemakaavamuutoksen ehdotukseen ja että pelastusteitä ja pysäköintilaitosta koskevat asiat voidaan ratkaista rakennuslupamenettelyn yhteydessä.


3. Elenia Lämpö toteaa lausunnossaan, ettei heillä ole huomautettavaa suunnitelmaan ja huomauttaa, että suunnittelualueella sijaitsee kaukolämpölinjoja.

Vastine: Elenia Lämmön liitekartan mukaan kaukolämpölinjoja ei kulje kaava-alueen läpi. Kartan mukaan tonteille 5 tulee yksi päättyvä linja. Lisätään maininta kaukolämpölinjoista asemakaavan selostukseen.

4. Hämeen liitto totesi lausunnossaan, että luonnosvaiheessa annetussa lausunnossa esitetyt korjaukset on tehty ja että Kanta-Hämeen 2. vaihemaakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 1.6.2015 ja saatettu hyväksyttäväksi ympäristöministeriöön.

Vastine: Viedään maininta 2. vaihemaakuntakaavan hyväksymisprosessin vaiheesta asemakaavan selostukseen.

5. Museovirasto tuo lausunnossaan esiin, ettei asuminen ole makasiinirakennukselle oikea

käyttötarkoitus, ja että kaavamerkintää olisi muutettava ja pienennettävä osoitettua kerrosalamäärää. Museovirasto korostaa myös, että kaikista suunnitelluista korjaustoimenpiteistä on pyydettävä Museoviraston lausunto. Lisäksi Museovirasto kehottaa RKY-alueen yleismääräyksen muuttamista muotoon: ”Tontti 2 on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä (Hämeenlinnan rautatieasema ja ympäristö). Tehtävät toimenpiteet ja ratkaisut eivät saa olla ristiriidassa valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen ominaisluonteen ja erityispiirteiden kanssa.”

Vastine: Kaavamerkintää muutetaan AL-merkinnästä merkintään KTY-6, ”Toimitilarakennusten korttelialue. Liike- ja toimistorakennusten sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue.” Lisäksi yleismääräyksiin on lisätty, että korttelialueelle saa sijoittaa näyttely- ja kokoontumistiloja.

Sallittu kerrosalamäärä on pidetty samana kuin asemakaavaehdotuksessa, sillä kaavan sallimien toimintojen sijoittaminen makasiinirakennukseen ei oletettavasti aiheuta toimenpiteitä, jotka vaarantaisivat rakennuksen kulttuurihistoriallisia arvoja tai arkkitehtuurin ominaispiirteitä. Yleismääräyksiin on kuitenkin vielä tarkennettu, että korttelialueella suojellun rakennuksen vesikaton puurakenteet tulee säilyttää. Makasiinille osoitetussa suojelumääräyksessä (sr-15) on lisäksi korostettu, että suunnitelluista toimenpiteistä on pyydettävä Museoviraston lausunto. RKY-alueen yleismääräys muutetaan Museoviraston ehdottamaan muotoon.

6. Hämeen Ely-keskus toteaa lausunnossaan, että heidän kaavaluonnosvaiheessa mainitsemansa puutteet on korjattu, eikä heillä ole kaavaehdotukseen huomautettavaa.


ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1.12...Ortelan koulu. Lähialueen rakennuskanta on monimuotoista radan varren...

Documents

Transcript of ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1.12...Ortelan koulu. Lähialueen rakennuskanta on monimuotoista radan varren...