ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TARKOITUS · Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI sunnossa esitettyä...

A-2463a 2010-00211 1(22)

Lahden tekninen ja ympäristötoimialaMaankäyttöVesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 12. PÄIVÄNÄ ELOKUUTA 2010PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVAKARTTAA NRO A-2463a SEKÄ KAAVAN MUKAISIA TONTTIJA-KOJA JA TONTTIJAON MUUTOKSIA M-10-91, M-10-93 JA M-10-94 (Kerinhallien alue)

Asemakaavan muutos koskee:Lahden kaupungin Kerinkallion (20.) kaupunginosankorttelin 20043 tonttia 1, urheilu- ja virkistyspalvelujen aluetta sekä pysäköimis- ja katu-alueita.

Asemakaavan muutoksella muodostuvat:Lahden kaupungin Kerinkallion (20.) kaupunginosankorttelin 1129 tontit 24-36, korttelin 20039 tontit 1-10, korttelin 20043 tontti 2 sekä lähivir-kistys-, katu- ja pysäköintialueet.

Asemakaavan yhteydessä on tehty sitova tonttijako.

Kaava-alue sijaitsee Kerinkallion (20.) kaupunginosassa noin 1,7 km etäisyydellä Lahdentorilta kaakkoon. Alue rajautuu koillisessa Kerintiehen, lounaassa Nikkarinkatuun ja luo-teessa Saksalankadun varren puistoalueeseen. Kaakossa alue rajautuu Kerinkallion pien-taloalueeseen. Kaava-alueen laajuus on noin 2,7 ha.

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TARKOITUS

Tavoitteena on muuttaa käytöstä poistuvien harjoitusjäähallien alue pääosin asumiskäyt-töön ottaen huomioon Saksalankadun kehittäminen, viereinen kulttuurihistoriallisesti arvo-kas pientaloalue sekä alueen virkistyskäyttötarpeet.

Asemakaavatyön vireille tulosta on ilmoitettu 3.3.2010 kaupungin kaavoituskatsauksestatiedottamisen yhteydessä. Kaavatyö on ollut mukana myös vuosien 2008 ja 2009 kaavoi-tuskatsauksissa.

LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA

- sijaintikartta- asemakaavakartta A-2463a- osallistumis- ja arviointisuunnitelma- ote yleiskaavasta- ote ajantasa-asemakaavasta

A-2463a 2010-00211 2(22)


1 TIIVISTELMÄ

Asemakaavan muutos on laadittu Lahden kaupungin aloitteesta. Osallistumis- ja arviointi-suunnitelma laadittiin ja asetettiin nähtäville kaavahankkeen kotisivulle 3.2.2010. Kaava-työn aloituskokous pidettiin 5.2.2010. Kaavatyötä käsittelevä yleisötilaisuus järjestettiin29.3.2010 ja luonnosvaiheen kuuleminen järjestettiin 12.4. – 23.4.2010, jolloin pyydettiinmyös viranomaislausunnot. Kaavatyö oli esillä Hämeen ELY-keskuksen ja maankäytönkesken järjestettävässä kaavaneuvottelussa 24.3.2010 ja maastokäynnillä 1.6.2010.

Asemakaavalla muodostetaan alueelle tiivistä kaupunkimaista pientaloasutusta (AO-1) 23uudella erillispientalotontilla päättyvän uuden kadun molemmin puolin. Tonttien pinta-alatovat 480 m2 – 717 m2 ja tonttitehokkuus e=0.35 - 0.52. Alueella säilytetään Saksalanka-dun puoleisella sivulla lähivirkistysalue (VL-hu), jota voidaan käyttää erilaisten hulevesienkäsittelyyn soveltuvien rakenteiden sekä pienimuotoisten lähiliikuntapaikkojen sijoittami-seen. Kaava-alueen pohjoiskulmassa sijaitseva teollisuustontti muutetaan asuin-, liike- jatoimistorakennusten tontiksi (AL-1) laajentamalla sitä ja lisäämällä rakennusoikeutta tontil-la n. 1019 m2:llä. Hulevesien luonnonmukainen käsittely tonteilla ja lähivirkistysalueellaotetaan kaavassa huomioon. Kaavassa on varattu alueet hyötyjätteiden keräilypisteelle japienelle pysäköintialueelle uuden kadun varressa. Kadun päähän on kaavassa lisätty ke-vyen liikenteen yhteys Nikkarinkadulle.

Asemakaavan muutoksella poistetaan Nikkarinkadun ja Kerintien varsilla sijainneet pysä-köintialueet (LP), urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU-1) sekä muutetaan teollisuusra-kennusten korttelialue (TY-5) asuin-, liike-, ja toimistorakennusten korttelialueeksi (AL-1).

Kuva 1. Suunnittelualueen rajaus ilmakuvassa vuodelta 2008

A-2463a 2010-00211 3(22)


2 LÄHTÖKOHDAT

2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA

MAISEMA

Suunnittelualue sijaitsee laajan kaupunkilaakson itäreunalla. Tasaista laaksoa reunustavatpohjoisessa Salpausselän reunamuodostuma ja idässä Saksalan ja Liipolan mäet. Mai-seman alimmassa kohdassa virtaa Paskurinoja. Suunnittelualueen pintavedet laskevatVartio-ojan kautta edelleen Porvoonjokeen.

Laaja tasainen laakso on syntynyt jääkauden jälkivaiheessa muinaisen meren lahtiin jameren pohjaan. Meren aallot ovat lajitelleet maa-ainesta niin että laakson alueella maape-rä vaihtuu hiekasta hietaan ja saveen. Suunnittelualueen pintamaa on hienoa hietaa. Sy-vemmällä maaperä on savea ja silttiä. Etelä-Lahden vanha asutus ja tiestö noudattavatSalpausselän ja laakson välimaastoa. Suunnittelualueen lähimmät vanhat talot olivat Sak-sala, Anttila ja Kittilä. Vuoden 1946 ilmakuvan mukaan Lahden kaupungin eteläpuolella olilaajat peltoalueet. Suunnittelualueella pellon poikki kulki suora kärrytie Anttilanmäeltä Ke-rinkalliolle. Nykyinen Kerintie noudattaa tätä suuntaa.

SUUNNITTELUALUEEN KASVILLISUUS

Itse suunnittelualue on toiminut liikunta- ja liikealueena. Sen alkuperäinen luonto on hä-vinnyt. Vanhan kaupan ympärillä on kookkaita hopeapajuja, joita on voimakkaasti leikattu.Korttelin eteläosassa on puistomaisesti istutettua kasvillisuutta, joka muodostaa pienenhavu- ja lehtipuumetsikön. Urheiluhallin pihamaa on hiekkapintainen.

POHJAVESI

Suunnittelualue sijaitsee tärkeällä pohjavesialueella.

ILMASTO

Suunnittelualue sijaitsee maastosta johtuen pienilmastollisesti epäedullisesti. Ilman vaih-tuminen varsinkin kylmänä vuodenaikana on heikkoa.

RAKENNETTU YMPÄRISTÖ

Urheilu- ja virkistyspalvelujen alueella (VU-1) sijaitsevat vuonna 1985 rakennettu jäähallija vuonna 1978 valmistunut huoltorakennus. Alueen keskiosa on hiekkakenttää ja lou-naiskulmassa sijaitsee kolme pienempää palloilukenttää. Alueen koillis- ja lounaispäissäKerintien ja Nikkarinkadun varsilla sijaitsevat pysäköimisalueet (LP). Korttelin 20043 tontil-la 1 on vuonna 1948 valmistunut kaksikerroksinen myymälärakennus ja yksikerroksinentalousrakennus. Suunnittelualueen kaakkoispuolella sijaitseva Kerinkallion pientaloalue onrakennettu lähes kokonaan vuosina 1946 - 1948. Alueen katuverkko on hyvin säännön-mukainen ja suorakulmainen. Kooltaan yhtenäiset asuintalot on sijoitettu katonharja kadunsuuntaisesti tonttien kadun puoleisiin päihin. Kerinkallion pientaloalue sekä Saksalanka-dun toisella puolella sijaitseva Leantien ja Kerintien pientaloalue kuuluvat Lahden kulttuu-rihistoriallisesti arvokkaiden alueiden luetteloon. Suunnittelualueen länsipuolta rajaa Sak-salankatu, joka toimii kokoojakatuna.

MAANOMISTUS

Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU-1), pysäköimisalueet (LP) sekä katualue ovat Lah-den kaupungin omistuksessa. Korttelin 20043 tontti 1 on yksityisessä omistuksessa.

A-2463a 2010-00211 4(22)


2.2 SUUNNITTELUTILANNE

MAAKUNTAKAAVA

Ympäristöministeriö on vahvistanut Päijät-Hämeen maakuntakaavan 11.3.2008. Suunnit-telualue sijaitsee taajamatoimintojen alueella (A). Alue kuuluu myös Lahden kehittämisenkohdealueeseen (kk). Saksalankatu on merkitty merkittäväksi yhdystieksi (yt).

YLEISKAAVA

Oikeusvaikutukseton Lahden yleiskaava 1998 on saanut lainvoiman 18.3.2002. Suunnitte-lualue on merkitty pääosin asumiskäyttöön tarkoitetuksi alueeksi (A). Saksalankatu onmerkitty alueelliseksi pääväyläksi ja kadun varrelle on merkitty kevyen liikenteen pää-väylä. Kerinkallion pientaloalue sekä Saksalankadun toisella puolella sijaitseva Leantien jaKerintien pientaloalue on merkitty ympäristökokonaisuutena arvokkaaksi kulttuurihistorial-lisesti tai kaupunkikuvallisesti. Edellä mainittua yleiskaavaa edeltäneessä tarkemmassaoikeusvaikutteisessa yleiskaavassa vuodelta 1988 (tavoitevuosi 2010) alue sijoittuu urhei-lu- ja virkistyspalvelujen alueelle (VU). Alueen pohjoiskulma on merkitty kuuluvaksi pienta-lovaltaiseen asuntoalueeseen (AP). Saksalankatu on merkitty alueelliseksi pääväyläksi jakadun varrelle on merkitty kevyen liikenteen reitti.

Kuva 2. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta 2008Kuva 3. Ote Lahden yleiskaavasta 1998

A-2463a 2010-00211 5(22)


Kuva 4. Ote ajantasa-asemakaavasta

ASEMAKAAVA

Voimassa olevassa asemakaavassa suurin osa suunnittelualueesta on merkitty urheilu- javirkistyspalvelujen alueeksi (VU-1), jolle saadaan rakentaa alueen käyttötarkoituksen mu-kaisia rakennuksia, rakennelmia ja laitteita. Alueen koillis- ja lounaispäihin Kerintien jaNikkarinkadun varsille on merkitty pysäköimisalueet (LP). Saksalankadun ja Kerintienkulmassa olevan korttelin 20043 tontti 1 on merkitty ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomienteollisuusrakennusten korttelialueeksi (TY-5). Asuinhuoneistoja sallitaan kiinteistön hoidol-le välttämätöntä henkilökuntaa varten. Tontin rakennusoikeus on 600 k-m² ja kerroslukukaksi (II). Tontille tulee järjestää yksi autopaikka kolmea työntekijää, yhtä asuntoa ja 50 lii-kekerrosalaneliömetriä kohti. Tontilla saadaan käyttää 35 prosenttia rakennusalalle salli-tusta kerrosalasta liiketiloja varten (kl 35 %). Tontin Kerintiehen rajoittuva sivu on määrättyistutettavaksi.

LAHDEN KAUPUNKISEUDUN RAKENNEMALLI 2040

Suunnittelualue sijoittuu lahden kaupunkiseudun rakennemallissa tiivistettäväksi tarkoite-tulle alueelle, joka käsittää Lahden keskustan ja sen ympäristön. Suunnittelualue on mer-kitty asuinalueeksi.

RAKENNUSJÄRJESTYS

Lahden kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.1.2005.

A-2463a 2010-00211 6(22)


POHJAKARTTA

Alueen pohjakartta on tarkistettu 30.10.2008 ennen kaavaehdotuksen laatimista. Pohja-kartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/1999 vaatimukset.

MUUT SUUNNITELMAT

- Saksalankadun yleissuunnitelma 2005, Lahden kaupunki.- Paskurinojan hulevesiselvitys, Ramboll, tekeillä.

ALUEELLE LAADITUT SELVITYKSET

- Lahden kaupunki on tehnyt maaperätutkimuksia alueelle tekojäärataa vartenvuonna 1984.

- Ramboll Oy:n toimesta kaava-alueelle on laadittu rakennettavuusselvitys sekätehty lisää maaperätutkimuksia vuonna 2010. Selvityksessä todettiin alueen so-veltuvan pientalorakentamiseen. Alueen geotekninen kantavuus on 80 – 100kN/m2.

- Saksalankadun ympäristömeluselvitys 2008, Promethor.

A-2463a 2010-00211 7(22)


3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SUUNNITTELUN VAIHEET

3.1 SUUNNITTELUN TARVE

Kerin harjoitusjäähallitoiminnan siirryttyä Launeen vapaa-ajankeskukseen alueen käyttö-tarkoitusta päätettiin tarkistaa tutkimalla alueelle asumisen mahdollisuutta. Ympäröivänpientaloasutuksen vuoksi alue soveltuu parhaiten matalaan asuinrakentamiseen korkeankerrostaloasumisen sijaan.

3.2 SUUNNITTELUN KÄYNNISTÄMINEN JA SITÄ KOSKEVAT PÄÄTÖKSET

Asemakaavan muutos laaditaan Lahden kaupungin aloitteesta.

Alueen pohjakartta on tarkistettu asemakaavan muutoksen yhteydessä 30.10.2008.

3.3 OSALLISTUMINEN, YHTEISTYÖ JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN

OSALLISET

MRL 62 §:n mukaan osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työnte-koon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhtei-söt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään.

Osallisia ovat:

- Alueen maanomistajat- Kerinkallion omakotiyhdistys ry- Anttilanmäki-Kittelän asukasyhdistys ry- Muut vaikutusalueen kiinteistöjen omistajat, asukkaat ja yritykset- Lahden seudun ympäristöpalvelut- Lahden kunnallistekniikka- Lahden tilakeskus- Lahden liikuntatoimi- Päijät-Hämeen liitto- Hämeen ELY-keskus / ympäristö- Uudenmaan ELY-keskus / liikenne- Lahden kaupunginmuseo- Lahti Energia Oy- Lahti Aqua Oy- Päijät-Hämeen Pelastuslaitos- Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy- Itella Oyj- DNA Oy

VIREILLETULO

Asemakaavatyön vireille tulosta on ilmoitettu 3.3.2010 kaupungin kaavoituskatsauksestatiedottamisen yhteydessä. Kaavatyö on ollut mukana myös vuosien 2008 ja 2009 kaavoi-tuskatsauksissa.

OSALLISTUMINEN JA VUOROVAIKUTUSMENETTELYT

Kaavatyötä käsittelevä yleisötilaisuus järjestettiin 29.3.2010. Alueen naapurikiinteistöille,maanomistajille sekä viranomaisille on toimitettu postitse kaavaluonnos ja OAS. Valmiste-luvaiheen kuuleminen järjestettiin 12.4. – 23.4.2010. Kaavatyöhön liittyvää aineistoa on ol-lut nähtävillä kaavahankkeen kotisivulla internetissä.

A-2463a 2010-00211 8(22)


Taulukko 1. Osallisten lausunnot ja niiden huomioonottaminen

Osallinen Lausunnon/mielipiteen keskeinensisältö

Huomioonottaminen ja vaikutuk-set kaavaan

Lahden kaupunginliikuntapalvelut

Liikuntapalvelut suosittelee toteutetta-vaksi vaihtoehdon 0+ niin, että urhei-lualuetta kehitetään alueen asukkaidenja liikuntapalveluiden tarpeet huomioi-den. Urheilualueen ulkokenttien kor-vaavaa aluetta ei ole osoitettu.

Asemakaavan muutoksen tavoittee-na on tutkia asumisen mahdollisuut-ta alueelle. Pienimuotoisten lähilii-kuntapaikkojen sijoittaminen alueelleon mahdollista. Kentät ovat jatkos-sakin liikuntakäytössä, kunnes toi-minnot siirtyvät alueelta pois.

Päijät-Hämeen liitto Ei huomautettavaa. Vaikutusten arvi-oinnista tulisi käydä ilmi harjoitusjää-hallien poistumisen vaikutukset nykyis-ten käyttäjien liikuntamahdollisuuksiin.

Liikuntamahdollisuudet arvioidaantoimintojen siirtyessä pois, kun tiede-tään mahdollisesta korvaavasta pai-kasta.

Ulla-Maija Kemppi,Nikkarinkatu 29

Vaihtoehto 1 antaisi väljemmän ilmeenalueelle eikä sisällä suunniteltua hule-vesien käsittelyaluetta. Vaihtoehto 2:ntonttikoko on liian pieni.

Hulevesien käsittelyalue on mahdol-lista sisällyttää myös vaihtoehto1:een, mikäli se osoittautuu tarpeelli-seksi. Pienet tontit houkuttelevattiettyjä ihmisiä, varsinkin kävelyetäi-syyden päässä keskustasta.

Vihertoimi, kunnallis-tekniikka

Vihertoimi esittää uuden asuinalueenja Kerinkallion pientaloalueen välissäkulkevan viherkaistan sisällyttämistämuodostettaviin tontteihin. Ajoneuvolii-kenne alueelle toivottavaa Nikkarinka-dun kautta. Vaihtoehto 2 kannatettava,koska Saksalankadun puoleinen vi-heralue sisältää tulevia tarpeita mah-dollistavan muunneltavuuden.

Nikkarinkadun puolelta liittymäntuominen alueelle aiheuttaisi enem-män haittaa olemassa oleville alueenasukkaille. Hulevesipainanne onmuutettu istutettavaksi alueeksi, jokaliitetään tontteihin. Hulevedet ohja-taan kadun varressa kulkevaanojaan tai kouruun.

Lahden kaupunginmu-seo

Uuden pientaloalueen suunnittelunpohjaksi tulisi ottaa ympäröivien arvo-alueiden peruspiirteet, säännönmukai-suus, maltillinen mittakaava ja puutar-hamaisuus. Tästä näkökulmasta vaih-toehto 2 on ainoa mahdollinen. Katto-muotoja, -kaltevuuksia, julkisivumate-riaaleja ja rakentamistapaa ohjaavatmääräykset ovat tarpeen. Vanhallekaupparakennukselle esitetään suoje-lumerkintää.

Julkisivun värisävyjä ja materiaalejasekä harjan suuntaa koskevat mää-räykset lisätty kaavaehdotukseen.Myymälärakennus on merkitty suo-jeltavaksi ja sen ensimmäisen ker-roksen tilat määrätään liike- ja palve-lukäyttöön.

Lahti Aqua Kaavamuutosalueella voi olla merkittä-vä rooli suunniteltaessa hulevesienviivytystä ja pidättämistä Paskurinojanvaluma-alueella. Lahti Aqua kannattaavaihtoehtoa 2.

Kaavaehdotukseen on sisällytettySaksalankadun suuntainen lähivir-kistysalue (VL-hu), joka sallii hule-vesien käsittelyyn tarkoitetut raken-teet alueella.

Lahden Tilakeskus Alueella olevien liikuntapaikkojen uu-delleensijoitusta ei ole ratkaistu. Tila-keskus tukee liikuntapalveluiden lau-

Asemakaavan muutos ei tule toteu-tumaan ennen kuin alueella nyt ole-vat toiminnot ovat poistuneet. Ks.

A-2463a 2010-00211 9(22)


sunnossa esitettyä kannanottoa. liikuntapalveluiden lausunnon kom-mentti.

Asunto Oy Nikkarinka-tu 25, Maire ja EinoKokko

Nikkarinkadun varsi on muutettavaasemakaavassa puistoalueeksi. Si-sääntulo uudelle alueelle Kerintienkautta. Alueiden korkeuserot on otet-tava huomioon hulevesien kannalta.

Nikkarinkadun varsi on muutettukaavaehdotuksessa puistoalueeksi,koska alueen liikuntapaikat poistuvateikä pysäköintipaikalle ole enäätarvetta. Sisäänkäynti alueelle Kerin-tien kautta. Hulevesipainanne alueeneteläreunasta on poistettu mm. kor-keuserojen vuoksi.

Marja-Liisa ja MauriLaaksonen

Uudet tontit ovat liian pieniä ja raken-nukset suuria verrattuna ympäröiväänrakenteeseen. Hulevesien mahdollisethaittavaikutukset huolestuttavat.

Nykypäivänä ei ole mielekästä kaa-voittaa ympäröivän pientaloalueenmukaisesti suuria tontteja näin lähel-le kaupungin keskustaa. Uusienasuinrakennusten rakennusoikeuson 160 m2, mikä on suhteellisenvähän nykypäivänä. Kaksikerroksi-nen asuinrakennus vapauttaa tonttiamuuhun käyttöön. Hulevesien käsit-telyä koskevat mahdolliset rakenteeton ennen toteutusta suunniteltavasellaisiksi, että ne parantavat alueenhulevesitilannetta eivätkä huononnasitä. Tarkempia suunnitelmia teh-dään, kun tarpeet tarkentuvat. Kaa-vassa varataan kuitenkin alue, jokamahdollistaa jatkossa ko. rakentei-den toteuttamisen.

Anu ja Esko Taipale Kerinkallion kenttä säilytettävä. Vaih-toehto 0+ paras. Jos alueelle tuleeasumista, vaihtoehto 2 sopivin pieninmuutoksin. Tonttikoko vähintään 750m2.

Alueella tavoitellaan tiivistä asumis-ta. Mikäli tiiviillä ja matalalla kaupun-kiomakotiasumisella ei päästä riittä-vän tehokkaaseen maankäyttöönjoudutaan tutkimaan esim. pienker-rostalojen sijoittamista alueelle.Useamman 750 m2 kokoisen tontinkaavoittaminen näin lähelle kaupun-gin keskustaa ei ole nykypäivänäenää mielekästä. Kaupungin laajen-tuessa on reuna-alueilla väistämätönkehityssuunta aina tiiviimpään (taikorkeampaan) päin. Kentät säilyvätalueella, kunnes toiminnot poistuvat.Tässä yhteydessä tutkitaan korvaa-van paikan mahdollisuutta.

Hämeen ELY-keskus Vaihtoehto 2 vaikuttaa johdonmukai-semmalta ja hallitummalta kuin 1. Mi-käli vaihtoehto 1 valitaan, olisi harkitta-va, pitäisikö rakentamista ohjata tar-kemmin. Pohjavesiasiat ja liikenneme-lu on huomioitava.

Vaihtoehto 2 on valittu jatkotyöstet-täväksi. Kaavaehdotukseen on lisät-ty liikennemelun vuoksi ohjeellinenmeluvallin paikka alueen länsikul-maan, josta tällä hetkellä alueelletulee eniten melua. Pohjavesimäärä-

A-2463a 2010-00211 10(22)


ykset on lisätty kaavaehdotukseen(pv).

Päijät-Hämeen Jäte-huolto Oy

Ekopisteelle tulee olla esteetön pääsyasukkailla ja astioiden tyhjentäjillä.Puurivi hankaloittaa pääsyä alueelle.Sijainti ja mitoitus vaikuttavat sopivalta.

Katualueen rakenne ja istutuksettarkentuvat katusuunnitelman yhtey-dessä. Puurivi on ohjeellinen.

Kiinteistö Oy Iso-Vuoritalo (Kerintie 35)

Vaihtoehto 2 on sopivin koskien liike-rakennusten tonttia.

Vaihtoehto 2 on valittu jatkotyöstet-täväksi kaavaehdotukseksi.

Anttilanmäki-Kittelänasukasyhdistys ry

Ei huomautettavaa. Saksalankadunkatusuunnitelmat on huomioitava kaa-vatyössä.

Kaavatyötä tehdään yhteistyössäLahden kunnallistekniikan katusuun-nittelun kanssa.

Lahti Energia Oy Kaavaan on merkittävä johtorasiteliikerakennusten tontin lounaisreu-naan.

Ko. alueelle on avattu kevyen liiken-teen väylä, joka on osoitettu osaksilähivirkistysaluetta (VL-hu). Johdotvoivat kulkea ko. väylää pitkin.

Kerinkallion omako-tiyhdistys ry

Alueen perinteinen ulkoliikuntakäyttötulisi säilyttää. Rakentaminen liiantiivistä. Alueen maanpintaa on lasket-tava muun alueen tasoon. Uusienrakennusten oltava tyyliltään yhtenäi-siä kuten Kerinkallion omakotialueella.Kotiloiden esiintyminen on huomioitavaviheralueita suunniteltaessa. Sinikan-tien puoleiseen reunaan on jätettävähoidettu puistokaistale ja aita. Hule-vesitilanteeseen alueella on saatavaparannusta.

Liikuntakäyttö säilyy alueella, kunnestoiminnot poistuvat. Tässä yhteydes-sä tutkitaan korvaavien liikuntapaik-kojen mahdollisuus. Kaavaehdotuk-sessa on varattu mahdollisuus sijoit-taa alueelle pienimuotoisia lähiliikun-tapaikkoja sekä leikkikenttä. Aluetukeutuu osittain Launeen liikunta-paikkoihin. Koko kaupungin liikunta-tarpeet tulee ottaa huomioon mm.kenttien paikkoja mietittäessä.

Tonttien suurentaminen paljoa esi-tettyä suuremmiksi ei ole mielekästänäin lähellä keskustaa. Mikäli tiiviilläja matalalla kaupunkiomakotiasumi-sella ei päästä riittävän tehokkaa-seen maankäyttöön joudutaan tutki-maan esim. pienkerrostalojen sijoit-tamista alueelle. Alueen madaltami-nen saattaa edellyttää suuria maa-massojen vaihtoja. Täyttömaan jakuivakuorikerroksen alla n. 2-6 met-rin syvyydessä on savea. Aluettajoudutaan kuitenkin toteutusvaihees-sa muokkaamaan mm. alueen ta-saamisen, jäähdytysputkistojen pois-tamisen ym. vuoksi.

Rakennusten yhtenäisyyttä on lisättymääräämällä kaavassa julkisivunvärisävystä ja materiaalista. Kts.museon lausunto.

A-2463a 2010-00211 11(22)


Viheralueiden suunnittelu tehdäänkaavatyön valmistumisen jälkeentoteutusvaiheessa. Viherkaistalealueen eteläreunassa jätetty paikoil-leen, vaikka hulevesipainanne pois-tuikin.

Hulevesitilanteen korjaamiseksi alu-eella tullaan tekemään tarkentaviasuunnitelmia. Kts. Lahti Aquan lau-sunto.

Päijät-Hämeen pelas-tuslaitos

Ei huomautettavaa.

Lahden Seudun Ym-päristöpalvelut

Esitetyn kaltainen asuminen (vaihto-ehdot 1 ja 2) sopivat alueelle. Sijaintilähellä keskustaa puoltaa tiivistä pien-talorakentamista. Saksalankadun lii-kennemelu on huomioitava suunnitel-massa.

Kaavaehdotukseen on lisätty liiken-nemelun vuoksi ohjeellinen meluval-lin paikka alueen länsikulmaan, jostatällä hetkellä alueelle tulee enitenmelua.

Timo Äikäs Uusi alue aivan liian ahdas ja tiivis.Alue alistaa kulttuurihistoriallisesti ar-vokkaita alueita. Viher- ja liikunta-alueet ovat alimitoitettuja. Pitkä kapeaumpikujakatu aiheuttaa ongelmia mm.lumen ja pysäköinnin kanssa.

Paras laajennus on sellainen, että sitäei edes huomaa laajennukseksi.

Läheisten kulttuurihistoriallisestiarvokkaiden alueiden vuoksi kaava-työssä on kuultu kaupunginmuseota.Kts. museon lausunto. Kapea katuparantaa osaltaan viihtyisyyttä jaturvallisuutta mm. vähentämälläkatupaikoitusta ja –säilytystä sekähidastamalla ajonopeutta. Kerinkalli-on alue tukeutuu virkistysalueidensaosalta myös läheiseen Kerinkallion-puistoon sekä Kerinkallion - Linnais-tensuon laajaan virkistys- ja viher-alueeseen.

Laajennus voidaan tehdä mahdolli-simman yhteneväksi tai selkeästierilaiseksi. Mikäli halutaan muodos-taa uusi yhtenäinen kokonaisuusvanhasta ja uudesta on laajennustehtävä siten, että sitä ei edes huo-maa laajennukseksi. Kerinkallionalueen kohdalla on haluttu säilyttäävanha arvoalue omana itsenäisenäkokonaisuutenaan.

Muilta osallisilta ei tullut lausuntoa.

VIRANOMAISYHTEISTYÖ

Hämeen ELY-keskukselle (ympäristö), Uudenmaan ELY-keskukselle (liikenne) sekä Päi-jät-Hämeen liitolle on valmisteluvaiheen kuulemisen yhteydessä toimitettu OAS sekä kaa-

A-2463a 2010-00211 12(22)


valuonnokset. Kaavatyö oli esillä Hämeen ELY-keskuksen ja maankäytön kesken järjes-tettävässä kaavaneuvottelussa 24.3.2010 sekä maastokäynnillä 1.6.2010.

3.4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TAVOITTEET

LÄHTÖKOHTA-AINEISTON ANTAMAT TAVOITTEET

Tavoitteena on muuttaa käytöstä poistuvien harjoitusjäähallien alue pääosin asumiskäyt-töön ottaen huomioon Saksalankadun kehittäminen, viereinen kulttuurihistoriallisesti arvo-kas pientaloalue sekä alueen virkistyskäyttötarpeet.

PROSESSIN AIKANA SYNTYNEET TAVOITTEET

Kaavatyön aloituskokouksessa esille nousi tavoite alueelta muodostuvien hulevesienluonnonmukaisen käsittelyn parantamisesta ja vaikuttaminen Saksalankadun varressakulkevan Paskurinojan ja lähialueen hulevesiin.

3.5 ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET

Asemakaavan muutoksen luonnoksesta tehtiin kolme vaihtoehtoa, joiden pohjalta järjes-tettiin kaavatyötä käsittelevä yleisötilaisuus sekä luonnosvaiheen kuuleminen.

Vaihtoehto 0+ säilytti olemassa olevat ulkopalloilukentät ja siinä poistuvan harjoitusjäähal-lin paikalle oli osoitettu lähivirkistysalue, jota voidaan käyttää hulevesien käsittelyyn sopi-vien rakenteiden tai pienimuotoisten uusien liikuntapaikkojen sijoittamiseen.

Kuva 5. Luonnosvaihtoehto 0+

Vaihtoehtojen 1 ja 2 keskeinen ero oli niiden sisältämän asumisen muoto. Vaihtoehto 1 si-sälsi tuottajamuotoisesti toteutuvaa pientaloasutusta ja vaihtoehto 2 sisälsi 24 omatoimi-

A-2463a 2010-00211 13(22)


sesti toteutettavaa omakotitonttia kaupunkimaista pientaloasumista varten. Vaihtoehdotpoikkesivat myös mm. viheralueen muodon ja koon, sallitun kerroslukumäärän, paikoitus-alueiden sekä sallitun kokonaisrakennusoikeuden suhteen.

Kuva 6. Luonnosvaihtoehto 1

Kuva 7. Luonnosvaihtoehto 2

A-2463a 2010-00211 14(22)


ASEMAKAAVAVAIHTOEHTOJEN VERTAILU

Vaihtoehto 0+ suljettiin pois, koska se ei vastannut kaavatyön tavoitteiden saavuttamista.Vaihtoehtojen 1 ja 2 vaikutukset ovat monilta osin samanlaiset. Molemmissa vaihtoeh-doissa alueelta poistuvat todennäköisesti kaikki ulkopalloilukentät sekä harjoitusjäähalli.

Vaihtoehto 2:n todettiin soveltuvan paremmin viereisen Kerinkallion pientaloalueen luon-teeseen omakotiasumisen sekä riittävän tarkan rakennusten sijoittumista ohjaavan kaa-van vuoksi. Kapeamman rakenteen ansiosta asutus voidaan tuoda kauemmaksi Saksa-lankadusta, joka on sekä meluntorjunnan että alueelle rakennettavan hulevesien käsitte-lyalueen toteutusmahdollisuuden kannalta hyvä asia. Ympäröivien arvokkaiden alueidenvuoksi riittävän säännönmukaisuuden sekä samankaltaisten peruspiirteiden saavuttami-seksi vaihtoehto 2:n valitseminen kaavaehdotuksen pohjaksi on perusteltua.

Luonnosvaiheen kuulemisessa vaihtoehto 2 sai eniten kannatusta niiltä osallisilta, jotkaolivat ottaneet kantaa jonkin esitetyn vaihtoehdon valitsemisen välillä. Osallisista kaksikannatti vaihtoehtoa 0+, yksi kannatti vaihtoehtoa 1 ja kuusi kannatti vaihtoehtoa 2. Loput10 osallista eivät ottaneet kantaa esitettyihin vaihtoehtoihin.

A-2463a 2010-00211 15(22)


4 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN KUVAUS

4.1 KAAVAN RAKENNE

Asemakaavan muutoksella alueen pääkäyttötarkoitus muutetaan urheilu- ja virkistyspalve-lujen alueesta (VU-1) pääosin asumiseen. Kaavalla lisätään alueelle 23 pientalotonttia(AO-1), joiden pinta-ala on 480 m2 – 717 m2. Kunkin pientalotontin rakennusoikeus onyhteensä 250 k-m2, jolloin tonttitehokkuus e=0.35 - 0.52.

Tontit sijoittuvat suoraan riviin kadun varteen siten, että asuinrakennus rajautuu tontin ka-dun puoleiseen reunaan luoden selkeän katutilan. Tontin perälle on kaavassa osoitettu pi-harakennuksen rakennusala, jonka rakennusoikeus on 50 k-m2. Kunkin asuinrakennuk-sen rakennusalan molemmille puolille on osoitettu pysäköimis- ja autosäilytyspaikka, joi-den yhteenlaskettu tonttikohtainen rakennusala on 40 k-m2. Asuinrakennusten rakennus-ala on 8 m x 10 m ja sille on osoitettu rakennusoikeutta 160 k-m2.

Kaavalla muutetaan entisen harjoitusjäähallin alue lähivirkistysalueeksi, jolle saa rakentaahulevesien imeytykseen ja viivytykseen soveltuvia rakenteita sekä leikkikenttiä ja pieni-muotoisia lähiliikuntapaikkoja (VL-hu).

Kaava-alueen pohjoiskulmaan sijoittuu asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialue(AL-1), jonka rakennustehokkuudeksi on annettu e=0.5. Alueella sijaitseva vanha myymä-lärakennus määrätään kaavassa suojeltavaksi, ja sen ensimmäiseen kerrokseen saa si-joittaa vain liike- ja palvelutiloja.

Kaavalla annetaan määräyksiä, jotka liittyvät hulevesien käsittelyyn, melusuojaukseen, ai-taamiseen, pysäköintipaikkoihin, oleskelu- ja leikkipaikkoihin sekä rakennusten kerroslu-kuun, julkisivuihin ja kattokaltevuuteen.

4.2 YLEISKAAVAN SISÄLTÖVAATIMUSTEN TOTEUTUMINEN

Kaava-alueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa. Asemakaavan muutos on Lahdenyleiskaavan 1998 (oikeusvaikutukseton) mukainen, jota laadittaessa on otettu huomioonMRL 39 §:n mukaiset yleiskaavan sisältövaatimukset. Asemakaavan muutos on Päijät-Hämeen maakuntakaavan 2006 mukainen.

4.3 KAAVAN VAIKUTUKSET

MRL 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Selvitystenperusteella on voitava arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilli-set vaikutukset.

VAIKUTUKSET IHMISEN ELINOLOIHIN JA YMPÄRISTÖÖN

Kaavamuutoksella puututaan hulevesiongelmaan alueella. Kaavaan on merkitty hulevesi-en käsittelyyn soveltuva alue Saksalankadun suuntaisesti. Alueella sallitaan hulevesienviivytykseen, imeyttämiseen ja johtamiseen soveltuvien rakenteiden toteuttaminen. Hule-vesialueen tarkoituksena on parantaa hulevesien käsittelyyn liittyviä ongelmia lähiympäris-tössä mm. viivytysaltaiden rakentamisella. Tässä tapauksessa uuden alueen hulevedeteivät tule kuormittamaan ympäröiviä asuinalueita. Alueella vaikutukset pohjaveteen ovatvähäiset, koska suunnittelualue ei ole pohjaveden muodostumisaluetta.

Vaikutukset asukkaiden määrään alueella ovat merkittävät. Kaavamuutoksella lisätäänmahdollisuus noin sadan uuden asukkaan sijoittamiseksi alueelle.

A-2463a 2010-00211 16(22)


Vaikutukset liikuntamahdollisuuksiin alueella ovat merkittävät. Asemakaavan muutoksellaalueelta poistuu urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU-1), jonka seurauksena alueella täl-lä hetkellä käytössä olevat liikuntapaikat poistuvat. Harjoitusjäähallin toiminta on siirtynytLauneen vapaa-ajankeskukseen n. 0,8 km länteen. Launeelle on tarkoitus rakentaa myösuusi ulkopalloilukenttä Länsiharjun koulun yhteyteen. Lähimmät olemassa olevat ulkolii-kuntakentät sijaitsevat Launeella ja Liipolassa.

Kaava-alueella sijaitsevia kenttiä tullaan kuitenkin edelleen käyttämään liikuntatarkoituk-sessa, kunnes nykyiset toiminnot sieltä poistuvat. Tässä vaiheessa tutkitaan mahdollisenkorvaavan paikan sijaintia ja arvioidaan lähialueen asukkaiden liikuntapaikkojen riittävyyt-tä.

Virkistysalueiden riittävyys on hyvä. Suunnittelualue tukeutuu virkistysalueidensa osaltamm. läheiseen Kerinkallion - Linnaistensuon laajaan viher- ja virkistysalueeseen.

Vaikutukset luonnonympäristöön ovat vähäiset, koska alue on tällä hetkellä pääasiassaasfaltti- ja hiekkapintaista kenttää ja pysäköintialuetta. Alueella sijaitsevat myös suuri har-joitusjäähalli sekä huoltorakennus. Alueelle tulevat uudet viheralueet lisäävät täten alueel-la olevaa luonnonympäristöä. Alueella nykyisin sijaitseva puusto sijoittuu pääosin kaava-muutoksen mukaisille viheralueille.

Alueen suora katu edesauttaa ilman vaihtumista varsinkin kylmänä vuodenaikana, jolloinilman vaihtuminen alueella on heikkoa.

VAIKUTUKSET ALUE- JA YHDYSKUNTARAKENTEESEEN, YHDYSKUNTA- JA ENERGIA-TALOUTEEN JA LIIKENTEESEEN

Alueelle tulevat uudet asumistoiminnot sekä laajentuneet liiketoiminnot lisäävät liikenteenmäärää. Alueen liikenne ohjataan Kerintien päähän, josta se liittyy Saksalankatuun. Alu-een risteysjärjestelyjä tarkastellaan vireillä olevan Saksalankatuun liittyvän katusuunnitel-man päivittämisen yhteydessä. Kevyen ja joukkoliikenteen mahdollisuudet alueella ovaterittäin hyvät. Alue sijaitsee vain noin 1,7 km etäisyydellä Lahden torilta kaakkoon.

Alueen sadevesiviemäriverkosto on jo nyt ylikuormitettu. Tästä syystä kaavassa määrä-tään hulevesien ohjaamisesta niiden käsittelemiseen erikseen varattuihin paikkoihin. Hu-levesien viivyttäminen alueella mahdollistetaan, joten kaavamuutoksella pyritään paran-tamaan alueen hulevesitilannetta.

VAIKUTUKSET KAUPUNKIKUVAAN, MAISEMAAN, KULTTUURIPERINTÖÖN JA RAKEN-NETTUUN YMPÄRISTÖÖN.

Uusi asuinalue muodostaa toteutuessaan selkeän eron viereiseen Kerinkallion omakotita-loalueeseen nähden. Alueesta tulee tiiviimpi, monimuotoisempi ja korkeampi. Alueet onrajattu toisistaan 6 m leveällä istutettavalla alueella. Alueesta on tarkoitus muodostaa omaitsenäinen kokonaisuutensa kuitenkin alistamatta mitoituksellisesti viereistä arvokasta Ke-rinkallion omakotialuetta. Uudesta alueesta halutaan muodostuvan uuden näköinen jaselkeästi erillinen asuinalue, jolloin esimerkiksi reuna-alueella sijaitsevien tonttien suuren-taminen pehmeämmän rajan aikaansaamiseksi on tarpeetonta.

Kaupunkikuvallisesti uusi asuinalue täydentää toteutuessaan ympäröivää pientaloasutus-ta. Alueen läheinen sijainti kaupungin keskustaan nähden on perusteluna ympäristöä tii-viimmän alueen rakentumiselle.

Saksalankadun varren maisema paranee harjoitusjäähallin korvautuessa puistoalueella,Alue on nähtävissä kadun varressa kulkevalta kevyen liikenteen väylältä ja paikoitellenmyös meluvallin takaa Saksalankadulta. Kerinkallion omakotialueelta päin katsottuna uusi

A-2463a 2010-00211 17(22)


pientaloasutus näkyy korkeahkojen (2-kerroksisten) asuinrakennusten osalta. Maisemastapoistuvat kuitenkin valopylväät ja korkeat metalliaidat, jotka kuuluvat ulkokentän rakentei-siin.

4.4 YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT

Saksalankadun liikenne aiheuttaa ympäristöönsä melua. Alueella on käytetty useita me-luntorjuntakeinoja. Saksalankadun ja Kerintien kulmauksessa sijaitseva liikerakennustentontti on kaavaan merkitty melusuojauksen tarvetta osoittavin merkinnöin, jolloin raken-nusalan rajaan rajoittuvien rakennusten julkisivun ääneneristävyys on oltava vähintään 35dBA. Pientalotontit on sijoitettu n. 40 m päähän Saksalankadun puoleisesta kaava-alueenrajasta, ja väliin jäävä viheralue toimii etäisyyden puolesta melusuojana. Asuinalue tukeu-tuu myös Saksalankadun varren melusuojavalliin. Suunnittelualueen länsinurkkaan onosoitettu myös ohjeellinen meluvallin paikka estämään Saksalankadun ja Nikkarinkadunristeyksestä alueelle tulevaa melua. Pientaloalueen pohjoissivulle, Saksalankadun puolel-le, on kaavassa osoitettu myös piharakennusten rakennusala.

Alueen alavan sijainnin ja ympäristön pintavesiolosuhteiden vuoksi hulevesiongelmat ovatmerkittäviä. Asemakaavan muutoksella pyritään vaikuttamaan näihin ongelmiin mm. mah-dollistamalla hulevesien käsittely- ja viivytysaltaiden sijoittaminen sekä velvoittamalla tont-tikohtaiseen hulevesien luonnonmukaiseen käsittelyyn. Paikoitellen maanpinnan peittämi-nen esimerkiksi asfaltilla kielletään hulevesien osittaisen imeytymisen ja niiden viivyttämi-sen mahdollistamiseksi.

Alueella kulkee maanalaisia jäähdytysputkistoja jäähallitoiminnan jäljiltä. Jäähdytysnes-teenä on käytetty suolavettä. Alueen maaperän mahdollinen pilaantuneisuus on tutkittavaaluetta toteutettaessa ja olemassa olevia rakenteita purettaessa.

4.5 NIMISTÖ

Alueelle syntyvän uuden kadun nimistötoimikunta on nimennyt Mairenkaduksi lähiympä-ristön naisten nimillä nimettyjen katujen mukaisesti. Lähivirkistysalue on nimetty Lätkä-puistoksi alueen entisen käyttötarkoituksen mukaan.

5 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS

5.1 TOTEUTUSTA OHJAAVAT HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT

Alueesta on tehty havainnekuvia, jotka esittävät esimerkkejä alueen toteutuneesta pienta-loasutuksesta.

A-2463a 2010-00211 18(22)


Kuva 8. Esimerkki toteutuneesta pientaloalueesta

Kuva 9. Havainnekuva pientalo-alueen rakenteesta. Asuinra-kennukset rajaavat katutilaasijoittumalla mahdollisimmanlähelle katualuetta. Piharaken-nukset rajaavat piha-aluetta.Tontit rajoittuvat viheralueisiintai viherkaistoihin.

A-2463a 2010-00211 19(22)


1. kerros 2. kerros

Kuva 10. Esimerkki asuinrakennuksen pohjaratkaisusta, kun rakennusala on 8 m x 10 m. Rakennuksen oleskelutilatsijaitsevat maantasokerroksessa, jolloin pääikkunoiden tulee suuntautua talon päädystä pihaa kohti ja rakennusten väliinvoidaan silti rakentaa esim. autokatokset. Pääikkunoiden edessä on oltava 8 metriä tyhjää tilaa. Ensimmäisessä kerrok-

sessa sijaitsee myös yksi makuuhuone. Mahdolliset saunatilat on ajateltu sijoitettavaksi erilliseen piharakennukseen.Rakennukseen voidaan asentaa myös hissi kerrosten välille välipohjan avonaisen osan kohdalle.

1. kerros 2. kerros

Kuva 11. Esimerkki asuinrakennuksen pohjaratkaisusta, kun rakennuksen oleskelutilat sijaitsevat toisessa kerroksessa,jolloin pääikkunat voivat suuntautua osittain naapuritonttia kohti ja rakennusten väliin voidaan silti rakentaa esim. autoka-

tokset. Pääikkunoiden edessä on oltava 8 metriä tyhjää tilaa. Rakennuksen pohjakerroksessa sijaitsevat myös pesu- jasaunatilat.

A-2463a 2010-00211 20(22)


Kuva 12. Esimerkki pihajärjestelyistätontilla. Rakennuksen etäisyyden ollessanaapuritontin rajalta alle 4 metriä tuleepalomääräykset ottaa huomioon. Asuin-rakennuksen molemmin puolin on mah-dollisuus rakentaa autokatos tai –tallipaloturvallisuusmääräykset huomioiden.

Pihan perälle rakennettava piharakennusrajaa piha-alueen tehden siitä suojai-semman ja toimien samalla esimerkiksinäkö- ja melusuojaesteenä.

Tonttien välistä rajaa ei saa aidata muu-toin kuin kasvillisuudella tai kasvillisuudenpeittämillä aidoilla. Tonttien piha-aluettaei saa peittää vettä kokonaan läpäisemät-tömillä materiaaleilla, kuten asfaltilla.Tonttien hulevedet tulee ohjata tontinrajalla kulkevaan hulevesipainanteeseentai –kouruun.

5.2 TOTEUTTAMISEN AJOITUS

Alueen toteutuminen riippuu nykyisten toimintojen poissiirtymisen aikataulusta.

5.3 TOTEUTUKSEN SEURANTA

Hulevesien luonnonmukaisen käsittelyjärjestelmän toimivuutta seurataan alueen toteutu-essa.

Lahdessa 12.8.2010

kaavoitusarkkitehti Markus Lehmuskoski

A-2463a 2010-00211 21(22)


Ehdotus on ollut maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetyssä järjestyksessä julkisesti näh-tävillä 2.9. – 4.10.2010. Sinä aikana on tullut yksi muistutus.

Kerinkallion Omakotiyhdistys ry (muistutuksen on allekirjoittanut yhdistyksen puheenjohta-ja Lassi Ojala) muistuttaa (muistutus saapunut 6.10.2010), että:

- Uudisrakentaminen ei saa heikentää alueen hulevesien käsittelyä. Tulvaherkkyy-den pitää vähetä nykyisestään. Uudelta asuinalueelta ei saa valua ylimääräisiävesiä Sinikantien puoleisille tonteille. Rakentamisen vaikutukset hulevesiin onselvitettävä yhteistyössä nykyisten asukkaiden kanssa.

- Kerinhallien alueen ja Sinikantien tonttien välisen kuuden metrin istutettavanmaasuikaleen hoidon vastuusta tulee selkeästi päättää.

- Uuden alueen piharakennusten suunnittelussa tulee huomioida alemmalla maan-tasolla olevat Sinikantien naapurit.

- Uuden alueen pitää olla sopusuhtaista ulkonäöltään vanhan asutuksen kanssa.- Liikerakennusten tontin käyttötarkoituksesta tulee määrätä tarkemmin. Alueelle ei

saa rakentaa mitään liikennemääriä merkittävästi lisääviä toimintoja tai muutahäiritsevää tai alueelle kuulumatonta liiketoimintaa.

Maankäyttö vastaa:- Alueen hulevesitilanteen osalta kyse on laajemmasta ongelmasta, ja tilanteen

korjaamiseksi on tekeillä suunnitelmia ja selvityksiä. Asemakaavaehdotuksessaosoitetulla VL-hu -alueella pyritään mahdollistamaan esimerkiksi Paskurinojanvesien viivyttämisen mahdollistavia altaita ja muita rakenteita. Uuden alueen hu-levedet tulee kaavamääräyksin ohjata hulevesipainanteissa esim. ko. altaisiin taisuoraan Paskurinojaan.

- Uuden ja vanhan asuinalueen välinen kuuden metrin istutettavaksi osoitettu aluekuuluu uusille tonteille, ja sen hoidosta vastaavat uusien tonttien omistajat. Alu-eella ei kulje hulevesipainannetta.

- Uudet piharakennukset saavat olla enintään yksikerroksisia. Niiden etäisyys Ke-rinkallion alueen asemakaavan mukaisista piharakennusten rakennusaloista onvähintään 14 metriä ja tontin rajasta kuusi metriä. Väliin jäävä tontin osa on istu-tettava suojaavaksi vihervyöhykkeeksi.

- Uusi asuinalue muodostaa oman itsenäisen kokonaisuutensa Kerinkallion oma-kotialueeseen nähden. Kerinkallion asuinalueen mukaisesti uuden alueen käyttö-tarkoitus on omakotiasumista ja asuinrakennukset sijoittuvat kadun varteen jättä-en piha-alueen vapaaksi. Piharakennukset sijoittuvat pihan perälle. Riittävän yh-tenäisyyden aikaansaamiseksi alueella on määrätty julkisivun värityksestä ja ma-teriaalista sekä kattokulmasta ja harjan suunnasta. Rakennusala rajoittaa raken-nusten koon hyvin yhteneväksi. Kerinkallion alueen liiallinen kopiointi ei säilyttäisivanhaa arvoaluetta omana kokonaisuutenaan vaan laajentaisi sitä, mikä ei oletoivottavaa.

- Asuin- ja liikerakennusten tontille osoitettu rakennusoikeus ei ole niin suuri, ettäse aiheuttaisi merkittävää haittaa Kerinkallion alueen asukkaille. Liikennöinti ton-tille tapahtuu lisäksi suoraan Saksalankadulle siten, että se ei rasita Karinkallionaluetta. Tontilla on sijainnut liikerakennus jo aiemmin, josta syystä liikekäyttö onperusteltua. Alueen meluisuus puoltaa myös liikekäyttöä. Asemakaava sallii liike-rakennusten tontilla myös asumisen.

Esitetty muistutus ei anna aihetta tehdä muutoksia kaavaehdotukseen.

Nähtävilläoloajan jälkeen on muutettu autopaikkojen korttelialue (LPA-1) yleiseksi pysä-köintialueeksi (LP-1).

Asemakaavan selostus (ja seurantalomake) on korjattu tältä osin.

Muutoksen jälkeen asemakaavan piirustusnumero on A-2463a.

A-2463a 2010-00211 22(22)


Lahdessa 15.12.2010

kaavoitusarkkitehti Markus Lehmuskoski

6 LIITTEET

Asemakaavan seurantalomake

Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto

Kunta 398 Lahti Täyttämispvm 15.12.2010

Kaavan nimi

ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE:KERINKALLION (20.) KAUPUNGINOSANKORTTELIN 20043 TONTTIA 1, URHEILU- JA VIRKISTYSPALVELUJEN ALUETTASEKÄ PYSÄKÖIMIS- JA KATUALUEITA. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLAMUODOSTUU: KERINKALLION (20.) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 1129 TONTIT24 - 36, KORTTELIN 20039 TONTIT 1 - 10, KORTTELIN 20043 TONTTI 2SEKÄ LÄHIVIRKISTYS-, KATU- JA PYSÄKÖINTIALUEET

Hyväksymispvm Ehdotuspvm 12.08.2010Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvmHyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 398A2463aGeneroitukaavatunnusKaava-alueen pinta-ala [ha] Uusi asemakaavan pinta-ala [ha]

Maanalaisten tilojenpinta-ala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha]

Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km]Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaisetLomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset

Aluevaraukset Pinta-ala[ha]

Pinta-ala[%]

Kerrosala [k-m²]

Tehokkuus[e]

Pinta-alan muut.[ha +/-]

Kerrosalan muut. [k-m² +/-]

Yhteensä 2,7253 7369 0,27 0,0000 6769A yhteensä 1,5666 57,5 7369 0,47 1,5666 7369

P yhteensäY yhteensä

C yhteensäK yhteensä

T yhteensä -0,2100 -600

V yhteensä 0,8474 31,1 -1,3599

R yhteensä

L yhteensä 0,3113 11,4 0,0033

E yhteensä

S yhteensä

M yhteensäW yhteensä

Maanalaisettilat

Pinta-ala[ha]

Pinta-ala[%]

Kerrosala [k-m²]



Yhteensä

RakennussuojeluSuojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos

[lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-]

RakennussuojeluSuojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos

[lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-]

Yhteensä

Alamerkinnät

Aluevaraukset Pinta-ala[ha]

Pinta-ala[%]

Kerrosala [k-m²]

Tehokkuus[e]



Yhteensä 2,7253 7369 0,27 0,0000 6769A yhteensä 1,5666 57,5 7369 0,47 1,5666 7369

AL-1 0,3238 20,7 1619 0,50 0,3238 1619

AO-1 1,2428 79,3 5750 0,46 1,2428 5750

P yhteensä

Y yhteensäC yhteensä

K yhteensä

T yhteensä -0,2100 -600

TY-5 -0,2100 -600

V yhteensä 0,8474 31,1 -1,3599

VL-hu 0,8474 100,0 0,8474

VU-1 -2,2073

R yhteensä

L yhteensä 0,3113 11,4 0,0033

Kadut 0,2934 94,2 0,2703

LP -0,2849

LP-1 0,0179 5,8 0,0179

E yhteensä

S yhteensäM yhteensä

W yhteensä

ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TARKOITUS · Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI sunnossa esitettyä...

Documents

Transcript of ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TARKOITUS · Vesijärvenkatu 11 C, PL 126, 15141 LAHTI sunnossa esitettyä...